PYHÄNNÄN KUNTA. Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.

Transkriptio

1 PYHÄNNÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

2

3 TALOUSARVIO V JA TALOUSSUUNNITELMA V SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien verotulojen kehitys Valtionosuudet Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2012 talousarvion rakenne KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan yleiset tavoitteet Konsernitavoitteet Henkilöstösuunnitelma...14 Vaalit...17 Tilintarkastus...17 Yleinen hallinto...18 Muut palvelut...19 Elinkeinoelämän edistäminen...19 Maaseudun kehittäminen...20 Hallinto ja sosiaalitoimisto...21 Lasten ja nuorten tukitoimet...21 Vanhusten laitospalvelut...22 Kotihoito...23 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö...23 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut...24 Päihdehuolto...25 Terveyden- ja sairaanhoito...25 Muu sosiaali- ja terveystoimi...26 Hallinto ja sivistystoimisto...27 Perusopetus...27 Esiopetus...28 Päivähoito...29 Liikuntatoimi...30 Raittiustoimi...30 Nuorisotoimi...30 Kulttuuritoimi...31 Kirjastotoimi...31 Kansalaisopisto...32 Hallinto ja tekninen toimisto...33 Yhdyskuntasuunnittelu...33 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito...34 Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu...34 Jätehuolto ja energiahuolto...34 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet...35 Rakennusvalvonta...36 Palo- ja pelastustoiminta TULOSLASKELMAOSA

4 Tuloslaskelma (ulkoinen)...39 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut TALOUSARVION SITOVUUS...51 Tavoitteen sitovuus Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto TALOUSARVION MUUTTAMINEN...54 Jätevesilaitoksen tuloslaskelma, liite nro 1 Keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannusten jako hallintokunnittain v. 2012, liite nro 2 Kansikuva: Aitto-oja Timo, Aution ranta,

5 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mikä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtyminen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomen kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtionvarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2.6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtionvarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtionvarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Seuraavassa taulukossa esitetään lukuja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille , Vuosia koskevat luvut ovat valtion talousarvioesityksen pohjaksi laadittuja ennusteita. 5

6 Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys v Muuttuja * 2011** 2012** %-muutos) Tuotanto (määrä) -8,2 3,6 3,5 1,8 Palkkasumma -1,1 2,2 5,0 3,8 Ansiotaso 4,0 2,6 2,6 3,2 Työllisyys (määrä) -2,9-0,4 1,1 0,5 Inflaatio 0,0 1,2 3,5 3,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,9 7,6 Verot/BKT 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkiset menot/bkt 55,9 55,3 54,2 54,1 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-2,8-1,1-0,8 Julkinen velka/bkt 43,3 48,3 48,7 50,3 Vaihtotase/BKT 2,1 1,9 0,7 1,2 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 1,9 10 vuoden korko, % 3,7 3,0 3,1 3,4 Lähde: Suomen Kuntaliitto 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelusten ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotaloindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtionvarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kuntaalan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen perusteet vuodelle 2012 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkiseen arvioihin. Yleinen piirre maksuissa on, että ensi vuoden maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on ollut tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2012 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa sama prosenttiluku kuin tänä vuonna. Lakia työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa ei esitetä jatkettavaksi vuoden 2011 jälkeen. 6

7 Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on ollut vuonna 2011 palkkasumman euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2012 työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaisesti keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2012 sen arvioidaan olevan noin 3,25 %. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on odotettavissa muutoksia muun muassa inflaatiotarkistuksen muodossa. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruisena eli noin 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 20,65 prosentista ensi vuonna 0,79 prosenttiyksikköä ja on siten 19,86 vuonna Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden luokkaa eli 2,6 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen nopeutuisi arviolta 3,1 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttaa muun muassa oletus kunta-alan ansiotason kohoamisesta noin 3 %. Jos palkkaratkaisu on maltillinen, niin kustannustason nousukin jäänee arvioituun lukemaan Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardia euroa vuonna Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin 7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen oli siten noin 3,6 %. Hallituksen esitys peruspalvelubudjetiksi vuodelle 2012 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset: Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Hallitus esittää, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Perusvähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi nykyisestä 2250 eurosta 2850 euroon. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja 177 miljoonaa euroa ja työtulovähennyksen korotuksen 75 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa 101 miljoonalla eurolla. Pääomaverokannan korotus vaikuttaa lisäksi alijäämähyvityksen kautta verotuloja vähentävästi 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisveron tuottoa noin 90 miljoonaa euroa. 7

8 Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy vajaan 4 prosenttia. Valtion talousarvio esityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti)noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6, miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2012 täten 27,87 %. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat valtion hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöverojen poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt ja ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Tarkemmat linjaukset ja uudistuksen aikataulu varmistuu kuntarakenneuudistuksen edetessä vuoden 2012 aikana. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus ja näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus (kiinteä vuoden 2010 taso) ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 2 999,96 euroa/asukas. Yleinen osa sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 3. luvussa. Vuonna 2012 yleisen osan perushinta on 32,08 euroa/asukas ja yleisen osan yhteismäärä 262 milj. euroa. Tästä perushinnan ja kunnan asukasmäärän tulona määräytyy 2/3 (172 milj. euroa). Loppuosa, noin 90 milj. euroa määräytyy yleisen osan korotusten kautta. Korotuksista euromääräisesti suurin on saaristo- ja syrjäisyyskorotus (yhteensä 45,8 milj. euroa). Lisäksi yleiseen osaan sisältyy taajamarakennekorotus (34,9 milj. euroa), kielikorotus (5,4 milj. euroa) ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus (4,3 milj. euroa). 8

9 Vuoden 2012 yleisen osan perushinnassa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia. Yleinen osa ei ole kustannustenjaon tarkistuksen piirissä. Yleinen osa on täysin valtion rahoittamaa, eikä kunnalla ole siihen rahoitettavaa osuutta. Yleisessä osassa on otettu huomioon automaattisesti valtionosuusperustetta muuttavat tilanteen mukaiset uudet asukasmäärät. Muut yleisen osan laskentaperusteet päivittyvät vielä loppuvuoden 2011 aikana. Sosiaali- ja terveydenhuolto sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymistä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. Vuonna 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 19,0 mrd. euroa. Tästä sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset ovat noin puolet, yhteensä 9,01 mrd. euroa ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 9,96 mrd. euroa. Syrjäisyys korotuksen osuus on noin 0,42 prosenttia (80 milj. euroa). Vuoden 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia ja vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon myös automaattisesti valtionosuusperustetta muuttuvat tilanteen mukaiset uudet asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Sen sijaan muita sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään mennessä. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2011 aikana. Automaattimuutosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon eduskunnan hyväksymän esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lain muutoksella perhehoitajan palkkioita korotetaan, ennakkovalmennus säädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tuki hoidon aikana. Lain muutokset tulivat voimaan , kuitenkin palkkioiden korotusten, ennakkovalmennuksen ja tuen osalta Näiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien menoja 16,7 milj. euroa, josta valtionosuus on 8,35 milj. euroa. Lisäksi eduskunta hyväksyi esityksen laiksi lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta. Lainmuutos tulee voimaan Perhehoitoon sijoittaminen laitoshoidon sijasta arvioidaan vähentävän kuntien menoja 24,95 milj. euroa, josta valtionosuus on 7,84 milj. euroa. Lastensuojelulain, perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lainmuuttamisen nettovaikutus on 513 milj. euroa, mikä vaikuttaa valtionosuusprojektiin korottavasti 0,1 prosenttiyksikköä. Esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettu taiteen perusopetus sisältyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisten kustannusten ja yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen laskennallisen perusteen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Vuonna 2012 esi- ja perusopetuksen perushinta on 7 300,44 euroa/6-15-vuotias ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 3,99 mrd. euroa. Tästä 6-15-vuotiaiden ikäluokan asukasmäärän perusteella määräytyy yli 80 prosenttia (3,28 mrd. euroa). Korotustekijöiden perusteella määräytyy 713 milj. euroa esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Korotustekijöistä merkittävin on vuotiaiden osuus (402 milj. euroa). Laskennallisia kustannuksia korottavat myös asukastiheys (196 milj. euroa), kaksikielisyys (50 milj. euroa), vieraskielisyys (37 milj. euroa), ruotsinkielisyys (27 milj. euroa) ja saaristoisuus (1,8 milj. euroa). Vuoden 2012 esi- ja perusopetuksen ja kirjastojen perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia. ja vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen perushinnat ovat kustannustenjaon tarkistuksen ulkopuolella ja säilyvät muuttumattomina vuodesta Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon automaattisesti valtionosuusperustetta muuttavat tilanteen mukaiset uudet asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Esi- ja perusopetuksen ja kirjaston laskennalliset kustannukset ovat lopullisia, eivätkä ne enää muutu loppuvuoden 2011 aikana. Vuonna 2012 yleisten kirjastojen perushinta on 60,38 euroa/asukas ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 325 milj. euroa. Yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia korotetaan asukastiheyteen perustuen sekä saaristokunnille. Asukastiheys- ja saaristokorotusten osuus kirjastojen laskennallisesta kustannuksesta on 2,46 milj. euroa. 9

10 Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisen kulttuuritoimen perushinnalla 3,50 euroa/asukas. Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta saadaan taiteen perusopetuksen laskennallinen peruste kertomalla asukasmäärä taiteen perusopetuksen perushinnalla 1,40 euroa/asukas. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuutta muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvaustulot ja menot perustuvat oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä tilastointiajankohdan tilanteessa ilmoittamaan oppilasmäärään Kotikuntakorvauksen korvausvelvollisuus vuodelle 2012 määräytyy tilastointiajankohdan mukaisesti oppilaan iän ja kotikunnan perusteella. Kotikuntakorvauksia ei käsitellä kirjanpidossa valtionosuutena. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa perusopetuksen ja esiopetuksen toimintamenoina ja toimintatuloina. Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sisältyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Lisäosien määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Vuosittain kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon vaihteleva määrä valtionosuusjärjestelmän kautta huomioon otettavaksi päätettyjä valtionosuutta lisääviä ja sitä vähentäviä eriä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset on määritelty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvussa. Vähennykset ja lisäykset muuttuvat vuosittain mm. määräaikaisten vähennysten poistumisen johdosta ja verotuksessa tapahtuvien lainsäädäntömuutosten myötä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien lisäysten ja vähennysten nettomäärä vuonna milj. euroa. Valtaosa valionosuuden lisäyksistä johtuu veroperusteisiin tehdyistä muutoksista, joiden vaikutus kuntien verotuloihin kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Vuosien veromenetysten kompensaatiot vuonna 2012 ovat yhteensä 767 milj. euroa. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisäävät seuraavat erät yhteensä 834 milj. euroa: 1. Kuntakohtainen työmarkkinatuen kompensaatioerä: Lisäys tai vähennys riippuen siitä, mikä on ollut työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksessa laskettu kuntakohtainen korjauserä. Nettolisäys 29,5 milj. euroa. 2. Vuoden 2010 verotulomenetysten kompensaatio: Vaikutus vaihtelee kunnittain. Yhteismäärä 375 milj. euroa. 3. Vuoden 2011 verotulomenetysten kompensaatio: Vaikutus vaihtelee kunnittain. Yhteismäärä 129 milj. euroa. 4. Vuoden 2012 verotulomenetysten kompensaatio: Vaikutus vaihtelee kunnittain. Yhteismäärä 263 milj. euroa. 5. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden valtionosuuden tasauksen käsittely kunta-valtio-suhteessa neutraalisti: Tasasuuruinen lisäys 6,43 euroa/asukas (tasauslisien ja vähennysten netto -34,4 milj. euroa). 6. Elatustukisaatavien palautukset kunnille: tasasuuruinen lisäys 2,47 euroa/asukas. Kirjanpidossa elatustuki saatavien palautukset erotetaan valtionosuuksista ja käsitellään taseessa. Vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuneet kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin järjestelmän muutosvaiheessa kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei uudistuksen vuoksi muuttunut vuonna Valtionosuusjärjestelmänmuutoksen tasauksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa valtionosuusjärjestelmää ja sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 :ssä. Vuoden 2012 verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksesta kiinteistövero poistetaan. Kiinteistöveron poisto tasauksesta vaikuttaa kuntiin erittäin epätasaisesti. Alustavien laskelmien mukaan asukaskohtaiset muutokset vaihtelevat -114 eurosta 598 euroon. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on negatiivinen 234 kunnassa. Muutosvaikutus on positiivinen 86 kunnassa. Vuonna 2012 verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasauslisää saa 257 kuntaa ja tasauslisien yhteismäärä on 764 milj. euroa. Tasausvähennystä maksaa 63 kuntaa ja tasausvähennysten yhteismäärä vuonna 2012 on 798 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, joten tasauslisien ja vähennysten erotus 34,4 milj. euroa palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri 6,43 euroa/asukas. 10

11 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmän toinen osa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus. Sen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoitusta muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmaan sisältyvät peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat menosäästöt toteutetaan pääosin vuosina Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuva 11,5 milj. euron säästö sekä museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuksiin kohdistuva 10 milj. euron säästö toteutetaan kuitenkin jo vuodesta 2012 alkaen. Oppilaitosten perustamishankkeisiin kohdistuvasta 20 milj. euron säästöstä 6 milj. euroa toteutetaan jo vuonna Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat kuntien ja ylläpitäjien yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä ja ennakollinen vuoden asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuussa. Kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Pyhännän kunnan vuoden 2010 tilinpäätöksen ylijäämäksi muodostui ,37 euroa ja tuloksesta pystyttiin tekemään euron varaukset tuleville investoinneille. Taseessa aikaisemmin olleeseen ylijäämään lisättynä taseessa on ylijäämää ,79 euroa. Vuoden 2010 lopussa kunnan lainamäärä oli ,84 euroa eli 2052 /as. Lainamäärässä oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna ,04 euroa, koska vuoden 2010 aikana otettiin kunnan tytäryhteisön peruskorjaushankkeeseen euroa ja lyhytaikaista lainaa kunnan investointeihin. Lyhytaikaiset lainat saatiin maksetuksi vuoden 2011 aikana kunnan käyttö- ja rahoitustuotoilla. Vuoden 2011 aikana syksyllä alkaneet investoinnit on rahoitettu toistaiseksi lyhytaikaisella lainalla. Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen näyttää tässä vaiheessa tasapainoiselta. Kunnan väkiluvun määrä on vähentynyt Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2011 kolmen neljänneksen jälkeen 34 henkilöä. Asukasluku oli siinä vaiheessa 1599 asukasta. Kunnan väkiluku v ja väestösuunnite vuosille Vuosi Väkiluku 1.1. %-kasvu edell.vuodesta , , , , , , , ,6 11

12 Työttömyys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan työvoimatoimiston alueella keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,0 prosenttia. Pyhännän kunnan työttömyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 8,6 prosenttia. Työttömyys aleni vuoden 2010 aikana tammikuun 12,7 prosentista joulukuun 8,7 prosenttiin. Vuonna 2011 ajalla työttömyysaste oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa keskimäärin 8,7 prosenttia ja Pyhännän kunnassa keskimäärin 8,2 prosenttia. Vuosi 2012 Vuoden 2012 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa mennessä. Talousarvioehdotuksista on käyty neuvottelut osastopäälliköiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen ja uusien meno- ja tuloarvioiden tullessa tietoon talousarvio saatiin ylijäämäiseksi Vuoden 2012 talousarvion rakenne Vuoden 2012 talousarviossa on rakennemuutos sivistyslautakunnan kohdalla tulosyksikössä 410 Perusopetuksen kustannuspaikat 4120 Kirkonkylän ala-aste ja 4150 Pyhännän yläaste on yhdistetty kustannuspaikalle 4160 Pyhännän koulu opetuksen siirryttyä yhtenäiseen perusopetukseen alkaen. 12

13 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1. Kunnan yleiset tavoitteet Palvelusuunnitelma: Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille kuitenkin niin, että kuntatalous pidetään vakaana. Kunta vastaa hallitusohjelman edellyttämään kuntauudistukseen. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristön kehittäminen rakentamisella, kunnostamisella sekä asumisviihtyvyyttä lisäämällä. Tavoitteet: Asukasluvun nostaminen hyödyntäen jo olemassa olevaa työpaikkaomavaraisuutta ja tarjoamalla tontteja ja laadukkaita vuokra-asuntoja. Olemassa olevan ja uuden teollisuustoiminnan sekä palveluyritysten toimintaedellytysten edistäminen. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ja yritysympäristönä. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kuntapalveluiden tuottaminen osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tavoitteena on, että kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa Konsernitavoitteet Palvelusuunnitelma: Kunnan konsernin muodostavat kunta, neljä tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Pyhännän kunnanvaltuusto hyväksyi konserniohjeen Pyhännän kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen (tytäryhteisöt) omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Kunta tarjoaa konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito- sekä yritysneuvontapalveluja ja koulutuspalveluja. Tavoitteet: Yleiset konsernitavoitteet: Tytäryhteisöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita toiminnassaan. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja ne tehostavat edelleen toimintaansa. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät noudattavat kunnan konserniohjetta soveltaen ja tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein myös talousarviovuoden aikana. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt: 1. Yhtiön talouden hoitaminen kannattavasti 2. Konserniohjeen mukaisen raportoinnin toteuttaminen 3. Vuokra-asuntokannan kuntotason ylläpitäminen peruskorjaustoimenpitein 4. Vuokratason määritteleminen sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioon ottaen 5. Kunnan vuokra-asuntotarpeen selvittäminen tuleville vuosille yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa 6. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjinä olevista asunnoista 7. Yhtiön kotisivut uudistetaan houkutteleviksi ja käyttäjäystävälliseksi myös asuntohakemuslomakkeen osalta 13

14 2.3. HENKILÖSTÖSUUNITELMA Virat ja toimet tulosalueittain (ilmoitetaan koko- ja osapäivätoimet, virat, sivuvirat ja työsopimussuhteiset toimet desimaalilukuina. Tilinpäätös- ja talousarviovuosien osalta kaikki täytetyt ja avoimet virat, toimet. Lukumäärä muutos +/- kpl Tulosalue Virka- tai toiminimike Tp 2010 Ta 2011-TA 2012 TA 2013 TA 2014 Palkanjako 130 Kunnanjohtaja 1 1 Henkilöstö- ja talousjohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 Palkkakirjanpitäjä 1 1 Toimistosihteeri 0,50 0,50 0,25 tulosalue 500 0,25 tulosalue 600 Maaseutuasiamies Hallinto-osasto yhteensä 7,50 7,50 6,50 6,50 6, Sosiaalijohtaja 0,55 0,55 Toimistosihteeri 1 1 Sosiaalitoimisto yhteensä 1,55 1,55 1, Sosiaalijohtaja 0,30 0,30 Sosiaaliohjaaja 0,25 0,25 Perhetyöntekijä 1 Sosiaalityö yhteensä 1,55 0,55 0, Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,45 0,45 Sairaanhoitaja 2 2 Perushoitaja 2 2 Kodinhoitaja 1 0 Lähihoitaja Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Laitosapulainen 1 1 Osastoapulainen 2 2 Emäntä 1 1 Keittiötyöntekijä 2 2 Keittäjä 1 1 Vanhusten laitospalv. yht. 22,95 22,95 22, Vanhus- ja vamm. työn joht. 0,45 0,45 Lähihoitaja-kehitysvammaisten ohjaaja 0,20 Palveluohjaaja 0,20 Lähihoitaja 6 6 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Kotiavustaja 1 1 Kotihoito yhteensä 8,15 8,15 8, Lähihoitaja-kehitysvammaisten ohjaaja 0,67 Palveluohjaaja 0,67 Erityisavustaja, määräaik. 1 0,50-0,50 Erityisavustaja +1 Lähihoitaja 1 Kehitysvammaisten ohjaus yhteensä 1,67 2,17 2,67 14

15 360 Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,10 0,10 Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö yhteensä 0,10 0,10 0, Sosiaaliohjaaja 0,05 0,05 Päihdetyö yhteensä 0,05 0,05 0, Sosiaalijohtaja 0,15 0,15 Sosiaaliohjaaja 0,20 0,20 Veteraaniasiamies 0,13 Palveluohjaaja 0,13 Muu sosiaali- ja terveys- 0,48 0,48 0,48 toimi yhteensä Perusturvaosasto yhteensä 36,5 36,0 36,5 36,5 34, Rehtori 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Luokanopettaja 9 9 Erityisopettaja 1 1 Erityisluokanopettaja 1 1 Oppilaanohjaaja-varareht 1 Lehtori 8 7 Koulunkäyntiavustaja 7 6 Koulunkäyntiav.määräaik. 1 1 Emäntä 1 1 Keittäjä 1 1 Keittiöapul.-siivooja 1,1 1,1 Siivooja 3,1 3,1 Hall. ja koulutsto, perusk. 35,2 34,2 34,2 34,2 34,2 yhteensä 420 Esiluokanopettaja 1 1 Esikouluavustaja 1 1 Esiopetus yhteensä Päivähoidon johtaja 1 1 Lastentarhanopettaja 1 1 Päivähoitaja 2 2 Perhepäivähoitaja 5,5 5,5 +1 Perhepäivähoitaja, määräaik Päivähoito yhteensä 10,5 10,5 10,5 10,5 10, Vapaa-ajan ohjaaja 1 1 Liik-raitt-nuor yht Kirjastovirkailija 2 2 Kirjasto- ja kultt. yhteensä Sivistysosasto yhteensä 50,7 49,7 49,7 49,7 49,7 500 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Hallinto ja tekninen tsto yht. 0,75 0,75 0,75 0,75 0, Talonmies (sivutoiminen) 1 1 Rak. ja kiint. hoito yhtensä Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Rakennusvalvonta yhteensä 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Tekninen osasto yhteensä 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 15

16 Henkilöstösuunnitelman perustelut (muutokset) Tulosalue/Kustannuspaikka 130 Hallinto-osasto V.2012 maaseutuasiamiehen viran lakkauttaminen, maaseutupalvelujen osto Siikalatvan kunnalta. 350 Kehitysvammaisten ohjaus V Erityisavustajan toimen muuttaminen kokoaikaiseksi, vakinaiseksi toimeksi. 430 Päivähoito alkaen määräaikainen perhepäivähoitajan toimen muuttaminen vakinaiseksi, perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaiseksi ja työajan muuttuminen 40 tuntiin viikossa. 16

17 100 Vaalit Palvelusuunnitelma: Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Tavoitteet: Presidentinvaalien järjestäminen. Kunnallisvaalien järjestäminen. Perustelut: Presidentin vaalit täytyy järjestää kahtena vaalina, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmän kuin 50 % äänistä. Suunnittelukaudella tulee järjestettäväksi myös EU-vaalit vuonna Keskusvaalilautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Tilintarkastus Palvelusuunnitelma Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tavoitteet: Toteuttaa lakisääteinen tilintarkastus. Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa ja hallintosäännössä määrätyt tehtävät. Tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen ja tarvittaessa myös muita raportteja omalta toimialaltaan. Tunnusluvut: Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna Lakisääteisen tilintarkastuksen päiviä vuonna Tarkastuslautakunnan avustaminen 1,5 päivää Perustelut: Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. 12 Tarkastuslautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ /

18 130 Yleinen hallinto Palvelusuunnitelma: Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös elinkeinotoimen kehittämisestä kunnassa. Hallinto-osasto Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Tehtävänä on tarjota kunnan sisäiselle organisaatiolle talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Hallinto-osasto tarjoaa yhteispalveluja kuntalaisille. Henkilöstöhallinto Kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä vastaa lain edellyttämällä tavalla työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnassa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintaryhmä järjestää myös henkilöstön virkistystoiminnan, kuntoremonttikurssit ja liikuntakampanjan. Tavoitteet: Kunnanhallitus: Kuntastrategian valmistuminen Kunnan hankintaohjeiden päivittäminen Hallinto-osaston palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla. Hallinto-osasto Hallinto-osasto toimii siten, että osaston tehtävät tulevat tehdyksi aikataulujen mukaisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on kuntastrategian ja henkilöstöstrategian laatiminen. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöstrategian laatiminen kunnan strategiatyön edistyessä. Työn haittojen ja vaarojen selvityksen ja arvioinnin toteuttaminen ja seuranta. Työpaikkakohtaisten selvitysten tekeminen työsuojelussa. Kuntoremonttikursseille osallistumisen mahdollistaminen 5 osallistujalle. Riittävien työterveyshuoltopalvelujen turvaaminen omassa kunnassa ja täysimääräisen Kelan tuen saaminen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnon kohottamiseen järjestämällä viikoittain mahdollisuus kuntosalin käyttöön ja järjestetään liikuntakampanja. Yhteisten tapahtumien järjestäminen henkilöstölle. Tunnusluvut: Kuntoremonttikursseille osallistuvat 5 hlö Perustelut: Hallinto-osaston tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa henkilöstön määrän vähentyminen. Henkilöstöstrategian laatiminen on riippuvainen kuntastrategiatyön etenemisestä. Kuntoremonttikursseja ja virkistystoimintaa järjestetään henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseksi kunnan henkilöstölle. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Jokilaaksojen Työterveys Oy:lta. 18

19 13 Kunnanhallitus 130 Yleinen hallinto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Muut palvelut Palvelusuunnitelma: Muiden palveluiden alaisuudessa hoidetaan velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Näin pienennetään myös Kelalle maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Tavoitteet: Tukityöllistämisen tavoitteena on 10 henkilön työllistäminen kuudeksi kuukaudeksi tai tarvittaessa pitemmäksi ajaksi. Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntakohtainen osuus pidetään vuosien tasolla. Nuorten työllistämisen tavoitteena on järjestää kahden viikon kesätyö 40 koululaiselle tai opiskelijalle kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla. Asiointiliikenteen mahdollinen laajentaminen. Perustelut: Pyhännän ja Siikalatvan kunnissa toimii vuodesta 2012 lähtien Sompa-projekti, jonka tavoitteena on mm. auttaa työllistämään tai eläköitymään pitkäaikaistyöttömiä ja auttaa nuoria löytämään opiskelupaikka tai työllistymään. 150 Muut palvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Elinkeinoelämän edistäminen Palvelusuunnitelma: Työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi kunta toimii siten, että kunnassa toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Maatalousyritysten toimintaedellytyksiä pyritään edistämään. Kunnassa käynnistyvien matkailuhankkeiden avulla edistetään matkailuyrittäjyyttä, lisätään toimialan ja alueen kilpailukykyä, luodaan työmahdollisuuksia, uusia tuotteita ja palveluja ja parannetaan paikallista asuin- ja toimintaympäristöä. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. 19

20 Tavoitteet: Matkailuhankkeen toteuttaminen. Osallistutaan kunnan maksuosuudella Pyhännällä viriäviin Leader+ hankkeisiin ja edistetään uusien hankkeiden syntymistä Uusien palveluyritysten saaminen kuntaan. Osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa uusiin projekteihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen saamista kuntaan. Tunnusluvut: Työttömyysaste (Elykeskus) alle 9% Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Perustelut: Uusien teollisuusyritysten tullessa kuntaan tavoitteena on, että kunnan asukasluku kasvaa ja kuntaan saadaan uusia palveluyrityksiä. Teollisuusyritysten luodessa uusia työnpaikkoja työttömyysaste saadaan alenemaan. Matkailuhankkeessa, joka toteutetaan , on kaksi osaa; kehittämishanke ja investointihanke. Matkailun kehittämishanketta hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seutukunta. Hankkeen rahoituksesta vastaa täysin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kunnan tekninen lautakunta hallinnoi ja vastaa investointiosuudesta, joka toteutetaan Investointihankkeen kustannuksista vastaavat Pyhännän kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus molemmat yhtä suurella osuudella Elinkeinoelämän edistäminen TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Maaseudun kehittäminen Palvelusuunnitelma: Maaseutuhallinnon palveluiden järjestämisestä sekä maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta vastaa Pyhännän kunnassa yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Haapaveden kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan, Vaalan ja Vihannin kunnat. Järjestävänä kuntana toimii Siikalatvan kunta. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa oleva maaseutuasiamies käy keskimäärin yhden päivän viikossa Pyhännällä, jolloin palvelu tuotetaan lähipalveluna sopimuksen mukaisesti. Pyhännän kunta järjestää toimintaa varten toimitilat. Kunta tukee maatalousyrittäjiä tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa Tavoitteet: Yhteistoiminta-alue järjestelyllä turvataan edelleen viljelijöille EU- ja kansallisten tukien käsittely valtakunnallisessa aikataulussa tavoitteena oikein myönnetyt ja maksetut tuet. Jatketaan maatilojen ja maaseudun kehittämistä uuden yhteistoiminta-alueen toimesta. Perustelut: Yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisellä päätöksellä toiminta alkaa jo , vaikka laki ei tätä edellytä. 200 Maaseudun kehittäminen TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /maatila 2011/ /

21 13 Kunnanhallitus Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Hallinto- ja sosiaalitoimisto (Perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalitoimisto, projektit) Palvelusuunnitelma: Toteuttaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Tavoitteet: Lakisääteisten sosiaalipalveluiden laadullinen turvaaminen tiivistämällä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa sekä sosiaalipalveluiden saanti kuntalaisille pääosin lähipalveluna. Tunnusluvut: Täydennyskoulutuspäivät/hallinto ja sosiaalitoimisto/vuosi 9 kpl Perustelut: Sosiaaliohjaaja- koulukuraattorin virka täytetään määräaikaisesti saakka. Sosiaalijohtajan työtehtäviin sisällytetään vanhus- ja vammaistyönjohtajan tehtävät saakka. 30 Perusturvalautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Lasten ja nuorten tukitoimet (Perhekodit, lastensuojelun sijaisperhehoito, kasvatus- ja perheneuvonta, lastensuojelun tukitoimet, lasten sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, ottolapsineuvonta, elatustuki, lastenvalvojan tehtävät, lasten ja nuorten sosiaalityö) Palvelusuunnitelma: Toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Myös lapsi- ja nuorisonäkökulman esiin tuominen kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Tavoitteet: Vanhemmat ja perheet sekä lapset ja nuoret saavat tukea vanhemmuuteensa liittyvissä asioissa eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä erilaisissa elämäntilanteissa. Seutukunnan sisällä tehostetaan käytettävissä olevaa erityisosaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 21

22 Tunnusluvut: Perheneuvolakäynnit ja asiakasmäärät/ vuosi 150 käyntiä Avohuollon tukitoimien piirissä olevat lapset/ vuosi 8 Lastensuojeluilmoitukset/ vuosi 8 Perhetyön piirissä olevat asiakasperheet/ vuosi 3 Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevat kotitaloudet 4 Perustelut: Haapaveden kaupungilta ostetaan perheneuvolapalvelut sekä täydennetään lastensuojelulain mukaisia sosiaalityöntekijän palveluita sekä lastenvalvojan palveluita kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä järjestetään tarpeen mukaisesti joko ostopalveluna yhdistyksiltä tai kunnan omana toimintana. 320 Lasten ja nuorten tukitoimet TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Vanhusten laitospalvelut (Palvelukeskus Nestorin laitoshoito) Palvelusuunnitelma: Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilöille, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Hoitoon sisältyy lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorin kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Tavoitteet: Pyhäntäläisten ikäihmisten pitkäaikainen laitoshoito järjestetään kotikunnassa. Tunnusluvut: laitoshoitopaikat 3 laitoshoitopäivät/ vuosi 1095 Perustelut: alkaen yksi laitoshoitopaikka vähennetään, koska neljälle paikalle ei ole tarvetta. 330 Vanhusten laitospalvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /laitoshoitopaikka 2011/4 2012/ /laitoshoitopäivä 2011/ / /laitoshoitoateriat 2011/ /

23 340 Kotihoito (kotihoito, tukipalvelut) Palvelusuunnitelma: Tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla asiakasta, joka tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kotonaan. Kotihoidon työntekijät seuraavat asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa myös omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tavoitteet: Ikääntyvä pyhäntäläinen saa asua kotonaan mahdollisimman pitkään tarpeitaan vastaavien palveluiden turvin. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan ikääntyvien palveluissa. Tunnusluvut: Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden % osuus ikäryhmästä 91 % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75. vuotta täyttäneistä 13 % Tukipalvelua vuoden aikana saavien asiakkaiden määrä 60 Kotihoitoa apua saavien vanhuskotitalouksien määrä /vuosi 35 Kotihoidon työntekijöiden täydennyskoulutuspäivät 22 pv/vuosi Käytävät kehityskeskustelut/ kotihoito/vuosi 8 Perustelut: Kotipalvelun työntekijämäärä on 8 henkilöä, joilla kaikilla on ammatillinen perustutkinto. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tavoitteellisen täydennyskoulutuksen avulla. Haasteena on palvelutarpeen arvioinnin edelleen kehittäminen moniammatillista yhteistyötä vahvistaen. 340 Kotipalvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /tukipalveluasiakas 2011/ / /säännöll.kotihoidon asiakas 2011/ / Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö (kehitysvammalaitokset, työosuusraha, työ- ja toimintakeskus, kehitysvammaisten ohjaus, avohuollon mielenterveystyö) Palvelusuunnitelma: Järjestetään kehitysvammaisille kuntalaisille vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti heidän tarvitsemansa palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin. Jos yleiset palvelut eivät ole riittäviä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua. Tavoitteet: Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Tuetaan eri tukitoimien avulla kehitysvammaisten kotona asumista. Ostopalveluiden kustannusten kasvun hallitseminen Tunnusluvut: Työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 9 Kehitysvammahuollon asiakkaiden ostopalvelusopimukset /vuosi 4 23

24 Perustelut: Kokoaikaisen erityisavustajan toimen vakinaistaminen kehitysvammahuoltoon. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /työtoimintapäivä 2011/ / /työtoiminnan asiakas 2011/8 2012/ Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (palvelutalo II, palvelukeskus Nestori, nuorten vammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten hoitokodit, päiväkeskustoiminta, vammaisetuudet, omaishoidontuki, vanhusten ja vammaisten sosiaalityö) Palvelusuunnitelma: Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin. Kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Tavoitteet: Keskeisenä tavoitteena on, että vanhusten ja vammaisten palvelut perustuvat palvelutarpeen arviointiin ja palvelut tuotetaan suunnitelmallisesti. Tavoitteena on, että ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja /tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus tai työpaikkakoulutuksena hankittu asiantuntemus. Henkilöstön osalta tavoitteena on työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistäminen sekä henkilöstön osaamistarpeiden määrittämiseen perustuva osaamisen kehittäminen. Tunnusluvut: Palveluasumisen hoitopäivät 7665 pv Lyhytaikaishoitopäivien määrä 730 pv Palvelutalo Hilman asukasmäärä 6 Omaishoidon tuella hoidettujen määrä vuoden aikana 15 Päiväkeskustoimintapäivät/ vuosi 48 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saajien määrä/ vuosi 16 Perustelut: Palvelukeskus Nestorin palveluasuntopaikat 21 vakinaista + 2 lyhytaikaisen palveluasumisen paikkaa, yhteensä 23. Yksilöllisellä palvelutarpeen arvioinnilla turvataan asiakkaiden palvelun laatu ja vaikuttavuus. 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /Nestori palv.asuminen/asukas 2011/ / /Nestori/palv.asum/hoitopv 2011/ / /Nestori/palv.asum/ateria 2011/ / /omaishoidon piirissä olevat 2011/ / /ostopalv.sopimukset (ei vanh.) 2011/4 2012/ /palvelutalon II asukas 2011/6 2012/

25 370 Päihdehuolto (A-klinikka, Pav-asuintalo, hoitokodit, Pav-huoltolat ja katkaisuhoitoasemat) Palvelusuunnitelma: Järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja sisällöltään sekä laajuudeltaan siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Tavoitteet: Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön panostaminen moniammatillisesti sekä verkostoituminen poikkihallinnollisesti mm. EHKÄPÄ-työryhmän avulla. Korjaavaan päihdetyöhön panostaminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Päihdehuollon palveluiden oikea-aikainen järjestäminen asiakkaille. Tunnusluvut: Pav-asuintalo, asukkaita/ vuosi 4 A-klinikka asiakkaita/ vuosi 5 A-klinikka suoritteita/ vuosi 25 Katkaisuhoito asiakkaita/ vuosi 1-2 Katkaisuhoito suorite/ asiakas 4 Perustelut: Haapaveden kaupungilta ostetaan A-klinikka-palveluita sekä katkaisuhoitoasemilta tarpeen mukaisia palveluita. 370 Päihdehuolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Terveyden- ja sairaanhoito (muut terveysasemat, terveysasema, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskangas, Diakonissalaitos, psykiatrinen hoito, muut sairaalat) Palvelusuunnitelma: Tarjotaan kuntalaisille tarvittavat terveyden- ja sairaanhoidon palveluita Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisesti. Perusterveydenhuollon asiakaspalvelun laadun kehittäminen. ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä. Perustelut: Toiminnan haasteena on perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden saatavuus Pyhännän kunnassa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saumattoman palveluketjun toteuttaminen. 25

26 380 Terveyden- ja sairaanhoito TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /asukas perusterv.hoito 2011/ / /asukas erikoisterv.hoito 2011/ / Muu sosiaali- ja terveystoimi (perus-, tarveharkintainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, veteraanikuntoutus, muu veteraanitoiminta, mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut) Palvelusuunnitelma: Ohjataan ja neuvotaan asiakkaita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla. Selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Tavoitteet: Aktivoida ja kuntouttaa asiakkaita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin. Tunnusluvut: Toimeentulon hakijaa/ vuosi 45 Mielenterveyskuntoutujien ostopalvelusopimukset 3 Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat hlö/ vuosi 4 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 3 Perustelut: Toimeentulotukiasiakkaiden määrän ennustetaan kasvavan. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua asumispalvelua ei ole mahdollisuutta järjestää kunnan omana toimintana. Kunnan omana toimintana järjestetään mielenterveyskuntoutujien tukihenkilöpalvelua. 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Perusturvalautakunta Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ /

27 400 Hallinto ja sivistystoimisto Palvelusuunnitelma: Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hallinnoiminen. Tavoitteet: Yhtenäisten ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien luominen sivistysosaston tulosalueille. Turvata kuntalaisille lakisääteisten palveluiden saanti sivistysosaston tarjoamissa palveluissa. Perustelut: Haasteena palveluiden tuottaminen väheneville käyttäjämäärille taloudellisesti. 40 Sivistyslautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Hallinto ja koulutoimisto Toimintatuotot 24 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Perusopetus Palvelusuunnitelma: Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Tavoitteet: Laadukas perusopetus - avoinna olevat virat ja toimet täytetään pätevillä henkilöillä - pienryhmien käytetään joustavasti yleisopetusta tukevana toimintana - osa-aikaista erityisopetusta ja koulunkäyntiavustajien palveluja käytetään tukitoimenpiteinä - perusopetuksen päättänyt oppilas pääsee sopivaan toisen asteen koulutuspaikkaan - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen. Koulukiinteistöstä huolehtiminen - pidetään koulukiinteistö vuosikorjauksilla hyvässä kunnossa - kiinnitetään huomiota irtaimiston kunnossapitoon. Noudatetaan koulutoimen arviointisuunnitelmaa - analysoidaan keväällä 2011 tehdyn arviointikyselyn tulokset - muodostetaan vuoden 2011 arviointikyselyn pohjalta uudet kehittämiskohteet. Tunnusluvut: Laadukas perusopetus - ryhmäkoot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla - valtakunnallisissa kokeissa oppilaiden arvosanojen keskiarvo vähintään valtakunnallista keskitasoa. Taloudellinen perusopetus - oppilaskohtaiset menot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla. 27

28 Oppilasennusteet esikoulu luokat luokat pienryhmät yhteensä Perustelut: Syksyllä 2012 aloittava ensimmäinen luokka jaetaan kahteen ryhmään koko perusopetuksen ajan, mikäli oppilasmäärä säilyy lähes nykytasolla. Haasteena perusopetuksessa on kasvava yksilöllisen tuen tarve, johon pyritään vastaamaan joustavalla pienryhmien, osa-aikaisen erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien työpanoksella. Koulunkäyntiavustajien työtä on jouduttu osin perusopetuksen kustannuksella siirtämän aamu- ja iltapäivätoimintaan voimakkaasti kasvaneen kysynnän vuoksi. 410 Perusopetus TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /oppilas 2011/ / /opetus/oppilas 2011/ / /kuljetus/oppilas 2011/ / /ruokailu,muu opp.h/opp 2011/ / /vammaisopetus/oppilas 2011/9 2012/ Esiopetus Palvelusuunnitelma: Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan perusopetukseen siirtymiseen. Tavoitteet: Laadukas esiopetus - täytetään avoinna olevat virat ja toimet pätevillä henkilöillä - pyritään pitämään ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia suosituksia - järjestetään toiminta oppilaiden tarpeet huomioon ottaen riittävällä työntekijämäärällä - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen. Tunnusluvut: - pyritään pitämään oppilaskohtaiset kustannukset lähellä Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskiarvoa Oppilasennuste Vuosi Esikoululaisia Perustelut: Jos tulevien esikoululaisten määrä ylittää 20 esioppilaan rajan, paineet ryhmän jakamiseen kasvavat. Tähän ei ole määrärahoissa varauduttu 28

29 420 Esiopetus TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /esiopetus oppilas 2011/ / /esiopetus/opetus/opp 2011/ / /esiopetus/kuljetus/opp 2011/9 2012/ Päivähoito Palvelusuunnitelma: Järjestetään lakisääteistä kunnallista varhaiskasvatuspalvelua päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Tarjotaan perheille mahdollisuus kuntalisään, kun perheeseen palkataan yksityisesti perhepäivähoitaja. Kuntalisään on oikeutettu perhe, joka tarvitsee lapsille hoitajan työllistymisen tai opiskelun takia. Tavoitteet: Päivähoidon tavoitteena on edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tavoitteena on laadukas päivähoito. Päivähoitopaikka järjestetään lain mukaisesti kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä työn tai opiskelun takia hoitoa tarvitseville ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Tunnusluvut: Määrälliset tavoitteet: Päiväkoti/ läsnäolopäiviä ( 21 ) 5271 Perhepäivähoito/läsnäolopäiviä ( 20 ) 5020 Esikoulun päivähoito/läsnäolopäiviä ( 14 ) 2343 Koko päivähoito Kertoimet: Toimintapäiviä 251 Päiväkoti päivähoitopaikkoja 21 Perhepäivähoito päivähoitopaikat 20 Esikoulun päivähoitopaikat 14 Perustelut: Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on toimia kasvatushenkilöstön tukena ja työvälineenä. Henkilöstön osaamista ylläpidetään täydennyskoulutuksella. Lain edellyttämät erityislastentarhanopettajan palvelut pyritään järjestämään ostopalveluna. Perhepäivähoito on kodinomainen pienten lasten hoitomuoto ja perhepäivähoitajien työajan muuttumisen myötä perhepäivähoitoa jatketaan tulevinakin vuosina ( työaikalain muutokset voimaan ). 430 Päivähoito TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /läsnäolopv 2011/ / /hoitolapset yht. 2011/ / /hoitolapsi/päiväkoti 2011/ / /hoitolapsi/perhepäivä.h 2011/ / /hoitolapsi/esikoul. pv.hoito 2011/ /

30 460 Liikuntatoimi Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on opastaa, ohjata ja innostaa kuntalaisia liikunnan pariin. Tavoitteet: Mahdollistetaan monipuolinen urheiluseura- ja peliporukkatoiminta. Tarjotaan kuntalaisille monipuolisia liikuntatapahtumia ympäri vuoden. Frisbeegolfradan avajaistapahtuma keväällä Tunnusluvut: Liikuntatoimen kustannukset (netto) 24 /asukas, kuntosali (netto) 4 / asukas, liikuntahalli (netto) 9 /asukas, urheilualueet (netto) 56 / asukas. Perustelut: Liikuntahallin iltakäyttöaste pidetään mahdollisimman korkeana. Kuntosalin käyttöaste on n. 700 käyttökuukautta/vuosi. Järjestetään 7 erilaista liikunta- ja kuntoilutapahtumaa vuoden aikana. Yhdistyksille ja seuroille jaetaan toiminta-avustuksia. 460 Liikuntatoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Raittiustoimi Palvelusuunnitelma: Raittiustyön tehtävänä on terveellisten elämäntapojen edistäminen. Tavoitteet: Ennaltaehkäisevä päihdetyö, 0 -tapahtumia nuorille. Perustelut: Järjestetään nuorille päihteettömiä tapahtumia. Nuorisotilat pidetään päihteettömänä paikkana. Pääasiallinen valistustyö annetaan nuorisotiloissa muun toiminnan ohessa ja yhteistyössä perusopetuksen kanssa. 470 Raittiustoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Nuorisotoimi Palvelusuunnitelma: Nuorisotyön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorten tasapainoista kasvua sekä tarjota virikkeitä päihteettömään vapaa-aikaan. Etsivän nuorisotyön ja time out-toiminnan jatkaminen. Tavoitteet: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen eri toimenpiteillä. Nuorisotiloissa toimintaa kolme kertaa viikossa elo-kesäkuun välisenä aikana. Järjestetään leiri ja retkitoimintaa. Kesätyökampanja nuorille. 30

31 Tunnusluvut: Nuorisotoimen kustannukset (netto) alle 29-vuotiaat 32, nuorisotilat (netto) alle-29 vuotiaat 16,7 Perustelut: Nuorisotiloilla käyttäjien määrä noin 50 käyntikertaa /vko. Kesäleirien ja retkien järjestäminen haasteellista vaihtelevien osallistujamäärien vuoksi. Nuorisotoimessa syrjäytymisen ehkäisyyn voidaan reagoida varhaisessa vaiheessa. 480 Nuorisotoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Kulttuuritoimi Palvelusuunnitelma: Pyhännän kunnan kulttuuritoimen tarkoituksena on laadukkaiden kulttuuritapahtuminen järjestäminen kuntalaisille. Kuntalaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteet: Pyritään tavoittamaan erityisesti nuoret. Pyritään vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tavoittamaan eri-ikäiset kuntalaiset lisäämällä toimintaa. Järjestetään kunnan kotiseutupäivät, Perttulinpäivät, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Perustelut: Vuoden 2012 talousarviossa on otettu huomioon Pyhännän kunnan ja seurakunnan yhteinen historiakirja. Laskelma perustuu oletukseen, että kirja valmistuu vuoden 2012 aikana. Arviossa on laskettu kirjoittajan palkkauskulut siten, että kunta ja seurakunta maksavat kumpikin yhden kolmasosan. Yksi kolmasosa jää ulkopuolisten rahoittajien osuudeksi. Kuntalaisten osallistuminen Perttulinpäivien kulttuuritapahtumiin on aktiivista ja runsasta. 490 Kulttuuritoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Kirjastotoimi Palvelusuunnitelma: Pyhännän kunnankirjaston tarkoituksena on osana valtakunnallista kirjastoverkkoa tarjota asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, sivistämiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto toimii kuntalaisten henkisesti aktivoivana kohtaamispaikkana, tieto- ja kulttuurikeskuksena, joka tarjoaa maksutta käyttöön perinteisen kirjastoaineiston lisäksi myös mahdollisuuden tietotekniikan käyttöön ja pääsyn tietoverkkoihin. Erityisesti lasten- ja nuorten lukuharrastus on kirjastotoiminnan painopistealueena. Tavoitteet: Kirjaston lainausmäärät pysyvät nykyisellä tasolla Kirjaston kävijämäärät pysyvät nykyisellä tasolla Kirjaston aukioloajat ovat asiakasystävälliset Peruskoulun 7. luokkalaiset saavat kirjastonkäytön opetusta Kirjasto järjestää asiakkailleen tapahtumia (mm. kirjaston osallistuminen Perttulinpäiviin, satutunnit, kirjastopyhä) 31

32 Tunnusluvut: Suoritetavoitteet Toteuma 2010 TA 2011 Tavoite 2012 Lainojen määrä, koko kirjasto Lainojen määrä, Tavastkenkä Lainan hinta 3,60 4,40 4,40 Lainoja/ asukas 19,50 18,65 19 Hankintojen määrä Fyysisiä käyntejä/ asukas 9,36 11,02 10 Perustelut: - Valtakunnallisesti sekä lainausluvut että kävijämäärät ovat laskussa (vuodesta 2008 vuoteen ,95% ja - 2,28% ja vuodesta 2009 vuoteen ,63% ja -3,12%), joten lainaus- ja käyntimäärien pysyminen tasolla on haaste. - Palveluja tarjotaan kirkonkylällä ja Tavastkengällä. - Resurssien riittäminen oheistoimintaan (satutunnit, tapahtumat) on tärkeää, koska oheistoiminnan avulla vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Mutta oheistoiminnan järjestäminen vaatii sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja (esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia) - Kirjaston tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan - Sähköisten aineistojen kustannukset (esim. musiikkitietokanta Naxos, lehtitietokannat) rajoittavat aineistotarjonnan monipuolistamista 494 Kirjastotoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /lainaus 2011/ / Kansalaisopisto Palvelusuunnitelma: Kansalaisopistotoiminnan tarkoituksena Pyhännällä on järjestää monipuolista ja kehittävää toimintaa kuntalaisten virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mahdollisuuksia tavoitteellisempaan opiskeluun. Tavoitteet: Pyritään ottamaan kuntalaisten toiveet huomioon ohjelmaa suunniteltaessa sekä laatimaan ohjelma, jossa huomioidaan eri-ikäiset kuntalaiset. Perustelut: Käynnistymättömien kurssien tilalle pyritään suunnittelemaan uusia, jotta tuntimäärä säilyisi suunnitelmien mukaisena, sillä tuntimäärä vaikuttaa valtinosuuksiin. 495 Kansalaisopisto ja muu vapaa sivistystyö TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / /opetustunnit 2011/ /

33 40 Sivistyslautakunta Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Hallinto- ja tekninen toimisto Palvelusuunnitelma Tehtäviin kuuluu teknisen lautakunnan hallinnolliset tehtävät. Tavoitteet Tavoitteena on pitää teknisen toimiston palvelut hyvinä. Perustelut Palvelujen laatu turvataan vilkkaan rakentamisen ja teknisen osaston hallinnoiman matkailuprojektin (investoinnit) aikana palkkaamalla valvonta- ja projektitehtäviin lisätyövoimaa. 50 Tekninen lautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Hallinto ja tekninen toimisto Toimintatuotot 118 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Yhdyskuntasuunnittelu Palvelusuunnitelma Tehtävänä kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakennuttaminen, maanmittaus ja muu kiinteistötoimi. Tavoitteet Varaudutaan kiinteistötoimituksiin sekä tulevien hankkeiden esiselvityksiin. Markkinoidaan erityisesti eurotontteja ja omarantaisia omakotitalotontteja sekä teollisuustontteja yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Perustelut Leiviskänkankaan uuden alueen kaavoituksen käynnistäminen. 510 Yhdyskuntasuunnittelu TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ /

34 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Palvelusuunnitelma Tehtäviin kuuluu kunnan julkisten rakennusten kiinteistön hoidosta vastaaminen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen sekä teollisuus- ja liiketilojen kiinteistönhoidosta vastaaminen. Tavoitteet Kiinteistöjen huolto- ja seurantaohjelman käyttöönotto Kunnan kiinteistöjen kunnossapito. Vuosikorjaustyöt kiinteistöissä. Varaudutaan Asunto Oy Pyhännän Tavastkengän liittämiseen siirtoviemäriin. Varaudutaan teollisuus ja liiketilojen muutostöihin. Perustelut Kiinteistöjen huolto- ja seurantaohjelmalla pyritään parantamaan kiinteistöhoitoa ja seurantaa. 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Palvelusuunnitelma Tehtäviin kuuluu kunnan maa- ja vesialueiden vuokraukset sekä maa- ja metsätilojen hoito. Tavoitteet Vesistöjen yhteistarkkailussa ollaan mukana. Metsää myydään ja hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaan. Pyhännän kunnan ja Siikalatvan kunnan yhteisesti omistamien metsätilojen omistussuhteiden uudelleen järjestäminen Perustelut Nykyinen kuntien metsätilojen yhteisomistus ei ole tarkoituksenmukaista ja uudet, suunnitellut omistusjärjestelyt selkeyttävät toimintaa. 540 Maa- ja metsätilat ja ympäristön huolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Jätehuolto Palvelusuunnitelma Jätehuollon hoitaa kuntien yhteisesti omistama Vestia Oy. Jäteveden puhdistus hoidetaan yhteistyössä Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa. Sisäisestä viemäriverkostosta huolehtiminen kuuluu kunnan tehtäviin. Tavoitteet Seurata jätehuollon toimintaa ja tarpeita yhteistyössä Vestia Oy:n kanssa 34

35 Pumppuasemien vuosihuollot. Teollisuuden jätevesien esikäsittelyn parantaminen. Perustelut Esikäsittelyn tehostamisella parannetaan elintarviketeollisuuden kehitysmahdollisuuksia. 550 Jätehuolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Energiahuolto Palvelusuunnitelma Tehtävänä on toimittaa kiinteistöille kaukolämpöä ja huolehtia kaukolämpöverkoston toiminnasta. Lämpö ostetaan Latvaenergia Oy:ltä. Tavoitteet Kilpailukykyisen kaukolämmön turvaaminen asiakkaille ja kaukolämpöverkoston kunnossapito. Perustelut Kaukolämpö on taloudellinen, ekologinen ja työllisyyttä turvaava vaihtoehto. 555 Energiahuolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Palvelusuunnitelma Tehtävänä on huolehtia puistoista, yleisistä alueista, kaavateistä, kevyenliikenteen väylistä, uimarannoista, venevalkamista, katuvalaistuksesta ja yksityisteistä sekä muista liikenneasioista. Tavoitteet Uimarannat, puistot ja luontopolut pidetään hyvässä kunnossa. Yleisten alueiden siisteyttä parannetaan. Pyritään pitämään moottorikelkkaurat kunnossa työllisyystöinä ja työprojektin toimesta. Kaavatiet pidetään hyvässä kunnossa. 300 m ja sitä pitempiä yksityisteitä avustetaan. Keskustaajamaan laitetaan kesäkukat Kaavateiden merkintöjä parannetaan. Perustelut Liikenneväylien. puistojen ja yleisten alueiden kunnossa pitäminen lisää kuntalaisten viihtyvyyttä ja edistää liikenneturvallisuutta. 35

36 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 179 Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Rakennusvalvonta Palvelusuunitelma Tehtäviin kuuluu rakennus- ja maa-ainesvalvonta. Tavoitteet Rakentamisen pääpaino on uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Rakennusten korjaustoimintaa pyritään edistämään. Rakentajille annetaan rakennusluvan yhteydessä työmaapäiväkirja ja huoltokirja. Maa-ainesvalvonnan tavoitteena on edelleenkin parantaa yleistä maisemakuvaa. Perustelut Rakennusvalvontaa toteutetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja paloviranomaisten kanssa. 600 Rakennusvalvonta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Palo- ja pelastustoimi Palvelusuunnitelma Tehtävänä on yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa turvata palo- ja pelastustoiminta kunnan alueella. Tavoitteet Valmiuden osalta keskeinen tavoite on päivälähtövalmiuden turvaaminen. Pyhännän palo- ja pelastustoimen valmiuksien turvaaminen alueellisessa pelastustoimessa riittävillä Pyhännän pelastuslaitoksen henkilöresursseilla. Alueellisen pelastuslaitoksen kehitystyöhön osallistuminen Perustelut Kuntalaisten turvallisuuden takaaminen yhdenvertaisesti Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella. 610 Palo- ja pelastustoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ /

37 50 Tekninen lautakunta Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ / Käyttötalous Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2011/ /

38 3. TULOSLASKELMAOSA Kunnan tuloslaskelmaosaan yhdistellään liikelaitoksia lukuun ottamatta muiden tehtävien toimintatulot, toimintamenot ja valmistus omaan käyttöön. Toimintatulojen ja menojen yhteismääriä ei tuloslaskelmaosassa käsitellä tuloarvioina ja määrärahoina, koska niihin sisältyvät tulot ja menot tai niiden erotus on jo budjetoitu eri tehtävien tulosbudjeteissa ja käyttötalousosissa. Samoin yhdistellään tuloslaskelmaosan eri tehtävien käyttötalousosiin merkityt tuotantovälineiden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset asianomaisille riveille. Suunnitelmapoistoja ja arvonalentumisia ei budjetoida määrärahoina, vaan niiden sitovuus määritetään valtuuston erikseen hyväksymissä poistosuunnitelmissa. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelman sitovia eriä ovat: Verotulot, valionosuudet, rahoitustulot ja menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot. Tuloarvioiden alittuminen ja määrärahojen ylittyminen on käsiteltävä talousarviomuutoksena valtuustossa. 38

39 TULOSLASKELMA (ulk) TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

40 TULOSLASKELMAOSA TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yht TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % 18,8 Vuosikate / Poistot, % 55,4 Vuosikate, / keskim. poistonal. inv. omahank.meno 630,7 Vuosikate, / asukas 349,6 Kertynyt ylijäämä, / asukas 728,2 Asukasmäärä vuoden lopussa

41 3.1. Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eriä. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosentteina poistonalaisista investoinneista = 100 x Vuosikate/Keskimääräinen poistoalaisten investointien omahankintameno Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä tai ylijäämäinen. kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimäärin poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/ asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)/ Asukas Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään euroa asukasta kohden. 41

42 4. INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. 42

43 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO Yleishallinto Kiinteä omaisuus 1101 Hallinto-osaston kiinteäomaisuus Menot Myyntitulot Nettomeno Tavoitteet: Varaudutaan maa-alueiden ostoon ja myyntiin. Kiinteä omaisuus Yhteensä Irtain omaisuus 1401 Hallinto-osaston kalusto Menot Nettomeno Tavoitteet: Varaudutaan hankkimaan poistonalaisia atk-kalusteita ja muita tarvittavia kalusteita hallinto-osaston käyttöön. Irtain omaisuus Yhteensä Yleishallinto Yhteensä Menot Myyntitulot Nettomeno Perusturvalautakunta Talon rakennus 3201 Terveyskeskuksen peruskorjaus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: Terveysaseman pintamateriaalien kunnostus, ovien vaihto, lattiat, ikkunoiden uusiminen ym. sekä piha-alueen kunnostus Terveyskeskuksen ilmastointi Menot Nettomeno Aloitusvuosi Palv.kesk Nestorin ilmastointi Menot Nettomeno Aloitusvuosi Erityisryhmän tilat Menot Rahoitusosuus Nettomeno Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Varaudutaan vammais- ja erityisryhmien tilojen rakentamiseen Nestorin keittiön lattian kunnostus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Keittiön lattia on vaikea puhdistaa, huonokuntoinen ja epähygieeninen. Talon rakennus Yhteensä

44 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO Irtain omaisuus 3409 Päiväkodin kalusto Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Irtain omaisuus Yhteensä Perusturvalautakunta Yhteensä Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Sivistyslautakunta Talon rakennus 4210 Koulukeskuksen muutostyöt Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: Investointi käsittää yhtenäiskoulun tarvitsemat muutokset koulun tiloihin, lämpimän yhdyskäytävän rakentamisen, lv-putkistojen peruskorjauksen sekä piha-alueen ja sen valaistuksen parantamista. Kustannusarvio pitää sisällään hankkeet nro 4210, 4211 ja Investoinnilla parannetaan koulun toiminnallisuutta, oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta ja viihtyisyyttä Musiikkitilan muutostyöt Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Talonrakennus Yhteensä Julkinen käyttöomaisuus 4301 Keskuskoulun aita Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Parannetaan oppilaiden turvallisuutta rakentamalla aita Karjuojan varteen koulun tontille Koulun piha-alueen muutostyöt Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: 4310 Maavallikatsomo Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Urheilukentälle rakennetaan maavallikatsomo huonokuntoisen, puurakenteisen katsomorakennelman tilalle tarkoituksena parantaa kentän katsomotilojen turvallisuutta. 44

45 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO 4314 Fisbeegolf-rata Menot Nettomeno Aloitusvuosi Päiväkodin piha-alue Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Päiväkodin piha-aluetta parannetaan ja leikkivälineitä uusitaan, lisätään. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä Peruskoulun kalusto Menot Nettomeno Aloitusvuosi Peruskoulun tietotekniikkahankinnat Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Luokkien atk-varustuksen ajanmukaistaminen: tietokoneet+projektorit Irtain omaisuus Yhteensä Sivistyslautakunta Yhteensä Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Tekninen lautakunta Talon rakennus 6235 Teollisuushalli Novisol Menot Tulot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Uuden teollisuushallin rakentaminen vuokrattavaksi Novisol Oy:lle teollisuuskäyttöön Tavastkengän koulun korjaus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: Korjaus, mm. jätevesijärjestelmän parantaminen ja asuntojen ikkunoiden uusiminen Temperointitila Real Snacks Menot Rahoitusosuus Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Vuonna 2011 aloitettu laajennusrakennus, joka valmistuu toukokuussa Parantaa tuotantoprosessia Real Snacks Oy:llä. 45

46 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO 6239 Teollisuushalli Lapwall Menot Rahoitusosuus Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Vuonna 2011 aloitettu uudisrakennushanke, joka valmistuu toukokuussa 2012 vuokrattavaksi Lapwall Oy:n teollisuustiloiksi. Tavoitteena on työpaikkojen lisääminen kunnassa. Talonrakennus Yhteensä Julkinen käyttöomaisuus 6303 Katu- ja tievalaistus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Katuvalojen rakentaminen Maustetie, Metsätalontie, Tähtipolku, Aurinkopolku ja Järvitie. Lain edellyttämä energiasäästöön tähtäävä katuvalaistuksen kartoitus valaistuiksen laadun parantamiseksi ja energian säästämiseksi Puistojen parantaminen Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Keskustaajaman puistojen viihtyisyyttä parannetaan eri toimenpitein Matkailun kehittäminen Menot Rahoitusosuus Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Matkailun kehittämisen investointihanke suunnataan Iso-Lamujärven ja Ahvenjärven alueiden kehittämiseen, kelkkaurien sekä hiihto- ja retkeilyreitistöjen parantamiseen. Tavoitteena matkailuelinkeinopalvelujen parantaminen ja kuntalaisten viihtyisyyden lisääminen 6323 Kaavateiden päällystäminen Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Päällystetään Järvitie, Aurinkopolku ja Tähtipolku. Lisäksi tehdään päällystekorjauksia. Hankkeella lisätään liikenneturvallisuutta ja poistetaan pölyhaittoja. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä Irtain omaisuus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Irtain omaisuus Yhteensä

47 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO Kiinteät rakenteet ja laitteet 6504 Muut viemäriverkostot Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Lievealueen viemäröinnin esiselvitys, suunnittelu ja rakentaminen (Seurantie, Einontie, Tavastkengän koulun mäki) Lämpölinjojen rakentaminen Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Varaudutaan Saturannan asuntoalueen kaukolämmön tarpeelle Jätevesien esikäsittely Menot Rahoitusosuus Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Teollisuuden jätevesien esikäsittelyn parantaminen rakentamalla kompostointikenttä ja loka-allas. Hankkeella turvataan elintarviketeollisuuden kehittäminen. Kiinteät rakenteet ja laitteet Yhteensä Aineeton käyttöomaisuus 6613 Leiviskänkankaan kaavoitus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Leiviskänkankaan teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Turvataan teollisuuden tonttivaranto. Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä Tekninen lautakunta Yhteensä Menot Rahoitusosuudet Nettomeno Investointiosa Yhteensä Hankinnat Rahoitusosuudet Myynnit Nettomeno

48 5. RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteenlaskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. RAHOITUSOSA TP2010 TA 2011 TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Yhteensä Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,2 Kassan riittävyys, pv 27,7 48

49 Tulorahoituksen riittävyys (1 000) TA 2011 TA 2012 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Kunnan pitkäaikaisten lainojen kehitys suunnittelukaudella: Kunnan pitkäaikaisten lainojen kehitys suunnittelukaudella Vuosi TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Lainan otto, Lyhennykset, Lainamäärä , Lainat/asukas, Asukasluku Korkokulut,