Virolahden kunta 16X ASEMAKAAVASELOSTUS. Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Virolahden kunta 16X ASEMAKAAVASELOSTUS Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos

2 1 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE SYYSKUUN 16. PÄIVÄNÄ 2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Osalle kiinteistöjä , , ja Asemakaavan Vaalimaan asemakaava korttelit 200 ja 201. muutos Muodostuu Vaalimaan asemakaava korttelit 200, 201 ja 220 (tarkistettava). Laatija: Ramboll Finland Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, Lappeenranta, yhteyshenkilö Matti Veijovuori. Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Hyväksytty: KV Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Virolahden Vaalimaan taajamassa. Alue merkitty punaisella ylla olevaan karttaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria.

3 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Tarkoitus: Laajuustiedot: Vaalimaan aluetta ollaan kehittämässä kansainväliseksi raja- ja vähittäiskaupan sekä matkailu- ja elämyspalvelujen alueeksi. Virolahden kunnan tavoitteena on uudistaa Vaalimaan alueen asemakaava vastaamaan nykyisiä tarpeita Kokonaispinta-ala 7,72 hehtaaria, josta korttelialueita 7,03 hehtaaria. Liikerakennusten korttelialueita 7,03 ha, kerrosala k-m 2 Katualuetta 0,69 ha Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Vaalimaan Outlet havainnekuvat 3. Kaupan vaikutusten arviointi 4. Asemakaavakartta ja kaavamääräykset

4 3 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos SISÄLTÖ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaisjäännökset Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Maanomistus Väestö ja työpaikat Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan yleiskuvaus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Asemakaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...22

5 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Virolahden kunta on päättänyt käynnistää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinnan Vaalimaan Rouvanmäen- ja Lappeenrannantien läheiselle alueelle. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt keväällä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kouvolassa Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen yhteydessä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen on laatinut Ramboll Finland Oy:n Lappeenrannan toimisto. Kaavatyötä on ohjannut Virolahden kunnan tekninen toimi ja viranomaistahot. Kaavaprosessin merkittävimmät tapahtumat: Alustava viranomaisneuvottelu hankkeesta Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Luonnosvaiheen työneuvottelu Tekninen lautakunta Vireilletuloilmoitus, OAS:n, valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen väliseksi ajaksi. 1.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla on muutettu liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) sekä liike-, toimisto-, teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTT) Liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Lisäksi asemakaavan on liitetty asemakaavoittamatonta aluetta alueen koillisosassa. Asemakaava sisältää kolme liikerakennusten (KL) korttelialuetta ja katualueita. Korttelit sijoittuvat olemassa olevan katuverkon läheisyyteen. Asemakaavalla muodostetaan uusi katuyhteys (Kauppakaari). Asemakaava-alueen liikennejärjestelyt on sovitettu koko Vaalimaan alueen ja VT 7:n liikennejärjestelyihin. Asemakaava ja asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala 7,72 hehtaaria, josta korttelialueita 7,03 hehtaaria. Liikerakennusten korttelialueita 7,03 ha, kerrosala k-m2. Katualuitta on 0,69 ha. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Ennen asemakaavan hyväksymistä täytyy kunnanvaltuuston hyväksyä samalla alueella vireillä oleva Virojoen-Vaalimaan osayleiskaavan muutos. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Vaalimaa sijaitsee n. 7 km Virolahden keskustaajaman Virojoen itäpuolella valtatie 7:n varrella. Vaalimaan kylän itäosassa on Venäjälle suuntautuva rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan länsipuolelle on rakentunut kaupallista ja työpaikka-aluetta, jotka sijoittuvat Lappeenrannan tienristeyksen ja rajanylityspaikan välimaastoon VT 7:n molemmille puolille. Alueen länsipuolella on haja-asutustyyppinen pelto-/metsäalue, etelässä ja pohjoisessa on metsäistä haja-asutusaluetta. Suunnittelualueen lounaisossa on uusi kalanjalostusta ja myyntiä harjoittava yritys. Suunnitellun Outlet-keskittymän alueella on kallionmurskausta, mikä edesauttaa yritys korttelialueen käyttöönottoa rakentamiseen. Muutoin suunnittelualue on metsätalousaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on 7,72 hehtaaria.

6 5 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Topografialtaan alue on lounais- ja länsiosassa melko tasaista. Alueen itäosa on lounaaseen viettävää rinnettä. Korkeuseroa suunnittelualueella on n. 15 m Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on biologi tehnyt keväällä 2014 kaavoitusta varten maastokäynnin, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitys painottui kasvillisuuteen, mutta sisältää lisäksi eläimistön tarkkailun. Selvitysalue oli suunnittelualuetta laajempi alue. Selvityksen teki biologi Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Suunnittelualueelta ei löytynyt merkittäviä luonto- tai eläimistöarvoja. Koko Vaalimaan yleiskaavoitusta varten on kesällä 2014 laadittu uusi luontoselvitys, joka on samaan aikaan laadittavan yleiskaavan muutoksen liitteenä. Tämän kaavan alueelta ei ole löydetty merkittäviä luonto- tai eläimistöarvoja Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu lännessä Lappeenrannantiehen ja etelässä Rouvanmäentiehen. Alueen lounaiskulmassa on uuden kalanjalostusta ja myyntiä harjoittavan yrityksen toimitilat ja koillisosassa on kallionmurskausta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa metsäsaarekkeeseen, jossa on linkkimasto. Alueen kaakkoiskulmassa on kalajalostamo ja -kauppakeskus sekä itä- ja eteläpuolella logistiikka-alan toimijoita.

7 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella ei myöskään rekisterin mukaan ole toisen maailmansodan linnoitteita. Museoviraston rekisterin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Salpalinjaan kuuluvat Kassoinvuoren linnoitteet n. 1 km luoteeseen suunnittelualueesta. Rakennetun kulttuuriympäristön keskiajalle saakka ajoittuva kohde Suuri Rantatie ulottuu Turusta Virolahdelle. Museoviraston rekisterin mukainen Suuren Rantatein linjaus loppuu Virojoen taajamaan. Karttatarkastelun pohjalta voidaan olettaa, että Suuren Rantatien linjaus kulkee suunnittelualueen pohjoispuolelta kohti rajavartioasemaa ja on näin ollen suunnittelualueen ulkopuolella Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueelta ei ole tiedossa pysyviä ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. Kallionmurskaamo muuttuu rakentamisen alueeksi vuoteen 2018 mennessä. Alueelle ei olla sijoittamassa asumista Maanomistus Suunnittelualue on Virolahden kunnan omistuksessa. Yrittäjillä on korttelialueillaan kiinteistöjensä hallintaan sopimukset kunnan kanssa Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella on muutama työpaikka kalanjalostus- ja myyntiyrityksessä sekä kallionmurskaamossa. Koko Vaalimaan kaupallisella- ja logistiikka-alueella on työpaikkoja n. 50. Rajavartioston ja tullin työpaikkoja on Vaalimaalla n. 350, joista vakituisia asujia kahdessa rivitalossa on muutamia. Rivitalot ovat pääosin vuorotyöläisten lepopaikkoja työvuorojen välillä. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ja tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan selostuksen vaikutusosassa.

8 7 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt. Maakuntakaavassa nyt kyseenä oleva alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tasapainoisen, olevaan rakenteeseen sopeutuvan ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. Mikäli alueelle sijoitetaan paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, on ensin selvitettävä sen vaikutukset vastaavien palveluiden saatavuuteen ja kehittämismahdollisuuksiin nykyisissä kuntakeskuksissa. Voimassa oleva maakuntakaava Lisäksi alue on osoitettu rajapalvelujen kehittämisen kohdealueeksi (rk), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saatavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovellettava ne Suomen huomattavimman raja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. Maakuntakaavaehdotus, kauppa-ja merialue Kymenlaakson kauppa ja merialue maakuntakaavassa on käsitelty maakunnan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen. Kaava osoittaa pinta-alaltaan k-m 2 suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön Virolahden Vaalimaalle. Maakuntakaavaehdotuksessa on perusteltu Vaalimaan aluetta seuraavasti: Vaalimaa on Suomen vilkkaimmin liikennöity raja-asema. Rajakaupan kehittämisen kohdealue liittyy tiiviisti raja-alueen muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen. Kaavaratkaisulla täydennetään raja-alueen majoitus- ja casinopalveluiden kokonaisuutta kaupallisten palveluiden osalta. Vaalimaan rajakaupan kehittämisalue palvelee erityisesti kansainvälistä asiakaskuntaa ja heidän tarpeitaan. Rajakaupan ominaispiirteet ovat hyvin poikkeuksellisia muusta kaupasta. Rajan yli usein kulkevien määrä on suuri ja toisaalta Suomessa tuotteiden korkea laatu ja ostoista saatava taxfree hyvitys houkuttelevat varakkaitakin matkailijoita. Erityisesti päiväkävijöiden on todettu asioivan mahdollisimman lähellä rajaa. Maakuntakaavaehdotukseen on Vaalimaan alueelle merkitty vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue (kma-r). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajakaupan ominaispiirteitä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään k-m 2. Merkintä ohjaa venäläisille suunnattujen kaupan, matkailupalveluiden ja kasinon palveluja lähellä rajaa olevalle alueelle. Aluetta toteutetaan yksittäisinä hankkeina asemakaavan tai asemakaavan tarkistusten mukaisesti. Maakuntakaavaehdotuksessa on Vaalimaan alueella edelleen työpaikka-alueen (TP) ja rajapalvelujen kehittämisen kohdealueen (rk) varaukset.

9 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Maakuntakaavaehdotus, kauppaja merialue Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan , joka on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistusprosessin arvioidaan kestävän noin 1,5 vuotta. Kaava ei sisällä maakuntaliitolle tehtyjä muistutuksia, joten ympäristö-ministeriöön tehtävät valitukset ovat epätodennäköisiä. Yleiskaava Alueelle on kunnanvaltuusto hyväksynyt Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan, jossa suunnitelualueelle on työpaikka-aluetta (TP). Kaavamääräyksen mukaan alueelle tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava

10 9 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava Alueella on voimassa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen vahvistama asemakaava. Suunnittelualue on asemakaavassa liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) sekä liike-, toimisto-, teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTT). Voimassa oleva asemakaava Muut suunnitelmat Kaupan Masterplan Vaalimaan alueelle on laadittu keväällä 2014 kaupan masterplan (liite 2), jossa ideatasolla selvitetään aluekokonaisuutta ja rakentamisen massoittelua sekä yhteysväyliä. Masterplanin tavoitteena on antaa päämäärä tuleville kaavasuunnitelmille. Ohessa ilmakuvavisualisointi ja masterplan kartta Vaalimaan alueelta.

11 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Valtatie 7 Yleissuunnitelma valtatien 7 parantamisesta moottoritieksi välillä Hamina-Vaalimaa on hyväksytty liikennevirastossa. Tiesuunnitelma on valmistunut loppuvuodesta 2013 ja on parhaillaan maantielain mukaisessa käsittelyssä. Elinkaarimallilla toteutettavan rakentamisvaiheen hankintaa varten tehtävä tiesuunnitelman täydennys on käynnissä ja valmistuu kesäkuussa Tavoitteena on saada sopimus urakoitsijan kanssa solmittua viimeistään kesällä 2015, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa ja valmistuminen ajoittuu vuosille VT 7:n suunnitelmien mukaan Lappeenrannantien rampin parantaminen alkaa kaava-alueen (kartalla punaisella) lounaiskulmasta. Kaavatyötä varten laadittavat erillisselvitykset Liikenteen toimivuustarkastelu Asemakaavatyön pohjaksi Vaalimaan alueelle laadittiin liikenteen toimivuustarkastelu, joka on samaan aikaan laadittavan yleiskaavan muutoksen liitteenä. Työssä selvitettiin uuden maankäytön tuottama liikennesuorite eri kehitysvaiheissa ja kuvattiin tarvittavat liiketeelliset toimenpiteet liittymiin sekä katuverkon jäsentelyihin. Edes vilkkaimman herkkyystarkastelun liikennemäärillä pääteiden liikenteelle ei aiheutunut merkittävää haittaa. Esitetty tieverkko ja liittymät siis kestävät myös maankäytön kehittämisen tuottaman lisäliikenteen. Autoliikenteen opastus Helsingin, Lappeenrannan ja rajan suuntiin sekä pysäköintiin on suunniteltava selkeäksi, että kaikki pysäköintialueet saadaan tarvittaessa tehokkaasti käyttöön. Kaupalliset vaikutukset Kaupallisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu tätä kaavahanketta palveleva kaupallisten vaikutusten arviointi (liite 3). Selvityksen tavoitteena on arvioida Vaalimaan Outlet-keskuksen asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioidaan Outlet-keskuksen vaikutuksia keskustoihin ja koko kauppapalveluiden verkkoon. Lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin. Selvityksen mukaan Vaalimaan Outlet-keskuksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia läheisiin keskustoihin, koska kaupan tarjonta Outlet-keskuksessa on toisentyyppistä kuin paikalliskeskuksissa. Outlet-keskuksella ei ole myöskään vaikutusta seudun muihin keskustoihin tai kaupan keskittymiin, koska asiointi Vaalimaalla on enemmän satunnaista kuin säännöllistä. Rakennusjärjestys Virolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on tullut voimaan

12 11 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Pohjakartta Asemakaavamuutoksen pohjana on käytetty Virolahden kunnan laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve Suunnittelun tausta ja lähtökohdat Virolahden alueella on kova kysyntä sopivista yritystoimintaan soveltuvista tonteista, erityisesti jotka sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Esimerkiksi venäläisille matkailijoille suuntautuvaan kauppa-, matkailu ja liiketoimintaan sopivia yritystontteja on pyritty löytämään Vaalimaalta. Venäjältä suuntautuvalla ostosmatkailulla on monenlaisia erityispiirteitä, joita muualla Suomessa ei esiinny. Ko. kaupan luonteen määrittelyssä on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja Venäjältä suuntautuvaan ostovoimaan vastaaminen niin, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saatavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti kaupan kytkeytyminen yhdyskuntarakenteeseen sekä alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin ja niiden liittymiseen pääväyliin. Vaalimaan aluetta ollaan kehittämässä kansainväliseksi raja- ja vähittäiskaupan sekä matkailu- ja elämyspalvelujen alueeksi. Virolahden kunnan tavoitteena on uudistaa Vaalimaan alueen asemakaava kokonaisuudessaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Nyt kuitenkin ennen koko Vaalimaan alueen asemakaavan laadintaa Virolahden kunta käynnistää yhden Outlet kokonaisuuden rakentamiseen tähtäävän asemakaavan muutosprosessin. Samanaikaisesti laaditaan yleiskaavan muutosta Outlet-keskittymän alueelle. Lopullinen Outlet keskittymän koko tulee olemaan n k-m 2. Tämän asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa puolet Outlet-keskittymän rakennusoikeudesta. Asemakaava-alueen suuruus on noin 8 hehtaaria. Liiketilakokonaisuus ei sisällä yli 2000 k-m 2 :n suuruisia myymälöitä, joten kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lappeenrannantien viereinen alue, jolla varmistetaan Outlet kokonaisuuden ja koko Vaalimaan alueen liikennejärjestelyjä. Kaavamuutosalue tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon sekä E18-tien parantamisen yhteydessä toteutettaviin tiejärjestelyihin. Kaavatyön yhteydessä tehdään kaavan tarkoitukseen nähden riittävässä laajuudessa tarkistusluoteinen luontoselvitys. Kaavamuutos tukeutuu Vaalimaan alueelta laadittuihin kaupallisiin selvityksiin. Venäjältä suuntautuva ostosmatkailu on pysyvä ilmiö Suomessa ja se painottuu Kaakkois-Suomeen. Ostosmatkailun haaste on siinä, että tavaraa viedään paljon pienissä erissä busseissa, mikrobusseissa, paketti- ja henkilöautoissa ja jopa rekkojen hyteissä. Säädösten mukaan yksi matkustaja voi viedä Suomesta kerrallaan n. 50 kg. Venäjällä lainsäädäntö jopa tukee tavaran tuontia pienissä erissä. Rajaliikenteen kehittäminen kiihdyttää tulevaisuudessa kaupankäyntiä ja liikennettä. Merkittävimmät syyt venäläisten ostosmatkailulle Suomessa ovat tuotteiden hintaerot sekä laatuerot Venäjällä ja Suomessa. Ostettaessa tuote tax free -alennuksella saadaan sen hinnasta palautusta palautuspisteissä 8 % - 16 % ostoksen suuruudesta riippuen. Matkailija voi lisäksi viedä tuotteen Venäjälle tullivapaasti, jos se ei paina yli 35 kiloa. Tällöin tuotteen hinta alenee 22 %. Jos sama tuote viedään Venäjälle virallisesti, sen hintaan lisätään tuontitulli, arvonlisävero sekä valmistevero, jotka saattavat nostaa tuotteen hintaa jopa yli 40 %, mikä tekee tuotteiden yksityistuonnista, ns. matkailijatuonnista, Venäjälle kannattavaa. Toinen suosittu tapa on invoice-kauppa, jossa matkailija saa palautukset tullessaan uudestaan Suomeen samaan kauppaan. Lisäksi venäläiset luottavat Suomesta ostettujen tuotteiden laatuun selvästi enemmän kuin Venäjältä ostettujen tuotteiden laatuun. Vaalimaan taajamarakenteen ja rajanylityspaikan välimaastoon on perusteltua sijoittaa kaupallisia palveluja. Vaalimaan asemakaava-alueen sijainti on hyvä myös kaupallisille palveluille. Lisäksi alueella on olemassa valmis kunnallistekniikka sekä riittävät liikennejärjestelyt.

13 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Liikenteelliset ja ilmastonmuutokseenkin liittyvät seikat on otettava huomioon suunniteltaessa Venäjältä Suomeen suuntautuvaa ostosmatkailua. Osa ostosmatkailijoista voi pysähtyä ostoksille Vaalimaalle ja he kääntyvät takaisin Venäjän suuntaan, jolloin autoliikenne jää huomattavasti vähäisemmäksi Suomen puolella ja näin kaupan sijoittamisella voidaan tukea myös ilmastonmuutoksen tavoitteita. Alueelle sijoittumista suunnittelevien yritysten asiakkaista pääosa on venäläisiä. Myös liikenteelliset seikat puoltavat Vaalimaata, johon voidaan sijoittaa tarvittavat riittävän suuruiset pysäköintialueet. Venäläisten ostosmatkailun erityispiirteenä voidaan todeta, että asiakaskunta liikkuu pääsääntöisesti autoilla. Asiakasrakenne koostuu pääosin venäläisistä, jotka liikkuvat Suomessa monestakin eri syystä. Osa ihmisistä on ostos-/lomamatkailijoita ja osa liikkuu Suomessa työn puolesta, joista suuri osa on logistiikkayhtiöiden palveluksessa. Tämän johdosta venäläiset liikkuvat Suomessa erilaisilla autoilla, suurelta osin tilaa vievällä kalustolla. Tämän asemakaavan tavoitteen mukaiset toimenpiteet eivät heikennä palvelujen saatavuutta muissa Kymenlaakson keskustoissa ja seudun muissa osissa, vaan toimenpiteet jakavat ja selkeyttävät kaupan rakennetta, tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä parantavat koko talousalueen liikenneturvallisuutta. Venäjältä suuntautuvaa ostosmatkailua ei voida täysimääräisesti sopeuttaa suomalaiseen kaupan rakenteeseen. Asemakaavan tavoitteena on huomioida Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun erityispiirteet, johon täytyy kehittää omia ratkaisumalleja. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Virolahden kunta on päättänyt käynnistää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinnan Vaalimaan Rouvanmäen- ja Lappeenrannantien läheiselle alueelle. Kaavanlaatijaksi on valittu Ramboll Finland Oy. Suunnittelun käynnistämisestä on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (liite 1). Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan Virolahden kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä ilmoituslehdessä Kaakonkulma. Lähialueen yrityksiä ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Virolahden kunnan teknisessä toimistossa sekä internet-sivulla. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Asemakaavan yleiskuvaus Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu erikoistavaran kauppaa varten liikerakennusten korttelialueet. Suunnittelutyön tuloksena alueelle ei synny vähittäiskaupan myymäläkeskittymää eikä alueelle muodostu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettua vähittäiskaupan suuryksikköä. Asemakaavassa ja asemakaavankaavan muutoksessa on osoitettu kolme liikerakennusten korttelialuetta (KL). Lounaisin korttelialue on jo rakennettu. Kahdella muulla korttelialueella on alueiden varaussopimukset Virolahden kunnan kanssa. Asemakaavalla muutetaan liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) sekä liike-, toimisto-, teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTT) Liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Lisäksi asemakaavan on liitetty asemakaavoittamatonta aluetta alueen koillisosassa. Lisäksi asemakaavan muutoksella parannetaan alueen liikennejärjestelyjä siten, että kaava-alueelta muodostetaan katuyhteys Lappeenrannantielle.

14 13 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos VT 7:n liikennejärjestelyt mahdollistavat asemakaavan muutoksessa esitetyt katujärjestelyt. Nykyinen Lappeenrannantie tulee muuttumaan kokoojakatutasoiseksi kaduksi. VT 7:n liikennejärjestelyt ulottuvat kaavaalueen lounaiskulmaan. Kaava-alueen liikennejärjestelyt on myös sovitettu koko Vaalimaan alueen liikennejärjestelyihin. Vaalimaan kaupallista kehittymistä varten laadittu Masterplan osoittaa suunnan, johon Vaalimaa tulee kehittymään. Masterplanin maankäyttöluonnos pohjautuu kaupan vaihemaakuntakaavaan (vahvistettavana), jossa Vaalimaa on osoitettu rajakaupan suuryksikköalueeksi. Ennen maakuntakaavan vahvistumista on kuitenkin selkeästi nähtävissä suuri tarve kaupan alueiden kaavoittamiselle Vaalimaalla. Asemakaavatyön yhteydessä selvitetään hulevesien virtaukset ja laaditaan suunnitelma hulevesien käsittelystä. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Luontoselvityksen perusteella alueella ei ole todettu erityisiä maankäyttöä rajoittavia luontoarvoja eikä erityissuojelua vaativia arvokkaita luontokohteita. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan pitää kaavan tavoitteiden mukaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisina. 4.3 Aluevaraukset Liikerakennusten korttelialue (KL) Alueelle jo toteutettu kortteli 200 sekä korttelit 201 ja 220 ovat asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialueena (KL). Yksittäisen myymäläyksikön kerrosala saa olla enintään 2000 k-m 2. Alueille ei saa rakentaa maankäyttö- ja rakennuslain 71a :ssä tarkoitettua vähittäiskaupan suuryksikköä. Jo toteutetun korttelin 200 rakennusoikeus on yhteensä 4030 k-m 2. Korttelin 220 rakennusoikeus on 3200 k-m 2 ja korttelin 201 rakennusoikeus on k-m 2. Kortteleiden 200 ja 220 rakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia. Korttelin 201 rakennukset saavat olla kolmikerroksisia, koska korttelialueelle suunnitellaan joihinkin tiettyihin kohtiin tornimaisia rakennelmia. Outlet-korttelin pysäköintialueet on osoitettu Rouvanmäentien viereen. Alueelle on varattava autopaikkoja liike- ja toimistotiloja varten 1 ap/ 60 k-m 2. Yleismääräyksellä on määrätty, että KLkorttelialueella rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Kaavassa on määrätty, että rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta ja johtamisesta. Asemakaava-alueeseen kuuluu olemassa oleva Kivikorventie ja uutena katuyhteytenä Kauppakaari. 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Uudet liikerakennuskorttelit liitetään nykyiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon.

15 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelualue on saavutettavissa Virojoen paloasemalta 15 minuutin toimintavalmiusajan sisällä. Sammutusvesihuoltoa varten tulee rakentaa keskeisille paikoille palovesiasemia siten, että etäisyys niille ei ylitä kilometriä. Katu- ja liittymäalueiden toteutussuunnittelussa huomioidaan pelastuskaluston hälytysliikennöinnin tarpeet. Alueen toteutuminen edellyttää väestönsuojatilojen rakentamista. Alle 600 k-m 2 :n kiinteistöille ei vaadita omia väestönsuojia. Väestönsuojat rakennetaan KL-alueiden rakennuksille korttelikohtaisesti. Suunnittelualueella ei ole väestönsuojeluun liittyviä riskitekijöitä. 4.5 Asemakaavamerkinnät ja määräykset o Liikerakennusten korttelialue. Yksittäisen myymäläyksikön kerrosala saa olla enintään 2000 k- m 2. o 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. o Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. o Osa-alueen raja. o Korttelin numero. o Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. o Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. o Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. o Rakennusala. o Katu. o Pysäköintialue. o Yleiset määräykset: 4.6 Nimistö o Alueelle ei saa rakentaa maankäyttö- ja rakennuslain 71a :ssä tarkoitettua vähittäiskaupan suuryksikköä. Myymäläyksikön kerrosala saa olla korkeintaan 2000 k-m 2. o Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta ja johtamisesta. o Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. o Pysäköintialueet tulee jäsennöidä puuistutuksin. o Autopaikkoja on varattava liike- ja toimistotiloja varten 1 ap/ 60 k-m 2. Asemakaavalla ei muuteta alueen katuverkon olemassa olevaa nimistöä. Uutena katuna osoitetaan Kauppakaari. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Kaavaratkaisulla on vaikutuksia muun muassa yhdyskuntatalouteen sekä rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty

16 15 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä asemakaavaselostus sisältää asemakaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille asemakaavan sisältöä. Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Liikenteelliset vaikutukset 4. Sosiaaliset vaikutukset 5. Kulttuuriset vaikutukset 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 7. Seudullisten suunnitelmien toteutuminen 5.2 Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Arvioinnin kohde ja perusteet Asemakaavan muutoksen luonnonympäristöön kohdistuvan vaikutusten arviointi perustuu kaavaalueelle tehtyyn maastokäyntiin (Pöyry Finland Oy ) ja päivättyyn koko Vaalimaan alueen luontoselvitykseen ja asemakaavan muutosluonnokseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksen oppaan Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi mukaisesti (Söderman 2003). Vaikutukset luontokohteisiin Alueelle laadittujen selvitysten perusteella alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen maankäyttöä. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain (29 ) luontotyyppejä, vesilaki- (15 a ja 17 a) tai metsälakikohteita (10 ) eikä siellä ole uhanalaisille tai luotodirektiivin liitteen IV(a) lajeille erityisen hyvin soveltuvia elinympäristöjä. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura kohteita eikä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien ja uhanalaisten lajien esiintymät. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luontodirektiivin lajeja tai uhanalaisten lajien esiintymiä eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) tärkeät elinympäristöt. Luontoselvityksessä kaava-alueella ei todettu luonnontilaisia pienvesiä. Muut huomionarvoiset luontokohteet. Alueella ei todettu muista huomionarvoisia luontokohteita. Vaikutukset hulevesiin Asemakaavan edellytyksenä on, että laaditaan asemakaavoituksen yhteydessä selvitys hulevesien käsittelystä. Laajojen kauppa- ja pysäköintialueiden pintavedet saadaan hallitusti ohjattua tarkoitukseen sopivaan suuntaan ekologisella tavalla. Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella asemakaavaluonnoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelun tulee mm. edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen ja vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ).

17 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Vaikutukset maisemaan Alueen lähiympäristö on Vaalimaan logistiikka- ja varastoaluetta. Varsinainen suunnittelualue on rakentamatonta, osittain metsäistä ja osittain pusikoitunutta entistä metsäaluetta, josta on myös louhittu kalliomursketta. Asemakaavan toteuttamisen jälkeen alueesta muodostuu rakennettua ympäristöä. Rakentamisen myötä alueen yleisilme tulee siistiytymään. Alueelle rakennetaan liikerakennukset sekä niihin liittyvät pysäköintialueet. Asemakaavan toteuttaminen parantaa alueen yleisilmettä muuttamalla sen kiinteäksi osaksi jo olemassa olevaa Vaalimaan rakennettua maisemaa. Asemakaava ei sijoitu luonnon- tai kulttuurimaiseman kannalta merkittävälle alueelle. Vaalimaan peltoaukeat sijoittuvat n. 1 km länteen suunnittelualueesta. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Suunnittelualue tukeutuu Vaalimaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon, jotka ovat Virolahden kunnan vastuulla. Korttelialueiden osalla tapahtuvasta rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kuluista vastaavat alueiden toteuttajat. Kaavan suunnittelussa on huomioitu liittyminen valtatieverkostoon. Kaavaratkaisu ei ole kuitenkaan riippuvainen ko. suunnitelman toteutumisesta vaan alueelle laaditun liikenteen toimivuustarkastelun perusteella alueen liikenne tulee toimimaan myös nykyisessä katu- ja tieverkossa. Toimivuustarkastelun mukaan kaavoitettavan alueen muutokset eivät heikennä oleellisesti liikennetilannetta suunnittelualueen läheisyydessä. Toistaiseksi nykyiset liittymäjärjestelyt ovat riittäviä. Suunnittelualueen maaperä on pääosin moreenia ja kallioperää eli rakennettavuuden osalta ei aiheudu lisäkustannuksia. Kaavamuutos parantaa yritystonttien tarjontaa Vaalimaan alueella ja edistää osaltaan yritysten sijoittumista kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen ja tuo näin merkittäviä positiivisia vaikutuksia alueen talouteen. Kaupalliset vaikutukset Kaupallisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu tätä kaavahanketta palveleva kaupallisten vaikutusten arviointi (liite 3). Selvityksen tavoitteena oli arvioida Vaalimaan outlet-keskuksen asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioitiin outlet-keskuksen vaikutuksia keskustoihin ja koko kauppapalveluiden verkkoon. Lisäksi arvioitiin hankkeen vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin. Tämän asemakaavan muutoksen myötä Vaalimaalle rakentuu Outlet-keskus, joka vahvistaa Vaalimaan asemaa matkailijoiden kauppapaikkana. Yhdessä Vaalimaalle rakentuvan kauppakeskuksen, kasinon ja erilaisten kaupallisten ja matkailullisten palvelujen myötä Vaalimaasta muodostuu vetovoimainen palvelu- ja matkailukeskus. Vaalimaan Outlet-keskuksen pääkohderyhmänä ovat venäläiset matkailijat. Venäläisten matkailijoiden määrän seudulla arvioidaan kasvavan huomattavasti, joten uutta kaupan tarjontaa alueella tarvitaan. Uusi tarjonta myös lisää kysyntää, eli kun alueelle saadaan uusia kaupan palveluita, myös matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohden kasvaa. Outlet-keskus vastaa vuoden 2020 laskennallisesta liiketilan lisätarpeesta noin %. Ostovoimaa riittää siten myös seudun muille ostosmatkailuhankkeille. Matkailijoiden lisäksi Vaalimaalle sijoittuvat Outlet-keskus palvelee jonkin verran myös paikallisia asukkaita. Virolahdella ja Miehikkälässä paikallinen erikoiskaupan tarjonta on hyvin vähäistä. Vaalimaan kehittämisen myötä alueelle saadaan sellaista kaupan tarjontaa, jota ei alueelle muuten syntyisi. Vaalimaan Outlet-keskus voi myös houkutella satunnaisia ostosmatkailijoita koko seudulta ja jonkin verran laajemmaltakin alueelta, mikäli kaupan tarjonta keskuksessa on riittävän vetovoimaista ja erityyppistä kuin paikallinen tarjonta.

18 17 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Vaalimaan Outlet-keskuksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia läheisiin keskustoihin, koska kaupan tarjonta Outlet-keskuksessa on toisentyyppistä kuin paikalliskeskuksissa. Outlet-keskuksella ei ole myöskään vaikutusta seudun muihin keskustoihin tai kaupan keskittymiin, koska asiointi Vaalimaalla on enemmän satunnaista kuin säännöllistä. Vaalimaan Outlet-keskus sijoittuu matkailijoiden lähtökohdasta hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan, lähelle raja-asemaa. Palvelujen saavutettavuus paranee, koska monipuolista kaupan tarjontaa rakentuu lähelle rajaa. Lähiasukkaiden palvelujen saavutettavuus paranee myös jonkin verran, koska Vaalimaa on lähempänä kuin seudun muut monipuoliset kaupan keskittymät. Tarjonnan sisältö ratkaisee, kiinnostuvatko paikalliset asukkaat uudesta kauppakeskittymästä. Virolahdella asiointiin ei Outlet-keskuksella ole vaikutusta, koska Outlet-keskuksessa ei ole päivittäistavarakauppaa eikä paikallispalveluita. 5.4 Liikenteelliset vaikutukset Kaavatyön pohjaksi Vaalimaan alueelle laadittiin liikenteen toimivuustarkastelu, joka on samaan aikaan laadittavan osayleiskaavan muutoksen liitteenä.. Työssä selvitettiin uuden maankäytön tuottama liikennesuorite eri kehitysvaiheissa ja kuvattiin tarvittavat liiketeelliset toimenpiteet liittymiin sekä katuverkon jäsentelyihin. Toimivuustarkastelun mukaan alueen uusi maankäyttö ei aiheuta toimivuusongelmia missään suunnitteluvaiheessa: Rouvanmäentien etelään osoittava osa on syytä toteuttaa 1+2-kaistaisena, eli koko korttelivälille kaksi kaistaa etelään, joista toinen kaista on oikealle kääntyville ja toinen vasemmalle kääntyville. Samassa liittymässä tarvitaan ajoneuvoliikenteen kannalta liikennevalot ennen vuotta 2030 ja jo aiemmin, jos kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus sitä vaatii (ylitykset samassa tasossa). Rajahovin liittymässä tarvitaan liikennevalot jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi, jos ali- tai ylikulkujärjestelyt viivästyvät. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin alueelle ja alueen sisällä. Pohjoisen ja eteläisen alueen sisäiset verkot eivät tarvitse poikkeuksellisia kaistajärjestelyitä, jos vilkkaimmat pysäköintialueet liitetään katuverkkoon useammalla kuin yhdellä tonttiliittymällä. Pysäköintialueiden suunnittelussa on muistettava bussiliikenteen mahdollisesti suuri osuus (mahdolliset kaavamääräykset). Edes vilkkaimman herkkyystarkastelun liikennemäärillä pääteiden liikenteelle ei aiheutunut merkittävää haittaa. Esitetty tieverkko ja liittymät siis kestävät myös maankäytön kehittämisen tuottaman lisäliikenteen. Autoliikenteen opastus Helsingin, Lappeenrannan ja rajan suuntiin sekä pysäköintiin on suunniteltava selkeäksi, että kaikki pysäköintialueet saadaan tarvittaessa tehokkaasti käyttöön. VT 7:n liikennejärjestelyt mahdollistavat asemakaavan muutoksessa esitetyt katujärjestelyt. Nykyinen Lappeenrannantie tulee muuttumaan kokoojakatutasoisksi kaduksi. VT 7:n liikennejärjestelyt ulottuvat kaava-alueen lounaiskulmaan. Kaava-alueen liikennejärjestelyt on sovitettu koko Vaalimaan alueen liikennejärjestelyihin. Asemakaavan muutoksella parannetaan alueen liikennejärjestelyjä siten, että kaava-alueelta muodostetaan katuyhteys Lappeenrannantielle. Liikenteen ympäristövaikutukset Kaavamuutos lisää jonkin verran liikennettä alueella verrattaessa tilannetta siihen, että alueella olisi työpaikka-aluetta. Erityisesti henkilöautoliikenne lisääntyy suhteellisesti eniten. Lisääntyneen liikenteen vaikutukset kohdistuvat koko Vaalimaan alueelle. Alueen asiakaskunta poikkeaa alueelle lännestä päin valtatietä pitkin kulkevasta liikennevirrasta ja idästä päin raja-asemalta Vaalimaan liikenneverkkoon. Suunnittelualue on myös riittävän väljä ja sinne voidaan sijoittaa tarvittavat, riittävän suuruiset pysäköintialueet niin henkilöautoille kuin myös busseille. Asemakaavan muutos voi osaltaan parantaa koko talousalueen liikenne-turvallisuutta. Venäjältä suuntautuvaa ostosmatkailua ei voida täysimääräisesti sopeuttaa suomalaiseen kaupan rakenteeseen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollutkin huomioida Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun erityispiirteet, joihin täytyy kehittää omia ratkaisumalleja. Sijoittamalla kauppakeskuksia Vaalimaalle, pystytään vähentämään monia liikenteellisiä haittavaikutuksia muualla Kaakkois-Suomen alueella. Osa ostosmatkailijoista pysähtyy ostoksille vain Vaalimaalla

19 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos ja kääntyvät takaisin Venäjän suuntaan, jolloin autoliikenne jää huomattavasti vähäisemmäksi Suomen puolella ja näin ostoskeskuksen sijoittamisella voidaan tukea myös ilmastonmuutoksen tavoitteita. Samoin liikenneturvallisuus paranee Suomen puolella, kun venäläiset ostosmatkailijat eivät kaikki ruuhkauta kaupunkien keskustoja. Lisääntyneiden liikennemäärien vuoksi myös liikennemelu lisääntyy jonkin verran suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Alueella ei kuitenkaan ole asutusta vaan erilaista yritystoimintaa, sitä tukevaa toimintaa sekä logistiikkayrityksiä. Lisääntyneellä liikennemelulla ei aiheuteta ihmisten elinolosuhteiden heikkenemistä. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, viihtyvyyteen Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan liike- ja työpaikka-aluetta kaupalliseksi alueeksi. Lisäksi asemakaavan on liitetty asemakaavoittamatonta aluetta alueen koillisosassa. Suunnittelualue on osa Vaalimaan kaupallista ja työpaikka-aluetta. Alueen eteläpuolitse kulkee vilkkaasti liikennöity valtatie 7. Alueen läheisyyteen sijoittuu toimintoja, jotka aiheuttavat mm. melua ja raskasta liikennettä. Asemakaavan muutosalueelle sijoitettavat toiminnot eivät häiriinny ko. toiminnoista. Alueelle ei olla sijoittamassa asumista. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin kilometrin päässä alueesta. Enemmän asutusta on Vaalimaan kylän peltoalueella, joka sijaitsee noin 1,5 km päässä Virojoen suuntaan. Alueen käyttötarkoituksen muuttamisella liike- ja työpaikka-alueesta kaupallisiksi palveluiksi ei ole negatiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Päinvastoin alue tarjoaa lisää palveluita niin alueen lähialueilla asuville ihmisille, muille Kaakkois-Suomalaisille sekä alueen matkailijoille ja erityisesti myös ohikulkevan liikennevirran potentiaalisille asiakkaille. Kaavamuutoksella ei merkittävästi vaikuteta myöskään elinympäristön laatuun heikentävästi. Kaavamuutoksella, jolla työpaikka-alue muuttuu liike- ja kaupallisen toiminnan sallivaksi, parannetaan alueen yleisilmettä ja ympäristön laatua. Myös toiminnan aiheutuma melun määrä vähenee alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Alue on nykyisin pääosin metsätalous- ja kivimurskaamoaluetta eikä sillä ole ollut merkitystä esim. ulkoilun kannalta. Paremminkin alueen rakentaminen kohentaa alueen yleisilmettä. Rakentamisen myötä alueelle suunnitellut kevyen liikenteen väylät parantavat elinympäristön laatua myös lähiasukkaiden osalta. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella ei myöskään rekisterin mukaan ole toisen maailmansodan linnoitteita. Museoviraston rekisterin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Salpalinjaan kuuluvat Kassoinvuoren linnoitteet n. 1 km luoteeseen suunnittelualueesta. Rakennetun kulttuuriympäristön keskiajalle saakka ajoittuva kohde Suuri Rantatie ulottuu Turusta Virolahdelle. Museoviraston rekisterin mukainen Suuren Rantatein linjaus loppuu Virojoen taajamaan. Karttatarkastelun pohjalta voidaan olettaa, että Suuren Rantatien linjaus kulkee suunnittelualueen pohjoispuolelta kohti rajavartioasemaa ja on näin ollen suunnittelualueen ulkopuolella.

20 19 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Suuren Rantatien linjaus Yllä kuvatussa ilmakuvassa oletettu Suuren Rantatien linjaus tullee lännestä suunnittelualueen pohjoispuolella yli Lappeenrannantien, jossa alkuperäinen linjaus näyttää katkeavan. Linjaus jatkuu rakennetun alueen pohjoispuolella kohti raja-asemaa yhtyen nykyiseen katu-/tieverkostoon. Vaalimaan taajama sijoittuu metsäiselle alueelle selkeästi Vaalimaan peltoaukioiden itäpuolelle, jolloin maisemalliset muutoksen ovat vähäisiä. 5.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Kaavaratkaisu perustuu Vaalimaan alueella olemassa olevan infraverkon ja rakenteiden hyväksikäyttöön. Korttelialueiden toteuttamisesta vastaa alueen yrittäjät. Kaavaratkaisu tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä Kaakkois-Suomessa. Kaavamuutoksella hyödynnetään vanhaa asemakaavaa paremmin alueen sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavaratkaisussa on varauduttu valtatiehen liittymiseen ja eritasoliittymän rakentamiseen läheiselle alueelle.

21 Vaalimaan asemakaava ja asemakaavan muutos Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Kaavaratkaisussa on hyödynnetty alueen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetty aluerakennetta kehittämällä olemassa olevaa asemakaavaa monipuolisemman toiminnan mahdollistavaksi. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Tavoitteet on huomioitu sijoittamalla uudet rakentamisalueet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tuntumaan. Kaava ei muuta jo olevaa taajamarakennetta. Kaava luo edellytykset yritys- ja liiketilarakentamiselle ja sen sijoittumiselle olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Alueella ei ole todettu ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä. Kaavaratkaisu tukeutuu suurelta osin yksityisauton käyttöön. Tältä osin se ei kuitenkaan merkittävästi poikkea alueen muista palvelu- ja yritystoiminnan alueista. Yritysten toiminnan kannalta sijainti Venäjältä Suomeen johtavan tien varrella, on oleellisen tärkeä. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaavamuutosalue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on suuri kysyntä yritystoimintaan sopivista tonteista hyvillä paikoilla. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alue sijaitsee Vaalimaan olemassa olevalla työpaikka-alueella. Alueelle tehtyjen selvitysten mukaan kaavamuutos ei hajota olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eikä vaaranna kaupungin keskustaalueen tai taajamien palvelutarjontaa. Kaavamuutos mahdollistaa uusien toimijoiden sijoittumisen sekä jo olemassa olevien yritysten laajentaa toimintaansa yritystoiminnan kannalta hyvälle paikalle erityisesti Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun kannalta. Sopivien palveluiden tarjoaminen Venäjän rajaasemalta Suomeen suuntautuvan valtatien varrella voi osaltaan vähentää liikenteen aiheuttamia haittatekijöitä kaupunkien ja kuntien keskusta-alueilla. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan liike- ja toimitilarakennusten sijoittuminen alueelle. Asemakaavan mukaisen rakentamisen toteuttaminen ei heikennä palvelujen saatavuutta Virojoella ja seudun muissa osissa, vaan toimenpiteet jakavat ja selkeyttävät kaupan rakennetta, tukevat osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä parantavat koko talousalueen liikenneturvallisuutta. Venäjältä suuntautuvaa ostosmatkailua ei voida täysimääräisesti sopeuttaa suomalaiseen kaupan rakenteeseen. Kaavan tavoitteena on ollut huomioida Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun erityispiirteet. Erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos