Tulevaisuuden näkymiä 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 4/2008"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 Sisältää Maaseutu tyhjenee, mutta liikkumistarpeet säilyvät Yhden aikakauden loppu - mutta minkä alku? Auton tulevaisuudesta Lyhyesti mm. nuorten arvoista

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 Sisältö 3 Lukijoille 5 Maaseutu tyhjenee, mutta liikkumistarpeet säilyvät 13 Yhden aikakauden loppu - mutta minkä alku? 29 Auton tulevaisuudesta 34 Lyhyesti: Puunkuljetuksista, nuorista, öljystä 41 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Maaseudulla asuminen on muutostilassa. Väestö vähenee, vanhenee ja palvelut keskittyvät. Meneillään on paikallisten sosiaali-, sairaanhoito- ja koulutuspalvelujen tehostaminen tukeutumalla suurempaan alueelliseen väestöpohjaan mm. kuntaliitoksin. Tämä on omiaan lisäämään liikkumistarvetta, vaikka liikennemäärät eivät välttämättä lisäänny. Myöskään maaseudun elinkeinoelämälle toimivien liikenneyhteyksien merkitys ei ole vähentynyt. Ilkka Lehtola jatkaa kirjoituksessaan viime numerossa alkanutta teemaa maaseudun liikennetarpeista. Maailman talous ajautui vuonna 2008 Yhdysvalloissa alkunsa saaneeseen syvään talouskriisiin, joka mittasuhteiltaan tavoittelee jo 1930-luvun suurta talouslamaa. Varallisuusarvot ovat romahtaneet ja markkinatalouden ja erityisesti rahoitussektorin toimintaperiaatteisiin vaaditaan muutoksia. Lauri Ali-Mattila käy läpi kriisin syntyä ja lähitulevaisuuden näkymiä. Henkilöauto ei kulkuvälineenä ole keskuudestamme häviämässä, päinvastoin, jos toimituksen artikkelin kuvaamaan kehityskulkuun on uskomista. Lyhyestikirjoituksissa käsitellään energianpuukuljetuksia, nuorten asenteita ja öljyn hintaa. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on: Verkkoversiossa kirjoituksissa mahdollisesti olevat internet-linkit ovat suoraan avattavissa.

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Ilkka Lehtola, erikoistutkija Joensuun yliopisto Maaseutu tyhjenee, mutta liikkumistarpeet säilyvät Maaseudulla väestö vähenee ja ikääntyy. Vaikka liikennemäärät ovat pienentyneet, liikkumistarpeet eivät ole välttämättä vähentyneet. Elinkeinoelämä ja maaseudun asukkaat tarvitsevat kulkukelpoisen tieverkoston ja julkisia liikenneyhteyksiä. Myös toimintaympäristön muutokset vaikuttavat mahdollisuusiin elää ja työskennellä maaseudulla. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttavat palvelujen tuotantomuotoihin, yhdyskuntarakenteeseen ja siten myös maaseudun asukkaiden liikkumiseen. Ihmisten on säännöllisin väliajoin päästävä kouluun, työhön, kauppaan, harrastuksiin sekä tapaamaan ystäviä ja sukulaisia. Arkielämän ja liikkumisen luonne ja rytmi vaihtelevat ihmisten kesken, ja ne muuttuvat elämänvaiheiden mukaan. Nuorilla liikkumista syntyy koulunkäyntiin, opiskeluun ja harrastuksiin liittyvistä matkoista, kun taas työikäisillä liikkuminen liittyy valtaosin työhön ja asiointimatkoihin. Ikääntymisen myötä lisääntyvät erilaiset liikkumis- ja toimintaesteet, jotka rajoittavat liikkumista. Myös alueelliset erot ovat suuret. Suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla julkisella liikenteellä on merkittävä asema ihmisten liikkumisessa, mutta maaseudulla liikkumista vaikeuttavat vähäiset julkiset liikennepalvelut. Palveluissa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet jo pitkään maaseudun asukkaiden liikkumiseen. Kyläkouluverkosto on harventunut voimakkaasti luvulta lähtien. Huomattava osa haja-asutusalueen peruskoululaisista on koulukuljetuksessa. Kyläkauppaverkosto on supistunut huomattavasti, ja yhä useampi tekee ostoksensa kuntakeskusten tai lähikaupunkien marketeissa. Postikonttoreita ei ole enää, vaan postipalvelut ovat saatavissa asiamiesposteista. Myös pienten kirkonkylien ja entisten kuntakeskusten palvelut ovat alkaneet yksipuolistua. Palvelujen saavutettavuus on maaseudulla heikentynyt, sillä kodin ja palvelujen välinen etäisyys on kasvanut. Maaseudun elinkeinoelämän ja asukkaiden liikkumisesta on Suomessa tehty vain harvoja tutkimuksia. Liikkumista ja tieverkkoa koskevissa suunnitelmissa ja tutkimuksissa yhteiskunnallinen näkemys on myös jäänyt varsin vähäiseksi (Lehtola 2007). Liikkumisen ja yhteiskunnallisen kehityksen välillä on kuitenkin vahva sidos. Kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa ihmiset, tavarat ja informaatio liikkuvat. Erityisesti alue- ja elinkeinorakenteen kehitys vaikuttavat siihen, miten ihmiset liikkuvat. Tässä artikkelissa tarkastellaan liikkumista maaseudulla sekä maaseudun toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksia palvelurakenteeseen ja liikkumiseen.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 Liikkuminen yhä enemmän yksityisautojen varassa Yhteiskunnalla on eräitä julkisen liikenteen rahoitus- ja järjestämistehtäviä. Esimerkiksi valtio ja kunnat ostavat osan julkisesta linja-autoliikenteestä. Kunnat vastaavat muun muassa vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista sekä koulukuljetuksista. Huomattava osa haja-asutusalueella ja maaseudun pienten keskusten välillä harjoitettavasta julkisesta liikenteestä on palveluiltaan vähimmäistasolla, paikoin sen alapuolella. Mikäli viime vuosien kehitys jatkuu samankaltaisena tulevaisuudessakin, saattavat maaseudun julkisen liikenteen palvelut supistua edelleen. Joudutaan tekemään ratkaisuja, missä järjestyksessä vuoroja supistetaan ja millä alueilla vielä pidetään yllä julkisen liikenteen palveluja. Kyse on sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta peruspalveluista, joiden puuttuessa maaseutu voi säilyä asuttuna ainoastaan yksityisautojen varassa. Henkilöautosta on maaseudulla muodostunut tärkein kulkuväline. Julkinen liikenne palvelee etupäässä autottomia ikäihmisiä ja koululaisia. Väestön vähetessä ja ikääntyessä maaseudun liikennemäärät eivät ole riittäviä ylläpitämään liiketaloudellisesti kannattavaa julkista liikennettä ja riittävää tienpidon tasoa. Palveluja on heikentänyt myös kustannusten nousu. Samanaikaisesti haja-asutusalueelle jäävien vanhusten liikkumistarve kuitenkin lisääntyy. Yksikin autoton ihminen voi pitää yllä julkisesti järjestettyä liikkumistarvetta. Liikkuminen töihin, kouluun, asioille ja sukulaisiin on yhä vaikeampaa ilman henkilöautoa maaseudulla. Henkilöautolla liikutaan pääasiassa tulevaisuudessakin, vaikka sen käyttö ei edistä liikenteen haitallisten päästöjen vähentämistä. Hajanaisen yhdyskuntarakenteen ja vähäisen väestönmäärän vuoksi maaseudulla on yleensä heikot mahdollisuudet kehittää palveluja ja joukkoliikennettä. Julkisen liikenteen käyttö edellyttää usein myös muita liikkumismuotoja. Etenkin ikääntyneiden ihmisten liikkumisessa sukulais- ja naapuriavulla on keskeinen asema, ja se usein täydentää julkista liikennettä. Liikkumisen rajoitteet ja mahdollisuudet Ihmisten liikkumismahdollisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin palvelut ovat saavutettavissa. Liikkumiseen liittyy erilaisia rajoituksia ja mahdollisuuksia, joita voidaan tarkastella fyysisestä, toiminnallisesta ja yhteisöllisestä näkökulmasta. Taulukossa 1 on esimerkkejä erilaisista maaseudulla liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä (Lehtola 2008). Fyysiset tekijät liittyvät etupäässä ihmisten toimintamahdollisuuksiin, käytettävissä oleviin kulkuvälineisiin ja tieverkon kuntoon. Ikääntyminen ja henkilökohtaisen toimintakyvyn heikkeneminen rajoittavat monin tavoin liikkumista ja erityisesti julkisten liikennevälineiden käyttöä. Liikkumismahdollisuudet vaihtelevat myös vuodenaikojen mukaan. Pakkasilla, helteillä ja liukkaiden kelien aikana heikkokuntoiset vanhukset pyrkivät välttämään ulkona liikkumista. Kouluverkoston harventuminen muuttaa merkittävästi koulumatkojen luonnetta. Kun koulumatkan pituus on vähintään viisi kilometriä, koululaiset ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Jalkaisin tai polkupyörällä kuljettu matka muuttuu autokyytiin. On rakennettava lisää pysäkkejä koulutakseille ja koulubusseille.

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Kuljetusreitit voivat olla pitkiä ja osin myös huonokuntoisia, joiden vuoksi kuljetusten turvattomuus voi lisääntyä. Syrjäisellä maaseudulla on vaikeaa taata turvallista liikkumista pelkästään tienpidollisin keinoin. Teiden kapeuden ja mutkaisuuden lisäksi ongelmana on valottomuus, johon voidaan vaikuttaa muun muassa henkilökohtaisilla apuvälineillä kuten heijastimilla ja rullakelkkojen ja polkupyörien valoilla. Talvisin liukkautta vähennetään hiekoituksella, joka olisi ulotettava koko tien leveydelle. Toisaalta hiekoitus haittaa liikkumista potkukelkalla. Vähäliikenteisen maaseudun teiden tienpidon tason nostamiseen ei ole juuri saatavissa lisäresursseja. Taulukko 1. Esimerkkejä liikkumisen rajoitteista ja mahdollisuuksista maaseudulla Fyysiset rajoitteet ja mahdollisuudet Pakkaset, helteet ja liukkaus rajoittavat ikäihmisten liikkumista Teiden huono kunto ja kapeus lisäävät onnettomuusriskiä Sairaudet ja liikuntarajoitteet vähentävät julkisten liikennevälineiden käyttöä Ikääntymisen myötä joudutaan luopumaan ajokortista, mikä heikentää itsenäistä liikkumista + Matkapuhelin tärkeä väline yhteydenpidon kannalta matkoilla + Talouksissa useita henkilöautoja, minkä vuoksi puolisot voivat liikkua itsenäisesti + Ikäihmiset liikkuvat yhä enemmän ja pidempään omalla autolla ja julkisella liikenteellä Toiminnalliset rajoitteet ja mahdollisuudet Matkaketjujen muodostuminen, kun sama matka kuljettava usealla eri kulkuvälineellä Loma-aikoina julkiset liikenneyhteydet harvenevat, mikä heikentää autottomien liikkumista Koulukuljetukset kiertävät monia reittejä, joten ajallisesti matkat saattavat venyä pitkiksi Julkisen liikenteen aikataulut eivät aina vastaa maaseudun asukkaiden asiointitarpeita + Yhteiskunta tukee taloudellisesti liikuntarajoitteisten taksilla liikkumisen kustannuksia + Kimppakyydin käyttö vähentää yksityisautojen liikennettä ja säästää polttoainekustannuksia + Liikkuvat palvelut vähentävät autottomien asiointitarvetta keskustaajamissa Yhteisölliset rajoitteet ja mahdollisuudet Työikäisten poismuutto heikentää yhteisöllisen tuen mahdollisuutta liikkumisessa Omilla pärjäämisen ihanne estää käyttämästä yhteisöllistä tukea liikkumisessa Työssäkäyvien työaikojen ja työkohteiden eriytyminen vaikeuttaa kimppakyydin käyttöä + Luontevasti toimiva yhteisöllisyys tukee autottomien liikkumista Lähde: Lehtola 2008 Ihmiset elävät yhä pidempää terveinä ja toimintakykyisinä. Ihmiset myös liikkuvat yhä pidempään omilla autoillaan. Suurin osa nuorista aikuisista ajaa ajokortin, ja heillä ajokortittomuus alkaa olla poikkeuksellista. Sen sijaan ajokortittomuus on yleisempää ikääntyneillä ihmisillä. Ikääntyvän väestön asumisen edellytykset maaseudulla perustuvat osittain siihen, että heillä on mahdollisuus liikkua autoillaan asiointimatkoille. Naiset luopuvat ajokortistaan ikääntymisen vuoksi miehiä useammin. Autosta joudutaan luopumaan myös silloin, kun autoa ajanut puoliso sairastuu vakavasti tai kuolee. Ajokortista luopumisen jälkeen ikäihmiset ovat riippuvaisia liikkumisessaan julkisista liikenneyhteyksistä sekä yhteisöllisestä tuesta. Samalla he osin luopuvat

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 mahdollisuudesta itsenäiseen liikkumiseen, sillä julkiset liikenneyhteydet voivat olla vähäiset tai puuttua kokonaan. Julkisessa keskustelussa on usein esitetty rajoitetun ajo-oikeuden ottamista käyttöön harvaan asutuilla aluilla. Näin parannettaisiin ikääntyneiden ihmisten liikkumismahdollisuuksia lähikauppaan ja muihin välttämättömiin palveluihin. Toiminnalliset tekijät liittyvät etupäässä liikennevälineiden kykyyn vastata maaseudun asukkaiden liikkumistarpeisiin. Julkiset liikenneyhteydet ovat monilla maaseutualueilla kytkeytyneet koulukuljetuksiin. Kouluaikoina liikenneyhteydet palvelevat myös muita kuin koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita. Lomaaikoina liikenneyhteydet harvenevat, mikä rajoittaa erityisesti ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia. Monilla alueilla linja-auto on korvattu kutsutaksilla, joka ajaa tiettyinä päivinä tiettyjä reittejä haja-asutusalueen ja keskustaajaman välillä. Julkisten liikenneyhteyksien aikataulut eivät välttämättä vastaa aina kovin hyvin asiakkaiden liikkumistarpeita. Kauppaostoksiin, pankissa asiointiin, lääkärissä käyntiin ja sukulaisvierailuihin saattaa jäädä liian vähän aikaa. Kun käyntejä keskustaajamassa on harvoin, hoidettavia asioita on saattanut kasautua paljon. Koulumatkat ovat pidentyneet kouluverkoston harventumisen vuoksi. Ongelmana ei ole aina matkan pituus, vaan matkaan käytetyn ajan kesto. Matka-aikaa venyttävät talvella huonot keliolot. Lisäksi reitin varrella on kierrettävä monen sivutien ja umpiperän kautta. Koulumatka voi myös olla iltapäivisin pidempi kuin aamuisin, koska koulubussi ajaa iltapäivisin esimerkiksi pidemmän reitin kautta. Tämä vuoksi paluumatka saattaa kestää huomattavasti kauemmin kuin menomatka. Myymälä-, kirjasto- ja monipalveluautot ovat tärkeitä palveluja etenkin ikäihmisille. Vaikka elintarvikkeet ovat myymäläautoissa kalliimpia kuin taajamien suurmyymälöissä, myymäläautossa asioivien ei tarvitse maksaa matkakustannuksista. Liikkuvat palvelut eivät kuitenkaan poista asiointitarvetta keskustaajamassa. On lukuisia palveluja, joita ei voida viedä maaseudulle ja jotka edellyttävät asiakkaan ja palvelutarjoajan henkilökohtaista kohtaamista. Ikääntyneiden ihmisten liikkuminen koostuu osittain erilaisten liikkumismuotojen sekoituksista. Varsinkin julkisten liikenneyhteyksien käyttö edellyttää usein täydentäviä liikkumismuotoja. Olennaista liikkumisessa on koko matkaketjun onnistuminen. Ei riitä, että julkiset liikennevälineet ja palvelut ovat saatavissa. Niitä on myös kyettävä käyttämään. Matkaketjun onnistuminen koskee ennen kaikkea ikääntyneitä, liikuntarajoitteisia ja useita eri kulkuvälineitä käyttäviä ihmisiä. Matkaketjun kriittinen kohta voi olla liukas kotipiha, auraamaton jalkakäytävä, kaupan raskas ovi tai linja-auton korkea ovikynnys. Tärkeää on myös, että maaseudulla asuva pääsee kotoa linja-autopysäkille ja sieltä kotiin. Kaikki eivät asu linja-autoreittien välittömässä läheisyydessä, vaan tarvitaan kuljetus myös lähimmälle pysäkille. Yhteisöllisillä tukiverkostoilla on siten tärkeä rooli julkisen liikenteen täydentäjänä. Kyläläisten lisäksi muualla asuvat sukulaiset saattavat luoda yksilöllisiä tukijärjestelmiä (esim. matkapuhelimen hankkiminen), jotka parantavat etenkin vanhusten liikkumismahdollisuuksia ja yhteydenpitoa sekä ylläpitävät ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita.

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Syrjäisimmän maaseudun tyhjentyminen työikäisestä väestöstä on kuitenkin asettanut rajoitteita yhteisöllisille ja yksilöllisille liikkumisstrategioille. Usein lähisukulaiset asuvat hajallaan ympäri maata, ja naapuriavun mahdollisuudet ovat vähentyneet asutuksen harventuessa. Suhteet naapurustoon ovat myös voineet jäädä etäisiksi. Usein vaihtoehdoksi on jäänyt muutto taajamaan, jossa palvelut ovat lähempänä. Lisäksi omillaan pärjäämisen ihanne leimaa etenkin ikääntyneiden ihmisten asennemaailmaa, mikä rajoittaa naapuriavun mahdollisuuksia. Työssäkäynti kotikylän ulkopuolella on yleistä. Työmatkoja voidaan tehdä yhdessä naapureiden tai perheenjäsenten kanssa. Kimppakyydin järjestäminen samalta kylältä voi olla kuitenkin vaikeaa, jos kulkutarpeita ei voida sovittaa yhteen naapureiden kanssa. Työajat ja työkohteet saattavat olla jopa perheenjäsenten kesken niin erilaiset, ettei samalla autolla kulkeminen ole mahdollista. Kylien sisäisen sosiaalisen yhteisyyden löystyminen on myös johtanut siihen, ettei tieto mahdollisesta naapurikyydistä välttämättä tavoita avuntarvitsijoita. Väestön ikääntymien lisää palvelujen tarvetta Suomessa on meneillään useita muutosprosesseja, jotka vaikuttavat maaseudun toimintaympäristöön ja sitä kautta elinkeinoelämän ja asukkaiden liikkumiseen. Tärkeitä muutostekijöitä ovat globalisaatio, energian hinta, talouden kehitys, EU:n kehitys ja Suomen kilpailukyky. Toimintaympäristöä muovaavat myös kuntaliitokset, palvelujen rahoitus, maaseudun infrastruktuuri, metsien käyttö, ikä-, sukupuoli- ja elinkeinorakenteen muutos, alueiden erilaistuminen sekä tietotekniikan kehitys. (YTR 2006.) Maaseudun ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset vaikuttavat eniten liikkumiseen. Suomessa on päättymässä pitkä ajanjakso, jolloin väestön ja erityisesti työikäisen väestön määrä on kasvanut. Lähivuosina työikäinen väestö alkaa vähentyä ja väestön ikärakenne muuttua. Muutokset kohdistuvat alueellisesti eri tavoin. Väestölaskelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä väestönmäärä lisääntyisi edelleen pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Näitä pienemmissä kaupungeissa väestönmäärä pysyisi lähes nykytasollaan. Maaseudun kunnissa erilaistuminen syventyisi. Kaupunkien läheisellä maaseudulla väestönmäärä lisääntyisi, mutta muilla maaseutualueilla se vähenisi. Erityisesti syrjäinen ja harvaan asuttu maaseutu kärsisi voimakkaasta väestökadosta. (Lehtola 2007.) Liikkumistarpeiden ja tienpidon kannalta väestölaskelmiin tulee suhtautua varovaisesti. Väestönmuutoksia ei voida tulkita suoraviivaisesti, sillä väestön ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeet eivät muutu samassa suhteessa kuin väestönmäärä ja ikärakenne. Niillä teillä, joiden varsilla on esimerkiksi metsiä, maatiloja tai lapsiperheitä, tienpidon tarve saattaa säilyä muuttumattomana. Metsäteollisuuden yritykset ovat puunkuljetuksissa siirtyneet jatkuviin ympärivuorikautisiin kuljetuksiin. Puuta ajetaan myös yöaikaan ja viikonloppuisin. Maito kerätään tiloilta joka toinen päivä suurilla tankkiautoilla. Maidon keräilykuljetukset ajetaan aikataulun mukaisesti sää- ja tieoloista riippumatta. Yksikin peruskoulun oppilas tarvitsee kuljetuksen, mikäli koulumatka on vähintään viisi kilometriä. Lasten ja työikäisten määrän vähenemisellä sekä ikääntyneiden määrän kasvulla on suoria vaikutuksia palvelutarpeisiin. Kyläkouluverkosto harvenee edelleen, ja lakkautettujen koulujen lasten päivittäiset kuljetusmatkat kasvavat. Toisaalta pe-

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 ruskoululaisten ikäluokat pienenevät erityisesti ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. Tämän seurauksena myös koulukuljetuksissa olevien lasten määrät vähenevät. Toisaalta viime vuosina on ryhdytty yhdistelemään peruskoulun yläluokkia, mikä lisää taajamien välisiä koulukuljetuksia (Lehtola 2008). Ikääntyneiden määrät kasvavat kaikkialla. Hoidon ja palvelujen tarve ajoittuu viimeisille elinvuosille. Vanhuspolitiikan ja palvelujärjestelmän tavoitteena on ollut tukea ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä siten, että ihmiset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä tavoite onnistuu ainoastaan kulkukelpoisen tieverkon avulla. Maaseudulla asuminen on mahdollista vain siten, että ikäihmiset saavat kotiinsa tarvitsemansa palvelut ja että he pääsevät palvelujen luokse. Vanhusten kotihoidon ja kotisairaanhoidon yleistyessä hoitoon liittyvä huoltoliikenne kasvaa. Paras-hanke vaikuttaa liikkumiseen Väestörakenteen muutokset vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin tuottaa palveluja. Veronmaksajia menettäneet muuttotappiokunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, eivätkä ne aina kykene tuottamaan ikääntyvälle väestölle riittävästi palveluja. Yhtenä ratkaisuna ongelmiin on pidetty kuntaliitoksia, joiden määrä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Myös kuntien välinen yhteistyö on tiivistynyt palvelujen tuottamisessa. Uusin vaihe muutosprosessissa on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Uudistusta suuntaa vuonna 2005 aloitettu Paras-hanke, ja toteutusta ohjaa helmikuussa 2007 voimaan tullut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (Laki 169/2007). Sen tarkoituksena on vahvistaa muun muassa kunta- ja palvelurakennetta sekä kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua. Lain mukaan kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Lisäksi kunnat voivat perustaa vähintään asukkaan yhteistoiminta-alueita, jotka huolehtivat perusterveydenhuollosta ja siihen liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata palvelujen taso tuottamalla palveluja kustannustehokkaasti. Uudistukseen liittyvässä keskustelussa ei ole kovin paljon tuotu esiin sitä, että onko yksikkökoon kasvattaminen ja palvelutuotannon tehostaminen mahdollista heikentämättä palvelujen saatavuutta ja laatua kuntien reuna-alueilla (Lehtola 2007). Tehostamisen kääntöpuolena voi olla eräiden palvelujen keskittyminen ja saavutettavuuden heikkeneminen. Kun maaseudun palveluverkosto entisestäänkin harvenee, asukkaiden on yhä useammin tultava palvelun luokse taajamiin. Myös asiointimatkat voivat paikoin suuntautua uudelleen. Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteita maaseudulla Liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuu globaaleja, kansallisia ja alueellisia muutostekijöitä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja energian hinnan nousu ovat tulevaisuuden liikennejärjestelmän suuria haasteita. Liikenteen määrää ja haitallisia päästöjä tullaan mahdollisesti rajoittamaan esimerkiksi erilaisilla liikenteen haittaveroilla tai pyrkimällä entistä voimakkaammin tiivistämään asutusrakennetta. Muita kei-

12 Tulevaisuuden näkymiä 4/ noja ovat autokannan ja käyttömaksujen uudistaminen (ks. liikenne- ja viestintäministeriö 2007). Käyttöä ohjaavassa hinnoittelussa maksuperusteina olisivat auton käytön määrä, paikka, ajankohta ja auton ominaisuudet. Kaupunkiseuduilla ruuhka-aikoina hinta saattaisi olla keskimääräistä korkeampi, mutta vähäliikenteisellä maaseudulla keskimääräistä alhaisempi. Henkilöauton hinnoittelujärjestelmää uudistamalla voitaisiin tukea liikkumista erityisesti sellaisilla maaseutualueilla, joissa julkisten liikenteen palvelutaso on alhainen tai palvelua ei ole lainkaan. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla liikkuminen on kallista pitkien välimatkojen vuoksi. Liikkuminen perustuu valtaosin henkilöautoon, jota myös autottomat käyttävät monin eri tavoin. Kansallisella ja alueellisella tasolla merkittävä muutostekijä on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Perinteiset kuntaliitokset saavat lähivuosina rinnalleen uudenlaisia liitosmuotoja, mikäli Paras-hankkeen tavoitteet kuntaliitoksista toteutuvat. Liikennejärjestelmän kehittämisessä olisi otettava entistä enemmän huomioon se, että kunta- ja palvelurakenteen uudistuminen asettaa uudenlaisia haasteita julkisen liikenteen palvelutasolle ja liikkumiselle (ks. Karppi 2008). Kunnat ja niiden palvelurakenteet tulevat erilaistumaan, ja yhdyskuntarakenteellisesti kunnat ja yhteistoiminta-alueet ovat entistä moninapaisempia (Lehtola 2008). Paras-hankkeen tavoitteena on kasvattaa kuntien kokoa. Samalla kuntien sisäiset etäisyydet kasvavat. Kuntaliitosten vuoksi erityisesti hallintotehtäviä keskitetään uusiin kuntakeskuksiin, mikä lisää kunnan palveluksessa olevien liikkumista. Kaikki eivät ole halukkaita muuttamaan työpaikan siirtymisen vuoksi uuteen kuntakeskukseen. Kodin ja työpaikan välinen matka pitenee. Kuntaliitokset ja kuntayhteistyön syventyminen lisäävät myös työtehtäviin liittyvää liikennettä (Lehtola 2008). Entisissä kuntakeskuksissa työskentelee kuntien palveluksessa henkilöitä, joiden työn luonne muuttuu entistä liikkuvaisemmaksi. Kokouksia, palavereja ja tapaamisia on yhä enemmän uudessa kuntakeskuksessa. Työyhteisö on entistä suurempi, ja sen jäsenet ovat hajallaan eri puolilla laajaa kuntaan. Liikenteen päästöjen vähenemistä ei edistä se, että matkat tehdään usein yksin henkilöautolla. Virka- ja työmatkoilla tulisi suosia enemmän kimppakyytejä, mutta lisäksi olisi kehitettävä myös julkisia liikennemuotoja kuntien eri osien välillä. Nykyisin julkisen liikenteen järjestäminen kuntarajojen sisällä on yleensä kuntien vastuulla. Kuntaliitosten myötä kuntien pinta-alat kasvavat, ja aiemmin kuntarajat ylittävästä liikenteestä tulee paikoin kuntien sisäistä liikennettä. Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti saattaa tarkoittaa kunnallisten palvelujen keskittämistä ja karsimista. Syrjäisellä maaseudulla tämä voi merkitä asiointimatkojen pidentymistä. Palvelujen keskittäminen ei kuitenkaan vähennä taajamien ulkopuolella asuvien liikkumisen tarvetta. Etenkin kuntien reuna-alueilla asuvat kuntalaiset voivat joutua joissakin tapauksissa hakemaan palvelunsa aiempaa kauempaa. Mahdollisuus saada palveluja liittyy kiinteästi mahdollisuuteen liikkua. Kaikilla ei ole mahdollista kulkea asiointimatkoilla henkilöautolla. Jos mahdollisuudet liikkua ovat puutteelliset, tämä heikentää myös palvelujen saavutettavuutta.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 Liikkuvat palvelut ovat vastatrendejä keskittävälle toiminnalle. Palvelukokeilut ovat osoittaneet, että liikkuvilla palveluilla voidaan vähentää liikkumisen tarvetta paikallisella tasolla. Esimerkiksi kyläpalveluautot ja kauppaostosten kotiin kuljetukset ovat kirjasto- ja myymäläautojen ohella tärkeitä palveluja erityisesti autottomille ikäihmisille. Liikkuvat palvelut eivät kuitenkaan korvaa kuljetuspalveluja. Monet autottomat käyttävät ensisijaisesti koululaiskuljetukseen tarkoitettuja liikennevälineitä. Nämä kulkumuodot ovat käytettävissä kouluaikoina, mutta loma-aikoina autottomien mahdollisuudet kulkea julkisilla liikennevälineillä kaventuvat. Haja-asutusalueiden julkisen liikenteen turvaamista pohtinut selvityshenkilö Olli Riikonen on ehdottanut, että jokaisella olisi oltava vähintään peruspalvelutasoiset joukkoliikennemahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Hän on esittänyt kyytitakuuta, jolla turvattaisiin joukkoliikenteen ulottumattomissa oleville vähintään kaksi viikoittaista käyntikertaa taajamassa kutsutaksiliikenteenä julkisen liikenteen taksoilla (Riikonen 2008). Naapuriapu ja kimppakyydit helpottavat varsinkin maaseudun ikääntyneen väestön arkea silloin, kun julkisen liikenteen palveluja ei ole riittävästi tarjolla. Naapuriavun ja kimppakyydin käytön ongelmana on kuitenkin se, ettei ole olemassa sääntöjä kyytien korvaamisesta. Näiden liikkumismuotojen virallistaminen voisi aiheuttaa jännitteitä maaseudun asukkaiden ja liikennepalveluja tuottavien yrittäjien kesken. Laajamittainen naapuriapuun tukeutuminen saattaisi johtaa siihen, että se alkaisi kilpailla ammattimaisten taksipalvelujen asiakkaista. Selvityshenkilö Olli Riikonen on ehdottanut, että muu kuin ammattimaisen liikennöitsijän tarjoama kyyti on perustelua sellaisilla alueilla, joissa ei ole riittävästi liikenneluvan hakijoita (Riikonen 2008). Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi kuntaliitosten seurauksena syntyvät reuna-alueet. Lähteet: Karppi, Kristiina (2008). Kunta- ja palvelurakenneuudistus PARAS: Kuntalaisen ja tienpitäjän toiseksi paras? Tulevaisuuden näkymiä 3/2008. Laki 169/2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki). Lehtola, Ilkka (2007). Maaseudun toimintaympäristön muutos ja liikkuminen kirjallisuuskatsaus. Tiehallinnon selvityksiä 18/2007. Lehtola, Ilkka (2008). Matka maalta markettiin. Liikkuminen ja palvelujen muutos itäsuomalaisella maaseudulla. Tiehallinnon selvityksiä 25/2008. Liikenne- ja viestintäministeriö (2007). Liikenne Suuret haasteet, uudet linjat. Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmia ja strategioita 1/2007. Riikonen, Olli (2008). Julkisen liikenteen palveluiden turvaaminen hajaasutusalueilla. Selvityshenkilö Olli Riikosen raportti , Liikenne- ja viestintäministeriö. > Julkisen liikenteen palveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla YTR = Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006). Suomen maaseutu Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus. > Julkaisut > Muut julkaisut. Kirjoittajan yhteystiedot: Ilkka Lehtola, erikoistutkija Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Joensuun yliopisto ilkka.lehtola(at)joensuu.fi p

14 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lauri Ali-Mattila Tiehallinto Yhden aikakauden loppu mutta minkä alku? Maailman rahoitusmarkkinoilla koko 2000-luku on ollut täynnä yllätyksiä. Ongelmia on paljastunut milloin mistäkin paikasta eri puolelta maailmaa. Ongelmien suuruus kuitenkin jäi pitkään vain perusteellisesti asioihin vihkiytyneiden tiedoksi. Levottomuus rahoitusmarkkinoilla oli yleinen ilmiö, mutta vain harvat osasivat nähdä siinä suurempaa vaaraa. Turbulenteiksi kutsutuista ilmiöistä huolimatta rahoitusalan ns. asiantuntijat olivat pääosin optimistisia kehityksen suhteen. Viime vuosien aikana rahoitusmarkkinoiden taustalla olevat ongelmat ovat kiihtyneet ja kumuloituneet. Viimeiset pari vuotta onkin nyt jälkikäteen mahdollista nähdä selvänä ja väistämättömänä tapahtumaketjuna, jossa kärjistyivät markkinoilla jo vuosikausia vallinneet epäterveet ilmiöt ja menettelytavat. Alkuvuodesta 2007 suuria asuntoluotottajia oli tehnyt konkurssin USA:ssa ja maan keskuspankki FED oli viimein suostunut myöntämään, että asuntomarkkinoilla oli olemassa hintakupla ja tehnyt sen mukaisia korjaustoimenpiteitä, jopa hartiavoimin. Rahoitusmarkkinoiden ongelmien laukeamisen aiheutti se, että FED oli alkanut puolustaa dollarin heikkenevää arvoa nostamalla ohjauskorkoa. Hidas mutta säännöllinen koron nostaminen alkoi vuoden 2004 puolivälistä lähtien pitkään vallinneesta 1 %:n tasosta. Ohjauskoron nosto (ks. kuva 1) välittyi kaikkiin muihin rahamarkkinoiden korkoihin ja se laukaisi ongelmat. Vuoden 2007 aikana, mihin mennessä korko oli jo nostettu 5,25 %:iin, ongelmat kuitenkin onnistuttiin vielä pitämään hallinnassa. Reagoimalla nopeasti pieniin palopesäkkeisiin suuremman roihun syttyminen pystyttiin estämään. Kuitenkin jo elokuussa 2007 institutionaaliset sijoittajat olivat päättäneet, etteivät ne enää osta markkinoilta asuntolainakantaan sidottuja arvopapereita. Pesäkkeet jäivät siis kytemään ja pitivät markkinoilla yllä levottomuutta. Helmikuussa 2008 G7-maiden kokouksessa esitettiin kahden taloustieteilijän ja kahden sijoituspankkiirin yhdessä tekemä arvio, että rahoitusmarkkinoiden luottotappiot saattaisivat nousta maailmanlaajuisesti jopa 400 mrd:iin dollariin, ja että Yhdysvaltojen BKT:n kasvu saattaisi pudota 1,25 %-yksikköä. Viranomaisten reagointi oli nopea ja voimakas. Esitetty selvitys yhdessä kaikkialta muualtakin tuleviin arvioihin tilanteen kriisiytymisestä pakotti toimenpiteisiin. Presidentin ja kongressin voimin markkinoille annettiin 150 mrd. dollaria ja muutamaa päivää myöhemmin maaliskuun 11. päivänä eri maiden keskuspankkien yhteistuumin vielä 200 mrd. dollaria. Välittömänä syynä kriisin taustalla oli Yhdysvaltojen suurimpiin kuuluvan investointipankin Bear Stearnsin ilmoitus, että kaksi sen suurta hedge-rahastoa oli romahtamassa varojen puutteeseen. Keskuspankki pelasti pankin kuiville antamalla sen lainojen vakuudeksi 29 mrd. dollaria. Tuen ansiosta Bear Stearns välttyi konkurssilta, mutta silti sen elinkaari päättyi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED suostutteli JP Morganin ostamaan pankin 249 mil-

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 joonalla dollarilla, mikä merkitsi 2 dollarin hintaa per osake. Vuotta aikaisemmin Bear Stearnsin 1 osakkeita myytiin 170 dollarin hinnalla 2. Kuva 1: Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien ohjauskorkojen muutos ajalla (Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF selvitti myös tilannetta ja raportoi vuosittaisessa Global Financial Stability Reportissaan oman käsityksensä. Sen arviossa aikaisemmat luvut kaksinkertaistuivat. IMF:n arvio rahoitusmarkkinoilla kytevästä riskistä oli 945 mrd. dollaria. Kriisi levisi myös Euroopan puolelle. Ranskalaisen suurpankin BNP Paribasin hedge-rahasto oli ajautunut kestämättömään tilanteeseen. Myös englantilaiset rahoituslaitokset alkoivat kirjata alas saataviaan taseittensa puhdistamiseksi. Kriisi levisi nopeasti myös Aasian puolelle ja kaikkialle muuallekin maailmaan. Voimakkaiden shokkihoitotoimenpiteiden jälkeen useimmat uskoivat suurimpien ongelmien olevan jo takanapäin. Mitään kovin hälyttäviä merkkejä ei ilmassa ollut ja vuoden 2009 alkua odotettiin jo jokseenkin turvallisella mielellä. Vielä syyskuun alussa kaikki näytti kohtuullisen hyvältä. Talouden kehityksen odotettiin kaikilla tärkeillä talousalueilla, Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa, olevan suhteellisen vakaata. Kasvuennusteet olivat hieman alhaisempia kuin kuluvana vuonna, mutta vain hieman. Vanhoja ongelmia oli mutta pahimpien toivottiin jo jääneen taakse. Yhdysvaltojen taloudessa oli rakenteellisena ongelmana vaihtotaseen ja budjetin alijäämäisyyden muodostama kaksoisvaje, mutta hallinto oli muuttumassa ja sen uskottiin parantavan tilannetta. Lähes ainoalta taloudellisen kehityksen ongelmalta näytti orastava inflaatiokehitys, jonka nopeutumiseen va- 1 Vuosina Bear Stearns valittiin Fortune-lehden listauksessa rahoitusmaailman yritysten ykköseksi tunnustuksella Most Admired. 2 Pari Fortune-lehden juttua money.cnn.comin sivuilta kuvaa Wall Streetin tilannetta:

16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ rovaisesti varauduttiin. Elokuussa Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet vakuutti, että vuoden 2008 aikana hidastuneesta kasvusta huolimatta ajat ovat paranemassa. Vielä syyskuun 5. päivänä hän korosti, että Eurooppa ei ole ajautumassa taantumaan eikä mitään paineita ohjauskoron laskemiseen ole. EKP ennusti talouskasvun olevan kuluvana vuonna noin 1,1-1,7 % ja vuodeksi 2009 ei ollut odotettavissa suurempia muutoksia, joskin kasvun arvioitiin olevan hieman heikompaa. Tämä kaikki osoittautui kuitenkin täydelliseksi väärinarvioksi, vieläpä massiivisessa mittaluokassa. Neljässä viikossa muuttui kaikki. Lokakuun puolivälin jälkeen ei enää mikään aikaisemmin annettu taloutta koskeva ennuste tai lausuma pitänyt paikkansa. Kaikki on arvioitava uudestaan aivan toisista lähtökohdista ja uusin perustein. Vakaiden kasvuodotusten sijalle on tullut laman uhka eikä minkä tahansa laman vaan suurimman sitten 30-luvun. Pelätyn inflaation uhan sijasta suurimmaksi pelon aiheeksi onkin aivan yhtäkkiä muodostumassa massiivinen deflaatio. Sen torjumiseksi on ennennäkemättömällä ripeydellä otettu käyttöön kaikkein massiivisimmat ja kaiken lisäksi keynesiläisen talouspolitiikan aseet. Esimakua tulevalle oli antanut syyskuun 7. päivänä annettu Yhdysvaltojen hallituksen ilmoitus, että maan suurimmat asuntoluotottajat, puolivirallisen aseman omaavat Fanny Mae ja Freddie Mac otetaan valtion huostaan. Yhdessä näillä laitoksilla oli vastuullaan puolet kaikista Yhdysvaltojen asuntolainoista. Viimeinen naula lyötiin arkkuun yhden viikonlopun aikana syyskuun päivinä, kun Yhdysvaltojen suurimpiin pankkeihin kuuluneen Lehman Brothersin annettiin mennä konkurssiin. Sen jälkeen tapahtumat ovat edenneet vyörynä, joka ei näytä loppumisen elkeitä. Pikemminkin hiljaisuus eräiden asioiden ympärillä lisää pelkoja siitä, että niiden osalta romahdus on vielä edessä. Tämä koskee ennen kaikkea maailman valtavia johdannaismarkkinoita. Rahoitusmarkkinat ovat globalisoituneen maailman kaikkein kansainvälisin osa-alue, eikä sen häiriöiltä ole yksikään maa eikä maapallon kolkka suojassa. Se, mitä tapahtuu Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilla, heijastuu välittömästi ympäri maailman muiden maiden rahoitusjärjestelmiin ja maiden reaalitalouteen, ja lopulta niiden kykyyn ylläpitää työpaikkoja. Työpaikkojen ylläpitokyky viime kädessä vaikuttaa siihen minkälaisista asioista muodostuu näiden maiden yhteiskunnat ja kansalaisten elämänpiirit. Kyse ei voisi olla suuremmasta asiasta. Kuinka tämä on yleensä mahdollista? Mistä tässä kaikessa on oikein kyse! Tuliko tilanne eteen talouspolitiikan asiantuntijoille yhtä yllättävästi kuin se tuli tavalliselle kadunmiehelle? Varmaa on vain se, että edessä on valtavia ongelmia mittasuhteissa, joita ei ole koskaan ennen koettu. Aikaisemmat kriisit ovat olleet paikallisia niin maantieteellisesti kuin markkinoiden osien suhteet. Nyt kriisi iskee kaikkialle, kaikkiin maihin, kaikille markkinoille niin rahoitus-, kiinteistö- kuin tuotantosektorille. Kriisin selvittämisessä on kova työsarka talouspolitiikasta vastuussa oleville viranomaisille, lainsäätäjille sekä talouden kansainvälisistä pelisäännöistä vastaaville tahoille. Miten tämän mittaluokan kriisi on voinut ylipäänsä syntyä? Onko kyse rakenteellisista tekijöistä, ymmärryksen puutteesta vai väärästä politiikasta. Kriisin syistä ja

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 taustalla vaikuttaneista tekijöistä käydään kovaa kädenvääntöä tulevina vuosina, kun tämän aikakauden taloushistorioita aletaan kirjoittaa. Tehtävä ei ole helppo, ja se tulee herättämään kiihkeitä poliittisia kiistoja. Kuten kaikessa talousongelmissa syitä on monia ja ne ovat perusteellisesti toisiinsa kietoutuneita eivätkä vastaukset eivät ole täysin yksiselitteisiä. Taloudessa eivät myöskään syyt ja seuraukset aina noudata arkijärkeä. Asiat ovat aidosti komplisoituneita. Lisävaikeus on kaiken talousajattelun myös akateemisen talousteorian - jakautuminen keskenään kiisteleviin koulukuntiin, joilla on hyvin erilaiset käsitykset talouden toimintaperiaatteista ja siksi myös ongelmien syistä ja niiden ratkaisukeinoista. Eroavuudet ovat aivan perustavaa laatua. Koulukunnat muodostuvat pääosin kahdesta täysin erilaisesta perusnäkemyksestä ja erilaisista variaatioista näiden välillä. Toisen näkemyksen mukaan taloutta ohjaavat markkinaperiaatteet, jotka koko ajan etsivät kilpailumekanismin kautta tasapainoa. Tämän uskotaan löytyvän - ainakin pidemmällä aikavälillä, eikä sen saavuttamiseen voida oikeastaan vaikuttaa. Tätä näkemystä edustaa ns. chicagolainen koulukunta, jonka mukaan talouden toiminnan pitää olla täysin esteetöntä ilman mitään rajoituksia. Käsitys tiivistyy sanontaan: markkinat eivät voi olla väärässä. Chicagolaisen käsityksen mukaan kaikki julkisen vallan toimenpiteet ovat haitallisia ja vain pahentavat mahdollisesti joskus tilapäisesti esiintyviä häiriötilanteita. Häiriötilanteiden uskotaan aiheutuvan ulkoisista tekijöistä, jotka ovat estäneet markkinoiden toimintaa. Talous kyllä korjaa itse itsensä, kunhan sille vain annetaan aikaa ja mahdollisuuksia. Näkemystä kutsutaan hyvin perustein markkinafundamentalistiseksi. Sen tiivisti ansiokkaasti presidentti Ronald Reagan virkaanastujaispuheessaan: hallitus ei ole ratkaisu ongelmiimme, hallitus on ongelmamme. Vielä chicagolaisiakin äärimmäisempää markkinafundamentalismia edustavat Friedrich Hayekin ja Ludwig von Misesin nimiin vannovat itävaltalaisen pääomakoulukunnan edustajat, jotka ovat erittäin näkyviä eräiden uuskonservatiivisten säätiöiden rahoittamien ajatushautomoiden vaikutusvallan ansiosta. Näiden näkemysten valtiokäsitys tiivistyy ns. yövartijavaltioon, jonka mukaan valtion rooli rajoittuu vain yksityisen omistusoikeuden turvaamiseen. Vastapuolena näille näkemyksille on toisen pääsuuntaus, keynesiläinen koulukunta, jonka käsityksen mukaan kapitalistisessa taloudessa on sisäänrakennettuna mekanismeja, jotka vievät vapaasti toimivan talouden toistuviin häiriötiloihin, taantumiin ja pahimmillaan täyteen talouslamaan. Keynesin oppien mukaan häiriöiden torjumiseksi tarvitaan vahvaa julkista valtaa, joka pystyy ohjaamaan talouden kehitystä, tekemään tarvittavia korjaustoimenpiteitä sekä säätämään lainsäädäntöä ja antamaan ohjeistusta tasaisen talouskehityksen varmistamiseksi. Keynesiläisyys on aina ollut vahvan talouspolitiikan harjoittamisen ja vahvan valtiokäsityksen henkinen koti. Koko sodanjälkeinen talouspolitiikka 1970-luvulle asti oli enemmän tai vähemmän keynesiläisyyden leimaamaa ja sen soveltamisella onnistuttiin luomaan poikkeuksellisen pitkä ja kohtuullisen tasainen taloudellisen kasvun aikakausi. Keynesiläisyyden valtakausi päättyi tilanteeseen, jossa esiintyi yhtä aikaa inflaatiota että talouden laskusuuntausta. Se ei mahtunut perinteisen keynesiläisyyden puitteisiin, koska taantuman, korkean työttömyyden ja nopean inflaation samanaikaisen tapahtuminen ei mahtunut sen ajatusmalliin. Tilanteen seurauksena chicagolainen koulukunta ja heidän monetaristinen näkemyksensä nousi vahvempaan asemaan varsinkin Yhdysvalloissa. Monetaristisen käsityksen mukaan kaikki riippuu vain markkinoilla olevasta rahanmäärästä. Julkisella vallal-

18 Tulevaisuuden näkymiä 4/ la ei ole mitään muuta tehtävää kuin huolehtia, että rahanmäärä taloudessa on sopivassa suhteessa taloudelliseen kehitykseen. Mitään muuta ja eteenkään finanssipoliittista roolia ei julkisella vallalla saa olla. Keynesiläisyys ei kuitenkaan ole mikään homogeeninen ryhmittymä, vaan tällä nimellä itseään kutsuvien talousteoreetikoiden joukossa on erilaisia näkemyksiä ja painotuksia siitä, kuinka väistämättömänä tällaista kapitalismin kriisiytyvä kehitys on. Erilaisilla talousteoreettisilla näkemyksillä on luonnollisesti vahvat siteet myös itse politiikkaan ja politiikan tekemiseen. Pahimmillaan taloutta koskevat käsitykset ovat vahvasti ideologisoituneita ja niihin liittyy voimakkaita, tunnepitoisia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja väärin, mitä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan, onko talous jollakin tavoin kaiken muun yhteiskunnallisen toiminnan yläpuolella oleva yleispätevä mekanismi, vai onko se vain työkalu yhteisesti sovittujen päämäärien toteuttamiseksi. Eri koulukuntia edustavien talousteoreetikkojen mahdollisuus päästä yhteisymmärrykseen asioista ei ole kovin hyvä, siinä määrin erilaiset ovat niiden lähtökohdat ja näkemykset. Tässä suhteessa tilanne Euroopassa ei ole niin kärjistynyt kuin Yhdysvalloissa. Siellä tämä keskustelukuilu onkin eräs nykyisen tilanteen kaikkein vaikeimpia alueita. Se on näkynyt selvästi kongressissa ja lehdistössä yritettäessä pelastaa Yhdysvaltojen autoteollisuus. Kun tilanteen syistä ei olla samaa mieltä, on turha toivoa, että mitään yhteistä näkemystä voisi löytyä parantavista keinoista. Korjaavia toimenpiteitä on vaikeata saada kongressissa läpi, kun osapuolet ovat valmiiksi kaivautuneita taisteluhautoihin. Talousteoreettisten koulukuntien välisistä eroista ja niiden mukaisen politiikan noudattamisesta etsitään varmasti - ja hyvin perustein - tulevaisuudessa myös kriisin aiheuttajia ja sen syntymekanismeja. Mutta kiusallista taloudenpidosta vastuussa oleville on se, että näitä kriisin historioita on jo kirjoitettu muutaman vuoden ajan. Kirjoittajina on myös arvostettuja tahoja, ei vain alan populisteja tai tuhon profeettoja. Vuoden 2008 talousnobelisti Paul Krugman kertoo olleensa taloustieteilijöiden ja rahoitusasiantuntijoiden yhteisessä kongressissa, jossa puhuttiin mistäpä muusta kuin kriisistä. Siellä esitelmöitsijä kysyi: Kuinka on mahdollista, että me emme osanneet nähdä sen tuloa. Krugman kertoi, ettei voinut välttää kiusausta kysyä pienen hiljaisuuden jälkeen puhujalta: Ketä tarkoitatte sanoessanne me? Krugmanilla ja eräillä muilla on täysi oikeus kysyä sitä. He ovat kirjoittaneet tulevan kriisin merkeistä jo lähes viiden vuoden ajan. Taloustieteilijöiden kentän näkemysten äärimmäisen kärjekäs jakaantuminen eriseuraisiin ryhmiin saa railakkaita muotoja. Tämä kehitys alkoi voimakkaana luvun vaihteesta lähtien. Talousajattelun jakautuneisuuden astetta Yhdysvalloissa kuvaa hyvin se, että keväällä 2005 eräs konservatiivinen amerikkalainen ajatushautomo 3 kysyi lähipiiriltään, mitkä ovat heidän mielestään vaaralli- 3 Syytä huomauttaa, että tässä käytetyssä mielessä amerikkalaisella konservatismilla ei ole oikeastaan vastinetta edes Euroopassa saati sitten Suomessa. Tässä mielessä konservatiivit suhtautuvat kapitalismiin suunnilleen samalla moraalisella paatoksella kuin Yhdysvaltojen ulkopolitiikan perusteiksi muodostuneissa käsityksissä jotkin maat ovat pahoja. Heille kapitalismi ei ole vain talousjärjestelmä vaan moraalinen toimintatapa, jossa vapaa, säätelemätön taloudellisen toiminta on moraalisessa mielessä oikein. Vastaavasti kaikenlainen julkisen vallan puuttuminen talouden mekanismeihin ei ole vain väärää politiikkaa vaan se on moraalisesti väärin.

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 4/2008 simmat viimeisen 200 vuoden aikana julkaistut kirjat. Hyvin korkealle tällä listalla nousi John Maynard Keynesin vuonna 1936 ilmestynyt teos The General Theory of Employment, Interest and Money 4. Se nousi kyseisellä listalla mm. ohi Leninin Valtio ja vallankumous -kirjan. Se kuvannee hyvin erilaisten talouspoliittisten näkemysten kärjistyneisyyttä. Keynesin keskeisin sanoma on, että julkisilla toimilla on talouden tasapainottamisessa luonnollinen rooli ja se ei ole vain poikkeusaikojen ilmiö, vaan talouden sisäisistä rakenteellisista ilmiöistä johtuen välttämätöntä, väistämätöntä ja normaalia toimintaa. Normaaleilla talousmekanismeilla on tendenssi johtaa kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan väliseen epätasapainoon ja julkisen vallan tehtävä on joko finanssipoliittisin tai rahapoliittisin keinoin huolehtia siitä, että talouden kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Yleisen lausuman mukaan Keynesin päätavoite oli pelastaa kapitalismi siltä itseltään. Tämä kommentti on viimeisten viikkojen aikana ilmestynyt uudestaan lehtiotsikoihin. Taloudellisten näkemysten jakautuneisuus vaikeuttaa lähivuosina talouden vakautumista ja jättänee pahoja jälkiä ainakin Yhdysvalloissa myös poliittiselle rintamalle. Eurooppa on tässä suhteessa säilynyt hieman ulkopuolisena talousoppien ideologisen puhtauden osalta ja täällä on myös useimmiten osattu olla pragmaattisempia ja ongelmakeskeisimpiä talouden suhteen. Tämä helpottaa huomattavasti Euroopan taloudellista elpymistä. Mutta Eurooppa ei ole yksin maailmassa ja rahoitusmaailmassa ei ole valtioiden eikä maanosien rajoja. Niin Euroopan kuin koko maailman taloudelliset ongelmat ovat vahvasti kiinni Yhdysvaltojen talouden ongelmissa. Kriisin tausta ja synty Nykyisen tilanteen taustalla on lähinnä neljä tekijää. Ensinnä maailman rahavarantojen valtava kasvu, joka on johtanut korkojen yleiseen laskuun. Matalaan korkotasoon on vaikuttanut myös FED:n edellisen pääjohtajan Alan Greenspanin tapa käyttää vahvaa korkoasetta ongelmien ratkaisukeinona. Eräs syy haluun pitää korkotaso alhaisena oli tehty terrori-isku. Korko haluttiin poliittisista syistä pitää alhaalla, jotta iskulla ei olisi mitään taloudellisia vaikutuksia. Toiseksi, korkojen matala taso on johtanut sijoitustoiminnassa riskinottohalun valtavaan kasvuun. Kolmanneksi, rahoitusmarkkinoille pääsi muodostumaan villejä toimintatapoja, jotka johtivat markkinoiden romahtamiseen. Lopuksi rahoitusmarkkinat eivät pystyneet muuttamaan toimintatapojaan kun dollarin arvon puolustamiseksi käynnistynyt koron vähittäinen nostaminen tapahtui vuosien aikana. Korkotaso nousi hitaasti 0,25 %:n korotuksina mutta rahoitusmarkkinat joko eivät ymmärtäneet tai pystyneet enää muuttamaan toimintatapojaan. Nouseva korko lisäsi lainoitusten kustannuksia ja se loi markkinoille yleisen epävarmuuden ilmapiirin, jota voimistivat vuoden 2007 aikana tapahtuneet asuntorahoituslaitosten kaatumiset. Fanny Maen ja Freddie Macin ottaminen Yhdysvaltojen valtion haltuun aiheuttivat paniikkireaktion rahoitusmarkkinoilla ja Lehman Brothersin joutuminen konkurssiin vei tilanteen tuhon partaalle. Seuraus oli 4 Se ilmestyi suomeksi vuonna 1951 nimellä Työllisyys, korko ja raha suomentajanaan Ahti Karjalainen.

20 Tulevaisuuden näkymiä 4/ täydellinen paniikkireaktio rahamarkkinoilla ja rahoituslaitosten välisen luottamuksen täydellinen luhistuminen. Rahoitusmarkkinoiden normaali rahoituslaitosten välinen lainananto tyrehtyi muutamassa päivässä ja vaikutukset alkoivat nopeasti levitä ensin rahoitussektorin sisällä ja nopeasti myös talouden reaalisektorille. Tämä kehityskulku on vasta alussa. Kriisistä elpymisen ennustetaan lyhyimmilläänkin kestävän kaksi vuotta. Taloustieteen tuore nobelisti Paul Krugman epäilee, että toipumiseen saattaa mennä vuosikausia. Samansuuntaisia näkemyksiä ovat esittäneet aivan lähiaikoina monet muutkin. Useimmat viralliset tahot ovat kokonaan lakanneet esittämästä tulevaisuutta koskevia täsmällisempiä käsityksiä. Mistään tavallisesta suhdannenotkahduksesta ei nyt todellakaan ole kyse. Rahavarantojen valtava kasvu Keskeisin tekijä ongelmien taustalla on hieman oudolta tuntuva tosiseikka: maailmalla on rahaa yllin kyllin ja vuosi vuodelta aina enemmän. Suuria rahavarantoja kertyy eri syistä. Tärkeimmät syyt ovat ylijäämäiset kansantaloudet, joiden vienti aivan ratkaisevasti ylittää tuonnin arvon. Tällaista kehitystä on läpikäynyt vuoteen 2003 asti mm. Japani. Vuodesta 2004 lähtien öljynviejämaiden talouksien ylijäämä alkoi kasvaa massiivisesti ja samoin Saksan. Vuodesta 2005 lähtien suurimmat ylijäämät ovat kertyneet Kiinalle sen valtavassa nousussa olevan teollisen tuotantonsa ansiosta ja jo vuonna 2007 se oli rahavarannoiltaan suurin. Vuonna 2007 Kiinan osuus maailman rahoitusylijäämästä oli 21,4 %, öljynviejämaiden 19,7 %, Japanin 12,6 % ja Saksan 11 %. Nämä valtavat rahamäärät eivät suinkaan lojuneet holveissa, vaan ne heitettiin maailman sijoitusmarkkinoille. Investointipankkien ja muiden markkinoilla toimivien rahoituslaitosten tehtävänä oli etsiä näille varoille mahdollisimman korkeita tuottoja. Koko 2000-luvun tilanne vain kiihtyi: sijoittamiskohteita etsiviä varoja oli valtavasti ja joka vuosi määrä paisui, mutta hyviä sijoituskohteita oli entistä vähemmän. Suurin osa varoista etsiytyi luonnollisesti Yhdysvaltoihin, koska se on maailman talouksista ylivoimaisesti suurin ja sen sijoitusmarkkinat monipuolisimmat. Se yksinään kattaa maailman taloudesta noin 30 %. Maahan hakeutuva raha aiheutti lainojen tarjonnan valtavan kasvun sekä samalla luottomarkkinoiden rakenteissa merkittäviä muutoksia. Samaan aikaan keskuspankki piti ohjauskorkonsa hyvin alhaisella tasolla. Lainaa tarjottiin kaikissa muodoissa. Erityisesti luottokorttiyhtiöt iskivät markkinoille ja onnistuivat kasvattamaan osuuttaan kansalaisten elämässä. Niiden toimintamalli on hyvin yksinkertainen. Ne saavat markkinoilta rahaa noin 4 %:n korolla ja perivät käyttäjiltä noin 20 %:n korkoa. Luotottaminen kulutuksen perustana levisi nopeasti ja rahoitusalan ylivalta sai kummallisia muotoja. Muun muassa jättiyhtiöt General Electric ja General Motors perustivat tuottamiensa tuotteiden kysynnän varmentamiseksi ja vauhdittamiseksi omat luottoyhtiönsä ja niiden menestys oli loistava. GE:llä luototustoiminnan osuus oli vuonna 2000 puolet kaikista konsernin voitoista ja GM:lla luototustoiminta tuotti lähes koko konsernin voiton. Kansalaisten kulutusluotot kasvoivat nopeasti ja asuntomarkkinat räjähdysmäisesti. Kotitalouksien säästämisaste putosi lähes nollaan ja samaan aikaan maan kauppatase oli alijäämäinen. Koko maa alkoi elää luotolla. Joka viides Yhdysvalloissa kulutettu dollari oli ulkomaista lainarahaa. Maan kauppataseen alijäämä kasvoi muutamassa vuodessa valtavaksi ja päävelkojaksi muodostui Kiina. Syntyi

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT 1.1.2015 ALKAEN JA KULJETUSPALVELUKOKEILU ASI- OINTILIIKENTEENÄ JOUTSAN TAA- JAMA-ALUEELLA Perusturvalautakunta 19.11.2014 Liite 104 Kuljetuspalvelujen tavoitteena

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2016 Viimeinen vuosi nousujohteista kautta linjan Source: ThomsonReuters 2 Osakkeet yhä 2015 huippujen alapuolella Lähde:ThomsonReuters/Nordea

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot