VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1(42) Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, Viitasaari (lautakuntien huone)

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1(42) Aika klo 10:00-11:18 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, Viitasaari (lautakuntien huone) Läsnä Wiik Sami puheenjohtaja Pietiläinen Ismo varapuheenjohtaja Hjelmeroos-Haapasalo Heli jäsen Turvanen Sari jäsen (klo ) Lahtinen Aaro jäsen (klo ) Lahti Arja jäsen (klo ) Suomäki Eero jäsen (klo ) Kainulainen Jukka jäsen (klo ) Pekkarinen Tapio jäsen (klo ) Tamminen Ossi varajäsen (klo ) Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Lappalainen Seppo esittelijä Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Poissa Arnberg Tuija jäsen Kalmari Anne jäsen Tuukkanen Antti jäsen Minkkinen Tiina Viitasaaren kaupungin puh.johtaja Kuusela Miia Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Asiat Allekirjoitukset Sami Wiik Puheenjohtaja Auli Mattola Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Viitasaari Ismo Pietiläinen Heli Hjelmeroos-Haapasalo Pöytäkirjan nähtävilläolo Viitasaarella , Viitasaaren kaupungintalo Pöytäkirjanpitäjä Auli Mattola

2 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 50 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 51 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 52 Ympäristölautakunnan lausunto Pihtiputaan kunnan Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutos- ja laajennus -ehdotuksesta 53 Lausunto Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta, Karstula 54 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä- ja eläinsuojeluasiat 55 Maa-aineslupa / Kuljetus Villman Oy ( Kivirinne RN:o 5:51, Kolima, Viitasaari) Valitus Kivijärven Sarvivuoren ampumaradan meluhaitasta Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu Poikkeamispäätös / Eljaksentupa 7:58, Keiteleenpohja, Viitasaari 59 Lisälausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle/valitus Viitasaaren ympäristölautakunnan päätöksestä Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 39

3 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennus valvonnan yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toi mielimeksi kuntalain 77 :n mukainen lautakunta, jossa on 12 jäsentä. So pijakunnat ovat Viitasaari, Pihtipudas, Saarijärvi, Karstula, Kinnula, Kyy järvi, Kannonkoski ja Kivijärvi. Lautakunta toimii Viitasaaren kaupungin organisaatiossa ja on ni meltään ympäristölautakunta. Lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin toimialan toimintasäännössä ja isäntäkunnan hallintosäännössä. Sopijakunnat ovat muuttaneet hallintosään töjään siten, että niissä an netaan sopimuksen mukaiset tehtävät isäntäkun nalle ja niiltä osin noudatetaan isäntäkunnan hallinto sääntöä. Kokous kutsutaan koolle lautakunnan päättämällä tavalla. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Asioiden käsittelyssä oikeus päätöksentekoon vaihtelee kunnittain yhteistoimintasopimuksen mukai sesti. Ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä ja eläinsuojelu Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Saarijärvi (2 jäsentä), Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Karstula (2 jäsentä), Kinnula (1 jä sen), Kyyjärvi (1 jäsen), Kannonkoski (1 jäsen) ja Kivijärvi(1 jäsen). Jäseniä yhteensä 12, kokouksessa läsnä oltava vähintään 7 jäsentä. Ympäristönsuojelu Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Kannonkoski (1 jäsen), Kivijärvi (1 jäsen) ja Kyyjärvi (1 jäsen). Jäseniä yhteensä 7, kokouksessa läsnä oltava vähintään 4 jäsentä. Rakennusvalvonta Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Kannonkoski (1 jäsen) ja Kivijärvi (1 jäsen). Jäseniä yhteensä 6, kokouksessa läsnä oltava vähintään 4 jäsentä. Päätös Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnan jäsen Arja Lahti osallistui kokoukseen videoyhteyden välityksellä Karstulan kunnan kokoustilasta.

4 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ympäristölautakunta Pöytäkirja on tarkistettavissa Ehdotus Päätös Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa Viitasaaren, Pihtiputaan, Kannonkosken tai Kivijärven virallisista kokousedustajista. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ismo Pietiläinen ja Heli Hjelmeroos-Haapasalo.

5 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan lausunto Pihtiputaan kunnan Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutos- ja laajennus -ehdotuksesta 697/502/2012 Ympäristölautakunta Pihtiputaan kunnanhallitus on päättänyt laittaa Ni men harjun alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireille. Kaavoitettava alue on osa laajempaa Saparoniemi- Nie men har ju-pu taanport ti aluekokonaisuutta, jota on pyritty kehittämään jo pitkään sekä asuinyri tys- että matkailualueena. Kaavoitettavan alueen ja kaavamuutosalueen yh teis pin ta-ala on noin 22 hehtaaria. Asemakaava-aluetta on tarkennettu ja pie nen net ty hankesuunnittelun ai ka na. Kaavaehdotus valmistui Se on laadittu kiinteässä yhteistyössä valta tien liittymäjärjestelyjen 1. vaiheen rakennussuunnittelun, sekä Nie menhar jun matkailualueen suunnittelun (toimintojen sijoittelu ja mitoitus) kanssa. Yhteistyötahoina ovat olleet Pihtiputaan kunta, Studio Puisto Ark ki tehdit Oy, SITO Oy sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue. Kunnanhallitus kokouksessa on päättänyt seuraavaa: 1) päättää laajentaa asemakaavan suunnittelualuetta niin, että Nie men harjun matkailualueen asemakaavan muutos koskee Pihtiputaan asemakaavan ret kei ly- ja leiriytymisaluetta (RR), luonnontilassa säilytettävää puis to aluetta (PL) sekä niihin liittyviä katu- ja yleisentien alueita. Asemakaavan laajen nus koskee vastaavasti kiinteistöjä 18:15, 19:44, 29:36, 75:1, 878:35 sekä osakaskunnan omistamaa yhteistä vesialuetta (Lylylampi) ja osaa tilasta 137:15. 1) vastaavat muutokset tehdään myös kaavan osallistumis- ja ar vioin ti suunni tel maan ja muutoksesta tiedotetaan kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhtey des sä. 2) hyväksyy Niemenharjun matkailualueen asemakaavan laajennus- ja muu tos eh do tuk sen 3) päättää asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Samanaikaisesti asetetaan nähtäville myös kaa van päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus nähtävillä olon ai kana esittää kirjallisena muistutus kaavaehdotuksesta. Kunnanhallitus on myös päättänyt pyytää lausunnot OAS:n mukaisesti. Merkittävimmät muutokset kaavaehdotuksessa aikaisempaan kaavaan nähden: Kaavaehdotus muuttaa nelostien liittymän paikkaa noin 80 metriä poh joiseen nykyisestä kohdin. Kaava mahdollistaa noin k-m²:n ra ken ta misen suurin piirtein nykyisen motellin kohdalle. Lisäksi Lylylammen rantaan osoi te taan leirintään ja matkailuun liittyviä alueita ja rakentamista. Alueelle saa sijoittaa matkailukeskusta palvelevia loma-asuntoja, enintään 60 paikkai sen asuntovaunualueen, sekä niitä palvelevia huoltorakennuksia. Niemen har jun tien Koliman puolelle kaava-alue ei ulotu. Kaavaehdotuksen ympäristötekijöihin liittyvinä selvityksinä Sito Oy on tehnyt alueelle meluselvityksen.

6 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Lähtötietona on ollut valtatien 4 nykytilanteen liikennemäärä vuonna 2014 on 5300 ajon./vrk ja ennusteliikennemäärä vuonna 2030 on 7300 ajon./vrk. Raskasliikenneprosentti molemmissa tilanteissa on 16 % nopeusrajoitus 80 km/h. Nyky- ja ennustetilanteessa ilman meluntorjuntaa alueella ylittyy valtatien 4 lä hei syy des sä sekä päiväajan ohjearvo 55 db että yöajan ohjearvo 50 db. Tut ki tuil la meluntorjuntaratkaisuilla suunnittelualueen paranee, jolloin melu ta so alittaa pääosin 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Melutaso on oh je ar vora jan tasalla mallin tarkkuus huomioiden suunnitellun uuden rakennuksen ja me lu val lin rajaamalla alueella. Melutorjuntaratkaisuista valtatien 4 varrelle si joit tu van kaiteen suojausteho on tontilla olevaa aitaa suu rem pi. Jos alue kuitenkin tulkitaan uudeksi alueeksi, niin tällöin sovelletaan 45 db yö ajan ohjearvorajaa, tai jos alueella halutaan soveltaa loma-asumiseen käytet tä viä melutason ohjearvorajoja, niin meluntorjuntaa on tehostettava. Suunnitelmien mahdollisesti muuttuessa tämä meluselvitys on harkinnan mu kaan päivitettävä. Ramboll Finland Oy on tehnyt alueella myös melumittauksia. Tehtyjen melu mit taus ten mukaan Rambol Finland Oy on todennut raportin joh to pää töksis sä seuraavaa: "Huomioiden tulevan kaavan mukaiset toiminnot, tulosten pe rus teel la päiväajan ohjearvo ylittyy kaikissa mittauspisteissä sekä nykyet tä ennustetilanteessa lukuun ottamatta huvila-alueen mittauspistettä 7, jon ka päiväajan keskiäänitasot alitavat ohjearvon 1 2 db:llä. Yöajan oh jear vo ylittyy kaikissa mittauspisteissä sekä nyky- että ennustetilanteissa lukuun ot ta mat ta loma-asuntojen mittauspistettä 5, jonka yöajan keskiäänitasot ali ta vat ohjearvon 1 2 db:llä, ja huvila-alueen mittauspistettä 7, jonka yöajan keskiäänitasot alitavat ohjearvon 3 4 db:llä. Mittaustulokset vastaavat melumallinnnustuloksia hyvin. SITO Oy:n me lusel vi tyk ses sä on tarkasteltu meluntorjuntatoimenpiteitä, joiden avulla alueen melutasot saataisiin päivä- ja yöohjearvojen 55 db ja 50 db mukaisiksi (vir kis tys alu eet taajaman välittömässä läheisyydessä). Mikäli alueella py ritään alhaisempiin ohjearvoihin (leirintäalueet, loma-asuinalueet), on syytä tar kas tel la meluntorjuntatoimenpiteiden tehostamista SITO Oy:n me lu sel vityk ses sä esitetyistä". Tehdyn luontoselvityksen johtopäätöksissä oli seuraava maininta: Selvitysalueelta ei löytynyt huomioitavia suojeltavia tai uhanalaisia luonnon ti laisialuon to tyyp pe jä. Alue on ollut pitkään erilaisen maatalous- ja matkai lu toi min nan alai se na. Alueen luonnossa on kuitenkin monia mo ni muo toisuut ta lisääviä piirteitä kuten varttunutta puustoa ja lahopuuta. Olemassa ole vat metsäalueet ja esimerkiksi Niemenharjun pieni suoalue tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää alueella luontoon perustuvaa matkailua. Lylynlammen todettiin olevan pesimälinnustoltaan merkittävä. Alueella esiin tyy mer kit tä vä määrä vaarantuneeksi luokiteltuja tukkasotkia. Lisäksi alu eel la pesii lintudirektiivin lajeista laulujoutsen ja todennäköisesti myös pik ku lok ki. Pesimälajeista laulujoutsen, haapana, tukkasotka, telkkä ja pikku lok ki ovat Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja. Lylynlammen linnustollinen arvo tulisi ottaa huomioon nyt suunniteltavan alu een kaavamääräyksissä, vaikka linnustolle tärkeimmät alueet si jait se vatkin alueen ulkopuolella. Lammen pienen koon johdosta häiriö vaikuttaa ko-

7 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta ko lammen linnustoon. Tästä johtuen alueelle ei voi ohjata esimerkiksi huomattavaa veneilyä tai moottorivesiliikennettä kuten vesiskootterien käyttöä. Oheismateriaali: Kaava-asiakirjat Lisätiedot: Ympäristöpäällikkö Seppo Lappalainen, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta korostaa Niemenharjun alueen asemakaavan muu toksen ja laajennuksen osalta valtatie 4 liikennemelun torjuntatoimien tär keyttä. Huomioiden alueen tulevaa käyttöä matkailu-, virkistys- ja lei rin tä-aluee na, alueen viihtyisyyteen meluhaittojen osalta tulee kiinnittää erityistä huo mio ta. Kasvava liikennemäärä valtatiellä tulee lisämään liikenteestä johtu via haittoja entisestään. Ympäristölautakunta näkee tärkeänä myös luontoselvityksen joh to pää töksis sä mainitun Lylylammen linnustollisen arvon huomioimisen kaavassa. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että Jukka Kainulainen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto Ote Pihtiputaan kunnanhallitus

8 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Lausunto Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta, Karstula 380/620/2015 Ympäristölautakunta Karstulan kunta on Metsähallitus Laatumaan aloitteesta laatimassa tuu li voima puis toa koskevaa osayleiskaavaa. Karstulan kunta pyytää lausuntoa asias ta. Hanke-esittely Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Vi hisuon alueelle Karstulan kuntaan. Vihisuon tuulivoimapuistoon suun ni tellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat te hol taan noin 3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 27 MW. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuu li voi ma loi den rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osa yleis kaa va laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Karstulan kunnan val tuus to. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen lounaispuolella Kor te jär ven ja Vahankajärven rannoilla, noin 3,5-5 km:n etäisyydellä sekä Soi nin tien ja Rantakyläntienristeysalueen lähiympäristössä (Haapalahti), noin 4 km:n etäisyydellä, alueen kaakkoispuolella. Lähimmät yksittäiset loma ra ken nuk set sijaitsevat Teerijärvellä 1,7 kilometrin päässä suunnitellusta voi ma la pai kas ta. Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 17 kpl. Lyhen nel mät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin on esi tet ty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Kaavaehdotukseen voimalaa nro 1. on siirretty hieman länteen ja tehty muita kaavamerkintään liittyviä täsmennyksiä. Muuttuneen voimalapaikan vuok si maisema-, melu ja varjostusmallinnukset on laadittu uudelleen. Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotusta koskeva me lu mal linnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 noudattaen. Tuu li voi maloi den aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO las ken ta oh jelmal la ISO standardin mukaisesti. Äänenpainetasot ja varjostus on mal lin net tu käyttäen napakorkeuksiltaan 160 m korkeita voimaloita. Läh tötie toi na eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestas V117 voimalaa jonka lähtömelutaso (LWA) on 107,0 db. Luon nos vaihees sa melumallinnus laadittiin hiljaisemmalla voimalalla kuin eh do tus vaihees sa, koska haluttiin varmistaa äänen maksimivaikutukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Vihisuon tuulivoimapuiston me lu vaiku tuk set lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston pää töksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ym päris tö mi nis te riön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suun nit te lu oh je arvo ja (päivä 45 db, yö 40 db). Meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asun-

9 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta noil le eivät ylitä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ul ko me lu tason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohje ar von kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelman Sha dow-mo duu lil la. Tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja lo ma ra ken nus ten kohdalla varjostustunnit ovat real case, no fo rest -lasken ta tulosten perusteella 0 tuntia vuodessa. Ympäristötarkastajan aikaisempi lausunto Vastaava ympäristötarkastaja Janne Litmanen on antanut kunnan ter vey densuo je lu vi ran omai se na päivätyn lausunnon kaavaluonnos vai heessa. Kaavan laatija antanut lausuntoon vastineensa, kaavaselostuksen eril lisasia kir jois sa. Aikaisemman lausunnon jälkeen tuulivoimaloiden meluhaittoihin liittyen tullutta lisätietoa: Raahen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että (tuu li voima)kaa voi tuk ses sa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vaki tui ses sa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja ra ken nuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asu miseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poi ke ta vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi si sään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla sää det ty jä sisämelutasoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan Uudenkaupungin kau pun gil le todennut, että on esittänyt kahdessa maa kun ta kaa va lau sun nossaan tuulivoiman ja asutuksen väliseksi etäisyydeksi noin 10 kertaa voi malan napakorkeus. Koska maakuntakaavan yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden to del lisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, melupäästöjä, eikä niiden kokoa, on Sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt tästä syystä puskurivyöhykkeeksi 2km. Yleiseen keskusteluun on jäänyt 2 km:n puskurivyöhyke ministeriön esit tä mä nä ehdottomana minimietäisyytenä, mutta sitä ei näillä lausunnoilla kui ten kaan tarkoitettu. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2 km etäi syy del le asutuksesta, jos se on huolellisen ja oikeisiin lähtöarvoihin perus tu van vaikutustenarvioinnin perusteella mahdollista. Varsinainen etäisyys määritellään mallintamalla tuulivoima aiheuttama melutaso lä him mässä häiriintyvässä kohteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että kunta tekee kun ta laisaloit teen mukaisen päätöksen, jossa se edellyttäisi suojaetäisyyttä tuu li voima loi den ja asutuksen tai vapaa-ajan asutuksen välille. Sosiaali- ja ter veysmi nis te riö uskoo, että riittävä suojavyöhyke, esimerkiksi 1,5 2 km, vä hentäi si asukkaiden huolta tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviä hait ta vai-

10 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta ku tuk sia kohtaan ja lisäisi täten tuulivoimaloiden yleistä hyväksyttävyyttä alu eel la. On kuitenkin muistettava, että tuulivoiman meluvaikutuksen pitää suo ja vyö hyk kees tä huolimatta arvioida asianmukaisesti mallintamalla ja huo mioi da tarvittaessa määriteltyä puskurivyöhykettä suurempina etäi syyksi nä, jos se on vaikutustenarvioinnin perusteella tarpeen. Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suo ri tet tu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. [1.Työterveyslaitos Melututkimus Raportti ar ] Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan ää nen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Ra por tin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin joh to pää tök siin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) asun non sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan ku vaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin.[1] Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pää sään töi ses ti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unen häi rin tää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amp litu di mo du laa tio ta (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuu li voi ma melun paljon tai erittäin häiritseväksi 49 kertaa 158 päivän seurantajakson aika na. Raportin mukaan on ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asun non pihamaalle että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee koh teen asukkaita, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity[1]. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melu mal lin nuk sen mukaan ao kiinteistöllä melun tulisi olla selvästi alle 35 db [2.Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus FCG Suunnittelu ja Tek niik ka Oy]. Melumallinnus on tehty 17 tuulivoimalalle WindP RO-oh jelmal la. Edellä mainitun raportin [1] perusteella 38:sta onnistuneesta ul ko melu mit taus jak sos ta mitattiin yli 35 db (LAeqT) tuloksia 27 kertaa. Mittaus teh ty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vasta 7 kpl. Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on teh ty valitus paikalliselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle ja aloitettu me lu mit tauk set. Tuulivoimamelusta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös Haminassa. Meluongelmia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjessa, Huittisten Pahkionvuoressa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kor tesjär vel lä, Porin Peittoossa, sekä Inkoon Barösundisssa [3. Ympäristö- ja Terveys leh ti 2/2015 s.5, Kohti kestävää tuulivoimarakentamista, Denis Siponen] ISO standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja ei vät kä huomio erilaisia sääolosuhteita[3]. Mallit toimivat Panu Maijalan mu kaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta [4.Yle Uutiset Tuu li voi man melumallit kiistanalaisia. Ja puhelinkeskustelu VTT:n tutkija Panu Maijalan kanssa].

11 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Me lu mal lin dokumentaatiossa todetaan, että mallinnustulosten epävarmuus on +-3dB aina kilometrin etäisyyteen saakka tätä suuremmille etäisyyksille epä var muut ta ei ole edes annettu. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan tuu li voi ma lan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia ver rat tiin ISO etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. [3] Jaksollista sykintää tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei melumalleissa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan Ym pä ris tö hal linnon oh jeen 4/2014 mukaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan an tamaan ta kuu ar voon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä takuu ar vo annetaan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa mer ki tyk sel lis tä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu stan dar di sääolo suh tei siin. Em Uppsalan yliopiston pitkäaikaisissa mittauksissa jak sottais ta syk sin tää esiintyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäi syy del lä 18% mitatusta ajasta. [3] Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sykin tä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuuli olo suh teet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em seikat tunnetaan. [4] Näin ollen amplitudimodulaation ole mas saoloa ei voida poissulkea etukäteen ellei sitä ole tutkittu. Kuten edellä on todettu, tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voima loi den aiheuttaman todellisen melun välillä on ristiriita. Melu on to del lisuu des sa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voi makkaam paa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olet taa. Oheismateriaali - vastaavan ympäristötarkastajan lausunto Vihisuon tuulivoimapuiston osayleis kaa va luon nok ses ta Lausuntopyyntö Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavaselostus Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus Vihisuon tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset (ehdo tus vai he) - Vihisuon tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset (luon nos vai he) - Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnonvaiheen lausuntojen vas ti neet Lisätiedot: ympäristöjohtaja Seppo Lappalainen, puh ja vastaa va ympäristötarkastaja Janne Litmanen, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen lau sun-

12 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta to na seuraavaa: Suunnitellut tuulivoimalat ovat kohtuullisella etäisyydellä asutuksesta, lähin asun to on noin 1,7 km päässä. Kun huomioidaan edellä ja aiemmassa lausun nos sa mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät eri tyis piirteet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mitattu tieto me lu hai tois ta riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveys hait taa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asutukselle on koh tuul li sen pieni. 1. Toteutukseen valittavan tuulivoimalan tulee olla lähtömelutasoltaan mahdol li sim man hiljainen. Suosittelemme käyttämään kaavaluonnosvaiheessa mal lin net tua tuulivoimalatyyppiä, jonka lähtömelutaso (Lwa) on 105,9 db tai sitä hiljaisempaa voimalatyyppiä. 2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kan tau tuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaa va mää räyk seen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alu een suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on nouda tet ta va valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ym pä ristö mi nis te riön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suun nit te luoh je ar vo ja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ta voi tear vo ja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haital li sia vaikutuksia ei synny. Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan si sä ilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, sä teilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä ai heudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27 1 mom mukaan, jos asunnossa tai muussa oles kelu ti las sa esiintyy melua, tärinää, hajua, tai muuta niihin verrattavaa siten, et tä siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oles ke leval le, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, pois ta mi sek si tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Saman pykälän 2 mom. mukaan Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jon ka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin ter veys hai tan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn me lu va lituk sen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riit tä vät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa jou tua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan terveys hai tan poistamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas

13 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta asu tuk ses ta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää mer kittä väs ti. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja pois tami nen on hankalaa ja kallista Kokouksen kuluessa ympäristöjohtaja muutti päätösehdotusta seuraavasti: Päätösehdotuksessa terveydensuojelulakia koskevat kolme viimeistä kappaletta siirretään asian esittelyosaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin kokouksessa tehdyllä muutoksella. Merkitään pöytäkirjaan, että Eero Suomäki saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana. Suomäki osallistui kokoukseen videoyhteyden välityksellä Karstulan kunnan kokoustilasta. Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto Ote Karstulan kunnanhallitus

14 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä- ja eläinsuojeluasiat 129/000/2015 Ympäristölautakunta Ympäristötarkastajat - Viranhaltijapäätökset aj , oheismateriaali. 2. Pihtiputaan kunta - Kunnanvaltuusto / Pihtiputaan ja Viitasaaren hal lin to säännön muuttaminen alkaen. 3. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira - Vastine Viitasaaren kaupungilta saatuun palautteeseen liittyen ym pä ris tö ter vey den huol lon raportointia ja tiedonkeruuta. 4. Sisäilmatyöryhmän kokouspöytäkirja koskien Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kohteita. Ehdotus Ympäristöjohtaja: Lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että Sari Turvanen, Aaro Lahtinen, Arja Lahti, Eero Suomäki ja Tapio Pekkarinen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto Toimenpiteet

15 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Maa-aineslupa / Kuljetus Villman Oy ( Kivirinne RN:o 5:51, Kolima, Viitasaari) 110/611/2015 Ympäristölautakunta Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ot ta mis lu pa ha ke mukses ta. Hakija: Kuljetus Villman Oy Vireilletulo: Hakemus on tullut vireille Ottamisalue: Ottamisalue on 3,05 ha ja sijaitsee Viitasaaren kaupungin Koliman kylässä Tou lat kan kaan soranottoalueella kiinteistöllä Kivirinne Ottamissuunnitelma Tilalle Kivirinne RN:o 5:51 on ympäristölautakunta myöntänyt maa-ai nesten ottoluvan silloiselle maanomistajalle, Suihkonen yhtymälle. Tä män jälkeen tila on myyty Kuljetus Villman Oy:lle. Nykyinen maan omista ja hakee uutta lupaa suuremmalle kokonaisottomäärälle. Lupaa haetaan 10 vuo dek si yhteensä m3:n maa-ainesten ottamiseen ja maisemoinnin suo rit ta mi seen. Ottamisalueen pinta-ala on 3,05 ha. Maa-aines tullaan käyttä mään lähiseudun rakentamisen tarpeisiin. Alueen nykytila: Alue sijaitsee Viitasaaren keskustasta 13 km luoteeseen Toulatkankaalla Lah nanen Koli man pää-maan tien itäpuolella. Kivirinteen sora-alue muodostuu tilasta Kivirinne 5:5. Tilaan on lainhuuto Kul je tus Villman Oy:llä. Kulku alueelle tapahtuu olemassa olevaa tietä pitkin. Lah nanen Koli manpää-tiel tä N:o on matkaa 500 m. Siniselle tielle on matkaa 3 km. Lähin talo sijaitsee ottamisalueelta 750 m etelään. Alue rajautuu etelässä tilaan Soramäki 5:54. Tila on maa-ainesten ottamisaluetta. Muutoin alue rajau tuu metsätalouskäytössä olevaan tilaan Pohjoisrinne 5:58. Maa-aines on pääosin soraa ja hiekkaa. Keski-Suomen maakuntakaavassa on alueeseen kohdistuvana merkintänä poh ja ve si alue ja maa-ainesten ottovyöhyke (eo/1). Suunnitelma-alue si jaitsee veden hankintaan soveltuvalla Toulatkankaan pohjavesialueella (I-luokka). Alueelle on laadittu v Toulatkankaan soranoton yleissuunnitelma ja v Toulatkankaan ja Kokkolanniemen pohjavesialueiden suo je lu-

16 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta suun ni tel ma. Mitään suojelualueita ei ole alueen lähistöllä. Nykyisen kaivun sy vin taso on Alueesta 500 metriä lounaaseen olevan ja 700 metriä ete lään olevan pohjavesiputkien pohjavesipintoja on seurattu vuodesta 2004 al kaen neljästi vuodessa. Pohjavesipinta on vaihdellut läntisessä putkessa ta sol la Eteläisessä putkessa välillä Kai vualu een eteläreunasta 270 metriä etelään on asennettu marraskuussa 2013 poh ja ve si put ki. Hakemuksen mukaan putken pohjavesipinnaksi mi tat tiin Suunnitelma-alueen koillisrajalla olevassa supassa on pohja ve si put ki. Putken pohjavesitasoksi on mitattu Lähin vesis tö Pieni-Toulat-järvi sijaitsee alueesta 1,5 km kaakkoon. Pohjakartta: Alue on kartoitettu GPS-mittauksena marraskuussa Karttaan on työstet ty korkeuskäyrät Maanmittauslaitoksen v laserkeilauksesta. Koordi naa tis to on KKJ ja korkeustaso N60. Alueen korkeuspisteinä ovat kar tassa näkyvät pyykkien n:o:t 1, 2 ja 3 päät. Aineksen ottamistoiminta: Kaivusyvyydet ja suunta ilmenevät suunnitelmakartasta. Alimmaksi ot to tasok si haetaan N m. Ottotaso on sama kuin alueen aiemmassa luvas sa. Kaivausta jatketaan jo avatuista montuista. Kalustona ottamisessa käy te tään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kul je tus ka lustoa. Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. Alueen jyrkät luiskat suo ja taan lippusiimalla. Alueen rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkki ra ken ne taan luvan myöntämisen jälkeen. Jälkityöt ja maisemointi: Materiaalin oton jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja ta soi tetaan. Alueen luiskat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Alue metsittyy luon tai sesti. Mikäli luontainen uudistus viivästyy, kylvetään alueelle män nyn sie mentä. Arvio alueen jälkihoitotoimenpiteiden kustannuksista on 5000 euroa. Ympäristövaikutusten arviointi Alue on ollut vuosia keskeneräisen soranoton näköisessä kunnossa. Alueen il me säilyy nykyisenlaisena vielä vuosia. Alueen maisemointi parantaa ilmet tä ajan myötä. Soranoton jäädessä tuntuvasti pohjavedenpinnan ylä puolel le turvautuvat pohjavedet. Alueelta kuljetettava maa-ainesten ajo kuormit taa jonkin verran lähiteitä. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi suun ni tellut toimenpiteet, arviot toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estä mi sek si suunnitelluista toimista ja toiminnan ympäristövaikutusten tarkkai lus ta hoidetaan viranomaisten vaatimassa laajuudessa. Kuuleminen Kuulutus ja hakemusasiakirjat on pidetty nähtävillä Vii tasaa ren kaupungintalon teknisellä osastolla. Kuulutus on julkaistu Vii ta saaren Seutu -lehdessä. Luvanhakija on hoitanut naapureiden kuulemisen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia.

17 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Lausunto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydetty lau sun to hakemuksesta. Lausunnossaan Keski-Suomen ELY-keskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena suunniteltua ottamista, kun ot ta mi sessa noudatetaan lausunnossa annettuja ohjeita. - Alin sallittu on suunnitelman mukaisesti N ,5 m, kuitenkin vä hintään neljä metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. - Maa-aineslakiin (MAL 3 :n 1 mom.) viitaten aineksia ei saa ottaa niin, et tä siitä aiheutuu kauniin maisemankuvan turmeltumista, luonnon mer kittä vien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. ELY-kes kus katsoo, että koillisreunalla sijaitsevaa, alueella ainoana luonnon ti lai se na säilynyttä suppaa, voidaan pitää tällaisena. Suunnitelma ja kaivu alu een raja tulee viedä kauemmaksi supasta (vähintään korkeuskäyrälle 135 m) - Supassa sijaitsevasta ja muista lähimmistä havaintoputkista tulee havaita poh ja ve si pin nan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Poh ja ve den pinnan korkeus- ja laatutiedot tulee toimittaa val von ta vi ranomai sel le. Tiedot suositellaan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomak keel la kuin tiedot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ym pä ris tö hal lin non pohjavesitietojärjestelmään. Tällöin seurantatiedot ovat säh köi ses sä paikkatietojärjestelmässä niin luvanhaltijoiden kuin val von ta viran omais ten kin käytettävissä. - Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kai vua ei sallita. - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ot to tasoa osoittavia selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol miopuk kia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Mer kin nät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. - Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien va rastoin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto alueella on kielletty, ell ei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suo ja ra ken teil la. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ett ei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puh taa na säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle va hin gol listen aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja va ro vai suutta. - Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maa pe rään, on siitä välittömästi ilmoitettava kaupungin öljyvahinkojen torjun ta vi ran omai sel le sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon le viä mi-

18 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta sen estämiseksi. - Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ai nes luvan hal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. - Ottoalueen rintaukset tulee maisemoida vähintään kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää poh ja vet tä vaarantavia materiaaleja. Maa-ainesten ottaminen ja alueen jäl kihoi to toi men pi teet tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Vaiheittainen alu een maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyi sin, ensimmäisen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läs nä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-kes kuk sen edustaja. - Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhan alai sek si (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut/vu). Muodostuneet tör mä pääs ky-yh dys kun nat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yh teydes sä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellet ty pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tu li si jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jää vät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. Hakijan vastine: Hakija ei ole jättänyt ELY-keskuksen lausunnosta vastinetta. Tarkastukset: ELY-keskuksen lausunnon kohtaan "supan rajaaminen ottoalueesta kau emmak si" perustuen Kimmo Vilman ja ELY-keskuksen edustajat kävivät alueel la katselmuksella, jolla sovittiin ottoalueen rajauksen sijainnista suppaan näh den. Luvanhakija on toimittanut ottosuunnitelmakartan ja leik kaus ku van uu del la rajauksella sekä tiedon uudesta ko ko nais ot to mää rästä. Ym pä ris tö sih tee ri on tehnyt alueelle tarkastuskäynnin keväällä Oheismateriaali: - Sijaintikartta - Päivitetty ottosuunnitelmakartta Lisätiedot: Ympäristösihteeri Katja Lappalainen, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta myöntää luvan maa-ainesten ottamiseen. Ha ke mukses sa esitetyn lisäksi toiminnassa tulee noudattaa seuraavia määräyksiä. Lupamääräykset: 1. Alin sallittu ottotaso on N ,5 m, kuitenkin vähintään neljä metriä ylim män pohjavesipinnan yläpuolella.

19 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ottotason alapuoliset massanvaihdot tai pohjaveden asemaa muuttava kai vu on kielletty. 3. Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ot to tasoa osoittavia selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol miopuk kia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Jyr kät vaaralliset luiskat tulee suojata lippusiimalla tai vastaavalla. Suo jaami seen ja merkitsemiseen ei saa käyttää piikkilankaa. Ottamisalueelle tulee asen taa taulu, josta ilmenee mm. luvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja lu van voimassaoloaika. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloit tamis ta. 4. Pohjavesipinnan korkeus tulee havaita neljä kertaa vuodessa (kevät, kesä, syk sy, talvi). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä ha vain to päivä kir jaan. Pohjaveden pinnan korkeustiedot tulee toimittaa val von ta vi ranomai sel le joka vuoden tammikuun 31.päivään mennessä. 5. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varas toin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto alueella on kielletty, ell ei ympäristön pilaantumisvaaraa ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suo ja ra ken teil la. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi on pohjavedelle vahin gol lis ten aineiden käsittelyssä noudatettava erityistä huolellisuutta ja varo vai suut ta. 6. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maa pe rään, on siitä välittömästi ilmoitettava Viitasaaren kaupungin öl jy vahin ko jen torjuntaviranomaiselle ja ympäristöviranomaiselle sekä ryhdyttävä he ti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 7. Alueelle ei saa jättää roskaa, jätettä eikä tarpeettomia rakenteita tai esinei tä. 8. Alue maisemoidaan suunnitelman mukaisesti. Pintamaiden läjitys tulee ta pah tua muualla kuin supan läheisyydessä. Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Vaiheit tai nen aleen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran mennessä. Alueen mai semoin nis sa luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jäl ki ver hoi lus sa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaa ran tavia materiaaleja. Maisemoinnissa tulee huolehtia kasvupinnan muo dos ta mises ta ja alueen metsittämisestä paikalle soveltuvalla puustolla. Alueen jäl kihoi to vel voi te (mm. puiden istutus) kuuluu luvanhakijalle. 9. Alueelle mahdollisesti pesiytyvien törmäpääskyjen käyttämiä pe sin tä rintei tä ei saa pesintäaikana turmella. Pesintärinteet tulisi jättää myös mai semoin nis sa luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näille alueille jäävät jyrkät

20 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta rin ta uk set tulee suojata aitaamalla. Vakuuden määrääminen: Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee hakijan antaa euron vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuusaika tulee ulottua yhden vuoden yli luvan voimassaoloajan. Vakuus on jätettävä ennen ottamistoiminnan aloittamista. Päätöksen perustelut: Ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaan tehtävän ottamisen ei katso ta aiheuttavan maa-aineslain 3 :n tarkoittamia haitallisia seurauksia. Anne tut lupamääräykset ovat tarpeellisia, jotta ottamisen vahingollinen vai kutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja hankkees ta aiheutuvia haittoja voidaan välttää ja rajoittaa. Lupamääräysten 1-9 yksilöidyt perustelut: Lupamääräyksillä 1, 2, 4 ja 5 vältetään alueen pohjaveteen kohdistuvia haitta vai ku tuk sia. Lupamääräys 3 on tarpeen toiminnan valvonnan ja yleisen turvallisuuden ta kaa mi sek si. Lupamääräykset 5 ja 6 ovat tarpeen toimintaan liittyvien haitallisten ke mikaa lien ympäristöhaittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Lupamääräyksillä 7 ja 8 estetään toiminnasta aiheutuvia maisemallisia haitto ja. Lupamääräyksellä 9 suojellaan uhanalaiseksi luokitellun törmäpääskyn pesin tä paik ko ja. Luvan voimassaolo: Lupa on voimassa saakka. Päätöksen antopäivä: Päätös annetaan julkipanon jälkeen Tarkastusmaksu: Maa-ainestaksan mukaisesti tarkastusmaksuksi määrätään 2545 euroa. Lisäksi laskutetaan ilmoituskulut. Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki (555/1981) 3, 6, 7, 10, 11 13, 19, 20. Maa-ainesasetus (926/2005) 6 ja 7. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen maa-ainestaksa Päätös Hyväksyttiin.

21 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Muutoksenhaku Toimenpiteet Kunnallisvalitus: Maa-aineslupapäätös Oikaisuvaatimus: Tarkastusmaksu Ote + valitusosoitus Kuljetus Villman Oy, Keski-Suomen ELY-keskus, kuulutus

22 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Valitus Kivijärven Sarvivuoren ampumaradan meluhaitasta 727/610/2014 Ympäristölautakunta Ritva Saari ja kolme asiakumppania on lähettänyt päivätyn Ki vijär ven kunnan tekniselle lautakunnalle osoitetun kirjeen, jossa valitetaan Ki vi jär ven Sarvivuoren ampumaradan meluhaitasta. Valituksen tekijöillä on loma- tai asuinkiinteistö Kivijärven Myllylahden rannalla 1,5-2 km:n etäi syy del lä ampumaradasta. Kirjeessä todetaan, että jo aiemmin syksyllä on Saari valittanut am pu ma ra dan melusta sähköpostilla Kivijärven kuntaan ja edelleen Poh joisen Kes ki-suo men ympäristösihteerille, minkä johdosta Kan non kos ken-kivi jär ven riistanhoitoyhdistys on antanut valittajalle selvityksen am pu ma radan käy tös tä ja suunnitelmista meluhaitan pienentämiseksi. Lisäksi kirjeessä to de taan, että valittajalle on annettu tieto riistanhoitoyhdistyksen hallituksen ko kouk sen päätöksestä, jonka mukaan ampuma-aikoja rajoitetaan ja radalle asen ne taan kameroita luvattoman käytön ehkäisemiseksi. Kirjeessä va lit ta jat vaativat edelleen toimia ampumaradan aiheuttaman meluhaitan vä hen tä mi sek si, ampumisen kieltämistä arki-iltaisin klo jälkeen ja ym pä ris tö lu van jatkamisen epäämistä kunnes melusaasteelle on tehty jotakin. Var si nai nen ongelma kirjeen mukaan on äänen voimakkuus, joka nykyisellään on sie tä mä tön kaikkina vuorokauden aikoina ja johon tulee puuttua. Kirjeen mu kaan tulisi selvittää myös alueen maaperän saastuminen. Tehdyn valituksen johdosta ampumaradan pitäjä Kannonkosken-Kivijärven riis tan hoi to yh dis tys on toimittanut Pohjoisen Keski-Suomen ym pä ris tö toimel le päivätyn kirjallisen selvityksen käynnistetyistä toi men piteis tä häiritsevän melun vähentämiseksi. Selvityksessä on esitetty seuraavat toimenpiteet: 1. Ampumaradan toiminta-aikoja on pienennetty. Maanantai on suljettu, tiis tai-per jan tai klo on ennallaan, lauantai klo (ai emmin ), sunnuntai (aiemmin ). Ju han nusviik ko on suljettu. Uudet opastetaulut aukioloajoista on asennettu. 2. Alueelle tullaan asentamaan videovalvonta poistamaan aukioloaikojen ul ko puo lel la tapahtuvaa laitonta ja järjestyssääntöjen vastaista käyttöä. 3. Kohdistus-/luodikkoradalle (kiväärirata), joka oli mainittu valituksessa erit täin suurena äänilähteenä, tullaan tekemään seuraavat toimenpiteet: - Ampumakatos katetaan 25 mm:n huopakuitulevyllä äänen vai men ta mi seksi. - Katokseen tehdään vastalippa painamaan ääntä maahan päin. - Yhteen väliin tehdään ampumakartio, josta tullaan suorittamaan koh distus am mun nat. Loput neljä väliä suljetaan vaneriovin, jotka ovat avattavissa kil pai lu jen ajaksi. - Toimenpiteet tehdään tulevan kesän aikana talkootyönä.

23 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Annettu selvitys on toimitettu sähköpostilla tiedoksi Ritva Saarel le. Vastauksessaan sähköpostilla Saari on todennut, että ampumaradan pau ke on edelleen häiritsevästi kuulunut esimerkiksi klo vä lil lä Saaren loma-asuinkiinteistölle ja että melu on Myllylahdelle sa manlais ta kuin viime kesänä. Illalla ampuminen tulisi lopettaa viimeistään klo 19. Lisäksi Saari pyytää lautakuntaa kokouksessa huomioimaan, että tehdyn me lu va li tuk sen tultua yleisemmin kylällä tietoon olisivat monet halunneet al le kir joit taa meluvalituksen, ja että Saarelta on myös kysytty miten koko ra ta voitaisiin saada pois. Kivijärven Sarvivuoren ampumaradan omistaja ja pitäjä on Kan non kosken-ki vi jär ven riistanhoitoyhdistys. Ampumarata sijaitsee noin 7 km Ki vijär ven keskustaajamasta etelään kantatieltä nro 58 lähtevän Selänrannantien al ku pääs sä. Ampumarata sijoittuu Selänrannanmäen ja Multaharjunvuoren vä li seen metsätalousmaan ympäröimään painanteeseen. Ampumarata-alue on aidattu ja portilla suljettu. Ammuntaa saa tehdä vain sallittuina aikoina. Am pu ma ra dal la on kivääri-, hirviammunta- ja skeet-haulikkorata. Ki vää rira dal la on ampumakatos ja hirviammuntaradalla melusuojattu am pu ma katos. Radoilla saa ampua kiväärillä, haulikolla, pienoiskiväärillä ja pis too lilla. Toimintaan kuuluu harjoitteluammunnat haulikolla ja kiväärillä, am puma ko kei den järjestäminen ja pienimuotoiset kilpailut. Ampumarata on mer kit ty Keski-Suomen maakuntakaavassa. Ampumarata ei sijaitse poh jave si alu eel la. Ampumaradalla on Keski-Suomen lääninhallituksen lupa sekä Kivijärven kunnan teknisen lautakunnan myön tämä ympäristölupa. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Ym pä ris tö luvas sa on annettu lupamääräykset toiminnalle mm. sallitut ampuma-ajat ja toi min nan har joit ta jan velvoite ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin me lu haitan poistamiseksi. Ampumarata-alueen maaperän pilaantumisesta on tehty selvitys (Sar vi vuoren ampumarata, Kivijärvi. Tutkimusraportti. Ramboll ). Sel vityk sen mukaan alueen maaperässä sekä skeet-radalla että hirvi- ja ki vää ri radan taustapenkoissa esiintyy kohonneita raskasmetallien, lähinnä lyijyn, pitoi suuk sia. Alueen nykyisellä käytöllä haitta-aineiden leviämiselle ei ole mer kit tä vää riskiä eikä riskiperusteista tarvetta maaperän kunnostamiseen ole. Alueen tulevissa rakentamistoimissa tai maaperän käsittelyssä tulee huo mioi da kohonneet haitta-ainepitoisuudet. Ampumaratatoiminnan jatkues sa on suositeltu, että luotiratojen taustavallien alueella tehdään maa perän kunnostustoimenpiteitä ja sinne asennetaan asianmukaiset maaperän suo jaus ra ken teet. Oheismateriaali: Sijaintikartat 2 kpl. Lisätiedot: Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi tehdyn meluhaittavalituksen ja am-

24 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta pu ma ra dan pitäjän esittämät toimenpiteet meluhaitan vähentämiseksi. Esitetyt toimenpiteet kehotetaan toteuttamaan mahdollisimman nopealla aika tau lul la kesän 2015 aikana. Ympäristölautakunta toteaa, että ympäristönsuojeluviranomainen seuraa ampumaradan meluvaikutuksia ja ke hot taa tarvittaessa ampumaradan pitäjää ryhtymään toimiin meluhaittojen vä hen tä mi sek si. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomainen suosittaa ampumaratatoimiaa teet tä mään meluhaitan suuruutta kuvaavat mittaukset häiriintyvillä koh teil la, mikäli toiminnasta tulee edelleen valituksia. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Hyväksyttiin. Muutoksenhakukielto Ote tiedoksi Ritva Saari ym., Kannonkosken-Kivijärven riistanhoitoyhdistys