Voimalaitosselvitys Kirkkokallion teollisuusalue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimalaitosselvitys Kirkkokallion teollisuusalue"

Transkriptio

1 Voimalaitosselvitys Kirkkokallion teollisuusalue pakokaasu 350K 2,14 kg/s 650K kv5 Jäähdytysvesi 364K 2,22 kg/s polttoilma 461 K 2,07 kg/s 298K 345 K m kv = 7,9kg/s 358K kv3 m k v 4 Kaukolämpö 327 K 318K 347 K kv2 m kv 3=2,0k g/s kv1 318K m k v7=4,2k g/s Moottori m pol tt oaine= 0,084kg/s 6,33 kg/s voiteluöljy 332 K m kv2 = 1,7kg/s 318K Juha Mieskonen, Matti Lehtinen, Teemu Kuusinen, Esa Merivalli

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto Kirkkokallion teollisuusalueen energiatase Honkajoki Oy KKK Vihannes Oy Honkatarhat ja Hevikolmio (HHHtarhat) Kiinteän polttoaineen voimalaitos Voimalaitoksen mitoitus ja polttoaineet Polttoaineen esikäsittely Honkajoki Oy:llä Kattila Turpiinilaitos Savukaasupuhdistus Mittalaitteet ja mittaukset Tuhkan käsittely vaihtoehdot Voimalaitoksen 19,5 MW investointi ja käyttökustannukset sekä kannattavuus Sähkönjakelu Talidieselvoimala Lainsäädäntö Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Talin tämän hetkinen asema Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Talin polton päästöjen arviointi Jos talia kohdeltaisiin polttoaineena Prosessiesimerkit Tapauskohtainen arviointi Tapaus 1 (kuva1) Tapaus 2 (kuva 2) Tapaus 3 (kuva 3) Taloudellisuusarvio Johtopäätökset... 37

3 3 1. Johdanto Voimalaitosselvitys on osa Honkajoen kunnan hallinnoimaa ViherCenter hanketta. Tarkoituksena oli selvittää sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitoksen perustamisen edellytyksiä Kirkkokallion teollisuusalueelle. Kirkkokallion teollisuusalueen yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää, että alueella on saatavissa riittävän edullista sähköä, lämpöä ja hiilidioksidia. Selvityksen tavoitteena on arvioida 19.5 MW:n sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitoksen teknisiä ja taloudellisia perustamisedellytyksiä Kirkkokallion alueelle. Selvityksessä on käsitelty myös Honkajoki Oy:n sivutuotteena syntyvän talin käyttömahdollisuutta alueen energiantuotannossa. 2. Kirkkokallion teollisuusalueen energiatase 2.1. Honkajoki Oy Honkajoki Oy tuottaa lämpöä raskaasta polttoöljystä ja talista. Näiden hintaoletusten ollessa öljylle 35 /MWh ja talille 30 /MWh tulee kokonaislämmön tarpeen noin 54 GWh/a polttoainekustannuksiksi yli 1,74 M /a. Mikäli tulevaisuudessa lämmön tuotanto toteutettaisiin kokonaisuudessaan öljyllä, olisi vastaava kustannus lähes 1,9 M /a. Lämmöntuotannostaan Honkajoki Oy myy kasvihuoneille, KKKVihannes Oy:lle ja Honkatarhat/Hevikolmiolle (HHH tarhat), kaukolämpönä noin 8,2 GWh:a. Sähköä Honkajoki Oy kulutti vuonna 2004 noin 4,85 GWh:a. Taulukossa 1 on esitetty tarkemmat tiedot Honkajoki Oy:n energiataseesta.

4 4 Taulukko 1. Honkajoki Oy:n energiatase. Honkajoki Oy:n energiat vuodelta 2003 sisältäen sähkön ja lämmön: KWh 58,8 GWh total raakaaine lämpöteho sähkö kwh/ öljy ökg/ tali talikilot/ öljytaliyht. yht.kg sähkö öljy tali öljytaliyht. ö/tkwh kwh/ keskim öljyn talin tonnia MW kwh ton. kg ton. kg tonni kg ton. kwh kwh kwh kwh ton. tonni sähköteho kwh kwh tammikuu , , , , , ,61 11,28 10 helmikuu , , , , , ,63 11,28 10 maaliskuu , , , , , ,59 11,28 10 huhtikuu , , , , , ,57 11,28 10 toukokuu , , , , , ,55 11,28 10 kesäkuu , , , , , ,50 11,28 10 heinäkuu , , , , , ,48 11,28 10 elokuu , , , , , ,52 11,28 10 syyskuu , , , , , ,54 11,28 10 lokakuu , , , , , ,54 11,28 10 marraskuu , , , , , ,58 11,28 10 joulukuu , , , , , ,56 11, , , , , , ,28 10 Vuosi , yht. sähkö öljy tali talitonnit MWh sähköksi lämmöksi Energiat Euroissa hinta/mwh 50 31,0 30,0 Euroina hinta/kg 0,35 0,3 MW 2004 keskimääräinen sähköteho 0,55 0,64 keskimääräinen lämpöteho 6,16 7,26 turpeen energia Yhteensä hinta/mwh MWh Vastaavan energiasisällön tuottaminen turvelähtöisesti Honkajoki Oy:n prosessilämmön tehontarve vaihtelee 210 MW välillä, pysyvyys arviolta 60 % tehoalueen 3 8 MW sisällä. Keskimääräinen lämpötehon tarve on noin 6 MW. Kasvihuoneiden käyttämä energia on pääasiallisesti Honkajoki Oy:n prosessien hukkalämpöä. Lämpötehontarpeen pysyvyys on kuvattu kaaviossa 1. MW 6,8 6,6 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 Lämpötehon pysyvyys tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 1. Honkajoki Oy:n lämpötehon pysyvyys vuonna 2004.

5 KKK Vihannes Oy KKK Vihannes Oy osti vuonna 2004 kaukolämpöä yhteensä reilut 4,6 GWh:a. Lisäksi hiilidioksidin tuotannossa poltettiin propaania, joka tuotti lämpöä lähes 1,9 GWh:a. Sähkönkulutus oli luokkaa 5,5 GWh:a. Yhteensä energiaa kului reilut 12 GWh:a, joka euromääräisenä tarkoitti noin 0,39 M. Tarkemmat kulutusluvut on kerätty taulukkoon 2. Taulukko 2. KKKVihannes Oy:n energiatase vuonna KKKvihannes Oy:n energiat vuodelta 2004 sisältäen sähkön ja lämmön: KWh 12,0 GWh tuotanto sähköpäi sähköyö sähköyht kwh/ propaani prop./ sähkö propaani kaukoläm sähköprop total keskim prop.kg kg kwh kwh kwh tomkg kg tomkg kwh kwh kwh kwh kwh säh.teho kwh tammikuu , , ,0 12,8 helmikuu , , ,1 12,8 maaliskuu , , ,9 12,8 huhtikuu , , ,5 12,8 toukokuu , , ,3 12,8 kesäkuu , , ,0 12,8 heinäkuu , , ,0 12,8 elokuu , , ,0 12,8 syyskuu , , ,6 12,8 lokakuu , , ,0 12,8 marraskuu , , ,0 12,8 joulukuu , , ,1 12, , ,6 12, , ,6 yht. sähkö propaani kaukoläm sähköprop Energiat Euroissa hinta/mwh 32,29 40,0 40,1 20,0 hinta/kg 0,51 MW keskimääräinen sähköteho 0,63 keskimääräinen lämpöteho 0,75 KKKVihannes Oy:n Lämmöntarve kesäkuukausina on luokkaa 0,3 MW, keväällä ja syksynä luokkaa 0,5 MW ja talvella noin 0,8 MW. Lisäksi käytössä hiilidioksidin tuotannossa vapautuva lämpö noin 0,2 MW läpi vuoden. Kaaviossa 2 on esitetty kaukolämmön tarpeen pysyvyys. Propaanilla tuotettavan lämmön on oletettu olevan kokoajan vakio noin 158 MWh/kk. Kesäkuukausina syntyvä lämpö on suurelta osin hukkalämpöä.

6 Kaukolämmön pysyvyys kwh tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 2. KKKVihannes Oy:n kaukolämmön tarpeen pysyvyys Honkatarhat ja Hevikolmio (HHHtarhat) HHHtarhat osti kaukolämpöä vuonna 2004 noin 3,6 GWh:a. Hiilidioksidin tuottamiseksi propaania poltettiin puolestaan lähes 7,8 GWh:a. Sähköä puolestaan kului luokkaa 27 GWh:a. Yhteensä energiaa kului näin ollen noin 38,5 GWh:a. Tarkemmat energiatasetiedot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. HHHtarhojen energiatase vuodelta HHHtarhojen energiat vuodelta 2004 sisältäen sähkön ja lämmön: KWh 38,6 GWh tuotanto sähköpäi sähköyö sähköyht s.kwh/ propaani prop./ sähkö propaani kaukoläm sähköprop total keskim prop.kg kg kwh kwh kwh tuot.kg kg tuot.kg kwh kwh kwh kwh kwh sähköteho kwh tammikuu ,0 12,8 helmikuu ,2 12,8 maaliskuu ,4 12,8 huhtikuu ,4 12,8 toukokuu ,3 12,8 kesäkuu ,2 12,8 heinäkuu ,0 12,8 elokuu ,4 12,8 syyskuu ,2 12,8 lokakuu ,6 12,8 marraskuu ,8 12,8 joulukuu ,0 12, ,1 12, ,1 yht. sähkö propaani kaukoläm sähköprop MW Energiat Euroissa keskimääräinen sähköteho 3,11 hinta/mwh 39,09 40,0 40,1 30,0 keskimääräinen lämpöteho 1,30 hinta/kg 0,51

7 7 HHHtarhojen lämmöntarve kesäkuukausina on lähes 0, kevät ja syksyaikaan noin 0,2 MW, talvella luokkaa 1 MW. Lisäksi käytössä hiilidioksidin tuotannossa vapautuva lämpö eli noin 1 MW läpi vuoden. Kaavioon 3 on kerätty HHHtarhojen kaukolämmön pysyvyystiedot. Propaanilla tuotetun lämmön on oletettu olevan vakio noin 650 MWh/kk Kaukolämmön pysyvyys kwh tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 3. HHHtarhojen kaukolämmön pysyvyys vuonna Kiinteän polttoaineen voimalaitos 3.1. Voimalaitoksen mitoitus ja polttoaineet Mitoituksen lähtötietoina käytettiin edellisen osion energiataselaskelmaa. Lisäksi kokonaistehon määrityksessä otettiin huomioon mahdollinen lämmön myynnin mahdollisuus. Tarkasteltavan laitoksen keskitehoksi määriteltiin näin 19,5 MW th, josta sähkötehona on saatavilla noin 23 MW e ja lämpötehona 17 MW. Voimalaitoksen höyryn arvot tarkastellulla teknologialla on 400 o C ja 40 bar. Honkajoki Oy:n käytössä olevan prosessihöyryn arvot ovat 8 bar, 170 o C. Oleellisesti voimalaitosteknologiaan vaikuttavat käytettävät polttoaineet. Tarkastellun laitoksen teknologia määriteltiin siten, että laitos voisi käyttää polttoaineenaan murskattua teurasjätettä t/a. Polttoainevalikoimaan voi kuulua lisäksi turve ja puu/jätepuu, ref II tyyppiset polttoaineet ja mahdollisesti murskattu yhdyskuntajäte. Teurasjätettä todettiin olevan saatavilla ainakin seuraavat 7 vuotta. Tarkasteltujen polttoaineiden ominaisuudet ja arvioidut hinnat laitoksella ovat:

8 8 Jyrsinturve 8 /MWh; lämpöarvo 9 MJ/kg saapumistilassa, kosteus 50 %, tuhkapitoisuus 5 % kuivaaineesta Teurasjäte, vastaanottomaksu 50 /t eli 33 /MWh; kosteus 65 %, lämpöarvo 5,4 MJ/kg, tuhkapitoisuus 30 % kuivaaineesta, alkaalimetallit (1 % (ka), typpi (7 % ka), halogeenit (0,5 % ka), fosforihappo? (40 % tuhkasta fosforia), Kalsiumoksidi (50 % tuhkasta), sinkkiä 100 mg/kg Puu 10 /MWh Purkupuu/jätepuu 3 /MWh kierrätyspolttoaine 0 /MWh Murskattu yhdyskuntajäte, vastaanottomaksu 40 /t eli 13 /MWh 3.2. Polttoaineen esikäsittely Honkajoki Oy:llä Voimalaitokselle polttoaineena syötettävä teurasjäte vaatii oman käsittely ja syöttöjärjestelmän. Ensin teurasjäte murskataan ja tämän jälkeen se syötetään märkänä pumppaamalla voimalaitoksen kattilaan tai sekoitetaan tukipolttoaineeseen. Honkajoki Oy:n käsittelyjärjestelmästä hyödynnetään olemassa olevat raakaaineen vastaanotto, esimurskaus, metallin ja vierasesineiden poisto ja hienomurskaus (alle 50 mm). Muulle polttoaineella tulee järjestää oma vastaanotto sekä kuljetin ja varastointijärjestelmät Kattila Selvityksessä taustatietona käytettiin keskusteluja suurempien kattilavalmistajien kanssa, sekä Vatajankoski Oy:n pyytämiä kattilalaitostarjouksia. Käytettäessä tavanomaisten puu tai turvepohjaisten polttoaineiden lisäksi poikkeavia, vaikeita polttoaineita kuten teurasjätettä ja yhdyskuntajätettä aiheutuu ongelmia. Kattilalaitoksessa ongelmana on tuhkan sulaminen, likaantuminen ja korroosio, mikä lisää osaltaan kattilan investointikustannusta ja huoltokustannuksia merkittävästi. Leijukattilassa lisäksi ongelmana petimateriaalin yhteen sulaminen (sintraantuminen). Jätteenpolttomääräykset edellyttävät, savukaasujen viipymäksi vähintään 2 s yli 850 o C lämpötilassa. Vaatimus lisää laitoksen investointikustannuksia. Saatujen vastausten perusteella, Leijukattilan toimittajat eivät ole valmiita antamaan takuita laitoksen toiminnalle. Kahdelta arinakattila toimittajilta oli saatu tarjoukset.

9 Seuraavassa on laitetoimittajilta saadut vastaukset ja tarjoukset: Leijutekniikka: 9 Noviter Oy ei tehdyt tarjousta Kvaerner Power Oy ei tehdyt tarjousta, koska eivät pysty antamaan takuuta laitoksen toimivuudelle. ongelmiksi totesivat kattilan likaantumisen, korroosion ja sintraantumisen. Tulistinputket ovat korroosiolle erityisen herkkiä. Sintraantumisessa yhteen sulanut (sintraantunut) petimateriaali estää leijutuksen. Ruotsissa leijukattiloissa poltetaan teurasjätettä seuraavasti Teurasjätteestä valmistetaan murskaamalla biomassaa, joka pumpataan polttoon tai säiliöautoon. Karlskogassa on poltettu 40 MW:n kiertoleijukattilassa (CHP) teurasbiomassaa 20% polttoainevirrasta turpeen ja jätepuun joukossa. Arinatekniikka: Finnberca Oy:n tarjous oli kaasutusarina periaatteella toteutettu laitos, jonka käytettävyys olisi 8000 h/a, sisältäen huoltoseisokit ja toimintahäiriöt. Hyötysuhde arvioitiin 8590 %. Toiminalle annettiin normaalit takuut, kun teurasjätteen (kosteus 40 %) määrä maksimissaan on 60 % polttoainevirrasta. Kustannusarvio laitokselle oli seuraava: rakennukset 12 Milj., höyrykattila 8 milj. ja turbiinilaitos 2,5 milj., Koko voimalaitos 12 milj.. Envikraft AS tekemä tarjous oli kustannuksiltaan seuraava: höyrykattila 14 milj., turbiinilaitos 2,5 milj., koko voimalaitos 18 milj. Muita mahdollisia tarjoajia voisivat olla Lurgi Energie GmbH Von Roll Inova Babcock & Wilcox Vølund Martin GmbH SeghersKeppel 3.4. Turpiinilaitos Sähköntuotannossa on huomioitava, että Sähköntuotantokykyä laskee tulistimien korroosioongelmat, joka rajoittaa höyryn tulistuslämpötilaa. Myös Honkajoki Oy:n käyttämän prosessihöyryn arvot 8 bar ja 170 o C alentavat turpiinin tuottoa. Sähköntuotanto 23 MW

10 10 Laitoksen omakäyttö noin 0,3 MW Lauhdesähkön tuotanto on mahdollista (lisäinvestointikustannus noin , Finberca Oy) Honkajoki Oy:llä on käytössä ilmalauhdutin 3.5. Savukaasupuhdistus Jätteenpolttoasetuksen, jota eläinsivutuotteiden polttamisessa noudatetaan, vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin tavanomaisten polttoaineiden polton savukaasupuhdistus vaatimukset; NO x vähennys ammoniakin ruiskutuksella kattilaan tarvittaessa. Teurasjätteen poltossa ei synny korkeita NO x päästöjä. puolikuivan menetelmän reaktorissa happamat kaasukomponentit kuten kloori reagoivat veteen sekoitetun kalsiumhydroksidin kanssa ja kiintoaine erotetaan letkusuodattimella. Kuivassa menetelmässä syötettävää kemikaalia ei sekoiteta veteen reaktoriin syötetään tarvittaessa myös aktiivihiiltä, jolla saadaan raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit sidottua erotettavaksi letkusuodattimella. Savukaasupuhdistuksen investointikustannus noin 1 Milj Mittalaitteet ja mittaukset Jätteenpolttoasetus määrittelee jatkuvatoimisesti mitattavaksi seuraavat: hiukkaset typen oksidit (NO 2 ja NO) rikkidioksidi (SO 2 ) happi (O 2 ) hiilimonoksidi (CO) fluorivety (H 2 F) orgaaninen kokonaishiili (TOC) kloorivety (HCl) Lisäksi savukaasupäästöistä on analysoitava säännöllisesti raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit. Mittausvelvoitteisiin on saatavissa lievennyksiä, jos voidaan osoittaa, että laitoksella poltettavien jätepolttoaineiden poltossa ei missään olosuhteissa synny päästörajoja ylittäviä

11 11 pitoisuuksia. Mittauksien vuosikustannukset ovat arviolta /a. Mikäli lisäksi poltetaan sekajätettä kustannukset, ovat kustannukset luokkaa /a Tuhkan käsittely vaihtoehdot Tuhkaa muodostuu teurasjätteen ( t/a) poltosta 3000 t. Tämän lisäksi turpeen poltosta syntyy tuhkaa noin 10 kg/mwh. Arinatekniikassa pohjatuhkan osuus on 70 % ja lentotuhkan 30 %, leijutekniikassa, riippuen polttoaineesta pohjatuhkan osuus on %. Tuhkan loppusijoituksen kustannus, jäteverotus on nykyisen jäteverolain mukaan. Lentotuhka on vietävä ongelmajätteen kaatopaikalle, kustannus on100 /t (jätevero 0 /t) kuljetuksineen. Pohjatuhka voidaan viedä tavanomaisen jätteen kaatopaikka kustannuksella 80 /t (jätevero 30 /t) kuljetuksineen. Voimalaitos voi rakentaa vaihtoehtoisesti oman kaatopaikan, jolloin pohjatuhkan kustannusarvio on 30 /t (jätevero 0 /t) ja lentotuhkan 60 /t (jätevero 0 /t). Kustannukset ovat yhteensä riippuen läjityspaikasta, kattilatekniikasta ja muusta polttoaineesta syntyvästä tuhkamäärästä. Jos tuhkaa voidaan käyttää muun teollisuuden raakaaineena esim. sementtiteollisuudessa, on tällöin tuhkan käsittelykulu käytännössä Voimalaitoksen 19,5 MW investointi ja käyttökustannukset sekä kannattavuus Tarkastellun kaltaisesta voimalaitoksesta saatiin vain kaksi järkevää tarjousta. Teknisesti vastaavan kokoluokan laitoksia eivät toimittajat juuri olleet tehneet ja tästä johtuen investointilaskelmissa on huomioitu tietty teknologiariski, mikä näkyy lähinnä määritellyn pitoajan lyhyytenä. Laskelmissa pitoaikana käytettiin 10 vuotta ja korkona 5 %. Laitoksen hyötysuhteen oletettiin olevan 85 % ja käyntiajan 8000 tuntia vuodessa. Mainituin perustein lasketut investointi ja käyttökustannukset on esitetty taulukoissa 4 ja 5.

12 12 Taulukko 4. Investointikustannukset 19,5 MW:n voimalaitokselle INVESTOINTIKUSTANUKSET 1. KPAkattilalaitostoimitus kattilahuoneeseen EUR 2. Polttoainekenttä, 30 neliötä EUR 3. Instrumentointi ja prosessisähköistys EUR 4. Höyryturpiini EUR 5. Rakennukset LVISlaitteineen EUR 6. Käyttöpääoma EUR 7. Varaus (savukaasupuhdistus) EUR 8. Investointituki 20 % EUR Investointikustannusarvio yhteensä EUR Taulukko 5. Käyttökustannukset 19,5 MW:n voimalaitokselle KÄYTTÖKUSTANUKSET määrä suhde kustannus, /a kust. /MWh Teurasjäte Turve Puu REF1 Yhdyskuntajäte Työvoima Tuhkankäsittely Mittauskustannukset Kunnossapito Pääomakustannukset Tuotantokustannukset yht. Tuotettu kokonaisenergia/a t/a t/a 0 t/a 0 t/a 0 t/a 3 miest.v á 40 k 25 % 75 % 0 % 0 % 0 % GWh 9,6 6,0 0,0 0,0 0,0 0,8 2,9 0,3 0,2 9,4 10,0 Taulukko 6. Energiakustannukset investoinnin jälkeen, kannattavuus Enegiakustannukset määrä/mwh yks.kust. Ostosähkö Omatuotanto sähkö Lämpö omakäyttö Lämpö myynti Tuotot yhteensä. TUOTOTKUSTANNUS /MWh kustannukset. /a , Voimalaitos toimi optimaalisesti kun sen koko tuotanto on käytössä. Kirkkokallion alueella voidaan käyttää laitoksen koko sähkön tuotanto, mutta lämpöä jää käyttämättä MWh. Koska alueella ei ole muuta lämmön tarvetta, jää myymättä (0 ), Voimalaitoksen kannattavuus on oleellisesti riippuvainen lämmönkäytöstä ja myynnistä. Oheisesta taulukosta nähdään, että kun kaikkea lämpöä ei voida käyttää, laitoksen kannattavuus romahtaa.

13 13 5. Sähkönjakelu Kirkkokallion alueella yritysten harjoittaessa omaa sähköntuotantoa ja jakelua on huomioitava, että sähkönsiirto on luvanvaraista toimintaa ja edellyttää lähtökohtaisesti sähköverkkoluvan hankkimista. Sähkömarkkinalaki asettaa sähkönsiirrolle ja sähköverkkoluvalle seuraavia määrittelyjä: 3 Määritteet Tässä laissa tarkoitetaan: 5) sähkön vähittäismyynnillä sähkön myyntiä jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi sähkönkäyttäjille; 6) sähköverkkotoiminnalla sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön; sähköverkkotoimintaan kuuluvat myös sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaiteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten; 7) sähkön siirrolla sähkön kuljettamista sähköverkossa sähkökaupan osapuolien välillä; 8) verkonhaltijalla (sähköverkkoluvan haltijalla) yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa; 9) jakeluverkonhaltijalla (jakeluverkkoluvan haltijalla) verkonhaltijaa, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa 4 Sähköverkkolupa Sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain sähkömarkkinaviranomaisen antamalla luvalla (sähköverkkolupa). Lupa myönnetään toistaiseksi tai erityisestä syystä määräajaksi. Lupa voidaan myöntää yhteisölle tai laitokselle. Luvanvaraista ei ole: sähköverkkotoiminta, jossa yhteisön tai laitoksen hallinnassa olevalla sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähkönjakelua; 2) sähköverkon suunnittelu. (1172/2004) Sähkömarkkinaviranomainen voi yksittäistapauksissa määräajaksi tai toistaiseksi sallia sähköverkkotoiminnan harjoittamisen ilman sähköverkkolupaa. Edellytyksenä on, että verkonhaltijan sähköverkolla on vähäinen merkitys sähkön siirron kannalta.

14 14 17 Jakeluverkon rakentaminen Jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos: 1) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähkönkäyttöpaikka liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon; 2) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähköntuotantolaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon; 3) kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko; tai 4) verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon rakentamiseen. (1172/2004) Kirkkokallion alueella on käytännössä kolme lähestymistapaa sähkönsiirron näkökulmasta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alueella tuotetunsähkön jakelusta vastaa paikallinen jakeluverkkoyhtiö eli Vatajankosken sähkö Oy. Toisena vaihtoehtona on hakea sähkömarkkinaviranomaiselta periaatepäätös, että alueen sähkönjakelu katsotaan lain määrittelemäksi kiinteistöryhmän sisäiseksi verkoksi. Tämä edellyttää käytännössä sitä, että alueen yritykset muodostavat yhteisen kiinteistöyhtiön, joka hallinnoi yhteistä maapohjaa ja/ tai kiinteistöjä. Nykyisen muotoisena toimintana, jossa alueen yritykset toimivat omina yhtiöinään, sähkönjakelu yritysten välillä, edellyttää aina paikallista jakeluverkonhaltijan verkon käyttöä. Kolmas vaihtoehto on, että alueen verkonhaltija (Vatajakosken sähkö Oy) antaa sähkömarkkinalain mukaisen suostumuksen yritysten välisen sähkönsiirtoverkon rakentamiseksi, verkossa siirretäisiin alueella tuotettua sähköä omaan käyttöön. Alueen yritysten ulkopuolelle mahdollisesti myytävän sähkön siirtotienä on aina paikallinen siirtoverkko, alueverkko, kantaverkko, maksuineen. Kahden viimeisen vaihtoehdon käyttö edellyttää käytännössä periaatepäätöstä energiamarkkinaviranomaiselta

15 15 6. Talidieselvoimala Matti Lehtinen on tutkinut Tampereen teknisen yliopiston moottorilaboratoriossa Honkajoki Oy:n rasvan käyttömahdollisuuksia voimalaitosdieselmoottorin polttoaineena. Tutkimus on vielä kesken, mutta seuraavassa on esitetty alustavia tuloksia. Honkajoki Oy hävittää kaiken tuottamansa luokan 1 rasvan, polttamalla sen omissa öljykattiloissaan ja hyödyntämällä saadun lämmön prosessissaan. TSErouhe poltetaan teollisuusalueen ulkopuolella. Aikaisempina vuosina prosessihöyryn tuotantoon on käytetty myös runsaasti raskasta polttoöljyä, mutta vuonna 2005 on prosessilämpö tuotettu lähes yksinomaan rasvaa polttamalla. Huolimatta siitä että kaikki prosessin tarvitsema lämpö tuotetaan rasvalla, jää rasvaa (luokka 2/3) vuodessa käyttämättä noin 2800 tonnia. Tähän mennessä sitä on myyty muun muassa Venäjälle kosmetiikkateollisuuden raakaaineeksi. Toinen mahdollisuus olisi käyttää ylimääräinen rasva Kirkkokallion alueella, esimerkiksi tuottamalla sähköä ja lämpöä alueen yritysten tarpeisiin. Lämmöntarve kasvitarhoilla on sikäli hankala, että se vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Kesällä Honkajoki Oy:n prosessin nykyisin tuottama lämpö riittää varsin mainiosti, mutta talvella se kattaa heikoimmillaan noin puolet kasvitarhojen lämmöntarpeesta. Nykyisessä markkinatilanteessa, sähkön ja lämmön hinnan noustessa, mahdollisuus tuottaa edes osa teollisuusalueen tarvitsemasta sähköenergiasta paikallisesti alueen yritysten omalla laitoksella toisi tulevaisuuden näkymiin kaivattua vakautta. Tämä näkemys on kirjattu myös Kirkkokallion teollisuusalueen kehittämiseen tähtäävään ViherCenterhankkeeseen. Näille polttoainevolyymeille (sähköteho alle 2MW) edullisin ja loogisin sähköntuotantotapa on käyttää rasva voimalaitosdieselmoottorin polttoaineena. Ongelmaksi muodostuvat rasvan moottoripolttoaineeksi hankalat ominaisuudet: mahdolliset epäpuhtaudet, vapaat rasvahapot ja korkea viskositeetti normaalilämpötilassa Lainsäädäntö Jätteenpolttoasetuksen soveltamisesta talin polttoon syntyy , alkaen myös vanhoille polttolaitoksille, suuret kustannukset. Tällöin asetus koskee myös laitoksia, joiden ympäristölupa on myönnetty ennen Nämä laitokset joutuvat investoimaan päästöjensä seurannan instrumentointiin ja mahdollisesti myös savukaasujen sekä jäteveden puhdistuslaitteistoihin. Jätteenpolttoasetus edellyttää päästöjen seurantaa mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasuista typenoksideja, hiilimonoksidia, rikkidioksidia, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, suolahappoa, fluorivetyä sekä apusuureina käytettäviä palotilan lämpötilaa, savukaasun painetta, lämpötilaa, happipitoisuutta ja vesihöyryn

16 16 määrää. Lisäksi Jätteenpolttolaitos on velvoitettu suorittamaan määräajoin tiettyjen komponenttien kuten raskasmetallien pitoisuuksien mittaukset ja laitteiston kalibrointimittaukset mennessä vanhat laitokset joutuvat asentamaan vaatimusten mukaiset päästöjenmittaus, tiedonkeruu, ja käsittelylaitteistot. Mikäli pieni, alle 50MW, polttolaitos ei kuulu jätteenpolttoasetuksen piiriin selviää se huomattavasti alhaisemmin, päästöjen vähentämiseen ja seurantaan tarvittavin, investoinnein. Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele alle 50MW laitoksille päästöjen rajaarvoja vaan ne kirjataan tapauskohtaisesti laitoksen ympäristölupaan. Näin vaikka vuonna 2001 pienet laitokset tuottivat energiatuotannon typenoksidipäästöistä 17% ja rikkidioksidipäästöistä jopa 30%. Ihmisravinnoksi tarkoittamattomia eläinsivutuotteita kohdellaan siis nykyisessä lainsäädännössä jätteinä, juuri mitenkään erottelematta niitä erilaisiin tuotteisiin. Koska komission säädös 1774/2002 on avoin mahdollisille uusille hyväksyttäville tavoille hävittää tai käyttää näitä tuotteita, kunhan käyttötavat saavat asianmukaisen tieteellisen komitean hyväksynnän, ovat monet yksittäiset tahot pyrkineet tuomaan komission tietoon omia näkemyksiään. Näin on toiminut myös EFPRA (European Fat Processors and Renderers Association), joka on toimittanut komissiolle lisätietoja talin poltosta höyrykattiloissa lämmön tai sähköntuotantoon. Näiden tietojen pohjalta EFSA:n (European Food Safety Authority) biologisen riskin paneeli omaksui 22. huhtikuuta 2004 mielipiteen, jonka mukaan myöskään 1. kategorian eläinsivutuotteista tehdyn talin polttaminen höyrykattiloissa ei tuota ylimääräistä biologista riskiä ja voidaan näin hyväksyä yhtenä tapana hyödyntää ja hävittää TSEriskiainesta[6]. Saman vuoden kesäkuussa EFSA omaksui myös myönteisen kannan kategorian 1 eläinsivutuotteiden jalostamiseksi biodieseliksi, tarkkaan määritellyllä transesteröinti ja esteröintimenetelmällä. Komission asetuksella 92/2205 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1774/2002 tekemät muutokset mahdollistavat kategorian 1 eläinsivutuotteista tuotetun talin hävittämisen seuraavilla tavoilla: Emäshydrolyysillä, korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuvalla biokaasuprosessilla, biodieselin tuotantoprosessilla, korkeassa paineessa ja lämpötilassa tapahtuvalla hydrolyysillä ja Brookesin kaasutusmenetelmällä. Biodieselin tuotantoprosessia ei sovelleta asetuksen 1774/ artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdissa tarkoitettuun ainekseen. Siis ainekseen joka on saatu eläimistä, joilla epäillään olevan TSEtartunta tai joissa TSE on todettu tai jotka on lopetettu TSE hävittämistoimenpiteiden osana. Tällä hetkellä EFSA:n omaksumien mielipiteiden pohjalta komissio on laatimassa muutosta asetukseen 92/2005, joka jo sinällään on lisäys asetukseen 1774/2002, mikä toisi nämä käsittelytavat, poltto höyrykattilassa ja biodieselin tuotanto, osaksi lainsäädäntöä hyväksyttyinä keinoina kategorian 1 materiaalin hyödyntämiseksi. Sitä miten tämä vaikut

17 17 taa tulkintaan siitä, että nämä eläinsivutuotteet ovat jätettä ja niin ollen poltettava jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on vaikea arvioida. Sillä jo ennen tätä, kaikkien kategorioiden ihmisravinnoksi tarkoittamattomat eläinsivutuotteet on voitu tai jopa pitänyt asetuksen 1774/2002 mukaisesti hävittää jätteenä polttamalla. Toisiko tämä uusi lisäys toteutuessaan mahdollisuuden polttaa talia höyrykattiloissa ilman jatkuvatoimista savukaasujen analysointilaitteistoa ja tiukkoja jätteenpolton päästörajoja. Komission työpöytäkirjassa todetaan erikseen vain, että eläinrasvan poltossa on tarkkailtava savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta tai jotakin vastaavaa parametriä, josta voidaan todeta polttoaineen täydellinen palaminen. Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Emäshydrolyysi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuva biokaasuprosessi kategorioiden eläinrasvoille. Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien Korkeassa paineessa ja lämpötilassa Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien tapahtuva hydrolyysi kategorioiden eläinrasvoille. Brookesin kaasutusmenetelmä Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Biodieselin tuotanto prosessi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Höyrykattila Komissio on esittänyt muutosta asetukseen 92/2005, mikä sallisi kaikkien kategorioiden eläinrasvojen hävittämisen polttamalla höyrykattilassa. Käyttö dieselmoottorissa EFPRA laatinut esityksen komissiolle sallia eläinrasvojen hävittäminen dieselmoottorissa polttoaineena. Taulukko 7. Eläinrasvojen hävittämistapojen nykytilanne lainsäädännössä.

18 Talin tämän hetkinen asema Ihmisravinnoksi tarkoittamattomia eläinsivutuotteita kohdellaan siis nykyisessä lainsäädännössä jätteinä, juuri mitenkään erottelematta niitä erilaisiin tuotteisiin. Koska komission säädös 1774/2002 on avoin mahdollisille uusille hyväksyttäville tavoille hävittää tai käyttää näitä tuotteita, kunhan käyttötavat saavat asianmukaisen tieteellisen komitean hyväksynnän, ovat monet yksittäiset tahot pyrkineet tuomaan komission tietoon omia näkemyksiään. Näin on toiminut myös EFPRA (European Fat Processors and Renderers Association), joka on toimittanut komissiolle lisätietoja talin poltosta höyrykattiloissa lämmön tai sähköntuotantoon. Näiden tietojen pohjalta EFSA:n (European Food Safety Authority) biologisen riskin paneeli omaksui 22. huhtikuuta 2004 mielipiteen, jonka mukaan myöskään 1. kategorian eläinsivutuotteista tehdyn talin polttaminen höyrykattiloissa ei tuota ylimääräistä biologista riskiä ja voidaan näin hyväksyä yhtenä tapana hyödyntää ja hävittää TSEriskiainesta. Saman vuoden kesäkuussa EFSA omaksui myös myönteisen kannan kategorian 1 eläinsivutuotteiden jalostamiseksi biodieseliksi, tarkkaan määritellyllä transesteröinti ja esteröintimenetelmällä. Komission asetuksella 92/2205 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1774/2002 tekemät muutokset mahdollistavat kategorian 1 eläinsivutuotteista tuotetun talin hävittämisen seuraavilla tavoilla: Emäshydrolyysillä, korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuvalla biokaasuprosessilla, biodieselin tuotantoprosessilla, korkeassa paineessa ja lämpötilassa tapahtuvalla hydrolyysillä ja Brookesin kaasutusmenetelmällä. Biodieselin tuotantoprosessia ei sovelleta asetuksen 1774/ artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdissa tarkoitettuun ainekseen. Siis ainekseen joka on saatu eläimistä, joilla epäillään olevan TSEtartunta tai joissa TSE on todettu tai jotka on lopetettu TSE hävittämistoimenpiteiden osana. Tällä hetkellä EFSA:n omaksumien mielipiteiden pohjalta komissio on laatimassa muutosta asetukseen 92/2005, joka jo sinällään on lisäys asetukseen 1774/2002, mikä toisi nämä käsittelytavat, poltto höyrykattilassa ja biodieselin tuotanto, osaksi lainsäädäntöä hyväksyttyinä keinoina kategorian 1 materiaalin hyödyntämiseksi. Sitä miten tämä vaikuttaa tulkintaan siitä, että nämä eläinsivutuotteet ovat jätettä ja niin ollen poltettava jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on vaikea arvioida. Sillä jo ennen tätä, kaikkien kategorioiden ihmisravinnoksi tarkoittamattomat eläinsivutuotteet on voitu tai jopa pitänyt asetuksen 1774/2002 mukaisesti hävittää jätteenä polttamalla. Toisiko tämä uusi lisäys toteutuessaan mahdollisuuden polttaa talia höyrykattiloissa ilman jatkuvatoimista savukaasujen analysointilaitteistoa ja tiukkoja jätteenpolton päästörajoja. Komission työpöytäkirjassa todetaan erikseen vain, että eläinrasvan poltossa on tarkkailtava savukaasujen hiili

19 19 monoksidipitoisuutta tai jotakin vastaavaa parametriä, josta voidaan todeta polttoaineen täydellinen palaminen. Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Emäshydrolyysi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuva biokaasuprosessi kategorioiden eläinrasvoille. Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien Korkeassa paineessa ja lämpötilassa Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien tapahtuva hydrolyysi kategorioiden eläinrasvoille. Brookesin kaasutusmenetelmä Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Biodieselin tuotanto prosessi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Höyrykattila Komissio on esittänyt muutosta asetukseen 92/2005, mikä sallisi kaikkien kategorioiden eläinrasvojen hävittämisen polttamalla höyrykattilassa. Käyttö dieselmoottorissa EFPRA laatinut esityksen komissiolle sallia eläinrasvojen hävittäminen dieselmoottorissa polttoaineena. Taulukko 8. Eläinrasvojen hävittämistapojen nykytilanne lainsäädännössä Talin polton päästöjen arviointi Talin mahdollisesti sisältämistä ympäristölle haitallisista ja poltettaessa ilmaan vapautuvista epäpuhtauksista kuten raskasmetalleista, dioksiineista jne. ei liene tehty määrityksiä, mutta niiden määrää voidaan tarkastella käymällä läpi esimerkiksi Honkajoki Oy:llä suoritettuja savukaasuanalyysejä. Nämä savukaasun laadun mittaukset osoittavat, että poltettaessa pelkästään talia päästöt alittavat kirkkaasti jätteenpolttoasetuksen rajaarvot niin raskasmetallien, dioksiinien, furaanien, fluorivedyn, suolahapon kuin rikkidioksidinkin

20 20 osalta, eikä tali näin ollen myöskään voi sisältää kyseisiä komponentteja. Voidaankin siis melko aiheellisesti kysyä onko perusteltua pitää talia jätteenä. Ainoa peruste tällä hetkellä lienee tiettyjen eläinperäisten tuotteiden sisältämä tartuntariski, joka kuten edellä on esitetty, poistuu rasvaa oikein käsiteltäessä. Euroopan unioni asetti jo vuonna 1996 Vihreässä kirjassaan tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käytölle ja nimesi uusiutuvien energialähteiden käytön etuja sekä käytön yleistymisen esteitä. Keinoina asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi komissio näkee uusiutuvia energialähteitä tukevan aluepolitiikan syrjäseuduilla ja maaseudulla, sekä yhtenäisen maatalouspolitiikan, jolla tuetaan kestävien energiamuotojen tuotantoa ja kehittämistä. Parlamentin Vihreässä kirjassa ottamaa kantaa syvennettiin ns. Valkoisessa kirjassa (1998), lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto laativat direktiivin 2001/77/EY, sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla. Minkä pohjustuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistäminen kuuluu keskeisiin painotuksiin yhteisön toiminnassa. Myös Suomi on luonut oman uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmansa vuosiksi Sen mukaan uusiutuvan energian käyttöä tulisi lisätä noin 30% vuoteen 2010 mennessä verrattuna vuoteen Tärkeinä keinoina tavoitteen saavuttamiseksi tässä ohjelmassa nähdään teknologian kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi myös erilaiset säädökset, määräykset ja sopimukset. Jätestatuksen poistaminen talin poltolta olisi hyvin linjassa edellä mainituiden tavoitteiden kanssa. Vaikka tällä toimenpiteellä ei saavutettaisikaan kansallisesti merkittävää kasvua bioenergian tuotannossa, olisi se silti selvä merkki siitä, että yhteiskunta pyrkii vakavasti täyttämää asetetut tavoitteet Jos talia kohdeltaisiin polttoaineena Jos talin status muuttuisi jätteestä polttoaineeksi, ei sille tarvitsisi enää soveltaa jätteenpolttoasetusta, vaan talia polttavaa laitosta kohdeltaisiin tavallisena polttolaitoksena ja näin se ei olisi välttämättä pakotettu investoimaan kalliisiin päästöjenseurantalaitteisiin. Lisäksi polttolaitokseen sovellettaisiin huomattavasti väljempiä päästöjen rajaarvoja. Kuten jo todettua, tällä hetkellä alle 50 MW polttolaitoksille ei ole lainsäädännössä päästörajaarvoja. Vuoden 2005 alussa kumottiin ainoa alle 50 MW laitoksien päästöjen rajaarvoja koskenut valtioneuvoston päätös 157/1987. Sen todettiin olevan auttamattomasti vanhentunut. Kyseisessä päätöksessä puututtiin vain polttolaitosten hiukkaspäästöihin ja niille annetut rajaarvotkin olivat nykymittapuulla huiman korkeat.

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Esityksen sisältö: Arvioinnissa käytetyn kasvihuoneen rakenne Mielikuva kasvihuoneesta kylmässä pohjolassa todellisuus Kehittyvä

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot