Voimalaitosselvitys Kirkkokallion teollisuusalue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimalaitosselvitys Kirkkokallion teollisuusalue"

Transkriptio

1 Voimalaitosselvitys Kirkkokallion teollisuusalue pakokaasu 350K 2,14 kg/s 650K kv5 Jäähdytysvesi 364K 2,22 kg/s polttoilma 461 K 2,07 kg/s 298K 345 K m kv = 7,9kg/s 358K kv3 m k v 4 Kaukolämpö 327 K 318K 347 K kv2 m kv 3=2,0k g/s kv1 318K m k v7=4,2k g/s Moottori m pol tt oaine= 0,084kg/s 6,33 kg/s voiteluöljy 332 K m kv2 = 1,7kg/s 318K Juha Mieskonen, Matti Lehtinen, Teemu Kuusinen, Esa Merivalli

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto Kirkkokallion teollisuusalueen energiatase Honkajoki Oy KKK Vihannes Oy Honkatarhat ja Hevikolmio (HHHtarhat) Kiinteän polttoaineen voimalaitos Voimalaitoksen mitoitus ja polttoaineet Polttoaineen esikäsittely Honkajoki Oy:llä Kattila Turpiinilaitos Savukaasupuhdistus Mittalaitteet ja mittaukset Tuhkan käsittely vaihtoehdot Voimalaitoksen 19,5 MW investointi ja käyttökustannukset sekä kannattavuus Sähkönjakelu Talidieselvoimala Lainsäädäntö Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Talin tämän hetkinen asema Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Talin polton päästöjen arviointi Jos talia kohdeltaisiin polttoaineena Prosessiesimerkit Tapauskohtainen arviointi Tapaus 1 (kuva1) Tapaus 2 (kuva 2) Tapaus 3 (kuva 3) Taloudellisuusarvio Johtopäätökset... 37

3 3 1. Johdanto Voimalaitosselvitys on osa Honkajoen kunnan hallinnoimaa ViherCenter hanketta. Tarkoituksena oli selvittää sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitoksen perustamisen edellytyksiä Kirkkokallion teollisuusalueelle. Kirkkokallion teollisuusalueen yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää, että alueella on saatavissa riittävän edullista sähköä, lämpöä ja hiilidioksidia. Selvityksen tavoitteena on arvioida 19.5 MW:n sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitoksen teknisiä ja taloudellisia perustamisedellytyksiä Kirkkokallion alueelle. Selvityksessä on käsitelty myös Honkajoki Oy:n sivutuotteena syntyvän talin käyttömahdollisuutta alueen energiantuotannossa. 2. Kirkkokallion teollisuusalueen energiatase 2.1. Honkajoki Oy Honkajoki Oy tuottaa lämpöä raskaasta polttoöljystä ja talista. Näiden hintaoletusten ollessa öljylle 35 /MWh ja talille 30 /MWh tulee kokonaislämmön tarpeen noin 54 GWh/a polttoainekustannuksiksi yli 1,74 M /a. Mikäli tulevaisuudessa lämmön tuotanto toteutettaisiin kokonaisuudessaan öljyllä, olisi vastaava kustannus lähes 1,9 M /a. Lämmöntuotannostaan Honkajoki Oy myy kasvihuoneille, KKKVihannes Oy:lle ja Honkatarhat/Hevikolmiolle (HHH tarhat), kaukolämpönä noin 8,2 GWh:a. Sähköä Honkajoki Oy kulutti vuonna 2004 noin 4,85 GWh:a. Taulukossa 1 on esitetty tarkemmat tiedot Honkajoki Oy:n energiataseesta.

4 4 Taulukko 1. Honkajoki Oy:n energiatase. Honkajoki Oy:n energiat vuodelta 2003 sisältäen sähkön ja lämmön: KWh 58,8 GWh total raakaaine lämpöteho sähkö kwh/ öljy ökg/ tali talikilot/ öljytaliyht. yht.kg sähkö öljy tali öljytaliyht. ö/tkwh kwh/ keskim öljyn talin tonnia MW kwh ton. kg ton. kg tonni kg ton. kwh kwh kwh kwh ton. tonni sähköteho kwh kwh tammikuu , , , , , ,61 11,28 10 helmikuu , , , , , ,63 11,28 10 maaliskuu , , , , , ,59 11,28 10 huhtikuu , , , , , ,57 11,28 10 toukokuu , , , , , ,55 11,28 10 kesäkuu , , , , , ,50 11,28 10 heinäkuu , , , , , ,48 11,28 10 elokuu , , , , , ,52 11,28 10 syyskuu , , , , , ,54 11,28 10 lokakuu , , , , , ,54 11,28 10 marraskuu , , , , , ,58 11,28 10 joulukuu , , , , , ,56 11, , , , , , ,28 10 Vuosi , yht. sähkö öljy tali talitonnit MWh sähköksi lämmöksi Energiat Euroissa hinta/mwh 50 31,0 30,0 Euroina hinta/kg 0,35 0,3 MW 2004 keskimääräinen sähköteho 0,55 0,64 keskimääräinen lämpöteho 6,16 7,26 turpeen energia Yhteensä hinta/mwh MWh Vastaavan energiasisällön tuottaminen turvelähtöisesti Honkajoki Oy:n prosessilämmön tehontarve vaihtelee 210 MW välillä, pysyvyys arviolta 60 % tehoalueen 3 8 MW sisällä. Keskimääräinen lämpötehon tarve on noin 6 MW. Kasvihuoneiden käyttämä energia on pääasiallisesti Honkajoki Oy:n prosessien hukkalämpöä. Lämpötehontarpeen pysyvyys on kuvattu kaaviossa 1. MW 6,8 6,6 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 Lämpötehon pysyvyys tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 1. Honkajoki Oy:n lämpötehon pysyvyys vuonna 2004.

5 KKK Vihannes Oy KKK Vihannes Oy osti vuonna 2004 kaukolämpöä yhteensä reilut 4,6 GWh:a. Lisäksi hiilidioksidin tuotannossa poltettiin propaania, joka tuotti lämpöä lähes 1,9 GWh:a. Sähkönkulutus oli luokkaa 5,5 GWh:a. Yhteensä energiaa kului reilut 12 GWh:a, joka euromääräisenä tarkoitti noin 0,39 M. Tarkemmat kulutusluvut on kerätty taulukkoon 2. Taulukko 2. KKKVihannes Oy:n energiatase vuonna KKKvihannes Oy:n energiat vuodelta 2004 sisältäen sähkön ja lämmön: KWh 12,0 GWh tuotanto sähköpäi sähköyö sähköyht kwh/ propaani prop./ sähkö propaani kaukoläm sähköprop total keskim prop.kg kg kwh kwh kwh tomkg kg tomkg kwh kwh kwh kwh kwh säh.teho kwh tammikuu , , ,0 12,8 helmikuu , , ,1 12,8 maaliskuu , , ,9 12,8 huhtikuu , , ,5 12,8 toukokuu , , ,3 12,8 kesäkuu , , ,0 12,8 heinäkuu , , ,0 12,8 elokuu , , ,0 12,8 syyskuu , , ,6 12,8 lokakuu , , ,0 12,8 marraskuu , , ,0 12,8 joulukuu , , ,1 12, , ,6 12, , ,6 yht. sähkö propaani kaukoläm sähköprop Energiat Euroissa hinta/mwh 32,29 40,0 40,1 20,0 hinta/kg 0,51 MW keskimääräinen sähköteho 0,63 keskimääräinen lämpöteho 0,75 KKKVihannes Oy:n Lämmöntarve kesäkuukausina on luokkaa 0,3 MW, keväällä ja syksynä luokkaa 0,5 MW ja talvella noin 0,8 MW. Lisäksi käytössä hiilidioksidin tuotannossa vapautuva lämpö noin 0,2 MW läpi vuoden. Kaaviossa 2 on esitetty kaukolämmön tarpeen pysyvyys. Propaanilla tuotettavan lämmön on oletettu olevan kokoajan vakio noin 158 MWh/kk. Kesäkuukausina syntyvä lämpö on suurelta osin hukkalämpöä.

6 Kaukolämmön pysyvyys kwh tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 2. KKKVihannes Oy:n kaukolämmön tarpeen pysyvyys Honkatarhat ja Hevikolmio (HHHtarhat) HHHtarhat osti kaukolämpöä vuonna 2004 noin 3,6 GWh:a. Hiilidioksidin tuottamiseksi propaania poltettiin puolestaan lähes 7,8 GWh:a. Sähköä puolestaan kului luokkaa 27 GWh:a. Yhteensä energiaa kului näin ollen noin 38,5 GWh:a. Tarkemmat energiatasetiedot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. HHHtarhojen energiatase vuodelta HHHtarhojen energiat vuodelta 2004 sisältäen sähkön ja lämmön: KWh 38,6 GWh tuotanto sähköpäi sähköyö sähköyht s.kwh/ propaani prop./ sähkö propaani kaukoläm sähköprop total keskim prop.kg kg kwh kwh kwh tuot.kg kg tuot.kg kwh kwh kwh kwh kwh sähköteho kwh tammikuu ,0 12,8 helmikuu ,2 12,8 maaliskuu ,4 12,8 huhtikuu ,4 12,8 toukokuu ,3 12,8 kesäkuu ,2 12,8 heinäkuu ,0 12,8 elokuu ,4 12,8 syyskuu ,2 12,8 lokakuu ,6 12,8 marraskuu ,8 12,8 joulukuu ,0 12, ,1 12, ,1 yht. sähkö propaani kaukoläm sähköprop MW Energiat Euroissa keskimääräinen sähköteho 3,11 hinta/mwh 39,09 40,0 40,1 30,0 keskimääräinen lämpöteho 1,30 hinta/kg 0,51

7 7 HHHtarhojen lämmöntarve kesäkuukausina on lähes 0, kevät ja syksyaikaan noin 0,2 MW, talvella luokkaa 1 MW. Lisäksi käytössä hiilidioksidin tuotannossa vapautuva lämpö eli noin 1 MW läpi vuoden. Kaavioon 3 on kerätty HHHtarhojen kaukolämmön pysyvyystiedot. Propaanilla tuotetun lämmön on oletettu olevan vakio noin 650 MWh/kk Kaukolämmön pysyvyys kwh tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 3. HHHtarhojen kaukolämmön pysyvyys vuonna Kiinteän polttoaineen voimalaitos 3.1. Voimalaitoksen mitoitus ja polttoaineet Mitoituksen lähtötietoina käytettiin edellisen osion energiataselaskelmaa. Lisäksi kokonaistehon määrityksessä otettiin huomioon mahdollinen lämmön myynnin mahdollisuus. Tarkasteltavan laitoksen keskitehoksi määriteltiin näin 19,5 MW th, josta sähkötehona on saatavilla noin 23 MW e ja lämpötehona 17 MW. Voimalaitoksen höyryn arvot tarkastellulla teknologialla on 400 o C ja 40 bar. Honkajoki Oy:n käytössä olevan prosessihöyryn arvot ovat 8 bar, 170 o C. Oleellisesti voimalaitosteknologiaan vaikuttavat käytettävät polttoaineet. Tarkastellun laitoksen teknologia määriteltiin siten, että laitos voisi käyttää polttoaineenaan murskattua teurasjätettä t/a. Polttoainevalikoimaan voi kuulua lisäksi turve ja puu/jätepuu, ref II tyyppiset polttoaineet ja mahdollisesti murskattu yhdyskuntajäte. Teurasjätettä todettiin olevan saatavilla ainakin seuraavat 7 vuotta. Tarkasteltujen polttoaineiden ominaisuudet ja arvioidut hinnat laitoksella ovat:

8 8 Jyrsinturve 8 /MWh; lämpöarvo 9 MJ/kg saapumistilassa, kosteus 50 %, tuhkapitoisuus 5 % kuivaaineesta Teurasjäte, vastaanottomaksu 50 /t eli 33 /MWh; kosteus 65 %, lämpöarvo 5,4 MJ/kg, tuhkapitoisuus 30 % kuivaaineesta, alkaalimetallit (1 % (ka), typpi (7 % ka), halogeenit (0,5 % ka), fosforihappo? (40 % tuhkasta fosforia), Kalsiumoksidi (50 % tuhkasta), sinkkiä 100 mg/kg Puu 10 /MWh Purkupuu/jätepuu 3 /MWh kierrätyspolttoaine 0 /MWh Murskattu yhdyskuntajäte, vastaanottomaksu 40 /t eli 13 /MWh 3.2. Polttoaineen esikäsittely Honkajoki Oy:llä Voimalaitokselle polttoaineena syötettävä teurasjäte vaatii oman käsittely ja syöttöjärjestelmän. Ensin teurasjäte murskataan ja tämän jälkeen se syötetään märkänä pumppaamalla voimalaitoksen kattilaan tai sekoitetaan tukipolttoaineeseen. Honkajoki Oy:n käsittelyjärjestelmästä hyödynnetään olemassa olevat raakaaineen vastaanotto, esimurskaus, metallin ja vierasesineiden poisto ja hienomurskaus (alle 50 mm). Muulle polttoaineella tulee järjestää oma vastaanotto sekä kuljetin ja varastointijärjestelmät Kattila Selvityksessä taustatietona käytettiin keskusteluja suurempien kattilavalmistajien kanssa, sekä Vatajankoski Oy:n pyytämiä kattilalaitostarjouksia. Käytettäessä tavanomaisten puu tai turvepohjaisten polttoaineiden lisäksi poikkeavia, vaikeita polttoaineita kuten teurasjätettä ja yhdyskuntajätettä aiheutuu ongelmia. Kattilalaitoksessa ongelmana on tuhkan sulaminen, likaantuminen ja korroosio, mikä lisää osaltaan kattilan investointikustannusta ja huoltokustannuksia merkittävästi. Leijukattilassa lisäksi ongelmana petimateriaalin yhteen sulaminen (sintraantuminen). Jätteenpolttomääräykset edellyttävät, savukaasujen viipymäksi vähintään 2 s yli 850 o C lämpötilassa. Vaatimus lisää laitoksen investointikustannuksia. Saatujen vastausten perusteella, Leijukattilan toimittajat eivät ole valmiita antamaan takuita laitoksen toiminnalle. Kahdelta arinakattila toimittajilta oli saatu tarjoukset.

9 Seuraavassa on laitetoimittajilta saadut vastaukset ja tarjoukset: Leijutekniikka: 9 Noviter Oy ei tehdyt tarjousta Kvaerner Power Oy ei tehdyt tarjousta, koska eivät pysty antamaan takuuta laitoksen toimivuudelle. ongelmiksi totesivat kattilan likaantumisen, korroosion ja sintraantumisen. Tulistinputket ovat korroosiolle erityisen herkkiä. Sintraantumisessa yhteen sulanut (sintraantunut) petimateriaali estää leijutuksen. Ruotsissa leijukattiloissa poltetaan teurasjätettä seuraavasti Teurasjätteestä valmistetaan murskaamalla biomassaa, joka pumpataan polttoon tai säiliöautoon. Karlskogassa on poltettu 40 MW:n kiertoleijukattilassa (CHP) teurasbiomassaa 20% polttoainevirrasta turpeen ja jätepuun joukossa. Arinatekniikka: Finnberca Oy:n tarjous oli kaasutusarina periaatteella toteutettu laitos, jonka käytettävyys olisi 8000 h/a, sisältäen huoltoseisokit ja toimintahäiriöt. Hyötysuhde arvioitiin 8590 %. Toiminalle annettiin normaalit takuut, kun teurasjätteen (kosteus 40 %) määrä maksimissaan on 60 % polttoainevirrasta. Kustannusarvio laitokselle oli seuraava: rakennukset 12 Milj., höyrykattila 8 milj. ja turbiinilaitos 2,5 milj., Koko voimalaitos 12 milj.. Envikraft AS tekemä tarjous oli kustannuksiltaan seuraava: höyrykattila 14 milj., turbiinilaitos 2,5 milj., koko voimalaitos 18 milj. Muita mahdollisia tarjoajia voisivat olla Lurgi Energie GmbH Von Roll Inova Babcock & Wilcox Vølund Martin GmbH SeghersKeppel 3.4. Turpiinilaitos Sähköntuotannossa on huomioitava, että Sähköntuotantokykyä laskee tulistimien korroosioongelmat, joka rajoittaa höyryn tulistuslämpötilaa. Myös Honkajoki Oy:n käyttämän prosessihöyryn arvot 8 bar ja 170 o C alentavat turpiinin tuottoa. Sähköntuotanto 23 MW

10 10 Laitoksen omakäyttö noin 0,3 MW Lauhdesähkön tuotanto on mahdollista (lisäinvestointikustannus noin , Finberca Oy) Honkajoki Oy:llä on käytössä ilmalauhdutin 3.5. Savukaasupuhdistus Jätteenpolttoasetuksen, jota eläinsivutuotteiden polttamisessa noudatetaan, vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin tavanomaisten polttoaineiden polton savukaasupuhdistus vaatimukset; NO x vähennys ammoniakin ruiskutuksella kattilaan tarvittaessa. Teurasjätteen poltossa ei synny korkeita NO x päästöjä. puolikuivan menetelmän reaktorissa happamat kaasukomponentit kuten kloori reagoivat veteen sekoitetun kalsiumhydroksidin kanssa ja kiintoaine erotetaan letkusuodattimella. Kuivassa menetelmässä syötettävää kemikaalia ei sekoiteta veteen reaktoriin syötetään tarvittaessa myös aktiivihiiltä, jolla saadaan raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit sidottua erotettavaksi letkusuodattimella. Savukaasupuhdistuksen investointikustannus noin 1 Milj Mittalaitteet ja mittaukset Jätteenpolttoasetus määrittelee jatkuvatoimisesti mitattavaksi seuraavat: hiukkaset typen oksidit (NO 2 ja NO) rikkidioksidi (SO 2 ) happi (O 2 ) hiilimonoksidi (CO) fluorivety (H 2 F) orgaaninen kokonaishiili (TOC) kloorivety (HCl) Lisäksi savukaasupäästöistä on analysoitava säännöllisesti raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit. Mittausvelvoitteisiin on saatavissa lievennyksiä, jos voidaan osoittaa, että laitoksella poltettavien jätepolttoaineiden poltossa ei missään olosuhteissa synny päästörajoja ylittäviä

11 11 pitoisuuksia. Mittauksien vuosikustannukset ovat arviolta /a. Mikäli lisäksi poltetaan sekajätettä kustannukset, ovat kustannukset luokkaa /a Tuhkan käsittely vaihtoehdot Tuhkaa muodostuu teurasjätteen ( t/a) poltosta 3000 t. Tämän lisäksi turpeen poltosta syntyy tuhkaa noin 10 kg/mwh. Arinatekniikassa pohjatuhkan osuus on 70 % ja lentotuhkan 30 %, leijutekniikassa, riippuen polttoaineesta pohjatuhkan osuus on %. Tuhkan loppusijoituksen kustannus, jäteverotus on nykyisen jäteverolain mukaan. Lentotuhka on vietävä ongelmajätteen kaatopaikalle, kustannus on100 /t (jätevero 0 /t) kuljetuksineen. Pohjatuhka voidaan viedä tavanomaisen jätteen kaatopaikka kustannuksella 80 /t (jätevero 30 /t) kuljetuksineen. Voimalaitos voi rakentaa vaihtoehtoisesti oman kaatopaikan, jolloin pohjatuhkan kustannusarvio on 30 /t (jätevero 0 /t) ja lentotuhkan 60 /t (jätevero 0 /t). Kustannukset ovat yhteensä riippuen läjityspaikasta, kattilatekniikasta ja muusta polttoaineesta syntyvästä tuhkamäärästä. Jos tuhkaa voidaan käyttää muun teollisuuden raakaaineena esim. sementtiteollisuudessa, on tällöin tuhkan käsittelykulu käytännössä Voimalaitoksen 19,5 MW investointi ja käyttökustannukset sekä kannattavuus Tarkastellun kaltaisesta voimalaitoksesta saatiin vain kaksi järkevää tarjousta. Teknisesti vastaavan kokoluokan laitoksia eivät toimittajat juuri olleet tehneet ja tästä johtuen investointilaskelmissa on huomioitu tietty teknologiariski, mikä näkyy lähinnä määritellyn pitoajan lyhyytenä. Laskelmissa pitoaikana käytettiin 10 vuotta ja korkona 5 %. Laitoksen hyötysuhteen oletettiin olevan 85 % ja käyntiajan 8000 tuntia vuodessa. Mainituin perustein lasketut investointi ja käyttökustannukset on esitetty taulukoissa 4 ja 5.

12 12 Taulukko 4. Investointikustannukset 19,5 MW:n voimalaitokselle INVESTOINTIKUSTANUKSET 1. KPAkattilalaitostoimitus kattilahuoneeseen EUR 2. Polttoainekenttä, 30 neliötä EUR 3. Instrumentointi ja prosessisähköistys EUR 4. Höyryturpiini EUR 5. Rakennukset LVISlaitteineen EUR 6. Käyttöpääoma EUR 7. Varaus (savukaasupuhdistus) EUR 8. Investointituki 20 % EUR Investointikustannusarvio yhteensä EUR Taulukko 5. Käyttökustannukset 19,5 MW:n voimalaitokselle KÄYTTÖKUSTANUKSET määrä suhde kustannus, /a kust. /MWh Teurasjäte Turve Puu REF1 Yhdyskuntajäte Työvoima Tuhkankäsittely Mittauskustannukset Kunnossapito Pääomakustannukset Tuotantokustannukset yht. Tuotettu kokonaisenergia/a t/a t/a 0 t/a 0 t/a 0 t/a 3 miest.v á 40 k 25 % 75 % 0 % 0 % 0 % GWh 9,6 6,0 0,0 0,0 0,0 0,8 2,9 0,3 0,2 9,4 10,0 Taulukko 6. Energiakustannukset investoinnin jälkeen, kannattavuus Enegiakustannukset määrä/mwh yks.kust. Ostosähkö Omatuotanto sähkö Lämpö omakäyttö Lämpö myynti Tuotot yhteensä. TUOTOTKUSTANNUS /MWh kustannukset. /a , Voimalaitos toimi optimaalisesti kun sen koko tuotanto on käytössä. Kirkkokallion alueella voidaan käyttää laitoksen koko sähkön tuotanto, mutta lämpöä jää käyttämättä MWh. Koska alueella ei ole muuta lämmön tarvetta, jää myymättä (0 ), Voimalaitoksen kannattavuus on oleellisesti riippuvainen lämmönkäytöstä ja myynnistä. Oheisesta taulukosta nähdään, että kun kaikkea lämpöä ei voida käyttää, laitoksen kannattavuus romahtaa.

13 13 5. Sähkönjakelu Kirkkokallion alueella yritysten harjoittaessa omaa sähköntuotantoa ja jakelua on huomioitava, että sähkönsiirto on luvanvaraista toimintaa ja edellyttää lähtökohtaisesti sähköverkkoluvan hankkimista. Sähkömarkkinalaki asettaa sähkönsiirrolle ja sähköverkkoluvalle seuraavia määrittelyjä: 3 Määritteet Tässä laissa tarkoitetaan: 5) sähkön vähittäismyynnillä sähkön myyntiä jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi sähkönkäyttäjille; 6) sähköverkkotoiminnalla sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön; sähköverkkotoimintaan kuuluvat myös sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaiteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten; 7) sähkön siirrolla sähkön kuljettamista sähköverkossa sähkökaupan osapuolien välillä; 8) verkonhaltijalla (sähköverkkoluvan haltijalla) yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa; 9) jakeluverkonhaltijalla (jakeluverkkoluvan haltijalla) verkonhaltijaa, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa 4 Sähköverkkolupa Sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain sähkömarkkinaviranomaisen antamalla luvalla (sähköverkkolupa). Lupa myönnetään toistaiseksi tai erityisestä syystä määräajaksi. Lupa voidaan myöntää yhteisölle tai laitokselle. Luvanvaraista ei ole: sähköverkkotoiminta, jossa yhteisön tai laitoksen hallinnassa olevalla sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähkönjakelua; 2) sähköverkon suunnittelu. (1172/2004) Sähkömarkkinaviranomainen voi yksittäistapauksissa määräajaksi tai toistaiseksi sallia sähköverkkotoiminnan harjoittamisen ilman sähköverkkolupaa. Edellytyksenä on, että verkonhaltijan sähköverkolla on vähäinen merkitys sähkön siirron kannalta.

14 14 17 Jakeluverkon rakentaminen Jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos: 1) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähkönkäyttöpaikka liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon; 2) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähköntuotantolaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon; 3) kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko; tai 4) verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon rakentamiseen. (1172/2004) Kirkkokallion alueella on käytännössä kolme lähestymistapaa sähkönsiirron näkökulmasta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alueella tuotetunsähkön jakelusta vastaa paikallinen jakeluverkkoyhtiö eli Vatajankosken sähkö Oy. Toisena vaihtoehtona on hakea sähkömarkkinaviranomaiselta periaatepäätös, että alueen sähkönjakelu katsotaan lain määrittelemäksi kiinteistöryhmän sisäiseksi verkoksi. Tämä edellyttää käytännössä sitä, että alueen yritykset muodostavat yhteisen kiinteistöyhtiön, joka hallinnoi yhteistä maapohjaa ja/ tai kiinteistöjä. Nykyisen muotoisena toimintana, jossa alueen yritykset toimivat omina yhtiöinään, sähkönjakelu yritysten välillä, edellyttää aina paikallista jakeluverkonhaltijan verkon käyttöä. Kolmas vaihtoehto on, että alueen verkonhaltija (Vatajakosken sähkö Oy) antaa sähkömarkkinalain mukaisen suostumuksen yritysten välisen sähkönsiirtoverkon rakentamiseksi, verkossa siirretäisiin alueella tuotettua sähköä omaan käyttöön. Alueen yritysten ulkopuolelle mahdollisesti myytävän sähkön siirtotienä on aina paikallinen siirtoverkko, alueverkko, kantaverkko, maksuineen. Kahden viimeisen vaihtoehdon käyttö edellyttää käytännössä periaatepäätöstä energiamarkkinaviranomaiselta

15 15 6. Talidieselvoimala Matti Lehtinen on tutkinut Tampereen teknisen yliopiston moottorilaboratoriossa Honkajoki Oy:n rasvan käyttömahdollisuuksia voimalaitosdieselmoottorin polttoaineena. Tutkimus on vielä kesken, mutta seuraavassa on esitetty alustavia tuloksia. Honkajoki Oy hävittää kaiken tuottamansa luokan 1 rasvan, polttamalla sen omissa öljykattiloissaan ja hyödyntämällä saadun lämmön prosessissaan. TSErouhe poltetaan teollisuusalueen ulkopuolella. Aikaisempina vuosina prosessihöyryn tuotantoon on käytetty myös runsaasti raskasta polttoöljyä, mutta vuonna 2005 on prosessilämpö tuotettu lähes yksinomaan rasvaa polttamalla. Huolimatta siitä että kaikki prosessin tarvitsema lämpö tuotetaan rasvalla, jää rasvaa (luokka 2/3) vuodessa käyttämättä noin 2800 tonnia. Tähän mennessä sitä on myyty muun muassa Venäjälle kosmetiikkateollisuuden raakaaineeksi. Toinen mahdollisuus olisi käyttää ylimääräinen rasva Kirkkokallion alueella, esimerkiksi tuottamalla sähköä ja lämpöä alueen yritysten tarpeisiin. Lämmöntarve kasvitarhoilla on sikäli hankala, että se vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Kesällä Honkajoki Oy:n prosessin nykyisin tuottama lämpö riittää varsin mainiosti, mutta talvella se kattaa heikoimmillaan noin puolet kasvitarhojen lämmöntarpeesta. Nykyisessä markkinatilanteessa, sähkön ja lämmön hinnan noustessa, mahdollisuus tuottaa edes osa teollisuusalueen tarvitsemasta sähköenergiasta paikallisesti alueen yritysten omalla laitoksella toisi tulevaisuuden näkymiin kaivattua vakautta. Tämä näkemys on kirjattu myös Kirkkokallion teollisuusalueen kehittämiseen tähtäävään ViherCenterhankkeeseen. Näille polttoainevolyymeille (sähköteho alle 2MW) edullisin ja loogisin sähköntuotantotapa on käyttää rasva voimalaitosdieselmoottorin polttoaineena. Ongelmaksi muodostuvat rasvan moottoripolttoaineeksi hankalat ominaisuudet: mahdolliset epäpuhtaudet, vapaat rasvahapot ja korkea viskositeetti normaalilämpötilassa Lainsäädäntö Jätteenpolttoasetuksen soveltamisesta talin polttoon syntyy , alkaen myös vanhoille polttolaitoksille, suuret kustannukset. Tällöin asetus koskee myös laitoksia, joiden ympäristölupa on myönnetty ennen Nämä laitokset joutuvat investoimaan päästöjensä seurannan instrumentointiin ja mahdollisesti myös savukaasujen sekä jäteveden puhdistuslaitteistoihin. Jätteenpolttoasetus edellyttää päästöjen seurantaa mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasuista typenoksideja, hiilimonoksidia, rikkidioksidia, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, suolahappoa, fluorivetyä sekä apusuureina käytettäviä palotilan lämpötilaa, savukaasun painetta, lämpötilaa, happipitoisuutta ja vesihöyryn

16 16 määrää. Lisäksi Jätteenpolttolaitos on velvoitettu suorittamaan määräajoin tiettyjen komponenttien kuten raskasmetallien pitoisuuksien mittaukset ja laitteiston kalibrointimittaukset mennessä vanhat laitokset joutuvat asentamaan vaatimusten mukaiset päästöjenmittaus, tiedonkeruu, ja käsittelylaitteistot. Mikäli pieni, alle 50MW, polttolaitos ei kuulu jätteenpolttoasetuksen piiriin selviää se huomattavasti alhaisemmin, päästöjen vähentämiseen ja seurantaan tarvittavin, investoinnein. Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele alle 50MW laitoksille päästöjen rajaarvoja vaan ne kirjataan tapauskohtaisesti laitoksen ympäristölupaan. Näin vaikka vuonna 2001 pienet laitokset tuottivat energiatuotannon typenoksidipäästöistä 17% ja rikkidioksidipäästöistä jopa 30%. Ihmisravinnoksi tarkoittamattomia eläinsivutuotteita kohdellaan siis nykyisessä lainsäädännössä jätteinä, juuri mitenkään erottelematta niitä erilaisiin tuotteisiin. Koska komission säädös 1774/2002 on avoin mahdollisille uusille hyväksyttäville tavoille hävittää tai käyttää näitä tuotteita, kunhan käyttötavat saavat asianmukaisen tieteellisen komitean hyväksynnän, ovat monet yksittäiset tahot pyrkineet tuomaan komission tietoon omia näkemyksiään. Näin on toiminut myös EFPRA (European Fat Processors and Renderers Association), joka on toimittanut komissiolle lisätietoja talin poltosta höyrykattiloissa lämmön tai sähköntuotantoon. Näiden tietojen pohjalta EFSA:n (European Food Safety Authority) biologisen riskin paneeli omaksui 22. huhtikuuta 2004 mielipiteen, jonka mukaan myöskään 1. kategorian eläinsivutuotteista tehdyn talin polttaminen höyrykattiloissa ei tuota ylimääräistä biologista riskiä ja voidaan näin hyväksyä yhtenä tapana hyödyntää ja hävittää TSEriskiainesta[6]. Saman vuoden kesäkuussa EFSA omaksui myös myönteisen kannan kategorian 1 eläinsivutuotteiden jalostamiseksi biodieseliksi, tarkkaan määritellyllä transesteröinti ja esteröintimenetelmällä. Komission asetuksella 92/2205 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1774/2002 tekemät muutokset mahdollistavat kategorian 1 eläinsivutuotteista tuotetun talin hävittämisen seuraavilla tavoilla: Emäshydrolyysillä, korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuvalla biokaasuprosessilla, biodieselin tuotantoprosessilla, korkeassa paineessa ja lämpötilassa tapahtuvalla hydrolyysillä ja Brookesin kaasutusmenetelmällä. Biodieselin tuotantoprosessia ei sovelleta asetuksen 1774/ artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdissa tarkoitettuun ainekseen. Siis ainekseen joka on saatu eläimistä, joilla epäillään olevan TSEtartunta tai joissa TSE on todettu tai jotka on lopetettu TSE hävittämistoimenpiteiden osana. Tällä hetkellä EFSA:n omaksumien mielipiteiden pohjalta komissio on laatimassa muutosta asetukseen 92/2005, joka jo sinällään on lisäys asetukseen 1774/2002, mikä toisi nämä käsittelytavat, poltto höyrykattilassa ja biodieselin tuotanto, osaksi lainsäädäntöä hyväksyttyinä keinoina kategorian 1 materiaalin hyödyntämiseksi. Sitä miten tämä vaikut

17 17 taa tulkintaan siitä, että nämä eläinsivutuotteet ovat jätettä ja niin ollen poltettava jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on vaikea arvioida. Sillä jo ennen tätä, kaikkien kategorioiden ihmisravinnoksi tarkoittamattomat eläinsivutuotteet on voitu tai jopa pitänyt asetuksen 1774/2002 mukaisesti hävittää jätteenä polttamalla. Toisiko tämä uusi lisäys toteutuessaan mahdollisuuden polttaa talia höyrykattiloissa ilman jatkuvatoimista savukaasujen analysointilaitteistoa ja tiukkoja jätteenpolton päästörajoja. Komission työpöytäkirjassa todetaan erikseen vain, että eläinrasvan poltossa on tarkkailtava savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta tai jotakin vastaavaa parametriä, josta voidaan todeta polttoaineen täydellinen palaminen. Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Emäshydrolyysi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuva biokaasuprosessi kategorioiden eläinrasvoille. Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien Korkeassa paineessa ja lämpötilassa Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien tapahtuva hydrolyysi kategorioiden eläinrasvoille. Brookesin kaasutusmenetelmä Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Biodieselin tuotanto prosessi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Höyrykattila Komissio on esittänyt muutosta asetukseen 92/2005, mikä sallisi kaikkien kategorioiden eläinrasvojen hävittämisen polttamalla höyrykattilassa. Käyttö dieselmoottorissa EFPRA laatinut esityksen komissiolle sallia eläinrasvojen hävittäminen dieselmoottorissa polttoaineena. Taulukko 7. Eläinrasvojen hävittämistapojen nykytilanne lainsäädännössä.

18 Talin tämän hetkinen asema Ihmisravinnoksi tarkoittamattomia eläinsivutuotteita kohdellaan siis nykyisessä lainsäädännössä jätteinä, juuri mitenkään erottelematta niitä erilaisiin tuotteisiin. Koska komission säädös 1774/2002 on avoin mahdollisille uusille hyväksyttäville tavoille hävittää tai käyttää näitä tuotteita, kunhan käyttötavat saavat asianmukaisen tieteellisen komitean hyväksynnän, ovat monet yksittäiset tahot pyrkineet tuomaan komission tietoon omia näkemyksiään. Näin on toiminut myös EFPRA (European Fat Processors and Renderers Association), joka on toimittanut komissiolle lisätietoja talin poltosta höyrykattiloissa lämmön tai sähköntuotantoon. Näiden tietojen pohjalta EFSA:n (European Food Safety Authority) biologisen riskin paneeli omaksui 22. huhtikuuta 2004 mielipiteen, jonka mukaan myöskään 1. kategorian eläinsivutuotteista tehdyn talin polttaminen höyrykattiloissa ei tuota ylimääräistä biologista riskiä ja voidaan näin hyväksyä yhtenä tapana hyödyntää ja hävittää TSEriskiainesta. Saman vuoden kesäkuussa EFSA omaksui myös myönteisen kannan kategorian 1 eläinsivutuotteiden jalostamiseksi biodieseliksi, tarkkaan määritellyllä transesteröinti ja esteröintimenetelmällä. Komission asetuksella 92/2205 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1774/2002 tekemät muutokset mahdollistavat kategorian 1 eläinsivutuotteista tuotetun talin hävittämisen seuraavilla tavoilla: Emäshydrolyysillä, korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuvalla biokaasuprosessilla, biodieselin tuotantoprosessilla, korkeassa paineessa ja lämpötilassa tapahtuvalla hydrolyysillä ja Brookesin kaasutusmenetelmällä. Biodieselin tuotantoprosessia ei sovelleta asetuksen 1774/ artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdissa tarkoitettuun ainekseen. Siis ainekseen joka on saatu eläimistä, joilla epäillään olevan TSEtartunta tai joissa TSE on todettu tai jotka on lopetettu TSE hävittämistoimenpiteiden osana. Tällä hetkellä EFSA:n omaksumien mielipiteiden pohjalta komissio on laatimassa muutosta asetukseen 92/2005, joka jo sinällään on lisäys asetukseen 1774/2002, mikä toisi nämä käsittelytavat, poltto höyrykattilassa ja biodieselin tuotanto, osaksi lainsäädäntöä hyväksyttyinä keinoina kategorian 1 materiaalin hyödyntämiseksi. Sitä miten tämä vaikuttaa tulkintaan siitä, että nämä eläinsivutuotteet ovat jätettä ja niin ollen poltettava jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on vaikea arvioida. Sillä jo ennen tätä, kaikkien kategorioiden ihmisravinnoksi tarkoittamattomat eläinsivutuotteet on voitu tai jopa pitänyt asetuksen 1774/2002 mukaisesti hävittää jätteenä polttamalla. Toisiko tämä uusi lisäys toteutuessaan mahdollisuuden polttaa talia höyrykattiloissa ilman jatkuvatoimista savukaasujen analysointilaitteistoa ja tiukkoja jätteenpolton päästörajoja. Komission työpöytäkirjassa todetaan erikseen vain, että eläinrasvan poltossa on tarkkailtava savukaasujen hiili

19 19 monoksidipitoisuutta tai jotakin vastaavaa parametriä, josta voidaan todeta polttoaineen täydellinen palaminen. Hävitysmenetelmä Tilanne lainsäädännössä Emäshydrolyysi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Korkeassa paineessa tapahtuvaan hydrolyysiin perustuva biokaasuprosessi kategorioiden eläinrasvoille. Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien Korkeassa paineessa ja lämpötilassa Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien tapahtuva hydrolyysi kategorioiden eläinrasvoille. Brookesin kaasutusmenetelmä Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Biodieselin tuotanto prosessi Voidaan tällä hetkellä käyttää kaikkien kategorioiden eläinrasvoille. Höyrykattila Komissio on esittänyt muutosta asetukseen 92/2005, mikä sallisi kaikkien kategorioiden eläinrasvojen hävittämisen polttamalla höyrykattilassa. Käyttö dieselmoottorissa EFPRA laatinut esityksen komissiolle sallia eläinrasvojen hävittäminen dieselmoottorissa polttoaineena. Taulukko 8. Eläinrasvojen hävittämistapojen nykytilanne lainsäädännössä Talin polton päästöjen arviointi Talin mahdollisesti sisältämistä ympäristölle haitallisista ja poltettaessa ilmaan vapautuvista epäpuhtauksista kuten raskasmetalleista, dioksiineista jne. ei liene tehty määrityksiä, mutta niiden määrää voidaan tarkastella käymällä läpi esimerkiksi Honkajoki Oy:llä suoritettuja savukaasuanalyysejä. Nämä savukaasun laadun mittaukset osoittavat, että poltettaessa pelkästään talia päästöt alittavat kirkkaasti jätteenpolttoasetuksen rajaarvot niin raskasmetallien, dioksiinien, furaanien, fluorivedyn, suolahapon kuin rikkidioksidinkin

20 20 osalta, eikä tali näin ollen myöskään voi sisältää kyseisiä komponentteja. Voidaankin siis melko aiheellisesti kysyä onko perusteltua pitää talia jätteenä. Ainoa peruste tällä hetkellä lienee tiettyjen eläinperäisten tuotteiden sisältämä tartuntariski, joka kuten edellä on esitetty, poistuu rasvaa oikein käsiteltäessä. Euroopan unioni asetti jo vuonna 1996 Vihreässä kirjassaan tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käytölle ja nimesi uusiutuvien energialähteiden käytön etuja sekä käytön yleistymisen esteitä. Keinoina asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi komissio näkee uusiutuvia energialähteitä tukevan aluepolitiikan syrjäseuduilla ja maaseudulla, sekä yhtenäisen maatalouspolitiikan, jolla tuetaan kestävien energiamuotojen tuotantoa ja kehittämistä. Parlamentin Vihreässä kirjassa ottamaa kantaa syvennettiin ns. Valkoisessa kirjassa (1998), lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto laativat direktiivin 2001/77/EY, sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla. Minkä pohjustuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistäminen kuuluu keskeisiin painotuksiin yhteisön toiminnassa. Myös Suomi on luonut oman uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmansa vuosiksi Sen mukaan uusiutuvan energian käyttöä tulisi lisätä noin 30% vuoteen 2010 mennessä verrattuna vuoteen Tärkeinä keinoina tavoitteen saavuttamiseksi tässä ohjelmassa nähdään teknologian kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi myös erilaiset säädökset, määräykset ja sopimukset. Jätestatuksen poistaminen talin poltolta olisi hyvin linjassa edellä mainituiden tavoitteiden kanssa. Vaikka tällä toimenpiteellä ei saavutettaisikaan kansallisesti merkittävää kasvua bioenergian tuotannossa, olisi se silti selvä merkki siitä, että yhteiskunta pyrkii vakavasti täyttämää asetetut tavoitteet Jos talia kohdeltaisiin polttoaineena Jos talin status muuttuisi jätteestä polttoaineeksi, ei sille tarvitsisi enää soveltaa jätteenpolttoasetusta, vaan talia polttavaa laitosta kohdeltaisiin tavallisena polttolaitoksena ja näin se ei olisi välttämättä pakotettu investoimaan kalliisiin päästöjenseurantalaitteisiin. Lisäksi polttolaitokseen sovellettaisiin huomattavasti väljempiä päästöjen rajaarvoja. Kuten jo todettua, tällä hetkellä alle 50 MW polttolaitoksille ei ole lainsäädännössä päästörajaarvoja. Vuoden 2005 alussa kumottiin ainoa alle 50 MW laitoksien päästöjen rajaarvoja koskenut valtioneuvoston päätös 157/1987. Sen todettiin olevan auttamattomasti vanhentunut. Kyseisessä päätöksessä puututtiin vain polttolaitosten hiukkaspäästöihin ja niille annetut rajaarvotkin olivat nykymittapuulla huiman korkeat.

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 10.11.2005 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POLTTOAINETEHOLTAAN VÄ- HINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDI- OKSIDI-,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti ET

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti ET KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVORAPORTTI 2015 Raportti Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Tuotanto...3 2.1 Tuotantoprosessi...3 3 Käyttötarkkailu...4 3.1 Polttoainetarkkailu...5 3.2 Arinakattilan

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ohje sähköverkkoluvan hakemisesta uudistetun sähkömarkkinalain (588/2013) voimaan tullessa

Ohje sähköverkkoluvan hakemisesta uudistetun sähkömarkkinalain (588/2013) voimaan tullessa Ohje 1 (5) Ohje sähköverkkoluvan hakemisesta uudistetun sähkömarkkinalain (588/2013) voimaan tullessa Tämä ohje koskee jakeluverkonhaltijan sähköverkkolupaa ja suljetun jakeluverkon sähköverkkolupaa sekä

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 23. -24.8.2016 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Ajankohtaista päästösääntelyssä suuret ja pienet

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Teemu Vilppo 19.11.2013 Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Katsaus lainsäädäntöön Polttoaine - Puu - Kaasu Hyötysuhde Päästöt Lainsäädäntöä liittyen pien-chp:n

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, L 52/12 Euroopan unionin virallinen lehti 24.2.2012 PÄÄTÖKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry LCP BREF:N KUSTANNUSVAIKUTUKSET BIOMASSAA JA TURVETTA KÄYTTÄVILLE POLTTOLAITOKSILLE SISÄLTÖ Johdanto 3 Tarkastelun lähtökohdat / päästökomponentit 4 Tarkasteltavat

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi,

Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi, Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle kuuluu? Heidi Lettojärvi, Sisältö Missä vaiheessa ollaan? Kokemuksia ja kommentteja prosessista Mitä tulossa? Mitä vaikutuksia? Seuraavaksi 2 2011 Sevilla-prosessi

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.5.2016 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot