MUISTOJA 20 VUODELTA

Transkriptio

1 MUISTOJA 20 VUODELTA

2 Sisällys Me tämän teimme! Tervehdykset Klubin perustaminen Jäsenistö Toiminta Kansainvälinen palvelu Tiedotus Presidenttien kertomaa Klubin jäsenet 2010 Tunnelmia Tunnelmia Liitteet & lähteet

3 Me tämän teimme! Chicagolainen juristi Paul Harris kutsui koolle 23. helmikuuta 1905 ensimmäisen rotarykokouksen, jonka johdosta perustettiin ensimmäinen rotaryklubi Chicagoon. Se otti tehtäväkseen paikallisen liikemoraalin parantamisen. Nopeasti kuitenkin teema laajeni ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseksi. Eurooppaan rotarytoiminta tuli 1911, jolloin Lontooseen perustettiin ensimmäinen rotaryklubi. Suomessa rotarytoiminta alkoi , jolloin Helsinkiin perustettiin ensimmäinen rotaryklubi. Lahteen rotarytoiminta jalkautui Jäseniä maailmanlaajuisessa järjestössä on 1,2 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa toimii hieman yli 300 rotaryklubia, joissa on lähes rotaria. Piirissämme 1390 on toimintavuonna toimii 58 rotaryklubia, joissa on yhteensä jäsentä. Piirin pohjoisin klubi on Pihtiputaalla ja eteläisin Orimattilassa. Piirissä toimii myös yksi Rotaract-klubi, jonka jäsenet ovat vuotiaita. Lahdessa on tällä hetkellä 8 klubia. Teot puhuvat rotarytoiminnan puolesta. Näistä mainittakoon nuorisovaihto sekä maailman laajuiset humanitaariset hankkeet. Polion poistaminen maailmasta on merkittävä hanke, johon rotaryjärjestö on kanavoinut 700 miljoonaa dollaria sekä lisäksi vapaaehtoistyötä. Rotarytoiminnan pitkät ja arvokkaat perinteet velvoittavat jokaista rotaria palvelemaan ja antamaan ajastaan. Palvelu- ja auttamismieltä tarvitaan jatkuvasti, ja meidän tehtävämme on muuttunut entistä enemmän ympäröivän yhteiskunnan sekä auttamiseksi että kehittämiseksi. Järjestön tunnuslause Palvelumieli itsekkyyden edelle sekä suomalaisen Rolf Klärichin, RI:n presidentti , tunnuslause Anna ajastasi soveltuvat hyvin nykypäivän rotarytoimintaan. Lahti-Launeen rotaryklubi on palvellut 20 vuotta, mikä on oiva virstanpylväs tarkastella menneitä vuosikymmeniä. Tähän olemme koonneet monista lähteistä klubin tapahtumia ja tunnelmia. Presidentit ovat laatineet katsauksen omasta toimintavuodestaan. Toivomme, että Lahti-Launeen rotaryklubin muistot palauttavat lukijalle mieleen myös muita menneiden vuosien tapahtumia meiltä ja muualta. Kiitämme kaikkia tämän julkaisun aineistoa kartuttaneita. Samoin kiitämme tervehdyksen esittäjiä. 3

4 Tervehdykset Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Hyvän tekijöitä tarvitaan Lahti-Launeen rotaryklubi on tehnyt esimerkillistä työtä kansainvälisen nuorisovaihdon ja paikallisien hyväntekeväisyystempausten muodossa. Pyrkimys hyviin asioihin ja ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseen ovat jo 20 vuoden ajan säilyneet paikallisjärjestön ohjenuorana. Hyvän tekemisen muodot voivat vaihdella tärkeintä on tuottaa hyvää toisille. Vaikka nuorten mahdollisuudet kokea vieraita kulttuureita ovat lisääntyneet huimasti, tarjoaa rotarytoiminta yhä erilaisen mahdollisuuden tutustua suomalaisen kodin elämään aivan perheenjäsenen tavoin. Vastavuoroisesti lahtelaisnuoret ovat saaneet mahdollisuuksia tutustua elämänmuotoon toisessa maassa. Kansainväliset kokemukset rikastuttavat ja opettavat nuorille erilaisten kulttuurien arvostusta ja ymmärrystä. Julkisten palveluiden rinnalla tarvitaan kansalaisaktiivisuutta ja järjestöjen toimintaa näin voidaan taata yhteisön kehittyminen ja hyvinvointi. Lahden kaupunki painottaa strategiassaan asukkaidensa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, mutta myös ympäristön kuormittamisesta. Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto ovat Lahdelle erityisen tärkeitä. Vetovoimaisena, asukaslukuaan kasvattavana ja yritystyöpaikkoja lisäävänä ympäristökaupunkina Lahti on edelläkävijä. Toiveemme on, että myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Lämpimät onnittelut Lahti-Launeen rotaryklubille ja menestystä toiminnalle myös tulevina vuosikymmeninä! Piirin 1390 piirikuvernööri Eero Piipponen Lahti-Launeen rotaryklubin sisaret ja veljet Klubin perustamisesta on kulunut 20 vuotta. Silloin oli RI-presidenttinä amerikkalainen Hugh M. Archer, Dearborn, Michigan,USA. Hänen teemanaan oli enjoy Rotary - nauti rotarysta. Klubi on kokenut kaikki lapsen kehitysvaiheet ja tauditkin sekä ylittänyt puperteetti-iän. Klubi suoritti ylioppilastutkinnon ja on nyt aloittamassa nuorena aikuisena opintojaan rotaryn yliopistossa pääaineina PolioPlus, sivuaineina jäsenhankinta ja palvelukyvyn lisääminen. Siinä sitä hommaa riittääkin. Opettajana ehdottaisin, että klubi keskittyisi ensimmäisenä vuonna vain muutamaan aineeseen. Tärkeintä olisi saada PolioPlus -ohjelma loppuun. Jäsenhankinnankin voisi suorittaa alkuvaiheessa. Sivuaineena voisi olla palvelukyvyn lisääminen. Se vaatii useamman vuoden, että lopullinen tavoite saavutetaan. Tämän jälkeen klubi voisi keskittyäkin oman paikkakunnan aineisiin yhdessä muiden lahtelaisten klubien kanssa. Yhteistyö on voimaa. Ja jos kaikki onnistuu, klubi voi saada muutaman vuoden kuluttua ensimmäisen työpaikkansa piirin johdossa. Toivotan Lahti-Launeen rotaryklubille mitä parhainta onnea ja menestystä tulevillekin vuosille! Rotaryn tulevaisuus on sinun käsissäsi. 4

5 Uuden klubin perustaminen Juhani Kuivalainen, klubin perustamisen puuhamies Juhani Kuivalainen sai Lahti-Launeen rotaryklubin perustamistehtävän 1988 silloiselta piirikuvernööriltä Kauko Lahdenperältä, joka oli saanut tehtävän jo edeltäjältään. Juhani lähetti kutsun Lahti-Launeen rotaryklubin perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Lahden Upseerikerholla. 5

6 Oma Lähiö lehti kirjoitti sunnuntaina näin: Etelä-Lahteen perustettiin rotaryklubi. Jälleen yksi osoitus siitä, että eteläinen Lahti on kaikin tavoin muuttumassa kaupungin etupuoleksi. Hennalan Upseerikerholla pidettiin viime viikon torstaina Lahti-Launeen rotaryklubin perustava kokous. 6

7 Perustamisjuhla Lahti-Launeen rotaryklubi kirjattiin virallisesti sai toimintavaltuudet Perustamiskirja on nykyisen kokouspaikan vitriinissä. Piirin 1390 silloinen piirikuvernööri Seppo Pietilä luovutti LahtiLauneen rotaryklubin ensimmäiselle presidentille Juhani Kuivalaiselle perustamiskirjan pidetyssä perustamisjuhlassa. Asiakirjat kertovat, että perustamisjuhlan musiikki oli tilaisuuden merkityksen ja luonteen mukaista. Siellä esiintyi Veikko Saarnikosken trio, jossa maestron lisäksi soittivat Hannu Kivelä ja Louis Pasquet. Lisäksi Pasquet säesti Elisabet Haaviston ja Ari Mannelinin lauluesitykset, jotka olivat nautittavia. Perustamisjuhlan juhlamenyy oli maittava: katkarapusalaatti, linnapaisti, uuniperuna; marjat kinuskikastikkeella; kahvi avec. Juomana koko aterian ajan oli punaviini. Juhla päättyi Jalalla koreasti ohjelmaan. 7

8 Kokouspaikaksi Upseerikerho Launeen pulppuava lähdevesi Lahti-Launeen rotaryklubi valitsi kokouspaikakseen Lahden Upseerikerhon. Uuden rotaryklubin perustaminen näkyi myös ulospäin: ulko-oveen kiinnitettiin rotaryratas, ja torstaisin kokouksien aikana alkoi liehua uusi rotarylippu. Vuonna 2006 Mukkulan rotaryklubi valitsi myös Upseerikerhon kokouspaikakseen. Ketjujen vaihtokokous on pidetty jo monena kesänä Myllysaaressa, jossa olemme saaneet nauttia maiseman ohella maukkaasta lohisopasta lisäkkeineen. Lahden Upseerikerho on vahvasti sidoksissa Suomen historiaan. Tsaarin vallan aikana 8. lokakuuta 1911, laskettiin Hennalan kasarmin peruskivi venäläisin juhlallisuuksin: Maapohja siunattiin pyhitetyllä vedellä ja kirkon rukouksin. Kerhorakennus valmistui 1913, mutta venäläiset ehtivät käyttää varuskuntaa vain muutaman vuoden. Kun Suomi itsenäistyi 1917, varuskunta sai uudet isännät. Se on toiminut koko ajan upseerikerhona: ensin venäläisten kasinona ja sitten suomalaisten upseerien paikkana. Kasarmialueen peruskiven arvellaan olevan Upseerikehon perustuksissa. Lahti-Launeen rotaryklubin standaari otettiin käyttöön Sen suunnitteli klubin silloinen jäsen Antti Salokannel, joka kuvaili symboliikkaa seuraavasti: Vanhan sadun mukaan sateenkaaren toisessa päässä on ruukullinen kultaa. Tämä uskomus tekee uskottavaksi meille tunteen kaiken kauneuden arvosta ja merkityksestä. Sateenkaaren värit sulautuvat toisiinsa saumattomasti kokonaisuudeksi, mikä voisi tarkoittaa kaikkien erilaisten ihmisten ja kansojen yhteistyöllä aikaansaatua kaunista kokonaisuutta. Kaarimuoto on jo itsessään muoto, joko kokoaa meidät yhteen. Sateenkaari on myös jokaiselle yksilölle omakohtainen ja samalla yhteinen kokemus. Jokainen ihminen näkee kaaren eri paikasta! Rotarytyö on parhaimmillaan saumatonta yhteistyötä kauniin ja hyvän saavuttamiseksi. Se on työtä, jonka arvo näyttäytyy niin aineellisessa kuin aineettomassakin muodossa yksilöille, yhteisöille ja kansoille. Sen työ voi muuttua ruukulliseksi kultaa. Upseerikerhot sijaitsivat suljetuilla alueilla, ja ne oli tarkoitettu vain upseerien kokoontumispaikoiksi, joihin ulkopuolisilla ei ollut asiaa. Ehkäpä tästä syystä upseerikerhoilla on edelleenkin hieman salaperäinen maine. Lahden Upseerikerho on ollut avoin kaikelle kansalle jo muutaman vuosikymmenen. Nykyisin Upseerikerhoa pitävä Etelä-Suomen Juhlapalvelut Ky vaalii arvokkaan juhlapaikan perintöä loisteliaassa miljöössä ja tarjoaa juhla- ja kokouspalveluita vierailleen. 8

9 Alkuvuosien tunnelmia Perustajajäsenet luonnehtivat, että Lahti-Launeen rotaryklubin toiminnan alkuvuosina tunnelma oli nykyistä juhlallisempi, ehkä lievästi jännittynyt, koska useimmille jäsenille rotarytoiminta oli uutta. Kokouksiin tultiin pikkutakkiin ja solmioon pukeutuneina. Klubimestari otti jäsenet vastaan. Pääosa rotareista söi myös päivällisen. Esitelmät olivat henkilöegoja. Ei ollut erityisteemaa, ellei siihen lasketa rotarytietoutta. Joulujuhla kuului vakio-ohjelmistoon. Se oli perheen yhteinen juhla, jonka ohjelman suunnittelivat ja toteuttivat klubin jäsenet. Joulujuhla pidettiin juhlavasti. Lahti-Launeen rotaryklubin perustamisvaiheessa 1989 elettiin nousukauden loppuaikaa. Mottona oli Hae taskut täyteen taskurahaa!, mikä kuitenkin päättyi, ja lama alkoi Suomen asuntokauppa pysähtyi syyskuussa Glasnost oli voimissaan, mutta Itä-Euroopan kommunistijärjestelmät romahtivat: Berliinin muuri sortui, Baltian maat itsenäistyivät ja Caucescu syöstiin vallasta, ja pariskunta teloitettiin. Neuvostoliitonkin romahdus oli näköpiirissä. Lahti-Launeen rotaryklubin perustamisen aikoihin rotarymaailmaan kuului seuraavaa: Suomalainen Rolf Klärich RI:n presidentti Laihian rotaryklubi täytti 30 vuotta. Perustettiin Nuukalaislegioona Laihian säästäväisyysperinteen kunnioittamiseksi. Tallinnassa kokoontui ryhmä rotaryklubin tavoin Ensimmäinen klubi oli perustettu Tallinnaan Toiminnassa oli ollut tauko, klubia ei ollut lopetettu. Virallisesti Tallinnan Rotaryklubi chartrattiin uudelleen , kummina Helsingin rotaryklubi. Suomessa oli 274 klubia ja rotaria vuoden 1989 lopussa. Ilmestyi Ampan ansiokas kirjoitus Jätkän kynttilässä - Millainen on rotari? Kunniajäsen Seppo Savolaisen perinne Lahti-Launeen rotaryklubissa alkoi heti arvokas perinne. Kunniajäsen Seppo Savolainen on pitänyt vuosittain esitelmän Itsenäisyyspäivää edeltävässä klubikokouksessa. Aiheet ovat olleet isänmaallisia, ja ne ovat sisältäneet koskettavia, Sepon omia kokemuksia. Seuraavassa on Sepon esitelmä, jonka hän piti Kesällä 1939 neuvottelivat Neuvostoliitto, Ranska ja Englanti keskinäisestä avunannosta Saksan uhkaa vastaan. Kun Ranska ja Englanti eivät suostuneet Neuvostoliiton vaatimuksiin, yllätti Neuvostoliitto koko maailman tekemällä hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Sopimukseen liittyvä salainen lisäpöytäkirja vaikutti kohtalokkaasti monien valtioiden, myös Suomen kohtaloon. Siinä sovittiin, että Saksa saa vapaat kädet Puolan länsiosaan ja Neuvostoliitto samoin Puolan itäosaan, Viron, Latvian, Liettuan ja Suomen osalta. Seurauksena oli, että Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan ja valtasi sen parissa viikossa. Alkoi toinen maailmansota. Neuvostoliitto puolestaan miehitti sen jälkeen Puolan itäosan ja syyskuun lopussa ja lokakuun alkupuolella kutsui vuoronperään Viron, Latvian ja Liettuan edustajat Moskovaan ja esitti niille Neuvostoliiton turvallisuuden varmistamiseksi laajoja sotilasliittoa ja tukikohtien luovuttamista koskevia vaatimuksia. Näin solmittiin mm. Neuvostoliiton ja Viron kesken avunantosopimus 10 vuodeksi. Sen varjolla Neuvostoliitto miehitti Viron. Vastaavalla lailla tapahtui Latvian ja Liettuan kanssa. Vaikka Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari Molotov lokakuun viimeisen päivän puheessaan sanoi näin: Mainittujen keskinäisen avun sopimusten erikoinen luonne ei suinkaan merkitse minkäänlaista Neuvostoliiton puuttumista Viron, Latvian ja Liettuan asioihin. Päinvastoin, kaikissa näissä keskinäisen avun sopimuksissa tehdään luja varaus valtioiden itsenäisyyden koskemattomuudesta. Me nyt tiedämme, että ne tosiasiassa merkitsivät mainittujen valtioiden itsenäisyyden päättymistä ja niiden liittämistä Neuvostoliittoon. Suomi sai 5. lokakuuta kutsun Moskovaan vastaavanlaisiin neuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa Neuvostoliiton silloiset johtomiehet Stalin ja Molotov vaativat Leningradin turvallisuuden vuoksi rajan siirtämistä Karjalan kannaksella ja Neuvostoliiton oikeutta perustaa sotilastukikohtia Suomen alueelle. Nämä vaatimukset suomalaiset hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kokivat suuren ja mahtavan naapurin käyttämäksi tekosyyksi laajentumispyrkimyksilleen. Ei tuumaakaan ajattelu oli yleistä. 9

10 Jäsenistö Nykyinen jäsenistö Lahti-Launeen rotaryklubin jäsenmäärä on vaihdellut jäsentä. Klubin 30 perustajajäsenestä klubissa on edelleenkin yhdeksän jäsentä. Se on ottanut vuosittain 2 4 uutta jäsentä. Juhlavuonna klubissa on 33 jäsentä. Naiset jäseniksi Lahti-Launeen rotaryklubi on ottanut jäsenikseen naisia 1996 alkaen. Ensimmäiset jäsenet olivat Sonja Servomaa ja Tuija Kanerva-Niemi, jotka aloittivat rotarytaipaleen ketjujen vaihtokokouksessa kesällä Toimintavuonna klubiin liittyivät myös Tuula Hirvonen, Arja Naskinen, Tuija Seppäläinen ja Marja Malminen. Naisjäsenten valitsemisesta silloinen piirikuvernööri antoi Lahti- Launeen rotaryklubille Euroklubin nimen ja kunniakirjan. Näiden kahden vuosikymmenen aikana naisten määrä on kasvanut kiitettävästi. Juhlavuonna jäsenistössä on kuusi naista. Lahti-Launeen rotaryklubin ensimmäinen naispresidentti oli Raili Töntsi Asiasta uutisoi näyttävästi Uusi Lahti lehti kesällä Toiminta Viikkokokoukset Alkuvuosien virallisiksi luonnehditut kokoukset ovat muuttuneet luonteeltaan. Jäsenistön mielestä nykyisten kokousten ilmapiiri on välitön ja miellyttävä, mikä ilmeni syksyllä 2007 laaditusta SWOT:sta. Kokousten sisältö on noudattanut alussa omaksuttua ja rotarysuositusten mukaista kaavaa: yhteinen päivällinen, seurustelua ja esitelmä. Piirikuvernööri Anna-Liisa Kiiskinen korosti klubivierailullaan, että klubikokous on erinomainen kohtaamispaikka, joka tyydyttää jäsenistön kolmentasoisia tarpeita. Missä muussa harrastustoiminnassa on mahdollista tutustua eri alojen ihmisiin, nauttia maittavasta ruuasta sekä saada uutta tietoa ja kartuttaa tietopääomaa. Vierailut Lahti-Launeen rotaryklubi on vieraillut aktiivisesti yrityksissä, julkishallinnon kohteissa sekä kulttuurikohteissa. Lisäksi se on osallistunut useisiin kulttuuritapahtumiin. Presidenttien kertomuksissa on kunkin toimintavuoden vierailukohteet. Vierailukohtaista mainittakoon mm. seuraavat paikat isäntineen: MTV:n toimitiloihin tutustuminen lokakuussa 1996, Eero Pilkama Lahden uuteen kirjastoon tutustuminen 1997, Marja Malminen Lahden alueen rotaryklubien presidentit tutustumassa nuorison illanviettoon kaupungilla 1997, oppaina Mononside ry:n ja Lahden ev. lut seurakuntien nuorisotyön tekijät Lahden kaupungintalo 1997, Esa Juurola Ankkurin satama 1999 Sibeliustalon työmaa 1999 Lahden ort. kirkko 1999 Fellmanni-instituutti 1999 Muotoiluinstituutti 1999 Eduskuntalo 1999, Timo Seppälä, keväällä 1999 valittu kansanedustaja Lahden Matkailukeskus Palvelutalo Huili 2002, Harri Silkosuo Elokuvakeskus 2007, Tomi Rosberg ja sen jälkeen yhteinen illallinen Little Italy ravintolassa Lahden Seudun Osuuspankki 2008, Jouni Hönö Uponor Suomi Nastolan tehdas 2008, Seppo Huotari Mill Jazz -konsertti 2008, Upseerikerhon puistossa Lahden uusi harjoitusjäähalli 2008, Harri Silkosuo Lahden kaupungin sairaalan laajennus, Jalkaranta, 2008, Harri Silkosuo Hartwall 2008 Radio- ja tv-museo 2008 Uudistunut kaupunginkirjasto 2009, Marja Malminen Vammaisratsastus 2009, Atte Sarilo Musiikki punaisena lankana ohjelmissa Musiikki on kuulunut kiinteästi Lahti-Launeen rotaryklubin ohjelmistoon. Klubi nautti monena elokuuna Jazz-torin musiikista. Viime vuosina oman lisänsä on tuonut Mill Jazz-musiikkitapahtuma Upseerikerhon puistossa. Klubin jäsenet ovat myös musiikin taitajia kuten Veikko Saarnikoski, Yrjö Leppänen ja Juha Ketola. He ovat monissa klubin tilaisuuksissa sekä esiintyneet että vastanneet tilaisuuden musiikkitarjonnasta. Klubi on seurannut alusta alkaen Ankkurin rannan ja Sibeliustalon rakentamista. Klubin jäsenillä mielenkiintoisia harrastuksia Klubiesitelmien aiheet ovat usein yllättäneet kuulijansa positiivisesti. Ne ovat käsitelleet mielenkiintoisella tavalla jäsenten harrastuksia, jotka ovat osoittaneet laajan kirjon: musiikki, kirjallisuus, historia, moottoripyöräily ja vuorikiipeily. Esikuntakoulu, kevät 1990 Sopeutumisvalmennuskeskus, kevät 1990 Lahden Lasitehdas, kevät

11 Intercity-kokous Intercity-kokoukset ovat lahtelaisten klubien yhteinen kokoontuminen. Niiden teemat ovat olleet ajankohtaisia ja kiinnostavia: esitelmätilaisuus, paneelikeskustelu, tutustumiskäynti ja muotinäytös: Ankkurin alueen suunnittelu, elokuu 1996 Irti huumeista Paul Harrisin 50-vuotismuisto, tammikuu 1997 Itsenäinen Suomi 80 vuotta, marraskuu 1997 Maamme-laulu 150 vuotta, toukokuu 1998 Juhlakokous, huhtikuu 1991 Räjähtääkö maapallo silmillemme -väestön kasvu ja kehitys, helmikuu 2002 Sotilasmusiikkimuseoon ja Sotilaslääketieteen museoon tutustuminen, maaliskuu 2004 Curling-peliä Vierumäellä, Tuomo Järvinen, syyskuu 2007 Tulevaisuuspaneeli, marraskuu 2007 Nuorten syrjäytyminen, Prof. Matti Rimpelä, huhtikuu 2008 Muotinäytös, maaliskuu 2009 Kylmästä sodasta yhteiskunnan turvallisuuteen, VTT Pekka Visuri, marraskuu 2009 Suomen rajat, suurlähettiläs Heikki Talvitie, helmikuu vuotisjuhla Lahti-Launeen rotaryklubi vietti 10-vuotisjuhlaansa Upseerikerholla. Siinä perustajajäsen Seppo Savolaiselle luovutettiin PHF-tunnustus. Arvokas juhla onnistui hyvin, ja sen järjestelystä vastasivat Yrjö Leppänen, Veikko Saarnikoski ja Pekka Jouko. PETS ja Piirineuvottelu Lahdessa Hennalan varuskunta-alueella Lahti- Launeen rotaryklubi järjesti 13. ja PETS:n ja Piirineuvottelun. Sen vastuullinen vetäjä oli Pekka Jouko, joka sai ansaitusti kiitosta tilaisuuksien onnistumisesta ja täsmällisestä sujumisesta. Saunomista Saunominen on kuulunut myös Lahti-Launeen rotaryklubin ohjelmaan. Useiden toimintavuosien alussa klubi vieraili Seppo Pietilän huvilalla Padasjoella. Siellä vieraat saivat kokea savusaunan suloja ja muita herkkuja. Juhannussauna oli useina kesinä myös Hälvälässä. Mikko Luhtanen on järjestänyt vuosittain perinteisen joulusaunan Luhta Oy:n tiloissa, jolloin on pidetty vaalikokous ja isäntä on pitänyt esitelmän mm. rotissööreistä ja Luhta 100 vuotta. 11

12 Kansainvälinen palvelu Nuorisovaihto Lahti-Launeen rotaryklubin nuorisovaihto on ollut aktiivista. Niinpä monet lahtelaiset nuoret ovat saaneet opiskelumahdollisuuden ulkomailla. Ensimmäinen klubimme lähettämä vaihto-opiskelija oli Esa Irri, joka lähti Brasiliaan Klubimme vastaanotti Attila Passos Ochanhan Brasiliasta. Attila menestyi hyvin ja oli kannustava esimerkki kansainvälisestä opiskelijasta. Suuret kiitokset kuuluvat Mikko Luhtasen ja Seppo Pietilän isäntäperheille. Vaihto-opiskelijat ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä isäntäklubiinsa ja vierailleet siellä. He ovat myös pitäneet esitelmiä tekemisistään ja kokemuksistaan sekä tuoneet muistoksi kotikaupunkinsa rotaryklubin viirin. Jotkut ovat oppineet suomea niin hyvin Lahdessa opiskelleessaan, että ovat pitäneet klubiesityksensä suomeksi. Aktiivinen nuorisovaihto on tuottanut myös tunnustusta. Seppo Huotari sai PHF-tunnustuksen Mikko Luhtasen presidenttikaudella Toisen on saanut Tuija Kanerva Esa Konstin presidenttikaudella Toimintavuonna nuorisovaihto sai uutta puhtia, kun klubiimme palasi muutaman vuoden jälkeen Martti Sahrakorpi. Hän tarttui tuumasta toimeen, ja nyt lahtelaiset klubit ovat pitäneet yhteisiä neuvotteluja ja sopineet yhteisistä pelisäännöistä ja käytänteistä, jotka ovat välttämättömiä. Tällä tavoin voimme osoittaa kansainvälistä päivittäisosaamista: olla vierasmaalaisten isäntäperheitä ja mielenkiintoisen toimintaympäristön tarjoajia. Lahti-Launeen rotaryklubin lähettämien ja vastaanottamien opiskelumaat ovat tarjonneet lähes 30 nuorelle monia huikeita kokemuksia, joista saisi varsinaisen aikamatkan. Seuraavassa on juhlavuonna Australiassa opiskelevan nuoren terveisiä. Reetta Launiemen 25. tammikuuta 2010 klubillemme lähettämät Aurinkoiset terveiset Bendigosta! Australia valmistautuu Australia Dayn viettoon huomenna. Menemme tänä iltana kuuntelemaan aboriginaalimusiikki-konserttia Bendigon puistoon perheeni kanssa. Australia Day on kaikkien lomapäivä, joten vietämme sen perheen kanssa uima-altaalla ja BBQ-ruokaa grillaten. Joulu oli tosiaan aika erilainen. Oli vaikea saada kunnon joulutunnelmaa, kun täällä ei ollut lunta mailla halmeilla eikä oikeita joulukuusia. Oli silti oikein mukavaa viettää joulua eri tavalla. Joulupäivän aamuna oli ihana nähdä perheeni pienten lasten lumoutuneet ilmeet, kun he avasivat joululahjojaan. Kaikki saivat omat joulupukin säkit, jotka oli täytetty lahjoilla. Olimme joululounaalla suvun luona, ja pelasimme koko päivän tennistä ja muita pelejä ja söimme kinkkua, kalkkunaa, ostereita ja rapuja. Tapaninpäivänä pääsin perheeni isän, Steven ja poikien, Samin ja Dylanin, kanssa kriketti-peliin Melbourneen. Se oli hieno kokemus, koska en ollut koskaan aikaisemmin päässyt käymään vastaavalla isolla areenalla enkä nähnyt krikettiä livenä. Me saimme seurata peliä vip boksista käsin, meillä oli oikein oma ruoka-ja juomatarjoilukin -aikamoista luksusta! Olimme perheeni kanssa lomalla Brisbanessa Uuden Vuoden vaihteessa. On niin hienoa päästä näkemään erilaisia paikkoja Australiassa, vasta nyt tajuaa kunnolla, kuinka iso tämä maa on. Brisbanessa oli kuuma ja todella kostea ilmasto. Pidän enemmän koti-bendigon kuivasta ja kuumasta säästä. Olimme perheeni äidin, Suen veljen luona siellä Brisbanessa. Pääsin Brisbanessa Movie world- ja Wet n' Wildteemapuitoihin, joissa vietimme pari päivää perheen huimapäiden kanssa vesiliukumäissä ja vuoristoradoissa. Kävimme myös uimassa useammilla ihanilla rannoilla Brisbanesta pohjoiseen, ja kävimme Eumundi-kylän isoilla markkinoilla, joista saattoi löytää kaikkea riippumatoista saksalaisiin hot dogeihin. Kävimme myös veneajeluilla, kun tulimme takaisin rannikkoa pitkin ja näimme paljon suloisia delfiinejä. ( (Viikon päästä alkaa taas koulu, ja olen innoissani kun pääsen näkemään koulukavereita. Olen valinnut muutaman uuden oppiaineen: kokkauskurssin (food and technology), English language ja tanssi. Oikein mukavaa tammikuun loppua! 12

13 13 Klubin lähettämät vuosivaihto-oppilaat Launiemi Launiemi Suomela Nippala Sillfors Karppinen Sutinen Karppinen Lyytikäinen Ihalainen Rautkivi Jäntti Irri Klubiin tulleet vuosivaihto-oppilaat Passos Ochanha Adams Perkins Wilson Barbosa Paredes Araya Otake Serrano Logan Silva Lòpez Espiritu Santo Richie Hertlein Reetta Noora Iida Antti Pauliina Riikka Anna Maria Veera Heidi Reetta Mari Esa Attila Sarah Anna Naomi Gabriela Juana Hiroko Sabrina Ana Luiza Victor Jillian Anna AUS CAN CAN MEX BRA MEX JPN PERU BRA AUS AUS AUS BRA BRA AUS AUS AUS BRA PERU JPN MEX BRA MEX USA USA

14 GSE-toiminta GSE eli Group Study Exchange on oleellinen osa rotareiden kansainvälistä palvelua. Tämä tarkoittaa maailmanlaajuisesti tapahtuvaa vaihtoa, jossa rotarypiiri lähettää 4 5 akateemista, vähintään kaksi vuotta työelämässä ollutta nuorta toiseen rotarypiiriin tutustumaan oman ammattialansa toimintaan. Lahti-Launeen rotaryklubi on lähettänyt kaksi kertaa GSE-nuoren. Klubimme jäsen Seppo Pietilä on ollut GSE-ryhmän vetäjänä Seuraavassa on GSE-vaihdossa olleen Matias Partasen matkakertomus. Hän toi klubillemme näyttävän 16 viirin kokoelman Australiasta. Osallistuin Rotary-järjestön GSE-vaihtoon piirien 1390 ja 9570 välillä touko-kesäkuussa Piiri 9570 sijaitsee Australian itärannikolla Queenslandin osavaltiossa. Piirin eteläraja menee hieman Brisbanen kaupungin pohjoispuolella. Kooltaan piiri 9570 on suurempi kuin Suomen valtio. Ryhmämme, allekirjoittanut Matias Partanen Lahti-Laune Rotary-klubin lähettämänä, Kanta-Hollolan Rotary-klubista ollut ryhmänjohtaja Sami Sorvali ja kolme muuta ryhmäläistä, lähti matkaan vapun päivänä. Pysähdyimme Intiassa Delhin kaupungissa reiluksi vuorokaudeksi ja jatkoimme siitä Dubain kautta Brisbaneen ja siitä saman tien GSE vaihtomme ensimmäiseen kohteeseen ja piirin suurimpaan kaupunkiin Mackayhin noin tuhat kilometriä Brisbanesta pohjoiseen. Perillä meitä odotti lämmin vastaanotto ja saimme esimakua australialaisten avoimuudesta ja helposta lähestyttävyydestä. Ensimmäiset päivät menivät lähiseutuja kiertäessä. Oma vapaaaikani meni lähinnä nukkuessa aika-eron ja matkaväsymyksen vuoksi. Illat vietimme paikallisten rotareiden kanssa grillijuhlissa ja Mackayn klubien yhteiskokouksessa, jossa ryhmämme piti ensimmäisen kerran esitelmämme Suomesta. Mackayssa oli myös ensimmäinen ammatillinen päivä ja pääsimme tutustumaan paikalliseen tapaan harjoittaa omaa ammattiamme. Mackayn jälkeen vietimme muutaman päivän Sarinan kylässä ja teimme päivän mittaisen retken Suurelle Valliriutalle. Sarinasta siirryimme kohti etelää Rockhamptoniin, jossa pidettiin piirikonferenssi. Tapasimme myös Suomessa olleen australialaisryhmän johtajan Mike McNellyn, jonka seurassa vietimme suuren osan ajastamme. Mike oli Suomessa ollessaan ihastunut maahamme, tutustunut suomalaisiin ja saanut nauttia vieraanvaraisuudesta, joten hän tiesi miten suomalaisen GSE-tiimin kanssa kannattaa toimia. Rockhamptonissa tutustuimme aboriginaalien kulttuuriin ja saimme jokainen innon hankkia heidän taidettaan myös kotiin tuomisiksi. Konferenssissa pidimme esitelmämme henkilölle. Konferenssi päättyi iltajuhlaan, jossa ryhmämme vaaleaa naiskauneutta suorastaan revittiin lavalle esiintymään ja osallistumaan erilaisiin ohjelmanumeroihin. Seuraavana päivänä matka jatkui kohti sisämaata. Matkasimme noin tuhannen kilometrin päähän rannikosta alueelle, jossa on hiilikaivoksia ja karjankasvatusta. Longreachissa tutustuimme paikalliseen elämänmenoon ja näimme eteläisen tähtitaivaan kaikessa loistossaan kaukana suurista kaupungeista. Sisämaan klubit olivat pieniä ja tunnelma monesti hyvin rento. Esitelmämme herätti kysymyksiä ja itse pyrin muuttamaan osuuttani vastaamaan paikkakunnan elinkeinoja vastaavaksi, jotta isäntämme näkisivät miten heitä lähellä olevat arkipäivän asiat ovat meillä. Sisämaan kiertueen jälkeen suuntasimme takaisin rannikon lähettyville. Pysähdyimme monessa pienessä kaupungissa ja kylässä. Saimme kaikkialla ystävällisen vastaanoton ja vierailumme tuntui katkaisevan arjen ainakin hetkeksi. Paikasta toiseen siirtyminen päivän kahden välein oli matkan raskain osa, sillä muutamissa paikoissa olisi viihtynyt muutaman päivän pitempäänkin. 14

15 Kiersimme kansallispuistoissa ja eläintarhoissa. Näimme valtavia määriä kenguruita, emuja ja matkan ehkäpä hienoimmassa kaupungissa Maryboroughissa jopa yhden villin koalan, joka on nykyään harvinaista. Krokotiilipuistossa kuulimme huimia tarinoita Australiassa tapahtuneista krokotiilihyökkäyksistä. Vietimme viikonvaihteen myös Frasier-Islandilla, joka on monimuotoisen luontonsa johdosta Unescon maailmaperintökohde. Valitettavasti tuo viikonvaihde oli kovin sateinen, joten odotettu vapaaviikonvaihde meni hieman alle odotusten. Seuraavaksi päädyimme Bundabergin rommikaupunkiin, jossa vietimme ruhtinaalliset viisi päivää. Itselleni sattui tässä kaupungissa isäntäperhe, jonka kanssa toimeen tuleminen oli todella helppoa ja olimme heti samalla aaltopituudella. Myös muualla isäntäni olivat mukavia ja vieraanvaraisia, joten sain GSE-vaihdostani hyvät muistot ja uusia ystäviä. Bundabergin Rotary-kokouksessa tapasin ilokseni myös saman porukan, jonka kanssa vietimme piirikonferenssissa suuren osan ajastamme. Bundabergin jälkeen suuntasimme rannikolle Gladstonen teollisuuskaupunkiin, josta teimme retken kapteeni Cookin rantautumismaisemiin Town of 1770:iin. Gladstonessa pidimme viimeisen Suomi-esitelmämme ja kävimme satamaristeilyllä, jossa näimme delfiinejä ja haita. Lopuksi palasimme Rockhamptoniin ja pidimme jäähyväisesitelmän matkastamme. Tässä vaiheessa ilma oli jo meillekin syksyinen ja lähiseudulla mitattiin yöllä ennätyspakkasia. Viimeisenä päivänä istuimme palaveriin paikallisen GSE-komitean kanssa ja kävimme läpi vaihdon plussat ja miinukset. Sen jälkeen olikin vuorossa jäähyväiset ja paluu juhannukseksi Suomeen samaa reittiä kuin kuusi ja puoli viikkoa aiemmin. Päällimmäisenä Australiasta jäivät mieleen ihmiset, joiden kanssa oli helppo ystävystyä, luonto ja eläimet, jotka eroavat kaikesta muualla näkemästäni, keskustelut australialaisten kollegoideni kanssa sikäläisen ja meidän oikeusjärjestelmämme eroista ja yhtäläisyyksistä sekä Australian energiatuotannon voimakas pohjautuminen hiileen. Tiedotus Organisaatio ja ohjelmisto Lahden alueen klubit ovat laatineet useita vuosia yhteisen viikko-ohjelman. Siinä ovat myös klubien virkailijoiden yhteystiedot. Sähköinen viestintä Lahti-Launeen rotaryklubi aloitti sähköisen viestinnän , jolloin presidentti Heikki Jokisen johdolla tehtiin www-sivut. Vuosi vuodelta sähköistä asiointia on parannettu. Seppo Huotarin presidenttikaudella sihteeri Kaarina Ruhala siirsi klubin tiedotuksen verkkoon. Raili Töntsin presidenttikautena www-sivuja kehitti Matti Mäkinen. Tuolloin sihteerinä toiminut Essi Alaluukas hoiti hyvin sähköisen tiedottamisen Ylitetty uutiskynnys Lahti-Launeen rotaryklubi on ylittänyt uutiskynnyksen monissa tapauksissa: Etelä-Lahteen perustettiin rotaryklubi, perustamiskokous , Oma Lähiö 1989 Lahti-Launeen rotaryklubilla tyylikäs perustamisjuhla , Oma Lähiö 1990 Näkötauluja peruskouluihin 2006, Uusi Lahti 2006 Raili Töntsi launeelaisten ensimmäinen presidentti, Uusi Lahti 2007 Rotareiden yhteiskokous, Intercity-kokous , Uusi Lahti 2007 Arvot ratkaisevat, Intercity-kokous , Rotary 5/2009 Muotinäytöksellä hyväntekeväisyyttä, Intercity-kokous , Uusi Lahti

16 16

17 Presidenttien kertomaa Juhani Kuivalainen Kokousmuistiot kertovat, että Lahti-Launeen rotaryklubin ensimmäinen toimintavuosi painottui rotarytietouteen, koska rotarytoiminta oli useimmille jäsenille uutta. Lisäksi pidettiin egoesitelmiä, joiden ansiosta klubiveljet tutustuivat toisiinsa. Klubikokousten esitelmät olivat historia- ja puolustusvoima-aiheisia. Juhani Kuivalainen kertoi Hennalan varuskunnan vaiheista ja toinen Juhani - Honkaniemi esitteli Hennalan Upseerikerhon tiloja ja esineistöä. Tämän esitelmän Honkaniemi on saanut pitää ensimmäisen toimintavuoden jälkeenkin, koska historiallisesti arvokkaassa kokouspaikassa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa nykyisille klubin jäsenillekin. Ensimmäisenä toimintavuonna Lahti-Launeen rotaryklubi otti myös ohjelmaan joulupäivällisen. Se maksoi 50 mk. Samoin tutustumiskäynnit alkoivat klubin toiminnan alettua. Klubi vieraili kevätkaudella Esikuntakoulussa, Sopetumisvalmennuskeskuksessa ja Lahden Lasitehtaassa. Lahti-Launeen rotaryklubin pidetyssä perustamisjuhlassa piirikuvernööri Seppo Pietilä luovutti Lahti-Launeen rotaryklubin ensimmäiselle presidentille Juhani Kuivalaiselle perustamiskirjan. Perustamisjuhlan illallinen samoin kuin musiikkiesitykset olivat nautinnollisia. Eino Kallinen Minulla oli kunnia olla Lahti-Launeen rotaryklubin toinen presidentti. Olin siirtynyt klubiin Lahti- Joutjärvi klubista. Syksyllä 1990 aloitimme tavanomaisen vuosiohjelman mukaisen toiminnan. Sitä ennen toiminta keskittyi rotarytietouden esittelyyn ja joihinkin vieraileviin rotaryesitelmiin, ikään kuin malliksi. Klubimme jäseniä ei silti vielä syyskautenakaan vaivattu esitelmien pidolla, vaan kokosin syksyn ohjelman pelkästään vierailuesitelmistä. Kevätkaudella alkoivat omien veljien esitelmävuorot. Klubiin kuului 29 jäsentä, joista vain 8 on nykyisin mukana toiminnassa. Muistaakseni joku piti varattua esitelmäaikaa varsin pitkänä, koska ei työssään ollut tottunut esitelmöimään. Otin sen vuoksi tavakseni esitellä kokouksen alussa, ennen varsinaista esitelmää yhden kalvon, jossa oli lyhyesti joku työyhteisön tai itsensä johtamiseen liittyvä oivallus. Tällainen asioihin tutustuminen oli tullut siihen aikaan kovasti muotiin työelämässä. Jälkeenpäin ajatellen menettely oli turha ja tapaa ei onneksi minun jälkeeni jatkettu. Klubimme syntyi ajoittui Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin. Vuonna 1990 RI:n suomalainen pastpresidentti Rolf Klärich ja RI:n silloinen amerikkalainen presidentti Hugh Archer vierailivat Moskovassa ja saivat Venäjän valtiolta hyväksynnän rotaryklubien perustamiseksi. RI oli julistanut Neuvostoliiton, Unkarin, Puolan ja Jugoslavian mahdollisiksi laajentumisalueiksi edellyttäen, että vapaus, oikeus, totuus, sitoumusten loukkaamattomuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus ovat voimassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen katsottiin asian olevan näin. Koko entisen Neuvostoliiton alue kuului aluksi piiriin Se oli silloin maailman suurin piiri ja ulottui 12 aikavyöhykkeen yli Tyyneltä valtamereltä Itämerelle. Sanottiinkin, että aurinko ei koskaan laskenut tämän Etelä-Suomen piirin 1420 alueella. Me suomalaiset olemme olleet erityisessä asemassa tälläkin alalla! Moskovan rotaryklubi perustettiin ensimmäisenä venäläisenä klubina Sattui niin, että samana päivänä oli oman klubimme virallinen perustamisjuhla. Meillähän juhla oli hieman siirtynyt sen vuoksi, että RI:n virallisen perustamisasiakirjan tulo viivästyi. Charter-juhlassa allekirjoitimme avec englanninkielisen tervehdyksen, jonka lähetimme uudelle Moskovan klubille. Venäjän seuraavat rotaryklubit perustettiin pian tämän jälkeen Irkutskiin ja Leningradiin. Nykyään sosialistimaissa on yli 800 klubia. Mieleen painuvin ohjelma oli avec-tilaisuus Etninen ateria. Otimme yhteyttä Kytölään vastikään muuttaneisiin kurdipakolaisiin ja pyysimme heitä kokoukseemme. He olivat aluksi varsin epäluuloisia. Pienen suostuttelun jälkeen he lupasivat tulla, mitä olen myöhemmin ihmetellyt, sillä he olivat juuri päässeet vapauteen todellisesta kuoleman pelon ilmapiiristä eivätkä tienneet meistä mitään. Yhteinen ateria koostui heidän kansallisista ruokalajeistaan. Saimme reseptit, jotka tulkki käänsi ja sovelsi heidän kanssaan suomeksi. Sovimme, että upseerikerhon keittiö valmistaa ruuat ohjeiden mukaan ja he tulevat sitten erikseen maustamaan ne. Kun maustamisen aika tuli, emäntä ilmoitti, että hänen keittiöönsä kurdit astuvat vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Emäntä itse maustoi ruuat ohjeiden mukaan. Se saattoikin olla onni, sillä mausteita oli sopivasti suomalaiseen makuun. Saimme sitten vieraiksemme viitisentoista kurdia, muutamia lapsia ja tiukasti huivitettuja naisia. Ruoka oli todella maittavaa. Muutama heistä osasi englantia. Vaikka rotarykokouksessa ei saa puhua politiikkaa, kääntyi keskustelu pakostakin kurdien pakolaisongelmaan. Ovathan he miljoonainen kansa neljän valtion alueella ilman omaa valtiota ja sorrettuja omilla kotiseuduillaan. Presidenttikaudellani minua vaivasi jäsenten pidättyväisyys, koska keskustelu esitelmän jälkeen jäi usein nolostuttavan vähäiseksi. Huomasin myöhemmin, etten itsekään tavallisena rivimiehenä välittänyt esiintyä kokouksissa. Päätin ottaa asiassa henkilökohtaista vastuuta siten, että käytän esityksen johdosta aina vähintäänkin yhden puheenvuoron 17

18 tai teen kysymyksen. Ujouttani saatan jättää sen väliin, jos keskustelu on muutenkin riittävää. Olen iloinen päätöksestäni, sillä sillä on vaikutusta esityksestä saamaani hyötyyn. Suosittelen. Täytyy tosin myöntää, että klubissamme on nykyään paljon innokkaita keskustelijoita. Juhani Honkaniemi Kun Kuivalais-Jussi oli saanut silloiselta piirikuvernööriltä muistaakseni Uljas Nastolasta tehtävän uuden klubin perustamisesta eteläiseen Lahteen. Hän otti minuun ensimmäisenä yhteyttä ja kysyi, olinko valmis lähtemään mukaan. Harkittuani asiaa olin siinä vaiheessa nuori rotary (3-4 v) vastasin myönteisesti. Uraputkikin nopeutuisi. Keskustelimme asiasta muutaman kerran upseerikerholla virvokkeiden äärellä. Luonnollisesti kokouspaikaksi valitsimme upseerikerhon. Jussi aikoi hakea jäseniä omasta Lahti-klubistaan, ja minä sain tehtäväksi kysellä silloisesta Joutjärven klubistani jäseniä. Kummini oli ollut ystäväni ja koulukaverini Eino Kallinen. Hän selkeänä asioiden ratkaisijana lupautui samoin Kinnusen Aarre. Luonnollisesti Jussi hoiti ensimmäisen presidenttiyden. Rotarykummi Eikka valittiin toiseksi ja minut kolmanneksi. Aika mukavasti saimme hankittua uusia jäseniä, melko pian pari kymmentä. Jossain määrin alussa oli toiminnallisia vaikeuksia, miten rotaryn piti toimia. Vähitellen uudet jäsenet tottuivat toiminnan luonteeseen. Presidenttien toiminnasta mieleeni on jäänyt koko kauden kestäviä kokousten aloitusteemoja: Jussilla rotarytietous, minulla maailman historian merkittävimpiä tapahtumia, Veikolla musiikin maailma, Esalla maailman ympäri purjehdus. Aarre Kinnunen luvun alussa Mauno Koivisto toimi presidenttinä ja Esko Aho pääministerinä. Suomessa elettiin laman jälkeisissä mainingeissa. Monella yrittäjälläkin ajat olivat kovat. Velkajärjestelyyn suorastaan jonotettiin. Oli työttömyyttä ja uudelleen kouluttautumista. Barcelonassa kuitenkin kisailtiin kesäolympialaisia. Seppo Räty ja Mikko Kolehmainen taistelivat Suomelle hienosti mitalit. Urheilumiehenä sydämessäni oli silloin suuren juhlan tuntua! Olen alkuperäinen Lahti Launeen rotaryklubin perustajajäsen. Kaiken kaikkiaan meitä oli viisi perustajaveljestä. Sain arvostetun pestin rotaryklubimme presidentiksi Olin todella ylpeä valinnastani, joskin aluksi jännitin, miten suoriudun vuodestani. Hyvässä porukassa kaikki sujui kuitenkin hienosti ja vuodesta jäi paljon hienoja muistoja. Presidenttivuoteni alkoi reippaasti ja ryhdikkäästi, niin kuin se oli tapana alkaa meidän klubissamme joka vuosi. Saimme vaivatta aikaan vuosisuunnitelman, johon oli suunniteltu runko viikoittaisten kokousten ohjelmasta. Teimme yhdessä mielenkiintoisen vuoden yritysvierailuineen ja erilaisina luentoineen. Itse taisin puhella öljymäen miesten hommista Hennalan Shellillä.. Veljien kanssa veimme kesällä vaimot ja vaimokkeet Savonlinnaan Oopperajuhlille, hieno reissu sekin. Kelit olivat hienot ja naiset mielissään. Kyllähän se hyvä ooppera maistui meille miehillekin. Joulun alla saimme nauttia Luhdan vieraanvaraisuudesta joulusaunassa. Kipakoiden löylyjen mukana vanha vuosi meni menojaan. Kun paikat olivat puhtaana, turisimme veljien kanssa hyvässä hengessä tämän maailman menosta. Olin itse tyytyväinen presidenttivuoteeni, klubilaisteni kanssa olimme tiivis porukka, jossa kaveri oli aina valmis auttamaan kaveria. Kiitos hyvästä vuodesta kuuluu kaikille Lahti-Launeen veljilleni. Kanssanne oli hieno toimia hyvän asian eteen! Veikko Saarnikoski Usko siihen, mitä teet - tee sitä, mihin uskot. Believe in what you do - do what you believe in. Auttavat kädet palveluksi. Se merkitsee henkilökohtaista osallistumista eikä vain rahana annettua palvelua. Se tarkoittaa palvelua käyttäen omaa aikaasi ja omia käsiäsi. Palvelu itsekkyyden edelle tunnuslauseen merkitys selviää vasta, kun todella palvelet käytännössä omin käsin ja voimin. Suomen kieli sai takaisin virallisen asemansa kansainvälisessä rotaryliikkeessä Klubimme jäsenmäärä oli toimintavuoden alussa 32. Klubista erosivat työ- ja muiden esteiden vuoksi Pentti Virtanen. Tuomo Piipponen, Heikki Mäenpää, Pentti Heikkurinen, Martti Näräkkä, Jorma Kääriäinen ja Raimo Erkkilä. Uusiksi veljiksi otettiin Yrjö Leppänen, Pekka Jouko, Tapio Rantanen ja Timo Syysvirta. Toiminnan painopiste oli kokousohjelmien läpivieminen kiinnostavalla, ajankohtaisella mutta asiallisella tavalla. Rotaryvuoden toimintaan sisältyi myös pyöräily Asikkalan kirkonkylän Tallukkaan, joulusauna Luhta Oy:n Launeen tehtaalla, avecjoulujuhla upseerikerholla, ohjelmallinen juhannussauna puolustusvoimien tiloissa Hälvälässä ja avec-matka Kotkan meripäiville ravintola Kairoon (Juha Vainio-ohjelma). Klubimme otti myös aktiivisesti osaa Intercity-kokoukseen. Ketjujen vaihto tapahtui Upseerikerholla, kun presidentti Veikko Saarnikoski luovutti ketjut menestyksen toivotuksin tulevalle presidentille, veli Seppo Savolaiselle. Kokouksessa käytiin keskustelua keinoista, joilla klubikokousten tasoa ja kiinnostavuutta voitaisiin kohottaa, sekä miten kokouksiin löydettäisiin mielenkiintoisia aiheita ja kuinka keskinäistä viihtyvyyttä ja toveruutta voitaisiin parantaa. 18

19 Seppo Savolainen Kunniajäsen Seppo Savolaisen toimintavuoden kokouksissa esitelmöitsijät käsittelivät eri alojen ajankohtaisia kysymyksiä. Näistä mainittakoon työttömyys ja seurakuntien palvelutoiminta, kirkon ulkomaanapu, kirkko tilastojen valossa, ihotaudit, lastentaudit, Kodaly-metodi musiikkiluokilla, pientaloasuminen ja sähkö. Lahti-Launeen rotaryklubin perustamisesta lähtien Suomen historia, sotatapahtumat, Puolustusvoimat ja Sotilaskotityö ovat kiinnostaneet kuulijoita. Toimintavuonna Seppo Savolainen puhui aiheesta Välirauha Syyskuussa Lahden klubit järjestivät yhteiskokouksen, jossa esiintyi Veli Sundbäck. Hänen aineensa oli EU. Seppo Savolainen on tuonut Lahti-Launeen rotaryklubiin arvokkaan perinteen. Hän on pitänyt vuosittain Itsenäisyyspäivän tienoilla klubikokouksessa Suomen historiasta esitelmän, jonka aiheet ovat olleet mieleenpainuvia ja Sepon omakohtaisia kokemuksia. Esitelmä on virittänyt klubimme jäsenet arvokkaasti juhlapäivän viettoon. Kunniajäsenen Seppo Savolainen on erinomainen esimerkki rotaryna toimimisesta. Hänestä näkyvät arvot, asenne ja aktiivisuus, mikä meidän nuorempien rotarien on hyvä ottaa opiksi. Pekka Vahter Mielestäni alkuvuonna veljien osallistuminen on hyvällä tolalla, mutta nyt taas ollut havaittavissa hiipumista. Esitelmissä ei ainakaan ole ollut vikaa, koska Tuula Jokelan ja Eija Sanin vierailuesitelmät ovat olleet erittäin hyviä ja keskustelua herättäviä. Samoin kiitos vierailusta Reino Sievälälle Päijät- Hämeen Ammattioppilaitokseen ja Antti Salokanteelle Galleria Marian Porttiin. Ei kannattaisi jättää pitkää taukoa viikkokokousosallistumiseen, koska on tunnettua, että kynnys tulla kokoukseen tämän takia nousee aivan suotta. Uusia jäseniä kaivataan toimintaan. Korostaisin edelleen, että kokoukseen voi hyvin tuoda tutustumaan uusia kandidaatteja ja ottamaan selvää, mistä rotarytoiminnassa on kyse. Lahdessa näyttää ratkenneen siten, että Salpausselän klubi hoitaa tämän puolen. Ainakin kuvernööri rauhoittuu varmaan tämän jälkeen. Oma suhtautumiseni on edelleen sama kuin aikaisemminkin eli myönteinen. Jos joku ehdottaisi naisjäseniä, mitään ulkoisia paineita ei ole tähän. Mehän olemme nyt ensimmäistä kertaa toden teolla mukana vaihto-oppilastoiminnassa, jota hoitaa Seppo Huotari. Yllätykseksi meidän Esa Irri Salpausselän lukiosta lähtee Brasiliaan. Sieltä tulee meille poikaopiskelija, joten sikäläisen kielentaitajat ilmoittautukoot, sillä isäntäperheistä on pulaa, portugalin taito ei ole välttämätön. Klubimme ja erityisesti Eino Kallisen vastuulla on GSE-ryhmän Suomen vierailu, jonka ohjelma on valmis. GSE-ryhmä on Lahdessa , ja se osallistuu kokoukseemme Pääsiäisen jälkeen ohjelma on poikkeuksellinen: Hollolan ala-asteen 6 C esittää musikaalin. Tilaisuus on avec, ja Esa Konstin esityksestä perheen lapset ovat tervetulleita. Tämä on siinäkin mielessä hyvä idea, koska tällöin on koko perheellä mahdollisuus nähdä, missä isä käy kerran viikossa ja mitä silloin tapahtuu. Onnittelut Seppo Pietilälle merkkipäivän johdosta sekä kiitokset kutsusta tulla juhliin mukaan. Martti Pilkama Toimintakertomuksesta on poimittu seuraavaa: PETS ja Piirineuvottelu järjestettiin Hennalan varuskunta-alueella järjestäjänä Lahti- Launeen rotaryklubi ja vastuullisena vetäjänä Pekka Jouko. Neuvottelujen onnistuneesta ja täsmällisestä läpiviennistä klubimme ja erityisesti veli Pekka Joukolle kiitos. Ketjujen vaihto tapahtui normaalin viikkokokouksen puitteissa. Sitä juhlisti kuitenkin ensimmäisten kahden naisjäsenemme Sonja Servomaan ja Tuija Kanerva-Niemen ensiesiintyminen kokouksessamme. Naisten valitsemisesta rotaryklubiin antoi piirikuvernööri klubillemme Euroklubin nimen ja kunniakirjan. Rotaryvuonna valittiin vielä neljä uutta naisrotaria. Intercity-kokouksia pidettiin kaksi. Elokuun lopulla kokous pidettiin teltassa Vesijärven satama-alueella. Kuulimme alustuksia Ankkurin alueen suunnittelusta ja tulevasta käytöstä, joka viritti vilkasta keskustelua. Toinen kokous pidettiin tammikuussa Paul Harrisin kuoleman 50- vuotismuiston kunniaksi Fellmannin auditoriossa keskusteltiin Irti huumeista teemasta. Perinteisen tavan mukaan vierailimme Jazz-torilla. Tilaisuus oli ainoa klubimme avec-kesätapahtuma. Veli Seppo Pietilä saunotti meitä savusaunassa kesämökillään Padasjoella. Teimme lokakuussa mielenkiintoisen tutustumismatkan MTV:n toimitiloihin. Rotaryveli Eero Pilkama kertoi meille viestinnän näkymistä ja esitteli taloa. Vierailuesitelmistä ylivoimaisesti suurimman suosion sai urologi Osmo Hynnisen esitys eturauhasyövästä. (Syyskausi päättyi perinteisesti joulusaunaan, joka tarjosi veli Mauri Piippo ammattioppilaitoksessa. Jouluviikolla vietimme perheittemme kanssa tunnelmallista joulujuhlaa, johon ohjelman järjestivät veljet perheineen. Piirin 1390 Piirikonferenssi pidettiin Lahdessa Klubistamme siihen osallistuivat presidentti ja veli Seppo Pietilää avec. Kokous oli erittäin antoisa ja viihtyisä. RI:n presidentin englantilainen edustaja korosti perheiden ja nuorison hyväksi tehtävää rotarytyötä. Iltajuhlassa esiintyivät täksi vuodeksi valitut ulkomaille lähtevät vaihtoopiskelijat. Erinomaisesti valmennettu ryhmä sai suurta huomiota ja kiitosta. 19

20 Tänä rotaryvuonna klubimme tärkeimmäksi toiminnaksi otettiin oppilasvaihto. Lähetimme ensimmäisen vaihto-oppilaan Esa Irrin Brasiliaan ja vastaan otimme Attila Passos Ochanhan Brasiliasta. Tänä vuonna piiriimme tuli GSE-ryhmä Pennsylvaniasta. Järjestimme yhdelle vieraalle tutustumisen keskus- ja kaupunginsairaalaan. Keväällä teimme kaksi vierailua. Ensin kävimme uuden jäsenemme Marja Malmisen kutsusta tutustumassa uuteen kaupunginkirjastoon. Seuraavalla viikolla vierailimme Lahden kauniissa ja arvokkaassa kaupungintalossa Esa Juurolan johdolla. Eräänä hyvin kylmänä perjantai-iltana kävivät presidentit tutustumassa nuorison illanviettoon kaupungilla. Oppaina olivat Mononside ry:n, Irti huumeista ry:n ja Lahden ev. lut. seurakuntien nuorisotyön vetäjät. Tulimme vakuuttuneiksi työn tärkeydestä. Työn tukemiseksi on tarkoitus edelleen toimia kaikkien klubien yhteistyönä. Ria Mustonen vieraili huhtikuussa klubissamme ja esitteli valmentamansa lähtevät vaihto-oppilaat. Hän on ollut perustamassa Lahteen Rotar Act klubia Lahteen. Viime syksynä teetettiin kaikissa Lahden klubeissa klubikysely. Jäsenistömme mielestä klubimme jäsenmäärä on liian pieni ja suurin osa kannatti lisäystä. Vuoden aikana saimmekin viisi uutta jäsentä, joista naisia oli neljä. Ketjujen vaihto oli Sotilaskodissa karuin, mutta arvokkain menoin. Samalla vietettiin Atilan läksiäisiä. Hän jää kannustavana esimerkkinä mieliimme. Mikko Luhtanen Ketjujen vaihto tapahtui heinäkuun alussa jo perinteeksi tulleella hämäläisen karulla tavalla, mutta silti arvokkaasti klubikokouksen yhteydessä. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan 10-vuotias poikani, joka halusi nähdä kun isistä tuli Presidentti. Myös ensimmäinen vaihto-oppilaamme Attila Braziliasta oli paikalla. Vuoden klubikokousten ohjelmat oli laadittu talousaihe painotteisesti. Esitin joka kokouksen alussa lyhyen katsauksen jostain viikolla tapahtuneesta ajankohtaisesta talousotsikosta. Mm. Lokakuun 27 päivänä tapahtunut pörssin romahdus oli keskustelun aiheena. Syksyn keskusteluaiheita olivat Prinsessa Dianan kuolema auto-onnettomuudessa sekä joulukuussa pelkoa herättänyt lintuinfluenssa, jonka seurauksen Hong Kong teurastutti 1,25 miljoonaa kanaa alkuvuonna Lewinski skandaali ravisteli Valkoista taloa tammikuussa, jolloin myös Ford osti ruotsin ylpeyden Volvon. Helmikuussa oli Naganon talviolympialaiset. Intercity kokous aiheena itsenäinen Suomi 80-vuotta. Illan junailu oli klubimme vastuulla ja tilaisuus upseerikerholla. Tähän osallistui 110 Rotarya vieraineen. Tilaisuus oli juhlava mutta kuitenkin leppoisan Rotaryhenkinen. Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan musiikkiesityksen lisäksi ohjelma oli laadittu Lahden historian ympärille. Museonjohtaja Jouko Heinonen kertoi Lahden itsenäistymisestä. Saimme oppia mm. Että Lahden kylä tunnettiin jo 1800-luvun loppupuolella todellisena Chicagona, joka rahoitti toimintansa viinanpoltolla ja myynnillä. Eversti Ahto Sampo kuvaili tunnetulla taidollaan itsenäisyystaisteluita Lahden ympäristössä. Lopuksi maakuntajohtaja Pekka Hopeakoski maalaili Lahden maakuntakeskuksena nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuuden tuotto käytiin luovuttamassa Sylviakodille. Jouluillallista vietettiin perinteiseen tapaan. Tätä tunnelmallista hetkeä juhlistettiin jakamalla Klubimme ensimmäinen itse hankkimamme Paul Harris Fellow -mitali. Se luovutettiin nuorisovaihdossa ahkeroineelle Seppo Huotarille. Intercity kokousta vietettiin Flooran päivänä maamme laulun 150-vuotisjuhlan iltatapahtumana Upseerikerholla. Järjestelyistä, joiden käytännön hoitamisesta klubimme vastasi olivat upeat. Juhlapuheen piti komeasti tuleva presidenttimme Pekka Jouko. Varusmiessoittokunta säesti runsaslukuista yleisöä ja maammelaulu kajahti mieleenpainuvasti. Tilaisuudessa saimme myös tavata Japanilaisen GSE-ryhmäläisiä ja heidän kunniakseen soittokunta esitti juhlavasti heidän kansallislaulunsa. Klubimme toiminta oli jo vakiintunut omiin turvallisiin uomiiin eikä yhdeksäs toimintavuosi tuonut siihen mitään merkittävää muutosta, joten oli helppo toivottaa jatkajalle Pekka Joukolle aktiivisempaa toimintavuotta. Pekka Jouko Olin aloittanut rotaryurani Kouvola -Sarkolan Rotaryklubissa vuoden 1987 alussa. Sen jälkeen oli vuorossa Mikkelin Rotaryklubi Jo tuolloin oli tullut ilahduttavalla tavalla kristallinkirkkaaksi se, että tällaisten klubien ja verkostojen olemassaolo varsinkin muuttaville ihmisille, kuten upseereille, on todella tärkeä. Muutto entiseen koti- ja koulukaupunkiini Lahteen tapahtui kesällä 1993, palveluspaikan vuoksi Lahti- Launeen Rotaryklubi ja Upseerikerho osuivat siis aivan kohdalleen. Kouvolassa minulla oli ollut tilaisuus toimia nuorisovaihtoasiamiehenä muutamia vuosia. Ilokseni totesin, että tämä erityisen tärkeänä pitämäni toiminta oli arvostettua myös Launeella. Täällä Lahdessa henkilövalintoihin liittyen koin kohdallani jossain määrin ristiriitaisiakin tunteita. Eräät veljistä toivat esille ajatuksen, että ensin kaikki omat ja varsinkin charterit presidenteiksi, ja sitten vasta vierailta mailta siirtyneet. Tähän saatoin vain todeta, että siirtyvän upseerin osalta asia lieneekin sitten loppuun käsitelty. Klubin hallinto teki 20