Itsehoito tulee. Polvijärvellä järjestöyhteistyö toimii Kuntakumppanilta lausunto vai sopimus?

Transkriptio

1 R A Y : n t e e m a n u m e r o k u n t a - p ä ä t t ä j i l l e Itsehoito tulee Polvijärvellä järjestöyhteistyö toimii Kuntakumppanilta lausunto vai sopimus?

2 Pelitreffeillä Kuva: Jari Härkönen Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula: Kunta ja järjestöt saatava saman pöydän ääreen Mielestäni kunnat ovat alkaneet liikaakin luottaa siihen, että järjestöt hoitavat asioita, jotka oikeasti kuuluisivat kunnille. Esimerkiksi päihdepuolelta löytyy tästä useita esimerkkejä. Näin ei saisi tietenkään olla. Toisaalta vaikkapa vanhustenhuollossa järjestöt ovat tehneet tärkeää kehittämistyötä, joista syntyviä hyviä hoitokäytäntöjä on pystytty jalkauttamaan arkeen. Haluan korostaa ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Kunnan ja järjestöjen edustajien pitäisi istua tiiviimmin saman pöydän ääreen pohtimaan, miten asiat pitäisi järjestää hyvinvoinnin takaamiseksi ja lisäämiseksi. Molemmilla on toisilleen paljon annettavaa. Järjestöt ovat merkittävä osa järjestelmäämme nyt ja tulevaisuudessa. Jotta rahaa riittäisi jaettavaksi, yksinoikeusjärjestelmä pitää ehdottomasti säilyttää. Tukipotti tapasi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan Kampin Täyspotissa. 2 Tukipotti 3/2010

3 Kuva: Jari Härkönen Tässä numerossa: 7 Kunnat kaipaavat tiiviimpää järjestöyhteistyötä 8 Polvijärvellä yhteistyö on avointa kumppanuutta 10 Järjestö ja kunta samaan strategiapöytään 12 Omahoito lisääntyy mistä paikka järjestöille? 18 Yhteistyötä karikoista huolimatta 20 Kunnilta odotetaan perusteltuja lausuntoja 22 Lisää miehiä kaivataan vapaaehtoisiksi 18 Kampin muistineuvolan toiminta on esimerkki hyvin onnistuneesta kehittämishankkeesta. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Vieraskynä 23 RAY tukee Tukipotti on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. tukipotti@ray.fi PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) , , marika.leed@ray.fi Toimitus Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka TAITTO Pauliina Sjöholm KANNEN Kuva: Outi Montonen KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Erweko Painotuote Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos IssN Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki FI/11/1. Kunnatkin hyötyvät RAY-rahasta Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen lähtökohdat ovat Suomessa hyvät, vaikka kuntien talous on kärsinyt taantumasta ja kuntarakenne käy läpi muutosprosessia. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi tarvitsemme kuitenkin yhä enemmän yhteistyötä. Yksi suurimmista hyvinvointihaasteista on tällä hetkellä epätasapaino ehkäisevän ja korjaavan työn välillä. Strategioiden ja puheen tasolla päättäjät ovat kyllä ennaltaehkäisemässä hyvinvointiongelmia. Käytännön tasolla päätöksentekoa ohjaa kuitenkin usein jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. Sekin on tärkeää, mutta pidemmällä aikajänteellä esimerkiksi terveydenhuollon menojen kasvupainetta ei saada tätä kautta hillittyä. Keskustelu kohdentuu nyt liikaa palveluihin keinona edistää hyvinvointia. Palvelutarpeen ohella kannattaisi tarkastella eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten arkea kokonaisuutena. Palveluja tarvitaan, mutta paljon muutakin voidaan tehdä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Järjestöt voivat täydentää kunnan lakisääteisiä palveluja ja luoda olosuhteita, joissa kuntalaisten on hyvä elää. Suunnittelemalla kuntien ja alueiden hyvinvointia yhdessä järjestöjen kanssa voidaan löytää eri toimijoille luontevat roolit. Kuntien tulisi ottaa suunnittelusta päävastuu ja luoda alueille yhteistyön edellyttämät perusrakenteet. Järjestöt voivat puolestaan tarjota kuntalaisille erilaisia osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia, vertaistukea ja asiantuntemusta monenlaisissa elämäntilanteissa. Kesällä RAY:n kuntakentälle suunnattuun kyselyyn vastasi yllättävän harva kuntapäättäjä. Toivottavasti tämä ei tarkoita, etteivät kunnat osaa tunnistaa järjestöjen roolia kuntalaisten hyvinvoinnista huolehdittaessa. RAY tukee vuosittain lähes 300 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa Suomessa. Jos kunnat rakentavat suunnitelmallisesti kumppanuutta järjestöjen kanssa, myös ne pääsevät osallisiksi panoksista, jotka RAY satsaa lyhentämättömänä suomalaiseen hyvinvointiin. Sinikka Mönkäre toimitusjohtaja Tukipotti 3/2010 3

4 Ajankohtaista RAY täsmentää rajaa kuntiin Raha-automaattiyhdistys tarkistaa parhaillaan avustuslinjauksiaan. Tänä vuonna käydään läpi järjestöjen kohdennettuja toimintaavustuksia, joita myönnetään esimerkiksi erilaisten tapaamis- ja kohtaamispaikkojen ylläpitämiseen, vapaaehtois- ja vertaistoimintaan sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen. Seuraamme tarkkaan esimerkiksi sitä, ettemme subventoi valtion tai kuntien vastuulle kuuluvaa toimintaa RAY-avustuksin, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. Haluamme myös suunnata avustusvarat tuloksellisesti, selkiyttää avustusten myöntämisperiaatteet ja varmistaa, että kohtelemme hakijoita tasapuolisesti. RAY käy läpi muun muassa sosiaaliseen lomatoimintaan, sopeutumisvalmennukseen, koulutukseen, työtoimintaan sekä ensiapu- ja kriisikeskustoimintaan myöntämiään avustuksia. Läpikäynti kestää arviolta pari vuotta. RAY:n avustustoiminnan tavoitteita ovat hyvinvoinnin edistäminen, sosiaali- ja terveysongelmien ehkäisy sekä ongelmiin joutuneiden kansalaisten tukeminen. RAY on ohjannut avustuksia käynnissä olevalla strategiakaudella yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan, esimerkiksi vapaaehtoistyön ja vertaistuen järjestämiseen. RAY käy parhaillaan läpi muun muassa työtoimintaan myönnettyjä avustuksia. Kuva: Nina Kaverinen Oulussa koottiin kunnat ja järjestöt kimppaan Oulussa toteutettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus ESKO etsii vastauksia siihen, miten kaupungin ja järjestöjen osaaminen saadaan yhdistettyä hyvinvointiongelmien ehkäisyssä. Ehkäisevällä työllä tähdätään yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen pyrkimällä estämään ennalta ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista. ESKO on jaettu osahankkeisiin oululaisten ikäkaaren mukaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois- Pohjanmaan piiri vetää Voimaperhe-hanketta, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Pohjois-Pohjanmaan sydänpiiri vetää kehittämishanketta, jonka tavoitteena on vähentää työikäisten terveyseroja. Oulun Seudun Setlementin vetämä Ikä-ESKO-hanke taas edistää ikäihmisten aktiivisuutta ja kotona asumista. ESKO-hanketta koordinoi Sosiaali- ja terveystur- van keskusliitto (STKL). Koordinaatiohanke tarjoaa yhteistyöverkostolle neljä kertaa vuodessa pidettävät kehittämispäivät, joiden tehtävänä on edistää tiedon ja kokemusten vaihtoa, yhteisen ymmärryksen muodostumista sekä kumppanuuden rakentumista järjestöjen ja kaupungin kesken. ESKO toteutetaan vuosina RAY tukee hankekokonaisuutta tänä vuonna yhteensä eurolla. Kumppanuuskeskus.fi/ esko/ 4 Tukipotti 3/2010

5 ToimintaSuomi kokoaa järjestö tapahtumat Tiedot yhdistysten tarjoamista paikallisista tapah tumista ovat usein hajallaan useilla eri verkkosivuilla. RAY:n tuella Suomeen rakennetaan parhaillaan ToimintaSuomitapahtumaportaalia, josta kansalainen löytää helposti hyvinvointia edistävän toiminnan ja tapahtumat esimerkiksi oman kunnan alueelta. Valmistuessaan Toimin- tasuomi tulee palvelemaan myös kuntien työntekijöitä, jotka löytävät portaalista helposti alueella toimivat järjestöt sekä niiden toiminnan ja palvelut kuntalaisille. Portaalin pilotti ja tekninen alusta valmistuvat syksyllä ja palvelu kasvaa täyteen mittaansa seuraavien parin vuoden aikana. ToimintaSuomi.fi Terveyden edistämisen käytännöistä ilmestyi katsaus Mitä terveyden edistäminen on? Mitä tarkoitetaan terveyden edistämisen rakenteilla? Entä miten näitä rakenteita kunnissa kehitetään? Tekry ry:n julkaisema Käytäntöjä terveyden edistämiseksi -katsaus tarjoaa kysymyksiin vastauksia. Kirja rakentuu kolmesta itsenäisestä kokonaisuudesta. Taustaosuudessa määritellään terveyden edistämisen, terveyden edistämisen rakenteiden ja yhteistyön käsitteitä. Teoksen toinen osa pohjautuu Terveyden edistämisen käytännöt kuntien toimialoilla -kyselyn tuloksiin, joissa tuodaan esille, miten kunnan eri toimialoilla on huomioitu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja miten terveyden edistäminen mielletään osaksi kunnan eri toimijoiden työtä. Tarjolla on Terveyde ed stäm sen keskus ry Tekry Julka su 2/2010 myös käytännön esimerkkejä terveyden edistämisen työstä kunnissa. Kirjan kolmas osa pohjautuu Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä -kyselyn tuloksiin, joissa kuvataan millaista terveyttä ja hyvinvointia edistävää yhteistyötä järjestöt tekevät kuntien, muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Tekry.fi > Julkaisut Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Katsaus terveyden edistämisen raken eiden kehittämistyöhön Tausta la selv tykset Terveyden edis ämi en käytännöt kunt en er toim alo l a Järjes öt yh e styökumppane na a yhte styön käy ännöt terveyden ed stäm sessä Mervi Aalto Kallio a Erica Mäkipää RAY rahoittaa Innokylää Sosiaali- ja terveysalan kehittäjille ja toimijoille rakennetaan Suomeen parhaillaan yhteistä innovaatioympäristöä Innokylää. Innokylä kokoaa sosiaali- ja terveysalan uudistajat kunnista järjestöihin yhteiseen verkkopalveluun ja verkostoon. Innokylän keskeisimpänä tavoitteena on tunnistaa ja levittää sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä. Avainsanoja ovat käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys oli kyseessä sitten uusi innovaatio tai uusi arjen sovellus. Innokylän verkkopalvelusta voi etsiä innovaatioiden ituja ja valmiita ratkaisuja oman toiminnan kehittämiseksi. Virtuaaliset kehittämistilat ja sosiaalisen median foorumit tulevat tarjoamaan mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen. Innokylän rakentamista rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö, Tekes ja RAY. Toteuttajina ovat Suomen Kuntaliitto (KL), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus (Tekry). Innokyla.fi Mervi Aalto-Kallio & Erica Mäkipää Käytäntöjä terveyden edistämiseksi. Katsaus terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyöhön. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 2/2010. Tukipotti 3/2010 5

6 Ajankohtaista Kunnat tarvitsevat terveystekoja pelinurkka Taloustaantuman oloissa kunnat pohtivat sairauksien hoidon lisäksi tekijöitä, joita vahvistamalla ja kehit tämällä ne voivat edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvin vointia sekä ehkäistä ongelmien ja sairauksien syntyä. SOSA-kampanjalla Terveyden edistämisen keskus Tekry ry jäsenyhteisöineen haluaa muistuttaa kuntia ja kuntapäättäjiä niiden tärkeästä roolista terveyden edistämisessä. Jokainen päätös on terveysteko. Tutustu kampanjaan netissä ja katso, mistä terve kunta on rakennettu. Sosa.fi Kuva: Sampo Korhonen Suomalaiset pelaavat ahkerasti Pelikentällä Janina Andersson Kuka olet? Olen vihreä kansanedustaja vuodesta 1995, lakivaliokunnan puheenjohtaja sekä turkulainen jalka palloäiti. Aloitit RAY:n hallituksessa helmikuussa. Miltä työ on maistunut? Sukeltaminen uuteen maailmaan on tapahtunut nopeasti, kiitos hyvien opastajien. Toinen henkilökunnan edustajista sattuu olemaan turkulainen tuttuni, jolta kehtaan kysyä kaikki tyhmimmätkin kysymykset. Raha-automaattiyhdistyksen pelien kokonaistuotto oli tammi-kesäkuussa 2010 yhteensä 322 miljoonaa euroa, mikä on 4,5 miljoonaa euroa (+ 1,4 %) enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Kasvua oli eniten pelipistetoiminnassa kauppa- ja kioskisektorilla (+ 3,0 %). Pelit pian netissä Liikevoitoksi kulujen jälkeen jäi 183 miljoonaa euroa, mikä on 0,2 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa heikompi. Liikevoittoa rasittaa vuonna 2009 aloitettu mittava tulevaisuuden investointiohjelma sekä ravintola- ja kasinopelaamisen kysynnän lasku. Investointiohjelmalla tähdätään internetpelitoiminnan aloittamiseen, raha-automaattien laajakaistaverkottamisen toteuttamiseen ja tuotekehityksen nopeuttamiseen. Oliko rahapelitoiminta entuudestaan tuttua? Avustustoiminta oli tutumpaa kuin itse pelaaminen. Rahapeli, joka olisit? Olisin varmaankin Riverside Poker kun olen Aurajoen rannoilta ja minulla on niin hyvä pokerinaama. Mottosi? Tee työtä niin kuin eläisit ikuisesti rakasta niin kuin kuolisit tänään. Palstalla nostetaan esiin valtteja RAY:n pakasta. RAY aloittaa loppuvuodesta kasino-, automaatti- ja pokeripelien jakelun internetissä. RAY:n nettijakeluun tulee laaja valikoima niin fyysisestä pelimaailmasta tuttuja kuin aivan uusia pelejä, ja niiden valikoima kasvaa ja kehittyy jatkossa. Pelipalveluun kuuluvat myös kattavat vastuullisuustyökalut sekä korkealaatuinen asiakaspalvelu. Kuva:Ofer Amir 6 Tukipotti 3/2010

7 Kunnat kaipaavat tiiviimpää järjestö yhteistyötä Kuntien kannattaisi RAY:n kyselyn mukaan tiivistää yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Usein toimintatavat ja rakenteet yhteistyön tekemiselle kuitenkin puuttuvat. Myös tietämyksessä ja asenteissa olisi korjaamisen varaa. Teksti: Marika Leed Kuva: Photodisc Näin kysely tehtiin info kysely lähetettiin kesäkuussa sähköpostitse 474:lle sosiaalija terveysalan kunnalliselle vaikuttajalle. Kyselyä mainostettiin myös Facebookissa sekä Kuntalehden verkkosivuilla ja uutiskirjeessä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 199 kappaletta. kyselyn toteutti Fountain Park. kysely liittyi RAY:n avustusstrategian päivittämiseen. Kunnan ja järjestöjen yhteistyöltä puuttuu usein toimintamalli. asiantuntemusta ei arvosteta kunnissa riittävästi. RAY selvitti kesäkuussa verkkohaastattelulla kuntakentän näkemyksiä kansalaisjärjestöjen roolista terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kyselyllä haluttiin kartoittaa, mikä kuntien mielestä soveltuu hyvin RAY:n avustuskohteeksi. Toisaalta kysyttiin, mihin järjestöjen tulisi kuntien mielestä toiminnassaan keskittyä. Kolmas sektori nähtiin kunnissa periaatteessa voimavarana ja yhteistyökumppanina. Järjestöjen todellinen potentiaali on kuitenkin paljolti käyttämättä, eikä kolmannen sektorin asiantuntemusta osata vastaajien mielestä riittävästi hyödyntää. Suurimmaksi haasteeksi vastaajat kokivat sen, että toimintamalli ja rakenteet kunnan ja järjestöjen väliselle paikallisen tason yhteistyölle puuttuvat. Kun ihmiset sekä kunnissa että järjestöissä vaihtuvat, on vaikeaa pysyä kärryillä siitä, kuka vastaa mistäkin. Ratkaisuksi ongelmaan esitettiin muun muassa kansalaisjärjestövastaavan nimeämistä. Myös tiedonpuute nähtiin ongelmana; järjestöt eivät ole vastaajien mielestä osanneet kertoa toiminnastaan ja toimintansa hyödyistä ja vaikutuksista kuntia puhuttelevalla tavalla. Asenne ongelmiakin tunnistettiin, sillä vapaaehtoistoimintaa ja järjestöjen Yhteistyötä tarvitaan Haasteista huolimatta myös yhteisiä tekemisen paikkoja löydettiin RAY:n kyselyssä paljon. Parhaimmillaan kansalaisjärjestöt nähtiin vertaistuen tarjoajina ja kansalaisten aktivoijia. Vastaajien mielestä kuntien kannattaisi tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa esimerkiksi terveyspalvelujen, vanhustenhuollon sekä päihdeja mielenterveyspalvelujen kohdalla. Pitkäaikaistyöttömien tukemisessa ja itsemurhien ehkäisyssäkin nähtiin yhdessä tekemisen paikkoja. Järjestöt voivat kuntien mielestä tukea ihmisiä ongelmatilanteissa, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti varhaisella puuttumisella nähdään suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. RAY voisi vastaajien mielestä edistää järjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä tukea kehittämistyötä ja uusien palvelujärjestelmien suunnittelua ja kokeilua. Vastaajat toivoivat RAY:ltä myös panostusta nuoriin sekä hyvinvointiongelmien kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tukipotti 3/2010 7

8 Polvijärvellä järjestöyhteistyö on avointa kumppanuutta Pohjoiskarjalaisen Polvijärven vahvuutena ovat kunnanjohtaja Pauli Vaittisen mukaan ihmiset, jotka näkevät järjestö yhteistyön voimavarana. Teksti: Tuija Holttinen Kuva: Jaakko Kilpiäinen Kunnanjohtaja Pauli Vaittinen muistuttaa, että järjestöyhteistyössä täytyy sopia pelisäännöistä. Julkisen puolen ei tule sanella toimintaehtoja, vaan nimensä mukaisesti yhteistyössä edetään molempien etujen mukaisesti. Polvijärven kunta on vireä ja yritteliäs asukkaan maaseutukunta noin 40 kilometriä Joensuusta luoteeseen. Kuten monella muullakin pienellä kunnalla, myös Polvijärvellä taloudelliset voimavarat ovat rajalliset. Se ei kuitenkaan näy palveluissa ja aktiviteeteissa, sillä kunnassa luotetaan aktiivisesti toimivaan järjestöyhteistyöhön. Me näemme järjestöyhteistyön voimavarana, jonka kautta ja jonka avulla kuntalaisten hyvinvointia voidaan edistää, kunnanjohtaja Pauli Vaittinen sanoo. Yhteistyö eri järjestöjen kanssa täydentää sitä palvelujärjestelmää, jonka kunta on luonut. Se tarkoittaa esimerkiksi edellytysten luomista järjestöille, tiivistä yhteistyötä ja aktiivista vuorovaikutusta. Konkreettisia toimenpiteitä ovat vaikkapa toimitilojen järjestämiset. Annamme tarvittaessa kokous- ja kerhotiloja järjestöjen käyttöön. Myös pienimuotoista rahallista avustusta on annettu paikallisille urheiluseuroille, Vaittinen listaa mutta korostaa, että tärkeimpänä yhteistyön muotona on vuorovaikutus ja oman seudun eteen tehty yhteinen työ. Yhteishengellä asiat kuntoon Yhteistyökumppaneista kunnanjohtaja mainitsee muun muassa kunnan oman Polvijärvi-seuran, paikalliset urheiluseurat, Punaisen Ristin ja Piänkiäntäjät-yhdistyksen. Jokakesäiset Polvijärvi-päivät järjestetään Polvijärvi-seuran kanssa yhteistyössä. Tapahtuma on merkittävä kaikille kuntalaisille. Tämän vuoden 8 Tukipotti 3/2010

9 päivillä muun muassa kuultiin mielenkiintoisia tarinoita polvijärveläisestä kansalaisyhteiskunnasta 1900-luvun alkupuolella. Urheiluseuroille annetaan toimintaavustuksia; kunta on avustanut esimerkiksi jäähallia sekä rakennusvaiheessa että vuosittain käyttömaksuilla. Paikallisen SPR:n osaston kanssa kunnalla oli pitkään sairaankuljetussopimus. SPR hankki auton ja kunta antoi muutaman henkilön käytettäväksi saattajina. Tämä toiminta perustui täysin vapaaehtoisvoimiin. Se kertoo info Polvijärvi: perustettu vuonna 1876 asukasmäärä noin henkilöä kokonaispinta-ala 958 km 2 työttömyysprosentti 17 hyvin myös siitä yhteishengestä, joka elää meillä hyvin vahvana edelleen, Vaittinen toteaa. RAY:n tukemaa toimintaa Polvijärvellä on muun muassa ollut Piänkiäntäjät-yhdistyksen järjestämä viriketoiminta varhaista ja lievää dementiaa sairastaville. Kuntalaisille on järjestetty viriketoimintaa myös SPR:n voimin. Vaittinen sanoo rehellisesti, että kuntalaisten aktiivisuus yhteiseen toimintaan juontaa myös siitä tosiasiasta, että kunnan taloudelliset voimavarat ovat rajalliset ja työttömyys ja työpaikkojen vähyys on ongelma. Vaikeuksiin ei kuitenkaan kannata takertua. Vähäisillä resursseilla on totuttu toimimaan. Kylätoiminta ja talkooperinne elävät vahvana maaseudun toimintakulttuurissa. Ja tietenkin kaiken perustana ovat ihmiset itse. Nähdään puolin ja toisin, että yhdessä toimien saadaan enemmän aikaan. Ihmisethän sitä yhteistyötä lopulta tekevät, eivätkä organisaatiot. Luottavaisesti tulevaisuuteen Haasteista huolimatta Polvijärvellä katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Väestön ikärakenteesta johtuva pitkään laskusuunnassa ollut väkiluku on tänä vuonna kasvanut muutamalla hengellä. Työpaikat olisivat tervetulleita, Vaittinen toteaa. Jotta saisimme lisää työpaikkoja, pyrimme panostamaan pienyrittäjyyteen. Myös teollisuuden puolella näkyy vihreää valoa. Näyttää vahvasti siltä, että kylän kupeessa, Kivilahden kaivoksella, aloitetaan kaivostoiminta, joka tuo suurella todennäköisyydessä kuutisenkymmentä työpaikkaa alueelle. Kunnanjohtaja Vaittinen uskoo vakaasti, että itsenäinen kunta on paras toimija jatkossakin. Yhdessä toimitaan silti myös muiden kuntien kanssa, vaikka en kuntaliitoksia kannatakaan, Vaittinen sanoo. Esimerkiksi järjestöyhteistyö nähdään tällä alueella voimavarana laajemminkin. Olen Pohjois-Karjalan kunnanjohtajien edustajana järjestöasiain neuvottelukunnassa, joka järjestää ensimmäisen järjestöfooruminsa juuri meillä Polvijärvellä lokakuun alkupuolella. Uskon, että myönteiset esimerkit kannustavat edistämään järjestöyhteistyötä maakunnissa laajemminkin. Tukipotti 3/2010 9

10 Järjestö ja kunta samaan strategiapöytään Kunnan ja järjestöjen yhteistyö voi olla jopa niin hyvää, että puhutaan strategisesta yhteistyöstä. Useimmiten yhteisen sävelen löytämiseen vaaditaan kuitenkin vielä paljon työtä. Teksti: Marjo Tiirikka Kuva: Shutterstock PohJOis-KARJAlassa järjestöjen asema on vahva ja tehokkaasti organisoitunut. Vuonna 2007 laaditussa hyvinvointialan järjestöstrategiassa ehdotettiin järjestöasiain neuvottelukunnan perustamista. Heti seuraavana vuonna perustettu neuvottelukunta toimii järjestöjen ja yhdistysten suorana kontaktipintana kuntiin ja maakunnalliseen päätöksentekoon. Siinä on edustettuina koko järjestökirjo: niin alueen sosiaali- ja terveysjärjestöt kuin luonnonystävät, monikulttuuriyhdistys ja Martatkin. Yhteensä toimijoita on 40. Meillä on pitkä historia järjestöjen välisestä yhteistyöstä, joten tunnemme toisemme. Neuvottelukunta on hyvä kanava pienillekin järjestöille saada äänensä kuuluviin, kertoo neuvottelukunnan sihteeri, kehittämispäällikkö Elina Pajula STKL:stä. Viranomaiset pyytävät lausuntoja suoraan neuvottelukunnalta ja maakuntaliitto osaa ottaa järjestöt mukaan jo valmisteluprosessissa. Työn tulokset näkyvät niin, että kolmannen sektorin asiat on otettu maakunta- ja hyvinvointiohjelmissa paremmin esille, Pajula kertoo. Muutaman kerran vuodessa kokoontuva neuvottelukunta käsittelee kaikille yhteisiä asioita kuten esimerkiksi sitä, miten maahanmuuttajat löytäisivät järjestötoiminnan tai miten kehittää tuki-, koulutus- ja neuvottelupalveluja. Alueella on kaikkiaan 14 kuntaa, joita neuvottelukunnan työryhmä on alkanut kiertää tehdäkseen toimintaansa ja järjestökenttää kuntaväelle tutummaksi. Parasta on se, että voimme tuoda kolmatta sektoria pohjoiskarjalaiseen todellisuuteen. Yhteinen haaste kaikille järjestöille on se, miten toimintoja kehitetään vastaamaan pohjoiskarjalaisten tarpeita ja miten madalletaan osallistumisen kynnystä, Pajula kertoo. Espoossa haetaan mallia Kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen- Ollonqvist Terveyden edistämisen kes- 10 Tukipotti 3/2010

11 kus ry:stä (Tekry) ja Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n (EJY) toiminnanjohtaja Mika Luukkainen edustavat sosiaalija terveysjärjestöjä Espoon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmässä. Kokoonpanoon kuuluu edustajia useilta eri toimialoilta. Ryhmän vahvuus on eri hallinnonalojen edustajien ja kunnan yhteistyö. Tulevaisuuden ydinasioita ovat rajoja ylittävä toiminta ja yhteistyö; esimerkiksi kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on ajankohtainen teema. Espoon kaupungin hyvinvointistrategiaa ovat toteuttamassa kunnan eri toimialat, mutta järjestöillä ei ole vielä selkeää roolia strategian toteuttajina. Valitettavasti järjestöt ovat jääneet kunnan hyvinvoinnin strategiatyössä ulkopuolisiksi, koska yhteistä linjaa vasta etsitään. Järjestöillä ei ole omaa yhteistä kuntakohtaista hyvinvointistrategiaa, eikä kunnissa ole vielä löydetty yhteistä mallia siitä, miten järjestön strategian voisi liittää kunnan strategiaan. Tulisi löytää yhteinen tavoite, työnjako ja keinot kuntalaisten hyvän elämän edistämiseen. Kehittämispäällikkö odottaa vetoapua yhteistyöhön uudesta, eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevasta terveydenhuoltolaista. Sen mukaan kunnan olisi nimettävä terveyden edistämisen vastuutahot ja toimialojen olisi tehtävä yhteistyötä terveyden edistämisessä. Lisäksi kunnat velvoitettaisiin yhteistyöhön myös järjestöjen kanssa. Toiminnanjohtaja Mika Luukkainen EJY:stä vahvistaa, että vaikka kaupunki ja järjestöt tekevät paljon hankeyhteistyötä, strateginen yhteistyö ottaa vielä ensiaskeliaan. Avaus on kuitenkin tehty: kuntien, seurakunnan ja järjestöjen edustaman EJY:n yhteinen päihde- ja mielenterveysstrategia on valmistumassa. Yhteistyötä hidasti alussa se, että Espoossa on paljon erikokoisia järjestöjä. Kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustama EJY saatiin edustamaan useita järjestöjä, kaupungin oli helpompi tehdä ja rakentaa yhteistyötä yhden kuin useamman edustajan kanssa. Tästä on hyvä jatkaa, Luukkainen kertoo. Kuntakin voi päästä RAY:n kukkarolle RAY:ssa suhtaudutaan kuntien ja järjestöjen yhteistyöhön erittäin myönteisesti. Avustuspotin pienentyessä olisi hyvä löytää uusia yhteistyömuotoja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kyse on myös rahasta: yhteisten kehittämishankkeiden kautta kunnat voivat päästä hyötymään RAY-rahasta. Yhteistyön ja verkottumisen lisäämiseksi RAY järjesti viime keväänä seminaarin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman Etelä-Suomen Kasteen kanssa. Laajassa Kaste-ohjelmassa on samantyyppisiä tavoitteita kuin RAY:n avustusstrategiassa. Intressimme onkin nivouttaa järjestöjä ja Kasteen toimijapuolta eli kuntaväkeä keskenään, kertoo kehittämispäällikkö Elina Varjonen RAY:sta. Seminaarin tavoitteena oli, että järjestöväki kuulisi Kasteen hankkeista ja mahdollisesti yhteistyö lisääntyisi verkostoitumisen myötä. Etelä-Suomessa painopisteistä ovat päihde- ja mielenterveystyö, perhetyö sekä terveyserojen kaventaminen. Etelä-Suomen Kasteeseen liittyvää terveyserojen kaventamisen hanketta ei vielä ollut käynnissä, ja RAY:n toiveena oli, että järjestöt aktivoituisivat jopa jättämään hankkeesta avustushakemuksen. Näin ei kuitenkaan vielä käynyt. Tämä voi olla ihan hyväkin lopputulos. Joskus projekteja hankkeita korostetaan liikaakin, ikään kuin vain niillä saataisiin jotain aikaiseksi. Joskus asiat voivat jopa juurtua paremmin osaksi toimintaa, jos siitä ei ole tehty hanketta projektiorganisaatioineen. Etelä-Suomen Kasteen ja järjestöjen välinen yhteistyö jatkuu kuitenkin tiiviisti. Syyskuussa järjestettiin työpaja pohtimaan vertaistuen mahdollisuutta terveyserojen kaventamisessa, Varjonen kertoo. Tukipotti 3/

12 Omahoito lisääntyy mistä paikka järjestöille? Omasta hyvinvoinnista ja terveydestä vastaa yhä enemmän yksilö itse. Järjestöjen rooli korostuu tiedon välittäjänä ja vertaistuen tarjoajana. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Outi Montonen 12 Tukipotti 3/2010

13 Etelä-KARJAlan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtajalla Pentti Itkosella on vähän pelottavakin kuva sairaanhoidon tulevaisuudesta: Sairaalakampukset keskittyvät lähinnä ydinsairaalatoimintaan: ensi apuun ja leikkauksiin. Muut apua tarvitsevat hoitavat mahdollisimman pitkälle itse itsensä tai piipahtavat tarvittaessa hoitajan tai lääkärin puheille vaikkapa bensa-aseman pihaan parkkeerattuun terveyskeskuksen vastaanottoautoon. Myös kroonisten sairauksien omahoito lisääntyy Itkosen vision mukaan. Niinpä esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaan tarkoitettu dialyysihoitokin on mahdollista tehdä jatkossa kotona. Netistä voi tulevaisuudessa ladata opastusvideon, jonka avulla joku kotona oleva harjoittelee tekemään dialyysihoidon. Sairaalasta hoitaja valvoo netin kautta muutamaa hoi- totoimenpidettä yhtä aikaa, Itkonen maalailee. Kohti tiedon logistiikkaa Terveydenhuolto elää parhaillaan suuren murroksen aikaa. Etsimme terveydenhuollossa jatkuvasti uusia keinoja, jolla yksilölle Terveydenhuolto elää murroksen aikaa. Terveydenhuollossa etsitään koko ajan keinoja, jolla yksilölle voidaan antaa lisää vastuuta oman itsensä hoidossa. Tukipotti 3/

14 voidaan antaa lisää vastuuta myös omahoitoon liittyvissä rutiineissa. Sähköinen asiointi ja sähköiset palvelut lisääntyvät koko ajan, Itkonen kertoo. Muutoksen taustalla ovat tuottavuuden parantaminen sekä se, että sairaalan väelle halutaan enemmän aikaa asiantuntijatyöhön rutiinitöiden ajanvarauksen ja esitietolomakkeiden täyttämisen sijaan. Vastuuta siirretään ensin rutiiniasioissa, joissa virheiden tekeminen ei vielä ole kohtalokasta. Jos esimerkiksi henkilö varaa ajan väärin, siihen ei vielä kuole. Vähitellen vastuuta siirretään kansalaisille, myös kroonisesti sairaille kuten diabetestä sairastaville tai verenpainepotilaille. Tutustuin terveysasemapiirissämme toimivaan sähköiseen Omahoitopalveluun noin vuosi sitten, kun sain sinne laboratoriokokeiden tulokset. Olen etsinyt palvelusta muun muassa päivystävän hammashoitolan yhteystietoja ja lukenut Terveyskirjaston artikkeleja. Palvelusta löytyy monipuolista asiaa ravitsemussuosituksista suunhoidon vinkkeihin. Omahoito onkin perusteos terveydestä ja sen vaalimisesta. Uutta on painonhallintaan liittyvä osa, jossa kerrotaan esimerkiksi eri liikuntalajien energiankulutuksesta. Omahoito-palvelu tukee terveyden edistämistä Voit itse asettaa painonpudotustavoitteen ja seurata sen toteutumista. Meidän ikäpolvi on jo tottunut käyttämään tietokoneita. On paljon vaivattomampaa katsella tietoja koneelta kuin yrittää tavoittaa hoitohenkilökuntaa puhelimitse. En mitenkään koe, että palvelulla siirrettäisiin vastuuta asiakkaille. Päinvastoin minusta on erittäin hienoa, että ihmisiä kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sehän on nimenomaan jokaisen oma tehtävä. Olen kuullut, että palvelun sisältöä ollaan kehittämässä niin, että esimerkiksi riskiryhmään kuuluva saisi heti tietää alueella toimivien järjestöjen tarjoamasta tuesta. Se olisi tosi hyvä asia, sillä luulen, että varsinkaan monet miehet eivät ole tietoisia alueen järjestöistä. On sokki sairastua, ja varmasti auttaa, jos tietoa ja vertaistukea on helposti saatavilla. Sisko Lampela Asiakas, Oulu, Kaakkurin terveysasemapiiri 14 Tukipotti 3/2010

15 Näin syntyy malli, joka muuttaa henkilökunnan ja potilaan logistiikkaa tiedon logistiikaksi. Ohjeita ja neuvoja voi saada sähköisesti tai tarvittaessa julkiselta paikalta löytyvästä vastaanottoautosta. Potilaan ei siis tarvitse lähteä sairaalaan asti. Järjestöt ytimeen Itkonen uskoo, että omahoidon lisääntyessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä omaishoitajien tarve kasvaa. Järjestöjen tulisi jatkossa keskittyä varsinkin omaishoitajien ja muiden potilaan läheisten tukemiseen ja valmen tamiseen kotona selviytymistä varten. Järjestöjen pitäisi keskittyä keskittyä perinteisiin tehtäviinsä, ei palvelu- Vastuuta siirretään kansalaisille vähitellen. Järjestö antaa tietoa ja tukea syöpäjärjestöjen kuten monien muidenkin sairaus- ja potilasjärjestöjen tärkeimpiä tehtäviä on tiedon jakaminen. Tuotamme sekä terveyden edistämiseen liittyvää väestötasoista tietoa että tietoa suoraan potilaille. Se on pitkälti potilaan tukemista ja neuvontaa puhelimitse, sähköpostilla ja netissä. Viime vuonna sivuillamme oli miljoona käyntiä. Koska syöpäpotilaista suuri osa on yli 60-vuotiaita, joista huomattava osa ei käytä nettiä, tarvitaan lehteä edelleen. Toinen auttamismuoto on vertaistuki. Se on puhdasta järjestötyötä, koska sen eteen kunta ei tee juuri mitään. Annamme kahdenlaista tukea: koulutetut tukihenkilöt antavat ammatillista tukea ja vapaaehtoiset vertaistukea paikallistasolla. Yhä enemmän vertaistukea saa myös netistä: Suomen syöpäpotilaat ry:n alla on verkostoja, joissa sairauden kohdanneet voivat tavata toisiaan. Tehtäväjaon kunnallisen terveydenhuollon ja järjestön kesken pitäisi pysyä selvänä, mutta väliin jäävästä alueesta pitäisi sopia. Minusta järjestöjen tehtävä on nimenomaan psykososiaalisen tuen antamista, läsnäoloa, vertaistukea ja kuntoutukseen liittyvää apua. Mielestäni järjestöt ovat vähän liikaa irrallaan kunnan ja erikoissairaanhoidon arkisesta toiminnasta. Esimerkiksi Tanskassa syöpäyhdistyksillä on usein toimipiste terveydenhuollon tiloissa tai niiden vieressä. Tämä takaa saumattoman liikkumisen ja tiedonkulun terveydenhuollon ja järjestön välillä. Järjestöillä on laaja vastuu hyvinvoinnista ja sitä pitäisi toteuttaa hyvässä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Sitä me yritämmekin tehdä. Tekemiemme testien perusteella terveydenhuollossa ei kuitenkaan aina tunneta kovin hyvin järjestöjen tekemää työtä. Poikkeuksiakin on, kuten Sydänliitto ja Diabetesliitto, joissa on osattu rakentaa hienosti suora ketju terveydenhuollosta järjestön omaan työhön. Tiiviin yhteistyön tekeminen vaatii meiltä ponnisteluja, mutta se on mahdollista. Aloitteita on jo tehtykin. Esimerkiksi Tampereella ja Satakunnassa on järjestetty Syöpäjärjestöjen neuvontaa terveyskeskuksissa. Siellä järjestötyö viedään kuntalaisten lähelle niin, että kunta antaa tilat, jonne järjestöjen asiantuntijat tulevat tapaamaan ihmisiä. Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri, Syöpäsäätiön pääsihteeri, Syöpätautien Tutkimussäätiön asiamies Tukipotti 3/

16 jen tuottamiseen tai kilpailuun markkinoilla. Perinteiseen järjestötyöhön ei kuulu se, että kaikesta löytyy hintalappu. Palveluyhteiskunnan sähköistyessä järjestöt voisivat Itkosen mielestä olla tiiviimmin mukana vaikkapa opettamassa ikäihmisille tietokoneen käyttöä. Tulevaisuudessa kriittistä voi olla se, osaako kansalainen käyttää tietokonetta vai ei, koska palvelut löytyvät yhä useammin netistä. Myös kommunikointi palvelujärjestelmän kanssa tapahtuu pääasiassa sähköisesti. Pentti Itkonen muistuttaa, ettei terveydenhoitojärjestelmän tarkoitus ole tietenkään jättää kansalaisia kuin nalli kalliolle. Sairaalat on pakko säilyttää vielä pitkään asiointikäyntikanavana äkillisiä sairauksia varten, jos henkilö ei jaksa tai pysty käyttämään muuta kanavaa. Hoitoa ei voi pelkästään rakentaa sen varaan, että ihminen osaisi aina toimia oikein. Järjestöjen rooli omahoidossa kasvaa UsKOn, että omahoidon merkitys kasvaa ja samalla kansalaisjärjestöjen rooli vahvistuu siihen liittyvien verkostojen ja vertaisryhmien sekä osaamisen parantamisessa. Järjestöjä tarvitaan etenkin terveyttä ja hyvinvointia sekä selviytymiskykyä ylläpitävissä palveluissa kuten esimerkiksi ikäihmisten tukemisessa. Järjestötoiminta perustuu yleensä tietyn ilmiön tai kohderyhmän ympärille. Tämä vaatii hyvin syvällistä osaamista, jota juuri järjestöillä on. Sitä pitäisi pystyä levittämään vertaistyötä tekeville tai muille erityisryhmien kanssa tekemisissä oleville. Erityisryhmiä ovat muun muassa vaikeasti päihde- tai mielenterveysongelmaiset, ikääntyneet tai diabetestä sairastavat. Nettiä voidaan hyödyntää osana palvelukokonaisuutta nykyistä enemmän, ja yhä useampi ikäihminen käyttää nettiä arkipäivän työkaluna. Netti ei kuitenkaan korvaa kasvokkain tapahtuvaa tukea ja tapaamisia. Olen huolissani etenkin vaikeasti syrjäytyneistä. Heillä saattaa olla vaikkapa hahmotusongelmia, jotka vaikeuttavat netin käyttöä. Järjestöjen kannattaa pitää tiivistä yhteyttä paikallisiin viranomaistoimijoihin voimien yhdistämiseksi. Tuen pitäisi ulottua ennakkoluulottomasti yli perinteisen toimialan, ja palveluja tulee tarjota myös niille, jotka eivät suoraan sovi järjestön ulkoiseen profiiliin, mutta jotka voisivat hyötyä järjestön syvästä osaamisesta. Järjestöjen roolin näkisin myös terveyttä edistävän tiedon lisäämisessä. Markkinavoimat ohjaavat kuluttajia koko ajan toiseen suuntaan. Esimerkiksi alkoholimainonta ei tue terveellisiä elämäntapoja. Nuorille ja heidän vanhemmilleen tarvittaisiin faktatietoa ilman saarnaavaa luonnetta. Ikääntyneet puolestaan tarvitsevat terveyden edistämiseksi liikunta- ja kulttuuriharrastuksia, joita järjestöt voivat olla mukana tuottamassa. Kaikissa elämänvaiheissa on tilanteita, joissa voi tarvita tukea. Järjestöt ovat omiaan täyttämään juuri sellaisia elämän tyhjiä hetkiä, jotka ovat toisaalta terveyden- ja sosiaalihuollon ja toisaalta kulttuuri- ja liikuntatoimen rajamaastossa. Konkreettinen uhka toiminnan kehittämiselle on se, miten järjestöt löytävät toiminnalleen pitkäjänteistä rahoitusta uskaltaakseen suunnitella työtään vuosiksi eteenpäin. Toinen rahoitukseen liittyvä haaste on se, että järjestön pitäisi pystyä ylläpitämään sille oleellista osaamista, jotta se ei menettäisi lainvoimaansa. Jussi Merikallio Johtaja, Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö 16 Tukipotti 3/2010

17 Vieraskynä Kuntien toimintaavustukset ovat tärkeitä paikallisyhdistyksille. Yhteistyö kannattaa Järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydintä on vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus sekä erilaisten palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen. Niiden toimintaan osallistuu STKL:n selvitysten mukaan lähes miljoona suomalaista. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtois- tai vertaistoiminnassa on mukana noin ihmistä. Vapaaehtoisten työpanos vastaa varovasti arvioiden yli henkilötyövuotta. Toiminta tavoittaa paljon sairaita, eri tavalla vammaisia, työttömiä, yksinäisiä ja sosiaalisista ongelmista kärsiviä ihmisiä. Vain vajaa kymmenesosa sosiaali- ja terveysjärjestöissä on muita kuin asianosaisia. Suurimmassa osassa yhdistyksiä on onnistuttu saamaan mukaan ihmisiä, joilla ei muuten olisi mahdollisuuksia osallistumiseen ja riski syrjäytyä olisi ilmeinen. Paikallisyhdistyksille kuntien toiminta-avustukset ovat erittäin tärkeitä. Jos kunnat nyt säästävät niistä rahojen ollessa tiukoilla, säästämisen kohde on väärä. Yksi järjestöjen toimintaan käytetty euro tulee monikymmenkertaisesti takaisin. Järjestöt tekevät pienillä resursseilla paljon sellaista, mihin kunnat eivät pysty. Järjestötoiminta, jos mikä, on ehkäisevää ja hyvinvointia luovaa toimintaa. Järjestöt ovat myös kuntien tärkeitä kumppaneita. Järjestöbarometri 2009:n mukaan kuntien ja paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten yhteistyö onkin monipuolista ja vireää. Eniten yhteistyötä järjestöillä on kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa, mutta myös liikuntaja koulutoimen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi tiedotus, aloitteet ja kannanotot, palvelujen ja tukien kehittäminen, ryhmien ja erityisliikunnan ohjaus, koulujen ravitsemus-, terveys-, päihde- ja liikennevalistus sekä iltapäivä- ja muut kerhot. Joka viidennellä yhdistyksellä on ollut kunnan kanssa yhteisiä kehittämishankkeita kolmen viime vuoden aikana. Hankkeista on syntynyt myös pysyviä toimintamuotoja kuten asumis-, koti-, kriisi- ja avustajapalveluja, päivä- ja työtoimintaa, liikuntatoimintaa sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Tämän mahdollistamisessa Rahaautomaattiyhdistyksen tuki on korvaamaton. RAY:n raha siis kanavoituu ihmisten hyvinvoinnin tueksi kunnissa. Monia toimintamuotoja ei olisi kunnissa olemassa ilman aktiivista ja innovatiivista järjestökenttää ja RAY:tä. Monissa kunnissa tätä arvostetaan ja järjestöjen kanssa yhteistyötä rakennetaan aktiivisesti. Ei kuitenkaan vielä kaikkialla. Entistä useampi viisas kunta ottaa tämän resurssin huomioon jatkossa. Sosiaali- ja terveysyhdistysten vaikutusmahdollisuudet kuntien päätöksentekoon toteutuvat kuitenkin huonosti. Noin puolet yhdistyksistä ja yli 40 prosenttia sosiaalijohtajista arvioi, että yhdistysten näkemykset otetaan heikosti huomioon päätöksenteossa. Kunnat eivät siis vielä osaa riittävästi käyttää yhdistysten asiantuntemusta avukseen. Järjestöt eivät myös silloin pääse toimimaan siltana ihmisten ja päättäjien välillä. Vakavaksi asian tekee se, että STKL:n Kansalaisbarometrin mukaan ihmiset kokevat suorat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutensa riittämättömiksi, vaikka halua vaikuttaa olisi. Tässäpä haastetta kuntien ja järjestöjen tulevalle yhteistyölle! Riitta Särkelä Kirjoittaja on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) ry:n toiminnanjohtaja. Tukipotti 3/

18 Yhteistyötä karikoista huolimatta Muistineuvolaan voi poiketa tekemään 1,5 tuntia kestävän muistitestin. Testaajana muistihoitaja Marja-Leena Keinänen. Helsingin Alzheimer-yhdistys perusti Muistineuvolan, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. Mikkelissä puolestaan muistisairaiden lyhytaikaishoitoa koskeva hanke oli tyrehtyä alkuunsa. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Jari Härkönen Joka viidennellä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksellä on kolmen viime vuoden aikana ollut kehittämishankkeita kunnan kanssa, kertoo järjestöbarometri Valtakunnallisista järjestöistä kolme neljäsosaa ja paikallisjärjestöistä kaksi kolmesta arvioi hankkeista syntyneen pysyviä toimintamuotoja. Keskimääräistä yleisemmin yhteisiä hankkeita on vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksillä, mielenterveysyhdistyksillä sekä taloudeltaan suurimmilla yhdistyksillä, joista hieman alle puolella on ollut projektiyhteistyötä kunnan kanssa. Hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta on Helsingin Alzheimeryhdistyksen vuosina RAYtuella toteuttama kehittämisprojekti, jossa haettiin oikeanlaista muistineuvolan toimintamuotoa pääkaupunkiin. Tutustuimme ensin muiden muistineuvoloiden toimintaan ja huomasimme alueellisten kulttuurierojen olevan suuria. Kun maakunnissa pelätään hakea apua leimautumisen pelossa, täällä testeihin voidaan tulla vaikka suoraan kadulta, Helsingin Alzheimer-yhdistyksen toiminnan- 18 Tukipotti 3/2010

19 johtaja Pertti Riihelä kertoo hankkeen alkutaipaleesta. Mallia otettiin Arvo Ylpön kehittämistä lastenneuvoloista: tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen paikka, josta saa tietoa, ensiapua, ohjausta ja opastusta muistisairaudesta. Keskeinen paikka löytyi Kampin palvelukeskuksesta, jonka muistineuvolaan voi tulla anonyymisti ja helposti tekemään maksuttoman 1,5 tuntia kestävän testin. Neuvolaan palkattiin ensin yksi ja myöhemmin useita muistineuvojia. Palvelua saa nykyisin suomeksi, ruotsiksi, viroksi ja venäjäksi. Ennen hankkeen päättymistä yhdistys neuvotteli virkamiesten ja kaupungin luottamushenkilöiden kanssa muistineuvolan jatkosta. Perustimme muistihoitajaverkoston Helsingin kaupungin kanssa ja olemme kaupungin hoitopolkuverkostossa yhtenä toimijana. Palvelumme löytyvät suoraan kaupungin sisäisestä intranetistä, josta lääkärit ja hoitohenkilöstö saavat tietoa niiden sisällöstä, kertoo muistineuvolan kehittämispäällikkö Anita Pohjanvuori. Pohjanvuoren mukaan terveysasemien ja muistipoliklinikoiden nykyisten resurssien lisäksi tarvitaan toimintamalleja, joissa voidaan hyödyntää kolmannen sektorin osaamista yhteistyössä muistiasiakkaiden kanssa palvelujen järjestämiseksi. Tarve matalan kynnyksen palvelulle on suuri: asiakasmäärä Helsingin muistineuvolassa oli vuonna 2005 noin 250 ja viime vuosina jo lähes 800. Mikkelissä elvytetään kariutunutta hanketta Vaikka RAY:n avustamien kehittämishankkeiden toivotaan jäävän käytännön toiminnaksi joko järjestön omaan tai kunnan piiriin, näin ei aina syystä tai toisesta käy. Esimerkiksi Mikkelin seudun Muisti ry:n kanssa vuonna Olemme kaupungin hoitopolkuverkostossa yhtenä toimijana, kertoo muistineuvolan kehittämispäällikkö Anita Pohjanvuori solmima yhteissopimus kaupungin vanhuspalveluiden kanssa oli sammua ennen kuin sitä päästiin kunnolla toteuttamaan. Lyhytaikaishoidon toimintamallin tavoitteena oli parantaa muistisairaan hoitoa muun muassa tiivistämällä potilaan, syntyi Muistineuvola omaishoitajan tarpeeseen. ja hoitohenkilökunnan yhteistyötä, opettamalla hoitohenkilökunnalle kuntouttavaa työotetta ja tukemalla omaishoitajien toiminta- ja työkykyä. Kaupunki antoi hankkeen käyttöön tilat, henkilökunnan ja asiakkaatkin vanhainkodista. Kun hankkeen rahoitus päättyi vuonna 2007, kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa tapahtui organisaatiomuutoksia. Uudet johtajat eivät olleetkaan siinä määrin sitoutuneita hankkeeseen, että toimintamallin juurruttaminen olisi otettu toden teolla tavoitteeksi, selvittää hankejohtaja Jaana Sulanen Mikkelin seudun Muisti ry:stä. Toinen syy epäonnistumiseen oli se, että vanhainkodin siivessä toimineen pilottiyksikön tilat todettiin sisäongelmineen käyttökelvottomiksi eikä uusia tiloja ollut tarjolla. Vaikka Mikkelissä hanke näytti kariutuvan, malli on kiinnostanut muita kuntia ja Jaana Sulanen on kiertänyt luennoimassa mallista muilla paikkakunnilla. Myös Savossa tilanne näyttää muuttuneen. Ehkä aika ei aiemmin ollut vielä otollinen hankkeen onnistumiselle. Nyt hoitomuotoa ollaan jälleen elvytetty ehkä siksi, että on huomattu lyhytaikaishoidon tärkeä merkitys myös omaishoitajille. Mikkeliin on suunnitteilla muistikeskus, johon sijoitettaisiin myös lyhytaikaishoitopaikat. Hanke saattaakin siis toteutua vaikkakin pienellä viiveellä, Sulanen sanoo toiveikkaana. Tukipotti 3/

20 Kuntakumppanilta odotetaan perusteltuja lausuntoja Kun järjestö hakee rahoitusta yhteistyöhankkeelle, RAY odottaa kuntakump panilta perusteltua lausuntoa. Kirjallinen sopimus luo jo järeän pohjan yhteistyölle. Teksti: Pirjo Kupila Kuvat: Photodisc ja Schutterstock valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen RAY:stä muistuttaa, että kun järjestö hakee avustusta yhteistyössä kunnan kanssa toteutettavaan hankkeeseen, kunnan tulee minimissään laatia hakemuksen liitteeksi lausunto yhteistyöstä. Pelkkä kunnan hyvän tahdon tai kannatuksen osoitus järjestön toiminnalle ei vielä täytä hyvän lausunnon kriteereitä. RAY:tä kiinnostaa kuntayhteistyössä se, miten järjestön kaavailema toiminta liittyy kunnan omiin suunnitelmiin ja millaisena kunta näkee toiminnan tulevaisuuden. Pitääkö kunta jopa mahdollisena kehittää toimintaa osana palvelujärjestelmäänsä nyt tai tulevaisuudessa? Tervonen soisi, että kunta perustelisi lausunnossaan rehellisesti senkin, jos järjestön hankkeella on vähän tai ei mitään annettavaa sen toimintaan. Se ei tee hankkeesta suoraan nollahakemusta, vaan sen ansiosta RAY osaa alusta pitäen arvioida toiminnan juurtumista muuta kautta. Samalla avustuksen hakija ymmärtää itse olla rakentamatta turhia pilvilinnoja kunnan varaan. Ajoissa liikkeelle Vielä muutama vuosi sitten järjestöjen oli vaikea lähestyä kuntia lausuntopyyntöillään. Järjestöt arkailivat, etteivät kunnat ota niiden hankkeita vakavasti ja kunnat pelkäsivät, että järjestöt kehittävät niille taas uusia velvoitteita. Kummallakin saattoi olla omat prioriteettinsa eri kohderyhmien asioiden järjestämiseksi, minkä vuoksi kumppanuutta oli vaikea luoda, Tervonen sanoo. Hän kehottaa järjestöjä avaamaan keskustelut kuntien kanssa heti han- 20 Tukipotti 3/2010

21 Lausunto vai sopimus? Lausunnossa kunta ottaa kantaa ja kertoo oman näkemyksensä hankesuunnitelmasta. Lausunto kertoo, miten hyvin kehitettävä toiminta sopii kunnan suunnitelmiin ja millaisena kunta pitää toiminnan tulevaisuutta ja jatkomahdollisuuksia. Aiesopimus yksilöi ja varmistaa jo sovittua eli kertoo, mitä osapuolet aikovat käytännössä tehdä hankkeen eteen. kesuunnittelun alussa ja mahdollisimman konkreettisella ehdotuksella sekä etenemään kysymyksillä, joihin voi saada selkeitä vastauksia. Useimmiten järjestöt joutuvat avustushakemuksissaan turvautumaan lausuntoihin, koska harva kunta sitoutuu hankkeeseen, jonka rahoitus ei ole vielä kokonaan selvillä. Tervonen sanoo ymmärtävänsä kuntien varovaisuuden. Yleensä kunnat lähtevät sopimuksiin vain varmalta pohjalta, mikä tarkoittaa niiden omissa päätöksentekojärjestelmissä vähintään lautakuntatason päätöksiä ja talousarvioon vietyjä lukuja. RAY:n avustusvalmistelu ei ole juuri sen nopeampaa, koska hakuaikojen umpeutumisesta valtioneuvoston avustuspäätökseen kuluu kuukausia. Tervosen mukaan sopimus voidaan toimittaa myöhemminkin, kun hankerahoitus on ratkennut. Järjestön on vain mainittava avustushakemuksessaan, milloin ja mitä asiapapereita se aikoo toimittaa hakuajan jälkeen. Sovi kirjallisesti Kehittämispäällikkö Pekka Mykrä RAY:stä muistuttaa, että sopimusyh- Varsinaista sopimusta kunnat tekevät harvoin RAY:n avustusten hakuaikojen puitteissa. Sopimus voidaan toimittaa, kun hankerahoitus on ratkennut. Järjestön on mainittava hakemuksessaan, milloin ja mitä asiapapereita se aikoo toimittaa hakuajan jälkeen. Vaikka kunnalla ei olisi kantaa kehitettävään toimintaan, se ei tee siitä väistämättä kelvotonta. Silloin hakija ja rahoittaja tietävät alusta alkaen, ettei toiminta tule juurtumaan ainakaan kunnan palvelujärjestelmän kautta. teiskunnassa yhteisöjen riskienhallintaan kuuluu, että sovitut asiat vahvistetaan myös kirjallisesti. Siinä missä lausunto ottaa kantaa ja kertoo kunnan näkemyksen, sopimus luo lujan maaperän yhteistyölle sitouttamalla osapuolet ja selkiyttämällä yhteistyön tavoitteet, roolit ja työnjaon. Myös toiminnan raportoinnista kannattaa sopia kirjallisesti. Kirjallista sopimista puoltaa pelkästään sen epävarmuustekijän poistaminen, että hanke ajaa kiville työvoiman vaihtuessa niin kunnissa kuin järjestöissäkin. Kirjallinen sopimus ehkäisee myös turhia riitoja, Mykrä perustelee. Aie- ja puitesopimus ovat jo melko järeitä tapoja sitouttaa yhteistyökumppanit ja yksilöidä sovittua. Aikomuksetkin voi pukea lopullisen sopimuksen muotoon, kunhan muistaa samalla sopia yhteistuumin sopimuksen voimaantulosta ja raukeamisesta. Mykrän mielestä lausuntoon sen paremmin kuin sopimukseenkaan ei pitäisi koskaan suhtautua yliolkaisesti eikä niihin saisi vaikuttaa se, kuka niitä pyytää tai ehdottaa: järjestö vai viranomainen. Yhteistyöllä tavoitellaan aina molemminpuolista hyötyä, hän muistuttaa. Tukipotti 3/

22 Järjestöt kaipaavat miehiä vapaaehtoisiksi Vapaaehtoistoimintaa uhkaa Suomessa aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen. Sosiaalija terveysjärjestöt haluaisivat erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi. Teksti: Marika Leed Kuva: Eero Pykäläinen Suomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Moni hakeutuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimerkiksi eläkkeelle jäädessään, uutta sisältöä arkeen. Miehiä ja naisia motivoivat kuitenkin hieman eri asiat. Miehiä kiinnostaa vapaaehtoistyössä erityisesti toiminta ja sosiaalisuus. Heille pitäisi tarjota mahdollisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä auttaminen sinänsä, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kertoo. Suomessa esimerkiksi vapaaehtoisvoimin pyörivä meripelastustoiminta houkuttelee mukaan myös runsaasti miehiä. Nettiauttaminen nousussa Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kontakteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Järjestöt kaipaavat tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia erityisesti vaikuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä vertais- ja tukihenkilötoimintaan. Miehillä olisi työsarkaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien parissa. Järjestöjen muita huolenaiheita ovat vapaaehtoistoiminnan resurssipula, erityisesti kuntien taloudellisen tuen vähäisyys, sekä toisaalta julkisen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle. Toisaalta yksi tämän päivän positiivisista ja kasvavista vapaaehtoistyön trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki netissä. Toimintaan mukaan lähteneet aktiivit ovat myös hyvin sitoutuneita ja panostavat vapaaehtoistyöhön keskimäärin 1 20 tuntia kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi RAY:n tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa. Tutkimus kohdistui RAY:n toiminta- tai projektiavustuksia vuonna 2009 saaneisiin järjestöihin (n=825). Aineisto kerättiin kolmella kyselyllä alkuvuodesta Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki > Muut julkaisut. info Taustatietoja: Noin joka kolmas suomalainen (37 %) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyöksi määritellään toiminta, joka tapahtuu maksutta ja omasta tahdosta, kohdistuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle ja on jonkin tahon organisoimaa. RAY:n projektiavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta vapaaehtois- ja vertaistoimintaan saa tänä vuonna 169 avustuskohdetta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. RAY:n yleis avustusta perustoimintaansa saa 204 järjestöä yhteensä 64 miljoonaa euroa. Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23, RAY. 22 kipotti 3/2010