HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2015"

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1. PERUSTIETOA KUNNASTA 1.1. Sijainti, maisema ja luonnonympäristö sekä liikenteellinen asema Heinäveden kunta on perustettu Kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikuntia ovat Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu, Liperi, Savonlinna ja Varkaus. Kunnan pinta-ala on 1319 km2, josta vettä on 289 km2 eli yli 20%. Heinäveden kunta on kappale kauneinta Suomea. Yksi Suomen suosituimmista vesireiteistä on Heinäveden reitti, joka kuuluu Vuoksen vesistöön ja se on kansallismaisemaa parhaimmillaan. Reitti käsittää kunnan halkovan Kermanjärven ja lukuisan määrän muita järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden. Kunta kuuluu Suomen suurimpaan Soisalon saareen. Koloveden kansallispuistosta osa on Heinäveden kuntaa. Vesistöihin on rakennettu kuusi sulkukanavaa ja yksi avokanava. Heinäveden maa-alasta n. 84 % on metsää. Suurin osa metsistä on yksityisten ja yhtiöitten sekä Suomen valtion/metsähallituksen omistuksessa. Myös kunta on merkittävä metsäomaisuuden omistaja. Kunta omistaa n ha metsää. Heinäveden luonto on erittäin vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Kunnan sydämessä oleva Kermanjärvi halkoo kunnan ja on n. 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Kirkonmäki ja Pääskyvuori ovat n metriä merenpinnasta. Korkeimmat paikat ovat jopa 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Kunnan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa valtatie 23 ja seututie 476, ja tie numero 542 kulkee Pohjois-Heinävedeltä eli Karviosta Tuusniemelle. Muita seututeitä ovat tiet 470, 471, 474 ja 477. Kunnan läpi kulkee rautatie rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Lähimmät lentokentät ovat Joroisissa 75 km, Joensuussa 80 km ja Kuopiossa n.100 km. Matkustajalaivaliikennettä on ollut Heinäveden reitillä Kuopion ja Savonlinnan välillä vuodesta 1906 alkaen. Nykyisin reitillä liikennöi Ms Puijo. Lisäksi Valamon luostarista liikennöi kesäisin Vesiliikenne Oy:n Ms Sergei. Tieverkon kunto ja tieyhteydet ovat perusedellytyksiä kunnan kehittymiselle ja ihmisten asumiselle koko kunnan, seutukunnan ja Itä-Suomen alueella. Helsinkiin on matkaa n. 380 km, Jyväskylään n. 170 km, Mikkeliin n. 140 km ja Ouluun n. 380 km. Lähin kaupunki on Varkaus, jonne matkaa on 50 km. Itärajan lähimmälle rajanylityspaikalle Niiralaan on matkaa n. 160 km. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen mahdollistaa naapurivaltioiden välillä yhä suurempien ihmisjoukkojen matkustelun ja vuorovaikutuksen. Tällä liikenteellä on vaikutuksensa myös Heinäveden tapaisten kuntien matkailuelinkeinolle.

2 Heinäveden kunta on suosittua vapaa-ajan rakentamisen aluetta. Kuntaan laadittiin Heinäveden reitin rantojen yleiskaava ensimmäisten kuntien joukossa jo luvulla. Sen ajantasaistaminen rakennuskelpoisten paikkojen ja rakennusoikeuden nostamisen osalta selvitetään kunnan teknisen hallinnon toimesta. Vuonna 2012 on peruskorjattu Berner Oy:n toimesta ja pääosin kunnan rahoittamana heidän käyttöönsä teknokemia-tuotantoa varten ns. Karpalohallit. Vuonna 2013 rakennetaan uudet tuotantotilat Rajamäeltä Heinävedelle siirtyvälle etikkatehtaalle vastaavalla tavalla. Vuoden 2013 talousarvion investointiosassa on varattu ko. investointia varten määrärahaa euroa. Yritys maksaa sopimuksen mukaista vuokraa 12 kk:n euribor-koron + 2 %, mukaan vuokraa. Kunnassa on myös tarjolla teollisuustontti- ja muuta tonttimaata uutta asuin- ja teollisuusrakentamista varten. Uusia työpaikkoja tarvitaan väestön ikärakennekehityksen suunnan ja sitä kautta huoltosuhteen muuttamiseksi. Kunnan keinot ovat lähinnä yleisten edellytysten luomisessa ja infrastruktuurin ylläpitämisessä ja erilaisten tilojen tarjoamisessa yrityselämän käyttöön. Varsinkin nuoren ikäluokan työllistämismahdollisuudet sitovat nämä ihmiset paikkakunnalle ja edesauttavat siten heidän elinmahdollisuuksiaan paikkakunnalla ja perheiden perustamista ja asumista paikkakunnalla. Kunnassa sijaitsevat Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit; Valamon munkkiluostari (uusi Valamo) ja Lintulan nunnaluostari. Molemmat sijaitsevat Pohjois-Heinävedellä, jonne ne siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen. Luostarit ovat varsinaisen perustoimintansa ohella myös elinkeinonharjoittajia mm. viinintuotannon ja matkailun osalta. Retkeily, kalastus, melonta ja soutu ovat suosittuja asukkaiden ja matkailijoiden harrastuksia. Hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit ja tarjoavat lisää aktiviteettejä ja monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Heinäveden kunnan kehittämisen haasteet Kunnan kehittymiselle asettavat tällä hetkellä haasteita väestön voimakas väheneminen, ikärakenne ja huoltosuhteen merkittävä muutos lähivuosikymmenen aikana. Ikäihmisten ja lasten suhteellinen osuus työssä olevaa kohtaan kasvaa. Kunnan käytettävissä olevien tulojen riittävyys palvelujen järjestämiselle on suuri haaste. Kunnallisvero Heinävedellä jakautuu vuoden 2010 tilaston mukaan tulonsaajaryhmittäin seuraavasti: Palkansaajia kunnallisveron osalta on 42 %, kun koko maan luku on 60 %. Eläkeläisiä tulonsaajista on 31 %, kun koko maan luku on 24 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajia on 18 %, kun koko maan luku on 8 %. Muut tulonsaajat ovat 9 %, kun koko maan luku on 8 %. Kunnallisveron osuus on palkansaajien osalta Heinävedellä 54 %, kun koko maan luku on 70%. Eläkeläisten osalta Heinävedellä luku on 22 %, kun koko maan luku on 17 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajien osalta Heinävedellä luku on 19 %, kun koko maan osalta luku on 9 %. Muiden tulonsaajien osalta luku on Heinävedellä 6 % ja koko maassa 4 %. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen linjaukset ja ns. sote-alueet tai niistä vastaavat peruskunnat on valtion taholta vielä linjaamatta. Nämä uudistukset pitävät kunnat suuressa epävarmuudessa ja yksittäisten kuntien kehittämistoimet ovat epävarmuuden tilassa.

3 Kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä KEVA:n ennusteen mukaan 33,3 % eli n. 101 henkilöä. Ongelmana tulee olemaan ja on jo osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti joka alalla, mutta erityisesti hoito- ja hoiva-alalla. Väestön ikääntymisen aiheuttama henkilöstölisäys hoiva- ja hoitoalalla on vuoden 2014 alkuun mennessä 28,4 henkilöä. Sen kustannusvaikutus on n. 1,2 milj.euroa/vuosi. Vastaavan henkilöstömäärän vähentäminen muilta hallinnonaloilta ei ole mahdollista. Erilaisten yhteistyömahdollisuuksien edelleen kehittäminen mm. naapurikuntien kanssa on perusedellytys. Varsinkin Sote-yhteistyön kehittäminen on haasteellista, koska valtakunnalliset linjaukset ovat kesken. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on haaste kunnalle, koko tälle alueelle eri hallintoalueineen ja koko elinkeinoelämälle. Vaikutukset tällä hetkellä näkyvät valtiovallan kiristämistoimien kautta mm. valtionapujen leikkauksina. Toisaalta velkaiselle kunnalle korkotason alhaisuus on myönteinen asia. Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt erittäin nopeasti niin Heinävedellä kuin koko valtakunnassa ja tulee edelleen kiristymään. Velkarahan hinnan epävarmuus on riskitekijä. Tuottavuusvaatimukset kasvavat ja henkilöstön joustavuus ja venyminen ovat koetuksella. Kunnan verotulojen kehitys heikkenee väestörakenteen ja määrän vuoksi. Valtionosuudet pienenevät samasta syystä sekä valtiovallan toimenpiteiden johdosta. Kuntarakenne, kuntayhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat edelleenkin suuntaa, joihin pitkien etäisyyksien Heinävedenkin on vastattava ainakin yhteistyössä muiden kanssa ja valtuuston ilmoittaman tahtotilan mukaisesti. Nähtävissä olevia muutoksia ovat edelleenkin kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen, hallinnollisten palvelujen keskittyminen ja keskittäminen koko maassa, Kuntien palvelujen järjestämisvaihtoehtojen ideointi sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen palvelutarpeiden muuttuessa ja teknologisten mahdollisuuksien kasvaessa on suuri haaste sekä rahoitus- että saatavuusnäkökulmasta katsottuna. 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. Toiminta-ajatus Heinäveden kunta tarjoaa asukaslähtöiset ja laadukkaat peruspalvelut sekä turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän asuin- ja vapaa-ajan ympäristön sekä yrittämistä tukevan ilmapiirin ja toimintaedellytykset käytettävissä olevien resurssien puitteissa Heinäveden kunnan arvot Kunnallisen päätöksenteon kautta toteutetaan seuraavia arvoja: - tuloksellisuus - luottamus ja yhteistyö - avoimuus - oikeudenmukaisuus - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

4 2.3. Visio Heinävesi kuntien kermaa! Heinäveden kunnassa vallitsee ilmapiiri, joka kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattu. Toiminta- ja asuinympäristö on terve, turvallinen ja viihtyisä Kunnan talous on tasapainossa. Päämäärät ja yleiset menestystekijät 2.4. Strategia 1. Kuntalaisten tarvetta vastaava palvelutarjonta on hoidettu itsenäisen kunnan järjestämänä ja/tai yhteistoiminta-alueella 2. Heinäveden kunta on elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta 3. Kunnan taloutta hoidetaan ennakoivasti ja talous on tasapainossa 4. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on uudistushenkinen, osaamista kehittävä, motivoitunut, vastuullinen ja työhönsä sitoutunut 5. Yhteistyöhön perustuva toimintatapa on innostava ja päätöksenteko perustuu positiiviseen päätöksentekokulttuuriin 6. Käytössä on terveet, turvalliset ja toimivat tilat 7. Kulttuuriympäristö on monipuolinen ja suvaitseva, joka arvostaa luovuutta. Valtuusto vahvistaa tämän kuntastrategia-asiakirjan vuosittain talousarvion yhteydessä. Heinäveden kunnan strategiassa määritellään valtuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kuntaa tulee kehittää ensisijaisesti talousarviovuoden ja valtuustokauden aikana, mutta sillä luodaan myös pitemmän aikavälin suuntaviivat ja ajattelua. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle sekä kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Strategia viestii kunnan tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristössä toimiville. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Strategian ajantasaistamisessa käytetään apuna tilastoaineistoa ja laskelmia. Strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline.

5 HEINÄVEDEN KUNNAN SWOT-ANALYYSI Balanced Scorecard (BSC) -viitekehys, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET - Hyvä työpaikkaomavaraisuus - Ikärakenne - Monipuolinen elinkeinorakenne - Pitkien etäisyyksien kunta - Monipuolinen palveluverkko - Hyvät peruspalvelut - Terveet ja turvalliset toimitilat (pääosin) - Kaunis ympäristö ja puhdas luonto - Kotiseuturakkaus - Kunnan omavaraisuusaste yli 50%, - Metsävarallisuus - Uudet koulurakennukset - Oma lukio - Hyvät vanhusten hoivapalvelut - Oma terveyskeskus - Monipuolinen kulttuuriperinne - Kulttuurimaisema - Koko kunta asutettu - Vapaita asuntoja ja tontteja muuttajille - Kanavat ja luostarit - Heinäveden reitti ja Saimaa HEIKKOUDET - Pitkien etäisyyksien kunta - Korkea sairastavuus - Korkea ikärakenne - Korkeat terveydenhuoltomenot - Perusturvan kustannukset - Virkalääkäripula - Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille - Asumisen hajanaisuus - Alhainen tulotaso - Kunnan sisäinen yhteistyö - Kunnan talous MAHDOLLISUUDET - Itsenäisen kunnan asema - Yhteistyömahdollisuus eri suuntiin - Keskellä kaikkea, keskellä ei mitään - Matkailun hyödyntäminen elinkeinotoimessa - Heinäveden reitti ja Saimaa - Kanavat, luostarit ja sen konferenssitilat - Matkailualuereservit - Pääskyvuoren alue? - Kermanrannan alue - Rauha ja hiljaisuus - Muuttovoitto ja syntyvyyden kasvu? - Yhteen hiileen puhaltaminen - Luovan kulttuurin kehittyminen - Loma-asumisen mahdollisuudet - Luonnon suomien aktiviteettien kehittäminen - Hyvinvointipalvelut - Palokin kosket - Yhteistyö kasvatuksessa (koko kunta) UHAT - Alhainen syntyvyys - Asukasluvun laskeminen ja väestön ikääntyminen - Kuntarakennelaki ja kuntaliitokset - Valtionosuuksien väheneminen - Verotulojen lasku - Yhteishengen loppuminen - Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin hiipuu - Ammattitaitoisen työvoiman saanti - Kunnan talous - Kiinteistömassa

6 SWOT-analyysia tulee jatkaa vuonna 2012 kehittämistoimenpiteiksi. Tämän strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Jokaisella hallinnonalalla tulee käydä yksilökohtaiset kehityskeskustelut tavoitteiden saavuttamista ja yksilökohtaista kehittymistä varten. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten tarvetta vastaavia ja hyvinvointia edistävä palvelutarjonta Lakisääteiset ja valtuuston päättämät palvelut tuotetaan talousarvion määrärahojen puitteissa kunnan itse tuottamina, ostopalveluina toisilta kunnilta tai muilta toimijoilta tai yhteisesti päätetyn ja luodun organisaation kautta (esim. yhteistoiminta-alue) järjestettyinä tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Teemme yhteistyötä naapurikuntien, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta Elinkeinoneuvonta toteutetaan seutukunnallisten organisaatioiden kautta (esim. uusyrityskeskus Wäläkky). Elinkeinopoliittiset asiat valmistelee kunnanjohtaja. Heinäveden kuntaa koskevat tärkeät elinkeinopoliittiset ratkaisut tekee kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat toimivaltansa rajoissa. Elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyttä koskevat ratkaisut tehdään niiden työllisyys-, talous- ja yritysvaikutukset huomioiden kehittämistavoitteisesti ja yritysten elinvoimaa tukien. Yritystoimintaa ja rakentamista varten pidetään kaavoitus ajan tasalla ja tarpeita vastaavana. Kunta luo yleiset edellytykset aktiiviselle yritystoiminnalle ja viihtyisälle asumiselle. Ennakoiva ja tasapainossa oleva talous Kunnan talous pidetään tasapainossa. Käyttötalous pidetään vakaana. Investoinnit suoritetaan tehokkaasti ja laatutietoisesti tulevat käyttömenot ennakoiden. Globaalit talousvaikutukset otetaan huomioon yleisiä ennusteita ja informaatiota sekä valtion toimenpiteitä seuraten. Kuntaliiton suosituksia ja arviointeja seurataan. Talouskehitystä ja talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien ja ennusteiden kautta. Lainasalkkua hoidetaan korkotason mukaan joko lyhytaikaisella tai pitkäaikaisella lainanotolla.

7 Tarpeettomasta omaisuusmassasta luovutaan myymällä tai vaihtamalla. Kunnan taloutta hoidetaan pitämällä veroprosenttien taso kuntalaisten kantokykyä vastaavalla tasolla kunnan vetovoimaisuus huomioiden. Osaava, vastuullinen, sitoutunut ja motivoitunut, osaamista kehittävä uudistushenkinen henkilöstö Kunnan henkilöstö palvelujen tuottajana on arvokasta pääomaa, jonka hyvinvoinnista, osaamisesta ja määrästä huolehditaan. Työtehtävien järjestelyt toteutetaan määräajoin tehtävien kartoitusten perusteella huomioiden kunkin henkilön osaaminen ja työkyky. Johtamis-, esimies- ja alaistaitojen kehittämiset toteutetaan kehityskeskustelujen, työnjaon, koulutuksen ja perehdyttämisen kautta. Henkilöstön jaksamista tuetaan. Ongelmiin tartutaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Noudatetaan oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa tehtävien vaativuus ja osaaminen huomioiden. Yhteistyö ja innostava ja positiivinen päätöksentekokulttuuri Rakentava ja oikeudenmukainen palautteen antaminen mahdollistaa hyvän yhteistyön, jonka kautta päätöksenteko on innostavaa. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään positiivisella asenteella. Positiivinen päätöksentekokulttuuri luo edellytykset myös myönteiselle kuntakuvalle ja kunnan vetovoimaisuudelle. Heinävesi kuntien kermaa, on meistä jokaisesta riippuvainen. Heinävesi henki luodaan vain yhdessä. Terveet ja turvalliset ja toimivat tilat Kiinteistöjen korjaaminen ja kunnossapito suoritetaan jatkuvan seurannan kautta sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon omaavien tekijöiden välityksellä. Terveet, turvalliset ja viihtyisät tilat mahdollistavat tosiasiallisen toiminnan onnistumisen kaikessa toiminnassa. Uudisrakentamisen osalta noudatetaan samoja periaatteita. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä suvaitseva ja luovuutta tukeva kulttuuriympäristö Kunta kannustaa kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa monipuoliseen ja suvaitsevaan kulttuuriin. Vapaa-ajan palveluilla ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.

8 3. TILASTOT 3.1.Väestö ja ennusteet, työpaikat ja työllisyys 3.2.Väestöennusteet Väestömäärän nopea lasku on jatkunut koko 2000-luvun. Tällä vuosituhannella Heinäveden kunnan asukasluku on laskenut 712 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 2011/2012 asukasluku oli Trendi on samansuuntainen ja arvioitu asukasluku vuodenvaihteessa 2012/2013 on 3740 (lokakuu 3755). Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Jos siihen halutaan vaikuttaa, kunnan tulisi etsiä kehittämismahdollisuuksia suunnan muutokselle. Se on vaikeaa, koska ainakin maaseutumaiset kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Keskittyminen ja valtiovallan keskittäminen näyttää olevan suuntana ja kuntaliitokset todennäköisiä valtiovallan antamien linjausten mukaan. Heinäveden kunta voi halutessaan selvittää poikkeusperusteet, mikäli taloudelliset ja tuotannolliset resurssit riittävät. Kunta on kuitenkin kaikesta kuntaliitosennusteista huolimatta ns. pitkien etäisyyksien kunta ja alaue. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Ennusteen mukaan Heinäveden asukasluku kehittyy vuoteen 2022 seuraavasti: Todelliseen väestökehitykseen voidaan vaikuttaa syntyvyyden nousulla ja työpaikkojen saamisella paikkakunnalle. Tähän on jo panostettu. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeätä kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin eli huoltosuhteen muuttumiseen, koska sillä on merkitystä palvelutarjonnan määrään, kohdentamiseen ja kustantamiseen. Heinäveden kunnan väestön ikärakenne on siis edelleenkin ikäihmisvoittoinen. Syntyvyys pysynee yli 20 henkilön tasolla, mutta se ei riitä kattamaan väestön nopeaa ikääntymistä.

9 3.3.Väestö ikäryhmittäin Ikäluokat yhteensä Ikärakenteen kehitys Heinävedellä Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 53,3 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 46,5 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 34 % ja vuonna 2020 se on 38,6 % (tällä hetkellä noin 30 %). 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä noin 554. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuonna , vuonna Vuonna 2011 syntyi 21 lasta. Vuodelle 2012 arvioidaan syntyvän 18 lasta. Kuolleisuus on alenemassa. Kuolleiden määrä on vuositasolla hiukan alle 60. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun. Haasteena on työssä käyvän ja koulutetun väestönosan negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi tai ainakin säilyttäminen tasapainossa.

10 3.5. Väestönmuutokset Heinävedellä Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellinen yhteistyö Vuonna 2013 on syytä kiinnittää huomiota terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jotta voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuntalaisten terveydentilaan ja sitä kautta palvelujen määrään ja laatuun. Se vaatii resursseja ja panostusta. Perusturvan olisi syytä käynnistää tämä työ. Alueellista yhteistyötä tehdään Savonlinnan seutukunnan kuntien, Varkaus- Pieksämäen seutukunnan kuntien kanssa, Pohjois-Karjalan kuntien kanssa. Lisäksi uutta yhteistyötä tarvitaan kuntarakenneuudistuksen myötä. 6. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Tässä osiossa käytettävät tiedot perustuvat Suomen kuntaliiton kunnallistaloustiedotteeseen n:o 3/2012. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensivuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa.

11 Työttömyysaste valtakunnan tasolla on viime vuosina ollut noin 7-9 %. Työttömyysasteen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 7,6 %. Työttömyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Työttömyysasteeksi arvioidaan vuonna 2013 noin. 8,1 %. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2012 keskimäärin 2,5 %. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt ja paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti korkotason nousuun. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Kuntatalous vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuodelle 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja olisi arviolta noin 2,3 prosenttia Verot Kunnan tulovero Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Valtion kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Heinävedellä tuloveroprosentti on vuonna ,75 % (vuonna ,50 %). Tuloveron tuotoksi arvioidaan verotuloennustekehikon pohjalta Heinävedellä 8,5 milj. vuonna Yhteisövero Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jakoosuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty

12 6.3. Valtionosuudet prosenttilukuna 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämänhetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Heinävedellä yhteisöveron tuotoksi on arvioitu vuonna ,22 milj. euroa ja vuodelle ,18 milj. euroa. Kiinteistövero Vuonna 2012 kiinteistövero arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden kiinteistöveron tilityksiin. Heinävedellä kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan vuonna euroa ja vuodelle euroa. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2013 ovat seuraavat: yleinen ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 1,10 (V ,75). Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 (V ,35). Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 (V ,95). Verotulot yhteensä vuodelle 2013 ennakoidaan olevan 10,72 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Heinäveden kunnan valtionosuudeksi on ennustekehikon mukaan arvioitu 12,5 milj. euroa.

13 7. HEINÄVEDEN KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVIO 7.1 Osastokartta Talousarvio 2013 laaditaan ProEconomica YH-budjetointi-ohjelmalla. Heinäveden kunnassa valtuusto vahvistaa talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot osastotasolla 03 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa, lautakunnat vahvistavat talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa osastotasolla 04 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa. Käyttötalouden osalta kunnanhallituksella on oikeus muuttaa osastokarttaa osastotaso 04-tasolla, osastotasolla 05 ja tunnistetasolla tehtävistä muutoksista päättää taloussihteeri. Investointisuunnitelman osalta taloussihteeri päättää osastotasolla 04 ja -05 tehtävistä muutoksista, muilta osin päätökset tekee valtuusto. Talousarvioaineiston liitteenä on käyttötalouden ja investointien osastokartta alkaen. 7.2 Menot Palkat Palkkoihin on laskettu Heinäveden kunnan palkkasummaa perusteena käyttäen Suomen Kuntaliiton ohjeen mukainen 2,3 %:n korotusvaikutus. Muut henkilösivukustannukset on arvioitu KVTEL:n piirissä olevien osalta 31,20 prosentiksi palkkasummasta ja VEL:n piirissä olevien osalta 26,2 prosentiksi. Vyörytyserät Vuonna 2013 hallintokunnille vyörytettäviä kustannuksia ovat hallintopalvelujen ja henkilöstöpalvelujen tilinpäätöksen 2011 ulkoiset menot lisättynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Atk-palvelut vyörytetään hallintokunnille atklaitteiden suhteessa. Talouspalvelujen ulkoiset kulut ja suunnitelman mukaiset poistot vyörytetään hallintokunnille kirjattujen vientien suhteessa. Vyörytyserät sisältyvät toimintakuluihin ja toimintatuottoihin. Vyörytyserien käytöllä talousarviota ja kirjanpitoa kehitetään kustannuslaskennalliseen suuntaan. Keskitetysti hoidettavien toimintojen kustannukset saadaan sisällytettyä valtionosuusperusteisiin ja loppupalvelujen todelliset tuotantokustannukset tulevat aikaisempaa läpinäkyvimmiksi. Sisäiset vuokrat Sisäisten vuokrien käsittely ja kirjausmenettely on seuraava; - sisäiset vuokrat laskutetaan / kirjataan kullekin hallintokunnalle todenmukaisina. - kunkin hallintokunnan on ilmoitettava tilamuutoksista tekniselle toimistolle sisäisten vuokrien kohdentamista varten. Perusteluna todenmukaisille kirjauksille on; - merkittävimmät sisäiset vuokrat ovat ns. valtionosuustoimialoilla sosiaali-, terveysja sivistystoimessa. Kuntaliitto on korostanut sitä, että näillä isoilla valtionosuustoimialoilla on tärkeää saada kaikissa kunnissa kirjatuksi todelliset toteutuneet kustannukset sisäisine vuokrineen, jotta valtion viranomaisille tulisivat valtionosuuksien laskemisen pohjaksi mahdollisimman tarkasti kunnissa valtionosuustoimialoilla toteutuneet kustannukset.

14 - Eri hallintokunnat tilaavat tekniseltä toimelta vuoden aikana suoritettavat korjaukset ja parannukset ja toteutuneet kustannukset kirjataan sisäisinä vuokrina. Sisäisissä vuokrissa ovat mukana: rakennusten ja alueiden kunnossapito, palovakuutukset, lämpö, sähkö, vesi, talonmiestehtävät, siivous ja poistot. Huom! Hallintokuntien tilaukset lisäävät sisäisiä vuokria Harkinnanvaraiset menot 7.4. Investoinnit Harkinnanvaraisten menojen osalta tulee hallintokuntien noudattaa edelleen vuonna 2013 tiukkaa harkintaa. Tällaisia menoja ovat mm. kalusto- ym. hankinnat sekä koulutukset, joihin osallistumisen ajankohta on harkittavissa. Investointien bruttomenot ovat yhteensä 4,9 M (v ,7 M ) Investointien nettomenot ovat yhteensä 4,8 M (v ,1 M ) Investointiosaan merkittävän hankkeen minimiraja on e. Merkittävimpiä investointeja vuonna 2013 ovat; - Bernerin etikkatehdas Karpalo-hallien peruskorjaus Hallintokuntien rakennukset ja teoll. tilat Kirjastotalon peruskorjaus Palvelukeskuksen E-osa, bruttomenot Sampo 1-teollisuustila, ilmastointi + automat Lepikkomäen kevyenliikenteen väylä Laajakaistaverkko Keskustan uusi torialue Nettoinvestoinnit ja poistot TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 Nettoinvestoinnit Poistot

15 7.5. Tulot Verot Tulovero Talousarvioesityksessä on kunnan tuloveron tuotto arvioitu 20,75 % suuruisen tuloveroprosentin mukaan. Verotuloiksi on Suomen Kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta arvioitu yhteensä euroa. Yhden prosentin nousu tuloverossa vastaa euroa. (1% = e) Kunnan tulovero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,70 Muutos % Tpa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotto on arvioitu valtuuston päätöksen mukaan vuodelle 2013 seuraavien kiinteistöveroprosenttien mukaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 Vakituiset asuinrakennukset 0,55 Muut asunnot 1,15 Voimalaitokset 1,10 Rakentamaton rakennuspaikka (uusi) - Kunnan kiinteistövero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,97 Muutos % Tpa Kunnan yhteisövero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,29 Muutos % Tpa 12-13

16 Verotulojen kehitys TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien määräksi on vuodelle 2013 arvioitu euroa eli lisäystä euroa, joka on 3,35 % enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa Muutos % Tpa , ,35 Valtionosuuksien kehitys TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Sarake

17 Korkotuotot Korkotuottojen määräksi arvioidaan vuonna 2013 noin euroa Muut rahoitustuotot 8. Korkokulut Muiden rahoitustuottojen määräksi arvioidaan euroa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:stä ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:stä kertyy kunnalle osinkotuottoja yhteensä n euroa. Korkokulujen määräksi arvioidaan euroa vuonna (Vuoden 2012 tilinpäätösennusteessa euroa). Arvio perustuu oletukseen, että kunta ottaa vuonna 2013 uutta lainaa euroa. Lainan koroksi on arvioitu 1,0 %. 9. Tulosennuste ja rahoitussuunnitelma 9.1. Tulossuunnitelma (1000 ) Talousarviovuosi Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Suunnitelmapoistot Tuottojen ja kulujen kehitys, tuloslaskelma TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Tuotot Kulut

18 Vuosikate ja poistot TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Vuosikate Poistot Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvoite koskee vuoden 2013 talousarvion laatimisvuonna (vuonna 2012) kertyväksi arvioitua alijäämää. Edellisten tilikausien ylijäämää on ,44 euroa, vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämää kertyy euroa sekä vuodelta 2013 talousarvion perusteella alijäämää kertyy euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Tilikauden tulos Tilikauden yli-alijäämä

19 9.3. Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, mikä on kunnan rahoitustarve (vaikutus maksuvalmiuteen) vuosina Heinäveden kunnan rahoitustarve katetaan tulevina vuosina uudella pitkäaikaisella lainanotolla seuraavasti: Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna e e e 9.4. Kunnan lainamäärä Kunnan lainamäärä on : (laina-aika 10 vuotta, korko 1 %,) Mukaan lukien lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat: Lainamäärä / asukas Asukasluku , , , , *) Vuosina lainoitustarve on riippuvainen investointien määrästä Pitkäaikaisen lainanoton lisäksi kunta käyttää tarvittaessa tilapäislainalimiittiä joka on 15.0 milj. euroa, vuodelle 2013 lyhytaikaisen lainanoton tarve euroa. Lainojen lyhennykset, korkokulut ja lainakanta Sisältäen lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Lainojen lyhennykset Korkokulut Lainakanta

20 10. Talousarviomääräykset Talousarvion sitovuustaso ja muut määräykset Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy osastotasolle 03 (entinen tehtäväaluetaso) toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tai nettobudjetointia noudattavilla osastoilla toimintakatteen (toimintatuottojen ja kulujen erotuksen). Käyttötalousosassa talousarvio sitoo valtuustoon nähden lautakuntia ja kunnanhallitusta osastotasolla 03 (entinen tehtäväaluetaso). Muilla määrärahoilla ei saa kattaa henkilöstökuluja Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osamäärärahat ja osatuloerät hyväksyy kukin lautakunta ja kunnanhallitus omien osastotasojensa (entinen tehtäväalue) osalta. Nettobudjetointia toteuttavien osastojen käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisenä. Nettobudjetoidut osastot ovat; hammashuolto vapaa sivistystyö kehittämistoiminta työllisyyden edistäminen ruokapalvelut Käyttövarausmäärärahat Avustukset Käyttövarausmäärärahat kohdistetaan kunnanhallituksen päätöksellä ja talousarviossa oleva kate kohdistetaan sille menokohdalle (kustannuspaikalle), minne määrärahan käyttökin kohdistuu Avustuksista ja palkintojen myöntämisestä päättää hallintosäännön 55 :n mukaisesti kukin toimielin (kunnanhallitus, lautakunta ja tiejaosto) määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat ne avustukset, joiden osalta toimivaltaa on hallintosäännössä siirretty viranhaltijoille. Niin ikään poikkeuksena pääsäännöstä on se, että maaseutuelinkeinojen kehittämiseen kohdistetuista avustuksista vuonna 2013 päättää kunnanhallituksen hyväksymien myöntämis- ja käyttöperusteiden mukaisesti maaseutusihteeri Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman osalta valtuusto päättää; - osastotaso 03 - sekä hankekohtaiset laadulliset ja määrälliset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloerät - perustelut eivät ole sitovia vaan ohjeellisia investointisuunnitelmassa

HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014

HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelma Laadintaohje Kuntatalouden epävarmuus jatkuu ja suurimman epävarmuustekijän siihen tuo nyt lausuntokierroksella olevat maakuntauudistus

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 79.0.0 Kunnanhallitus 0 0.0.0 Perusturvalautakunta 8.0.0 Vuoden 0 talousarvion ja vuosien 07-08 taloussuunnitelman laadintakehys (kv) 8/0.0.00/0 Kunnanhallitus.0.0 79 Kuntalain (8, ) mukaan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus Liite

LAPIN LIITTO Hallitus Liite LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Tiejaosto 24.10.2013 17 /Liite1

Tiejaosto 24.10.2013 17 /Liite1 1/7 Tiejaosto 24.10.2013 17 /Liite1 2/7 KHALL 09.09.2013 1. HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Perustan Heinäveden kunnan vuoden 2014 talousarviolle ja taloussuunnitelmalle 2015 2016 muodostaa vuoden 2012

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä OULAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuuston 14.12.2016 58 hyväksymä SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso)

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot