HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2015"

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1. PERUSTIETOA KUNNASTA 1.1. Sijainti, maisema ja luonnonympäristö sekä liikenteellinen asema Heinäveden kunta on perustettu Kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikuntia ovat Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu, Liperi, Savonlinna ja Varkaus. Kunnan pinta-ala on 1319 km2, josta vettä on 289 km2 eli yli 20%. Heinäveden kunta on kappale kauneinta Suomea. Yksi Suomen suosituimmista vesireiteistä on Heinäveden reitti, joka kuuluu Vuoksen vesistöön ja se on kansallismaisemaa parhaimmillaan. Reitti käsittää kunnan halkovan Kermanjärven ja lukuisan määrän muita järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden. Kunta kuuluu Suomen suurimpaan Soisalon saareen. Koloveden kansallispuistosta osa on Heinäveden kuntaa. Vesistöihin on rakennettu kuusi sulkukanavaa ja yksi avokanava. Heinäveden maa-alasta n. 84 % on metsää. Suurin osa metsistä on yksityisten ja yhtiöitten sekä Suomen valtion/metsähallituksen omistuksessa. Myös kunta on merkittävä metsäomaisuuden omistaja. Kunta omistaa n ha metsää. Heinäveden luonto on erittäin vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Kunnan sydämessä oleva Kermanjärvi halkoo kunnan ja on n. 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Kirkonmäki ja Pääskyvuori ovat n metriä merenpinnasta. Korkeimmat paikat ovat jopa 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Kunnan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa valtatie 23 ja seututie 476, ja tie numero 542 kulkee Pohjois-Heinävedeltä eli Karviosta Tuusniemelle. Muita seututeitä ovat tiet 470, 471, 474 ja 477. Kunnan läpi kulkee rautatie rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Lähimmät lentokentät ovat Joroisissa 75 km, Joensuussa 80 km ja Kuopiossa n.100 km. Matkustajalaivaliikennettä on ollut Heinäveden reitillä Kuopion ja Savonlinnan välillä vuodesta 1906 alkaen. Nykyisin reitillä liikennöi Ms Puijo. Lisäksi Valamon luostarista liikennöi kesäisin Vesiliikenne Oy:n Ms Sergei. Tieverkon kunto ja tieyhteydet ovat perusedellytyksiä kunnan kehittymiselle ja ihmisten asumiselle koko kunnan, seutukunnan ja Itä-Suomen alueella. Helsinkiin on matkaa n. 380 km, Jyväskylään n. 170 km, Mikkeliin n. 140 km ja Ouluun n. 380 km. Lähin kaupunki on Varkaus, jonne matkaa on 50 km. Itärajan lähimmälle rajanylityspaikalle Niiralaan on matkaa n. 160 km. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen mahdollistaa naapurivaltioiden välillä yhä suurempien ihmisjoukkojen matkustelun ja vuorovaikutuksen. Tällä liikenteellä on vaikutuksensa myös Heinäveden tapaisten kuntien matkailuelinkeinolle.

2 Heinäveden kunta on suosittua vapaa-ajan rakentamisen aluetta. Kuntaan laadittiin Heinäveden reitin rantojen yleiskaava ensimmäisten kuntien joukossa jo luvulla. Sen ajantasaistaminen rakennuskelpoisten paikkojen ja rakennusoikeuden nostamisen osalta selvitetään kunnan teknisen hallinnon toimesta. Vuonna 2012 on peruskorjattu Berner Oy:n toimesta ja pääosin kunnan rahoittamana heidän käyttöönsä teknokemia-tuotantoa varten ns. Karpalohallit. Vuonna 2013 rakennetaan uudet tuotantotilat Rajamäeltä Heinävedelle siirtyvälle etikkatehtaalle vastaavalla tavalla. Vuoden 2013 talousarvion investointiosassa on varattu ko. investointia varten määrärahaa euroa. Yritys maksaa sopimuksen mukaista vuokraa 12 kk:n euribor-koron + 2 %, mukaan vuokraa. Kunnassa on myös tarjolla teollisuustontti- ja muuta tonttimaata uutta asuin- ja teollisuusrakentamista varten. Uusia työpaikkoja tarvitaan väestön ikärakennekehityksen suunnan ja sitä kautta huoltosuhteen muuttamiseksi. Kunnan keinot ovat lähinnä yleisten edellytysten luomisessa ja infrastruktuurin ylläpitämisessä ja erilaisten tilojen tarjoamisessa yrityselämän käyttöön. Varsinkin nuoren ikäluokan työllistämismahdollisuudet sitovat nämä ihmiset paikkakunnalle ja edesauttavat siten heidän elinmahdollisuuksiaan paikkakunnalla ja perheiden perustamista ja asumista paikkakunnalla. Kunnassa sijaitsevat Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit; Valamon munkkiluostari (uusi Valamo) ja Lintulan nunnaluostari. Molemmat sijaitsevat Pohjois-Heinävedellä, jonne ne siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen. Luostarit ovat varsinaisen perustoimintansa ohella myös elinkeinonharjoittajia mm. viinintuotannon ja matkailun osalta. Retkeily, kalastus, melonta ja soutu ovat suosittuja asukkaiden ja matkailijoiden harrastuksia. Hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit ja tarjoavat lisää aktiviteettejä ja monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Heinäveden kunnan kehittämisen haasteet Kunnan kehittymiselle asettavat tällä hetkellä haasteita väestön voimakas väheneminen, ikärakenne ja huoltosuhteen merkittävä muutos lähivuosikymmenen aikana. Ikäihmisten ja lasten suhteellinen osuus työssä olevaa kohtaan kasvaa. Kunnan käytettävissä olevien tulojen riittävyys palvelujen järjestämiselle on suuri haaste. Kunnallisvero Heinävedellä jakautuu vuoden 2010 tilaston mukaan tulonsaajaryhmittäin seuraavasti: Palkansaajia kunnallisveron osalta on 42 %, kun koko maan luku on 60 %. Eläkeläisiä tulonsaajista on 31 %, kun koko maan luku on 24 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajia on 18 %, kun koko maan luku on 8 %. Muut tulonsaajat ovat 9 %, kun koko maan luku on 8 %. Kunnallisveron osuus on palkansaajien osalta Heinävedellä 54 %, kun koko maan luku on 70%. Eläkeläisten osalta Heinävedellä luku on 22 %, kun koko maan luku on 17 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajien osalta Heinävedellä luku on 19 %, kun koko maan osalta luku on 9 %. Muiden tulonsaajien osalta luku on Heinävedellä 6 % ja koko maassa 4 %. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen linjaukset ja ns. sote-alueet tai niistä vastaavat peruskunnat on valtion taholta vielä linjaamatta. Nämä uudistukset pitävät kunnat suuressa epävarmuudessa ja yksittäisten kuntien kehittämistoimet ovat epävarmuuden tilassa.

3 Kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä KEVA:n ennusteen mukaan 33,3 % eli n. 101 henkilöä. Ongelmana tulee olemaan ja on jo osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti joka alalla, mutta erityisesti hoito- ja hoiva-alalla. Väestön ikääntymisen aiheuttama henkilöstölisäys hoiva- ja hoitoalalla on vuoden 2014 alkuun mennessä 28,4 henkilöä. Sen kustannusvaikutus on n. 1,2 milj.euroa/vuosi. Vastaavan henkilöstömäärän vähentäminen muilta hallinnonaloilta ei ole mahdollista. Erilaisten yhteistyömahdollisuuksien edelleen kehittäminen mm. naapurikuntien kanssa on perusedellytys. Varsinkin Sote-yhteistyön kehittäminen on haasteellista, koska valtakunnalliset linjaukset ovat kesken. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on haaste kunnalle, koko tälle alueelle eri hallintoalueineen ja koko elinkeinoelämälle. Vaikutukset tällä hetkellä näkyvät valtiovallan kiristämistoimien kautta mm. valtionapujen leikkauksina. Toisaalta velkaiselle kunnalle korkotason alhaisuus on myönteinen asia. Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt erittäin nopeasti niin Heinävedellä kuin koko valtakunnassa ja tulee edelleen kiristymään. Velkarahan hinnan epävarmuus on riskitekijä. Tuottavuusvaatimukset kasvavat ja henkilöstön joustavuus ja venyminen ovat koetuksella. Kunnan verotulojen kehitys heikkenee väestörakenteen ja määrän vuoksi. Valtionosuudet pienenevät samasta syystä sekä valtiovallan toimenpiteiden johdosta. Kuntarakenne, kuntayhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat edelleenkin suuntaa, joihin pitkien etäisyyksien Heinävedenkin on vastattava ainakin yhteistyössä muiden kanssa ja valtuuston ilmoittaman tahtotilan mukaisesti. Nähtävissä olevia muutoksia ovat edelleenkin kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen, hallinnollisten palvelujen keskittyminen ja keskittäminen koko maassa, Kuntien palvelujen järjestämisvaihtoehtojen ideointi sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen palvelutarpeiden muuttuessa ja teknologisten mahdollisuuksien kasvaessa on suuri haaste sekä rahoitus- että saatavuusnäkökulmasta katsottuna. 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. Toiminta-ajatus Heinäveden kunta tarjoaa asukaslähtöiset ja laadukkaat peruspalvelut sekä turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän asuin- ja vapaa-ajan ympäristön sekä yrittämistä tukevan ilmapiirin ja toimintaedellytykset käytettävissä olevien resurssien puitteissa Heinäveden kunnan arvot Kunnallisen päätöksenteon kautta toteutetaan seuraavia arvoja: - tuloksellisuus - luottamus ja yhteistyö - avoimuus - oikeudenmukaisuus - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

4 2.3. Visio Heinävesi kuntien kermaa! Heinäveden kunnassa vallitsee ilmapiiri, joka kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattu. Toiminta- ja asuinympäristö on terve, turvallinen ja viihtyisä Kunnan talous on tasapainossa. Päämäärät ja yleiset menestystekijät 2.4. Strategia 1. Kuntalaisten tarvetta vastaava palvelutarjonta on hoidettu itsenäisen kunnan järjestämänä ja/tai yhteistoiminta-alueella 2. Heinäveden kunta on elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta 3. Kunnan taloutta hoidetaan ennakoivasti ja talous on tasapainossa 4. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on uudistushenkinen, osaamista kehittävä, motivoitunut, vastuullinen ja työhönsä sitoutunut 5. Yhteistyöhön perustuva toimintatapa on innostava ja päätöksenteko perustuu positiiviseen päätöksentekokulttuuriin 6. Käytössä on terveet, turvalliset ja toimivat tilat 7. Kulttuuriympäristö on monipuolinen ja suvaitseva, joka arvostaa luovuutta. Valtuusto vahvistaa tämän kuntastrategia-asiakirjan vuosittain talousarvion yhteydessä. Heinäveden kunnan strategiassa määritellään valtuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kuntaa tulee kehittää ensisijaisesti talousarviovuoden ja valtuustokauden aikana, mutta sillä luodaan myös pitemmän aikavälin suuntaviivat ja ajattelua. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle sekä kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Strategia viestii kunnan tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristössä toimiville. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Strategian ajantasaistamisessa käytetään apuna tilastoaineistoa ja laskelmia. Strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline.

5 HEINÄVEDEN KUNNAN SWOT-ANALYYSI Balanced Scorecard (BSC) -viitekehys, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET - Hyvä työpaikkaomavaraisuus - Ikärakenne - Monipuolinen elinkeinorakenne - Pitkien etäisyyksien kunta - Monipuolinen palveluverkko - Hyvät peruspalvelut - Terveet ja turvalliset toimitilat (pääosin) - Kaunis ympäristö ja puhdas luonto - Kotiseuturakkaus - Kunnan omavaraisuusaste yli 50%, - Metsävarallisuus - Uudet koulurakennukset - Oma lukio - Hyvät vanhusten hoivapalvelut - Oma terveyskeskus - Monipuolinen kulttuuriperinne - Kulttuurimaisema - Koko kunta asutettu - Vapaita asuntoja ja tontteja muuttajille - Kanavat ja luostarit - Heinäveden reitti ja Saimaa HEIKKOUDET - Pitkien etäisyyksien kunta - Korkea sairastavuus - Korkea ikärakenne - Korkeat terveydenhuoltomenot - Perusturvan kustannukset - Virkalääkäripula - Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille - Asumisen hajanaisuus - Alhainen tulotaso - Kunnan sisäinen yhteistyö - Kunnan talous MAHDOLLISUUDET - Itsenäisen kunnan asema - Yhteistyömahdollisuus eri suuntiin - Keskellä kaikkea, keskellä ei mitään - Matkailun hyödyntäminen elinkeinotoimessa - Heinäveden reitti ja Saimaa - Kanavat, luostarit ja sen konferenssitilat - Matkailualuereservit - Pääskyvuoren alue? - Kermanrannan alue - Rauha ja hiljaisuus - Muuttovoitto ja syntyvyyden kasvu? - Yhteen hiileen puhaltaminen - Luovan kulttuurin kehittyminen - Loma-asumisen mahdollisuudet - Luonnon suomien aktiviteettien kehittäminen - Hyvinvointipalvelut - Palokin kosket - Yhteistyö kasvatuksessa (koko kunta) UHAT - Alhainen syntyvyys - Asukasluvun laskeminen ja väestön ikääntyminen - Kuntarakennelaki ja kuntaliitokset - Valtionosuuksien väheneminen - Verotulojen lasku - Yhteishengen loppuminen - Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin hiipuu - Ammattitaitoisen työvoiman saanti - Kunnan talous - Kiinteistömassa

6 SWOT-analyysia tulee jatkaa vuonna 2012 kehittämistoimenpiteiksi. Tämän strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Jokaisella hallinnonalalla tulee käydä yksilökohtaiset kehityskeskustelut tavoitteiden saavuttamista ja yksilökohtaista kehittymistä varten. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten tarvetta vastaavia ja hyvinvointia edistävä palvelutarjonta Lakisääteiset ja valtuuston päättämät palvelut tuotetaan talousarvion määrärahojen puitteissa kunnan itse tuottamina, ostopalveluina toisilta kunnilta tai muilta toimijoilta tai yhteisesti päätetyn ja luodun organisaation kautta (esim. yhteistoiminta-alue) järjestettyinä tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Teemme yhteistyötä naapurikuntien, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta Elinkeinoneuvonta toteutetaan seutukunnallisten organisaatioiden kautta (esim. uusyrityskeskus Wäläkky). Elinkeinopoliittiset asiat valmistelee kunnanjohtaja. Heinäveden kuntaa koskevat tärkeät elinkeinopoliittiset ratkaisut tekee kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat toimivaltansa rajoissa. Elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyttä koskevat ratkaisut tehdään niiden työllisyys-, talous- ja yritysvaikutukset huomioiden kehittämistavoitteisesti ja yritysten elinvoimaa tukien. Yritystoimintaa ja rakentamista varten pidetään kaavoitus ajan tasalla ja tarpeita vastaavana. Kunta luo yleiset edellytykset aktiiviselle yritystoiminnalle ja viihtyisälle asumiselle. Ennakoiva ja tasapainossa oleva talous Kunnan talous pidetään tasapainossa. Käyttötalous pidetään vakaana. Investoinnit suoritetaan tehokkaasti ja laatutietoisesti tulevat käyttömenot ennakoiden. Globaalit talousvaikutukset otetaan huomioon yleisiä ennusteita ja informaatiota sekä valtion toimenpiteitä seuraten. Kuntaliiton suosituksia ja arviointeja seurataan. Talouskehitystä ja talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien ja ennusteiden kautta. Lainasalkkua hoidetaan korkotason mukaan joko lyhytaikaisella tai pitkäaikaisella lainanotolla.

7 Tarpeettomasta omaisuusmassasta luovutaan myymällä tai vaihtamalla. Kunnan taloutta hoidetaan pitämällä veroprosenttien taso kuntalaisten kantokykyä vastaavalla tasolla kunnan vetovoimaisuus huomioiden. Osaava, vastuullinen, sitoutunut ja motivoitunut, osaamista kehittävä uudistushenkinen henkilöstö Kunnan henkilöstö palvelujen tuottajana on arvokasta pääomaa, jonka hyvinvoinnista, osaamisesta ja määrästä huolehditaan. Työtehtävien järjestelyt toteutetaan määräajoin tehtävien kartoitusten perusteella huomioiden kunkin henkilön osaaminen ja työkyky. Johtamis-, esimies- ja alaistaitojen kehittämiset toteutetaan kehityskeskustelujen, työnjaon, koulutuksen ja perehdyttämisen kautta. Henkilöstön jaksamista tuetaan. Ongelmiin tartutaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Noudatetaan oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa tehtävien vaativuus ja osaaminen huomioiden. Yhteistyö ja innostava ja positiivinen päätöksentekokulttuuri Rakentava ja oikeudenmukainen palautteen antaminen mahdollistaa hyvän yhteistyön, jonka kautta päätöksenteko on innostavaa. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään positiivisella asenteella. Positiivinen päätöksentekokulttuuri luo edellytykset myös myönteiselle kuntakuvalle ja kunnan vetovoimaisuudelle. Heinävesi kuntien kermaa, on meistä jokaisesta riippuvainen. Heinävesi henki luodaan vain yhdessä. Terveet ja turvalliset ja toimivat tilat Kiinteistöjen korjaaminen ja kunnossapito suoritetaan jatkuvan seurannan kautta sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon omaavien tekijöiden välityksellä. Terveet, turvalliset ja viihtyisät tilat mahdollistavat tosiasiallisen toiminnan onnistumisen kaikessa toiminnassa. Uudisrakentamisen osalta noudatetaan samoja periaatteita. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä suvaitseva ja luovuutta tukeva kulttuuriympäristö Kunta kannustaa kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa monipuoliseen ja suvaitsevaan kulttuuriin. Vapaa-ajan palveluilla ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.

8 3. TILASTOT 3.1.Väestö ja ennusteet, työpaikat ja työllisyys 3.2.Väestöennusteet Väestömäärän nopea lasku on jatkunut koko 2000-luvun. Tällä vuosituhannella Heinäveden kunnan asukasluku on laskenut 712 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 2011/2012 asukasluku oli Trendi on samansuuntainen ja arvioitu asukasluku vuodenvaihteessa 2012/2013 on 3740 (lokakuu 3755). Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Jos siihen halutaan vaikuttaa, kunnan tulisi etsiä kehittämismahdollisuuksia suunnan muutokselle. Se on vaikeaa, koska ainakin maaseutumaiset kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Keskittyminen ja valtiovallan keskittäminen näyttää olevan suuntana ja kuntaliitokset todennäköisiä valtiovallan antamien linjausten mukaan. Heinäveden kunta voi halutessaan selvittää poikkeusperusteet, mikäli taloudelliset ja tuotannolliset resurssit riittävät. Kunta on kuitenkin kaikesta kuntaliitosennusteista huolimatta ns. pitkien etäisyyksien kunta ja alaue. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Ennusteen mukaan Heinäveden asukasluku kehittyy vuoteen 2022 seuraavasti: Todelliseen väestökehitykseen voidaan vaikuttaa syntyvyyden nousulla ja työpaikkojen saamisella paikkakunnalle. Tähän on jo panostettu. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeätä kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin eli huoltosuhteen muuttumiseen, koska sillä on merkitystä palvelutarjonnan määrään, kohdentamiseen ja kustantamiseen. Heinäveden kunnan väestön ikärakenne on siis edelleenkin ikäihmisvoittoinen. Syntyvyys pysynee yli 20 henkilön tasolla, mutta se ei riitä kattamaan väestön nopeaa ikääntymistä.

9 3.3.Väestö ikäryhmittäin Ikäluokat yhteensä Ikärakenteen kehitys Heinävedellä Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 53,3 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 46,5 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 34 % ja vuonna 2020 se on 38,6 % (tällä hetkellä noin 30 %). 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä noin 554. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuonna , vuonna Vuonna 2011 syntyi 21 lasta. Vuodelle 2012 arvioidaan syntyvän 18 lasta. Kuolleisuus on alenemassa. Kuolleiden määrä on vuositasolla hiukan alle 60. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun. Haasteena on työssä käyvän ja koulutetun väestönosan negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi tai ainakin säilyttäminen tasapainossa.

10 3.5. Väestönmuutokset Heinävedellä Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellinen yhteistyö Vuonna 2013 on syytä kiinnittää huomiota terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jotta voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuntalaisten terveydentilaan ja sitä kautta palvelujen määrään ja laatuun. Se vaatii resursseja ja panostusta. Perusturvan olisi syytä käynnistää tämä työ. Alueellista yhteistyötä tehdään Savonlinnan seutukunnan kuntien, Varkaus- Pieksämäen seutukunnan kuntien kanssa, Pohjois-Karjalan kuntien kanssa. Lisäksi uutta yhteistyötä tarvitaan kuntarakenneuudistuksen myötä. 6. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Tässä osiossa käytettävät tiedot perustuvat Suomen kuntaliiton kunnallistaloustiedotteeseen n:o 3/2012. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensivuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa.

11 Työttömyysaste valtakunnan tasolla on viime vuosina ollut noin 7-9 %. Työttömyysasteen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 7,6 %. Työttömyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Työttömyysasteeksi arvioidaan vuonna 2013 noin. 8,1 %. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2012 keskimäärin 2,5 %. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt ja paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti korkotason nousuun. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Kuntatalous vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuodelle 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja olisi arviolta noin 2,3 prosenttia Verot Kunnan tulovero Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Valtion kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Heinävedellä tuloveroprosentti on vuonna ,75 % (vuonna ,50 %). Tuloveron tuotoksi arvioidaan verotuloennustekehikon pohjalta Heinävedellä 8,5 milj. vuonna Yhteisövero Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jakoosuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty

12 6.3. Valtionosuudet prosenttilukuna 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämänhetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Heinävedellä yhteisöveron tuotoksi on arvioitu vuonna ,22 milj. euroa ja vuodelle ,18 milj. euroa. Kiinteistövero Vuonna 2012 kiinteistövero arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden kiinteistöveron tilityksiin. Heinävedellä kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan vuonna euroa ja vuodelle euroa. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2013 ovat seuraavat: yleinen ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 1,10 (V ,75). Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 (V ,35). Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 (V ,95). Verotulot yhteensä vuodelle 2013 ennakoidaan olevan 10,72 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Heinäveden kunnan valtionosuudeksi on ennustekehikon mukaan arvioitu 12,5 milj. euroa.

13 7. HEINÄVEDEN KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVIO 7.1 Osastokartta Talousarvio 2013 laaditaan ProEconomica YH-budjetointi-ohjelmalla. Heinäveden kunnassa valtuusto vahvistaa talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot osastotasolla 03 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa, lautakunnat vahvistavat talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa osastotasolla 04 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa. Käyttötalouden osalta kunnanhallituksella on oikeus muuttaa osastokarttaa osastotaso 04-tasolla, osastotasolla 05 ja tunnistetasolla tehtävistä muutoksista päättää taloussihteeri. Investointisuunnitelman osalta taloussihteeri päättää osastotasolla 04 ja -05 tehtävistä muutoksista, muilta osin päätökset tekee valtuusto. Talousarvioaineiston liitteenä on käyttötalouden ja investointien osastokartta alkaen. 7.2 Menot Palkat Palkkoihin on laskettu Heinäveden kunnan palkkasummaa perusteena käyttäen Suomen Kuntaliiton ohjeen mukainen 2,3 %:n korotusvaikutus. Muut henkilösivukustannukset on arvioitu KVTEL:n piirissä olevien osalta 31,20 prosentiksi palkkasummasta ja VEL:n piirissä olevien osalta 26,2 prosentiksi. Vyörytyserät Vuonna 2013 hallintokunnille vyörytettäviä kustannuksia ovat hallintopalvelujen ja henkilöstöpalvelujen tilinpäätöksen 2011 ulkoiset menot lisättynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Atk-palvelut vyörytetään hallintokunnille atklaitteiden suhteessa. Talouspalvelujen ulkoiset kulut ja suunnitelman mukaiset poistot vyörytetään hallintokunnille kirjattujen vientien suhteessa. Vyörytyserät sisältyvät toimintakuluihin ja toimintatuottoihin. Vyörytyserien käytöllä talousarviota ja kirjanpitoa kehitetään kustannuslaskennalliseen suuntaan. Keskitetysti hoidettavien toimintojen kustannukset saadaan sisällytettyä valtionosuusperusteisiin ja loppupalvelujen todelliset tuotantokustannukset tulevat aikaisempaa läpinäkyvimmiksi. Sisäiset vuokrat Sisäisten vuokrien käsittely ja kirjausmenettely on seuraava; - sisäiset vuokrat laskutetaan / kirjataan kullekin hallintokunnalle todenmukaisina. - kunkin hallintokunnan on ilmoitettava tilamuutoksista tekniselle toimistolle sisäisten vuokrien kohdentamista varten. Perusteluna todenmukaisille kirjauksille on; - merkittävimmät sisäiset vuokrat ovat ns. valtionosuustoimialoilla sosiaali-, terveysja sivistystoimessa. Kuntaliitto on korostanut sitä, että näillä isoilla valtionosuustoimialoilla on tärkeää saada kaikissa kunnissa kirjatuksi todelliset toteutuneet kustannukset sisäisine vuokrineen, jotta valtion viranomaisille tulisivat valtionosuuksien laskemisen pohjaksi mahdollisimman tarkasti kunnissa valtionosuustoimialoilla toteutuneet kustannukset.

14 - Eri hallintokunnat tilaavat tekniseltä toimelta vuoden aikana suoritettavat korjaukset ja parannukset ja toteutuneet kustannukset kirjataan sisäisinä vuokrina. Sisäisissä vuokrissa ovat mukana: rakennusten ja alueiden kunnossapito, palovakuutukset, lämpö, sähkö, vesi, talonmiestehtävät, siivous ja poistot. Huom! Hallintokuntien tilaukset lisäävät sisäisiä vuokria Harkinnanvaraiset menot 7.4. Investoinnit Harkinnanvaraisten menojen osalta tulee hallintokuntien noudattaa edelleen vuonna 2013 tiukkaa harkintaa. Tällaisia menoja ovat mm. kalusto- ym. hankinnat sekä koulutukset, joihin osallistumisen ajankohta on harkittavissa. Investointien bruttomenot ovat yhteensä 4,9 M (v ,7 M ) Investointien nettomenot ovat yhteensä 4,8 M (v ,1 M ) Investointiosaan merkittävän hankkeen minimiraja on e. Merkittävimpiä investointeja vuonna 2013 ovat; - Bernerin etikkatehdas Karpalo-hallien peruskorjaus Hallintokuntien rakennukset ja teoll. tilat Kirjastotalon peruskorjaus Palvelukeskuksen E-osa, bruttomenot Sampo 1-teollisuustila, ilmastointi + automat Lepikkomäen kevyenliikenteen väylä Laajakaistaverkko Keskustan uusi torialue Nettoinvestoinnit ja poistot TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 Nettoinvestoinnit Poistot

15 7.5. Tulot Verot Tulovero Talousarvioesityksessä on kunnan tuloveron tuotto arvioitu 20,75 % suuruisen tuloveroprosentin mukaan. Verotuloiksi on Suomen Kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta arvioitu yhteensä euroa. Yhden prosentin nousu tuloverossa vastaa euroa. (1% = e) Kunnan tulovero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,70 Muutos % Tpa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotto on arvioitu valtuuston päätöksen mukaan vuodelle 2013 seuraavien kiinteistöveroprosenttien mukaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 Vakituiset asuinrakennukset 0,55 Muut asunnot 1,15 Voimalaitokset 1,10 Rakentamaton rakennuspaikka (uusi) - Kunnan kiinteistövero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,97 Muutos % Tpa Kunnan yhteisövero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,29 Muutos % Tpa 12-13

16 Verotulojen kehitys TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien määräksi on vuodelle 2013 arvioitu euroa eli lisäystä euroa, joka on 3,35 % enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa Muutos % Tpa , ,35 Valtionosuuksien kehitys TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Sarake

17 Korkotuotot Korkotuottojen määräksi arvioidaan vuonna 2013 noin euroa Muut rahoitustuotot 8. Korkokulut Muiden rahoitustuottojen määräksi arvioidaan euroa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:stä ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:stä kertyy kunnalle osinkotuottoja yhteensä n euroa. Korkokulujen määräksi arvioidaan euroa vuonna (Vuoden 2012 tilinpäätösennusteessa euroa). Arvio perustuu oletukseen, että kunta ottaa vuonna 2013 uutta lainaa euroa. Lainan koroksi on arvioitu 1,0 %. 9. Tulosennuste ja rahoitussuunnitelma 9.1. Tulossuunnitelma (1000 ) Talousarviovuosi Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Suunnitelmapoistot Tuottojen ja kulujen kehitys, tuloslaskelma TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Tuotot Kulut

18 Vuosikate ja poistot TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Vuosikate Poistot Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvoite koskee vuoden 2013 talousarvion laatimisvuonna (vuonna 2012) kertyväksi arvioitua alijäämää. Edellisten tilikausien ylijäämää on ,44 euroa, vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämää kertyy euroa sekä vuodelta 2013 talousarvion perusteella alijäämää kertyy euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Tilikauden tulos Tilikauden yli-alijäämä

19 9.3. Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, mikä on kunnan rahoitustarve (vaikutus maksuvalmiuteen) vuosina Heinäveden kunnan rahoitustarve katetaan tulevina vuosina uudella pitkäaikaisella lainanotolla seuraavasti: Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna e e e 9.4. Kunnan lainamäärä Kunnan lainamäärä on : (laina-aika 10 vuotta, korko 1 %,) Mukaan lukien lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat: Lainamäärä / asukas Asukasluku , , , , *) Vuosina lainoitustarve on riippuvainen investointien määrästä Pitkäaikaisen lainanoton lisäksi kunta käyttää tarvittaessa tilapäislainalimiittiä joka on 15.0 milj. euroa, vuodelle 2013 lyhytaikaisen lainanoton tarve euroa. Lainojen lyhennykset, korkokulut ja lainakanta Sisältäen lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Lainojen lyhennykset Korkokulut Lainakanta

20 10. Talousarviomääräykset Talousarvion sitovuustaso ja muut määräykset Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy osastotasolle 03 (entinen tehtäväaluetaso) toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tai nettobudjetointia noudattavilla osastoilla toimintakatteen (toimintatuottojen ja kulujen erotuksen). Käyttötalousosassa talousarvio sitoo valtuustoon nähden lautakuntia ja kunnanhallitusta osastotasolla 03 (entinen tehtäväaluetaso). Muilla määrärahoilla ei saa kattaa henkilöstökuluja Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osamäärärahat ja osatuloerät hyväksyy kukin lautakunta ja kunnanhallitus omien osastotasojensa (entinen tehtäväalue) osalta. Nettobudjetointia toteuttavien osastojen käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisenä. Nettobudjetoidut osastot ovat; hammashuolto vapaa sivistystyö kehittämistoiminta työllisyyden edistäminen ruokapalvelut Käyttövarausmäärärahat Avustukset Käyttövarausmäärärahat kohdistetaan kunnanhallituksen päätöksellä ja talousarviossa oleva kate kohdistetaan sille menokohdalle (kustannuspaikalle), minne määrärahan käyttökin kohdistuu Avustuksista ja palkintojen myöntämisestä päättää hallintosäännön 55 :n mukaisesti kukin toimielin (kunnanhallitus, lautakunta ja tiejaosto) määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat ne avustukset, joiden osalta toimivaltaa on hallintosäännössä siirretty viranhaltijoille. Niin ikään poikkeuksena pääsäännöstä on se, että maaseutuelinkeinojen kehittämiseen kohdistetuista avustuksista vuonna 2013 päättää kunnanhallituksen hyväksymien myöntämis- ja käyttöperusteiden mukaisesti maaseutusihteeri Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman osalta valtuusto päättää; - osastotaso 03 - sekä hankekohtaiset laadulliset ja määrälliset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloerät - perustelut eivät ole sitovia vaan ohjeellisia investointisuunnitelmassa

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin talousarvioesitys vuodelle Valtuuston talousseminaari

Iisalmen kaupungin talousarvioesitys vuodelle Valtuuston talousseminaari Iisalmen kaupungin talousarvioesitys vuodelle 2015 29.9.2014 Valtuuston talousseminaari Talousjohtaja Marja Leena Martikainen 15.10.2014 1 Tilinpäätösennuste 2014 Tilinpäätösennuste valmistuu lokakuussa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 22. elokuuta 2016 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali Asiat 111 Sijoitustoiminnan raportti 31.7.2016... 203 112 Talousarvion toteutuminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot