HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2015"

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1. PERUSTIETOA KUNNASTA 1.1. Sijainti, maisema ja luonnonympäristö sekä liikenteellinen asema Heinäveden kunta on perustettu Kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikuntia ovat Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu, Liperi, Savonlinna ja Varkaus. Kunnan pinta-ala on 1319 km2, josta vettä on 289 km2 eli yli 20%. Heinäveden kunta on kappale kauneinta Suomea. Yksi Suomen suosituimmista vesireiteistä on Heinäveden reitti, joka kuuluu Vuoksen vesistöön ja se on kansallismaisemaa parhaimmillaan. Reitti käsittää kunnan halkovan Kermanjärven ja lukuisan määrän muita järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden. Kunta kuuluu Suomen suurimpaan Soisalon saareen. Koloveden kansallispuistosta osa on Heinäveden kuntaa. Vesistöihin on rakennettu kuusi sulkukanavaa ja yksi avokanava. Heinäveden maa-alasta n. 84 % on metsää. Suurin osa metsistä on yksityisten ja yhtiöitten sekä Suomen valtion/metsähallituksen omistuksessa. Myös kunta on merkittävä metsäomaisuuden omistaja. Kunta omistaa n ha metsää. Heinäveden luonto on erittäin vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Kunnan sydämessä oleva Kermanjärvi halkoo kunnan ja on n. 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Kirkonmäki ja Pääskyvuori ovat n metriä merenpinnasta. Korkeimmat paikat ovat jopa 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Kunnan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa valtatie 23 ja seututie 476, ja tie numero 542 kulkee Pohjois-Heinävedeltä eli Karviosta Tuusniemelle. Muita seututeitä ovat tiet 470, 471, 474 ja 477. Kunnan läpi kulkee rautatie rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Lähimmät lentokentät ovat Joroisissa 75 km, Joensuussa 80 km ja Kuopiossa n.100 km. Matkustajalaivaliikennettä on ollut Heinäveden reitillä Kuopion ja Savonlinnan välillä vuodesta 1906 alkaen. Nykyisin reitillä liikennöi Ms Puijo. Lisäksi Valamon luostarista liikennöi kesäisin Vesiliikenne Oy:n Ms Sergei. Tieverkon kunto ja tieyhteydet ovat perusedellytyksiä kunnan kehittymiselle ja ihmisten asumiselle koko kunnan, seutukunnan ja Itä-Suomen alueella. Helsinkiin on matkaa n. 380 km, Jyväskylään n. 170 km, Mikkeliin n. 140 km ja Ouluun n. 380 km. Lähin kaupunki on Varkaus, jonne matkaa on 50 km. Itärajan lähimmälle rajanylityspaikalle Niiralaan on matkaa n. 160 km. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen mahdollistaa naapurivaltioiden välillä yhä suurempien ihmisjoukkojen matkustelun ja vuorovaikutuksen. Tällä liikenteellä on vaikutuksensa myös Heinäveden tapaisten kuntien matkailuelinkeinolle.

2 Heinäveden kunta on suosittua vapaa-ajan rakentamisen aluetta. Kuntaan laadittiin Heinäveden reitin rantojen yleiskaava ensimmäisten kuntien joukossa jo luvulla. Sen ajantasaistaminen rakennuskelpoisten paikkojen ja rakennusoikeuden nostamisen osalta selvitetään kunnan teknisen hallinnon toimesta. Vuonna 2012 on peruskorjattu Berner Oy:n toimesta ja pääosin kunnan rahoittamana heidän käyttöönsä teknokemia-tuotantoa varten ns. Karpalohallit. Vuonna 2013 rakennetaan uudet tuotantotilat Rajamäeltä Heinävedelle siirtyvälle etikkatehtaalle vastaavalla tavalla. Vuoden 2013 talousarvion investointiosassa on varattu ko. investointia varten määrärahaa euroa. Yritys maksaa sopimuksen mukaista vuokraa 12 kk:n euribor-koron + 2 %, mukaan vuokraa. Kunnassa on myös tarjolla teollisuustontti- ja muuta tonttimaata uutta asuin- ja teollisuusrakentamista varten. Uusia työpaikkoja tarvitaan väestön ikärakennekehityksen suunnan ja sitä kautta huoltosuhteen muuttamiseksi. Kunnan keinot ovat lähinnä yleisten edellytysten luomisessa ja infrastruktuurin ylläpitämisessä ja erilaisten tilojen tarjoamisessa yrityselämän käyttöön. Varsinkin nuoren ikäluokan työllistämismahdollisuudet sitovat nämä ihmiset paikkakunnalle ja edesauttavat siten heidän elinmahdollisuuksiaan paikkakunnalla ja perheiden perustamista ja asumista paikkakunnalla. Kunnassa sijaitsevat Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit; Valamon munkkiluostari (uusi Valamo) ja Lintulan nunnaluostari. Molemmat sijaitsevat Pohjois-Heinävedellä, jonne ne siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen. Luostarit ovat varsinaisen perustoimintansa ohella myös elinkeinonharjoittajia mm. viinintuotannon ja matkailun osalta. Retkeily, kalastus, melonta ja soutu ovat suosittuja asukkaiden ja matkailijoiden harrastuksia. Hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit ja tarjoavat lisää aktiviteettejä ja monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Heinäveden kunnan kehittämisen haasteet Kunnan kehittymiselle asettavat tällä hetkellä haasteita väestön voimakas väheneminen, ikärakenne ja huoltosuhteen merkittävä muutos lähivuosikymmenen aikana. Ikäihmisten ja lasten suhteellinen osuus työssä olevaa kohtaan kasvaa. Kunnan käytettävissä olevien tulojen riittävyys palvelujen järjestämiselle on suuri haaste. Kunnallisvero Heinävedellä jakautuu vuoden 2010 tilaston mukaan tulonsaajaryhmittäin seuraavasti: Palkansaajia kunnallisveron osalta on 42 %, kun koko maan luku on 60 %. Eläkeläisiä tulonsaajista on 31 %, kun koko maan luku on 24 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajia on 18 %, kun koko maan luku on 8 %. Muut tulonsaajat ovat 9 %, kun koko maan luku on 8 %. Kunnallisveron osuus on palkansaajien osalta Heinävedellä 54 %, kun koko maan luku on 70%. Eläkeläisten osalta Heinävedellä luku on 22 %, kun koko maan luku on 17 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajien osalta Heinävedellä luku on 19 %, kun koko maan osalta luku on 9 %. Muiden tulonsaajien osalta luku on Heinävedellä 6 % ja koko maassa 4 %. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen linjaukset ja ns. sote-alueet tai niistä vastaavat peruskunnat on valtion taholta vielä linjaamatta. Nämä uudistukset pitävät kunnat suuressa epävarmuudessa ja yksittäisten kuntien kehittämistoimet ovat epävarmuuden tilassa.

3 Kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä KEVA:n ennusteen mukaan 33,3 % eli n. 101 henkilöä. Ongelmana tulee olemaan ja on jo osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti joka alalla, mutta erityisesti hoito- ja hoiva-alalla. Väestön ikääntymisen aiheuttama henkilöstölisäys hoiva- ja hoitoalalla on vuoden 2014 alkuun mennessä 28,4 henkilöä. Sen kustannusvaikutus on n. 1,2 milj.euroa/vuosi. Vastaavan henkilöstömäärän vähentäminen muilta hallinnonaloilta ei ole mahdollista. Erilaisten yhteistyömahdollisuuksien edelleen kehittäminen mm. naapurikuntien kanssa on perusedellytys. Varsinkin Sote-yhteistyön kehittäminen on haasteellista, koska valtakunnalliset linjaukset ovat kesken. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on haaste kunnalle, koko tälle alueelle eri hallintoalueineen ja koko elinkeinoelämälle. Vaikutukset tällä hetkellä näkyvät valtiovallan kiristämistoimien kautta mm. valtionapujen leikkauksina. Toisaalta velkaiselle kunnalle korkotason alhaisuus on myönteinen asia. Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt erittäin nopeasti niin Heinävedellä kuin koko valtakunnassa ja tulee edelleen kiristymään. Velkarahan hinnan epävarmuus on riskitekijä. Tuottavuusvaatimukset kasvavat ja henkilöstön joustavuus ja venyminen ovat koetuksella. Kunnan verotulojen kehitys heikkenee väestörakenteen ja määrän vuoksi. Valtionosuudet pienenevät samasta syystä sekä valtiovallan toimenpiteiden johdosta. Kuntarakenne, kuntayhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat edelleenkin suuntaa, joihin pitkien etäisyyksien Heinävedenkin on vastattava ainakin yhteistyössä muiden kanssa ja valtuuston ilmoittaman tahtotilan mukaisesti. Nähtävissä olevia muutoksia ovat edelleenkin kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen, hallinnollisten palvelujen keskittyminen ja keskittäminen koko maassa, Kuntien palvelujen järjestämisvaihtoehtojen ideointi sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen palvelutarpeiden muuttuessa ja teknologisten mahdollisuuksien kasvaessa on suuri haaste sekä rahoitus- että saatavuusnäkökulmasta katsottuna. 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. Toiminta-ajatus Heinäveden kunta tarjoaa asukaslähtöiset ja laadukkaat peruspalvelut sekä turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän asuin- ja vapaa-ajan ympäristön sekä yrittämistä tukevan ilmapiirin ja toimintaedellytykset käytettävissä olevien resurssien puitteissa Heinäveden kunnan arvot Kunnallisen päätöksenteon kautta toteutetaan seuraavia arvoja: - tuloksellisuus - luottamus ja yhteistyö - avoimuus - oikeudenmukaisuus - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

4 2.3. Visio Heinävesi kuntien kermaa! Heinäveden kunnassa vallitsee ilmapiiri, joka kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattu. Toiminta- ja asuinympäristö on terve, turvallinen ja viihtyisä Kunnan talous on tasapainossa. Päämäärät ja yleiset menestystekijät 2.4. Strategia 1. Kuntalaisten tarvetta vastaava palvelutarjonta on hoidettu itsenäisen kunnan järjestämänä ja/tai yhteistoiminta-alueella 2. Heinäveden kunta on elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta 3. Kunnan taloutta hoidetaan ennakoivasti ja talous on tasapainossa 4. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on uudistushenkinen, osaamista kehittävä, motivoitunut, vastuullinen ja työhönsä sitoutunut 5. Yhteistyöhön perustuva toimintatapa on innostava ja päätöksenteko perustuu positiiviseen päätöksentekokulttuuriin 6. Käytössä on terveet, turvalliset ja toimivat tilat 7. Kulttuuriympäristö on monipuolinen ja suvaitseva, joka arvostaa luovuutta. Valtuusto vahvistaa tämän kuntastrategia-asiakirjan vuosittain talousarvion yhteydessä. Heinäveden kunnan strategiassa määritellään valtuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kuntaa tulee kehittää ensisijaisesti talousarviovuoden ja valtuustokauden aikana, mutta sillä luodaan myös pitemmän aikavälin suuntaviivat ja ajattelua. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle sekä kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Strategia viestii kunnan tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristössä toimiville. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Strategian ajantasaistamisessa käytetään apuna tilastoaineistoa ja laskelmia. Strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline.

5 HEINÄVEDEN KUNNAN SWOT-ANALYYSI Balanced Scorecard (BSC) -viitekehys, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET - Hyvä työpaikkaomavaraisuus - Ikärakenne - Monipuolinen elinkeinorakenne - Pitkien etäisyyksien kunta - Monipuolinen palveluverkko - Hyvät peruspalvelut - Terveet ja turvalliset toimitilat (pääosin) - Kaunis ympäristö ja puhdas luonto - Kotiseuturakkaus - Kunnan omavaraisuusaste yli 50%, - Metsävarallisuus - Uudet koulurakennukset - Oma lukio - Hyvät vanhusten hoivapalvelut - Oma terveyskeskus - Monipuolinen kulttuuriperinne - Kulttuurimaisema - Koko kunta asutettu - Vapaita asuntoja ja tontteja muuttajille - Kanavat ja luostarit - Heinäveden reitti ja Saimaa HEIKKOUDET - Pitkien etäisyyksien kunta - Korkea sairastavuus - Korkea ikärakenne - Korkeat terveydenhuoltomenot - Perusturvan kustannukset - Virkalääkäripula - Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille - Asumisen hajanaisuus - Alhainen tulotaso - Kunnan sisäinen yhteistyö - Kunnan talous MAHDOLLISUUDET - Itsenäisen kunnan asema - Yhteistyömahdollisuus eri suuntiin - Keskellä kaikkea, keskellä ei mitään - Matkailun hyödyntäminen elinkeinotoimessa - Heinäveden reitti ja Saimaa - Kanavat, luostarit ja sen konferenssitilat - Matkailualuereservit - Pääskyvuoren alue? - Kermanrannan alue - Rauha ja hiljaisuus - Muuttovoitto ja syntyvyyden kasvu? - Yhteen hiileen puhaltaminen - Luovan kulttuurin kehittyminen - Loma-asumisen mahdollisuudet - Luonnon suomien aktiviteettien kehittäminen - Hyvinvointipalvelut - Palokin kosket - Yhteistyö kasvatuksessa (koko kunta) UHAT - Alhainen syntyvyys - Asukasluvun laskeminen ja väestön ikääntyminen - Kuntarakennelaki ja kuntaliitokset - Valtionosuuksien väheneminen - Verotulojen lasku - Yhteishengen loppuminen - Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin hiipuu - Ammattitaitoisen työvoiman saanti - Kunnan talous - Kiinteistömassa

6 SWOT-analyysia tulee jatkaa vuonna 2012 kehittämistoimenpiteiksi. Tämän strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Jokaisella hallinnonalalla tulee käydä yksilökohtaiset kehityskeskustelut tavoitteiden saavuttamista ja yksilökohtaista kehittymistä varten. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten tarvetta vastaavia ja hyvinvointia edistävä palvelutarjonta Lakisääteiset ja valtuuston päättämät palvelut tuotetaan talousarvion määrärahojen puitteissa kunnan itse tuottamina, ostopalveluina toisilta kunnilta tai muilta toimijoilta tai yhteisesti päätetyn ja luodun organisaation kautta (esim. yhteistoiminta-alue) järjestettyinä tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Teemme yhteistyötä naapurikuntien, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta Elinkeinoneuvonta toteutetaan seutukunnallisten organisaatioiden kautta (esim. uusyrityskeskus Wäläkky). Elinkeinopoliittiset asiat valmistelee kunnanjohtaja. Heinäveden kuntaa koskevat tärkeät elinkeinopoliittiset ratkaisut tekee kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat toimivaltansa rajoissa. Elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyttä koskevat ratkaisut tehdään niiden työllisyys-, talous- ja yritysvaikutukset huomioiden kehittämistavoitteisesti ja yritysten elinvoimaa tukien. Yritystoimintaa ja rakentamista varten pidetään kaavoitus ajan tasalla ja tarpeita vastaavana. Kunta luo yleiset edellytykset aktiiviselle yritystoiminnalle ja viihtyisälle asumiselle. Ennakoiva ja tasapainossa oleva talous Kunnan talous pidetään tasapainossa. Käyttötalous pidetään vakaana. Investoinnit suoritetaan tehokkaasti ja laatutietoisesti tulevat käyttömenot ennakoiden. Globaalit talousvaikutukset otetaan huomioon yleisiä ennusteita ja informaatiota sekä valtion toimenpiteitä seuraten. Kuntaliiton suosituksia ja arviointeja seurataan. Talouskehitystä ja talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien ja ennusteiden kautta. Lainasalkkua hoidetaan korkotason mukaan joko lyhytaikaisella tai pitkäaikaisella lainanotolla.

7 Tarpeettomasta omaisuusmassasta luovutaan myymällä tai vaihtamalla. Kunnan taloutta hoidetaan pitämällä veroprosenttien taso kuntalaisten kantokykyä vastaavalla tasolla kunnan vetovoimaisuus huomioiden. Osaava, vastuullinen, sitoutunut ja motivoitunut, osaamista kehittävä uudistushenkinen henkilöstö Kunnan henkilöstö palvelujen tuottajana on arvokasta pääomaa, jonka hyvinvoinnista, osaamisesta ja määrästä huolehditaan. Työtehtävien järjestelyt toteutetaan määräajoin tehtävien kartoitusten perusteella huomioiden kunkin henkilön osaaminen ja työkyky. Johtamis-, esimies- ja alaistaitojen kehittämiset toteutetaan kehityskeskustelujen, työnjaon, koulutuksen ja perehdyttämisen kautta. Henkilöstön jaksamista tuetaan. Ongelmiin tartutaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Noudatetaan oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa tehtävien vaativuus ja osaaminen huomioiden. Yhteistyö ja innostava ja positiivinen päätöksentekokulttuuri Rakentava ja oikeudenmukainen palautteen antaminen mahdollistaa hyvän yhteistyön, jonka kautta päätöksenteko on innostavaa. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään positiivisella asenteella. Positiivinen päätöksentekokulttuuri luo edellytykset myös myönteiselle kuntakuvalle ja kunnan vetovoimaisuudelle. Heinävesi kuntien kermaa, on meistä jokaisesta riippuvainen. Heinävesi henki luodaan vain yhdessä. Terveet ja turvalliset ja toimivat tilat Kiinteistöjen korjaaminen ja kunnossapito suoritetaan jatkuvan seurannan kautta sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon omaavien tekijöiden välityksellä. Terveet, turvalliset ja viihtyisät tilat mahdollistavat tosiasiallisen toiminnan onnistumisen kaikessa toiminnassa. Uudisrakentamisen osalta noudatetaan samoja periaatteita. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä suvaitseva ja luovuutta tukeva kulttuuriympäristö Kunta kannustaa kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa monipuoliseen ja suvaitsevaan kulttuuriin. Vapaa-ajan palveluilla ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.

8 3. TILASTOT 3.1.Väestö ja ennusteet, työpaikat ja työllisyys 3.2.Väestöennusteet Väestömäärän nopea lasku on jatkunut koko 2000-luvun. Tällä vuosituhannella Heinäveden kunnan asukasluku on laskenut 712 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 2011/2012 asukasluku oli Trendi on samansuuntainen ja arvioitu asukasluku vuodenvaihteessa 2012/2013 on 3740 (lokakuu 3755). Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Jos siihen halutaan vaikuttaa, kunnan tulisi etsiä kehittämismahdollisuuksia suunnan muutokselle. Se on vaikeaa, koska ainakin maaseutumaiset kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Keskittyminen ja valtiovallan keskittäminen näyttää olevan suuntana ja kuntaliitokset todennäköisiä valtiovallan antamien linjausten mukaan. Heinäveden kunta voi halutessaan selvittää poikkeusperusteet, mikäli taloudelliset ja tuotannolliset resurssit riittävät. Kunta on kuitenkin kaikesta kuntaliitosennusteista huolimatta ns. pitkien etäisyyksien kunta ja alaue. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Ennusteen mukaan Heinäveden asukasluku kehittyy vuoteen 2022 seuraavasti: Todelliseen väestökehitykseen voidaan vaikuttaa syntyvyyden nousulla ja työpaikkojen saamisella paikkakunnalle. Tähän on jo panostettu. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeätä kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin eli huoltosuhteen muuttumiseen, koska sillä on merkitystä palvelutarjonnan määrään, kohdentamiseen ja kustantamiseen. Heinäveden kunnan väestön ikärakenne on siis edelleenkin ikäihmisvoittoinen. Syntyvyys pysynee yli 20 henkilön tasolla, mutta se ei riitä kattamaan väestön nopeaa ikääntymistä.

9 3.3.Väestö ikäryhmittäin Ikäluokat yhteensä Ikärakenteen kehitys Heinävedellä Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 53,3 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 46,5 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 34 % ja vuonna 2020 se on 38,6 % (tällä hetkellä noin 30 %). 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä noin 554. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuonna , vuonna Vuonna 2011 syntyi 21 lasta. Vuodelle 2012 arvioidaan syntyvän 18 lasta. Kuolleisuus on alenemassa. Kuolleiden määrä on vuositasolla hiukan alle 60. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun. Haasteena on työssä käyvän ja koulutetun väestönosan negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi tai ainakin säilyttäminen tasapainossa.

10 3.5. Väestönmuutokset Heinävedellä Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellinen yhteistyö Vuonna 2013 on syytä kiinnittää huomiota terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jotta voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuntalaisten terveydentilaan ja sitä kautta palvelujen määrään ja laatuun. Se vaatii resursseja ja panostusta. Perusturvan olisi syytä käynnistää tämä työ. Alueellista yhteistyötä tehdään Savonlinnan seutukunnan kuntien, Varkaus- Pieksämäen seutukunnan kuntien kanssa, Pohjois-Karjalan kuntien kanssa. Lisäksi uutta yhteistyötä tarvitaan kuntarakenneuudistuksen myötä. 6. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Tässä osiossa käytettävät tiedot perustuvat Suomen kuntaliiton kunnallistaloustiedotteeseen n:o 3/2012. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensivuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa.

11 Työttömyysaste valtakunnan tasolla on viime vuosina ollut noin 7-9 %. Työttömyysasteen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 7,6 %. Työttömyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Työttömyysasteeksi arvioidaan vuonna 2013 noin. 8,1 %. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2012 keskimäärin 2,5 %. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt ja paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti korkotason nousuun. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Kuntatalous vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuodelle 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja olisi arviolta noin 2,3 prosenttia Verot Kunnan tulovero Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Valtion kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Heinävedellä tuloveroprosentti on vuonna ,75 % (vuonna ,50 %). Tuloveron tuotoksi arvioidaan verotuloennustekehikon pohjalta Heinävedellä 8,5 milj. vuonna Yhteisövero Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jakoosuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty

12 6.3. Valtionosuudet prosenttilukuna 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämänhetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Heinävedellä yhteisöveron tuotoksi on arvioitu vuonna ,22 milj. euroa ja vuodelle ,18 milj. euroa. Kiinteistövero Vuonna 2012 kiinteistövero arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden kiinteistöveron tilityksiin. Heinävedellä kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan vuonna euroa ja vuodelle euroa. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2013 ovat seuraavat: yleinen ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 1,10 (V ,75). Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 (V ,35). Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 (V ,95). Verotulot yhteensä vuodelle 2013 ennakoidaan olevan 10,72 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Heinäveden kunnan valtionosuudeksi on ennustekehikon mukaan arvioitu 12,5 milj. euroa.

13 7. HEINÄVEDEN KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVIO 7.1 Osastokartta Talousarvio 2013 laaditaan ProEconomica YH-budjetointi-ohjelmalla. Heinäveden kunnassa valtuusto vahvistaa talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot osastotasolla 03 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa, lautakunnat vahvistavat talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa osastotasolla 04 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa. Käyttötalouden osalta kunnanhallituksella on oikeus muuttaa osastokarttaa osastotaso 04-tasolla, osastotasolla 05 ja tunnistetasolla tehtävistä muutoksista päättää taloussihteeri. Investointisuunnitelman osalta taloussihteeri päättää osastotasolla 04 ja -05 tehtävistä muutoksista, muilta osin päätökset tekee valtuusto. Talousarvioaineiston liitteenä on käyttötalouden ja investointien osastokartta alkaen. 7.2 Menot Palkat Palkkoihin on laskettu Heinäveden kunnan palkkasummaa perusteena käyttäen Suomen Kuntaliiton ohjeen mukainen 2,3 %:n korotusvaikutus. Muut henkilösivukustannukset on arvioitu KVTEL:n piirissä olevien osalta 31,20 prosentiksi palkkasummasta ja VEL:n piirissä olevien osalta 26,2 prosentiksi. Vyörytyserät Vuonna 2013 hallintokunnille vyörytettäviä kustannuksia ovat hallintopalvelujen ja henkilöstöpalvelujen tilinpäätöksen 2011 ulkoiset menot lisättynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Atk-palvelut vyörytetään hallintokunnille atklaitteiden suhteessa. Talouspalvelujen ulkoiset kulut ja suunnitelman mukaiset poistot vyörytetään hallintokunnille kirjattujen vientien suhteessa. Vyörytyserät sisältyvät toimintakuluihin ja toimintatuottoihin. Vyörytyserien käytöllä talousarviota ja kirjanpitoa kehitetään kustannuslaskennalliseen suuntaan. Keskitetysti hoidettavien toimintojen kustannukset saadaan sisällytettyä valtionosuusperusteisiin ja loppupalvelujen todelliset tuotantokustannukset tulevat aikaisempaa läpinäkyvimmiksi. Sisäiset vuokrat Sisäisten vuokrien käsittely ja kirjausmenettely on seuraava; - sisäiset vuokrat laskutetaan / kirjataan kullekin hallintokunnalle todenmukaisina. - kunkin hallintokunnan on ilmoitettava tilamuutoksista tekniselle toimistolle sisäisten vuokrien kohdentamista varten. Perusteluna todenmukaisille kirjauksille on; - merkittävimmät sisäiset vuokrat ovat ns. valtionosuustoimialoilla sosiaali-, terveysja sivistystoimessa. Kuntaliitto on korostanut sitä, että näillä isoilla valtionosuustoimialoilla on tärkeää saada kaikissa kunnissa kirjatuksi todelliset toteutuneet kustannukset sisäisine vuokrineen, jotta valtion viranomaisille tulisivat valtionosuuksien laskemisen pohjaksi mahdollisimman tarkasti kunnissa valtionosuustoimialoilla toteutuneet kustannukset.

14 - Eri hallintokunnat tilaavat tekniseltä toimelta vuoden aikana suoritettavat korjaukset ja parannukset ja toteutuneet kustannukset kirjataan sisäisinä vuokrina. Sisäisissä vuokrissa ovat mukana: rakennusten ja alueiden kunnossapito, palovakuutukset, lämpö, sähkö, vesi, talonmiestehtävät, siivous ja poistot. Huom! Hallintokuntien tilaukset lisäävät sisäisiä vuokria Harkinnanvaraiset menot 7.4. Investoinnit Harkinnanvaraisten menojen osalta tulee hallintokuntien noudattaa edelleen vuonna 2013 tiukkaa harkintaa. Tällaisia menoja ovat mm. kalusto- ym. hankinnat sekä koulutukset, joihin osallistumisen ajankohta on harkittavissa. Investointien bruttomenot ovat yhteensä 4,9 M (v ,7 M ) Investointien nettomenot ovat yhteensä 4,8 M (v ,1 M ) Investointiosaan merkittävän hankkeen minimiraja on e. Merkittävimpiä investointeja vuonna 2013 ovat; - Bernerin etikkatehdas Karpalo-hallien peruskorjaus Hallintokuntien rakennukset ja teoll. tilat Kirjastotalon peruskorjaus Palvelukeskuksen E-osa, bruttomenot Sampo 1-teollisuustila, ilmastointi + automat Lepikkomäen kevyenliikenteen väylä Laajakaistaverkko Keskustan uusi torialue Nettoinvestoinnit ja poistot TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 Nettoinvestoinnit Poistot

15 7.5. Tulot Verot Tulovero Talousarvioesityksessä on kunnan tuloveron tuotto arvioitu 20,75 % suuruisen tuloveroprosentin mukaan. Verotuloiksi on Suomen Kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta arvioitu yhteensä euroa. Yhden prosentin nousu tuloverossa vastaa euroa. (1% = e) Kunnan tulovero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,70 Muutos % Tpa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotto on arvioitu valtuuston päätöksen mukaan vuodelle 2013 seuraavien kiinteistöveroprosenttien mukaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 Vakituiset asuinrakennukset 0,55 Muut asunnot 1,15 Voimalaitokset 1,10 Rakentamaton rakennuspaikka (uusi) - Kunnan kiinteistövero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,97 Muutos % Tpa Kunnan yhteisövero / TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa , ,29 Muutos % Tpa 12-13

16 Verotulojen kehitys TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien määräksi on vuodelle 2013 arvioitu euroa eli lisäystä euroa, joka on 3,35 % enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa Muutos % Tpa , ,35 Valtionosuuksien kehitys TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Sarake

17 Korkotuotot Korkotuottojen määräksi arvioidaan vuonna 2013 noin euroa Muut rahoitustuotot 8. Korkokulut Muiden rahoitustuottojen määräksi arvioidaan euroa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:stä ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:stä kertyy kunnalle osinkotuottoja yhteensä n euroa. Korkokulujen määräksi arvioidaan euroa vuonna (Vuoden 2012 tilinpäätösennusteessa euroa). Arvio perustuu oletukseen, että kunta ottaa vuonna 2013 uutta lainaa euroa. Lainan koroksi on arvioitu 1,0 %. 9. Tulosennuste ja rahoitussuunnitelma 9.1. Tulossuunnitelma (1000 ) Talousarviovuosi Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Suunnitelmapoistot Tuottojen ja kulujen kehitys, tuloslaskelma TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Tuotot Kulut

18 Vuosikate ja poistot TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Vuosikate Poistot Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvoite koskee vuoden 2013 talousarvion laatimisvuonna (vuonna 2012) kertyväksi arvioitua alijäämää. Edellisten tilikausien ylijäämää on ,44 euroa, vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämää kertyy euroa sekä vuodelta 2013 talousarvion perusteella alijäämää kertyy euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Tilikauden tulos Tilikauden yli-alijäämä

19 9.3. Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, mikä on kunnan rahoitustarve (vaikutus maksuvalmiuteen) vuosina Heinäveden kunnan rahoitustarve katetaan tulevina vuosina uudella pitkäaikaisella lainanotolla seuraavasti: Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna e e e 9.4. Kunnan lainamäärä Kunnan lainamäärä on : (laina-aika 10 vuotta, korko 1 %,) Mukaan lukien lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat: Lainamäärä / asukas Asukasluku , , , , *) Vuosina lainoitustarve on riippuvainen investointien määrästä Pitkäaikaisen lainanoton lisäksi kunta käyttää tarvittaessa tilapäislainalimiittiä joka on 15.0 milj. euroa, vuodelle 2013 lyhytaikaisen lainanoton tarve euroa. Lainojen lyhennykset, korkokulut ja lainakanta Sisältäen lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA Lainojen lyhennykset Korkokulut Lainakanta

20 10. Talousarviomääräykset Talousarvion sitovuustaso ja muut määräykset Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy osastotasolle 03 (entinen tehtäväaluetaso) toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tai nettobudjetointia noudattavilla osastoilla toimintakatteen (toimintatuottojen ja kulujen erotuksen). Käyttötalousosassa talousarvio sitoo valtuustoon nähden lautakuntia ja kunnanhallitusta osastotasolla 03 (entinen tehtäväaluetaso). Muilla määrärahoilla ei saa kattaa henkilöstökuluja Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osamäärärahat ja osatuloerät hyväksyy kukin lautakunta ja kunnanhallitus omien osastotasojensa (entinen tehtäväalue) osalta. Nettobudjetointia toteuttavien osastojen käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisenä. Nettobudjetoidut osastot ovat; hammashuolto vapaa sivistystyö kehittämistoiminta työllisyyden edistäminen ruokapalvelut Käyttövarausmäärärahat Avustukset Käyttövarausmäärärahat kohdistetaan kunnanhallituksen päätöksellä ja talousarviossa oleva kate kohdistetaan sille menokohdalle (kustannuspaikalle), minne määrärahan käyttökin kohdistuu Avustuksista ja palkintojen myöntämisestä päättää hallintosäännön 55 :n mukaisesti kukin toimielin (kunnanhallitus, lautakunta ja tiejaosto) määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat ne avustukset, joiden osalta toimivaltaa on hallintosäännössä siirretty viranhaltijoille. Niin ikään poikkeuksena pääsäännöstä on se, että maaseutuelinkeinojen kehittämiseen kohdistetuista avustuksista vuonna 2013 päättää kunnanhallituksen hyväksymien myöntämis- ja käyttöperusteiden mukaisesti maaseutusihteeri Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman osalta valtuusto päättää; - osastotaso 03 - sekä hankekohtaiset laadulliset ja määrälliset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloerät - perustelut eivät ole sitovia vaan ohjeellisia investointisuunnitelmassa

HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014

HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Tiejaosto 24.10.2013 17 /Liite1

Tiejaosto 24.10.2013 17 /Liite1 1/7 Tiejaosto 24.10.2013 17 /Liite1 2/7 KHALL 09.09.2013 1. HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Perustan Heinäveden kunnan vuoden 2014 talousarviolle ja taloussuunnitelmalle 2015 2016 muodostaa vuoden 2012

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Heinäveden pinta-ala on 1319 km2, josta vettä 272 km2. Olemme siis iso kunta ainakin jollakin mittarilla mitattuna.

Heinäveden pinta-ala on 1319 km2, josta vettä 272 km2. Olemme siis iso kunta ainakin jollakin mittarilla mitattuna. 1 HYVÄT SELVITYSTYÖKUMPPANIT Minulla on ilo toivottaa Teidät tervetulleiksi tänne Valamon luostariin ja tietenkin Heinävedelle tänään toukokuun syksyn tuntuisena päivän, mutta iloisin mielin ja kesää odotellessa.

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Mikkeli 7.5.2015 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja näinkö

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot