Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma"

Transkriptio

1 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

2 Sisällys 1 Johdanto Toteutusohjelman laadinta Taustaa luonnonhoidolle Pohjois-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet Vahvuudet ja puutteet Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Luonnonhoidon lähtötilanne Pohjois-Pohjanmaalla Kemeran ympäristötuet Kemeran luonnonhoitohankkeet Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet, työt ja toimijat Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta hankkeiksi Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalla Kemera-rahoitus Muu rahoitus Suunnitelma elinympäristöittäin ympäristötuesta ja hanketyypeistä Vesiensuojelun suunnitelma Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Viestintä, koulutus ja neuvonta Paikkatieto ja alueelliset painotukset

3 1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötuki-sopimuksien elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö alueneuvottelukunnan ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta, parantaa vesistöjen veden laatua ja lisää ekosysteemipalveluita. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen veden laatua. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuteen liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia, strategioita ja lakeja. Seuraavassa tärkeimpiä lakeja ja asiakirjoja, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: 3

4 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia vuosiksi sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO) tavoitteena on metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi valtioneuvosto hyväksynyt , ohjeet mm. metsätalouden vesiensuojelutyölle, vesienhoitosuunnitelman tausta-asiakirjana on sitä tarkentava Oulujoen-Iijoen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille Kansallinen metsästrategia 2025 monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, jota metsät tuottavat, metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita vesiensuojelutoimenpiteitä. Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, jotta jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. 4

5 Talousmetsien metsänhoitosuositukset, metsälaki, Kemera, luonnonsuojelulaki ja maakuntakaava talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen edelleen turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja tukimuodot. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa maakunnan vesiensuojelun ja metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. 2 Pohjois-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Pohjois-Pohjanmaan luonto vaihtelee paljon siirryttäessä Pohjanlahden laakealta maankohoamisrannalta Koillismaan vaara-alueelle. Kasvillisuusvyöhykkeet vaihtelevat keskiboreaalisesta pohjoisboreaaliseen. Rannikkoalue on km leveä tasainen vyöhyke hiekkaja hietamaata, jossa on nähtävissä maankohoamisen kehityssarja harmaaleppävaltaisista merenrantalehdoista karuihin kangasmetsätyyppeihin. Suojelualueet ovat maakunnan vahvuus etenkin soiden osalta. Suojelualueita on runsaimmin Koillismaalla. Soidensuojelun tilaa on tarkoitus parantaa soidensuojelun lisäohjelmalla. Maakunnan kallioperä on pääasiassa karuja kivilajeja. Vain Pohjois-Kuusamossa sekä paikoin Kiimingissa ja Muhoksella kallioperässä on runsaasti emäksisiä kivilajeja, mikä näkyy kasvillisuudessa lehtojen ja varsinkin lettojen runsautena. Soisuus on leimaa antavaa koko Pohjois-Pohjanmaalle. Yli puolet maakunnan metsätalousmaasta on suota. Soista on ojitettu noin puolet. Ojitustoiminta on ollut erityisen runsasta etelä- ja keskiosassa maakuntaa ja vähäistä Koillismaalla. Maakuntaa leimaavat myös lukuisat suuret joet, jotka laskevat Pohjanlahteen ja Koillismaan runsaat pienvedet. 5

6 Ihmistoiminnan haitallinen vaikutus metsäluontoon on merkittävintä maakunnan etelä- ja länsiosissa. Metsäluonnon monimuotoisuus on säilynyt parhaiten Koillismaalla. Suojelualueita maakunnassa on vajaa 7 % maapinta-alasta vuoden 2013 tiedon perusteella. Mukana luvussa eivät ole uudet maakunta-kaavan suojeluvaraukset eikä soidensuojeluohjelman valmistelussa suojeltavaksi päätetyt valtionmaat. Suojelualueet sijaitsevat valtaosin Koillismaalla (kuva 3). Erilaisessa rajoitetussa käytössä olevaa metsämaata on lisäksi noin 5 %. Tämän lisäksi metsäsertifikaatin kriteerin mukaan luonnontilaisia soita ei saa ojittaa, joten suot ovat valtaosin metsätalouden ulkopuolella. Maakunnassa on paljon metsälain 10 :n kohteita. Yksityismetsien mete-kartoituksen mukaan niitä on noin ha, josta yli puolet on vähäpuustoisia soita. On huomattava, että 10 :ien kartoitus perustuu voimaan tulleen metsälain säädöksiin. Tämän vuoksi voimaan tulleen uuden metsälain 10 :n luontokohteiden osuus on kohteiden pienialaisuuden takia vähentynyt jonkin verran. Pohjois- Pohjanmaalle siirtyneen Vaalan kunnan luvut eivät sisälly tähän ohjelmaan. Metsäojitus ja pellonraivaus on hävittänyt merkittävästi reheviä soita ja lehtoja etenkin maakunnan etelä- ja keskiosissa. Tämän vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli, kun vanhoja ojitusalueita kunnostusojitetaan, hakataan ja muokataan. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys. Suojelun puutteet ovat etenkin vanhoissa metsissä etenkin maakunnan eteläosassa, rehevissä korvissa ja maankohoamisrannikon kohteissa. Ehdotuksessa Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi kuvataan vesienhoitoalueen vesien tila (kuva 1). Pohjois-Pohjanmaan etelä- ja länsiosien vesien tila on pääosin tyydyttävä tai välttävä. Muutamia pieniä jokiosuuksia on jopa huonossa tilassa Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueella. Eteläosassa maakuntaa on vain vähän hyvässä tilassa olevia vesistöjä. Koillismaan vesistöt ovat puolestaan pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Järvien ekologinen tila on maakunnassa yleisesti ottaen parempi kuin jokien. Rannikolla sisemmät rannikkovedet ovat pääasiassa tyydyttävässä ja ulommat hyvässä ekologisessa tilassa. Rannikon kunnostusojituksissa happamat 6

7 sulfaattimaat, niiden kartoituksen keskeneräisyys ja happamuushaittojen torjunnan tiedon puute luovat erityisen haasteen vesiensuojelulle. Kuva 1. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesistöjen tila. Luokittelutilanne , jolloin vesienhoidon kuulemispalautteessa esiin nousseet muutostarpeet on jo huomioitu. 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Pohjois-Pohjanmaalla on noin metsälöä ja metsänomistajaa. Tilojen keskikoko on 35 ha. Maakunnan metsätalousmaan pinta-ala on 3,1 milj. ha, josta metsät kattavat 88 %. Yksityismetsien osuus on 65 % metsämaan alasta. Pohjois-Pohjanmaalla on yksi merkittävä 7

8 kemiallisen metsäteollisuuden yritys sekä useita keskisuuria sahoja ja hirsitalotuotantoa harjoittavia yrityksiä. Metsien ainespuun hakkuutavoitteesta on hakattu noin 64 %. Hakkuutavoite on täyttynyt huomattavasti enemmän tukkipuun osalta. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa Pohjois- Pohjanmaata, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla metsiin liittyvät elinkeinot ovat merkittävässä asemassa. Oulangan, Syötteen ja Rokuan kansallispuistojen läheisyyteen sekä mm. Rukan ja Syötteen laskettelukeskuksiin on kehittynyt luontomatkailuyrityksiä. Pienvesiä on maakunnassa paljon, varsinkin Koillismaalla. Ne ovat merkittäviä elinympäristöjä monimuotoisuuden kannalta ja luovat myös harrastusmahdollisuuksia. Porotalous on merkittävä elinkeinotoimija Suomen poronhoitoalueella. Metsien käsittelyllä on suuri merkitys poronhoidon edellytyksille. Pohjois-Pohjanmaalla on kymmeniä toimijoita, jotka voisivat olla kiinnostuneita luonnonhoidon hankehausta. Toimijat ovat sekä valtakunnallisia että pieniä yhden henkilön yrityksiä. 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Pohjois-Pohjanmaalla Rahoitus Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Tällä momentilla voidaan rahoittaa yksityismetsien ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO-ohjelmaa. Tämän lisäksi on tehty vesiensuojelusuunnittelua ja toteutusta. Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita monimuotoisuuden vaalimisesta ja Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus on käytetty joka vuosi täysimääräisesti. Ympäristötukikorvauksiin on käytetty varoja noin 0,9 milj. /v vuosien välisenä aikana (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain keskimäärin 0,13 milj. :n edestä. Luonnonhoitohankkeiden määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2012 lähtien. 8

9 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksessa on käytetty vuosittain muutama henkilötyövuosi luonnonhoitoon. Valtionaputyönä tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelu ja hankehakumenettelyn järjestäminen, luonnonhoidon asiantuntijatehtävät ja työryhmätyöskentely, luonnonhoidollinen koulutus, tiedotus ja neuvonta sekä hakkuiden luontolaadun tarkastukset. Myös METSO-ohjelman edistäminen kuuluu metsäkeskuksen valtionaputyöhön. Valtionavun lisäksi Metsäkeskus on saanut luonnonhoitoon rahoitusta mm. MMM:n rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden kautta. Pohjois-Pohjanmaan alue oli mukana MMM:n ja YM:n rahoittamassa METSOn kokeiluhankkeessa vuosina Merestä metsäksi - hankkeessa edistettiin maankohoamisrannikon luontotyyppien suojelua yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. MMM:n rahoittamassa METSO-vaikuttavuutta luonnonhoitoon -hankkeessa ( ) Metsäkeskus mm. edistää METSO-ohjelman toteuttamista kouluttamalla ja tiedottamalla metsänomistajia ja toimijoita luonnonhoitohankkeista ja ympäristötuesta. Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö Pohjois-Pohjanmaalla. 9

10 3.1 Kemeran ympäristötuet METSO-ohjelman aikana vuosina ympäristötukisopimuksia on tehty hehtaarille (taulukko 2) ja varoja on käytetty lähes 6 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaalla. Sopimuksia on tehty eniten puustoisiin soihin, pienvesien lähiympäristöihin, lettoihin, runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin ja maankohoamisrannikon kohteisiin. Ympäristötukisopimuskohteet ovat olleet noin 90 prosenttisesti metsälain 10 :n kohteita. Ympäristötukisopimuksiin liittyviä luonnonhoitotöitä ei ole ollut. Ympäristötukipäätöksissä on huomioitu metsälain 10 :n kohteiden ensisijaisuus. Ympäristötukien elinympäristökohtaisessa markkinoinnissa ja kohdentamisessa on pyritty noudattamaan Pohjois- Pohjanmaan METSO -toteuttamisohjelman tavoitteita. Maakunnan Metso-ohjelman tavoitteesta on toteutunut jo pienvesien lähimetsien tavoite sekä soista rämeiden ja lettojen tavoite (taulukot 2 ja 3). Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsien tavoite on lähes toteutunut. Korpien, maankohoamisrannikon kohteiden ja runsaslahopuustoisten kangasmetsien tavoitteesta on toteutunut noin puolet. Lehtojen tavoitteesta on toteutunut kolmannes. Ympäristötuen piiriin ei ole saatu ollenkaan metsäluhtia, turvametsiä, puustoisia perinnebiotooppeja ja kalkkikallioita. METSO-ohjelman tavoitteet ovat korkeat runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä ja lehdoissa huomioiden maakunnan karut metsät ja varsinaisen METSO-alueen metsien ikärakenteen. Lisäksi rannikon rikkonaisuuden ja kulttuurivaikutuksen huomioiden maankohoamisrannikon luontotyyppien tavoitteiden saavuttaminenkin on tiukassa. Metsäkeskuksen metsävara-aineiston perusteella voi arvioida, että potentiaalisia ympäristötukikohteita on vielä paljon erityisesti pienvesien lähiympäristöissä, korvissa, lehdoissa, letoissa ja kangasmetsäsaarekkeissa (taulukko 2 ja 4). 10

11 Taulukko 2. Ympäristötuen METSO-ohjelman ( ) tavoitteen toteuma elinympäristöittäin Pohjois- Pohjanmaalla Taulukko 3. Metso-ohjelman ympäristötukitavoitteiden toteuma soiden päätyyppiryhmissä Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Toteutunut Soiden Toteutunut, Tavoite, ha % päätyyppiryhmä ha tavoitteesta Korvet Letot ja lettorämeet Puustoiset rämeet Yhteensä Maakunnan yksityismetsien metsälain 10 :n erityisen tärkeitä elinympäristöjä (mete-kohteita) on metsäkeskuksen tietokannassa hehtaaria ( kpl). Se on noin puolet valtakunnan yksityismetsien metsälain 10 :n kohteista. Osa oheisen taulukon 4 mete-kohteista ei täytä enää uuden metsälain pienialaisuuden vaatimusta ja nykytulkinnan mukaan ne eivät ole 10 :n kohteita. 11

12 Taulukko 4. Yksityismetsien metsälain 10 :n erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrä elinympäristötyypeittäin Pohjois-Pohjanmaalla. Elinympäristötyyppi ha Pienvesien lähiympäristöt Rehevät korvet Letot Lehdot Kangasmetsäsaarekkeet 984 Rotkot ja kurut 94 Jyrkänteet ja niiden alusmetsät 52 Vähätuottoiset suot, kalliot, kivikot, hietikot, rantaluhdat Yhteensä Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeralla rahoitettuja luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 49 kpl (taulukko 5). Hankkeet ovat olleet valtaosin vesiensuojeluhankkeita. Elinympäristöjen hoitoa tai monimuotoisuuden edistämistä on tehty maankohoamisrannikon kohteilla, paahde-, lehto- ja lähdeelinympäristöissä. Lisäksi on toteutettu tikankontin ja lettorikon hoitohanke sekä ennallistettu pieni suo vesiensuojeluhankkeen yhteydessä. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä yleensä pienten valuma-alueiden suunnitteluhankkeita tai vesiensuojelurakenteiden toteutushankkeita. Kemeran luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun sekä hakee hankkeelle ulkopuolisen yksityiskohtaisen suunnittelun ja toteuttajan hankehakumenettelyllä. 12

13 Taulukko 5. Toteutuneet luonnonhoidon Kemera-hankkeet ja ympäristötuet sekä muita hankkeita ja töitä Pohjois- Pohjanmaalla vuosina , joissa Metsäkeskus on ollut mukana. Luonnonhoidon toimi kpl Vaikutushehtaarit Kemera Valtion -apu Valtakunn. LHhankkeet EUrahoitus Muu rahoitus Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostus Paahde-elinympäristöjen hoito 4 43 x x x Lähteiden kunnostus x Maankohoamisrannikon monimuotoisuuden x edistäminen Tikankontin ja lettorikon hoito 1 58 x Lehtojen hoito 2 10 x Tärkeiden elinympäristöjen kartoitus 0 Maisemanhoidon kannalta merkittävät 0 kunnostustyöt Vesistöhaittojen estäminen 38 *) x Ojitusalueen ennallistaminen 1 5 x Luonnonhoitoa ja monikäyttöä korostavia 0 alueellisesti merkittäviä hankkeita YHTEENSÄ luonnonhoitohankkeet x x x Yhteensä ympäristötuki x Metso-ohjelman toteuttaminen x mm. välityssopimukset ELY:lle 13 x Metso vaikuttavuutta -hanke x Ruka-Kuusamo - pilotti x Riistaa reunoilta -hanke 3 5 x Askel riistametsään -hanke 4 55 x Kotiseutukosteikko Life -Plus 12 x x x x Metso-luontomatkailu -hanke x Water praxis- hanke x x Natura-vesiensuojelusuojelu hanke x x Luonnonhoitotutkinnot n. 700 x Koulutus, edistäminen x Yhteensä x x x *) Vaikutushehtaarit ei tiedossa 13

14 3.3 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet, työt ja toimijat Metsäkeskus on ollut mukana Kemeran luonnonhoitohankkeiden lisäksi useissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa hankkeissa (taulukko 5). MMM:n rahoittamassa Metso-vaikuttavuutta luonnonhoitoon -hankkeessa Metsäkeskus mm. järjestää metsänomistajille ja toimijoille luonnonhoidon koulutusta ja retkeilyjä vuosina Metsäkeskus osallistui valtakunnalliseen paahde-elinympäristöjen hoitohankkeeseen, joka toteutettiin Kemera-varoilla. Metsähallituksen hallinnoimassa EU-Life:n Light and fire -hankkeessa ( ) Metsäkeskus alkoi 2014 suunnitella ja hoitaa Rokuan paahde-elinympäristöjä. Metsäkeskus oli mukana toteutetussa EU:n maaseuturahaston rahoittamassa ja Oulun Seudun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Ruka-Kuusamo -pilotti -hankkeessa, jossa kehitettiin maiseman huomioimista metsäsuunnittelussa ja hakkuissa matkailukeskittymässä. Suomen Riistakeskuksen hallinnoima Askel riistametsään -hanke ( ) jalkautti riistapainotteista metsänkäsittelyä toimijoille. Hankkeessa tehtiin riistapainotteiset työohjeet työlajeittain. Pohjois-Pohjanmaalla Metsäkeskus oli mukana tekemässä pilottikohteita riistaelinympäristöjen hoidosta taimikoihin ja nuoriin metsiin sekä järjesti metsänomistajille koulutusretkeilyn. Suomen riistakeskuksen hallinnoimassa valtakunnallisessa Riistaa reunoilta -hankkeen ( ) alkuvalmisteluissa Metsäkeskus oli mukana. Hankkeessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio teki riistanhoito-ohjeet vaihettumisvyöhykkeille. Hankkeessa toteutettiin kolme pilottikohdetta. Riistakeskuksen hallinnoima valtakunnallinen Kotiseutukosteikko-Life Plus -hanke ( ) on suunnitellut ja toteuttanut Pohjois-Pohjanmaalla viisi mallikosteikkoa. Hankkeessa suunniteltiin 3 kosteikkoa, jotka toteutetaan Kemera-varoilla vuosina Lisäksi hankkeessa suunniteltiin 4 kosteikkoa, joista 1 on toteutettu maatalouden ei-tuotannollisella investointituella, 14

15 1 metsäyhtiön toimesta sekä 2 yksityismaanomistajien omalla rahoituksella. Muutama toteutetuista kosteikoista on metsäkeskuksen tekemästä yleissuunnitelmasta. Metsäkeskus on ollut myös lukuisissa vesiensuojelua ja luonnonhoitoa edistävien hankkeiden ohjausryhmissä, työryhmissä tai muuten mukana hankkeissa valtionavulla kuten MMM:n rahoittamissa ja Innoforin toteuttamassa Talous-Metso -hankkeessa ja Tapion Natura-vesiensuojelusuunnitelma -hankkeessa. Metsäkeskuksen järjestämiin luonnonhoitokortti-tentteihin (aikaisemmin luonnonhoitotutkinto) on osallistunut yhteensä noin 700 metsäkoneenkuljettajaopiskelijaa, metsäammattilaista ja metsänomistajaa. Suojelu luonnonsuojelulain keinoin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on toteuttanut METSON vapaaehtoista suojelua luonnonsuojelulain keinoin yhteensä ha Pohjois-Pohjanmaalla vuosina (taulukko 6). Tästä ha on ostettu valtiolle, 987 ha on yksityisiä suojelualueita (YSA) ja 58 ha on määräaikaisia suojelusopimuksia. Ostetuista kohteista Metso-ohjelman mukaisia kohteita on ha. Eniten ELYn METSO-ohjelman tavoitteesta on jääty jälkeen maankohoamisrannikon kohteiden osalta. Tavoitteesta on saavutettu 46 %. Runsaslahopuustoisten metsien sekä puustoisten soiden ja soiden metsäisten reunojen tavoitteesta on saavutettu yli puolet. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on käyttänyt varoja yhteensä 8,622 miljoonaa euroa Metsoohjelmaan vuosina

16 Taulukko 6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen METSO-ohjelman ( ) tavoitteen toteutuminen vuosina Valtion maiden luonnonhoitotyöt Suojelualueet Hallinnoimillaan suojelualueilla Metsähallitus on ennallistanut noin 1000 ha suota Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Metsien ennallistamispolttoja suojelualueilla on tehty 47 ha ja muuta metsien ennallistamista, lahopuun lisäystä ja pienaukotusta, noin 600 ha. Harjujen paahdeympäristöjä on hoidettu suojelualueilla noin 7 ha ja lehtoja noin 2 ha. Metsähallituksen hallinnassa olevia perinnebiotooppeja oli hoidossa kaikkiaan noin 1100 ha vuonna Pinta-alaltaan valtaosa näistä keskittyy merenrantaniityille ja rannikon lintuvesille. Perinnebiotoopeilla suurin osa hoidettavasta pinta-alasta on vuokrattu yksityisille viljelijöille laidunkäyttöön ja niiden hoitoa rahoitetaan EU:n erityisympäristötuella. Pienialaisia kohteita hoidetaan myös Metsähallituksen omana työnä niittämällä. 16

17 METSO-ohjelma sekä EU:n Life luonto -rahaston rahoittamat valtakunnalliset EU-hankkeet ovat olleet suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotöissä tärkeä rahoituslähde. Vuosina käynnissä ollut Suoverkosto-Life oli Suomen tähän asti suurin EU:n Life Luonto - rahaston hanke, jossa ennallistettiin lähes hehtaaria arvokkaita suoalueita eri puolilla Suomea. Luonnonhoito-LIFE -hankkeessa hoidetaan vuosina valtakunnallisesti yhteensä lähes hehtaaria niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä. Hoitokohteita on 59:llä Natura alueella Saaristomereltä Kuusamoon. Vuonna 2014 käynnistyneessä valtakunnallisessa EU-rahoitteisessa Light and fire -Life - paahdehankkeessa merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehdään luonnonhoidollisia polttoja ja raivataan puustoa. Lisäksi hankkeessa tehdään suojelualueiden metsien ennallistamispolttoja. Ensimmäistä kertaa Suomessa samassa hankkeessa hoidetaan valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita. Talousmetsät Metsähallituksen talousmetsissä Pohjanmaan alueella on tehty riistan elinympäristöjen hoitoa ennallistamalla riekko- ja hanhisoita 670 ha, korpia 16 ha ja kosteikkoja 43 ha. Riistaelinympäristöjen kunnostusta tehdään mm. metsästystuloista kertyneillä varoilla. Metsähallitus on kunnostanut puroja pääasiassa Metsähallituksen talousmetsissä Iijoen valumaalueella Pudasjärvellä ja Taivalkoskella kahdessakymmenessä purossa yhteensä noin kymmenen kilometriä vuosina Lisäksi purojen valuma-alueilla on tehty vesiensuojelutöitä kuten pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita, ojien tukkimisia ja soiden ennallistamisia. Purojen kunnostamisella on pyritty luontoarvojen lisäämiseen. Talousmetsien kunnostusojituksien yhteydessä metsähallitus on toteuttanut tehostettua vesiensuojelua (erityisrakenteita). Pohjois-Pohjanmaan alueella on MH:n talousmetsissä tehty kulotuksia 46 hehtaaria vuosina Niistä suurin osa vuosina ja kolmena viimeisimpänä vuonna ei yhtään hehtaaria! 17

18 METSO-suojeluun Metsähallituksen talousmetsistä on otettu noin 2550 ha Pohjois-Pohjanmaalla. Maatalouden ympäristökorvaukset EU-osarahoitteisia ympäristötuen erityistukia on maksettu vuodesta Vuonna 2014 lähinnä maatiloille on maksettu maiseman ja perinnebiotooppien hoitoon liittyviä tukia sopimusten kautta noin 1,65 miljoonaa euroa. Investointeja perinnebiotooppien aitaamiseen ja raivaamiseen on maksettu maatiloille ja yhdistyksille 8 hakijalle reilu euroa. Kosteikkoihin liittyviä maatalouskosteikkoinvestointeja on myönnetty 14 kosteikolle noin euroa vuosina Kosteikkojen hoitotukia on maksettu vuonna 2014 vähän yli Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta hankkeiksi 4.1 Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalla Luonnonhoidon tavoitteena Pohjois-Pohjanmaalla on sekä metsätalouden vesiensuojelu että monimuotoisuuden edistäminen normaalissa metsätaloudessa ja hanketoiminnalla. Hanketoimintaa pyritään rahoittamaan Kemeralla ja EU-varoilla. Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmassa todetaan, että tuotettaessa ruokaa, energiaa ja metsätaloustuotteita tavoitteena on ottaa huomioon aikaisempaa vahvemmin vesiensuojelun, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristönhuolto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa on toimintalinjan 3, Aluerakenne, yhtenä Ympäristöön ja kestävään luonnonvaratalouteen liittyvänä toimenpiteenä Edistetään vesienhoitoa ja vesivarojen kestävää käyttöä. 18

19 Metso-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista rahoituksen ja henkilöresurssien osalta. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalla ovat seuraavat: 1. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman ja -toimenpideohjelman toteuttaminen 2. METSO-toimintaohjelman toteuttaminen 3. Talousmetsien vesiensuojelun ja luonnonhoidon edistäminen 4. Luonnonhoidon neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen korkea taso 5. Hankehakuun hyvien hankkeiden tuottaminen 6. EU-rahoituksen aktiivinen hakeminen luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun 7. Metsien monikäytön edistäminen 8. Heikentyneiden elinympäristöjen hoito otetaan huomioon niiden ennallistamisessa 9. Ilmastomuutokseen varautuminen 4.2 Kemera-rahoitus Pohjois-Pohjanmaalla Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä noin 1,1 milj. vuosina Valtakunnan tasolla budjettikaavailujen mukaan luonnonhoitoon osoitettujen varojen määrä pienenee vuoden 2015 tason 6 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan euroon eli puoleen vuonna Todennäköisesti myös maakunnan luonnonhoidon Kemera-varat vähenevät. Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen. Luonnonhoitohankkeiden rahoitustarve perustuu jo rahoituspäätöksen saaneisiin hankkeisiin, joita oli syyskuussa 2015 yhteensä 1,26 milj. euron edestä ja pieneen määrään uusia hankkeita. Osa rahoituspäätöksen saaneista hankkeista toteutettaneen vuoden 2015 varoilla. Ympäristötukien rahoitustarve perustuu pääosin uusittaviin metsälain 10 :n kohteisiin ilman vähäpuustoisia soita. 19

20 Ympäristötukisopimukset Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia Kemeran ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Metsäkeskus on tehnyt ohjeen ympäristötukisuunnittelusta ( ), mikä oli tarpeen vähien varojen suuntaamiseksi. Kemera-lainsäädännön ja em. ympäristötukiohjeen mukaan ensijaisesti ympäristötukea maksetaan metsälain 10 :n kohteille. Jos varoja riittää, voidaan rahoittaa myös muita arvokkaita luontokohteita kuten Metso-kohteita. Ympäristötukiohjeen mukaan 10 :n vähäpuustoisia kohteita kuten soita ei pääsääntöisesti rahoiteta. Mahdollisesti rahoitusta saavien muiden kuin 10 :n mukaisten alueellisesti edustavien METSO-kohteiden tulee olla luokkaa I tai II. Ympäristötukisopimuksien suunnitelma vuosiksi perustuu maakunnan uusittaviin metsälain 10 :n mukaisiin ympäristötukisopimuksiin (4848 ha) ja uusittaviin metso-ohjelman kohteisiin (yhteensä 688 ha) sekä tämän lisäksi puoleen jäljellä olevasta Metso-ohjelman ympäristötuen tavoitteesta. Näin laskettuna ympäristötuen Kemeran rahoitustarve on yhteensä 5,59 milj. (taulukko 7). Rahoitustarvearvio ei sisällä uusittavaksi tulevia metsälain 10 :n mukaisia vähäpuustoisia soita ( ha), joille on maksettu ympäristötukea yhteensä 2 milj. vuosina Edellä mainitusta uusittavien ympäristötukien rahoitustarve on 4,3 milj. ohjelmakaudella, josta 0,5 milj. on vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelman mukaisia kohteita. Lisäksi rahoitusta tarvitaan metso-ohjelman tavoitteen mukaisesti uusiin kohteisiin 1,29 milj., millä rahoitetaan puolet jäljellä olevasta ympäristötuen Metso-tavoitteesta (taulukko 8). Taulukossa 8 esitetään suunnitelma uusien ympäristötukikohteiden elinympäristöistä. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt ympäristötuen tavoitteet. Pohjois- Pohjanmaan METSO-ohjelman ympäristötukitavoitteen saavuttaminen on vaarassa, jos ympäristötukivarat jatkuvat koko ohjelmakauden alhaisella tasolla. 20

21 Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, tekee yleissuunnittelua, järjestää kilpailumenettelyn ja rahoittaa Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Pohjois-Pohjanmaan suomaakunnassa, jossa ojitettuja soita on yli neljännes metsätalousmaan pintaalasta, tärkein Kemeralla rahoitettava hanketyyppi on kunnostusojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen. Tämä johtuu maakunnan vesistöjen ekologisesta tilasta, joka ei ole hyvä läheskään kaikissa vesistöissä (kuva1). Muita tärkeitä hanketyyppejä ovat metsien monimuotoisuutta edistävät kulotushankkeet ja usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt. Niukkojen Kemera-varojen takia maakunnassa pyritään hakemaan luonnonhoitoon aktiivisesti mm. EU-varoja. Kemeran luonnonhoitohankkeiden suunnitelma on yhteensä 1,31 milj. ohjelmakautena. Tästä on 1,2 milj. vesiensuojeluhankkeisiin, josta 0,96 milj. on jo rahoituspäätöksen saaneisiin hankkeisiin ja 0,24 milj. uusiin vesiensuojeluhankkeisiin. Kulotushankkeiden suunnitelma on ja elinympäristöjen kunnostamisen (taulukko 7). 21

22 Taulukko 7. Luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukisopimuksien suunnitelma ja budjetti Pohjois-Pohjanmaan yksityismetsiin vuosille Valtakunnal- EU- Muu Valtionapu, Kemera, liset LH- rahoi- tus, tus, rahoi- Työlaji hankkeet, Yhteensä, 1. Tärkeiden elinympäristöjen hoitoja kunnostustyöt sekä suoelinympäristöjen ennallistaminen Elinympäristöjen kunnostaminen Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Vesistöhaittojen estäminen jo rahoitetut hankkeet uudet hankkeet Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Kulotushankkeita Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen Muita metsäluonnonhoitoa, maisema, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita Hankkeet yhteensä Ympäristötukien laadinta - uusittavat 10 :n kohteet 1) uusittavat Metso-kohteet 2) uudet ympäristötuet (50 % jäljellä olevasta Metso-tavoitteesta) 3) Ympäristötuki yhteensä Yhteensä )Uusittavat 10 :n kohteet, 4848 ha, eivät sisällä vähäpuustoisia kohteita. 2) Uusittavia Metso-kohteita 688 ha, ei vähäpuustoisia. 3) Uudet Metso-ohjelman tavoitteen mukaiset 10 :n kohteet ja metso-kohteet, 1140 ha. 22

23 Oulujoen-Iijoen vesienhoito-ohjelman ja toimenpideohjelman mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on 179 vesistöä tai niiden osaa, jotka on arvioitu metsätalouden takia paineenalaisiin vesistöihin (kuva 2). Näistä vesistöistä on valittu asiantuntija-arviona vesiensuojelun painopistealueita, jotka esitetään kuvassa 2. Vesienhoidon painopistealueiden vesistöissä veden ekologinen tila on yleensä tyydyttävä tai välttävä. Ne ovat tärkeimpiä uusien vesienhoitohankkeiden kohdealueita. Osasta näistä alueista on tullut jo kunnostusaloite ELY-keskukselle tai Metsäkeskukselle. Vesiensuojelussa ensisijaisena tavoitteena on saattaa loppuun jo rahoituspäätöksen saaneet vesiensuojeluhankkeet. Lisäksi vesiensuojelutarpeita voi olla muissa pienissä luokittelemattomissa vesistöissä. Vesiensuojeluhankkeita pyritään saamaan myös raakkupurojen valuma-alueille. Elinympäristöjen hoitotöitä voidaan tehdä monimuotoisuusarvoiltaan potentiaalisimmissa kohteissa. Sopivia hoitotöitä ovat mm. kulotus, lehtojen hoito ja harvinaisten rehevien soiden, korpien ja lettojen ennallistaminen sekä valtakunnallisesti uhanalaisten tai direktiivilajien elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito. Kulotushankkeet on nähty maakunnassa merkittäviksi elinympäristöjen ennallistamishankkeiksi ja kulolajien säilymisen turvaajiksi. Kulotus on myös metsäsertifioinnin kulotuskriteerin toteutumisen edellytys. Hyödyllisintä on toteuttaa kulotukset palojatkumoalueiden läheisyydessä. Kuvassa 3 esitetään luonnonhoidon edistämisen painopistealueet, mutta luonnonhoitotöitä voidaan tehdä muuallakin. Purojen kunnostamisen tarve maakunnassa on suuri. Koska purojen kunnostamisen menetelmästä ei ole vielä riittävää varmuutta eikä myöskään ohjeistusta ja kunnostuskohteiden priorisointia, seurataan asiassa tapahtuvaa kehitystä ja pyritään hankkimaan pilotointikokemusta. 4.3 Muu rahoitus Yhteishankkeet, joissa Metsäkeskus on mukana Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat mm. EU:n Life-hankkeet, antavat 23

24 lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään. Taulukossa 7 ei ole esitetty Metsäkeskuksessa vireillä olevia epävarmoja EU- tai muun rahoituksen luonnonhoitohankkeita. Metsähallituksen hallinnoimassa Light and fire -Life -paahdehankeessa Metsäkeskus jatkaa paahdeelinympäristöjen hoitoa Rokualla. Metsäkeskus on mukana myös vesiensuojelua edistävässä VYYHTI II-hankkeen toteuttamisessa. Näiden lisäksi Metsäkeskus on mukana lukuisien EU- ja muiden hankkeiden ohjaus- ja työryhmissä. Ely-keskuksen METSO-ohjelman jatkaminen Ely-keskus jatkaa METSO-ohjelman toteuttamista ympäristöministeriön linjauksien mukaisesti. Tavoite Metso-ohjelman toteuttamiseksi luonnonsuojelulain keinoin on 300 ha maakunnassa vuonna Tavoite pienenee merkittävästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Painopiste on entistä tarkemmin varsinaisella Metso-ohjelman alueella. Elinympäristötyypeistä painopiste tullee olemaan vanhojen runsaslahopuustoisten kangasmetsien ja maankohoamisrannikon kohteiden suojelussa. Jos toteutetaan Metso-ohjelma loppuun, ohjelmakaudella tavoitteena on toteuttaa puolet jäljellä olevasta Metso-tavoitteesta. Se on noin 1000 ha runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja 300 ha maankohoamisrannikon kohteita. Harjujen paahdeympäristöjä puuttuu tavoitteesta vielä 39 ha ja pienvesien lähimetsiä 26 ha. Vanhojen suojeluohjelmien toteuttaminen on loppusuoralla. Valtion maiden luonnonhoitotyöt Talousmetsät Valtion maiden talousmetsissä käytetään riistakohteiden kunnostuksiin vuosittain yhteensä noin euroa. Kunnostuskohteet voi olla joko Kainuussa tai Pohjanmaalla. Lisäksi talousmetsissä tehdään pienimuotoisia purojen ennallistamisia. Talousmetsien pienvesien etenkin purojen kunnostuksien kunnostustarpeita on paljon mm. Koillismaalla. Kunnostaminen olisi tärkeää mm. lohikalojen ja raakun takia. Kunnostuksiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Suojelualueet Vuosina Pohjois-Pohjanmaan suojelualueilla jatketaan ennallistamisten toteutusta soiden ja metsien osalta. Metsien ennallistamisessa pääpaino tulee olemaan ennallistamispoltoissa. 24

25 Luonnonhoidossa jatketaan paahdeympäristöjen hoitoa harjualueilla, sekä otetaan myös uusina kohteina hoitoon rannikon dyyni- ja nummialueita Light and fire -hankkeessa. Hoidettavien perinnebiotooppien määrä pyritään pitämään vähintään nykyisellään eli noin 1000 hehtaarissa tai mahdollisesti hieman kasvattamaan ottamalla hoitoon arvokkaimpia toistaiseksi hoidon ulkopuolelle jääneitä kohteita. Pinta-alasta suurinta osaa laidunnetaan. Metsähallituksen tavoitteena on hakea EU-hankevaroja soiden ennallistamisen jatkamiseen. Tavoitteena on myös hakea varoja purojen kunnostamiseen ja valuma-alueilla tehtäviin vesiensuojelutöihin mm. raakkualueilla. Riistakeskuksen hankkeet Riistakeskus on hakenut EU:n Life Plus hankkeena Taiga-grous hanketta, jossa viedään riistapainotteisia menetelmiä käytäntöön. Lisäksi hankkeessa kokeillaan uutta rahoitustekniikkaa riistaelinympäristöjen hoitoon. Maatalouden ympäristökorvaukset Maatalouden maisemanhoitoon ja kosteikkojen hoitoon liittyvät tuet ovat nimeltään ympäristösopimuksia ja maksettava tuki ympäristökorvausta. Maiseman ja perinnebiotooppien hoitoon liittyviä sopimuksia tehtiin yhteensä 160 kpl noin 4300 hehtaarin alalle, kosteikkojen hoitoon ympäristösopimuksia maksettiin 14 kpl ja noin 100 ha. Tukimäärä tulee olemaan maisemaan ja perinnebiotooppien hoitosopimuksiin arviolta 1,8-1,9 miljoonaa euroa/vuosi ja kosteikkoihin noin euroa. Lisäksi tukea voi hakea kosteikkoihin liittyviin ei-tuotannollisiin investointeihin sekä perinnebiotooppien aitaamiseen ja alkuraivaukseen. 25

26 4.4 Suunnitelma elinympäristöittäin ympäristötuesta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Pohjois-Pohjanmaalla. Vesiensuojelun tavoitteena on pintaveden hyvän laadun saavuttaminen Oulujoen-Iijoen vesienhoito-ohjelman mukaisesti. Tavoite perustuu laajempiin kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Maakunnassa erityisesti huomio suunnataan vesistöihin, joiden pääasiallinen kuormittaja on metsätalous tai se on vesienhoidossa tunnistettu merkittäväksi paineeksi Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (kuva2). Tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Varojen vähentyminen priorisoi hankkeita ja luo paineita hakea EU-varoja luonnonhoidon töihin. Myös maisemanhoidon sekä virkistysarvojen sekä luontomatkailun edistäminen tapahtunee lähivuosina pääasiassa mahdollisilla EU-hankevaroilla. Varojen väheneminen suuntaa luonnonhoitohankkeita ensisijaisesti painopistealueille. Vesiensuojeluhankkeiden painopistealueet esitetään kuvassa 2 sekä monimuotoisuuden ja kulotuksen painopistealueet kuvassa 3. Kemerahankkeita voidaan toteuttaa perustellusti myös muilla alueilla. Maisemanhoidon painopistealueet ovat joko valtakunnallisia tai maakunnallisia arvokkaita maisema-alueita. Uhanalaistuneita luontotyyppejä on enemmän eteläosassa maakuntaa. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että pohjois-boreaalisella vyöhykkeellä metsäisten luontotyyppien lukumäärästä 42 % ja pinta-alasta 27 % on uhanalaisia (CR, EN ja VU). Vastaavasti lukumäärästä arvioituina soiden luontotyypeistä 16 %, perinnebiotooppien 91 % sekä kallioiden ja kivikoiden luontotyypeistä 14 % on uhanalaisia. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisistä luontotyypeistä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät, karukkokankaat ja maankohoamisrannikolle rajoittuvat metsien ja soiden luontotyypit tai luontotyyppiyhdistelmät ovat uhanalaistuneet. Pohjois-Suomen soista eniten heikentyneitä suotyyppejä on letoissa ja eräissä korvissa. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Pohjois-Pohjanmaalla painotukset elinympäristöjen hoidossa ovat luonnonhoidolliset kulotukset ja uhanalaistuneiden luontotyyppien hoito. 26

27 Seuraavassa esitetään aikaisempaa yksityiskohtaisempi kuvaus luonnonhoidon painopisteiden suuntaamisesta ja perusteista elinympäristötyypeittäin lähinnä Kemeran ja Metsäkeskuksen valtionavun keinoin. Suunnitelma Kemera-rahoitteisista ympäristötukisopimuksista ja luonnonhoitohankkeista elinympäristöittäin vuosiksi esitetään taulukossa 8. Vanhoja uusittavia 10 :n mukaisia kohteita on 4848 ha ja uusittavia METSO-kohteita on 688 ha ilman vähätuottoisia soita ja kallioita. Uusittavista 10 :n kohteista pääosa on pienvesien lähiympäristöjä, korpia ja lettoja. Uusittavista muista METSO-kohteista (ei metsälain 10 :n kohteita) valtaosa on maankohoamisrannikon kohteita ja runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. METSO-ohjelman mukaan ympäristötuen piiriin tulisi saada vielä uusia kohteita yhteensä 1150 ha, jos varoja riittää. Maankohoamisrannikon sukkessiosarjojen luontotyypit ovat Pohjois-Pohjanmaalla merkittävässä erityisasemassa pitkän rannikon takia. Niiden saaminen ympäristötuen tai muun suojelun piiriin on maakunnassa erityisasemassa vapaaehtoisessa suojelussa. Lehtoja on Pohjois-Pohjanmaalla vähän, vain muutama prosentti metsätalousmaasta. Lehtojen ympäristötukisuojelun METSO-ohjelman tavoitteesta on saavuttamatta lähes 500 ha, kun tavoitteesta on saavutettu vasta kolmannes. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet vapaaehtoisilla ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuutta luonnonhoidolla kuten kuusten poistolla. Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu jatkossa enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. Metsäkeskuksen uuden voimaan tulleen ympäristötukiohjeen mukaan runsaslahopuustoisia kangasmetsiä voidaan rahoittaa ympäristötuella vain, jos varoja on jäljellä metsälain 10 :n kohteiden jälkeen. Lisäksi kohteiden koon tulee olla alle 4 hehtaaria. Runsaslahopuustoisten kohteiden suojeluun halukkaat metsänomistajat ohjataan yleensä ELY-keskukseen. Metsäkeskus välittää ELY-keskukselle 27

28 noin 20 METSO-tarjousta vuosittain. Lisäksi muilla metsäalan toimijoilla on välityssopimukset ELY:n kanssa. Palaneen puun ja lahopuun määrää lisätään suunnittelemalla vähintään neljä luonnonhoidollisen kulotuksen hanketta ohjelmakaudella. Hankkeissa on tavoitteena polttaa esimerkiksi kookkaita säästöpuuryhmiä 6-7 kappaletta yksityismetsissä vuotta kohti. Parhaat kulotusalueet sijaitsevat palojatkumoalueideiden lähistöllä. Pienvesielinympäristöjen ympäristötukiin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesielinympäristöjä on kattavasti yli maakunnan, joten niiden luonnonhoidolla vaikutetaan tasapuolisesti koko maakunnan metsäluontoon. Lisäksi pienvesillä on merkittävä asema vesiensuojelun, maiseman ja virkistyksen kannalta. METSO-ohjelmassa asetettu tavoite maakunnan pienvesiympäristöjen ympäristötuen määrästä on saavutettu, mutta siitä huolimatta luonnontilaisenkaltaiset pienvesien lähiympäristöt ovat tärkeitä uusittavia ja uusia ympäristötukikohteita. Maksamalla metsänomistajille ympäristötukea turvataan pienvesien ja niiden lähiympäristöjen säilyminen hakkaamatta parhaiten. Pienvesien lähiympäristöihin ei esitetä luonnonhoitohankkeita. Pienvesien lähiympäristöt pyritään säilyttämään hyvillä hakkuilla ja metsänhoitotoimenpiteillä, jolloin puustoa ei avohakata tai hakataan vain varovaisesti ja pensaskerros säilytetään. Metsäammattilaisten neuvonnan osuus on tärkeä. Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu Pohjois- Pohjanmaalla paljon. Erityisen arvokkaita ovat etenkin puustoiset letot ja kaikki korpityypit. Metsoohjelman ympäristötukitavoitteesta ollaan soiden suojelussa jäljessä vain korpien osalta reilu 300 ha. Ympäristötukiohjeen mukaan vähäpuustoisten 10 :n rämeiden ympäristötukisopimuksia ei enää uusita kuin poikkeustapauksissa. Ympäristötukisopimuskausi päättyy maakunnassa noin hehtaarin pinta-alalta vähäpuustoisia soita ohjelmakauden aikana. 28

29 Taulukko 8. Suunnitelma ympäristötuesta ja hankkeista monimuotoisuuden edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla Ympäristötuki Ympäristötuki, Ympäristötuki, Uusi tavoite - Elinympäristötyyppi Uusittavat 10 Uusittavat Metso-ohjelman Luonnonhoitohankkeet :n kohteet Metso-kohteet ha ha/vuosi ha ha/vuosi ha ha/vuosi kpl Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Kulotus 4 Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat *) Puustoiset perinnebiotoopit 10 2 Kalkkikalliot ja ultraem.maat 10 2 Yhteensä *)Ei sisällä vähäpuustoisia soita, vaan korvet ja letot. Vähän muuttuneita uhanalaisia suotyyppejä pyritään ennallistamaan luonnonhoitohankkeina vain rehevien korpien ja lettojen osalta ennen kaikkea, jos paikalla kasvaa valtakunnallisesti uhanalaisia tai direktiivilajeja kuten tikankonttia. EU-hankkeina pyritään ennallistamaan myös suojelualueiden reunoja. Laajojen vesitaloudellisesti yhtenäisten suokokonaisuuksien luominen luonnonhoidon keinoin on mahdollista erityisesti silloin, jos Metsähallituksen ennallistamisalueisiin voidaan liittää myös ympäröivien yksityismaiden ennallistamista. Suoluontokokonaisuuksien tarkastelussa tulee olla yhteydessä muihin toimijoihin ja pyrkiä mukaan laajoihin EU-hankkeisiin. Varsinkin Metsähallitus, ELY-keskus ja metsäteollisuusyritykset ovat avainasemassa yhteistyökumppaneiksi. 29

30 4.5 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita. Valuma-aluekohtaista vesiensuojelun suunnittelua keskitetään erityisesti maakunnan etelä- ja länsiosaan sekä koillismaan raakkuvesistöihin ja kalataloudellisesti arvokkaisiin vesistöihin vesiensuojelun painopistealueille (kuva2). Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Toimijoiden ja maanomistajien neuvonnalla ja koulutuksella pyritään parantamaan talousmetsien vesiensuojelua. Toteutusohjelmajaksolla toteutetaan ensisijaisesti keskeneräiset hankkeet ja viedään hankehakuun vuosittain uusia hankkeita varojen puitteissa. 4.6 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Kaiken luonnonhoidon ei tarvitse kohdistua arvokkaisiin elinympäristöihin. Metsäalasta noin 90 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä. Luonnonhoitohankkeissa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Säästöpuuryhmien laadulla voidaan vaikuttaa arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Viime vuosina maakunnan yksityismetsiin on jätetty avohakkuissa reilun 0,5 milj. euron edestä säästöpuita. Lisäksi hakkuissa säästettyjen luontokohteiden arvo on ollut noin 1,9 miljoonaa euroa vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla. Metsäsertifioinnin kriteerit ovat täyttyneet sekä säästöpuiden määrässä että luontokohteiden säilyttämisessä ja vesiensuojelussa. Uutena haasteena uudella ohjelmakaudella tulee olemaan kulotuksen saaminen uudeksi luonnonhoitohankkeeksi ja metsänomistajien tietoisuuteen. Metsäsertifiointi edellyttää kulotuksien toteuttamisia. 30

31 Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua voidaan edistää myös jättämällä taloudellisesti kannattamattomat kunnostusojitukset toteuttamatta. Luonnonhoidon tavoitteena on myös metsien maiseman, virkistys- ja muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Erilaiset metsäkäsittelymenetelmät antavat uusia mahdollisuuksia niin luontomatkailulle kuin metsämaiseman hoidollekin. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä pyritäänkin lisäämään erityisesti matkailuyritysten lähellä. Myös riistanhoidon edistäminen on tärkeää. Tietoa tulee jakaa mm. uusista riistanhoito-ohjeista. Aiheeseen panostetaan mm. mahdollisella valtakunnallisella EU-hankkeella. Porotalous hyötyy luonnon monimuotoisuuden ja metsien monikäytön edistämisestä sekä soiden ennallistamisesta. Erilaiset metsäkäsittelymenetelmät voivat antaa uusia mahdollisuuksia paitsi luontomatkailulle ja metsämaiseman hoidolle myös poronhoidolle. Lisäksi turpeenottoalueiden jälleenkäytön kehittäminen yhdessä porotalouden ja riistaväen kanssa hyödyttää myös porotaloutta. 4.7 Viestintä, koulutus ja neuvonta METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tulee esittää asiakkailleen metsätaloustoimenpiteiden lisäksi myös METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot. Toimijoiden ja maanomistajien tietotasoa METSO-ohjelmasta ja luonnonhoidon vaihtoehdoista lisätään koulutuksella, tiedotuksella, retkeilyillä ja tiettyihin elinympäristöihin kohdistetulla markkinoinnilla. Kohdistetussa markkinoinnissa voidaan hyödyntää mm. Zonation-analyysiä, joka osoittaa monimuotoisuuden painopistealueita (kuva3). Metsään.fi-palvelussa esitetään metsälain 10 :n tärkeät luontokohteet, mahdolliset METSOkohteet ja uhanalaiset lajit. Näin ollen maanomistajat aktivoituvat kysymään kohteista ja 31

32 luonnonhoidon mahdollisuuksista. Kasvavaan kiinnostukseen on varauduttava riittävin henkilöstöresurssein ja kohteiden tarjontaan on pystyttävä vastaamaan kohtuullisessa ajassa. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Luonnonhoitokortti-tenttien pitämistä jatketaan metsäkoneenkuljettajakoulutusta järjestävissä ammattiopistoissa Taivalkoskella, Muhoksella, Haapajärvellä ja Kannuksessa. Lisäksi tentteihin voivat osallistua ko. oppilaitoksien metsäalan aikuisopiskelijat, metsäammattilaiset ja metsänomistajat. Neuvonnan ja koulutuksen osuus kasvaa luonnonhoidon ja vesiensuojelun edistämisessä talousmetsissä, koska hakkuut lisääntyvät ja valtion varat vähenevät luonnonhoitoon. Vesiensuojelussa lisäkoulutusta ja tiedotusta tarvitaan mm. happamien sulfaattimaiden tunnistamisessa ja happamuushaittojen torjuntakeinoissa sekä vesiensuojelun erityisrakenteissa. Myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen metsänkäsittelymenetelmien koulutukseen metsäammattilaisille on tarvetta. Metsäkeskus toteuttaa neuvontaa sekä valtionavulla että luonnonhoitohankkeissa useita rahoituskanavia käyttäen. 4.8 Paikkatieto ja alueelliset painotukset Luonnonhoidon ja vesiensuojelun painopistealueet sekä vanhat jo toteutuneet luonnonhoitohankkeiden toteutuneet vesiensuojelurakenteet merkitään Metsäkeskuksen paikkatietoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Luonnonhoidon painopistealueilta nousevat esille tärkeät alueet mm. hankehakua varten. Kuvissa 2 ja 3 on kartat vesiensuojelun ja luonnonhoidon painopistealueista Pohjois-Pohjanmaalla. 32

33 33

34 Kuva 3. Pohjois-Pohjanmaan zonation-analyysi sekä luonnonhoidon ja kulotuksen painopistealueet. Zonation-karttojen tulkintaohje: Zonation-tietokoneohjelma on päätösanalyysityökalu, joka kykenee käyttämään suuria määriä ekologista paikkatietoa tuottamaan paikkaan sidotun prioriteettiluokituksen yli koko maiseman. Analyysiä voidaan hyödyntää suojeluresurssien tarkemmassa kohdentamisessa. Tulokset voidaan visualisoida prioriteettikartoilla ja niitä voidaan käyttää esim. luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien alueiden etsimiseen. 34

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUKSEN POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA

SUOMEN METSÄKESKUKSEN POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 18.11.2015 luonnos lähetetty lausuntopyynnön yhteydessä 19.11.2015 Huom.

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

Etelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Etelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Etelä-Savon metsäluonnon erityispiirteet... 4 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 4 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN LAPIN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 2015 19.11.2015 luonnos Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 2 1.2

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Uudenmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Uudenmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Uudenmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain

Lisätiedot

Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 4 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet...

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjois-Karjalan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Karjalan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1

Lisätiedot

METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät

METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät 22.10.2019 Riitta Raatikainen, luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus METSO - ympäristötuki Rahoituspäätös/ päätöskäsittelyssä

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pirkanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pirkanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Savon metsäluonnon erityispiirteet...

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista

Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Luonnonhoidon toteutusohjelmien käsittely alueellisia metsäohjelmia valmistelevissa työryhmissä ja metsäneuvostoissa...

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito Suomen metsäkeskuksentoimintaafreshabit LIFE IP hankkeen yhteydessä Taimenpäivä 15.3.2018 Isojoella Vanhankylän nuorisoseuralla Freshabit LIFE IP /

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonsuojelun ohjaus 4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö

Lisätiedot

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3. Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelmien seuranta Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän

Lisätiedot

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun

Lisätiedot

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien

Lisätiedot

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot