ALAVUDEN SOSIAALIDEMOKRAATTIEN 100 -VUOTISJUHLALEHTI LOKAKUU Alavuden SDP ry 100 -vuotisjuhla OHJELMA. Avausmusiikki Airi Hautamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1904-2004 ALAVUDEN SOSIAALIDEMOKRAATTIEN 100 -VUOTISJUHLALEHTI LOKAKUU 2004. Alavuden SDP ry 100 -vuotisjuhla OHJELMA. Avausmusiikki Airi Hautamäki"

Transkriptio

1 100 ALAVUDEN SOSIAALIDEMOKRAATTIEN 100 -VUOTISJUHLALEHTI LOKAKUU 2004 Alauden SDP ry 100 -uotisjuhla Teretuloa Alauden Työäentalolle Sunnuntaina Terehdysten astaanotto ja kahitus klo Juhla alkaa klo OHJELMA Aausmusiikki Airi Hautamäki Juhlan aaus pj. Jorma Mäkiranta Kaupungin terehdys Kaupungin edustaja Musiikkiesitys Kalei Ilkka Historiikki Aarne Haarajäri Tanssiesitys Lipparit Juhlapuhe Puoluesihteeri Eero Heinäluoma Muistamiset Päätössanat Sosiaalidemokraattista toimintaa Työäenliike tuli Suomeen 1800-luulla ja maassa alettiin perustaa ensimmäisiä työäenyhdistyksiä. Suomen työäenpuolue perustettiin Turussa Forssassa pidettiin kuuluisa puoluekokous 1903, jossa otettiin käyttöön sosiaalidemokraattinen nimi ja hyäksyttiin hyin merkittää puolueohjelma. Sen jälkeen työäenyhdistysten perustaminen oli hyin ilkasta. Sata uotta sitten Alaudella oli asukkaita n Alauden ensimmäisen työäenyhdistyksen perustaminen tapahtui helmikuun 7. päiänä Alauden Puutaara Oy:n isännöitsijä merikapteeni Daniel Roos kutsui sahan työäkeä perustamaan työäenyhdistystä. Vilkkaan keskustelun jäl- keen yhdistys todettiin tarpeelliseksi ja se päätettiin heti perustaa. Heinäkuussa pidetyssä kokouksessa kirjattiin ensimmäiset jäsenet ja alittiin johtokunta. Sen kokoonpano oli: Esimies E. Lilja, arakirjuri M. Mäki, rahastonhoitaja K. Lilja. Jo seuraaana uonna 1905 perustettiin Sydänmaan työäenyhdistys. Ensimmäiseen johtokuntaan alittiin puheenjohtajaksi satamamestari A. Vuorijäri, arapuheenjohtajaksi asemamies K. Hakala, kirjuriksi rataar- Jatkuu siulle luun lopulla Kontiaisten työäenyhdistyksestä käytiin ankara poliittinen taistelu, jonka sosiaalidemokraatit peräänantamattomuudellaan oittiat. Samalla säilyi Kontiaisten työäentalo, jota Työäen Arkiston kua uodelta 1927 esittää, oikeilla omistajillaan. Käy äänestämässä Kunnallisaalit Ennakkoäänestys HUOLENPITOA HUOMISESTA Alauden Sosiaalidemokraattien ohjelmarunko seuraaalle altuustokaudelle Turataan kunnalliset hyinointipalelut Lisää resursseja ikääntyän äestön tarpeisiin Suunnitelma hoitotilojen keskittämiseksi Lukkarinhoin läheisyyteen 2. Turataan kaupungin pysyminen lapsiystäällisenä, turallisena ja iihtyisänä paikkana monipuolisine päiähoitopaleluineen arataan riittäät määrärahat auarahan uosittaiseen korotukseen 3. Kouluille lisää resursseja erityisopetukseen yläasteen siirto yhteen yksikköön uudelle puolelle, suunnitteluun ja mahdollisimman pian toteutukseen reilu peli opettajaalintoihin 4. Jäähallin suunnitteluun ja toteutukseen päästyä poistetaan liikuntapaikkojen käyttömaksut pois urheiluseuroilta ja järjestöiltä Koulunuorisolle liikuntapaikkojen ja uimahallin käyttö ilmaiseksi 5. Katujen ja alempiaroisen tiestön kuntoa kohennetaan ja hoitotasoa parannetaan sekä kesän että talen osalta 6. Kyläyhdistysten ja astaaien järjestöjen toimitilojen ylläpitokuluihin arataan uosittain määräraha 7. Äänestysalueet palautetaan kylille ja ennakkoäänestys järjestetään ympäri kaupunkia kiertäää äänestysautoa käyttäen 8. Vesistöjen kunnostamiseen irkistyskäyttöön osoitetaan lisää aroja 9. Pidetään kaupungin uokra-asuntojen määrä riittäänä ja hyäkuntoisina 10. Seutukunnallista yhteistyötä tiiistetään palelujen turaamiseksi lopullisena taoitteena tulee olla yksi kunta jonka hallintopaikka on Alaus

2 2 100 uotta Aatteen aloa Alaudella ry. nykyinen johtokunta Istumassa as. Kullero Pakkala sihteeri, Eila Koskinen pj., Jorma Mäkiranta pj., Sirpa Korpela- Leppälä tal.hoitaja. Ylh.as. Aarne Haarajäri, Veijo Ylä-Kojola, Raija Vanha-aho, Markku Kontolampi, Eero Virtanen ja Juho Pukki. Alauden sosialidemokraatit ry. altuustoryhmä uodelta Valtuustoryhmän puheenjohtaja Aarne Haarajäri, Sihteeri Eila Koskinen, Markku Kontolampi, Jorma Ojala ja Raija Vanha-aho Hallituspaikat Kari Koiisto ja Raija Vanha-aho, aralla Markku Kontolampi ja Riitta Ranta Jorma Mäkiranta ja Raija Vanha-aho aralla Veijo Ylä-Kojola ja Riitta Ranta On kulunut 100 uotta siitä, kun Alauden aseman työäenyhdistys perustettiin. Swaljungin sahan silloinen omistaja merikapteeni Daniel Roos huomasi, että työäestölle olisi hyä saada mielekästä toimintaa apaa-ajaksi. Niinpä hän lähti puuhaamaan Alaudelle ensimmäistä poliittista yhdistystä. Kun se perustettiin keättalella1904, niin syksyllä oli jo yhdistyksen käytössä myös oma talo. Talosta tuli yhteinen työäen kokoontumis- ja harrastustila, joka kuitenkin ajan myötä jäi pieneksi ja niinpä uonna 1927 rakennettiin uusi nykyinen työäentalo. Voidaan ajatella, että jo sata uotta sitten Daniel Roos oialsi sen mitä tämän päiän puheissa kutsutaan työnantajan tukemaksi Tyky- toiminnaksi. 100 uotta on pitkä aika ja jos sen ajan asemanseutua ertaa tähän päiään, niin paljon on maisema muuttunut. Sen ajan rakennuksia on ain muutaman jäljellä, anhemmat maalaistalot, asemarakennus ja Swaljungin päärakennus oat niitä haroja siltä ajalta. Yhdistyksen lippukin liehui työäentalossa yli 10 uotta ennen kuin sen rinnalle saatiin Suomen lippu. 100 uoteen mahtuu toiminnallisestikin paljon. On ollut niitä aikoja, jolloin demokratia oli syrjäytetty ja suuremman oima oli luonut pelonarjot yhdistyksen päälle. On myös ollut hetkiä, jolloin aatteen alo on lämmittänyt pienen lapsen mieltä joulupukkia työäentalolla odotellessa. Viime uosina työäentalo on ollut yhdistyksen kokouspaikka. Talolla on pidetty häitä, appujuhlia, huutokauppoja ja ammattiyhdistyksen isompia kokouksia. Niistä iimeisin oli kun Alauden Puunjalostustehtaan ammattiyhdistys kokousti synkissä merkeissä tehtaan saneerauksesta johtuaa yli 100 henkilön irtisanomista sekä jäljelle jääneiden työntekijöiden epäarmuutta huomattaan palkanalennuksen johdosta. Tänä päiänä me järjestämme työäentalolla paikkakunnan ainoaa säännöllistä bingotoimintaa, joka on monen pelaajan tapaamis ja kuulumisten kertomishetki. Tänään me Alauden sosialidemokraatit juhlimme 100 -uotista taialta katsomalla luottaaisin mielin tuleaisuuteen ja teemme työtä kotikuntamme ja Isänmaan hyäksi. Teretuloa juhlimaan kanssamme! Jorma Mäkiranta, pj. Ryhmämme altuustoaloitteet Koskinen esitti aloitteen altuustoryhmän kannattamana Siiilipaleluspaikan perustamisesta Alauden kaupungille. Haarajäri esitti altuustoryhmän kannattamana Lapinkyläntien ja Viistien turallisuus järjestelyihin parannuksia. Rekolantien päästä Viitauorentien päähän keyenliikenteen äylää. Haarajären aloitteet altuustoryhmän kannattamana Määrärahan asettamista ensi uoden talousarioon kylätalojen ja astaaien ylläpitokuluihin. Katujen ja kylätieerkon kunnon kohottamiseksi korotettua määrärahaa jo ensi uoden talousarioon. Äänestysalueiden palauttamista ennalleen ja ennakkoäänestyspaikkoja ympäri kaupunkia kiertäää äänestysautoa käyttäen. Kylätalot toiminnan keskuksina Kylien aktiiisen toiminnantuloksena on syntynyt monille kylille kyläyhdistyksiä. Sitä kautta on oitu järjestää rahoitus erilaisille kylähankkeille. Monessa tapauksessa on tällä taalla saatu aikaiseksi kylätalo. Katteluksessa on uusi erikoisen komea kylätalo. Kaukolassa Kuula-halli on kylän ylpeys. Seinäjärellä, Kätkän- Kontiaisen kylätalo on hienossa kunnossa joella sekä Hukkalassa entinen kansakoulu on saneerattu kylätaloksi. Sapsalammilla Siikinniemen laa ja laa-alue on kunnostettu iihtyisäksi kesäpaikaksi. Viimeisin on Kontiaisten kyläyhdistyksen toimesta kunnostettu entinen työäentalo ajanmukaiseksi kylän toiminnan keskukseksi. Asuntoja lisää nuorille perheille Usein kuulee sanottaan, että on satsattaa syntyyyden lisäämiseen, saadaksemme lisää asukkaita ja tuleia eromarkkoja. Ei kuitenkaan riitä, että yritämme turata syntyyyden, aan on pystyttää tarjoamaan tuleille nuorille asuntoja ja työpaikkoja. Nuoret siirtyät muualle opiskelemaan ja palaaat takaisin Alaudelle, ain jos meillä on tarjota asunto ja työpaikka. Viime aikoina olen saanut kuulla muutamalta nuorelta perheenalulta, että Alaudelta ei ole uokraasuntoa löytynyt. Asialle olisi heti tehtää jotain, ei meillä ole araa menettää yhtään tuleaa eromarkkojen tuojaa kaupungistamme. Muualta muuttaat nuoret oat tottuneet tasokkaaseen asumiseen tai saaneet kyllikseen opiskeluaikana kerrostalo asumisesta. Salmentien kaltaisia riitalo kaksioita olisikin löydyttää lisää. Ilokseni olen huomannut, että Puunjalostus tehdas on jälleen pystynyt lisäämään työpaikkoja. Seutukuntamme alueella mikä tahansa työpaikka on tärkeä. Työmatkatkaan eiät rasita, kun meillä kuitenkin pääsääntöisesti pystyy 40 km työmatkan ajamaan puolessa tunnissa. Joten asunnot ja palelut oat se, jolla saadaan niitä eromarkkoja tuoia kuntalaisia. Myös tuleaisuudessa Alauden kaupunki tulee olemaan alueemme suurimpia työnantajia ja monen nuoren tulea työpaikka. Suuri määrä kaupungin työntekijöistä siirtyy tulean altuustokaudenkin aikana eläkkeelle. Näitä kaikkia työpaikkoja ei saneeraamalla tai ulkoistamalla pystytä häittämään. Aina tullaan taritsemaan myös kunnallisten hyinointipalelujen ammattilaisia. Työpaikat pysyät tuottamalla hyinointipalelut kunnan omana työnä. Nuorille työssäkäyille perheille on myös tärkeää, että päiähoito on monipuolisesti ja laadukkaasti järjestetty. Alaus on pystynyt järjestämään päiähoitoa erilaisine muotoineen, lapsen tarpeet huomioon ottaen. On tärkeää, että on tarjolla erikokoisia ryhmiä, kaikille lapsille ei iso päiäkoti ryhmä ole paras ratkaisu, aan ilkkaita tai arkoja lapsia rauhoittaa usein pienempi ryhmäinen perhepäiähoito. Lasten kasaessa myös perheen tarpeet muuttuat, koululaisten iltapäiähoito on kaupungissamme järjestetty yhteistyössä MLL:n kanssa. Meillä on myös mahdollisuus monenlaiseen harrastustoimintaan, musiikin, tanssin, teatterin ja liikunnan parissa. Tukemalla harrastustoimintaa ja alentamalla maksuja edesautamme nuoriamme harrastusten pariin liikkumaan ja toteuttamaan omaa luouuttaan. Näistä piireistä löytyy usein myös se side, joka saa osan nuoristamme palaamaan takaisin opiskelujen jälkeen, turalliseen ja iihtyisään ympäristöömme perustamaan perhettä. Vaikuta ja käy äänestämässä kunnallisaaleissa julkisten palelujen puolesta. Eila Koskinen perhepäiähoitaja, plm

3 3 Alauden sosialidemokraatit 100 uotta Hyinointipalelujen puolesta, leikkauksia astaan 1904 perustettu sos.dem. yhdistys on Alauden anhin poliittinen yhdistys. Työäenyhdistyksen toiminta on aina tähdännyt kuntalaisten hyinoinnin parantamiseen niin elämän eri aloilla, kuin kulttuuritoiminnassakin. Vuosisadan alkupuolella toiminnassa on ollut hyinkin aikeita aikoja. Toiminta on yritetty lopettaa useaan otteeseen. Onpa kaksi yhdistyksemme jäsentä menehtynyt nälkään Tammisaaren ankileirillä. Mutta aina on löytynyt rohkeita ja alistuneita jotka oat irittäneet toiminnan entistä ehommaksi. Menneitten sukupolien työtä sosialidemokraattisen liikkeen hyäksi tuleekin suuresti kunnioittaa. Alauden sosialidemokraatit ry toimintaan kuuluu uljas kulttuurihisto- Juho Pukki paluumuuttaja Juho näki päiänalon Inkerissä uonna 1939 lähellä Pietaria. Sieltä äiti ja kaksi lasta (isä oli kuollut) pääsiät muuttamaan Suomeen uonna 40. He asuiat aluksi hetken Kauhajoella ja muuttiat sieltä Alaudelle 44. Täällä Juho käi kansakoulun ja keskikoulun. Sen jälkeen hän oli töissä mm. Karsinakosken Sähköllä ja käi armeijan. Sähköteknikoksi hän almistui Porin Teknillisestä oppilaitoksesta uonna 67 ja palasi takaisin Karsinakoskelle. Pian hän lähti työn perään Helsinkiin ja päätyi Imatran Voimalle. Siellä hän työskenteli eri tehtäissä sähköalalla. Asuinpaikka muuttui Vantaan Myyrmäkeen isoon kerrostaloon -77. Aioliiton hän solmi Raijan kanssa 81 ja molemmat jäiät eläkkeelle Juho oli aktiiisesti mukana ay-toiminnassa teknisten liiton rieissä eri riallisesti arokas aseman Työäentalo, jota olemme kunnostaneet menneitten sukupolien työtä kunnioittaen. Tätä työtä riittää myöskin tuleaisuudessa. Työäentalolla on pidetty häitä, syntymäpäiiä, kokouksia ym. toimintaa. Vuokraamme taloa yhä kohtuulliseen hintaan eri järjestöille ja yksityisille, uokrausta hoitaa yhdistyksemme puheenjohtaja. Hyä lukija kädessäsi on yhdistyksemme yhdistetty juhla- ja aalilehti. Kiitänkin tässä yhteydessä lehden tekijöitä ja mainoksilla lehden tekoa tukeneita yhteistyökumppaneita. Juhlauoteen osuat kunnallisaalit oat Lehden keskiaukeamalla näet Alauden sosialidemokraattien asettamat ehdokkaat. He toimiat eri aloilla aloitteellisesti ja aktiiisesti tarjoten sinun käytettääksi arteen otettaan aihtoehdon Alauden kehittämiseksi. Valinta jääkin sinulle äänestäjä, ain äänestämällä oit aikuttaa! Alauden sosialidemokraatit oat laatineet 10 kohdan ohjelman seuraaaksi aalikaudeksi Alauden kehittämiseksi. Ohjelman pidämme oh- Juho arkisessa työssään. tehtäissä mm. luottamusmiehenä ja henkilöstön edustajana erilaisissa toimikunnissa. Korkein akanssi Teknisten liiton puheenjohtajuus Helsingin piirissä. Luottamustehtäiään hän pitää erinomaisena kansalaiskasatuksena. Juho ja Raija ostiat 2001 Juhon sisaren omakotitalon läheltä Karsinakoskea, sisaren muuttaessa kerrostaloon tereydellisistä syistä. Miksi he muuttiat Myyrmäestä Alaudelle? jenuorana tuleassa toiminnassa. Ohjelma on lehden kannessa, siihen kannattaa tutustua ja esittää mielipiteen ehdokkaillemme ja tuleille altuutetuille. He oat sinun käytettäissäsi kuntalainen. Yhdessä kuntamme asioita hoidetaan. Käy rohkeasti keskusteluun sinua askarruttaista asioista. Mielipiteesi on aina teretullut. Alauden sosialidemokraatit ry:n ehdokkaat tarjoaat sinulle aihtoehdon, äänestä heitä! Suomen demokratiaan kuuluu äänioikeus. Hyä alautelainen käytä sitä kunnallisaalissa. Vain äänestämällä oit aikuttaa oman kuntasi kehittämiseen. Kullero Pakkala Alauden Sos.dem. ry sihteeri Kunnon alautelainen jo kolmannessa polessa Markku Kontolammen koti on kauniin Kontolammen rannalla Kontiaisilla. Pieni tila ei ole turannut perheelle elantoa ja siksi hän on ollut pitkään muualla työssä. Perheeseen kuuluat Pirkko-aimo, kotoisin Sulkaankylästä ja kolme aikuisikäistä lasta. Markun työnantajana on ollut Alauden kaupungin tekninen osasto jo yli kolmenkymmenen uoden ajan. Maanrakennus on ollut hänen alaansa. Kun 80-luulla rakennettiin kunnallinen esijohtoerkosto kattamaan koko kaupungin, oli Markku muka- Jo aikaisemmin he oliat iettäneet monet kesälomat Alaudella, samoin lukuisat joulut. Vantaalla he asuiat lähellä hyin ilkasta kauppakeskusta. Täällä he arostaat erikoisesti rauhallisuutta ja omakotiasumisen ihanuutta. Luonto on lähellä ja palelut hyin saataissa. Aian yhdestä suusta he sanoat oleansa erittäin tyytyäisiä ratkaisuunsa ja eiät ikäöi takaisin Ruuhka-Suomeen. Toki he pistäytyät silloin tällöin Vantaalla ystäiään tapaamassa. SDP:n taoitteena on mahdollisimman tasaaroinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Mahdollisuus elää hyää elämää. Hyät palelut oat olennainen osa tätä taoitetta. Hyinointipalelujen järjestämisestä astuu on Alauden kaupungilla. Rahaa kertyy kunnalliserosta ja altionosuuksista. Kuntia ei enää ohjata tarkasti altionosuuksien Markku soutelemassa kotilammellaan. kohdentamisessa, aan se on kuntien omassa päätösallassa. On erittäin tärkeää, että tuleat päättäjät kohdentaat rahat tarkoituksenmukaisesti. Alaudella palelut on pystytty toistaiseksi järjestämään. Jatkossakin pitää huolehtia siitä, että leikkauksia ei hyäksytä. Päiähoitopaikka on pystytty järjestämään kaikille halukkaille alle kouluikäisille. Näin täytyy olla jatkossakin. Tämä luo tasaaroa työelämään. Perusopetuksen resurssien turaaminen on myös tärkeää. Kaupungilla on suuri astuu, miten se opetuksen järjestää, miten päätetään luokkakoosta, miten inestoidaan koulurakennuksiin ja miten huolehditaan lasten turallisesta kasuympäristöstä. Lasten ja nuorten sekä na alusta lähtien putkiasentajana. Laajan kaupungin kaikki kylät tuliat hänelle hyin tutuiksi. Myös iime aikoina hänen työkenttänään oat olleet putkiasentajan työt. Yhteiskunnalliseen toimintaan Markku on osallistunut jo pitkään monilla eri sektoreilla. Oman ammattiliittonsa KTV:n puheenjohtajanakin hän oli 90-luulla. Alauden kaupungin useissa lautakunnissa ja johtokunnissa hän on ollut jäsenenä mm. tielautakunnassa, tutkijalautakunnassa, koululautakunnassa, maaoikeuden lautamiehenä. Alauden Lämmön hallituksessa ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginaltuustossa Markku on ollut pitkään ja on edelleen. Omalla kylällään hän on ollut Kontiaisten koulun johtokunnan puheenjohtajana ja toimii edelleen ak- perheiden hyinointiin on kiinnitettää enemmän huomiota. Nuorten osalta on tärkeää päihteiden käytön ehkäisy. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen pitäisi jatkossa suunnata enemmän aroja. Väesto Alaudella anhenee ja ähenee. Tereyspalelut sekä anhusja ammaispalelut oat entistäkin tärkeämpiä. Palelujen pitää olla armoja, laadukkaita ja kaikkien käytettäissä. Yksityistämistäkin kannattaa harkita, jos se on toiminnallisesti ja taloudellisesti edullista. Seutu- ja maakunnalliseen yhteistyöhön on kiinnitettää huomiota. enemmän Sirpa Korpela-Leppälä, KTM tarkastuslautakunnan jäsen taloudenhoitaja, SDP Alaus tiiisesti kyläyhdistyksessä. Markku on ollut yksi keskeinen puurtaja kylätalon aikaansaamiseksi. Nyt Kontiaisten kylällä on upea kylätalo. Koko kylä on innolla mukana erilaisissa kylätalon myötä irinneessä toiminnassa. Myös koulun kuusijuhlaa ietettiin uuden siistin ja iihtyisän kylätalon tiloissa. Kylä on syystäkin ylpeä talostaan. Otsikon maininta kolmannessa polessa on hyin osua. Markun isoisä Heikki Kontolampi on ollut uosisadan alkupuolella Alauden ensimmäisen altuuston jäsen sosiaalidemokraattien edustajana ja isä Tauno on ollut aikanaan monissa lautakunnissa ja myös altuustossa. Markku on siis altuustossa kolmannen polen edustaja Kontolampia. Markku, samoin kuin Heikki ja Tauno tunnetaan Alaudella aatimattomina, hyin yhteistyökykyisinä ja soitteleina miehinä. Mutta silloin kun he oat suunsa aanneet, he oat puhuneet asiaa ja heitä on kuunneltu. Sukupolien ketju Heikki, Tauno ja Markku, kunnon alautelaisia, näin oidaan perustellusti sanoa. - aahoo

4 4 Paao Lipponen: Kuntaaalit oat tasa-aroaalit Kuassa oat Alauden ensimmäisen uoden 1918 joulukuussa alitut kunnanaltuuston jäsenet. Sosiaalidemokraatteja oli 12, porareita 15. Sdp-altuutetuista eturiissä 1. as. muurari Juho Lahti, 4. asemamies Villiam Tanttu, 2. riissä 3. as. sahatyömies Kustaa Mäki, 3. riissä 1. ja 2. maaniljelijät Heikki Kontolampi ja Juho Aho-Pynttäri sekä 3. aseseppä Juho Pellonpää, 4. ja 5. peintilalliset Santeri Juurakko ja Heikki Katajamäki sekä puuseppä Janne Mäki. Ylimmässä riissä 3. as. maaniljelijä Juho Maja, 6. peintilallinen Matti Koiisto ja 7. tuomarinkijuri FeliksAlajoki. Sosiaalidemokraattista toimintaa, jatkoa siulta 1. tija E. Vesanen, asemamies K. Välimäki ja kauppias G. Villberg. Alauden Kirkonkylän työäenyhdistys perustettiin Yhdistykseen liittyi runsaasti jäseniä. Suuri osa jäsenistä oli torppareita ja mäkitupalaisia. Joukossa oli myös muutama nahkuri, suutari, suutarinkisälli, kiimies, maalari, postiljooni ja postiljoonin apulainen. Vähistä papereista käy selille ainoastaan, että kirjurina on toiminut K. Pollari. Toisen pöytäkirjan on allekirjoittanut myös räätäli V. Lemponen. Kontiaisten työäenyhdistys on perustettu uodenaihteen tienoilla. Puolueeseen yhdistyksen mainitaan liittyneen Yhdistyksen paperit uosilta oat häinneet. Perustaan kokouksen puheenjohtajana lienee ollut Tuomas Huttula ja sihteerinä Tuomas Kielä. Näiden lisäksi perustajajäseninä on mainittu ainakin Hulda Mastosalo, Hilma Välinen ja Heikki Kontolampi. Taipaleen työäenyhdistyksestä ei liene päteää kirjoitettua aineistoa. Sosiaalidemokraattisen puolueen julkaisema puoluetilasto kertoo Alauden Taipaleen työäenyhdistyksestä uodelta Yhdistyksen toiminta on ilmeisesti sammunut aika pian. Edesjären työäenyhdistyksen perustaa kokous pidettiin 1908 uoden iimeisenä päiänä. Juho Nokian torpassa pidetyssä kokouksessa puheenjohtajaksi alittiin Juho Linjala, arapuheenjohtajaksi Tuomas Kuusimäki, kirjuriksi J. Fr. Lahdenoja ja rahastonhoitajaksi Iisak Vettenranta. Pollarinkylän työäenyhdistys perustettiin ähän myöhemmin uonna Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi alittiin J. Tala ja sihteeriksi Heikki Hakala ja jäseneksi mm. Santeri Juurakko. Santeri oli pitkään yhdistyksen toiminnassa hyin keskeinen henkilö. Pian perustamisensa jälkeen jokainen yhdistys ryhtyi puuhiin oman työäentalon hankkimiseksi. Puutaara Oy:n työäenyhdistyksen talo almistui jo loppuuonna Sydänmaan yhdistyksen talo almistui uoden 1908 alussa. Alauden Kirkonkylän työäenyhdistys osti almiin talon Talon sijainnista ei ole armaa tietoa. Edesjären yhdistys osti anhan tuparakennuksen ja siirsi maaniljelijä Juho Majan antamalle tontille Ahomäelle. Talo oli käyttökunnossa loppuuonna Kontiaisen yhdistys sai talonsa almiiksi Pollarin yhdistys rakensi oman talonsa Kirkonkylän yhdistys sammui ja talokin myytiin. Yhteiskunnallisen toiminnan lisäksi talot tarjosiat mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan. Voimistelu ja urheilu, näytteleminen, lausunta, musiikki yms. kuuluiat ohjelmaan. Samoin erilaiset juhlat, erikoisesti appujuhlat oliat merkittäiä. Useimmilla yhdistyksillä oli myös lukusali ja pienimuotoinen kirjasto. Yhdistykset ottiat myös kantaa oimakkaasti esim. kansanopetuksen järjestämiseen. Suomen ensimmäiset eduskuntaaalit järjestettiin Vaaleja kutsuttiin Punaisen iian aaleiksi. Nimitys johtui siitä, että äänestäjä eti punakynällä iian ehdokasruudukkoon. Sosiaalidemokraatit saiat 80 kansanedustajaa. Alauden sosiaalidemokraatit saiat 47,1 % äänistä. Yksi alautelainenkin tuli alituksi, nimittäin kansakoulunopettaja Ari Lahtinen, joka oli syntynyt Rantatöysässä Hän tuli alituksi Pohjois-Karjalasta. Tässä on kerrottuna sosiaalidemokratian alkuaiheista Alaudella. Olai Hurri on toimittanut kirjan Aatteen työtä Alaudella Se on mielenkiintoinen osa Alauden historiaa. Kirjaa saa ostaa sosiaalidemokraateilta. Alauden Kirkonkylän Työäenyhdistys hankki itselleen ripeästi oman toimipaikan ostamalla tarkoitukseen sopian talon. Kirkonkylän työäentalon sijainnista on ristiriitaisia tietoja. Tämä TyöäenArkiston kua kertoo kuitenkin, millainen talo oli. Suomen Sosialidemokraattinen puolue aasi kunnallisaalikampanjansa lauantaina Yli 20 paikkakunnalla järjestetyissä tilaisuuksissa reilut 8500 henkilöä kuuli sosialidemokraattien taoitteita tulealle aalikaudelle ja antoi palautetta tähänastisesta työstä. Espoon Heikintorilla järjestetyssä tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Paao Lipponen korosti kuntaaalien luonnetta tasaaroaaleina. - Hyinointiyhteiskunta on ollut äline, jolla toteutetaan tasa-aroa. Näihin älineisiin kuuluu myös päiähoito. Se on osaltaan mahdollistanut naisten työssäkäynnin ja paremman taloudellisen tasa-aron, muistutti Lipponen. - Kunnalliset palelut, hoia ja koulutus kärjessä oat tarjonneet myös suuren määrän työpaikkoja naisille. Lähiuosina kuntiin tulee uutta työpaikkaa, useimmat työllistyneistä oat naisia. - Siksi edessä oleat kunnallisaalit oat myös tasa-aroaalit. Lipponen peräsi päiähoidosta selitystä, joka pitäisi toteuttaa ensi uonna. Näkökulmana hän painotti toimiia paleluita, jotka tukeat perheitä ja mahdollistaat työssäkäynnin. Paleluiden kehittäminen ohjelmallisen yksityistämisen sijaan Puheenjohtaja Lipponen toioi lokakuun aaleissa alittaan kunnanaltuustoja, jotka oat kehittämässä ja parantamassa julkisia paleluita. Samalla hän kiinnitti huomiota kunnan henkilöstön jaksamiseen työssä. - Julkisia paleluita on arostettaa myös päätöksenteossa. Me torjumme ohjelmallisen ulkoistamisen ja yksityistämisen, sanoi Lipponen. Tähdenälejä menneiltä uosikymmeniltä - Kuntapäättäjien tulee huolehtia myös siitä, että kunnan oma henkilöstö kaiken kiireen keskellä niin tereyskeskuksissa, sairaaloissa, koulussa tai aikkapa tienpidossa jaksaa. Lipposen mukaan kuntaaalit oat mahdollisuus ahistaa kuntalaisten äänen kuulumista päätöksenteossa. Hänen mukaansa aalien yhteydessä on syytä puhua myös siitä, olisiko tarpeen uudelleen ahistaa niin kuntien altuustojen kuin lautakuntienkin asemaa päätöksenteossa. Huolenpitoa huomisesta SDP julkisti aaliaauksissaan myös kuntaaalien tunnuksensa, Huolenpitoa huomisesta. Tunnus palauttaa mieliin, että sosialidemokraattien toiminta ja taoitteet astaaat toisiaan myös aalikausien älillä. Vuonna 1905 Aseman työäentalon lukutualle päätettiin tilata seuraaat lehdet: Vaasa, Työmies, Suometar, Suomen Teollisuuslehti, Helsingin Kaiku ja Velikulta. Puuseppä Mäki tilasi lahjaksi Pelleron. Pitkä ja ähän erikoinen perinne Alaudella oli iettää jouluaatto työäentalolla. Asemalla 1916 oli päätetty jouluaaton tilaisuudesta: H. Rajala hankkii kuusen, F. Alajoki pitää terehdyspuheen, satuja kertoat A. Sepänmaa ja R. Mäkelä, runon lausuu Tyyne Ahopelto ja kertomuksen Lempi Virtanen, pukiksi alittiin K. Toionen. Vapun 1913 ietosta kerrotaan, että Asemalta marssittiin Kontiaisten uudelle työäentalolle. Kokoonnuttiin yhdeksältä aamulla työäentalolle, mistä mentiin lipun kans Kirkonkylään ja edelleen yhdessä perille. Juhlan jälkeen marssittiin samaa reittiä takaisin. Paikallisen kirjastotoimen historiaa tehtiin Alaudella Silloin Aseman yhdistyksen jäsenet Heikki Huhtamäki -patsas Huhtamäen puistossa ja Aro Sepänmaa myöhemmin jyäskyläisen Työn Voiman toimitusjohtaja lahjoittiat yhdistyksen kirjastolle 120 ihkoisen Maailman historian. Vapaussodan kansalaissodan sisällissodan aikoihin Sydänmaan työäenyhdistyksen jäsenet K. V. Lampinen, Aatu Voimala ja Eino Vesanen angittiin ja he joutuiat Tammisaaren ankileirille. Lampinen ja Voimala kuoliat nälkään ankileirillä, jossa kuoli nälkään ja sairauksiin 3000 ihmistä. Vuonna 1918 pidettiin kunnallisaalit, joissa kaikki 21 uotiaat saiat äänestää tasaeroisina yhdellä äänellä. Vaalin tulos oli yllättää. Sosiaalidemokraatit saiat 42,1 % äänistä. Uuteen altuustoon alittiin 15 poraria ja 12 sosiaalidemokraattia luulla Suomessa aikutti oimakkaasti ns. Lapuanliike. Sen toiminta kohdistui ainona työäenjärjestöihin. Se aati mm. Sos.dem puolueen lakkauttamista. Samaan aatimukseen yhtyiät myös muutamat johtaat maalaisliittolaiset. Lapuanliike järjesti ns. kyydityksiä. Tällaisen kyydityksen kohteeksi joutui kahteen kertaan Alauden silloinen johtaa sosiaalidemokraatti aatturi Jussi Hakala.

5 Kuia uosien arrelta 5 Taanmukaisiin aalitaisteluihin tuli uutta äriä ja ääntä, kun puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki pörräili helikopterilla Pohjanmaallakin talella Aarre Karin ottama kuaalauden pysähdyspaikalta. Vuosikymmenien ajan piirin uurastajana toiminut Aarre Kari on kulkenut Pohjanmaata polkupyörällä, mopolla ja moottoripyörällä. Kua jo uodelta Vasemmalta oikealle alhaalta tlös: Rii 1. nyk.sukunimi 1. Iidis Eedelman 2. Iida Mursula Oksaharju 3. Mirja Malinen 4. Seija Niemistö Matikainen 5. Helmi Isomäki Selkämaa 6. Helena Jussila 7. Liisa Lahtinen Valkama 8. Aune Kortesmaa Haapa-aho 9. Liisa Lampi 10. Helli Rintamäki 11. Saima Niemistö Puskala Alauden Kipinän mahtaa edustusjoukko TUL:n kolmansilla liittojuhlilla Helsingissä uonna Kua Aarre Kari. Rii Reijo Niinistö 2. Usko Hiidenniemi 3. Tauno Mäki 4. Erkki Kangas 5. Matti Lehtonen 6. Asser Mäkelä 7. Kullero Komonen 8. Lasse Tuokkola 9. Ruuskanen 10. Eero Katajamäki 11. Yrjö Sinkkonen 12. Pentti Jylhä 13. Nestori Sinkkonen 14. Kaarlo Neala 15. Jussi Lahtinen Rii 3. nyk.sukunimi 1. Anna-Liisa Kangas Isomäki 2. Esteri Luhtasaari Vaheri 3. Hulda Mäkinen Keskinen 4. Irma Jylhä Kuusela 5. Lyyli Mursula Linjala 6. Esteri Kallioniemi Ala-Prinkkilä 7. Anna Keurulainen 8. Sanna Ruuskonen 9. Aino Hietala Mäenpää 10. Aino Tuokkola Mäntynen 11. Saima Kontola Raisio 12. Anna-Liisa Niemistö Rii 4. nyk.sukunimi 1. Hillei Viinamäki 2. Tyyne Malinen 3. Lilja Katajamäki Kankaala 4. Anja Hiipakka Vainionpää 5. Aune Mäkelä Neala 6. Sirkka Haeri Vainionpää 7. Sanelma Pellonpää Kiistö 8. Vuokko Tuokkola Sintonen 9. Elsa Koiisto Jokela 10. Helka Kulju Eteläaho 11. Annikki Eteläaho Takala 12. Elsa Hänninen 13. Maija Nokelainen Kulju 14. Maija Hatanpää Heinonen 15. Meeri Kiikangas Rii Matti Koiisto 2. Aarre Kari 3. Eino Koiisto 4. Aro Mursula 5. Lasse Kankaala 6. Aarne Ruuskanen 7. Erkki Perälampi 8. Veikko Viinamäki 9. Reino Salokangas 10. TenhoAla-Prinkkilä 11. Leo Kuusela 12. Erkki Kiistö 13. Veikko Siula 14. Eino Myllymäki 15. Aro Salokangas 16. Taito Heinonen 17. Lasse Vesterinen 18. Vilho Mäntynen 19. Pentti Koiisto

6 6 KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 2004 Haarajäri Aarne Koulunjohtaja, 66. Hietala Paao Postimies, 44. Hiirikoski Satu Kehitysammahoitaja, 32. Koskinen Eila Pääluottamusmies, perhepäiähoitaja, 44. Lampi Eila Kehitysammahoitaja, 42. Lampinen Antero Linja-auton kuljettaja, 46. Mäkiranta Jorma Haastemies, 48. Pukki Juho Teknikko, eläkeläinen, 64. Pääkkö Kalle Eläkeläinen, 62. Ranta Riitta Sit. Sosiaaliohjaaja, kuntohoitaja, 38. Saarimäki Jari Rak.pal.myyjä, Ala. puujalostajat ry:n puh.joht., 36.

7 7 KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 2004 Kontolampi Markku Putkiasentaja, 55. Kontolampi Miia Sairaanhoitaja, opiskelija, 29. Korpela-Leppälä Sirpa Kauppatieteiden maisteri, 49. Ojala Jorma Laitosmies, 61. Paasila Eini Kehitysammahoitaja, 57. Pakkala Kullero Varastonhoitaja, 54. Palomäki Martti Opinto-ohjaaja, 41. Vanha-aho Raija Lähihoitaja, 50. Virtanen Eero Vaihetyöntekijä, 48. Vuorela Lilja Pienkotiyrittäjä, 68. Ylä-Kojola Veijo Koneistaja, työsuojelualtuutettu, 56.

8 8 Aarre Kari yksi eteraaneista: Yhdistystyössä ja järjestötoimitsijana sekä näytelmätoiminnassa. Pitkänlinjan puurtaja Aarre Kari muistelemassa, kotioloissa sohallaan uosien aikana tehtyä työtä Sosiaalidemokraattien hyäksi ja koko puolueen tueksi toimitsija-aikoinaan. Kua: Jouko Oksaharju. Aarre Kari on liittynyt Alauden aseman Työäenyhdistykseen uonna 1945, josta ajasta on alkanut hänen uurastuksensa työäenaatteen hyäksi. Kari on syntyperäisin perus alautelaisia, syntymäuosi on Asumapaikka on aina ollut täällä Alaudella, aikka eri työaiheet oat kuljettaneet häntä ympäri Suomen maata. Myöskin hänen aimonsa Aune on niinikään alautelainen, kuollen uonna 2000 pitkäaikaisen sairauden uuuttamana. Aioliitosta on syntynyt neljä lasta, jotka oat leinneet laajalti aina Amerikkaa myöten, jossa on yksi tyttäristä. Aarren ammatti on moniiahteinen: Vuosi 1948, metsä- ja sahatyömies. Armeijassa uodet , eli jatkosodan ajan. Järjestötoimitsijan toimi alkoi Eläkkeelle hän on jäänyt uoden 1981 alussa. Tähän äliin mahtuu monenlaista järjestötoimintaa. Järjestötoimitsijana olo on ollut sanotaanko pääammatti. Siihen on kuulunut SDP:n Vaasan läänin ja Keski-Suomen piirit, älitöinä on ollut erilaisia aalijärjestelyjä, juhla- ja opintotoimintaa sekä kurssitoimintaa. Hänen aimonsa Aune oli Aarren tukena monissa toiminnoissa, ollen myös aktiiinen työäenyhdistyksessä. Kaksi uotta he oliat Aseman Työäentalon alojina, eli ahtimestareina; niin siuammattilaisi- sanotusti na. Sodan jälkeistä toimintaa työäenyhdistyksessä. Tästä muistelee Aarre Kari seuraaaa: Näytelmä- ja ohjelmalliset iltamat oliat älttämättömiä, koska yhdistys taritsi aroja toimintaansa. Silloin ei pelkkiä tansseja saanut järjestää, mutta ohjelmallisen iltaman päätteeksi sai tanssia puolitoista tuntia, myös painikilpailujen päätteeksi oli sama laki. Aarre toteaa, että kokoillan näytelmät oliat hauskoja kansannäytelmiä, kuten Murtoarkaus, Tulitikkuja lainaamassa, Pohjalaisia, ynnä muuta saman suuntaista ohjelmaa oli työlistalla. Kun kokoillan tanssit hyäksyttiin, mutta huiero oli kuitenkin koa 40 prosenttia lipputuloista, oli myytää irallisia erolippuja. Jos tanssitilaisuuksissa oli äkeä, yhdistyksen raintolassa myytiin lähinnä kahia ja iroitusjuomia. Silloinen liikeaihtoero oli myytäissä raintolatuotteissa ja tämäkin oli pienentämässä illan tuottoa huieron lisäksi. Muutakin toimintaa eteraani Aarre Karilla oli Sosiaalidemokraattien mandaatilla oli edustus, uosina Alauden kunnan Raittius- ja Urheilulautakuntaan. Alauden Voimistelu- ja Urheiluseura Kipinä, pyöri Työäentalon suojissa monet uodet. Kipinän miehillä oli krauuri numerona pyramidit, joita Kipinäläiset esittiät hyin monissa tilaisuuksissa ja ylimmäisenä pyramidin huipulla seisoi Aarre Kari. Myös oi sanoa, että Aarre oli Kruunuhäittenkin pääetäjistä yksi ja ne ietiin onnistuneesti läpi useasti. Toimitsijamatkoiltaan Kari toi näytelmäidean Työäenyhdistyksen toimintaan. Ja niin käi, että keskustellessaan Eino Nergin kanssa yhteistoiminnasta Alauden Nuorisoseuran kanssa, alettiin harjoitella Artturi Järiluoman kansallista suurnäytelmää Pohjalaiset. Kahdesti esitettiin näytelmää Salmen talon pihalla, jota käi katsomassa yhteensä 1600 henkeä. Sitten rakennettiin Harrin ulkoilmanäyttämö. Tässä oli mukana myös Alauden Kotiseutuyhdistys ja astuu sekä taloudellinen tuotto jaettiin kolmeen osaan. Pohjalaisia esitettiin ielä kesinä ja uonna 1965 TV-kakkonen älitti katsojille oman ersionsa alautelaisten näytelmästä. Kuitenkin katsojat totesiat, että Harrin näytelmät siellä esitettynä oliat parempia. TSL:n Suomenselän Opintojärjestöön Aarre on kuulunut monet uodet, jonka toimintaan kuuluiat erilaiset näyttelyt Suomenselän kunnissa Syystapahtuman merkeissä. Aarre Kari on ollut ja on ieläkin mukana monenlaisessa toiminnassa ainakin henkisesti, niin että hänestä oisi kirjoittaa muistelmateoksen. Siihen kyllä aineistoa löytyisi, jo arkistoituna tai haastattelun pohjalta. Leo Oksaharju "Unkarin mustalaisia" Oli pitkät ajat eräs suosituimmista laulunäytelmistä työäntalojen näyttämöillä. Se nähtiin myös Alauden aseman työäentalossa, jossa Ilmari Kaisla ohjasi sen uonna Artturi Järiluoman "Pohjalaiset" muodostui Alaudella moniuotiseksi menestykseksi sekä työäenyhdistyksen ja nuorisoseuran yhteiseksi oimannäytteeksi. Tässä älähdys uoden 1964 näytöksestä Harrin ulkoilmateatterissa. Rattailla Aarre Kari Kaappoona, Jussi Lanamäki Harrin isäntönä, Eino Saari Vangittuna Anttina, Esko Yli-Pekkala poikana sekä selin MirjaAhonen Kaisana. Tuulikki Koiisto uranuurtaja kunnallispolitiikan useissa tehtäissä 32-uoden aikana Tuulikki Koiisto istuu kotisohalla, tutkimassa Alauden Ikäihmisten neuoston kansiota ja siinä oleia asiapapereita. Kua: Jouko Oksaharju. Näin oidaan todeta hänen toiminnoistaan ja toinen hyin mainittaa asia on se, että hänet alittiin ensimmäisenä naisena Alauden Sosiaalidemokraateista täällä Kunnanaltuustoon. Valtuustoryhmästä tuli silloin 4- henkinen, eli alituiksi tuli Tuulikki sekä 3-miesjäsentä. Saman 12-uotta tuli kuluneeksi silloisessa Sosiaalilautakunnassa, jonka nimike on muuttunut ajan kuluessa monesti. Tuulikki Koiisto aloitti altuustouransa uonna 1972, joka jatkui Kauppalanaltuustona uoteen 1974 ja uonna 1977 alkoi Kaupunginaltuusto ja osuus päättyi uonna Näistä ajoista tulee kuluneeksi 32- uotta. Hänet tunnetaan sanaalmiina ja idearikkaana altuutettuna. Oli aina asioista tietoinen sekä uskalsi tuoda niitä esille kokouksissa. Valtuustouran alussa altuutetut pystyiät kokouksissa ajamaan oman kyläkuntansa asioita esille, kuten Tuulikkikin. Mutta nämä ajat oat muuttuneet rajusti siitä, kun ajattelee tämän päiän tilannetta ja nyt samojen asioitten esille tuomista. Ne käsitellään etukäteen eri jaostoissa ja esitetään hallitukselle, joka tuo ne hyäksyttynä altuustoon. Sosiaalilautakunnassa Tuulikin ajatukset oliat, anhuustyössä ja lasten päiähoito-kysymyksissä. Vaikka tahtoiat resurssit olla rahallisesti tiukoilla, mutta kuitenkin aina parasta yrittäen ja ähän tinkimälläkin tulosta syntyi. Kun tämäkin kausi kesti 12-uotta, tuli siinä monenlaisia asioita astaan, totesi Tuulikki Koiisto. Hänen miehensä Antero oli ahasti mukana ja tukena Tuulikille kaikissa hänen toiminnoissaan. Myös Anterolla on ollut kunnallisia toimintoja, kuten teknisen lautakunnan ja irtaimentarkastajan tehtäissä. Heidän poikansa on myös ollut politiikassa mukana, sillä Kari on ollut altuustossa ja hallituksessa, kummassakin aian keulapaikoilla. Tuulikin muita edustuksia ja tehtäiä Puuliiton Alauden aaliliittoa perustamassa -1970, paikallisen Sos.dem. yhdistyksen sihteerinä uosina Sos.dem. piirin Ay- jaostossa 1970 luulla. Puutyöäen Liiton altuustossa uodet ja liittotoimikunnassa uodet Puutyöäen Liiton Vaasan piiritoimikunnassa uodet sekä Sos.dem. naistoimikunnassa. Hän on ollut mukana myös Bingon pyörityksessä Työäentalolla ja Ammatillisessa Alauden Paikallisjärjestössä. Työntekijöiden edunalonta oat ollut yhtenä tärkeänä asiana. Edelleenkin Tuulikki Koiisto ottaa osaa ahasti Sosiaalidemokraattien ja Eläkkeensaajien toimintoihin, sekä on jäsenenä Alauden Ikäihmisten neuostossa. Kun Urheilu- ja Voimisteluseura Alauden Kipinä toimi, oli hän siinä mukana lähinnä harrastusmielessä ja otti osaa arsinkin pyöräilytapahtumiin. Nyt on harrastuksena lenkkeily ja siellä muistojen kertaaminen aikaisemmista toiminnoista. Alauden Puunjalostustehdas on ollut työpaikkana 31- uotta ja siellä hän on ollut melkein kokoajana samassa työssä höylääjän apulaisena. Tuulikille kallein muisto uosien aherruksista Vuonna 2001 Pohjanmaan Sosiaalidemokraattien Piiri ry nimitti hänet Kun- niajäsenekseen. Tuulikille oli aikuttaa hetki kun hänelle ojennettiin kunniakirja kehyksineen, missä lukee isoin kirjaimin Kunniajäsen. Tuulikki pitää sitä kunniapaikalla niin, että sen näkyyys ei unohdu koskaan. Leo Oksaharju Alauden Sosiaalidemokraattien altuustoryhmä pitämässä kokoustaan Alauden Osuuspankin hyilalla Sapsalammilla. Pöydä nympärillä asemmalta: Paao Isomäki, Jalo Knuuttila, Kari Luhtanen, puh.joht. Martti Laitanen, sihteeri Tuulikki Koiisto, Matti Vanha-aho, Lilja Vuorela ja Raimo Anttila.

9 Toisinaan on mielestäni syytä palauttaa mieliin kysymys siitä, miksi kunnat on alun perin muodostuneet, siis mitä tehtäää toteuttamaan ne on perustettu. Tähän astaa hyin SDP:n aaliteema; Huolenpitoa huomisesta joka pitää sisällään peruspaleluista huolehtimisen. Peruspaleluista huolehtiminen on kunnan tärkein tehtää. Mitä sitten oat nämä peruspalelut? Peruspaleluiden tarkoituksena on turata kuntalaisille yhtenäinen ja riittäät edellytykset hyän elämänkaaren muodostumiseen syntymästä anhuuteen. Tärkeimpiä oat silloin perustereydenhuollosta huolehtiminen, tasaertaisten koulutusmahdollisuuksien turaaminen ja työssäkäyntimahdollisuuksien turaaminen. Perustereydenhuoltoon kuuluu luonnollisesti myös anhuspaleluiden turaaminen. Koulutuspaleluihin kuuluu muutakin kuin esi- ja perusopetuksen turaaminen ja työssäkäynnin kannalta ensiaroisen tärkeää on tieerkon ylläpito ja parantaminen. Jos ja kun me pystymme kunnissamme huolehtimaan näistä peruspaleluista kunnolla, tuo se kuntalaiselle perusturallisuuden tunteen, jolloin hän oi luottaaisin mielin perustaa kotinsa kyseiseen kuntaan. Asukkaiden pitäminen ja uusien asukkaiden saaminen kuntaan on ensiaroisen tärkeää, että oimme säilyttää ja edelleen kehittää kunnan paleluita. Mutta asukkaiden pysyminen ja uusien asukkaiden saaminen edellyttää sitä, että kuntalainen oi luottaa määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen kunnan kehittämiseen. Siksi meillä on oltaa toimenpideohjelmat, jotka eri sektoreilla suuntaaat pitkälle tuleaisuuteen. Turallisuutta ja akautta luo pitkäjänteinen suunnittelutyö, ei kädestä suuhun eläminen ja sinne tänne säntäily. Meidän on tehtää suunnitelmat eri sektoreille ja määrätietoisella työllä pidettää soituista toimenpideohjelmista kiinni. Pelkät lupaukset ja toieet eiät riitä, on oltaa almis toteuttamaan suunnitelmat. Miten tämä sitten onnistuu? Paras neuo löytyy armasti jokaista läheltä. Vastuuntuntoiset perheen äidit ja isät huolehtiat tyypillisimmillään perheen taloudesta siten, että ensin tilipussista maksetaan asuntomenot, ruoka, lasten aatteet ja muut älttämättömät menot, sen jälkeen jos rahaa riittää hankitaan Mikä onkaan kunnan perustehtää? muuta. Tämä malli pätee armasti kuntatalouteenkin. Huolehditaan älttämättömistä menoista, peruspaleluiden menoista ensin ja sen jälkeen harkitaan mitä muuta kuntalaisten hyinoinnin kannalta keskeistä oimme tehdä. Toki perheissäkin tärkeisiin pitkäaikutteisiin hankintoihin oidaan astuullisesti ottaa lainaa, samoin kuntataloudessa. Kuitenkin lainanotossa on oltaa aroaisia ja harkittaa erityisen tarkkaan hankkeen kannattauus ja tarpeellisuus. Palatkaamme peruskysymyksiin. Usein järkeää on pienten kuntien yhdistää oimiaan paleluiden turaamiseksi. Näin on usein meneteltykin ja lopulta tulokset oat rohkaiseia. Ihan kaikkia paleluita ei kannata tuottaa pienissä yksiköissä, aan joitain paleluita on järkeää keskittää suurempiin yksiköihin. Vaikka moni asia on hyin ja henkilökunta tekee parhaansa, niin armasti olisi syytä kysyä myös kyseistä työtä tekeien oman alansa ammattilaisten mielipidettä, miten asiat heidän mielestään tulisi hoitaa. En tarkoita jatkuaa kansanäänestystä, aan ajoittaista kunnan johdon ja eri sektoreiden työntekijöiden yhteispalaereita, missä riityöntekijätkin saisiat tuoda tarpeitaan ja ehdotuksiaan esiin. Näin menetellen löytäisimme ne keskeiset kipupisteet allitseassa järjestelmässämme. Myös päättäjien tulisi saada päätöksiensä tueksi todellista tietoa allitseasta tilanteesta ja asiantuntija mielipiteitä siitä, miten oitaisiin parantaa ja tehostaa paleluita. Miten omassa kunnassamme Alaudella on perustereydenhuolto järjestetty? Omalla kohdallani, keski-ikäisenä, keskierto palelujen käyttäjänä, tereydenhuoltojärjestelmä toimii hyin ja on kustannuksiltaan kohtuullinen. Mutta ei niin hyää, että ei parannettaaa löytyisi. Olen huolissani anhusten tilanteesta. Onko meillä riittäästi anhuksille on taas suuri astuu ja lutuspaikka, joka mahdollistaa tuleaisuudessa työ- suunnattua palelua? Tällä sektorilla meillä arsuus kunnallisilla päättäjiltai koulutuspaikan. Vaikka aikuttamisen mahdollimasti on työtä tehtäänä. lä. On esimerkkejä hyin tämä koulutuspaikka ei aina löydy omasta kunnasta, Onko anhuksille riittäästi laitospaikkoja? Entä taata myös pienempien on nuorelle kunnan taholta toimiista järjestelmistä aihtoehtoisia palelumuotoja kotona asumisen näinen mahdollisuus opisman paljon tukea koulu- koulujen oppilaille yhte- tarjottaa mahdollisim- turaamiseksi nykyisessä kella aikka toista kotimaista kieltä jo perusope- myös huomattaa, että jotuksen hankkimiseksi. On asunnossa tai esimerkiksi kaupungin järjestämässä tuksen uosiluokilla 5 6. kaisessa kunnassa tullaan uokra-asunnossa keskustassa? Asiaan enemmän Alaudella tulee kiinnittää mattilaisia sekä kunnan et- Myös omassa kunnassani taritsemaan eri alojen am- perehtyneiltä kysyttäessä tähänkin asiaan huomiota. tä kunnassa sijaitseien armasti löytyy kehitettäää. Kehitettäää löytyy kiinnittää oppilaan yhelukseen ja mikä olisi- Edelleen huomiota tulee yritysten ja yhteisöjen pal- myös kunnan halusta palkata riittäästi henkilö- opetusta mahdollisimman se, että nuori koulutuksen tenäiseen oikeuteen saada kaan toiottaampaa kuin kuntaa ja huolehtia siitä, että jatkossakin saamme turmestaleen tuoden uutta tietotai- kelpoisten opettajien toi- saatuaan palaa kotiseudulattua motioituneen ja Kokonaan toinen kysymys on toisen asteen opis- Säilyttääksemme järketoa. koulutetun työoiman saannin kuntaamme. kelumahdollisuuksien turaaminen. Toisen asteen dollisimman lähellä opisät koulutuspalelut mah- Tämä onnistuu nähdäkseni osaltaan sillä, että työolot oat inhimilliset sekä ammatilliset perustutkin- kuntalaisten ja erityisesti oppilaitoserkko (lukio ja kelijan kotia, tulee meidän työajoiltaa että työtaakaltaan. Peruskysymys on tettu suurten ikäluokkien a ja kyettää seutukunnot) on maassamme mitoi- kunnan päättäjien halutta- siis riittäästä henkilökunnan määrästä jokaisessa syystä meillä on poik- ole mahdollista eikä järke- tarpeiden mukaan. Siitä nalliseen yhteistyöhön. Ei uorossa. Toionkin tereydenhoitoalan henkilö- asteen kouluerkko. Eri- koulutusta joka kunnassa. keuksellisen tiheä toisen ääkään tarjota kaikkea kunnalle jaksamista arokkaassa ja aatiassa haaittaissa tihentymää. matillisen koulutuksen on tyisesti lukioerkossa on Edelleen toisen asteen am- työssänne kaikissa alan Kuitenkin työoimahallinnon työoiman tarekarkyistä oman talousalueen- oltaa muuntautumisky- tehtäissä. Työskentelyolosuhteista huolehtiminen on osaltaan kunnal- uoteen 2015 saakka, entään mieltä seutukunnassa toitus 2003, joka ulottuu sa tarpeisiin. Eihän ole milisten päättäjien tehtää. nustaa työoimatarpeen kouluttaa sellaisen alan Kun perustereydenhuolto huolehtii meidät toja aatiilla aloilla, eli ita omalla seutukunnalla olean kasussa kädentai- ammattilaisia, joita ei tar- maailmaan ja ensimmäisistä elinuosistammekin perustutkintojen aloilla. nan tasolla. Näin menetel- siis meidän ammatillisten tai kenties edes altakun- neuolapaleluineen, niin Vaikka itse arostan koulutusta yleensä ja sitä myö- osaltaan turaamassa ihmilen koulutuspalelut oat seuraaa keskeinen kysymys on koulutus. tä myös lukiokoulutusta sen elinkaarta kuntatasolla. Perusopetuslain 1. luun 4 erityisen paljon, on mielestäni nähtää puut met- Miten sitten takaamme takaa yhtenäisen yhdeksänuotisen peruskoulun sältä ja myönnettää tosiasiaksi se, että nykyinen Yksinkertaisesti siten, että työssäkäyntiedellytykset. jokaiselle. Tämä on ymmärrettää niin, että jokaisella on oikeus yhtenäi- ole mitään keskiarorajaa, an tieerkon ylläpitämi- meno, jossa lukioissa ei luomme toimintastrategiseen perusopetukseen johtaa käytännön ammattilaisten työoimapulaan ja seksi. Tämän perusparanseksi ja perusparantami- asuinpaikasta riippumatta. Näin ei alitettaasti ihan toisaalta lukiokoulutuksen nustyön yksi keskeinen ole. Suurilla kunnilla on koulutusinflaatioon. Valitettaasti myös lukiokou- runkoerkosto saadaan lähtökohta on, että tiestön mahdollisuus järjestää enemmän apaaehtoisia lutukseen hakeutumista ohjaa muutkin, kuin nuoren dollistaa sellaisten pienten päällystettyä. Tämä mah- alinnaisia oppiaineita, esimerkiksi mahdollisuus omat intressit. Koulutuksen järjestäjillä on elinehkini Alauskin on, koko kuntien, kuin kotikaupun- opiskella jo 3 6 luokilla toistakin ierasta kieltä tai tona opiskelijoista saataat altionosuudet ja siksi Meillä on paljon iihtyisiä alueen asumiskäytön. toista kotimaistakin kieltä. Tämä on ymmärrettäää, houkutus ottaa kaikki halukkaat opiskelemaan on almiita astaanottamaan kyläyhteisöjä, jotka oat mutta ymmärrettäää ja hyäksyttäää ei ole, että suuri. Näin ei kuitenkaan uusia asukkaita joko tyhjillään oleiin asuntoihin saman kunnan alueella pitäisi olla, aan toisen asteen koulutuspaikan alin- tai uudisrakentamisen asuat joutuat koulutuskysymyksissä eriaroiseen asemaan. Tämän ky- sijalla olla nuoren omat int- edellyttäät hyiä kulkunassa pitää ensimmäisellä kautta, mutta muuttajat symyksen ratkaisemiseen ressit, itselle mielekäs kouyhteyksiä. Hyiin liiken- 9 neyhteyksiin kuuluu myös luonnollisesti julkinen liikenne. Sen toiminnan kehittäminen ja olemassa olean toiminnan kartoittaminen on myös ensiaroisen tärkeätä huomioiden myös työssäkäyien tarpeet. Pienillä paikkakunnilla on jo nyt aikeuksia saada esimerkiksi lääkäreitä ja opettajakuntaa sitoutumaan paikkakunnalle. Pulaa tullee olemaan myös muiden alojen ammattilaisista, sillä monet pelaaat arman päälle ja alitseat asuinpaikakseen sellaisen kunnan, joka pystyy tarjoamaan peruspalelut nyt ja tuleaisuudessa. Tähänkin asiaan on mahdollisuus aikuttaa kunnallisilla päättäjillä omalta osaltaan, eikä mielestäni ähäisin merkitys ole pitkäjänteinen suunnittelutyö, joka osoittaa kunnan kehityskelpoisuuden ja todella takaa mainitsemani peruspalelut. Kaikkiin edellä esittämiini asioihin haluan kiinnitettään erityistä huomiota ja mielestäni näihin kysymyksiin poliittisesti parhaiten astaa SDP sekä kunnallisella että altiollisella tasolla. Kuten SDP:n puheenjohtaja Paao Lipponen sanoi; Kyseessä on tasa-aro aalit. Me äänestäjät olemme astuussa siitä, että kunnissamme tämä tasa-aro tulee toteutumaan. Ministerit Haatainen ja Kalliomäki sanoiat Uutispäiä Demarin haastattelussa Jos olet kiinnostunut muista ihmisistä, heidän auttamisestaan ja omasta elinympäristöstään, niin ei muuta kuin rohkeasti ja reippaasti mukaan kunnallispolitiikkaan. Itse olen astannut haasteeseen ja olen asettunut kunnallisaaliehdokkaaksi kotikaupungissani Alaudella. Lopuksi haluan onnitella 100 uotta täyttäää Alauden SDP Ry:tä ja toiottaa jaksamista aatiassa mutta antoisassa työssä meidän kuntalaisten hyäksi. Alaudella Martti Palomäki

10 10 Lasten suusta: Jos kaikki oat ajoissa kotona, tulee perhepäiällinen. Muuten tulee usein ain pussikeittoa. Gusta 6. Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirestä hohotusta, jonka pitää päästä ulos. Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8. Aioliitto ja aoliitto on melkein samaa, paitsi että toinen on pakollista ja toinen on apaaehtoista. Siri 7. Pappi kysyy tahdotko mennä naimisiin sen kanssa, joka seisoo siinä ieressäsi, ai haluatko mieluummin jonkun muun. Useimmiten siinä ei ole ketään toista, niin että astataan tahdon. Emil 7. Jos opettajatkin käisiät töissä, niin lapsilla ei olisi mitään paikkaa mihin mennä. Hanna 7. Presidentin pitää pukeutua hyin ja pitää olla punainen tukka. Presidentin täytyy osata kätellä, että oi aina sanoa: Kiitos että olette altioni. Kaisa 8. Joskus pääministeri on matkoilla, ja sillä aikaa maata oidaan ohjata autopilotilla. Markut 7. Poliittinen elin on esimerkiksi pääministerin perna. Odd 6. Belgiassa kaikki kotieläimet oat harmaita. Tai sitten se lehti oli mustaalkoinen. Matilda 7. USA:ssa on lähetetty hurjan monta miestä kuuhun. Niitä pitäisi lähettää lisää, ehkä kaikki. Moa 6. Mooses on kaikkein koin. Mooses pystyy käelemään meren pohjalla. Allahilla on aan lentää matto. Daniel 7. Tähdenälejä menneiltä uosikymmeniltä Sotauodet oliat poliittisesti hiljaista aikaa. Sodan jälkeen sai Suomen kommunistipuolue toimintaapauden. Silloin alkoi ankara taistelu sos.dem. liikkeen ja kommunistien älillä. Alaudella kamppailu päättyi pääsääntöisesti sos.dem. oitoksi. Esim. kaikki työäentalot jäiät sosiaalidemokraateille Aseman yhdistyksen kokouksessa hyäksyttiin Työäenyhdistyksen nimeksi ry. Tästä järjestöstä tuli koko kaupunkia kattaa puolueosasto Alauden kauppalanjohtajana aloitti alle kolmekymppinen Seppo Aho. Hän hoiti irkaa lähes 20-uotta. Ajasta on alettu käyttää nimitystä Ahon aika. Hänen johdollaan Alauden kehitys on ollut koko Alauden oimakkainta. Seppo oli ja on sosiaalidemokraatti. Hän oli monissa luottamustehtäissä: Piiritoimikunnassa, puoluekokousedustajana, puolueen kunnallistoimikunnassa. Eduskuntaaaleissa hän oli ehdokkaana uosina 1975, 1979 ja Viimeisimmissä aaleissa hän sai mahtaat n ääntä. Presidentin alitsijamiehenä Seppo oli 1982 ja 88 Mauno Koiiston alitsijamiehenä. Näin ollen hän on aaleissa menestynein sosiaalidemokraatti Alaudella kautta aikojen kunnallisaalit oliat oittoisat puolueen saadessa 2 lisäpaikkaa. Tunnuksena oli silloin Jalka jarrulta Alaus käyntiin. Aarne Haarajäri nousi äänimäärällään 222 aalien ylioimaiseksi ääniharaaksi. Kansanedustaja aaleissa 2003 teimme seutukunnallista yhteistyötä ja alueemme yhteinen ehdokas Eila Koskinen keräsikin mukaat 767 ääntä uotis juhlien alla äänestettiin kokouksessa työäentalon äristä. Äänin 16 6 äriksi alittiin hiekanruskea. Yksi äänesti tyhjää. 100-uotis juhlien lähestyessä talo päätettiin maalata. Johtokunta oli yksimielinen, että anha perinteinen punainen alittiin talon äriksi. Työäentalo sai perinteisen punaisen ärinsä takaisin kesällä Araa montako ääntä Alauden SDP saa Kunnallisaaleissa 2004 Vastaajien kesken arontaan 5 kg kahia ääntä Nimi: Osoite Puh. Lähetä ast mennessä Jorma Mäkiranta, ääniaraus, Asematie 18, Alaus Voit myös uokrata Työäentaloa erilaisiin tilaisuuksiin Häät, perhejuhlat, ym. tilaisuudet euroa tilaisuus Kysy: Jorma Mäkiranta p KUNNALLIS- VAALIT 2004 aaleissa huolehtiat huomisesta Kotkal. urh.seura Mononen opinahjo pitää pystyssä Helsingin seudulle hautoat hiukkanen järjestö koulutusohjelma tai "nalle" määränpää kulkea anha lehti lentoliitto määräyksenä HUNNI ääret a i m o t o n Powers pelikone Laen Khalifa leitetyt taikinat tuijotin armistaa yksi kolmesta Ruokailuälineet -k reuna " laskuarjopaikka " Alauden SDP täyttää Jokinen - on pahin Neon Etaani S+ paras ARMI Nuotio Kaasu sata sukulaiset Virta +t Ismael -k syytön Lapissa Laatinut: Eila Koskinen ja Seppo Koskinen

11 11 Onnittelemme 100-uotiasta Alauden Kunta-alan ammattiyhdistys KTV ry 436 Meiltä saat lainaa ja kattaan takaisinmaksuturan 100 uotta tuleaisuudessa Tapanimäen Kotileipomo ky Rita ja Ossi Suutala Ojalankankaantie Alaus as. Puh. (06) HAMMASLÄÄKÄRI MARTTI SAVOLA p Vastaanottosoitot mielellään klo ja Onnea 100 uotiaalle Kuusioalueen paikallisjärjestö VARATTU Alauden Elintariketyöläisten amm.os. 132 ONNITTELEE 100-uotiasta SDP:n työäenyhdistystä Hyän Palelun Liike Ilossa ja Surussa KUKKATALO KESKUSTAN KUKKA JA HST SEPPONEN OY Olai Hurrin kirja Aatteen työtä Alaudella Alauden Sosiaalidemokraattien historia Myynnissä Työäenyhdistyksellä 15 Tiedustele: pj. Jorma Mäkiranta " Mukaat asiakkaat, mukaa pankki. " Töysän Säästöpankki ALAVUS TÖYSÄ TUURI ALAJÄRVI NURMO Pankki paikallaan Alauden Työäentalon Bingo Joka sunnuntai klo Palkintoina ostokortteja Teretuloa! uotis Aseman työäentalolla Su klo Pääbingo ALAVUDEN SOSIAALIDEMOKRAATTIEN 100 -VUOTISJUHLALEHTI LOKAKUU 2004 Päätoimittaja: Taitto: Painosmäärä: Painopaikka: Eila Koskinen Seppo Koskinen 5000 kpl I-print Oy

12 12 KUUSIONOSTE Valtakunnallinen Noste-koulutus on työ- ja opetusministeriön myöntämä erillismääräraha aikuisäestön koulutustason kohottamiseen. Kuusiokuntien alueella toimii KuusioNoste, joka on Suomenselän koulutuskuntayhtymän hakema ja hallinnoima koulutushanke uosille Mitä KuusioNoste tarjoaa? Ammattitaitoa ja tutkintoja Maksuttomia opintoja, jotka tähtääät ammattiosaamisen kasattamiseen ja tutkinnon suorittamiseen työn ohessa. Teoriaopinnot suoritetaan oppilaitoksissa. ATK-ajokortti Tietotekniset taidot kuuluat nykyisin perusalmiuksiin useimmilla aloilla. Lähde KuusioNosteen kautta maksuttomaan ATKajokorttikoulutukseen. Mukana oleat oppilaitokset Ähtärin ammatti-instituutti Tuomarniemen metsäoppilaitos Lakeudenportin kansalaisopisto Alajären, Lehtimäen ja Soinin kansalaisopisto Alauden lukio Kuortaneen urheilulukio Ähtärin lukio Muut yhteistyötahot Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry Alauden Kehitys oy MTK Ähtäri SAK:n Kuusioalueen paikallisjärjestö Teollisuus ja työnantajat Lähde mukaan opiskelemaan Olet uotias työssäkäyä tai yrittäjä tai yli 25. peruskoulun keskeyttänyt Haluat - parantaa ammattitaitoasi - päiittää tutkintoa - suorittaa ammattitutkinnon - aihtaa ammattia - suorittaa kesken jääneet lukio-opinnot - suorittaa kesken jääneet peruskouluopinnot - kouluttaa työntekijäsi ammattitaitoisiksi työntekijöiksi Katsotaan yhdessä sinulle / yrityksellesi edullisin opiskelumuoto. Kartoitetaan osaamisesi / työnantajan tarpeet ja laaditaan yhdessä joustaa opiskelusuunnitelma. Ota yhteyttä koulutuskoordinaattori Rita Raisio puh Äänestä kunnallisten palelujen puolesta Julkaisuja uosien takaa RISTIKON RATKAISU

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Järvenpään Vasemmisto

Järvenpään Vasemmisto Toimintakertomus vuodelta 2013 1. Yleistä Järvenpään Vasemmisto onnistui 2012 kunnallisvaaleissa hyvin ja sai yhden lisäpaikan eli kolme valtuutettua kaupunginvaltuustoon. Onnistunut tekninen vaaliliitto

Lisätiedot

Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997)

Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997) Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997) 1988 Puheenjohtaja Aune Nurhonen Varapuheenjohtaja Hugo Jäppinen Rahastonhoitaja Karin Korvenranta Eila Pöri Toivo Sivunen Onni Koivu Espoo Mikko Vako Aulikki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 7 päiänä maaliskuuta 2008 N:o 134 139 SISÄLLYS N:o Siu 134 Tasaallan presidentin asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14

Lisätiedot

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v Hyin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015 Jo isoisä Benjam Eerola oli kaukaa iisas mies, osti auton ennen kuin oli taloon johtaaa tietä. Kasatti, palasi ja myi toreilla. Työtä ja iljaa säästämättä.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

N:o 1405 3847 LIITE 1. 1. Vakuutustekniset suureet

N:o 1405 3847 LIITE 1. 1. Vakuutustekniset suureet :o 405 3847 LIIE. akuutustekniset suueet äissä peusteissa esiintyät akuutustekniset suueet oat sosiaali- ja teeysministeiön 6.0.990 eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskupeusteiden sekä niihin

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN /4 MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Kokooma 0..05 iimeisin kokoomaan sisällytetty perustemuutos on ahistettu 9..04 sosiaali-

Lisätiedot

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 1780 N:o 567 LTTEET 1 LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE N:o 567 1781 ÄLLYLETTELO LTE 1: LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE 1 AKTTEKNET

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015 Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla

Lisätiedot

Lista 1 ( 10 ) 2011-11-11. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 10 ) 2011-11-11. Oulu toimitukset 1 ( 10 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) K1 AchrØn Raija Maria AchrØn Eero Tapani K2 Ahonperä Jukka Mauri Ahonperä Tuuli Katariina K3 Ahonperä Jukka Mauri K4 Ahosola

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkatu 12-14, 92100 Raahe. Paldanius, Jari Toivola, Marjatta Lumijärvi, Liisa kh:n edustaja poissa

Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkatu 12-14, 92100 Raahe. Paldanius, Jari Toivola, Marjatta Lumijärvi, Liisa kh:n edustaja poissa RAAHEN VAMMAISNEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2 / 2015 Aika: 4.5.2015, klo 17.30 18.55 Paikka: Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkatu 12-14, 92100 Raahe Sorjamaa, Eija puheenjohtaja Pelkonen, Eino varapuheenjohtaja

Lisätiedot

24.8.2011. Jurvan Rotaryklubi. Säläishallilla

24.8.2011. Jurvan Rotaryklubi. Säläishallilla 24.8.2011 Jurvan Rotaryklubi Säläishallilla YHTEIS Klubin sija Klubin tulos 1 Jurva 32,00 2 Kurikka 25,00 3 Jalasjärvi 23,00 4 Kauhajoki 17,00 5 Ilmajoki 16,00 6 Aro 13,00 sija nimi Saapas Tikka Rengas

Lisätiedot

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 29 739 LT LÄKSÄÄTÖN TYÖNTKJÄN LÄKLN MUKSN LSÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT 740 N:o 29 PUSTDN SOVLTMSLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

RUOTSI TARVITSEE ENEMMÄN SINUN KALTAISIASI IHMISIÄ.

RUOTSI TARVITSEE ENEMMÄN SINUN KALTAISIASI IHMISIÄ. MITÄ SOSIAALIDEMOKRAATIT HALUAVAT Me sosiaalidemokraatit haluamme, että yhteiskunta tarjoaa hyvinvointia ja mahdollisuuksia kaikille. Haluamme yhteiskunnan tarjoavan kaikille mahdollisuuden hyödyntää täysi

Lisätiedot

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8316) KOKOUS Pöytäkirja Aika: 10.12.2010 klo klo 12:00 Paikka: Optima Läsnä: Kalle Heikkinen OP paikalla www.sakky.fi Kari Hännikäinen OP paikalla www.tao.tampere.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

edellisestä kuukaudesta

edellisestä kuukaudesta Päivitetty 31.10.2008 A-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-uudet Muutos edellisestä kuukaudesta Osakkeiden määrä Osuus Osuus äänistä 1 Koskenkorva Matti Olavi

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 752,91 Salaojitus T2013-10012 5551,47 Yhteensä 6304,38 Nimi Tunnus Valtaojitus

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi 4 Martti Petäjäjärvi 5 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila Lauronen 6 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE LEE LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE Kokooma..007. iimeisin perustemuutos on ahistettu 7..007. SSÄLLYSLUEELO LE : LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE

Lisätiedot

TEHTÄVÄNIMIKKEET, KELPOISUUSEHDOT JA VALITSEVA VIRANOMAINEN

TEHTÄVÄNIMIKKEET, KELPOISUUSEHDOT JA VALITSEVA VIRANOMAINEN SIIKAJOEN KUNTA TEHTÄVÄNIMIKKEET, KELPOISUUSEHDOT JA VALITSEVA VIRANOMAINEN TEHTÄVÄ KELPOISUUSEHDOT VALITSEMINEN =irka, t=toimi Ilman merkintää oleat oat työsuhteita Yleis- ja taloushallinto Kunnanjohtaja

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruus 2012

Hämeen aluemestaruus 2012 Aitovuori, Tampere 07. - 11.09.2012 14:24:07 Vapaapistooli, sarja Y 1. Ari Huhtamäki P-HA 94 86 84 90 90 95 539 2. Jussi Saari P-HA 90 88 89 89 86 85 527 3. Petri Viljanen K-64 88 92 81 77 87 81 506 4.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 22.4.2014

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 22.4.2014 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika. klo 14.00 15.25 Paikka ston kokoushuone Läsnä Poissa Kutsutut/osallistujat x Yrjö Perkkiö

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2014 25

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2014 25 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2014 25 Vanhusneuvosto 26.08.2014 AIKA 26.08.2014 klo 10:00-13:05 PAIKKA Helmiranta, Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 21 Kokouksen avaus 27 22 Kokouksen laillisuus ja

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

02/08. Jyrki Kontio Tahto. kasvaa ratkaisee. s.4. Kunnissa. on töitä tietotekniikalle. s.3

02/08. Jyrki Kontio Tahto. kasvaa ratkaisee. s.4. Kunnissa. on töitä tietotekniikalle. s.3 02/08 Jyrki Kontio Tahto kasaa ratkaisee s.4 Kunnissa on töitä tietotekniikalle s.3 Hyä Tietotekniikan liiton jäsen, syksyn aikana Tietotekniikan liitto on kartoittanut IT-alan työntekijöiden palkkauksen,

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 774,89 Salaojitus T2013-10012 5583,45 Yhteensä 6358,34 Valtaojitus T2013-10009

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg Autonrengas Miehet 6kg

Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg Autonrengas Miehet 6kg Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg 1 Ulvi Jurikivi KU-58 14,49 22.9.2012 Leppävirta 2 Piia Aaltokoski LepU 12,88 30.9.2012 Leppävirta 3 Asta Kankaala LepU 12,68 18.8.2012 Leppävirta 4 Anastasia

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO

RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO Kymen piirin pilkkimestaruuskilpailut 24.3.2015 klo. 10-14 La hto paikka : Putka Kilpailualueena Haapavesi,Saimaa TULOKSET Naiset yli 80 vuotta 1. Asikainen

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 26/31.10.2011 446 Kokousaika 31.10.2011 klo 17:00 18:17 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot