Jaan-Alari Jaanson. Sointujen muodostamista kitaralla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaan-Alari Jaanson. Sointujen muodostamista kitaralla"

Transkriptio

1 Jaan-Alari Jaanson Sointujen muodostamista kitaralla Metropolia Ammattikorkeakoulu Pop/jazz-musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi Opinnäytetyö 0..01

2 Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Jaan-Alari Jaanson Sointujen muodostamista kitaralla 8 sivua + liitettä Musiikkipedagogi AMK Koulutusohjelma Pop/jazz-musiikki Suuntautumisvaihtoehto Musiikkipedagogi Ohjaaja(t) Lehtori Jukka Väisänen Lehtori Harri Louhensuo Opinnäytetyön tarkoitus oli koota yhteen yleisimmät periaatteet sointujen muodostamisesta ja tuoda esille myös joitain pedagogisia sovelluksia. Sointujen muodostamisen periaatteet johdettiin teoriakirjallisuudesta, soitonoppaista ja nuotinnetuista levyesimerkeistä. Pedagogisten sovelluksien teoreettisena viitekehyksenä oli pragmatistinen filosofia ja oppimiskäsitys. Seuraavia sointujenmuodostuksen periaatteita esiteltiin: - Avosoinnut - Kolmisoinnut - Nelisoinnut - Drop-käännökset - Laajemmat soinnut - Kvartti- ja kvinttisoinnut - Sointuhajoitus - Intervalliajattelu - Käännökset ja ylärakenteet - Vääräbassosoinnut - Ylärakenteet - Äänenkuljetus apuna - Vapaiden kielten, sekä huiluäänien käyttö - Erikoistapaukset - Dissonoivat soinnut Opinnäyte sisältää myös taiteellisen osan, joka on sointuetydi. Siinä kootaan yhteen työssä esiteltyjä sointujen muodostuksen ilmiöitä. Opinnäytetyön tuloksena saatiin lähtökohta oman opetusmateriaalin tuottamiselle. Avainsanat Soinnut, kitara, opettaminen, pragmatismi, sointuetydi

3 Author(s) Title Number of Pages Date Degree Degree Programme Jaan-Alari Jaanson Building Chords With Guitar 8 pages + appendices Bachelor of Music Pop/Jazz Music Specialisation option Music Education Instructor(s) Jukka Väisänen Harri Louhensuo The purpose of this thesis as to gather the most common principles of building chords ith guitar and sho some pedagogical examples. Principles of building chords ere inducted from music theory literature, guitar playing guide books and notated recorded examples. Theoretical frame of pedagogical applications as pragmatistic philosophy and perception of learning. Folloing principles of chord building ere presented: - Open chords - Triads - Seventh chords - Drop chords - Extended chords - Quartal and quintal chords - Voicing - Interval concept - Slash chords and upper structure - Voice leading as a guide - Use of open strings and natural harmonics - Exceptions - Dissonant chords Thesis contained also artistic part, hich as an chord etude. The Etude as attempt to combine phenomena of chord building into composition. Outcome of this thesis as a starting point to develop on materials for teaching. Keyords Chords, guitar, teaching, pragmatism, chord etude

4 Sisällys 1 Johdanto... 1 Sointujen merkitys kitaransoiton opiskelussa... 1 Pragmatismi filosofisena perustana... Oppimiskäsitys... 5 Kitaran ominaispiirteet sointusoittimena... 6 Pedagoginen sovellus asteikkojen soittoon Soinnut Avosoinnut Sointumerkintä Kolmisoinnut Pedagoginen sovellus kolmisoinnuista Nelisoinnut Drop drop ja drop, Laajemmat soinnut Kvartti- ja kvinttisoinnut Sointuhajoitus Intervalliajattelu Käännökset ja ylärakenteet Vääräbassosoinnut Ylärakenteet Äänenkuljetus apuna Vapaiden kielten, sekä huiluäänien käyttö Erikoistapaukset Dissonoivat soinnut... 8 Pedagogisia sovelluksia Sointuetydi Päätäntö... 7

5 Liitteet Liite 1. Sointujen muodostamista 1 nuotti Liite. Autoportree nuotti Liite. Autoportree CD-levy

6 1 1 Johdanto Tarkoituksenani oli koota tähän työhön yhteen selkeät työkalut kitaristeille sointujen muodostukseen tiiviissä paketissa. Vaikeustaso ei ole määritelty, olen keskittynyt enemmän sointujen hahmottamiseen liittyvään puoleen ja perusperiaatteiden esille tuomiseen. Yritän tarjota jokseenkin kattavan kuvan yleisimmin kitaralla käytetyistä tavoista muodostaa sointuja. Työ antaa kitarasta sointusoittimena yleiskuvan myös muiden soittimien soittajille, jotka haluavat tutustua kitaralle ominaisiin tapoihin soittaa sointuja esimerkiksi säveltämistä tai sovittamista silmällä pitäen. Opettajan ominaisuudessa haluan tässä työssä tarjota kollegoilleni oman näkemykseni oppimisprosessista, jonka kautta sointuja opitaan, sekä omia ideoitani ja metodeja opetukseen. Esittelen lopussa myös joitain omia ideoitani harjoitella sointujen ottamista käyttöön. Liitteenä on itselleni tekemä sointuetydi, jonka esittelen työtapana toivoen, että se innostaa muita samantyyliseen harjoitteluun. Lisäksi liitteenä on tuottamani opetusmateriaali esimerkkinä pragmatistisesta pedagogisesta sovelluksesta. Sointujen merkitys kitaransoiton opiskelussa Kitaransoiton ja myös toisten sointusoittimien soiton opettelussa koetaan sointujen oppiminen tärkeäksi osa-alueeksi. Soinnuilla voi säestää esim. laulajaa tai toista kitaristia ja päästä siten helposti käsiksi kappaleiden soittamiseen, sekä yhteissoittotilanteisiin. Sointujen oppiminen edesauttaa myös harmonian ymmärtämistä, mikä on tärkeää säveltämisessä sekä improvisoimisessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tapoja opetella sointuja teoriakirjallisuuden, kitaran soitonoppaiden ja käytännön levytettyjen musiikkiesimerkkien perusteella, sekä kehitellä niiden pohjalta käytännöllisiä pedagogisia lähestymistapoja myös opettamiseen. Kevyen musiikin tyylilajeissa reaalisointumerkintä on usein käytetty tapa merkitä sointuja. Sen käyttö edellyttää soittajalta merkintätapojen ja niihin liittyvien sääntöjen ja käytäntöjen tuntemista. Pelkkä teoriatiedon opettelu ei kuitenkaan riitä, vaan sointuja täytyy oppia myös käyttämään. Täytyy myös osata kuulla sointuja ja niiden

7 funktiota. (Backlund 198.) Reaalisointumerkintä jättää soittajalle monesti paljon tulkinnan varaa. Konkreettisia hajoituksia ei ole ilmoitettu, joten niiden valinta riippuu pitkälti soittajan omasta tyylitiedosta ja taidoista osata käyttää erityyppisiä sointuja. Laajennettaessa sointutietoutta saadaan käyttöön, lisää työkaluja, jotka auttavat kitaristia itseilmaisussa ja tuovat lisää mahdollisuuksia soittoon. Opettaessani kitaransoittoa olen havainnut, että monilla oppilailla sointujen hahmottaminen on täysin mekaanista ulkoa opeteltujen otteiden varassa operoimista. Jos pyydän soittamaan jonkun epätavallisemman soinnun, jota oppilas ei ole ennemmin soittanut, häneltä menee niin sanotusti sormi suuhun. Sointujen muodostaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa, vaikka riittävä teoreettinen tieto pitäisikin olla jo hallussa. Kun oppilaat ovat tottuneet saamaan kaiken valmiiksi pureskeltuna, ei heille välttämättä edes synny tarvetta harjoittelussa ja musisoinnissa ylipäätään kokeilla ja tutkia itsenäisesti. Tämä haittaa luovuuden kehittymistä. Monissa oppimateriaaleissa on taipumusta hukuttaa oppilas kaavioihin ja sääntöihin. Sointujen kohdalla tämä ilmenee niin, että oppikirjassa on useita sivuja täynnä sointudiagrammeja. Asiat esitellään valmiiksi pureskeltuina, valmiina konstruktioina ja systeemeinä. Oppilaan omalle löytämiselle ja tutkimiselle jää vähemmän tilaa. Erityisesti improvisoinnin opettelussa liialla teoretisoinnilla saattaa olla haittavaikutuksia. Tällä tavalla musiikki saa ympärilleen ylimääräistä mystiikkaa ja vaikeuden tuntua. Oppilas saattaa turhautua, ja kynnys tutkia ja kokeilla luovasti uusia asioita saattaa nousta. Samalla hämärtyy teorian suhde käytäntöön. Tässä opinnäytetyössä on esitelty vain karkeat perusperiaatteet ja suuntaa antavat esimerkit sointujen muodostukseen. Sointujen etsiminen ja varsinainen työprosessi jää opiskelijalle. Valmiita, pitkälle yksityiskohtiin vietyjä sääntöjä ei ole. Tarkoitus on avata uusia ajattelutapoja ja mahdollisuuksia eikä antaa valmiita vastauksia. Tärkeää olisi muistaa, että oma korva ja estetiikan taju menevät viime kädessä sääntöjen ja kaavojen edelle. Pragmatismi filosofisena perustana Pragmatistisen pedagogiikan idea on, että oppilas itse löytää tietoa ja soveltaa sitä käytäntöön. Opettajan tehtävänä on lähinnä toimia mentorina ja ohjata tätä prosessia sekä antaa neuvoja. Tämä ajattelu sopii musiikkiin ja erityisesti sointujen opetteluun

8 hyvin. Kun oppilas löytää itse uusia sointuja, hän näkee asioiden väliset riippuvuussuhteet ja pystyy luomaan omia muistisääntöjään. Näin oppiminen on tehokasta ja mielekkään tuntuista. Kun jonkun asian on itse oivaltanut, on sen myös läpikotaisin ymmärtänyt. Sointujen opettaminen käytännöllisestä ja kokeiluun perustuvasta näkökulmasta liittyy läheisesti myös improvisoinnin opettamiseen. Opettajan täytyy ottaa oppilaan ikä huomioon suunnitellessa tehtäviä. Sointujen muodostaminen vaatii jo teoreettisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista, mikä on yleensä helpompaa vanhemmille oppilaille. Tarkoitus ei ole saada ketään tuskastumaan tehtävien vaikeuteen, tai liikaan teoreettisuuteen. Opettajan olisi hyvä antaa selkeä tehtävänanto, ongelma, johon oppilaat tuottavat ratkaisun. Vaikeustaso kannattaa säätää suhteellisen helpoksi, jotta oppilas saa onnistumisen tunteen ja pystyy saavuttamaan flo-tilan ratkaistessaan tehtäviä. Soveltamisen määrää voi lisätä sitten vähitellen tehtävien edetessä. Itse tutkimisen ja löytämisen ilo on tärkeä motivoija soiton opiskelussa. Oppimiskäsitys Pragmatisteilta on peräisin sanonta Learning by doing. Amerikkalainen John Deey on pragmatistisen pedagogiikan tärkein kehittäjä. Pragmatismi kuuluu 1900-luvun alun progressiivisen pedagogiikan suuntaukseen. Pragmatismilla tarkoitetaan kokemuksellisuutta. Kokemuksellisessa oppimisessa korostetaan oppilaan henkistä kasvua ja identiteetin lujittamista. Oppilas kokeilee itse aktiivisesti uusia toimintamalleja, joista saatuja kokemuksia hän sitten reflektoi. Reflektointi edesauttaa tiedon ymmärtämistä ja konstruoimista. Opettajan rooli on antaa tehtäviä ja neuvoa sekä ohjata oppilasta niiden suorittamisessa. Kokemuksellisessa oppimisessa pyritään itse-ohjautuvuuteen eli siihen, että oppilas pystyy soveltamaan oppimiaan taitoja myös ollessaan ilman ohjausta. (Rauste-von Wright von Wright 199, 15 1.) Oppilaan omat kiinnostuksen kohteet ovat lähtökohtana opetukselle. Kokemuksen tulee olla oppilaalle merkityksellistä sekä kiinnostaa ja herättää tunteita. Siten hän jaksaa ponnistella saavuttaakseen tavoitteet. Opittava asia muunnetaan ongelmaksi, joka ratkaistaan suunnitelmallisella toiminnalla. Oppilas joutuu tällä tavoin paneutumaan asiaan, tekemään oletuksia, harkitsemaan seurauksia ja ratkaisemaan ongelman käytännöllisessä toiminnassa. (Puolimatka 1995.)

9 Kokemuksellisessa oppimisessa on tärkeää asettaa oppimisprosessille tavoitteet. Muutoin oppiminen voi käydä päämäärättömäksi. Oppilaan pitäisi olla selvillä opittavasta asiasta ja sen sovelluksista. Liian tiukkojen tavoitteiden asettaminen voi haitata prosessin itseohjautuvuutta ja vähentää oppilaan oman suuntautumisen määrää. (Rauste-von Wright von Wright 199, 11.) Kokemuksellista oppimista kuvaa Leinin (198) kokemuksellisen oppimisen sykli: Ensin oppilas kokeilee uusia asioita. Sitten hän reflektoi niistä saatuja kokemuksia eli pohtii, mitä hän tunsi ja oppi. Sitten hän käsitteellistää uudet oivallukset ja pyrkii luomaan asiasta paremman käsityksen ja teorian. Lopuksi oppilas kokeilee uusia teorioita käytännössä ja prosessi alkaa täten alusta. (Rauste-von Wright von Wright 199, ) Sointujen opettelussa tämä sykli voisi toteutua esim. niin, että opettaja antaa tehtäväksi etsiä Cmaj9 soinnusta uusia otteita, joita voisi käyttää johonkin tuttuun sointuprogressioon. Oppilas lähtee aikaisempien tietojensa ja tuntemiensa otteiden pohjalta kokeilemaan eri tapoja ottaa kitaralta tämä sointu. Löytämiään uusia otteita hän testaa kuulonvaraisesti miettien, soivatko ne hyvin ja sopivatko ne sointukulkuun. Oppilas voi samalla reflektoida ja kehittää teorioita siitä, miten soinnun äänet kannattaisi järjestää ja miten niitä löytää kitaran kaulalta, sekä pohtia, toimisiko samanlainen lähestymistapa sointukulun muille soinnuille. Tällä tavoin ratkaisemalla yhden ongelman ilmaantuisi monia uusia suuntia lähteä tutkimaan sointuhajoituksia. (vrt. Pulkkinen 005, 9 1.) 5 Kitaran ominaispiirteet sointusoittimena Kitaran kuusikielisyys tekee sointujen hahmottamisesta haastavampaa kuin esimerkiksi pianolla. Soinnut hahmotetaan otteina ja otteiden soveltaminen ja toisiinsa sitominen voi osoittautua vaikeaksi tehtäväksi opiskelijalle. Kuusi kieltä tarkoittaa myös, että kerralla pystyy soittamaan enintään kuusi säveltä. Useimmiten soitetaan kuitenkin - ja -äänisiä sointuja. Pienet intervallit soinnun sävelten välillä vaativat sormien venyttämistä laajalle alueelle. Kaksi perättäistä sekunti-intervallia on jo erittäin paljon venyttämistä vaativa ote, ja jos kirjoittaa musiikkia kitaralle, sellaista kannattaa välttää. Kitaralla on helpompi soittaa sointuja, joissa äänten välillä on suurempi intervalli ja soinnut ovat laajasti aseteltuja.

10 5 Sointujen muodostuksessa samat asiat pätevät sekä sähkökitaralla että tavallisella akustisella kitaralla. Suurin ero on kaulan pituus, joka on akustisessa kitarassa tavallisesti lyhyempi. Sähkökitaralla on siis mahdollista soittaa ylemmistä asemista verrattuna klassiseen akustiseen kitaraan. Tässä opinnäytetyössä olen merkinnyt harjoitukset soitettavaksi sähkökitaralla ja ne ulottuvat myös korkeimmille asemille, jotta ne tulisivat soittajalle tutuksi, vaikka niitä ei niin usein käytetäkään. Kitaran vaikeus soittimena on äänten löytäminen ja hahmottaminen otelaudalta. Tunnettu amerikkalainen kitaristi ja pedagogi Mick Goodrick neuvoo improvisoinnin harjoittelua: loogisin tapa lähestyä äänten hahmottamista kitaran kaulalta on soittaa ensin pelkästään yhdellä kielellä käyttäen yhtä sormea. Äänet on helppo hahmottaa yhdellä kielellä, koska ne ovat keskenään samalla linjalla ja intervallit ovat suorassa suhteessa etäisyyksiin otelaudalla. Siksi aloittelijan on myös helpointa hahmottaa teoreettiset asiat yhdellä kielellä soitettuna. (Goodrick 1987.) 6 Pedagoginen sovellus asteikkojen soittoon Ensin kannattaa valita asteikko, jossa on vapaa kieli pohjasävelenä, esim. E-duuri. Joka toinen ääni kannattaa ottaa vapaalta kieleltä, jotta sävellaji pysyy koko ajan korvassa. Tämä auttaa myös intervallien kuulemiseen. Opetustilanteessa opettaja voi soittaa soinnun ja antaa oppilaalle tehtäväksi etsiä sointua vastaava asteikko yhdellä kielellä. Jos opettaja soittaa duurisoinnun, niin monet oppilaat osaavat hakea kitaralla joonisen asteikon (Kuvio 1) korvanvaraisesti. Yhdellä kielellä soitettu asteikko on aloittelijalle kätevä apuväline, jolla pystyy soittamaan korvanvaraisesti helppoja melodioita ja improvisoimaan. Kuvio 1. E-jooninen asteikko. Selvittääkseen periaatteen miten äänet löytyvät kitarankaulalta, oppilaalle voi antaa tehtäväksi merkata C-duuriasteikon sävelet paperille, johon kitaran otelauta on

11 6 piirretty. Kitaralla siirryttäessä nauhaväli ylöspäin edetään puoli sävelaskelta. Kun tietää duuriasteikon rakenteen, pystyy kaikki äänet päättelemään. Niin sanotut oktaavi- ja kvinttihahmot auttavat myös otelaudan hahmottamisessa ja sointujen löytämisessä. Ne perustuvat yksinkertaisesti visuaaliseen oktaavi- ja kvintti-intervallin hahmottamiseen otelaudalla jonkun äänen ympärille. Kuviossa C-duuriasteikko on merkattu yhdelle kielelle malliksi. Oppilas voi samaan tapaan merkata näkyviin kaikilta kieliltä C- duuriasteikon sävelet. Kuvio. C-duuriasteikko kitarankaulalla yhdellä kielellä. 7 Soinnut Kaikki soinnut on mahdollista löytää kohtuullisella vaivalla systemaattisesti tutkimalla kitaraa. Ensin täytyy tietää merkintätavat ja tuntea hieman musiikin teoriaa. Sointua laajempi käsite on harmonia. Harmonialla tarkoitetaan yleensä useampaa kuin yhtä sointua. Kun vähintään yksi sointu soitetaan rytmissä, saadaan säestys. Säestämisen käsitteeseen kuuluu myös yhteissoitto. Keskityn tässä opinnäytetyössä kuitenkin lähinnä sointuihin ja harmoniaan. 7.1 Avosoinnut Ensimmäisiä asioita, mitä kitaralla opetellaan, on monesti avosointujen soittaminen ja monilla harrastajilla niiden oppiminen on tärkein päämäärä. Avosoinnut ovat sointuja, joissa käytetään vapaita kieliä apuna soinnun soittamisessa ja sointu otetaan yleensä ensimmäisestä asemasta. Vapaat kielet tuovat omanlaisensa avoimen soinnin, joka sopii varsinkin akustisella kitaralla säestämiseen. Niin sanottu leirinuotiosäestys akustisella kitaralla on tällainen soittotyyli. Kun oppilas tulee kitaratunnille, hän yleensä osaa jo muutaman avosointuotteen. Tässä vaiheessa otteet ovat ulkoa opeteltuja, eikä oppilas tiedä, miten tai miksi soinnut ovat

12 7 muodostuneet otelaudalle. Ensimmäisissä harjoitelluissa säestyksissä ei ehkä vielä kannatakaan puuttua teoriaan juuri millään lailla. Riittää, kun toteaa, että kappale menee duurissa tai mollissa. Käyttämällä sointuteoriaa apuna voi helpottaa avosointujen muodostamista ja muistamista. Tavallisimpien avosointujen opettelussa auttaa, kun muistaa, että saman pohjasävelen duuri- ja molliotteen erottaa toisistaan yksi sävel, esim. D ja Dm (Kuvio ). Kuvio. D-duuri ja molli. Keijo Rantanen (1997) kertoo vapaan säestyksen oppikirjassaan hyvän muistisäännön aloittelijoille barré-sointujen opetteluun: Kun etusormi kuvitellaan satulaksi, voidaan ottaa avosointujen näköisiä sointuja ylempää kaulalta. Kun esim. siirtää E-duuri - avosoinnun kaikkia vasemmalla kädellä painettuja ääniä nauhavälin ylemmäs ja painaa etusormen ensimmäiselle nauhavälille, saa F-duuri -sointuotteen. Vastaavasti barrén asemaa siirtämällä saa kaikille 1 kromaattisen asteikon äänelle johdettua soinnun, jos tuntee äänet kitaran kaulalla. Tällä periaatteella tutuista avosoinnuista voisi johtaa kaikissa viidessä asemassa kolmisoinnut. 7. Sointumerkintä Kaj Backlund (198) esittelee sointujen merkintätavan seuraavalla tavalla oppikirjassaan Improvisointi pop/jazzmusiikissa: sointu nimetään pohjasävelen mukaan ja kolmisointuun lisättävät äänet kirjoitetaan intervallinumeroina. Intervallinumerot määräytyvät duuriasteikon mukaan, mutta septimi on aina pieni, jos ei sitä merkitä suureksi: esim. Cmaj7.

13 8 Kuvio. Intervallinumerot (Backlund 198, 9). 7. Kolmisoinnut Kolmiääniset kolmisointukäännökset ovat tärkeitä osata. Yhteissoittotilanteissa kitaralla otetaan usein vain kolme ääntä. Tämä on yleistä varsinkin pop/rock-tyyleissä. Laajemmissa soinnuissa kolmisointu on usein osana sointua, kuten kauttasoinnuissa ja ylärakenteissa. Laajempien otteiden käyttäminen on näissä tapauksissa turhaa, koska muutoin ajaudutaan toisten soittimien tonteille, eli samoille taajuusalueille ja vaarana on yleissoinnin puuroutuminen. Kolmen äänen kolmisoinnut voidaan jakaa ahtaaseen asetteluun ja hajalliseen asetteluun (Kuvio 5). Hajallisessa asettelussa soinnun äärimmäisten sävelten etäisyys on toisistaan yli oktaavi. Ahtaassa sävelet mahtuvat saman oktaavin sisään. Ahdas Hajallinen Kuvio 5. Kolmisoinnun asettelut. Ahdas asettelu on kitaralla tavallisempi. Esimerkkejä löytyy lähes jokaisesta popkappaleesta. Tässä kuitenkin esimerkkinä (Kuvio 6) lyhyt pätkä Pink Floyd -nimisen

14 9 bändin kappaleesta Another Brick in the Wall Pt. (Pink Floyd 1979). Esimerkkikohta löytyy kertosäkeen kitarsäestyksestä. Kuvio 6. Another Brick in The Wall Pt. (Pink Floyd 1979). Hajallisella asettelulla saadaan avoimempi sointi, joka kuulostaa paikoin jopa koraalimaiselta. Ääntenkuljetuksen tärkeys korostuu, koska äänet ovat erillään toisistaan ja helposti kuultavissa. Kolmiääninen hajallinen asettelu on erinomainen työkalu harmonioiden kehittelyyn, se tarjoaa erilaisen lähestymistavan,kun voi keskittyä yksittäisten äänten liikkeisiin sointumerkinnän sijaan. Esimerkkinä (Kuvio 7) tällaisesta kehittelystä on kitaristin Dominic Miller kehittelemä kitaraosio, joka löytyy Stingin kappaleesta Shape of My Heart (Sting 199). Kuvio 7. Shape of my Heart ensimmäiset tahdit. Säv. Dominic Miller Sting 199. Peruskolmisoinnut ovat duuri, molli, vähennetty sekä ylinouseva kolmisointu. Kolmisoinnun terssi voidaan pidättää kvarttiin, tai sekuntiin.

15 10 Kuvio 8: Perussoinnut (Backlund 198, 10) 7. Pedagoginen sovellus kolmisoinnuista Kolmisointuja voi harjoitella käännöksinä soittamalla ne eri kieliryhmittäin. Liitteessä 1 on tehtävä, jonka olen tehnyt pragmatistisena pedagogisena sovelluksena. Vaikeustaso on kohtuullisen helppo, antaisin tämän tehtävän oppilaalle, joka osaa jo avosoinnut ja on opettelemassa kappaleita, joihin näitä saatuja otteita voi käyttää. Oppilaan on kuitenkin oltava jo tietoinen musiikin teorian perusteista ja tarpeeksi kypsä itsenäiseen soveltavaan ajatteluun. Tyhjät kohdat nuottiviivastolla sekä tabulatuurissa olen jättänyt oppilaalle täydennettäväksi. Materiaali ei sovellu täysin itseopiskeluun, vaan opettajan on hyvä olla tarvittaessa apuna. Kun sointukäännökset alkavat olla oppilaalle tuttuja, on hyvä siirtyä soveltamaan niitä sointukulkuihin ja kappaleisiin. - - on varmaankin tavallisin sointukulku kolmisointuharmoniassa, joten kannattaakin harjoitella eri sävellajeissa soittamaan tätä kadenssia. Sitten voi siirtyä soittamaan helppoja kappaleita, joita pystyy säestämään näillä kolmella soinnulla, ja harjoitella transponointia. 7.5 Nelisoinnut Nelisoinnut määrittävät sointutyypin, ja niiden pohjalta määritellään laajennokset. Tavallisimmat nelisoinnut ovat (Backlund (198, 11) : -perusduurisoinnut maj7, 6 -perusmollisoinnut m6, m maj7 -molliseptimisoinnut m7 -dominanttiseptimisoinnut 7.

16 11 Kuvio 9. Tavallisimmat nelisoinnut (Backlund 198,11). Johdonmukaisin tapa löytää nelisoinnut on etsiä ne sointuasteiden mukaan. Opettaja voisi antaa oppilaalle tehtäväksi soittaa asteikon yhdellä kielellä ja sen jälkeen soittaa sama asteikko kolmi- ja nelisointuarpeggioina aloittaen eri asteikkosäveliltä. Kun soinnut analysoidaan, saadaan selville, millaisia sointuja asteikon eri asteilta löytyy. Kuvio 10. Sointuasteet. maj7 m7 m7 maj7 7 m7 m7b5 Kuvio 11. Sointuasteet otteina.

17 1 7.6 Drop drop ja drop, Kuten aikaisemmin todettu kitaralla ei ole kovinkaan käytännöllistä soittaa sointuotteissa pieniä vierekkäisiä intervalleja, kuten terssipinoja, koska ne vaativat vasemman käden sormien kurottamista epämukaviin asentoihin. Drop-otteet ovat kitaristisempi tapa soittaa nelisointuja. Drop tarkoittaa tässä jonkun äänen pudottamista oktaavia alemmas, kun lähtökohta on soinnun perusmuoto ja siitä saadut käännökset. Seuraavassa nuottiesimerkissä (Kuvio 1) on ensin perusmuoto käännöksineen, joita on hankala soittaa kitaralla. Drop -otteissa on aina toinen ääni ylhäältä pudotettu oktaavia alemmas. Vastaavasti drop -otteissa kolmas ääni pudotettu. Drop, -otteissa on sekä toinen että neljäs ääni ylhäältä pudotettu. Drop, ei ole kovin yleisesti käytetty muoto. Kuvio 1. Drop-soinnut. 7.7 Laajemmat soinnut Lisäsäveliä ovat 9, 11 ja 1 ja ne löytyvät sointuun kuuluvasta asteikosta. Ne värittävät perussoinnun sävyä. Sointu muodostetaan asteikosta ottamalla asteikon joka toinen sävel. esim. Cmaj (11) 1 1

18 1 Duuurisoinnuissa, joissa on suuri septimi, jätetään 11 pois, tai se ylennetään, koska muutoin se dissonoi soinnun terssin kanssa. Jos sointuun halutaan #11, se merkitään Cmaj1(#11). (Max Tabell 00, 1 17.) 7.8 Kvartti- ja kvinttisoinnut Vierekkäiset kvartit tai kvintit soinnussa luovat omanlaisensa avoimen soinnin. Kvarttisoinnut muodostetaan samalla periaatteella kuin kolmisoinnut, mutta terssipinon sijaan valitaan joka kolmas ääni asteikosta. Kvarttiharmonia on ominainen jazzmusiikille, erityisesti modernimmalle fuusiojazzille. Kuvio 1. Kvarttisoinnut pitkin c-doorista asteikkoa. Kuvio 1. Django (Tolonen 1975). Samalla tavoin voi valita asteikosta joka neljännen äänen, jolloin syntyy kvinttiharmonia. Kahdesta kvintti-intervallista muodostuvaa kolmiäänistä sointua käytti myöskin Jimi Hendrix muun muassa kappaleessa Little Wing (Kuvio 15).

19 1 Kuvio 15: Jimi Hendrix -sointu (Hendrix 1967). 7.9 Sointuhajoitus Sointuhajoituksella tarkoitetaan soinnun sävelten asettelua. Hajoituksella on tärkeä merkitys varsinkin nelisointuharmoniassa, koska soinnut esiintyvät harvoin perusmuodossaan. (Tabell 00, 17.) Kätevä tapa saada hyvänkuuloisia hajoituksia kitaralla on ottaa karaktäärisävelet eli soinnun terssi ja septimi. ja. kieleltä (Kuvio 16). 1. ja. kieleltä voi ottaa muita soinnun säveliä ja lisäsäveliä. 5. tai 6. kielelle voi soittaa pohjasävelen. Tällä systeemillä saadaan kaksi asemaa jokaista sointutyyppiä kohden: joko terssi, tai septimi alempana. Cmaj9 Kuvio 16. Karaktäärisävelet ja lisäsävelet. Karaktääriäänet voivat olla myös. ja 5. kielellä, jolloin samoja sointuhajoituksia voi ottaa eri kieliryhmältä. Seuraavassa nuottiesimerkissä (Kuvio 17) on sama Cmaj9 hajoitus kuin kuvion 16 jälkimmäisessä soinnussa. 1. kieli jää vapaaksi, joten sillä on mahdollista soittaa vielä joku sävel.

20 15 Kuvio 17. Karaktäärisävelet. ja 5. kielellä. Jos karaktääriäänet ottaa. ja. kieleltä, on mahdollista soittaa. kielellä joku sointu- tai lisäsävel. Nuottiesimerkissä (Kuvio 18) on Cmaj1-sointu, jossa. kielellä lisäsävel 9 ja 1.kielellä lisäsävel 1. Kuvio 18. Karaktäärisävelet.ja. kielellä. Esimerkkinä (Kuvio 19) on Wes Montgomeryn soittama sointumelodia kappaleesta Caravan. Kappale on levytetty vuonna 196 levylle Movin' Wes. Ensimmäinen sointuote on C9, jossa karaktäärisävelet. ja.kielellä. Välissä lisäsävel 9. Melodiassa perusääni c. Välissä on läpikulkusointuina dimisointuja. Neljäs ote on C9, jossa karaktäärisävelet. ja 5. kielellä. Melodiassa kvintti g. Kuvio 19. Caravan (Montgomery 196).

21 Intervalliajattelu Hajoituksia voi muodostaa ajattelemalla intervallirakenteita ja tutkimalla niitä etenemässä pitkin asteikkoa. Tällaiset hajoitukset ovat yleensä kolmi- tai neliäänisiä. Intervallinumerot ilmaisevat tässä äänten etäisyyttä toisistaan asteikossa ylöspäin. Intervallinumerot eivät siis kerro välttämättä oikeaa intervallia äänten välissä. Esimerkiksi kolmiääninen kvarttisointu ilmaistuna intervallirakenteena olisi. Intervallirakenteita käyttämällä lähtökohtana sointujen muodostukseen on mahdollista löytää kaikki mahdolliset otteet. Sitä varten täytyy systemaattisesti käydä läpi eri numeroyhdistelmät, mitä vain fyysisesti pystyy kitaralla ottamaan. Taulukko 1. Esimerkki kolmiäänisistä intervallikombinaatioista * * * * * 6 6* * ovat myös edellä käsiteltyjä kolmisointukäännöksiä Jokaisella saadulla kombinaatiolla pystyy soittamaan minkä tahansa asteikon. Muodostamalla kaikilla 6 kombinaatioilla jokaiselle seitsemälle duuriasteikon sävelelle sointu saadaan 5 sointuotetta. Jos tutkii samalla tavalla neliääniset intervallikombinaatiot, täytyy käydä läpi 6x5 = 151 sointua. Monet saaduista sointuotteista ovat epätavallisia ja melko dissonoivia. Soittajan täytyy valita omasta mielestään hyvänkuuloiset otteet ja harjoitella vielä erikseen käyttämään niitä soitossaan. Käytännössä kaikkia otteita ei ole mahdollista opetella aktiivikäyttöön, joten jo harjoitteluprosessin aikana täytyy tehdä valintoja ja käyttää enemmän aikaa omasta mielestä hyvän kuuloisten otteiden opetteluun. Nuottiesimerkissä (Kuvio 0) on otettu taulukosta 1 yksi kolmiääninen intevallirakenne 5 ja muodostettu sillä jokaiselle C- duuriasteikon sävelelle sointu.

22 17 Kuvio 0. 5 intervallirakenne pitkin C-duuria. John Abercrombien levyllä Night (198) on käytetty tämän kaltaista sävellystekniikkaa kappaleessa Look Around (Kuvio 1). Kappaleen A-osassa on toistuva riffi, joka soitetaan jatkuvasti myös soolojen alle. Soinnut on johdettu a-luonnollisesta molliasteikosta, eli aiolisesta moodista. Kuvio 1. Look Around (Abercrombie198). Kuviossa kappaleen Look Around sointujen intervallirakenteet ovat numeroilla ilmaistuna ottamatta huomioon sointujen pohjasäveliä: Dm11 Am9 E(phryg) A(aeol) Kuvio. Look Around intervallirakenteet.

23 Käännökset ja ylärakenteet Laajat soinnut voi ajatella pienempinä kauttasointuina. Jos esimerkiksi halutaan soittaa Cmaj9, voi sen hahmottaa Em7/C-sointuna. Tämä on kitaristeille hyödyllinen tieto, koska voi soittaa Em7-soinnun käännöksiä. Samalla tavalla : Cm9 = Ebmaj7 / C C9 = Em7b5 / C C7(b5b9) = F#7 / C Cm6 = Am7b5 / C C6 = Am7 / C jne. Kitaralla usein ei oteta pohjasäveltä laajemmissa soinnuissa, joten samalla otteella voi soittaa useita eri sointutyppejä. Seuraavassa nuottiesimerkissä (Kuvio ) pohjasävel on vapaalla kielellä, mutta sen voi jättää soittamatta, jos sen soittaa esim. basisti. Am9 Am(addb6) Amaj7 Kuvio. Sama ote, eri sointutyyppi. Erityisen käyttökelpoinen kauttasointuna on maj7b5 -sointu. Esimerkiksi: C1 = Bbmaj7b5/C Csusb9 = Dbmaj7b5/C Cm6/9 = Ebmaj7b5/C

24 19 C1 Csusb9 Cm6/9 Kuvio. Maj7b5 kauttasoinnut. 7.1 Vääräbassosoinnut Vääräbassosoinnut ovat kauttasointuja, joissa on kolmisointu ja joku bassosävel joka ei kuulu kolmisointuun. Niitä käytetään usein modaalisissa yhteyksissä, koska niissä on mukana säveliä jotka ilmentävät hyvin jotain moodia. Esimerkkinä on (Kuvio 5) John Abercrombien opetusvideollaan Concepts for Jazz Guitar Improvising (Concepts for Jazz Guitar Improvising, USA 199) soittama modaalinen kappale Ralph's Piano Waltz. Siinä ensimmäiset soinnut ovat: G/F miksolyydinen Bb/E lokrinen Bb/Eb lyydinen Db/C fryyginen G/F Bb/E Bb/Eb Db/C Kuvio 5. Ralph's Piano Waltz (Abercrombie, 199).

25 0 7.1 Ylärakenteet Ylärakenteilla tarkoitetaan jonkun laajemman sointuhajotuksen ylimmistä sävelistä muodostuvaa rakennetta. Tällainen rakenne voi olla kolmi- tai nelisointu tai kvarttisointu. Ylärakenneajattelu on peräisin pianisteilta, jotka soittavat karaktääriäänet vasemmalla kädellä ja ylärakenteen oikealla. Kitaralla mahdollisuudet ovat rajoittuneempia, mutta joitain sointuja on mahdollista näin ottaa. Ylärakenne soitetaan 1.,. ja. kieleltä, karaktäärisävelet. ja 5. kieleltä. Kolmisoinnun ollessa ylärakenteena kaikki sen käännökset ovat mahdollisia, mutta kitaralla ei ole kaikkia mahdollista soittaa. Poimin seuraavaan nuottiesimerkkiin mielestäni käyttökelpoisia sointuja, joita on muodostettu kolmisointu ylärakenteena (Kuvio 6). Kuvio 6. Joitain ylärakenteita dominanttisoinnulla. Kvarttisointu voi olla myös ylärakenteena. Siitä esimerkkinä (Kuvio 7) pianisti Wynton Kellyn komppausta Miles Davisin soolon alla levyltä Kind of Blue (Davis 1959). Siinä on kaksi usein käytettyä muotoa. Bb9-soinnussa kolme ylintä ääntä on kvarttisointu, jonka ylin ääni on Bb, eli soinnun pohjasävel. Eb1-soinnussa kvarttisoinnun ylin ääni on soinnun kvintti. Kuvio 7. Freddie Freeloader pianokomppi (Davis 1959).

26 1 7.1 Äänenkuljetus apuna Täyttä äänenkuljetusta, jossa jokainen ääni liikkuu sulavasti seuraavaan sointuun, on kitaralla hankala toteuttaa. Siitä huolimatta jos saa yhden tai kaksi ääntäkin soinnusta liikkumaan omana itsenäisenä linjana, niin se vaikuttaa kuulokuvassa äänten sulavalta liikkeeltä mikä yleensä on toivottua ja kuulostaa hyvältä. Dm7b5 G7#5b9 Cmmaj9 Cm6 Kuvio 8. II-V-I kadennssi. Toinen esimerkki (Kuvio 9) on peräisin kitaristilta Ben Monder. Monder esitti esimerkin ääntenkuljetuksen harjoituksena harmonian luennolla Sibelius-Akatemiassa (Monder 011). Soinnut on johdettu intervalliajattelua käyttäen c-doorinen asteikosta. Intervallirakenteet ovat: 5 ; ja 6 5. Siirryttäessä soinnusta toiseen jokainen neljästä äänestä liikkuu asteikon seuraavaan säveleen ylös tai alas, tai pysyy paikallaan. Äänenkuljetus toteutuu kolmessa perättäisessä soinnussa, sitten sama ilmiö toistuu seuraavalta asteikon asteelta. Olen erottanut nämä nuottiesimerkissä kaksoisviivalla ja numeroinut 1-. Esimerkkiä voi jatkaa kaikille seitsemälle asteikon asteelle Kuvio 9. Ben Monderin klinikallaan näyttämä esimerkki (Monder 011).

27 7.15 Vapaiden kielten, sekä huiluäänien käyttö Vapaiden kielten käyttöä kannattaa kokeilla eri sävellajeissa. Joku soinnun sävelistä otetaan vapaalla kielellä. Kitaralla vapaiden kielten sointi on hieman erilainen, joten muutoin dissonoivat sävyt voivat lieventyä vapailla kielillä. Ylemmät kielet toimivat yleensä paremmin vapaina. C#m9 F#m11 F#7add Kuvio 0. Vapaat kielet mukana soinnussa. Sama pätee huiluääniin. Joitain sointuja on kätevä ottaa murtosointuina huiluäänillä. Esimerkkinä (Kuvio 1) on näyte virolaisen kitaristin Jaak Sooäär sävellyksestä Minevik. Siinä on toistuva kitarariffi, jossa huiluäänet jäävät soimaan ja muodostavat otelaudalta tavallisesti soitettujen sävelten kanssa Em1 soinnun. Huiluäänten sointiero tavallisiin säveliin verrattuna lievittää hieman molli1-soinnun dissonanssia. Kuvio 1. Eesti Keeled: Minevik (Sooäär 00) Erikoistapaukset. Yksi tapa muodostaa sointuja on laittaa sormet sattumanvaraisiin paikkoihin otelaudalla ja tutkia saatua sointua. Joskus saattaa näinkin löytyä käyttökelpoinen sointu. Ottamalla vapaita kieliä mukaan saadaan lisää mahdollisuuksia. Voi kokeilla myös eri

28 virityksiä. Kokeilemalla ennestään outoa viritystä, ovat tututkin otteet eri sointuja. Näin menetellen voi sattumalta löytää uusia käyttökelpoisia sointuja tai sointukulkuja Dissonoivat soinnut Tahallisesti dissonoiville soinnuille voi löytyä myös käyttöä taktisissa paikossa. Joskus voi olla sävellyksellisesti tehokas keino alleviivata dissonanssia käyttämällä vääriä sointuja. Tällaisia ovat soinnut jotka eivät noudata välttämättä mitään sointujen muodostuksen periaatteita, vaan voivat olla sattumanvaraisiakin. Apuna tahallisten dissonanssien saavuttamiseksi voi lisätä tuttuihin otteisiin vääriä ääniä tai käyttää eksoottisia käännöksiä. Usein apua saa myös intervallien kautta ajattelusta, esimerkiksi intervalli b9 soinnun äänien välillä yleensä dissonoi varsin voimakkaasti. Esimerkkinä (Kuvio ) tästä on loppusointu Jim Hallin kappaleessa To's Blues. Siinä on sointuun lisätty yksi täysin sopimaton ääni ylimmäksi. Kappale on g-molliblues ja loppusointu on Gm11, johon on lisätty suuri septimi fis-sävel ylimmäksi. Tämän lisäksi melodiasoitin trumpetti soittaa tritonuksen eli cis-sävelen. Kitarahajoituksen b7 ja maj7 muodostavat b9 -intervallin, kuten myös kitaran soittama 11 ja trumpetin #11. Kuvio. Jim Hall loppusointu. Eksoottisen käännöksen käyttämisestä on esimerkkinä (Kuvio ) Cmaj7-soinnun drop -käännös, jossa soinnun perussävel on ylimpänä ja alimpana sävelenä maj7, jotka muodostavat b9 -intervallin keskenään.

29 Cmaj 7 Kuvio. Cmaj7 drop. Muun muassa kitaristi Pat Metheny käyttää tätä sointukäännöstä (Kuvio ) tahallisena dissonanssina Missouri Sky levyllä kappaleessa Waltz for Ruth (Metheny Haden 199). Soolojen jälkeen viimeisessä teemassa on kohta, jossa Metheny siirtää samaa otetta blokkina välittämättä sointukierron sointutyypeistä. Ensimmäisessä soinnussa on vielä sointukiertoon kuuluvat oikeat sävelet, mutta sen jälkeen Metheny siirtää samaa otetta ylimmän melodiasävelen mukaan, jonka tuloksena muut soinnut eivät kuulu sointukiertoon. Nuottiesimerkin viimeinen sointu on purkaussointu Cm11. Olen merkinnyt nuottiesimerkkiin sointumerkit kappaleen sointukierron mukaan, mitä basisti seuraa. Kuvio. Waltz for Ruth (Metheny. Haden 199). 8 Pedagogisia sovelluksia Sointuotteiden opettelussa on tavoitteena muistaa soinnut ja olla teknisesti valmis tuottamaan tarvittava sointu. Yhtä tärkeää on oppia kuulemaan sisäisesti soinnut ja sitä kautta osata valita sopiva sointu ja käännös. Ensin tietysti täytyy saada otteet

30 5 muistiin ja lihasmuistiin soittamalla niitä vain järjestyksessä läpi. Mahdollisimman pian kannattaa siirtyä yleisempiin sointuprogressioihin esim. kadenssit ja blues, tai kappaleisiin. Aluksi kannattaa valita kappale, jossa on vähän sointuja jotka vaihtuvat hitaasti. Sointujen hahmottaminen ympäri otelautaa kaikista asemista on kuitenkin vaikeaa ja vaatii käytännössä useiden vuosien työn ennen kuin se alkaa tuntumaan soittajasta luonnolliselta. Siksi sointuharjoittelua kannattaa aina ujuttaa muun harjoittelun lomaan ja pitää sitä kautta tämä oppimisprosessi jatkuvasti käynnissä. Esimerkkinä (Kuvio 5) harjoitus kappaleen Freddie Freeloader (Miles Davis 1959) sointurakenteeseen. Harjoituksen kohteena on karaktäärisävelten hahmottaminen sointuprogressiossa. Samalla ohessa harjoitellaan myös etuiskuja ja soinnun vaihtamista kahdeksasosan etukäteen. Kuvio 5. Freddie Freeloader (Miles Davis 1959) karaktäärisävelin. Harjoitusta voi jatkaa lisäämällä ääniä karaktäärisäveleiden lisäksi ja harjoitella eri käännöksiä sekä kieliryhmiä.

31 6 Tärkeää on myös oppia tajuamaan sointujen ja melodian keskinäinen suhde. Soittamalla sointuja yksiäänisesti arpeggioina sointuprogression läpi tulee harjoiteltua improvisointia. Tällainen improvisoinnin harjoittelu edesauttaa harmonian kuulemista soolonsoitossa ja saa soiton kuulostamaan melodisemmalta ja harmonisesti johdonmukaisemmalta. Oppimista voi tehostaa sitomalla sointuja mielikuviin. Esimerkiksi (Kuvio 6) molli maj 9 -sointu tuo monille mieleen salapoliisielokuvat ja kyseinen sointu esiintyy usein kappaleiden lopussa. Mielikuvien avulla saadaan henkilökohtainen sidos soinnun ja oman tunnemaailman välillä, mitä kautta sointu on helpompi palauttaa mieliin tarpeen tullen. Kuvio 6. Salapoliisisointu. Hyvä keino muodostaa henkilökohtaisia sidoksia sointuihin on myös säveltäminen. Käyttämällä uutta sointuotetta osana omaa sävellystään tulee tekemisiin soinnun herättämän mielikuvan kanssa ja oppii käyttämään sitä uutena työkaluna soitossaan. Sävellyksen ei aina tarvitse olla esityskelpoinen, vaan voi tehdä sävellyksen harjoittelua varten, kuten esimerkiksi sointuetydin. Tavallisin sointuetydin lähtökohta on soittotekninen, mutta se voi olla myös ulkomusiikillinen elementti, kuten tunnelma, väri, kuva tai teksti. 9 Sointuetydi Esimerkkinä vähän epätavallisemmasta tavasta harjoitella on säveltämäni sointuetydi Autoportree (liite ja liite ). Idean tähän sain liettualaiselta saksofonistilta Liudas Mockunnakselta osallistuessani luentoon Crossing Borders -kurssilla Tallinnassa kevättalvella 010. Mockunnas kehoitti improvisoimaan runoihin ja kokeilemaan runoja

32 7 eri kielillä erilaisen sanarytmin vuoksi. Etydi on sävelletty virolaisen kirjailijan Artur Alliksaar ( ) samannimiseen runoon. Rytmi on peräisin runon sanarytmistä, mutta ei ole siihen täysin tiukasti sidottu. Etydin soittaminen on ikään kuin runon lukemista ja tulkitsemista rytmin osalta. Tulkinta on kaksisuuntaista, sillä soinnut antavat sanoille myös merkitysvivahteita ja sikäli vaikuttavat taas tapaan millä runoa luettaisiin. Etydiä voi kuitenkin esittää ilman, että tarvitsisi kuulla tai ymmärtää runoa. Sointujen suhteen ei ole rajoituksia. Välillä soinnut ja sointukulut ilmentävät runon sisältöä tai joitain yksittäisiä sanoja. Koska kyseessä on etydi, liittyy sointuvalintoihin tiettyä kokeilemisen tarvetta, esimerkiksi olen harjoitellut paikoittain äänenkuljetusta, dissonansseja ja vapaiden kielten käyttöä. Tällaisen sointuharjoittelun etuina on, että pääsee kokeilemaan ja sekoittamaan hyvin erilaisia sointutyyppejä yrittäen kuitenkin tuottaa johdonmukaista sisältöä. Myös epätavallisia sointuprogressioita syntyy vahingossa, joista osa voi kuulostaa hyviltä ja olla käyttökelpoisia myöhemmin. 10 Päätäntö Pragmatistinen oppimiskäsitys soveltuu hyvin kitaransoiton opiskeluun. Opettajien olisi hyvä yleensäkin miettiä keinoja ja opetussisältöjä, millä saada oppilaansa aktivoitumaan ja kiinnostumaan opittavasta aiheesta. Kokemuksellinen oppiminen luo oppimisprosesseihin vapauden tuntua. Oppilaalla on vastuu ja vapaus tutkia henkilökohtaisesti kiinnostavia asioita ja hän voi viedä oppimisprosesseja haluamiinsa suuntiin. Kun oppilas konstruoi omia teorioitaan kokemustensa pohjalta ja valikoi itselleen hyvältä kuulostavia asioita, tulee hän tehneeksi samalla luovaa työtä. Tässä työssä esitetyt sointujen muodostamisen periaatteet ovat karkeasti yksinkertaistettuja ja ne eivät ole sinänsä riittävän perusteellisia varsinaiseksi opetusmateriaaliksi, mutta niitä voi esimerkiksi käyttää lähtökohtana omalle tutkimiselle. Jatkotutkimuksena tähän aiheeseen voisi kehittää konkreettisempia kokemusoppimiseen perustuvia opetusmetodeja ja materiaaleja. Opettajien kannattaa myös pohtia, miten saada ohjattua oppilaat tuottamaan itse oppimateriaalia. Täytyy kuitenkin muistaa, että oppiminen on yksilöllistä. Jos joillekin oppilaille sopii itsenäisempi tutkiskelu ja väljemmät oppimateriaalit, saattavat toiset taas saada enemmän irti valmiiksi pureskelluista materiaaleista, kuten taulukoista ja

33 8 sointudiagrammeista. Opettajan tulisi sovittaa ohjauksensa sen mukaan, kuinka itsenäisesti ja johdonmukaisesti oppilas kykenee toimimaan. Parhaimmillaan kokemusoppiminen motivoi oppilasta tutkimaan itsenäisesti uusia asioita ja tuottaa palkitsevia oppimiskokemuksia.

34 9 Lähteet Backlund, Kaj 198. Improvisointi pop/jazzmusiikissa. Helsinki: Fazer. Goodrick, Mick The Advancing guitarist: applying guitar concepts techniques. Third Earth Productions; Milaukee: Hal Leonard. Monder, Ben 011. Harmonia. Luento Sibelius-Akatemialla Luentomuistiinpanot opinnäytetyön tekijän hallussa. Pulkkinen, Ville-Pekka 005. Jazz ja improvisoinnin opettaminen koulusoittimilla. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Musiikin laitos. Puolimatka, Tapio Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. Rantanen, Keijo Säestä leikiten: kitaransoiton vapaan säestyksen alkeet oikeakätisille. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Rauste-von Wright, Maijaliisa von Wright, Johan 00. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. Tabell, Max 00. Jazzmusiikin harmonia. Helsinki: Yliopistopaino. Audiovisuaaliset lähteet Abercrombie, John 199. Concepts for Jazz Guitar Improvising. VHS-opetusvideo. Woodstock, NY: Homespun Tapes. Abercrombie, John 198. Night. CD-levy. München, Saksa: ECM. Davis, Miles Kind Of Blue. CD-levy. Ne York City: Columbia Records. Hall, Jim Concierto. CD-levy. CTI Records. Henrdix, Jimi Bold As Love. CD-levy. MCA Records.

35 0 Metheny, Pat Haden, Charlie Beyond the Missouri Sky (Short Stories). CD-levy. Santa Monica, California: Verve Records. Montgomery, Wes 196. Movin' Wes. CD-Levy. PolyGram. Pink Floyd The Wall. CD-levy. Harvest Records/EMI Records. Tolonen, Jukka Hysterica. CD-levy. Helsinki: Love Records. Sting 199. Ten Summoner's Tales. CD-levy. Santa Monica, California: AM Records. Sooäär, Jaak (00). Eesti keeled: Kella tiksumist. CD-levy. Tallinn: Eesti Keeled.

36 _ Liite 1 Sointujen muodostamista 1 Duuri - Kolmisoinnulla on kolme eri käännöstä - Samalla kieliryhmällä kolme eri otetta c - Etsi otteet kaikilla eri kieliryhmillä - 1# kieliryhmä on ja. kieli - # kieliryhmä on 5.. ja. kieli - # kieliryhmä on.. ja. kieli - # kieliryhmä on.. ja 1. kieli - kaikki kolmisoinnun sävelet kaulalla löytyvät viereiseltä kitarankaulalta - Harjoittele soittamaan sujuvasti järjestyksessä kaikki otteet g c C e g e g c c e e g g c - Millaisen tavan keksisit itse harjoitella näitä otteita? e g e 1# C # Merkitse puuttuvat otteet tabulatuuriin/nuoteille 7 #? # 5 5 5?

37 Molli 1# # 1 C b b b b b # # b

38 5 1# Duuri C Laaja asettelu Vaihtoehtoinen sormitus Merkitse puuttuvat otteet tabulatuuriin/nuoteille # Vaihtoehtoinen sormitus 1? #

39 C 9 55 Molli Vaihtoehtoinen sormitus Vaihtoehtoinen sormitus b b b b b b b b b b b b b b b b

40 Liite Autoportree Jaan-Alari Jaanson/Artur Alliksaar q = 61 j # n j # j Mu hin - ges koos on munk ja sü - ba - riit j # n # b n n n j b # n ## n # n j,, # n j n j j b j U ei tea ma kum - ba e - nam, kum - ba vä - hem. n b b # J # b j b j j U b j J # # Œ Œ 8, # j b Kesk a - ja hal - lust kö - en kui tu - li - riit n # J, b b n b J b J 10 b 5 n # j # ja ot - sin kõi - ge kius - te e - lu lä - het. bn 5 b# n J # # n

41 1 # # b Ma o - len e - ne se - le mõis - ta - tus, n Œ # # # n b n b b n b Œ 16 j 8 j j # mis võrd - selt kät - keb u - je - dust ja ul - just. Pean n b J 8# j J # # # U, j j j fij j # J n U, n J 0, J j J j aar - deks nae - ru ker - ge meel - ses suus ja J J J # n #, j b n rit # j b j - tu - aa - li riis - taks nar - ri kul - just. b n # b n J b j #

42 7 b b # j n j Ma na - gu kan - ge la - si vaat - tan neid, kes b b # j n # b b # n J soo n fij n 6 6 Kesk # Œ n - ri - ta - vad mõ - ne sii - ra pa - tu # - öit - ti em - ban temp - li kün - ni - seid # J J Œ J j j # b n J # J ja ku - jut - len et o - len sõl - tu - ma - tu. ## J # n J J # # # # n j Kui vä - sin lau - lust, lem - best, val - gu - sest, # # n n# b b b # b # n b j b b bb J J 6 6

43 0 7 8 # j J n O mind haa - rab kur - bus mil - les trööst ja ta - bu, # j # J b b b # n ja pääs - tab ük - sin - du - se kal - gu - sest j b b # n n n j b b b nb ## # j # j mis ik - ka sei - rab pää - se - ma - tult va - bu b b b b b n # n # # j 6 9 On hur - mav ju - hu - se - le an - du - da ses sä # # # ten - da - vas ul - ma - bak - ha - naa - lis, b # b n # b u, j # j # j J b # j b, J

44 5 # 55 nii e - lu täi - u-ses - se kan-du - da kui pints # b # b b O b O # # n # n #,, # # nb J # n - li tõm - me vär - vi jul - ges maa - lis. b # bn n# b n b b# nn b n b n n# n b b j 5

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason tasosuoritusten

Lisätiedot

ROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS MUSIIKIN ALKEISOPAS

ROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS MUSIIKIN ALKEISOPAS ROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS Musiikissa käytettävien äänten nimet: Musiikissa käytetään aakkosista tuttuja sävelien nimiä. A, B, C, D, E, F, G HUOM! Saatat monissa yhteyksissä törmätä ääneen nimeltä H.

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 1 PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET 2 Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

musiikista. Pidä mielessä, että musiikin teoriasta syntyy musiikki, ei toisinpäin. Voit vapaasti kokeilla!

musiikista. Pidä mielessä, että musiikin teoriasta syntyy musiikki, ei toisinpäin. Voit vapaasti kokeilla! Bassokitara koulu Tässä aluksi kerron aloitteleville basisteille muutamia hyviä vinkkejä jotka auttavat oppimaan bassokitaran soittoa tai he voivat parantaa tapaa soittaa bassoa. Useimmat eivät ymmärrä,

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA aloittelijoille 78.65 kirja Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja - paras suomenkielinen kitarakirja. Paljon tietoa eri tyylisuuntien kitaristeista, eri

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,

Lisätiedot

Nuorten musakurssi 2006 Opetusmateriaali, sähkökitara. Jukka-Pekka Berg

Nuorten musakurssi 2006 Opetusmateriaali, sähkökitara. Jukka-Pekka Berg Nuorten musakurssi 2006 Opetusmateriaali, sähkökitara Jukka-Pekka Berg Sisällysluettelo 1. Sävelten nimet... 4 Korotukset ja alennukset...4 Kaksoiskorotukset ja -alennukset...4 2. Asteikot... 5 Kromaattinen

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA

KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA

AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT (OPS 6)... 4 TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT...

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Monta polkua hahmotustaitoihin

Monta polkua hahmotustaitoihin Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma tarkentaa Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Sointumerkit tutuiksi

Sointumerkit tutuiksi Erkki Koivisto Sointumerkit tutuiksi Vapaasäestyksen yleisimmät sointumerkit Metropolia Ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogi (AMK) Pop/jazz-musiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 19.11.2012 Tiivistelmä Tekijä

Lisätiedot

Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen 2

Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen 2 Musiikkia Laulaen a Kiroittaen Kalevi Hampinen lkusanat (kira ) Musiikkia Laulaen a Kiroittaen 1, a kirasara sisältää Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton musiikin perusteet mukaisen oppisisällön. Kirat

Lisätiedot

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Cembalo. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Cembalo. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Cembalo Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi CEMBALONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Tonaalista kontrapunktia

Tonaalista kontrapunktia Tonaalista kontrapunktia Kirjoitettava mallin mukaisesti vastaääni kontrapunkti annettuun melodiaan tai bassoon cantus firmus : ) Ohje 1: Intervalli on alussa ja lopussa. Muualla sallitaan myös 3, 5 ja

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kantele. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kantele. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kantele Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KANTELEENSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Oppilas harjoittelee toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä ja saa onnistumisen kokemuksia.

Oppilas harjoittelee toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä ja saa onnistumisen kokemuksia. Kankaantaan koulun musiikkiluokkien 3.- 6. opetussuunnitelma 2016 Toiminta-ajatus Nokian musiikkiluokkien opetussuunnitelma pohjautuu opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä Tampereen

Lisätiedot

Tämän kirjan omistaa

Tämän kirjan omistaa Tämän kirjan omistaa Tähän voit kiinnittää kuvasi Oma nimi Puhelin Teoriaopeni nimi ja yhteystiedot Teoriatuntini on Paikka klo Pääainesoittimeni on Soitonopeni on Mielimusiikkiani on Säveltäjiä, joiden

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Musiikin teorian perusteita Otto Romanowski 2002

Musiikin teorian perusteita Otto Romanowski 2002 Musiikin teorian perusteita Otto Romanowski 2002 Musiikinteoriaa, v. 22.2.2007 I. Musiikki = erikorkuisia ja -sointisia ääniä ryhmittäin A. Äänen korkeus -> säveltaso (juurisävelet: c, d, e, f, g, a, h)

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2017

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2017 KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA 1(5) VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2017 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on voimassa oleva

Lisätiedot

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Kitaran vapaa säestys

Kitaran vapaa säestys SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitaran vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARAN VAPAAN SÄESTYKSEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily!

Opittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily! 1. Pörinää! Opittavia asioita Laulan reippaasti hyvässä lauluasennossa. Soitan soittimia. Kuuntelen keskittyneesti. Keksin sanoja, ääniä, rytmejä, liikkeitä ja sooloja. Opin rytminuotit taa ja ti-ti sekä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Huilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi HUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Sello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi SELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien):

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien): 8.1. Tuloperiaate Katseltaessa klassisen todennäköisyyden määritelmää selviää välittömästi, että sen soveltamiseksi on kyettävä määräämään erilaisten joukkojen alkioiden lukumääriä. Jo todettiin, ettei

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 2 (OPS 6)... 2 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Hamulan koulun valinnaisainetarjonta

Hamulan koulun valinnaisainetarjonta Hamulan koulun valinnaisainetarjonta LUKUVUOSI 2016-2017 Sisällysluettelo ILMAISUTAITO... 3 KUVATAIDE... 4 MUSIIKKI... 5 LIIKUNTA... 6 OHJELMOINTI JA ROBOTIIKKA... 7 TEKNINEN TYÖ... 8 2 ILMAISUTAITO 5.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.6 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä

Lisätiedot

1. Jakso/Perusteet/E -kieli

1. Jakso/Perusteet/E -kieli okitara Louhimo projekti Jakso 1/Perusteet/E -kieli 1 okitaran vapaat kielet 11 okitaran vapaat kielet; siirtyminen kieleltä toiselle 12 E -kielen: vapaa kieli ja neljä ensimmäistä nauhaa ääninä 13 E -kielen

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

KOKEILE 2VK ILMAISEKSI!

KOKEILE 2VK ILMAISEKSI! Mikä Rockway? Rockway.fi on yksi Suomen suurimmista e-oppimiseen keskittyvistä palveluista ja ylivoimaisesti suurin suomalainen soitonopetuksen verkkopalvelu. Palvelu aukesi vuonna 2007 ja oppeja palvelumme

Lisätiedot

Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( )

Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( ) Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli (8.2.2015) Johdanto Tarkastelemme sävelkorkeuksia (värähdystaajuuksia) yhden oktaavin alueella (esim. C1...

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Urut. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Urut. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Urut Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi URKUJENSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Lyömäsoittimet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LYÖMÄSOITINTEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Soiva ilo. lotta. wennäkoski. sopraanolle ja pianolle runo marjo heiskanen. Soiva ilo. Tila pisteiden välissä: ääni. Valtaa pisteissä, luulit,

Soiva ilo. lotta. wennäkoski. sopraanolle ja pianolle runo marjo heiskanen. Soiva ilo. Tila pisteiden välissä: ääni. Valtaa pisteissä, luulit, lotta Soiva ilo ennäkoski Soiva ilo Tila isteiden välissä: ääni Valtaa isteissä, luulit, soraanolle ja ianolle runo marjo heiskanen mutta väleissä luaus, mahtavin valta, kuljettajan voima ja kaikki mahdolliset

Lisätiedot

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen)

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen) 22 788 Lotta Wennäkoski Soiva ilo Soraanolle ja ianolle (Marjo Heiskanen) 201 Coyright by the Comoser All Rights Reserved No art o this ublication may be coied or reroduced in any orm or by any means ithout

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

TeknoEmo Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä Hyvät käytännöt

TeknoEmo Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä Hyvät käytännöt 1. HYVÄ KÄYTÄNTÖ Menetelmän kuvaus Oppitunnin tallentaminen ja jakelu Musiikkiteknologia tukee soitinopetusta. Soitto- tai laulutunnin tallenne, sosiaalinen media, Soitonopetus, laulunopetus. Soitto- tai

Lisätiedot

KOKEILE 2VK ILMAISEKSI!

KOKEILE 2VK ILMAISEKSI! Mikä Rockway? Rockway.fi on yksi Suomen suurimmista e-oppimiseen keskittyvistä palveluista ja ylivoimaisesti suurin suomalainen soitonopetuksen verkkopalvelu. Palvelu aukesi vuonna 2007 ja oppeja palvelumme

Lisätiedot

Kolmannen luokan opetettavat asiat

Kolmannen luokan opetettavat asiat METODIOS Pörinää Kolmannen luokan opetettavat asiat LULMINEN hyvä asento hengitys- ja äänentuottoelimistöön tutustuminen eläytyvä, ilmeikäs laulaminen ja esiintyminen kaanon korvakuulolaulut SOITTMINEN

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma. Leevi Lehikoinen MODERNIEN SOINTUARPEGGIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN JAZZIMPROVISOINNISSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma. Leevi Lehikoinen MODERNIEN SOINTUARPEGGIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN JAZZIMPROVISOINNISSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Leevi Lehikoinen MODERNIEN SOINTUARPEGGIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN JAZZIMPROVISOINNISSA Opinnäytetyö Toukokuu 2017 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2017 Musiikin koulutusohjelma

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)...

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Pianon vapaa säestys

Pianon vapaa säestys SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Pianon vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2006 www.musicedu.fi PIANON VAPAAN SÄESTYKSEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET

Lisätiedot

HUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

HUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia HUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme huilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

Opi soittamaan kitaraa viikossa!

Opi soittamaan kitaraa viikossa! Opi soittamaan kitaraa viikossa! Onneksi olkoon ja tervetuloa kitaransoiton maailmaan! Koska luet tätä, olet mitä ilmeisimmin päättänyt oppia soittamaan kitaraa - viikossa! Tässä kirjasessa on tiivistettynä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA

AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA VAPAA SÄESTYS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT (OPS 6)...

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

JAZZ JA IMPROVISOINNIN OPETTAMINEN KOULUSOITTIMILLA

JAZZ JA IMPROVISOINNIN OPETTAMINEN KOULUSOITTIMILLA JAZZ JA IMPROVISOINNIN OPETTAMINEN KOULUSOITTIMILLA Pro gradu tutkielma Musiikin laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2005 Pulkkinen Ville-Pekka JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen Tekijä

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma

Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma Musiikkikasvatuksen toiminnan visio: Musiikkiluokilla opiskellut oppilas on monipuolisesti musiikista innostunut ja osaava, yhteistyökykyinen, aktiivisesti

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT

AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Liiteosa 10.9.2015/KS AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Sisällysluettelo Varhaisiän musiikkikasvatus 3 Piano 3 Jousisoittimet 6 Viulu 6 Alttoviulu 7 Sello 7 Kontrabasso 7 Puupuhaltimet 8 Huilu 8 Klarinetti

Lisätiedot

BLUES AVAIN IMPROVISOINTIIN

BLUES AVAIN IMPROVISOINTIIN BLUES AVAIN IMPROVISOINTIIN OPPIMATERIAALIA TIETOKONEAVUSTEISEEN PIANONSOITTOON Heikki Saunanen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

- la - pe - li pa. kannattaa panostaa. Jokaisella ihmisellä on rytmitaju. Muuten. - la - pe - li. siksi pelkästään paperilla tai päässä harjoittelu

- la - pe - li pa. kannattaa panostaa. Jokaisella ihmisellä on rytmitaju. Muuten. - la - pe - li. siksi pelkästään paperilla tai päässä harjoittelu . Sauli Heikkilä, Roope Aarnio Veikkaan, että aika monella musiikin harrastajalla on tullut joskus mieleen, että minäpä otan nuoteista selvää. Ryhdyn opiskelemaan musiikin teoriaa! Eipä aikaakaan, kun

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot