Sorvin äärestä. Vanerintekijät vauhdissa - projekti. K&J Foods henkilöstöravintola. Tapio - yhtye seikkaili musiikkivideomaailmassa

Transkriptio

1 Sorvin äärestä PUULIITON SUOLAHDEN AO51 JÄSENLEHTI Vanerintekijät vauhdissa - projekti Sivu 4 K&J Foods henkilöstöravintola Sivu 10 Tapio - yhtye seikkaili musiikkivideomaailmassa Sivu 14

2 Päätoimittajalta Viimeistelyn valtimo ahtautui Koivuvaneritehtaan uusi työstölinja rakenteineen valtasi suuren osan viimeistelyosaston loppupäästä. Uudistuksen myötä puolivalmisteiden varastointitila kuihtui invaasion takia oleellisesti. Myös työstettävät havutehtaalta tuodut levyt vievät tilaa. Logistisesti tämä tarkoittaa sitä, että entistä suurempi osa viimeistelyn loppupään työpisteiden käsittelyyn tarkoitetuista levyistä joudutaan varastoimaan jatkossa viimeistelyn alkupäähän. Materiaalin edestakainen kuljettaminen trukein lisääntyy siis entisestään. Kun korjaamon uusi sisäänkäynti vielä sijoitettiin työstölinjan vastaiselle seinustalle, niin mukaan saatiin myös lisääntynyt potkulauta - ja jalankulkuliikenne ahtaalla ja vilkkaalla väylällä. Yhtälöllä vähemmän tilaa, enemmän liikennettä saadaan tulokseksi lisääntynyt henkilö-ja materiaalivahingon riski. Vuoronvaihde töihin tulijoiden ja töistä lähtijöiden myötä nostaa riskit toiseen potenssiin. Trukkiliikenne voitaisiin tietysti keskeyttää siihen asti, kunnes vuoronvaihde on ohi, mutta tuotantoon saattaa tulla tuolloin katkoksia. Mainittakoon, että töihin tulijat alkavat kulkea trukkien liikennöintiväylällä jo reilusti puoli tunti ennen varsinaista vuoronvaihtoa ja poislähtijöitä kulkee vielä vartin verran vaihdon jälkeen. Vähän vajaa tunti ilman trukkiliikennettä tarkoittaa osittain seisahtunutta tuotantoa. Ohjetta trukkiliikenteen keskeyttämiseen vuoronvaihdon aikana ei ole annettu. Trukinkuljettajilta vaaditaan entistä suurempaa harkinnanvaraisuutta ja tarkkaavaisuutta siirrettäessä materiaalia vuoronvaihdon aikana. Tämä koskee luonnollisesti kaikkia muitakin osastoja, mutta viimeaikaiset muutokset huomioon ottaen erityisesti viimeistelyä, jossa liikenne on vilkastunut oleellisesti viime aikoina rakenteellisten muutosten takia. Suunnitteilla on uusia trukkiliikenteestä vapaita uria jalankulkijoille. Toivottavasti ne saadaan pikaisesti suunnittelupöydältä käytäntöön. Ensimmäisessä ilmestyneessä Sorvin Ääressä-lehden artikkelissa vuodelta 2005, joka oli tuolloin tehtaan henkilöstölehti, käsiteltiin biomoottorilla kulkijoiden ja trukkiliikenteen symbioosia. Ehkä on syytä lainata itseään ja kerrata pienin lisäyksin, mitä jalankukijoiden olisi hyvä huomioida kulkiessaan tehtaalla trukkiliikenteen seassa. Älä kulje trukin haarukoilla olevan kuorman alitse Varo kaarteita, joissa on näköesteitä Ole erityisen varovainen, jos havaitset, ettei kuljettaja näe sinua Tehdasmelun takia et kuule takaa lähestyvää trukkia. Vilkuile välillä olkasi yli Vältä menemistä liikkuvan trukin lähelle Älä aja kovaa potkulaudalla Vältä matkapuhelimen, tai muun laitteen käsittelyä kulkiessasi Älä säntää ajoväylälle tullessasi näköesteen takaa. Katso ensin Trukinkuljettaja on ihminen ja ihmiset tekevät toisinaan virheitä Sisällys 3 Työsuojelurintamalta 4 Vanerintekijä vauhdissa 6 Luottamuksella 8 Puheenjohtajan viesti 9 Kurmeeta vai karmeeta? 10 K&J Foods Oy 12 Havutehtaan kuulumisia 13 Puuliiton lomaetuisuuksia 14 Tapio-orkesteri seikkailee 16 Sanataidetta Junnulta Kari Suutari Sorvin äärestä Puuliiton ammattiosasto 51 jäsenlehti Julkaisu 4 kertaa vuodessa Toimitus: Päätoimittaja Kari Suutari. Toimittajat Jouni Neste, Jani Väisänen, Marilla Hokkanen, Kari Häkkinen, Heiki Orupõld, Juha-Pekka Pellinen. Juttuvinkit ja yhteystiedot: Puh: kari.suutari@pp.inet.fi ja jouni.neste@finnforest.com Taitto: Kari Suutari. Kannen kuva: Jouni Neste. Seuraava numero ilmestyy syys-lokakuussa

3 Työsuojelu Työsuojelurintamalta Kevät ja alkukesä ovat olleet vauhdikasta aikaa työsuojelurintamalla. Havun pitkään jatkunut liimauksen ongelma saatiin vihdoin ratkaistua ja on palattu aikaan, jolloin altistumisia ei ole enää ilmennyt. Tämä opetti varmasti laajemminkin sen, etteivät pelkästään raja-arvot voi olla ainoita mittareita, joilla mitataan työntekijöiden altistumista kemikaaleille. Työntekijöiden tuntemukset ja oireet pitää olla ensisijalla, kun mietitään vaihtoehtoja mitä kemikaaleja käytetään. Raha ei voi mennä terveyden edelle missään tapauksessa. Varsinkaan jos tiedämme valmistajan, jolla on tarjota tuotetta, joka ei aiheuta iho - ja hengitystieoireita. Liimauksen palautetilaisuus pidettiin tehtaan ruokalassa. Tilaisuuden piti Työterveyslaitoksen tutkija Juha Laitinen. Tilaisuuteen osallistui koivu ja havutehtaalta n. 25 työntekijää, eli kiinnostusta riitti. Tilaisuus aloitettiin kertomalla mistä oli lähdetty, kun ongelmat puhkesivat ja mihin ollaan tultu. Tutkija kertoi hyvin tarkasti käytössä olevien kemikaalien vaaraominaisuudet ja niiden tunnistamisen esim. r-lausekkeet, jotka löytyvät käyttöturvallisuustiedotteista. Mittausmenetelmät käytiin läpi. Siis mitä on mitattu ja minkälaisilla laitteilla. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet fenolin, metanolin ja formaldehydin osalta kerrottiin hyvin kattavasti. Terveysvaikutuksilta pahin näistä kolmesta on formaldehydi, joka on syöpävaarallinen kemikaali. Kemikaalien valmistajien erot ja johtopäätökset esiteltiin myös mielestäni erittäin hyvin. Varmaa ja tutkittua syytä ongelmien aiheuttajaksi ei pystytä varmuudella kertomaan. Oireiden loppuminen valmistajan vaihtuessa kuitenkin on varmaa. Toivottavasti tästä ikävästä ja pitkään kestäneestä ongelmasta työnantajakin otti opiksi, eikä lähde sooloilemaan ainoastaan säästötoimet mielessä, kun miettii vaihtoehto eri toimittajien välillä. Tapaturmia tehtailla on sattunut ja sairauslomaan niistä on johtanut koivutehtaalla yhdeksän tapausta ja havutehtaalla kuusi tapausta. Sairaslomien pituudet ovat kaikissa tapauksissa pysyneet alle kymmenessä päivässä, eli onneksi mitään vakavampaa ei ole sattunut. Ammattitautiepäilyjä liimasta johtuen tehtailla on ollut yhteensä neljä tapausta. Lpt ilmoituksia on tehty 43 kpl. Uusien konelinjojen turvatarkastukset on tehty. Korjaavat toimenpiteet tehdään välittömästi niissä, jotka nousivat esiin tarkastuksissa. Uusien konelinjojen suojaukset ovat viety hyvin pitkälle, eli kaikki liikkuvat osat ovat hyvin suojattu seinillä ja valoverhoilla. Toki tarkkana pitää aina olla, kun työskennellään koneiden kanssa. Työpaikkaselvitykset on aloitettu jalostetehtaalla ja riskiarviointiryhmäkin pääsee aloittamaan pikapuoliin. Kemikaalien vaaraominaisuuksien tunnistaminen Tarkastelemalla aineiden varoitusmerkkejä ja R-lausekkeita voidaan alustavasti hahmottaa aineiden käyttöön liittyvät haittavaikutusten vakavuudet. TAULUKKO 1. Kemikaalin haittavaikutukset käyttöturvallisuustiedotteiden R-lausekkeiden perusteella. Fenoli Formaldehydi Metanoli R11 Helposti syttyvää. R23/24/25 R23/24/25 R23/24/25 Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. R34 R34 Syövyttävää. R39/23/24/25 R39/23/24/25 Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien R40 vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. R43 R43 Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. R48/20/21/22 R68 Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Pysyvien vaurioiden vaara. Kopio työterveyslaitoksen työhygieniamittausten lomakkeesta Teksti: Jani Väisänen 3

4 Työhyvinvointi Vanerintekijät vauhdissa: Uusi ehompi minä Postissa saapui tehtaalta kirje. Luin sen hämmentyneenä moneen kertaan. Minut oli kutsuttu Vanerintekijät vauhdissa - projektiin. Siinä vaiheessa se ei kertonut mitään. Olin nähnyt nimen kehityskeskustelu-lapussa ja muuten olin aivan tietämätön koko hommasta. Töissä otin taukokopissa jutun puheeksi ja minulla olikin lähipiirissä kaksi edellisestä projektista. He suitsuttivat kokemustaan ja kertoivat juttuja mm. koskenlaskusta. Sitten aloin epäillä, että minut olisi kutsuttu vahingossa. Minähän olen ihan liian hyväkuntoinen. Olisihan paljon työntekijöitä, jotka ansaitsisivat tilaisuuden ennen minua. Ensimmäisessä tapaamisessa sitten selvisikin että kutsusta huolimatta ihmiset eivät halunneet tai pystyneet osallistumaan. Ryhmää oli yritetty kasaan jo vuoden vaihteessa. Tarkoitus oli että ryhmään otettaisiin 10 osallistujaa. Saimme kasaan kahdeksan ja tällä kertaa ryhmä pääsi aloittamaan. 4 Alkutilanteen arviointi Vauhtiporukka kokoontui infoon huhtikuussa ja saimme aikataulun seuraavalle kahdelle kuukaudelle. Vetäjinä oli fysioterapeutti Heikki Lumperoinen ja terveydenhoitaja Tuula Mäkeläinen. Sovittiin alkutarkastusajat molemmille ohjaajille. Heikki testaisi meidän kuntoa kuntopyörällä ja suorituskyky-testillä ja Tuula muuta terveyttä. Jokaisen testaus tehtäisiin meidän tarpeita huomioiden, verikokeita tai jopa lääkärintarkastusta myöten. Projektissa pääpaino oli hiukan enemmän liikkumisessa ja loppu teoriaa ja keskustelua. Osa on valmiiksi räätälöity ja loppu tehtäisiin osallistujien tarpeiden ja halujen mukaan. Parannetaan ja estetään tuki- ja liikuntaelin sairauksia sekä autetaan työssä jaksamista. Oman lajin löytäminen Infosta menimme keilaamaan. Projektissa kokeillaan erilaisia urheilulajeja ja toivotaan että jokin saisi kipinää. Ketään ei voi pakottaa liikkumaan tai harrastamaan. Meille tehtaalaisille olisi kuitenkin hyvin tärkeää harrastaa jotain raskaan vuorotyön vastapainoksi. Ei sen tarvitse olla mitään hampaat irvessä väkisin tekemistä Tuula Sipponen ja Päivi Niskanen vaan jotain mielekästä. Vauhtiporukalle oli suunniteltu myös keppijumppaa, sauvakävelyä Kapeenkosken kauniissa maisemissa ja kuntosali-opastusta. Itselleni kuntosali on ollut henkireikä ja voiman lähde jo kolme vuotta. Lähdin kuitenkin innolla kuntosalille ja pyysinkin itselleni selälle uusia vinkkejä. Likeassa olen käynyt myös zum- Akkukaavio bassa, bodybalanssissa ja bodyattacissa. Kahvakuula ja bodybomp kiinnostaisi vielä. Mitä ne ovat, selviää Likean nettisivuilta. Mistä akkuun virtaa? Ensimmäinen teoria oli keskustelua toimintakyvystä ja samalla Tuula piti meille

5 Työhyvinvointi rentoutumisharjoituksen. Kiireisessä arjessa kun hössötetään, ei muisteta ajatella elämämme tärkeitä asioita. Tuula teki meille harjoituksen, jossa piirsimme paperille akun. Akun toiselle puolelle piirsimme plussan ja toiselle miinuksen. Plussan puolelle listasimme asioita mitkä tuo akkuun virtaa ja miinukselle ne mitkä vie virtaa. Ketään ei varmaan yllätä, että meidän työ oli lähes poikkeuksetta miinuksella. Raskas fyysinen vuorotyö ei juurikaan lataa akkua. Vastapainona olivat kuitenkin työkaverit. Plussalla oli myös luonto, liikunta ja ystävät. Jotkut asiat saattoivat kuulua molemmille puolille, kuten sukulaiset. Keskusteltiin miten vähälle jää asiat, jotka auttaisivat meitä jaksamaan. Harjoitukseen kuului vielä, että valitsimme miinus puolelta yhden asian, jonka vaikutusta yritämme vähentää ja plussalta jonkun jota lisäämme. Lupasin itselleni viettää enemmän aikaa ystävien parissa, mutta miten työn kuormitusta saisi pienenettyä? Kotitehtäviä ja ravintotietoutta Lisää kotitehtäviä saatiin kun terveydenhoitaja Piia Võsokovski piti meille luennon ravinnosta. Kotitehtävänä on miettiä itselle päätavoite ja sen tavoittelu aloitetaan 1-2 osatavoitteella. Jokainen miettii sitten mikä olisi projektin henkilökohtainen tavoite. Onko se painonpudotus, parempi kunto tai jokin muu? Tietopaketissa selvisi että vuorotyöläisillä on suurempi riski saada sydän- ja verisuonitauteja sekä ruuansulatushäiriöitä. Meillä on paljon tietoa ravinnosta, mutta onko sitä jo liikaakin? Miten sitä kaiken maailman karppaus- ja laktovegaani-ohjeiden keskellä tietää miten syödä? Sitten vielä pitäisi ottaa huomioon ilmastonlämpenemiset ja myrkkykurkut. Piian ohje oli sovittaa syöminen omien tarpeiden mukaan. Kaikille ei sovi 2 tunnin välein syönti. Kuitenkin olisi hyvä syödä ainakin yksi lämmin ateria päivässä. Yövuorossa suositellaan että syötäisiin pääateria kello yksi. Vältettäisiin piristäviä juomia, kuten kahvia viisi tuntia ennen nukkumaan menoa. Helteellä huolehdittaisiin nesteistä ja se voisi olla myös urheilujuomaa. Nestettä tarvitaan normaalisti 2 3 litraa ja helteellä jopa enemmän. Syödään monipuolisesti mutta kohtuudella. Yksilöllistä arviointia työssä jaksamiseen Kuinka moni on kuullut että työn vastapainoksi olisi harrastettava liikuntaa? Kysyin Piialta että mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Hän kertoi että se on arvioitava jokaisen kohdalla erikseen. Sitä ei voi tuosta vaan ylhäältä määrätä. Jotta sen voisi määrittää, pitää arvioida työn kuormittavuus ja työntekijän vahvuudet ja heikkoudet. Sen vuoksi osa selviää työstä leikiten ja toinen särkee itseään. Eikä niin pitkälle tarvitsisi mennä. Piia kertoi että Mika Räisänen ja Miika Karttunen Piia luennoimassa hän ohjaa työntekijöitä Heikin opastukseen. Varsinkin jos työntekijä ei harrasta juurikaan liikuntaa, niin opastus on tärkeää tulevan työssä jaksamisen kannalta. Onko se sitten jonkun lihasryhmän vahvistusta tai sitten venytystä, arvioi työntekijä ja Heikki. Työterveysaseman palveluita ja opastusta käytetään ihan liian vähän, arvioi Piia. Meiltä saa ohjausta ja neuvontaa esim. painon pudotukseen, kunnon kohotukseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Eikä tarvitse olla vaivoja vaan ennalta ehkäistäisiin mahdollisia ongelmia. Lomautukset painavat vielä työntekijöitä Tehtaan tämänhetkisestä tilanteesta Piia sanoo, että työntekijät kestivät ja jaksoivat lomautusten yli, mutta nyt kun tilanne alkaa normalisoitua, niin tulee työuupumukset ja rasitukset pintaan. Tämä on huomattu myös työterveyshuollossa ja henkiseen jaksamiseen panostetaan. Uutena palveluna on työpsykologi Heidi Valjakan vastaanotto joka toinen viikko tehtaan terveysasemalla. Piia kiteyttää Vanerintekijät vauhdissa projektin sanoman näin: Ihmisen pitää itse tehdä töitä oman kunnon ja jaksamisen eteen. Kukaan ei voi tehdä niitä sinun puolestasi. Siihen saa kuitenkin apua, tukea ja neuvoja työterveyshuollosta. Seuraaviin projekteihin kannattaa kysyä mukaan, jos kokee että hyötyisi kokeilusta. Lopulliset valinnat tekee kuitenkin projektin vetäjät. Marilla Hokkanen Tuula Taivalmäki ja Reet Tolk kuulolla 5

6 Ammattiosasto Luottamuksella Luottamuksella kolumni alkaa tästä, kesäkuun numerosta ja jatkuu lehdessämme toistaiseksi. Kolumnissa otan kantaa niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin työelämän teemoihin, joita kulloinkin maamme keskusteluissa esiintyy. Korostan vanhan hiihtoliiton miehen tapaan, että kirjoitukset ovat minun omia näkemyksiäni ja mielipiteitä. TES-neuvottelut syksyllä 2011 sopu vai sota? Viimesyksyisen työtaistelun jälkeen on mielenkiintoista katsoa, onko työnantajan asenne muuttunut neuvotteluissa. Uskoisin, että samankaltaista heikennysesitysryöppyä ei tällä kertaa tule. Kuitenkaan en jaksa uskoa, että ne jäisivät kokonaan neuvottelupöydästä pois. Työnantajan tyyli on ollut aina koettaa kepillä jäätä. Ihmettelen tätä tyyliä. Työnantajan neuvottelijat ja yritykset, joita he edustavat, käyttäytyvät päinvastoin neuvottelupöydän ulkopuolella. Se näkyi myös viime syksyn työtaistelussa, jossa työnantajan rivit hajosivat pahasti. Se näkyy myös ns. paikallisissa neuvotteluissa, joita käymme työpaikoilla. Sopimushakuisuus on huomattavan paljon suurempaa, kuin TESneuvotteluissa konsanaan. Työnantajan edustajien tempoileva politiikka aiheuttaa vuositasolla huomattavat menetykset kansantaloudelle, eikä siihen kiinnitetä mitään huomioita. Median huomio kiinnittyy vain toiseen osapuoleen ja usein syyttävään sävyyn. Ei ole vaikea arvata, mikä tähänkin asiaan vaikuttaa. Media unohtaa kysyä sen tärkeimmän kysymyksen ennen jutun kirjoittamista. Kysymys on, miksi tähän tilanteeseen on tultu?. Taustat unohdetaan tarkistaa ja tuodaan vain esille, paljonko lakkoilevat hankkivat ennestään. Annetaan kuva ahneudesta. Sitä media tekee aina neuvotteluiden ajauduttua työtaisteluun. Samaan tyyliin moni yksityishenkilö kirjoittaa sosiaalisessa mediassa ja lehdistön yleisöosastoilla. He unohtivat tarkistaa mihin mekaanisen metsäteollisuuden palkat asettuvat teollisuuden palkkavertailussa. Viime syksynä oli suorastaan nautinnollista hiljentää muutama äänekäs työnantajan agitaattori faktatiedoilla asiasta. Tietämättömät ihmiset samaistivat tulomme paperiteollisuuden tuloihin. Paikallisessa mediassa muutama metsänomistaja-mummo oli huolissaan myrskytuhopuistaan. Syyttivät työntekijöitä siitä, että heidän luokillaan olevat perintömetsät jäävät vakuuttamattomina lahoamaan metsään, koska työntekijät lakkoilevat olemattomista syistä. Siellähän ne ovat lahonneet jo vuosia odottamassa sitä suurinta hintaa, millä ne voisi myydä. Eivät ne ainakaan metsäteollisuuden raakaainepulaa ole olleet helpottamassa ennen Asta-myrskyä. Sen jälkeen itku olikin suuri. Oli lähellä jäädä se kuuluisa hätä käteen. Raaka-ainepula on muutoinkin vaikuttanut mekaanisen metsäteollisuuden TES-neuvottelupöydässä viime vuosina. Samoin kuin markkinatilanne sekä EK:n linjaukset ja hallituspolitiikka. Puutulleista nyt puhumattakaan. Sanomatta on selvää, että porvarienemmistöisen eduskunnan aikana on helpompaa työnantajan vaatia ja pyrkiä määräämislinjalle neuvotteluissa. Heillä on sille tuki lainsäätäjältä. Porvaripuolueet ovat kerran neljässä vuodessa duunarien ylimpiä ystäviä. Ikävä kyllä se aika on yleensä hyvin lyhyt, kestäen korkeintaan kuukauden. Äänten laskennan jälkeen populismin kukkanen kuihtuu ja koettaa arki. Viimesyksyisen mekaanisen metsäteollisuuden allekirjoituspöytäkirja on voimassa saakka. Se on irtisanottava noudattaen 2 kk irtisanomisaikaa. Tällä 2 kk:n ajanjaksolla on sovittava palkan korotuksista, jotka ulottuvat TES:n voimassaoloajan loppuun. Jännityksellä odotan millaisessa ilmapiirissä ne alkavat. Maailman talouden kehitys ja Euroopan tilanne vaikuttaa valtavasti neuvotteluiden tilaan ja neuvotteluhaluun. Neuvotteluja tunnustellaan varmasti syys lokakuun aikana. Maaperää tutkitaan puolin ja toisin. Markkinatilanne on varmasti ratkaisevassa asemassa siihen, miten ja millä intensiteetillä neuvottelut alkavat. Raaka-aine ja metsäpolitiikka sanelevat oman osansa tähän prosessiin. Palkanmaksukykyä yrityksillä pitää olla, jotta neuvottelut etenevät. Teollisuuden näkymät ovat kohtuullisen hyvät koko kuluvan vuoden ajan. Eikä suuria uhkakuvia ole olemassa ensi vuodelle, ellei euroon kohdistuvat paineet pääse muuttamaan kuvioita liikaa. Mekaanisen metsäteollisuuden päämarkkina-alue on Eurooppa. Jos euro kaatuu tai euromaita uhkaa konkurssi, antaa se varmasti oman mausteensa myös metsäteollisuuden tilauskantoihin ja kannattavuuteen. Uhkana on uuden laman syntyminen juuri kun edellisen pohjalta ollaan nousemassa. Tässä tilanteessa on työnantajan helppo lähteä heikennysten linjalle jälleen kerran. Mikäli kaikki menee hyvin ja markkinat vetävät sekä raaka-ainehuolto on turvattu, on tilanne aivan toinen. Mitä tavoitteita neuvottelussa pitää nostaa esiin Palkankorotukset ovat tietysti tärkeitä. Teemana tulee olla mekaanisen metsäteollisuuden ansiotason nousu teollisuuden keskiansiovertailussa keskitason yläpuolelle seuraavien neljän vuoden aikana. Meidän on lähdettävä hakemaan tälle tavoitteelle kustannusten puolesta kestävää kehitystä. Työnantajat saavat lisää kilpailuetua, tuloksentekokykyä ja palkanmaksukykyä kun panostamme työhyvinvointiin. Työaikakysymykset, koulutus, työsuojeluasiat, yhteisten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen sekä luottamusmiesten aseman parantaminen antavat tälle kehitykselle mahdollisuuden onnistua. Työhyvinvoinnin lisääntyminen maksaa itsensä takaisin yrityksille hyvällä tuotolla. Työnantajan on pakko tunnustaa ne tosiseikat, että työurat eivät pitene ilman satsauksia työhyvinvointiin. Perheen ja työn yhteensovittaminen on ollut juhlapuheissa esillä edellisen vuosikymmenen ajan. Tällä vuosikymmenellä puheiden aika on ohi. Nyt pitää sopia asioista. Markkinavoimien ja kapitaalin pitää ymmärtää se tosiseikka, että raha ei tule tyhjästä. Sillä on aina tekijänsä. Liitto joka taistelee Puu ja erityisalojen liitto eli tutummin Puuliitto on liitto joka taistelee. Pitää kuitenkin muistaa, että liitto on sen jäsenet. Jäsenet muodostavat ammattiosastot, jotka kuuluvat liittoon. Se tarkoittaa sitä, että Puuliiton on panostettava ammattiosastojen toimintaan. Osastoihin on löydettävä aktiivisia ja sitoutuneita vetäjiä puheenjohtajiksi ja sihteereiksi sekä toimikunnan jäseniksi. Luottamusmiehet ovat avainase- 6

7 Ammattiosasto massa osastojen toiminnassa. Osastojen kokoa pitää kasvattaa ja niiden vetäjien toimenkuvaan ja korvauksiin on panostettava enemmän. Toimintaa pitää ammattimaistaa. Näin toimien slogan "liitto joka taistelee" pitää edelleen paikkansa. Liitto ei tätä työtä voi kuitenkaan tehdä yksin ja päävastuu onkin suurilta osin osastoilla itsellään. Liitto voi tukea tätä prosessia ja auttaa luomaan tilanne, jossa on mahdollista päästä tähän tavoitteeseen. Toteutuakseen tämä tarvitsee myös sääntöuudistuksia, jotka voidaan tehdä vain liittokokouksissa liittokokousaloitteiden kautta. Keskushallinnossa ei tarvita niin paljoa väkeä, vaan voimia on keskitettävä kentälle. Nykyinen it-teknologia on käytettävä hyväksi verkostoitumisessa. Tehokas toiminta takaa parhaan vastineen jäsenen maksamalle jäsenmaksulle. Jäsen maksaa siksi, että hän haluaa etujaan ajettavan. Ei siksi, että on mukava vain kuulua liittoon. Puuliittolaisten, kaikkien meidän pitää kysyä pärjäämmekö tulevaisuudessa yksin, vai onko suurempi liittokokonaisuus parempi vaihtoehto. Itse haluan nähdä metsäklusteriliiton synnyn jo lähivuosina. Työnantaja on tämän liikkeen tehnyt jo vuosia sitten, vielä ei ole liian myöhäistä yhdistää työntekijöiden voimavaroja. Minusta luonnollinen yhteistyökumppani on Paperiliitto. Jouni Neste OSASTO TIEDOTTAA INFOA JÄSENMAKSUVAPAUTUKSESTA Liiton sääntöjen mukaan sekä työttömyysoikeuden vuoksi tulee jäsenen huolehtia jäsenmaksuista, tai ilmoittaa jäsenmaksuvapaudesta jäsenyyden turvaamiseksi jäsenrekisteriin p (vaihde) Jäsenmaksuvapautuksen perusteet: - kun jäsen jää Kelan päivärahalle - lähtee suorittamaan varusmiespalvelusta - jää äitiyslomalle - jää hoitovapaalle - lähtee opiskelemaan tai jää kuntoutustuelle. Kopio kuntoutustukipäätöksestä - joutuu kärsimään vankeusrangaistusta - vapaajäsenoikeuden saat 35v. jäsenyydestä, tai eläkkeelle jäätyäsi 25v. jäsenyydestä. Vapaajäsenyys on aina haettava! Rästimaksuoikeus on enintään kuusi kuukautta, maksamattomat jäsenmaksut voi maksaa kuusi kuukautta takautuvasti. Kelan työttömyyspäivärahalla olevat ilmoittavat kuuden kuukauden välein, eli niin pitkään kun saavat työtä. Myös Särmä lehdessä on ajankohtaista tietoa jäsen- ja työehtosopimus-asioista. Ao 51 taloudenhoitaja Tiina Visulaaka 7

8 Ammattiosasto Puheenjohtajan viesti Vientiteollisuuden elpyminen näkyy myös jäseniemme työpaikoilla. Lomautukset ovat peruuntuneet ja tilauskannat ovat hyvät. Kesätyöntekijöitä on palkattu useita, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan myös kesälomien aikana. Kaiken kaikkiaan näkymät ovat tällä hetkellä hyvät, mutta tulevan syksyn ja talven osalta ennusteet ovat kovin erilaisia. Varovaisuus näkyy myös työpaikoilla, kun työnantajien rohkeus ei riitä lisäämään käyntiaikoja. Lisäkapasiteetille olisi tarvetta, mutta pelko "kenen pää joutuu pölkylle" on jopa koominen. Ehdotuksia tulee toki työnantajapuolelta erilaisista käyntiaikamalleista, joihin sisältyy aina jokin heikennys ehdotus esim. työajanlyhennysprosentin laskeminen. Tämä ihmetyttää kovasti, kun työnantaja haluaa heikennysehdotuksilla taas työntekijöitä maksajaksi. Sairauspoissaolot ovat kohonneet teollisuudessa ja myös muilla aloilla hälyttävän korkeiksi. Asiantuntijoilta toki selityksiä löytyy monenlaisia sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Työterveyshuollon viesti kuitenkin on että, työntekijät ovat sinnitelleet laman ajan esim. siirtämällä leikkauksia ja olemalla jopa sairaana töissä, koska pelko työpaikkojen menetyksistä on ollut suuri. Pahimman laman mentyä ohi ongelmat ovat puhjenneet pintaan ja esim. mentaalipuolen ongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. Laitteisiin ja koneisiin investoidaan miljoonia ja takaisinmaksu lasketaan tuottavuudella. Tätä ajatusmallia pitäisi myös kohdentaa henkilöstö investointeina. Tyytyväinen ja oikeudenmukaisesti kohdeltu työntekijä on yrityksille kullan arvoinen asia. Osastomme toiminta on ollut aktiivista koko alkuvuoden ajan. Talvipäivät olivat erittäin onnistuneet ja väkeä oli paikalla runsaasti. Pilkkimestaruus oli Tauno Oksasen ylivoimaa yli viiden kilon saaliilla. Naisten puolella Tarja Martikainen oli voittaja yli kahden ja puolenkilon saaliilla. Lasten hiihtokilpailut olivat myös onnistuneet, vaikka osallistujia oli vähän, ei se vaikuttanut kilpailuhenkeen. Poniajelun järjestivät Miika ja Eija Karttunen ja moottorikelkka ajelusta vastasi totuttuun tapaan Solosen Pentti. Maittavat sapuskat paikalle valmisti Suolahden työttömät r.y:n emännät. Ammattiosastomme pitkäaikainen yhteistyö kumppanimme Keski-Suomen Osuuspankki osallistui pilkkikilpailuihin palkintojen muodossa. Kuntotapahtumassa oli totuttuun tapaan paljon merkintöjä. Uusina kohteina oli Risusaari ja Korpisaari, joissa kävijöitä oli myös mukavasti. Osastomme kesämökillä Tatulassa tehdään "pientä pintaremonttia". Puita kaadetaan rakennuksien ympäriltä ja rantaa siistitään myös, jotta saadaan auringon valoa tontille. Saunaan vaihdetaan uudet paneelit ja lauteet. Mökin ja saunan lukkopesät vaihdetaan myös uusiin ja avaimien lainaus tapahtuu ainakin aluksi vaneritehtaan työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen toimistolta. Tarkemmin ilmoitamme asiasta lukkojen vaihdon jälkeen osastomme nettisivuilla. Tarkoitus on budjetoida rahaa vuosittain mökin kunnostamiseen ja sen viihtyvyyteen. Mökin käyttöastetta on tarkoitus nostaa jäseniemme keskuudessa ja toimikunta haluaisikin kommentteja mökin kunnostuksien järjestyksestä ja muista tarpeista. Viestiä on tullut minulle jäseniltä mökin varaamisen suhteen, ettei tarvitsisi miettiä onko mökillä muita. Kunnostusten alkuvaiheessa voisi olla järkevää esim. mökin varaaminen viikonloppujen osalta. Osaston toiminnassa alkaa kesälomakausi, mutta kesän jälkeen on luvassa urheilukilpailut ja haulikkoammuntakilpailut. Näistä ja muista syksyn tapahtumista ilmoitamme erikseen osastomme Internet-sivuilla. Jani Väisänen AO 51:n puheenjohtaja Onnittelemme pyöreitä vuosia täyttäneitä jäseniämme 50 v. Hietasaari Jari, Hiironen Timo, Hytönen Merja, Kemppainen Sabiha, Koivuperä Pentti, Liimatainen Jari, Matikainen Kalle, Sipponen Tuula, Sohlman Olli, Temonen Pertti 60 v. Blom Raili, Kolje Viktor, Lahtinen Aimo, Nieminen Anja, Paananen Tauno, Pihlainen Eeva 70 v. Hokkanen Erkki, Minkkinen Esko, Neste Veijo, Särkkä Marja-Leena 80 v. Makkonen Kaapro 8

9 Bon appetit Kurmeeta T vai karmeeta? ämänkertaisessa "kurmeenurkassa" halusin jakaa jonkin grillausreseptin, sillä onhan kyseessä lehden kesänumero ja kaikkihan kesällä grillaavat, eikö? Neukkulan kasvatti kun olen, eli yhtä isoa iloista perhettä myös georgialaisten kanssa, mieleen tulee heti šašlõkk (suomalaisittain saslik). Lapsuudesta muistan lämmöllä kesäiset ulkoilmatapahtumat, joissa aina grillattiin saslikia. Vähemmän lämmöllä muistelen sitä kun serkkuni söi etikkamarinadissa lilluvia raakoja lihanpaloja suoraan kitusiinsa *puistatus*!! Kyseessä on siis yksinkertainen vartaaseen keihästettävä liha, jonka marinoimisessa vain mielikuvitus on rajana. Oma suosikkireseptini on tämä: Sekoita marinadi, kaada kuutioitujen lihojen päälle. Anna maustua kylmässä vähintään 3-4 tuntia, mieluiten yön yli. Pujota liha vartaisiin ja grillaa. Lisäkkeeksi voit grillata esimerkiksi sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä. SASLIK PIIMÄMARINADISSA (pitäisi riittää noin kuudelle) 1 kg possua paloiteltuna (kassleri käy parhaiten) 1 rkl suolaa 5 dl piimää yhden appelsiinin mehu yhden sitruunan mehu 1 tl pippurisekoitusta Heiki Orupõld 9

10 Finnforest K & J Foods Oy N imi ei kerro meille monellekaan juuri mitään. Kun kerron, että kyseessä on yritys jonka takaa löytyy tehtaiden ruokalan emäntä Kirsi Salmi, tunnistaa moni mistä on kysymys. Kirsi Salmi on tuore yrittäjä. Alalta hänellä on kokemusta vuosien ajalta ja oma yritys on pyörinyt noin kolme vuotta. - Jäin työttömäksi vuonna 2003, tällöin mietin vaihtoehtojani mitä teen jatkossa. Koulutus tai toiselle töihin meneminen olivat vaihtoehdot. Valitsin suurtalouskokin koulutuksen. Ammattitutkinnon jälkeen pääsin Eloselle töihin. Pian tämän jälkeen tapasin elämänkumppanini Jari Liimataisen. Jarilla on vahva yrittäjätausta ja hän kannusti minua perustamaan oman yrityksen. - Salainen haaveeni jo pienestä asti oli oma kahvila tai ruokala-alan yritys. Isäni kannusti myös vahvasti yrittäjäksi ryhtymistä. Aloitin oman yritystoiminnan vähittäiskauppojen kanssa. Teimme yhdessä avopuolisoni kanssa salaatteja ja patonke- 10 ja myyntiin moniin Keski-Suomen alueella toimiviin kauppoihin. Ensimmäinen ruokala syntyi Hirvaskankaan Spektriin - Ensimmäinen oma paikka avattiin Kauppakeskus Spektriin Hirvaskankaalle vuonna Lady & Luffens tarjosi ruokaa matkailijoille ja kauppakeskuksen asiakkaille. Spektri ja Hirvaskangas ei kuitenkaan osoittautunut paikaksi jossa tämän tyylinen yritys voisi menestyä. Syksyllä 2009 avautui mahdollisuus aloittaa tehdasruokalan pito Metsäliiton vaneritehtaiden ruokalassa Suolahdella. Tartuin tilaisuuteen ja lopetin toiminnan Spektrissä. Tehtaiden ruokalassa aloitin toiminnan loppuvuodesta viikon suunnittelu ja tuotteiden ostaminen ja tilien pito on iso osa ruokalayrittäjän päivää. - Tiesin hyvin haasteet mitä yrittäjä kohtaa. Minulla ei ollut suuria haaveita ja en rakentanut ruusuisia kuvia itselleni siitä mihin ryhdyin. Alalla aikaisemmin olleena tiesin mitä suurtalouskokin työ on ja mitä yrittäjältä vaaditaan, että yritys menestyisi ja toisi työn niin itselleni kuin muutamalle työntekijälle. Ruokala työllistää nyt itseni lisäksi tyttäreni Anne Salmen ja Iina Saarikon. Lisäksi välillä työssä on vapaapäivätuuraajia ja ruuhka-apulaisia tarpeen mukaan. Hyvät työntekijät ja ystävät auttavat jaksamaan tässä työssä, joka kuitenkin on oma haaveammattini. Työ ruokalassa on raskasta mutta antoisaa Parannettavaa on eivätkä ideat lopu kesken Yrittäjän arjessa on omat haasteensa ja työ on raskasta. Päivä ei pääty siihen kun työvuoro ruokalassa loppuu. Seuraavan Parannettavaa on paljon esimerkiksi ruokalassa itsessään. Lattiat menevät nyt kesällä remonttiin ja ilmeisesti tai ainakin

11 Finnforest toivottavasti, kalusteita ruokalassa uusitaan. Keittiön puolelle tarvittaisiin uusi uuni ja itse hämmentävä pata. Tässä kohtaan toimittajana täytyy sanoa, että ainoan itse hämmentävän padan tiedän Aku Ankasta Milla Magian keittiöstä. Myönnetään, keittiö ei ole minun valtakuntaani. Kehitys kehittyy myös suurtalouskeittiöissä huimaa vauhtia. Uusi tekniikka ja uudet laitteet auttavat säästämään aikaa ja rahaa keittiössä. Kylmätilat ja keittiönkin kalusteet pitäisi uusia mieluummin heti kuin myöhemmin. Näistä hankinnoista vastaa Metsäliitto. Raha on kuitenkin tiukassa Metsäliitossa tässäkin asiassa. - Olen usein pyytänyt vaneritehtaiden johdolta että keittiötä uusittaisiin. Hygieniamääräykset ovat tiukat ja laitteet ovat huonoja ja auttamatta vanhentuneita. Nyt saamme ruokalaan remontin, toivon mukaan saamme myös rahaa uusia välttämättömät asiat keittiön puolella, vaatii Kirsi Salmi. Ruokalistat pyritään pitämään monipuolisina - Laadin itse ruokalistat aina viikoksi eteenpäin. Toiveita otetaan vastaan ja niitä on myös toteutettu. Pyrin kuitenkin pitämään kiinni siitä, että tarjolla on hyvää Anne Salmi kotiruokaa ja riittävästi. Hintapaineita aina on olemassa, mutta suuria korotuksia ei ole ruuan hintaan tulossa. Yleisesti raaka-aineiden hinnat ovat nousseet pienessä ajassa joidenkin tuotteiden osalta jopa 30 %. Yritys elää, vaikka pieni onkin, samoilla talouselämän pelisäännöillä kuin suuret yritykset. Hinnan nousut on pakko huomioida myytävien tuotteiden hinnoissa. Muutoin edessä olisi yrityksen taloudellisen tilan romahtaminen. Suomessa on tällä hetkellä maailman kallein ruoka. Ja hinnat nousevat Euroopan kovinta vauhtia. Onneksi kuitenkin ruokalamme tarjoaa hyvää ruokaa laatuun nähden edulliseen hintaan. K & J Foods oy tarjoaa myös catering palveluita tilauksesta - Liikeideamme on alunperin perustunut siihen, että toimitamme kotiin ruuat, kakut, leivonnaiset, sämpylät, salaatit ja mitä kuuluukin aiheeseen ruoka. Toimitamme niin yrityksille kuin yksityisillekin henkilöille. Teemme juhlapalvelua esim. synttärit, häät, ristiäiset, polttarit jne. toimittamalla ruuat ja muun rekvisiitan ja olemalla paikan päällä tarvittaessa. Aina asiakkaan toivomusten mukaan suunnitellaan juhlat. Valmiita konsepteja ei ole, mutta ehdotelmia on, kertoo Kirsi Salmi liikeideastaan. Hinta muodostuu juhlan mukaan - Hinnoista esim. kermakakut 10-12:lle henkilölle ovat 23 ja henkilölle 35. Tarjouksemme on nyt kermakakut henkilölle 18 ja henkilölle 25. Kakut ovat reiluja, normaalia suurempia ja maukkaita leivonnaisia. Meidän kautta voi tilata myös ilotulitusnäytöksiä juhliin. - Haluan kiittää asiakkaitani. Ilman teitä ei minulla olisi mahdollisuutta tehdä tätä työtä ja pitää tehdasruokalaa. Toivon mukaan käytätte jatkossakin ruokalan palveluita ja annatte palautetta toiminnastamme. Näin voin kehittää toimintaa vielä parempaan suuntaan. Palautteen voit antaa ruokalassa olevaan palautelaatikkoon. Ruokalatoimintaa kehitetään myös yhdessä ruokalatoimikunnan kautta. Toimikunta koostuu eri tehtaan henkilöstöryhmien edustajista sekä tietysti yrittäjä on mukana toiminnassa. Palautteen voit antaa myös ruokalatoimikunnalle. Sorvin äärestä lehti kiittää osastomme puolesta Kirsi Salmea ja ruokalan työntekijöitä hyvästä ruuasta ja iloisesta palvelusta, jota ruokalassa asioidessamme saamme osaksemme. Teksti: Jouni Neste Kirsi Salmi Kuvat: Kari Häkkinen, Jouni Neste 11

12 Finnforest Havutehtaan kuulumisia Finnforestin Suolahden havuvaneritehtaan tuotantopäällikkö Jouni Österberg valaisi toimitukselle tehtaan tämänhetkistä tilannetta. Mikä on havutehtaan tilauskanta tällä hetkellä? Havuvaneritehtaan kokonaistilausmäärä on nyt runsaat 30 tuhatta kuutiometriä vuoden loppuun laskettuna. Täysillä siis mennään nykyiseen 3/6 työaikamalliin suhteutettuna. Onko tuotantotavoitteissa pysytty? Olemme jääneet selkeästi tavoitteista. Huhti-toukokuussa tehtaallemme tuli 40 kesätyöntekijää, joista suurimmalla osalla ei ollut aikaisempaa työkokemusta havuvaneritehtaalta. On selvää, että menee jonkin verran aikaa, ennen kuin aloittelija osaa työnsä ja pääsee normaaliin tuotantorytmiin mukaan. Onko raaka-aine riitänyt hyvin? Raaka-aineen saatavuus on ollut hyvä. Kevään kelirikotkaan eivät haitanneet tällä kertaa tukkien saatavuutta. Riihivuoren varastointialueella on lisäksi toistakymmentä tuhatta kuutiota reservissä. Mikä on uuden viilusaumurin tilanne tällä hetkellä? Valmista alkaa olemaan, tuotanto käynnistyy piakkoin oli 80 prosentin kapasiteettiajo. Se sujui ihan sen hetkisten odotusten mukaisesti. Ajoittaista ruuhkautumista oli leikattavien, eli huonoimman viilulaadun kanssa. Sellaista saumuria ei olekaan, joka ei takeltele huonojen viilujen kanssa. Paljonko havuvaneria tulee menemään läpi uudesta työstölinjasta? Havuvaneria työstetään tämän hetken tiedon mukaan noin 70 prosenttia linjan kapasiteetista. Loppu on koivuvanerin työstöä. Havuvaneria on tarkoitus työstää m³ vuodessa. Linja sijaitsee koivutehtaan puolella. Miten logistiikka hoidetaan? Jouni Österberg Asiaa harkitaan vielä. Yhtenä vaihtoehtona esille on tullut havuvanerilla lastatun trailerin ajaminen koivutehtaan sisäpihalle, josta trukki hoitaa materiaalin edelleen työstölinjalle. Kaavaillaanko lähitulevaisuudessa lisäinvestointeja? Paljonkin on mietinnässä, mutta sitä on vaikea vielä sanoa, mitä lopulta toteutetaan. Sen verran voi mainita, että saumauslinjan viereen on kaavailtu automaattista paikkauslinjaa. Ajankohta on vielä avoin, eikä lopullista päätöstäkään ole vielä tehty. Onko havutehtaalla mahdollisuuksia siirtyä TAM 3/7 vuorojärjestelmään? Vaikea kysymys ja siihen on vielä vaikeampi ottaa kantaa. Epävarmuus on ensi talvea ajatellen suuri tilauskannan suhteen. Myös havuvanerin hinta on hieman laskenut ja sen pitäisi nousta jonkun verran, että työaikamuutoksia voitaisiin toteuttaa.tilannetta luonnollisesti seurataan koko ajan. Teksti: Kari Suutari Kuvat: Kari Häkkinen, Jouni Neste 12

13 Vapaa-aika Majoitusta jäsenille Parhaimman loma-ajan vallitessa on syytä esitellä joitain Puuliiton tarjoamia jäsenetuisuuksia osastomme lomailijoille. Jos jäsenemme ovat aikeissa suunnistaa Kalajoen tai Punkaharjun läheisyyteen, niin tässä olisi varteenotettavia majoitusvaihtoehtoja. Liiton sivuilta saat yksityiskohtaisempia tietoja mökeistä kuvineen. Varaustilanne keskikesän osalta voi olla tiukka, mutta tätä kirjoitettaessa ainakin elokuun lopussa olisi vapaata. Ja aina kannattaa kysyä! Puusärkkä Lomaosake on puolikas paritalosta (93 m2) ja siihen kuuluu olohuone, keittiö, 2 makuuhuonetta, 2 makuualkovia (parvella) sekä sauna. Vuodepaikat ja täydellinen keittiövarustus löytyvät 8 hengelle. Huoneistossa on mm. astianpesukone ja pyykinpesukone. Hintaan sisältyvät myös takkapuut ja 2 kpl Kylpylä SaniFanin pääsylippuja. Lyhin vuokra-aika on 2 vuorokautta ja pisin 7 vuorokautta. Vuorokausihinta on 70 euroa.lisätietoja alueen tarjonnasta löydät osoitteesta Liiton jäsenet saavat lisää tietoa Puusärkän vuokrauksesta liiton jäsenrekisteristä puhelimitse numerosta (09) tai sähköpostilla osoitteesta JR@puuliitto.fi. Puusärkkä Kalajoella Tuunaantupa Tuunaantupa on liiton omistama lomahuoneisto Punkaharjun Lomakeskuksessa, joka on suosittu koko perheen lomakohde Punkaharjulla, 26 km Savonlinnasta Imatran suuntaan Taidekeskus Retretin ja Punkaharjun Kesämaan välittömässä läheisyydessä. Tuunaantupa on käytössä ympäri vuoden. Vuorokausihinta 40 euroa. Liiton jäsenet saavat lisää tietoa Tuunaantuvan vuokrauksesta liiton jäsenrekisteristä puhelimitse numerosta (09) tai sähköpostilla osoitteesta JR@puuliitto.fi. Tuunaantupa Punkaharjulla Kari Suutari Kuvat ja lomaosakkeiden esittely: Puuliitto.fi 13

14 Vapaa-aika Tapio, ja kuinka niitä videoita oikein tehdään Mies joka muulilla ratsastaa Silmäluomet olivat edellisiltana juotujen oluiden raskauttamat, kun kello herätti minut lauantaiaamuna kahdeksalta. Tämän kieltämättä hieman kivuliaan herätyksen syynä oli kymmeneltä Jyväskylässä alkavat musiikkivideon kuvaukset. Oli tullut aika tehdä video Osapäiväpunkkari-nimiseltä levyltämme löytyvästä biisistä: Mies joka muulilla ratsastaa. Pian pihaan tulla kolisteli punainen Lada, ohjaimissaan rumpalimme Sami Väisänen. Hikinen matka kohti Jyväskylää oli tosiasia. Perille päästyämme parkkeerasimme Siperian Helmen torin alle parkkiin ja nousimme hissillä ylös ihmisten ilmoille. Meille pienen kaupungin kolleille Jyväskylässä riittää tosin jo näkemistä pelkissä liikennevaloissa. Suolahdessa kun ainoat liikennevalot löytyvät Nesteen pesuhallin seinästä. Olin edellisiltana saanut laulajaltamme Jyri Hellevuolta ohjeet siitä, kuinka päästä kuvauspaikalle teatteri Miiluun. Käsky kuului kääntyä Sammonkadulle, ja seuraavasta betoniluiskasta alas teatterille. Teimme työtä käskettyä, ja odottelimme noin vartin verran teatterin edustalla. Koska ketään muita ei määräaikaan mennessä ilmaantunut paikalle, aloimme hieman epäillä olevamme väärässä paikassa. Soitto Jyrille vahvisti asian, olimme norkoilemassa väärän teatterin edustalla! Kyllähän siinä ovessa tietysti luki Huoneteatteri, mutta ajattelimme että ei kai sillä ole niin väliä. Eihän meidän mieliimme päässyt pälkähtämään, että moisessa kulttuurin kehdossa voi olla kaksi teatteria saman kadun varrella. Huh huh, sanoi juntti kun väärään teatteriin meni. Teatteri Miilu löytyi viimein kahdenkymmenen metrin päästä saman kadun varrelta, tien toiselta puolelta pienen betoniluiskan alapäästä. Teatterin edustalla meitä jo odottelivatkin Jyri, kuvaaja Arto ja huonot uutiset. Tapiomaiseen tapaan ei tämäkään projekti ihan kivuttomasti lähtenyt käyntiin. Toinen videon naistähdistä oli viime hetkillä joutunut peruuttamaan osallistumisensa videontekoon. Siinä jo muutamat epätoivoiset nauruntyrskähdykset pääsi livahtamaan, kun selvisi että videon käsikirjoitus on tehty niin että kaksi naista pitää ehdottomasti olla mukana. Vaikka meidän bändistä on tietysti moneksi, niin naisiksi emme sentään pysty muuttumaan. Ainakaan näin lyhyellä varoitusajalla, ja vieläpä ilman kirurgin veistä. Jyri yritti epätoivoisesti soitella tuntemilleen naisille, josko heitä kiinnostaisi lähteä esittämään kapakka-ilolintua tuiki tuntemattoman punk-bändin videolle. Jostain ihmeen ja kumman syystä yhtään innokasta naista emme kysyttyyn hommaan löytäneet. On se kumma. Mutta kun hätä on suurin, on Eerokin lähellä. Videon ohjaaja, Machine Menistäkin tuttu Eero Vehniäinen saapui paikalle kännykkään puhuen. Jyväskylästä oli löytynyt ihan oikea näyttelijä kyseiseen rooliin! Olo oli suunnattoman helpottunut ja enää kevyen kohmeloinen. Kuvaukset saattoivat alkaa. Mies joka muulilla ratsastaa-biisi on villiin länteen sijoittuva tarina, joka kertoo rohkeudesta olla erilainen. Ohjaaja Eero Vehniäinen, sekä kuvaaja Arto Kovanen olivat muuttaneet Miilun kahvion saluunaksi. Aikamme lavasteita ihailtuamme, sekä päivän marssijärjestyksen kuunneltuamme, muuntauduimme länkkäreiksi ja aloimme armottoman hirnumisen. Noin 14

15 Vapaa-aika puolisen tuntia jaksoimme höhötellä toistemme rooliasuille. Uskomatonta, kuinka hölmölle ihminen voikaan näyttää suu täynnä kengitysnauloja! Kun enimmät naurut oli saatu jokaisesta ulos, alkoivat varsinaiset kuvauksetkin sujumaan jouhevasti Eeron lempeän tiukassa ohjauksessa. Enempiä videon juonesta paljastamatta, voin sanoa oman roolini olleen kapakkabändissä soittamista, ja istumista sohvalla kaunis nainen kainalossa. Mutta hetkinen, eikös se olekin juuri se syy, mikä saa monet tarttumaan kitaraan ja haaveilemaan bändissä soittamisesta? Mene ja tiedä, mutta itse ainakin nautin joka sekunnista. Kahteen mennessä olimme saaneet kapakkakohtaukset nauhalle ja siirryimme läheiseen pizzeriaan syömään. Siitä ei sen enempää kuin hyvä nyrkkisääntö: Mitä suurempi kaupunki, sitä kehnommat pizzat! Vatsat täynnä mautonta mahantäytettä lompsimme Ladan luo ja suuntasimme matkamme kohti Mennalan ratsutilaa, jossa suoritettaisiin videon ulkokuvaukset. Liikennevaloissa viereiselle kaistalle pysähtyi valkoinen limusiini ja kuinka ollakaan, alkoi sen takapenkiltä kuulua kevyttä vinoilua autostamme. Moiseen tottuneina osasimme suhtautua asiaan huumorilla, eikä siitä isompaa konfliktia Kiva olla haluttu Junnu ja Lada koivuvanerin raaka-aineen varjossa saatu syntymään. Mennalaan päästyämme iski Tapiomainen tuuri toistamiseen inhottavat näppinsä peliin. Jälleen eräs naispuolinen näyttelijä perui esiintymisensä. Salama-muuli nimittäin näytti tulisen luonteensa Jyrin yrittäessä kiivetä sen selkään. Muuli pyöräytti itsensä, selkään yrittäneen Jyrin sekä muulia pidelleen naisen sellaisella vauhdilla ympäri, että todellinen vaaratilanne oli lähellä. Onneksi rytäkästä selvittiin säikähdyksellä ja pienillä pintanaarmuilla. Pikapalaverin jälkeen saimme rekrytoitua läheisestä aitauksesta kovasti Salamaa muistuttavan hevosen mukaan kuvauksiin. Muulilla hoidettiin ilman ratsastajaa tehdyt osuudet, ja stunt-muulin kanssa loput. Sanotaan että suuri taide syntyy tuskasta, ja tuskanhikeä ainakin riitti kuvauspäivänä. Mennalassa aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta koko päivän ja lämpötila huiteli jossain kolmenkympin paremmalla puolella. Varsinkin ratsastukset bontso päällä ja nahkahousut jalassa hoidellut Jyri hikoili kuin pieni eläin. Helteisen iltapäivän kääntyessä kello kuuteen, saimme viimeisetkin kohtaukset purkitettua ja huokaisimme helpotuksesta. Jos tämä päivä olisi ollut lännenelokuva, olisi se voinut olla nimeltään:vain muutaman minuutin tähden. Kyseinen biisi nimittäin kestää 2.02 minuuttia, ja sen kuvaamiseen käytettiin noin kahdeksan tuntia.toivottelen Eerolle ja Artolle voimia editointivaiheeseen, materiaalia on ainakin riittävästi nauhalla. Ladan moottorin kehrätessä kohti Suolahtea kiitävän nokkapellin alla, istui sisällä autossa kaksi kaikkensa antanutta rokkarin retkua. Loppuhuipennuksen hulppean hauska päivämme sai Keljon suoralla, kun Sami päätti näyttää edellä ajavalle avomersulle, mistä ilmansuunnasta se kana oikein kuseksii. Mersun kuskin huomattua taustapeilistä takaa ohi pyrkivän Ladan, löi hän Mersun kaasupolkimen lattiaan sillä seurauksella, että auton moottori korkkasi savut pihalle ja hyytyi siihen. Me käkättelimme kippurassa pyyhkäistessämme Idän Ihmeellä Savuavan Saksalaisen ohi. Punkrock on rajatonta riemua! Kunhan video on saatu editoitua valmiiksi, se löytyy takuuvarmasti ainakin Youtubesta. Ylen paikallisuutisten kanssa on myöskin sovittuna että he tekevät videostamme jutun telkkariin. Kotisivuiltamme osoitteesta com löytyy aikanaan lisää tietoa mistä kyseistä videota voi tuijotella. Kävipä videolle sitten niin tai näin, oli sen tekeminen niin hauskaa ja tapahtumarikasta, että se kannatti tehdä. Taittaja lisäsi juuri ilmestyneen videon osoitteen Junnun pyynnöstä: http//www. youtube.com/watch?v=nsfmya2hxtw Teksti ja kuvat: Juha-Pekka Pellinen 15

16 Laiskan runo Kas, anteeksi maailmain, nukahdin hetkiseksi vain En ollut tuottelias, en tehokas Siinä kuorsatessain, muistanut en huoliain Ei painanut murhe, silmäluomet vain Jospa useammin niin tehdä sais, huolilleen ei korvaansa lotkauttais Silmät kiinni vain, autuaana kuorsais Antais maailman mennä menojaan, menköön vaan Laiska unihiekkaa silmissään, tähän jäis Mut liekki on kynttilän molemmis päis, lujaa lepattaa Ei anna huilahtaa, ei laiskan uinahtaa Maailma hereille potkaisi, laiskan korvaan huudahti: Jos viel koneen ääreen nukahdat, sut varmasti erotan! J-P Pellinen