Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013"

Transkriptio

1 Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Eila Soikkeli

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTAA 3. KYSELYN TOTEUTUS KYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Asuminen Terveydentila ja toimintakyky Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Aistit: Näkö ja kuulo Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen Kotiaskareista selviytyminen Toimeentulo TOIMIVA-testin tulokset PALAUTE Tärkeimmät palvelut Terveiset kaupungille ja kokemus haastattelusta YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 12

3 1 1. JOHDANTO Valtakunnalliset terveyden edistämisen ohjelmat ovat suositelleet kuntia panostamaan ikääntyneen väestön terveyden vaalimiseen ja ennaltaehkäisevään työhön kansallisten terveysohjelmien laatusuositusten ja hallitusohjelmien kautta. Lopulta asia on kirjattu voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin seuraavasti: Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin palveluihin on sisällytettävä: 1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus; 2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus; 4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus; sekä 5) ohjaus kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön. Laatusuositus 2013:11 korostaa paitsi riittävien neuvontapalvelujen olemassaoloa myös riskiryhmien riittävän aikaista tunnistamista. Laatusuosituksessa suositellaan erityishuomion kiinnittämistä ryhmiin, joilla on eniten toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivia riskejä. Näitä ovat mm. puutteellinen asuminen, huono ravitsemus, tapaturmariski, liiallinen päihteiden käyttö. Riskeihin vaikuttamisella uskotaan voitavan vähentää jatkossa palvelutarvetta. Monissa kunnissa hyvinvointia edistävien kotikäyntien ikärajaksi on asetettu 75 -vuotta, näin myös Nurmeksessa. Kunnissa, joissa tehdään hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, toiminta on pysyvää. Näiden käyntien tavoitteena on toimintakyvyn ja terveyden edistäminen. Ne sisältävät myös palvelutarpeiden arviointia, ennakointia ja ikäihmisen omien voimavarojen tukemista, jotta kotona asuminen ja itsenäinen suoriutuminen olisi mahdollista. Käynneillä kartoitetaan myös apuvälineet ja asunnon ja asuinympäristön toimivuus. Ikäihmisille annetaan tietoa palveluista ja etuuksista sekä tarvittaessa suunnitellaan yksilöllisiä tarvetta vastaavia palveluja. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009.)

4 2 2. TAUSTAA Hyvinvointia edistävä käynti tarjottiin kuntoneuvolakäyntinä kuluvana vuonna 75 -vuotta täyttäville, 92 nurmeslaisille henkilöille, jotka eivät ole kunnallisten säännöllisten palvelujen piirissä. Kuntoneuvolakäynti on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Omainen tai läheinen voi olla tarvittaessa mukana. Tarkoituksena on henkilön palvelujen tarpeen ennakointi, palveluista tiedottaminen, varhainen voimavarojen ja mahdollisten ongelmien tunnistaminen ja kotona asumisen tukeminen. Tietoja käytetään lisäksi vanhuspalvelujen suunnittelun pohjana. Kuntoneuvolakäyntejä tekevät kotona asumista tukevien palveluiden sovitut ammattihenkilöt. Haastattelulomakkeena käytetään sovellettua Kuntaliiton EHKO -lomaketta. Kuntoneuvolakäynneistä laaditaan raportti vuosittain. (Hehko-ohje, 2011.) 3. KYSELYN TOTEUTUS Hyvinvointia edistävien kuntoneuvolakäyntien kysely 75 vuotta 2013 täyttäville tehtiin touko-kesäkuun aikana 2013 henkilökohtaisina haastatteluina sovellettua Kuntaliiton EHKO-haastattelulomaketta pohjana käyttäen. Haastattelijana toimi kodinhoitaja Pirkko Petjala. Toimintakykytestauksen teki kuntohoitaja Tuula Kokko. Haastateltavat valittiin ottamalla väestötieto-ohjelmasta nimilista kuluvana vuonna 75 - vuotta täyttävistä henkilöistä ja käymällä lista läpi kotihoidon esimiehen ja vanhustyön johtajan kanssa, jolloin listalta poistettiin ne henkilöt, jotka ovat säännöllisten palvelujen piirissä. Vuonna 2013 nurmeksessa oli 75 -vuotiaita yhteensä 100. Asiakkaille lähetettiin kutsu aikavarauksineen kaksi viikkoa ennen kuntoneuvolaan varattua käyntiaikaa. Kutsuja lähetettiin 92 ja kutsutuista 58 kävi Kuntoneuvolakäynnillä. Kuntoneuvolakäynteihin varattiin aikaa kaksi tuntia/osallistuja (1h haastatteluun ja 1h testeihin). Haastateltaville selvitettiin ensin kuntoneuvolakäynnin tarkoitus ja asioiden salassapito. Haastatteluissa käytiin läpi lomakkeen kaikki kysymykset ja haastattelijat kirjasivat tiedot lomakkeille, ohjeistaen tarpeen mukaan suullisesti tai kirjallista materiaalia hyödyntäen. Haastattelun jälkeen haastateltaville jaettiin Nurmeksen kaupungin vanhuspalvelujen palvelutiedote. Haastateltavien kanssa sovittiin tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja pyydettiin kirjallinen suostumus yhteenveto ja johtopäätökset -lomakkeeseen asiakastietojen kirjaamisesta sekä yhteydenottotarpeista sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijaan. Toimintakykytestin jälkeen kaikille annettiin Pysy Pystyssä -tasapainoharjoitusohjelma. 4. KYSELYN TULOKSET 4.1. Vastaajien taustatiedot Haastattelussa kävi 58 henkilöä, joista miehiä oli 24 ja naisia 34. Taustatiedoiksi haastateltavilta kysyttiin myös heidän siviilisäätyään.

5 Asuminen Kuntoneuvolakäynnille osallistuneista yksin asui kolmannes eli 18 henkilöä, puolison kanssa asuvia oli 39 ja yksi asui sisaren kanssa. Asumisen olosuhteet ovat merkittäviä tekijöitä ikääntyneen itsenäiselle suoriutumiselle. Asunnon esteettömyys ja varustelutaso ovat asioita, joihin kannattaa panostaa itsenäisen asumisen onnistumiseksi. Rapuissa liikkuminen on hyväksi lihaskunnon kannalta. Jos toimintakyky on alentunut, raput voivat eristää asukkaan neljän seinän sisään. Kuntoneuvolaan osallistuneista 10 henkilöä ilmoitti, että heillä on ongelmia portaiden käytössä. Ongelmia portaiden käytössä aiheuttivat lähinnä polvi- ja lonkkavaivat sekä sydänoireet ja astma. 47 haastateltavaa kuitenkin ilmoitti portaiden käytön sujuvan ongelmitta. Haastateltavien asunnot olivat perusmukavuuksilla varustettuja. Vesijohto sisälle, wc ja suihku puuttui yhdeltä haastateltavalta. Palovaroitin löytyi jokaisesta asunnosta ja suurin osa vastaajista (40) ilmoitti myös pystyvänsä itse vaihtamaan siihen paristot. Ne haastateltavat, jotka eivät kyenneet itse vaihtamaan paristoja, saivat apua joko puolisoltaan tai muilta läheisiltä. Häkävaroitinkin oli 12 kodissa.

6 4 Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä asuntoihinsa, sillä ainoastaan kaksi vastaaja ilmoitti olevansa nykyiseen asuntoonsa melko tyytymätön. Muut olivat joko erittäin tyytyväisiä (51 vastaajaa) tai melko tyytyväisiä (5 vastaajaa) nykyisiin asuntoihinsa. Muutostöihin saatavista tukimuodoista keskusteltiin haastattelun yhteydessä. Omaishoitajia vastaajissa ei ollut montaa. Vastaajista kaksi ilmoitti hoitavansa puolisoaan. Perheenjäsenet olivat myös yleisimpiä tahoja, joiden puoleen käännyttiin avuntarpeen sattuessa. Suurin osa vastaajista ilmoitti saavansa apua joko puolisolta tai lapsilta, kahdeksaa vastaajaa auttoivat myös naapurit ja tuttavat sekä neljää henkilöä yksityinen yrittäjä. Avuntarpeen sattuessa vastaajat ottivat yhteyttä yleisimmin puhelimella. Apuvälineitä käytettiin verrattain vähän. Haastateltavista 49 ilmoitti, ettei tarvitse apuvälineitä. Apuvälineistä yleisimmät olivat kävelykeppi (6), rollaattori (1), lääkeannostelija (1). Muita apuvälineitä olivat mm. kävelysauvat ja pyöräpotkuri. Vastaajat ilmoittivat myös arkipäivän asioinnin sujuvan pääosin ilman ongelmia. Vastaajista 52 ilmoitti, ettei asiointiin liity ongelmia. Viidellä ongelmia ilmoittaneella syynä olivat liikunnalliset ongelmat sekä kyydin puute Terveydentila ja toimintakyky Haastateltavat arvioivat terveydentilansa pääosin hyväksi, erittäin hyväksi terveytensä ilmoitti 11, melko hyväksi 27 ja tyydyttäväksi 20. Kukaan ei kokenut terveydentilaansa huonoksi. Edelliseen vuoteen verrattuna vastaajat arvioivat terveydentilansa pysyneen jokseenkin samanlaisena (41 vastaajaa) tai heikentyneen hieman (17 vastaajaa). Vähän parantuneena terveydentilaansa piti 11 haastateltavaa. Vastaajista 18 ilmoitti kärsivänsä pysyvistä sairauksista, jotka rajoittavat elämää. Yleisimpiä ilmoitettuja vaivoja ja sairauksia olivat sydänvaivat, diabetes, selkä- ja nivelvaivat sekä kilpirauhasen toimintahäiriö. Haastateltavista 34 ilmoitti, ettei kärsi pysyvistä, elämää rajoittavista sairauksista. Haastateltavista 11 oli huolestunut terveydentilastaan. Huolenaiheista yleisimpiä olivat syövän uusiminen, sydänvaivat, selkävaivat. Kysymyksessä 16 haastateltavat ottivat kantaa siihen, miten voimaantuneiksi he kokevan olonsa.

7 5 Vastausten jakautuminen on esitetty seuraavissa taulukoissa. Haastateltavat olivat elämäänsä tyytyväisiä ja onnellisia. Väsyneeksi ja voimattomaksi olonsa usein koki 4 henkilöä. TURVALLISUUDEN KOKEMINEN Haastateltavat kokivat olonsa pääosin turvalliseksi niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Haastateltavista 53 koki olonsa turvalliseksi myös kodin ulkopuolella. Kolme henkilöä ilmoitti pelkäävänsä kodin ulkopuolella. Pelkoa aiheuttivat juopuneet henkilöt. Kotona pelkoa aiheutti ukkonen. Nukkumisesta ja unilääkkeiden käytöstä kysyttäessä suurin osa vastaajista (49 vastaajaa) ilmoitti nukkuvansa hyvin ilman unilääkkeitä. Neljä vastaajaa ilmoitti nukkuvansa hyvin unilääkkeiden avulla. Haastelluista 45 ilmoitti käyttävänsä lääkkeitä säännöllisesti. Keskimäärin lääkkeitä oli käytössä kolme. Lääkkeiden lukumäärä tosin vaihteli Lääkkeiden käyttöön vastaajat eivät kokeneen liittyvän juurikaan ongelmia, sillä vastaajista ainoastaan kolme ilmoitti tarvitsevansa opastusta joko lääkkeiden käyttötarkoituksesta tai annostuksesta. Suurin osa vastaajista (56 vastaajaa) koki, ettei heidän muistinsa ollut heikentynyt siinä määrin, että se haittaisi jokapäiväistä toimintaa. Yksi ilmoitti huomanneensa muistin heikentymistä ja hänelle kerrottiin muistihoitajan palveluista.

8 6 ALKOHOLIN KÄYTTÖ Alkoholin käyttö oli vastaajien keskuudessa valtaosalla vähäistä. Vastaajista 36 henkilöä ilmoitti, ettei käytä lainkaan alkoholia. Kerran kuussa tai harvemmin alkoholia ilmoitti käyttävänsä kahdeksan vastaajaa, viikottain käyttäjiä joukosta oli 14 eli 24 % haastateltujen määrästä. Neljä kertaa tai useammin viikossa ilmoitti nauttivansa 3 henkilöä. Haastattelun yhtyedessä keskusteltiin alkoholin vaikutuksesta ikääntyessä ja annoskokojen määrästä. Kukaan haastatelluista ei tupakoinut. Haastateltavat olivat suurelta osin tyytyväisiä liikuntakykyynsä. Vastaajista kahdeksan arvioi liikuntakykynsä erittäin hyväksi, tyydyttäväksi (16) tai melko hyväksi (30). Huono liikuntakyky oli neljällä henkilöllä. Heikentyneen liikuntakyvyn syitä olivat artroosi, selkä- ja polvi- ja muut nivelvaivat. Liikuntaa harrastetaan haastateltujen keskuudessa runsaasti, sillä 53 vastaajaa ilmoitti harrastavansa liikuntaa päivittäin. Viikoittain (1-3krt/viikko) ilmoitti liikkuvansa 4 vastaajaa

9 7 ja vähemmän kuin kerran viikossa yksi. Liikunnan muodoista suosituimpia olivat kävely ja pyöräily. Kulkuvälineenä yleisimmin oli oma auto tai tuttavien kyyti. Yksi käytti Kyytipoikaa ja yksi taksia. Kysymyksessä 30 haastateltavilta tiedusteltiin, onko heille sattunut kaatumistapaturmia Kaatumistapauksia oli haastateltavien keskuudessa sattunut yhteensä kolme. Vammoina olivat ruhjeet sormiin ja kuhmu päähän. Haastateltavat arvioivat yleisimmäksi kaatumisen syyksi liukkauden. Suurin osa vastaajista (52 vastaajaa) ei kuitenkaan pelännyt kaatumista. Vastaajista viisi myönsi pelkäävänsä kaatumista. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan omaa kaatumisriskiään kysymyksessä 31. Suurin osa heistä arvioi riskinsä joko olemattomaksi (48 vastaajaa) tai vähäiseksi (6 vastaajaa). Vain yksi piti kaatumisriskiä suurena. Terveydentila ja toimintakyky -osion lopuksi haastateltavilta kysyttiin vielä heidän ruokailutottumuksistaan ja ruokahalusta sekä ravitsemustiedon tarpeesta. Vastaajista 57 arvioi ruokahalunsa hyväksi ja 56 ilmoitti syövänsä päivittäin lämpimän aterian. Ruokahalunsa huonoksi ilmoittanut vastaaja arveli sen johtuvan lääkkeistä. Lisätietoa ravitsemuksestakaan ei kaivattu, sillä vastaajista kaikki 58 ilmoittivat, ettei lisätiedolle ole tarvetta Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Haastateltavista suurin osa (49 vastaajaa) oli käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana lääkärissä ilmoitti käyneensä seitsemän vastaajaa ja yli kolme vuotta sitten kaksi vastaajaa. Hammashoidossa haastateltavat eivät olleet käyneet aivan yhtä aktiivisesti. Vastaajista 15 oli käynyt hammashoidossa viimeisen vuoden aikana, 20:lla käynnistä oli 1-3 vuotta ja 12 :lla yli kolme vuotta. Kahdeksan vastaajaa ei muistanut edellistä hammashoitajalla käyntiään. Terveydenhoitajalla ilmoitti käyvänsä säännöllisesti 11 vastaajaa, jalkahoitajalla 8 vastaajaa ja muissa palveluissa, kuten fysioterapeutilla, hierojalla, kuntoutuksessa, ohjatussa liikuntaryhmässä tai uimassa/vesijumpassa 12 vastaajaa Aistit: Näkö ja kuulo Kysymyksessä 38 tiedusteltiin haastateltavilta, miten hyvin he näkivät lukea tavallista sanomalehtitekstiä. Vastaajista 52 ilmoitti pystyvänsä lukemaan sanomalehtitekstiä sujuvasti silmälasien kanssa ja 6 vastaajaa ilman silmälaseja. Haastateltavilta kysyttiin myös, oliko heikentynyt näkö muutoin haitannut päivittäistä elämää. Vastaajista kaksi oli kokenut heikentyneen näön haittaavan päivittäistä elämää. Kysymyksessä 40 kysyttiin haastateltavien kuulosta ja kuulolaitteen käytöstä. Vastaajista 33 arvioi kuulonsa hyväksi ja 13 heikentyneeksi. Vastaajista, jotka arvioivat kuulonsa heikentyneeksi, kolme ilmoitti käyttävänsä kuulolaitetta ja kuulevansa sen avulla hyvin. Yhdellä toinen korva oli kuuro. Kysymyksessä 41 haastateltavilta kysyttiin, kuulivatko he erinäiset jokapäiväisiin toimiin

10 8 liittyvät äänet. Nämä äänet olivat ovikello, puhelinsoitto, puhelinkeskustelu, palovaroitin, tv/radio ja normaali puhe. Edellä mainittujen äänten kuulemisessa ei vastaajien keskuudessa ilmennyt juurikaan ongelmia. Ainoastaan yhdellä vastaajalla oli vaikeuksia kuulla puhelinkeskustelua ja ovikellon ääntä Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen Kyselyn sosiaalinen verkosto ja osallistuminen -osiossa tiedusteltiin haastateltavilta heidän yhteydenpitoaan läheisiin, yhteydenpidon välineitä, mahdollista yksinäisyyttä ja osallistumista kodin ulkopuoliseen vapaa-ajan toimintaan. Vastaajista suurin osa oli yhteydessä läheisiinsä viikoittain (35 vastaajaa) tai päivittäin (21 vastaajaa). Kaksi vastaajaa ilmoitti pitävänsä yhteyttä kuukausittain ja neljä vastaaja harvemmin kuin kerran kuussa. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut, ettei pitäisi lainkaan yhteyttä läheisiinsä. Yhteydenpidon välineistä selkeästi suosituin oli matkapuhelin, jota ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti kaikki 57 vastaajaa. Lankapuhelin oli käytössä enää yhdellä vastaajalla. Internet ja sähköposti eivät olleet vastaajilla kovin yleisessä käytössä, sillä internetiä ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti tai silloin tällöin yhteensä 12 vastaajaa ja sähköpostia 12 vastaajaa. Haastateltavien läheiset asuivat enimmäkseen samalla paikkakunnalla tai muulla paikkakunnalla Suomessa. Samalla paikkakunnalla asuvia läheisiä oli 30 vastaajalla ja muulla paikkakunnalla asuvia 43 vastaajalla. Samalla asuinalueella läheisiä ihmisiä asui 12 vastaajalla ja ulkomailla 6 vastaajalla. Haastateltavista 46 vastaajaa arvioi, ettei koskaan tunne oloaan yksinäiseksi ja 9 vastaajaa tunsi itsensä yksinäiseksi vain harvoin. Kysymyksessä 47 tiedusteltiin, kuinka usein haastateltavat osallistuivat kodin ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan toimintaan.

11 9 Erittäin aktiivista osallistuminen oli 30 haastatellulla. Harvakseltaan, kuukausittain tai harvemmin osallistui kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistui 26 henkilöä eli noin puolet mukana olleista. Kyselyssä tiedusteltiin myös, johtuiko osallistumattomuus vaikeuksista päästä osallistumaan. Vastaajista kaksi ilmoitti syyksi terveydelliset syyt ja yksi aloitekyvyttömyyden Kotiaskareista selviytyminen Kysymyksessä 49 haastateltavilta tiedusteltiin, miten he selviytyvät erilaisista arkielämän tilanteista. Kuten seuraavasta taulukosta voidaan todeta, ongelmia kotitöistä selviytymisessä ilmeni kahdeksalla osallistuneista. Ilmeisesti tietoteknisten taitojen puute lisää avuttomuuden määrää mm. pankkiasioinnissa. Avun tarvetta oli kuudella osallistuneista. Kauppa-asiointikaan ei sujunut itsenäisesti kolmella. Pankki- ja kauppaasioinnin kehittäminen ikääntyneitten tarpeet huomioiviksi on itsenäisen elämän kannalta merkityksellistä.

12 Toimeentulo Kysyttäessä haastateltavilta heidän toimeentulostaan, kaikki 57 vastaajaa arvioi tulevansa toimeen tällä hetkellä joko hyvin (26 vastaajaa) tai kohtalaisesti (32 vastaajaa). Sosiaaliturvaan liittyvistä asioista käytiin keskustelua. Haastatelluille kerrottiin asumistuesta, eläkkeensaajan hoitotuesta ja omaishoidon tuesta tukimuotoina, joita on mahdollista hakea elämäntilanteen muuttuessa TOIMIVA-testin tulokset Haastattelun jälkeen kuntoneuvolan asiakkaat ohjattiin kuntohoitajan luo TOIMIVA toimintakykytestiin. Ennen testiä asiakkaiden kanssa keskusteltiin mm. yleisestä toimintakyvystä, sairauksista, asumisesta ja liikuntatottumuksista. Asiakkaat kertoivat toimintakykynsä olevan pääasiallisesti hyvä tai kohtalainen. Kaikki kertoivat pystyvänsä ulkoilemaan itsenäisesti. Päivittäin ulkoili 45 vastaajaa (27 naista, 18 miestä), 1-5 kertaa viikossa 9 (4 naista, 5 miestä) ja harvemmin/ei säännöllisesti 4 (3 naista, 1 mies) vastaajaa. TOIMIVA -testiin kuuluvat osiot: VAS- kipujana, PEF-puhallus, yhdellä jalalla seisominen, tuolilta ylösnousu, puristusvoima sekä 10 metrin kävelynopeus. VAS -kipujanan tarkoituksena on arvioida koetun kivun voimakkuutta. PEF puhalluksessa arvioidaan keuhkojen toimintakykyä. Yhdellä jalalla seisomisessa mitataan tasapainoa sekä arvioidaan mahdollista kaatumisriskiä. Tuolilta ylösnousu vaatii ennen kaikkea polvien ojennusvoimaa mutta myös riittävää tasapainon hallintaa. Puristusvoimaa tarvitaan päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä, mm. kantamisessa, nostamisessa ja työvälineiden käytössä. 10 metrin maksimaalinen kävelynopeus: normaali kävely edellyttää riittävää alaraajojen lihasvoimaa, nivelten ja hermoston sujuvaa toimintaa ja dynaamista tasapainoa. Testin kaikki osiot tehtiin peräkkäin ja testin jälkeen tulokset analysoitiin. Tuloksia verrattiin saman ikäluokan keskiarvoihin (75 79 v). Tulokset käytiin läpi asiakkaan kanssa ja annettiin suullinen palaute. Mikäli tarvetta oli, kiinnitettiin huomiota alle keskiarvon tuloksiin. Kuntohoitaja antoi tarvittaessa ohjeita ja neuvoja liittyen tuloksiin ja liikkumiseen yleisesti. Pääosin asiakkaat liikkuivat tarpeeksi, mutta osalle suositeltiin mm. liikkumisen ja ulkoilun lisäämistä.

13 11 KUNTONEUVOLA 75-VUOTIAILLE, TOIMIVA-TESTIN TU- LOKSET Miehiä 24 Naisia 34 YHTEENSÄ alle KA KA yli KA VAS-kipujana PEF Tasapaino Alaraajojen voima Puristusvoima Kävelynopeus Eniten yli keskiarvon tuloksia tuli VAS kipujanasta 44 (19 naista, 25 miestä), 10 metrin kävelynopeudesta 46 (29 naista, 17 miestä). Vastaavasti eniten alle keskiarvon tuloksia tuli PEF-puhalluksesta 38 (25 naista, 13 miestä) ja tasapainossa 33 (18 naista, 15 miestä). Vaikka PEF puhalluksen tulokset olivat alle keskiarvojen, eivät testattavat tunteneet heillä olevan erityisiä oireita (ei ahdistusta, hengästymistä tms.). Myöskään suurin osa tasapainotestissä alle keskiarvon tuloksia saanut ei tuntenut tasapainoaan huonoksi tai liikkumistaan epävarmaksi. 5. PALAUTE 5.1. Tärkeimmät palvelut Haastateltavien mielestä viisi ikäihmisille merkityksellisintä ja tärkeintä palveluja tulevaisuudessa ovat:

14 Terveiset kaupungille ja kokemus haastattelusta Haastateltavat kokivat tapaamisen tarpeellisena ja mielenkiintoisena. Tilaisuudessa koettiin saadun uutta tietoa palveluista. 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kyselyn ja Kuntoneuvolassa tehtyjen fyysisten testien perusteella Nurmeksessa asuvat, 75 -vuotta vuonna 2013 täyttäneet ovat verrattain tyytyväisiä asumiseensa, terveydentilaansa ja toimintakykyynsä, selviytyvät arkipäivän askareista pääosin itsenäisesti ilman apuvälineitä ja läheisten tuella sekä tulevat taloudellisesti toimeen kohtalaisen hyvin. Vaikka pysyviä sairauksia on monella ollut ja niihin käytetään säännöllisesti lääkkeitä, suurin osa 75 -vuotta täyttävistä ei ollut huolissaan terveydentilastaan. Kyselyn tulosten perusteella 75 -vuotta täyttävien elämäntavat vaikuttivat terveellisiltä, sillä kukaan ei tupakoinut, alkoholia valtaosa ei käyttänyt lainkaan, ruokailutottumukset olivat terveellisiä, liikuntaa harrastetaan runsaasti ja suurin osa myös nukkuu yönsä hyvin. 75 -vuotta täyttävät myös käyvät määräajoin lääkärissä, joka helpottaa terveydentilan seuraamista ja mahdollisiin ongelmiin puuttumista varhaisessa vaiheessa. Nurmeksessa asuvat 75 -vuotta vuonna 2013 täyttäneet ovat pääosin sosiaalisesti aktiivisia ja pitävät yhteyttä läheisiinsä säännöllisesti sekä viestintävälineiden että vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistumalla. Toimintakykytestien perusteella tämän vuoden 75 -vuotiaat ovat hyväkuntoisia. Miehillä alle keskiarvon tulokset eivät olleet valtaosana yhdessäkään testiosassa. Naisilla yhdellä jalalla seisominen, PEF-puhallus sekä puristusvoima tuottivat yli puolella alle keskiarvon tuloksia. Vaikka yhdellä jalalla seisomisessa tulosten perusteella oli paljon alle keskiarvon tuloksia, eivät he tunteneet tai huomanneet tasapaino-ongelmia päivittäisissä toiminnoissaan. Myöskään keuhkojen toiminnassa kukaan ei huomannut ongelmia, ei ahdistusta, hengästystä tai muuta vastaavaa. Suurin osa kuntoneuvolassa käyneistä ulkoilee päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa. Harrastuksia heillä on monenlaisia, valtaosana hyötyliikunta (marjastus, metsästys, metsätyöt, kotityöt, puutarhan hoito). Palveluja järjestävän talon eli kunnan kannalta erityisen kiinnostavia ovat henkilöt, joilla ei tule lähdettyä ulos eikä ole sosiaalista kanssakäymistä. On tärkeätä tunnistaa myös henkilöt, joilla on pientä palveluntarvetta raskaissa töissä ja ohjattava hankkimaan apua näihin asioihin. Vaikka haastatellussa joukossa elettiin terveellistä elämää, tärkeätä on jakaa tietoa, miten alkoholin määrän vaikutus muuttuu ikääntyessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastatteluun ja testaukseen todennäköisesti saapuvat hyväkuntoiset ja aktiiviset ihmiset. Lienee syytä harkita menettelytavan muuttamista niin, että koko ikäryhmä kutsutaan yhteiseen asiantuntijatilaisuuteen ja kerätään heiltä lomakekyselynä tietoa kyseisen ikäryhmän toimintakyvystä. Vastausten perusteella toimintarajoitteisille tarjotaan kunnon tarkempaa arviointia ja ohjausta. Heille olisi mahdollista saada myös hoidontarpeen arviointi kotona ellei tuleminen testauspaikalle onnistu.

15 13 LÄHTEET Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (Finlex) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Julkaisuja 2013:11) STM Nurmeksen kaupunki, 2011: Hyvinvointia edistävä kuntoneuvolakäynti - toiminta- ja menettelytapaohje testi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009: Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa käytännössä - ikäihmisten neuvontakeskuspalvelujen ja ehkäisevien kotikäyntien toteutuminen kunnissa. Valopaino, 2009, Helsinki.

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista.

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista. HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät saaneet mitään Sosterin kotihoidon palveluja.

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA SOSIAALITYÖN TARVE IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA Kysely vanhuspalvelujen työntekijöille Posiolla Hanketyöntekijä Liisa Kalliainen Kyselyn taustaa 3 kk:n työskentelyjakso / PaKaste 2 Aiheena ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5 Sisällys 1 Tausta ja menetelmät 1 2 Tulokset 1 3 Kehittämisehdotukset 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Tausta ja menetelmät Vammaisten ihmisten turvallinen, laadukas ja tarkoituksenmukainen asuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Sovellettu kuntosali klo. 10-11. Terveyskeskuksen jatkoryhmä, ilmoittautuminen. Kuntosaliryhmä klo. 13-14, ei Tasapainoryhmä klo. 14:45-15:45. Monipuolista tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua. Ei Paikka:

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot