POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Paavo Pietikäinen HAKELÄMMÖNTUOTANNON LIIKETOIMINTAMALLIT POHJOIS-KARJALAN KUNNISSA Opinnäytetyö Syksy 2006

2 2 OPINNÄYTETYÖ Syksy 2006 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu Joensuu p. (013) Tekijä Paavo Pietikäinen Nimeke Hakelämmöntuotannon liiketoimintamallit Pohjois-Karjalan kunnissa Toimeksiantaja Northern WoodHeat -hanke Tiivistelmä Kuntien kaukolämmöntuotannon toimintaympäristö ja -mallit ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana. Yksityistämisen myötä kunnat ovat järjestäneet lämmöntuotannon eri tavoin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan kuntien hakelämmöntuotannon liiketoimintamallit ja perustelut malleille. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, miksi kunnat ovat päätyneet erilaisiin liiketoimintamalleihin, sekä tuoda esille kuntien perustelut toimintamalleille. Aineisto kerättiin haastattelemalla kunnan lämmöntuotannon järjestelyihin vaikuttaneita henkilöitä, kuten kaupunginjohtajia ja teknisen toimen johtajia. Tutkimukseen osallistuivat Pohjois- Karjalan kunnista Eno, Nurmes, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Ilomantsi ja Outokumpu. Liiketoimintamallit tutkittiin kuvaamalla polttoainetoimitusten hoitoa, lämpölaitoksen ja -verkon omistusta sekä lämmöntuotantovastuun jakautumista. Lisäksi kuntien perusteluja vertailtiin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista liiketoimintamallia. Kuntien antamat perustelut käytetyille malleille olivat samanlaisia kuin liiketoimintamalleja kuvaavassa teoriassa. Koska aihetta lähestyttiin kuntien kannalta, se antoi uutta näkökulmaa liiketoimintamallien pohtimiseen. Aiemmissa tutkimuksissa kunnalliset osakeyhtiöt ovat saaneet vain vähän huomiota. Tutkimus osoitti, että suurin osa kunnista haluaa pitää päätösvallan lämmöntuotannosta ja lämmön hinnasta itsellään, koska yksityistämisen riskiksi katsottiin lämmön hinnan nousu. Toiminnan ulkoistaneet kunnat taas perustelivat yksityisen yrityksen käyttöä myönteisillä aluetaloudellisilla vaikutuksilla sekä käytettävän yrityksen osaamisella. Kieli Suomi Asiasanat Liiketoimintamallit, puuenergia, kunnat, hake Sivuja 63

3 3 THESIS Autumn 2006 Degree Programme in Forestry Väisälänkatu 4 FIN Joensuu FINLAND Tel Author Paavo Pietikäinen Title Business models of heat production based on woodchips in North Karelia municipalities Commissioned by Northern WoodHeat project Abstract Over the past fifteen years, operational environment and operations models of district heating in Finnish municipalities have changed. With outsourcing municipalities have organised district heating in different ways. The purpose of this study was to find out the business models used by North Karelia municipalities and to produce new information on the reasons why different models were selected. Data for this study was collected by interviewing people that had impacted on arranging the municipal heating production such as municipal managers and technical managers. The municipalities of North Karelia that participated in the study were Eno, Nurmes, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Ilomantsi and Outokumpu. Business models were studied by describing fuel supply, ownership of heating plants and grid as well as the sharing of heat producing responsibilities. In addition, the reasonings of the municipalities were compared to the results of earlier studies. In this study four different business models were identified. In general, reasonings for using certain models were consistent with the previous theory on business models. Because the subject was approached from the municipalities` point of view, it gave new perspective to the discussion concerning business models. In earlier studies only minor attention has been paid to municipal companies. The study indicated that a majority of municipalities want to hold the power of decision in heat generation and pricing, because a rise in heating prices was considered to be a risk of outsourcing. The municipalities, which had already outsourced their heat generation justified the use of a private company by its expertise and positive impacts on local economy. Language Pages Finnish 63 Keywords Business models, wood energy, municipalities, woodchips

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 SISÄLTÖ JOHDANTO KUNTIEN LÄMMÖNTUOTANTO Lämmöntuotannon toimintaympäristö Lämmöntuotanto ja -jakelu Lämmönhinnan määräytyminen Julkiset hankinnat LÄMPÖLIIKETOIMINTAMALLIT JA LÄMPÖYRITYSMUODOT Lämpöliiketoimintamallin määrittely Asiakaslähtöinen investointi Yrittäjälähtöinen investointi Suuryritysmalli Franchising-malli ESCO-malli Kunnallinen liiketoiminta Yritysmuodot TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimusmenetelmä Tutkittavat ja aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET Nurmeksen lämmöntuotanto Outokummun lämmöntuotanto Ilomantsin lämmöntuotanto Rääkkylän lämmöntuotanto Pyhäselän lämmöntuotanto...36

5 5 6.6 Polvijärven lämmöntuotanto Enon lämmöntuotanto TULOSTEN TARKASTELU Ilomantsissa ja Rääkkylässä luotetaan suuryritykseen Lämpöyrittäjyyttä kunnan omistamassa laitoksessa Eno lämmöntuotannon ulkoistamisen edelläkävijänä Kunnan omistama osakeyhtiö lämmöntuottajana Yhteenveto POHDINTA Tulokset ja haastattelut Tulevaisuus Tutkimuksen arviointi Oma oppiminen...59 LÄHTEET...60

6 6 1 JOHDANTO Kunnat ja yritykset ovat ulkoistaneet lämmöntuotantoa ja lämmityspalveluja 1990-luvulta lähtien. Samalla lämmityspolttoaineiden käytössä on tapahtunut selkeä muutos: öljy on usein vaihdettu puuperäisiin polttoaineisiin. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 14.) Ulkoistusten eli lämmöntuotannon palvelujen yksityistämisen myötä lämpöyrittäjien määrä on noussut selvästi. Lämmöntuotannon toteutus on kuitenkin hoidettu kunnissa eri tavalla. Joissain kunnissa esimerkiksi lämpöverkko ja -laitos on pidetty kunnan omistuksessa ja vain raaka-ainetoimitukset on annettu ulkopuolisen vastuulle. Toisessa kunnassa taas koko lämmöntuotanto on ulkoistettu, myös raaka-ainetoimitukset, lämpöverkko ja lämpölaitos. Liiketoimintamalleista on esitetty luokitteluita lämpöyrittäjyyden selvityshankkeessa (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006), mutta kohtaavatko ne kuntien näkemysten kanssa? Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää teemahaastattelujen avulla Pohjois-Karjalan kuntien nykyisten energiaratkaisujen liiketoimintamallit ja perustelut malleille. Perusteluja vertailtiin kirjallisuudessa esitettyihin asiantuntijoiden mielipiteisiin ja tutkittiin, onko niillä yhtäläisyyksiä kuntien todellisien ratkaisujen kanssa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä siihen, miksi kunnilla on käytössä erilaisia liiketoimintamalleja ja onko tiettyä liiketoimintamallia käyttävillä kunnilla samoja perusteluja. Syiden selvittämisestä on hyötyä kunnille, jotka pohtivat uuden tai jo käytössä olevan lämpölaitoksen liiketoimintamallia. Toimintamallien tarkastelussa keskitytään hakelämpölaitoksiin, jotka lämmittävät suureksi osaksi kuntien kiinteistöjä, kuten kouluja ja virastotaloja. Toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Nortern WoodHeat -projekti. Hankkeen pääkoordinaattori on skotlantilainen Highland Birchwoods, ja Suomessa koordinaattorina on Metsäntutkimuslaitos. Projektin tarkoituksena on soveltaa Suomeen, Skotlantiin ja Islantiin suomalaista kokemusta ja osaamista puuenergian korjuusta ja käytöstä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

7 7 tehtävänä on toimia projektissa koulutusalan asiantuntijana ja kouluttajana sekä tuottaa oppimateriaalia ja opinnäytetöitä. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2005.) Tämä tutkimus tuottaa tietoa hankkeen käyttöön. 2 KUNTIEN LÄMMÖNTUOTANTO 2.1 Lämmöntuotannon toimintaympäristö Kuntien lämmöntuotantoa ohjaavat mm. kuntien omat tavoitteet, julkinen hankintalaki sekä Suomen energiapoliittiset linjaukset, kuten Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Uusiutuvien energialähteiden lisäystavoite, 3 Mtoe, vuoteen 2010 mennessä on edistämisohjelmassa arvioitu toteutuvan seuraavasti: bioenergia 90 %, vesivoima 3 %, tuulivoima 3 %, aurinkoenergia alle 0,5 % ja lämpöpumppuratkaisut 3 %. Edistämisohjelmassa on määritetty ohjelman painopistealueiksi puun energiakäytön lisäys ja tuulivoima. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2003, ) Hallitus tukee politiikkaansa mm. energiarahoituksen avulla, ja kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää energiarahoitusta investointeihin ja niitä kartoittaviin selvityksiin. Investoinneilla pyritään ympäristömyönteiseen energiatalouteen. Tuilla pyritään edistämään mm. uuden teknologian käyttöönottoa, energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Rahoitusta myönnetään myös hallituksen energiapolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Kaukolämpölaitosten polttoaineena suosittiin luvuilla öljyä sen edullisuuden ja vakaan hinnan takia. Öljyn hinnan kallistuminen ja hallituksen energiapoliittiset linjaukset ovat saaneet uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla kuntia houkuttelevammiksi. Energian tuottajina ja hankkijoina kunnat ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan energiankäytön ja energialähteiden muutoksesta

8 8 Suomessa, esimerkiksi Nurmeksen kaupungin lähes täysin omistama Nurmeksen Lämpö Oy myy kaukolämpöä vuosittain noin 80 GWh. Kunnan keskeisin päämäärä on turvata asukkailleen hyvinvoinnin edellytykset (Oulasvirta 1996, 43). Kunnille kuuluvat tehtävät on säädetty kuntalaissa, eikä kuntien tehtäviin kuuluvaa julkisen vallan käyttöä voi ulkoistaa. Muut tehtävät, kuten ruoka, siivous, lämmöntuotanto ja kuljetus, voidaan kuitenkin ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta. (Valtiovarainministeriö 2005, 6.) Kuntien peruspalveluita ovat sivistystoimi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, jotka tuotetaan pääosin oman organisaation ja henkilöstön voimin (Oulasvirta 1996, 43 45). Valtio on osaltaan ohjannut kuntia järjestämään toimintojaan kustannustehokkaammiksi. Yhtenä merkittävänä keinona käytettiin valtionapujärjestelmän muutosta 1990-luvun alkupuolella, jolloin menoperäisestä valtionapujärjestelmästä siirryttiin laskennalliseen valtionapujärjestelmään (Valtiovarainministeriö 2005, 5). Menoperusteisessa järjestelmässä lakisääteiset kustannukset korvattiin täysimääräisinä jälkikäteen sen jälkeen, kun toiminnasta saadut tulot ja mahdolliset avustukset oli ensin vähennetty menoista. Laskennallisessa järjestelmässä rahoitus määräytyy toiminnan tulosten mukaan. Laskennallinen korvausjärjestelmä mahdollistaa myös tulosohjaamisen toteuttamisen. (HE 146/1996.) Uuden järjestelmän tavoitteena oli lisätä kuntien kustannustietoutta ja ohjata toimintaa taloudellisemmaksi ja tuloksellisemmaksi. Tätä muutosta edesauttoi 1990-luvun lama, jonka aikana kunnat yhtiöittivät toimintojaan ja ostivat aikaisempaa enemmän palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. (Valtiovarainministeriö 2005, 5-6) Ulkoistukset ovat avanneet uusia mahdollisuuksia lämpöyrittäjille. Lämpöyrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjyyteen perustuvaa lämmöntuotantotoimintaa (Puhakka 2005, 22). Lämpöyrittäjä voi hoitaa aluelämpölaitosta tai paikallisen kiinteistön, kuten koulun tai sairaalan, lämmöntuotantoa, johon voi liittyä myös polttoainehuolto ja energiapuun hankinta. Yrittäjä saa yleensä korvauksen tuotetun lämmön perusteella. (Rämö 2001, 2). Lämpöyrittäjyys voi olla pää- tai sivutoi-

9 9 mista. Päätoimisessa lämpöyrittäjyydessä lämpölaitoksen pitäisi olla suuri tai yrittäjällä pitäisi olla hoidettavanaan useita pienempiä kohteita, jotta toiminnasta saataisiin riittävästi tuloja. Sivutoiminen lämpöyrittäjyys sopii esimerkiksi maatilojen lisäansioiksi, jolloin lämmityskohteeksi riittää esimerkiksi yksittäinen koulu. Vuoden 2005 lopussa lämpöyrittäjien ylläpitämiä kohteita oli Suomessa noin 300, joista vastasi noin 150 yritystä. Yrittäjien hoitamien lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho oli 500 kw, ja tuotettu lämpömäärä oli yhteensä noin 150 MWh. Suurin yksittäinen lämpöyrittäjien hoitama lämpölaitos oli teholtaan 2,5 MW, mutta usein lämpöyrittäjyystoiminta tapahtuu alle yhden megawatin laitoksissa. (Alanen 2006; Ojaniemi 2003a, 112.) Kohteita, kpl Kokonaisteho, MW Kuva 1. Lämpöyrittäjyyskohteiden määrän ja kokonaistehon kehitys vuosina (Alanen 2006.) Kunta voi ulkoistaa koko lämmöntuotannon tai vain osan siitä. Kokonaan ulkoistettu lämmöntuotanto tarkoittaa lämpölaitoksen ja mahdollisesti lämpöverkon myymistä yritykselle tai yrittäjälle, jolloin kunta ostaa tuotetun lämmön. Osittain ulkoistetussa tuotannossa kunta voi esimerkiksi pitää tuotantolaitteet itsellään, mutta antaa lämmöntuotannon ja polttoainehuollon ulkopuoliselle.

10 10 Yritysten ja kuntien väliset lämpösopimukset ovat oleellinen osa ulkoistamisen onnistumista. Ne kattavat kirjallisesti lämmöntuottajan ja -ostajan välillä sovitut keskeisimmät asiat, kuten sopijaosapuolet, energiantuotantolaitoksen omistussuhteet, energiantoimitusehdot, mittaukset, laskutukset sekä lämmön hinnan ja sen tarkistusperusteet. Nykyään käytössä olevan lämpösopimuskäytännön mukaan lämpöyrittäjän tuottaman energian hinta sidotaan kilpailevien energialähteiden, yleensä kevyt- ja raskaspolttoöljyn sekä turpeen, keskimääräisiin hintoihin. Ne muodostavat indeksin, josta lasketaan hakelämmön hinta. Vahinkojen ja korjausten varalle on tärkeää sopia huolto- ja korjauskustannusten maksajista. Lämpösopimuksessa mainitaan lisäksi mm. paikkakuntakohtaiset ja laitoskohtaiset asiat, kuten sähkön käyttö. (Alanen & Soini 2001, ) 2.2 Lämmöntuotanto ja -jakelu Suomessa kiinteistöjen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämmitys. Kaukolämpöä tuotetaan yli 250 paikkakunnalla, ja suurin osa suomalaisista asuu kaukolämpöä hyödyntävissä taloissa. Kuntien kaukolämpöverkkoon siirrettävä lämpöenergia tuotetaan keskitetysti suurilla lämpölaitoksilla. (Ojaniemi 2003b, 102.) Kaukolämpöverkko muodostaa, pääosin sen luomisen kalleuden takia, niin sanotun teknisen monopolin, jolla tarkoitetaan kuntien kannalta tärkeitä, infrastruktuuriin kuuluvia peruspalveluita kuten vesi- ja viemäriverkkoa sekä teitä. (Jääskeläinen 1994, 49.) Suomen kuntaliitto (2002, 5 6) on määritellyt lämpölaitokset käyttökohteiden ja tehon mukaan seuraavasti: Kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtainen lämmöntuotanto, jonka yhteinen teho on noin kw. Lämmityskohteita ovat mm. omakotitalot, rivitalot ja pienehköt liikerakennukset, joissa tarvittava lämpöenergia voidaan tuottaa paikallisesti.

11 11 Kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtainen lämmöntuotanto, jonka yhteinen teho on noin kw. Lämmityskohteita ovat mm. koulut, vanhainkodit ja toistensa välittömässä läheisyydessä olevat virasto- tai muut sellaiset rakennukset, joissa tarvittava lämpöenergia tuotetaan paikallisesti. Paikallinen aluelämmitysjärjestelmä, jonka yhteinen teho on noin kw. Lämmityskohteita ovat mm. pienehkön kunnan keskustaajamat sekä erilliset muutaman kymmenen kiinteistön asuntoalueet, joiden tarvitsema lämpöenergia tuotetaan keskitetysti. Keskitetty kaukolämmitys, jonka yhteinen teho on useita tuhansia kilowatteja. Keskitetysti tuotetun kaukolämmityksen kohteita ovat mm. kaupunkien taajama-alueet. Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa kunnan kiinteistöjä lämmittäviin paikallisiin aluelämpölaitoksiin ja keskitettyihin kaukolämpölaitoksiin, joiden tehot ovat n MW. Pohjois-Karjalan kuntien lämpölaitokset ovat siis kooltaan pääosin suuria. Lämpölaitos voi käyttää polttoaineenaan esimerkiksi öljyä, haketta tai turvetta. Hakelämpölaitos on puuperäisistä polttoaineista lämpöenergiaa tuottava laitos, joka käyttää useimmiten polttoaineenaan metsähaketta, eli kanto-, hakkuu- tai runkohaketta. Lämpölaitoksen polttoaineena voidaan käyttää myös kuorta, sahanpurua ja kutterinlastua, joka on puutavaran höyläyksessä syntyvää puutähdettä. (Alakangas 2000, 69; Vesisenaho 2003, ) Lämpölaitosten polttoaineena käytetyn metsähakkeen tuotantojärjestelmä on toimenpideketju, jonka aikana lämpölaitosten polttoaine työstetään ja toimitetaan sopimuksen mukaisesti käyttöpaikalle. Pienpuuhake tuotetaan koneellisesti tai metsurityönä nuorista kasvatusmetsistä, joissa ainespuukertymä on vähäinen. Hakkuutähdehaketta puolestaan korjataan kuusivaltaisilta päätehakkuuleimikoilta. Varastointi ja haketus voidaan suorittaa palstalla, käyttöpaikalla tai

12 12 välivarastossa eli tien varressa. Kaukokuljetuksella siirretään joko valmis hake tai hakkeen raaka-aine käyttöpaikalle eli lämpölaitoksiin. (Hakkila 2003, ) Hake kuljetetaan hakelämpölaitoksessa olevaan siiloon, jossa säilytetään muutaman päivän polttoainevarastoa ja josta hake siirretään kuljetinta pitkin kattilaan, jossa se poltetaan. Polttotapoja ovat arinapoltto, kaasutuspoltto ja leijupoltto; alle 5 MW:n kokoluokkaa olevissa laitoksissa käytetään yleensä arinapolttoa ja suuremmissa leijupolttoa. Hakkeen polton hyötysuhde riippuu mm. hakkeen kosteudesta, palakoosta ja tiheydestä. (Alanen 2001, ) Polton yhteydessä lämmitetty vesi johdetaan kaukolämpöverkkoon, joka käsittää runkoputkiston, haarat ja talojohdot. Lämpömäärän mittaus tehdään vesivirran mittauksella ja jäähdytyksellä, eli tulevan ja lähtevän kaukolämpöveden lämpötilaerolla. Kuluttajaa laskutetaan lämpömäärän mukaan. (Ojaniemi 2003b, 104.) Kaukolämpöä kulutetaan kiinteistöissä, joiden lämmönsaanti on turvattava kaikissa olosuhteissa. Talvikuukausien huippujen tueksi ja kesäkuukausien vähäisten lämpökuormien ajaksi tarvitaan lisälämmönlähde, varakattila, jonka polttoaine on yleensä kevyt- tai raskaspolttoöljy. Kattila täytyy kuitenkin mitoittaa niin, että sillä voidaan tuottaa kokonaan kaukolämpöverkon tarvitsema lämpömäärä, peruskattilan tai kattiloiden vahinkojen varalle. Varakattilan polttoaine voi olla kallistakin, koska kattilalla tuotetaan alle 10 % vuosittaisesta lämpömäärästä. Investoinnin sen sijaan pitää olla mahdollisimman edullinen, koska siitä aiheutuu lisäkustannuksia peruslämmöntuotannon lisäksi. (Nuutila 2003, 106.) 2.3 Lämmönhinnan määräytyminen Lämmönhintaan vaikuttavat lämpökeskuksen omistussuhteet, koko ja tekniikka sekä valvontatyön määrä ja haketuksen investoinnit. Lämmönhinnan voidaan ajatella koostuvan omatuotantokustannuksista ja katteesta. Lämpöenergian omatuotantokustannukset tulevat investointien pääomakustannuksista, polttoai-

13 13 neen hankintakustannuksista, huolto- ja korjauskustannuksista sekä tarvittavasta työvoimasta. Paikalliset olosuhteet sekä ostopalvelujen ja oman työn määrä vaikuttavat edellä mainittuihin lämmöntuotannon kustannuseriin. Kustannukseen vaikuttavat myös liiketoiminnan mahdollisesta voitollisuudesta koituneet verot sekä mahdollisesti omistajalle sijoitetusta pääomasta maksettavasta korvauksesta. Huomattava osa kustannuksista syntyy lämpölaitoksen investoinneista, mutta lämmönmyynnistä saatavat tulot jakautuvat usealle vuodelle. Pitkä takaisinmaksuaika on riski kunnalle tai yritykselle, investoijalle, jonka tosin on mahdollista käyttää investointitukia, joilla takaisinmaksuaika lyhenee 5 7 vuoteen. (Nuutila 2003, ) Asiakkaan maksama kaukolämpötariffi, jolla tarkoitetaan vahvistetun hinnaston osoittamaan lämmönhintaa, voidaan jakaa kolmeen osaan: energiamaksuun, perusmaksuun ja liittymismaksuun. Energiamaksu on tyypillisesti kaikille sama ( /MWh), ja se määritellään polttoaineen hinnan ja muuttuvien kustannusten perusteella. Lämpökeskuksen kiinteitä pääomakuluja kattava kuukausittainen perusmaksu määräytyy tilattavan tehon perusteella. Liittymismaksu on lämmöntuottajalle ikään kuin koroton laina, joka palautetaan, mikäli asiakas päättää erota kaukolämpöpalvelusta. Kaukolämpötariffien täytyy olla julkisia, ja niiden tulee kaukolämpölaitoksen monopoliaseman takia vastata kustannuksia ja aiheutumisperiaatetta. (Nuutila 2003, 107.) 2.4 Julkiset hankinnat Hankintoja tehdessään kunnat joutuvat toimimaan julkisen hankintalain puitteissa. Julkisen hankintalain tarkoituksena on kilpailun aikaansaaminen ja tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolinen kohtelu. (Laki julkisista hankinnoista 1992.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankinta on kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullinen ja laadultaan käyttötarkoitusta vastaava (Kärkkäinen 1996, 18 21). Lain mukaan hankinta on tavaroiden ja palvelujen ostamista tai vuokraamista sekä niihin rinnastettavaa toimintaa, johon luetaan myös ura-

14 14 kalla teettäminen. Julkisessa hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet, eli hankinnasta on joko ilmoitettava tai tarjouksia on pyydettävä riittävä määrä suhteessa hankinnan kokoon ja laatuun. (Laki julkisista hankinnoista 1992.) Suurin osa kunnista käyttää ensisijaisesti avointa hankintamenettelyä, jossa kaikilla halukkailla on oikeus tehdä tarjous (Kärkkäinen 1996, 26). Julkisen hankintaprosessin vaiheet ovat Kärkkäisen (1996, 67) mukaan pääpiirteittäin seuraavanlaiset: 1. Tarveselvitys 2. Hankintasuunnitelman laadinta 3. Hankintamenettelyn valinta 4. Hankintailmoituksen julkaiseminen 5. Tarjousten vertailu 6. Hankintapäätöksen tekeminen 7. Hankintasopimuksen teko 8. Jälki-ilmoituksen tekeminen 9. Toimituksen valvonta, vastaanotto ja laskun maksaminen Avoimessa hankintamenettelyssä hankintailmoitus sisältää tarjouspyynnön, jonka perusteella tarjous voidaan tehdä. Toimittajaksi tarjoutuva yritys voidaan jättää tarjousmenettelyn ulkopuolelle, mikäli se ei täytä tarjoajille asetettuja vaatimuksia. Tällaiset vaatimukset voivat olla esimerkiksi taloudellista asemaa koskevia. Edullisin tarjous hyväksytään joko pelkän hinnan tai kokonaistaloudellisuuden perusteella. Kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat mm. tekninen suorituskyky ja tuki sekä esteettiset ominaisuudet. (Kärkkäinen ; )

15 15 3 LÄMPÖLIIKETOIMINTAMALLIT JA LÄMPÖYRITYSMUODOT 3.1 Lämpöliiketoimintamallin määrittely Lämpöliiketoimintamallilla tarkoitetaan vastuu- ja omistussuhteiden jakaantumista lämmöntuotantoon osallistuvien tahojen kesken sekä eri toimijoiden tehtävien jakautumista. Lämpöliiketoimintamalli eroaa normaalista liiketoimintamallista omistussuhteiden jakautumisen takia, koska asiakas on lämpöliiketoiminnassa usein mukana investoinnissa. (Suhonen 2005.) Suomessa on käytössä kolme lämpöyrittäjyyden liiketoimintamallia, joita ovat asiakaslähtöinen investointi, yrittäjälähtöinen investointi sekä suuryritys-malli. Teoriakirjallisuudessa on esitelty myös ESCO-malli ja franchising-malli, jotka voisivat olla käyttökelpoisia tulevaisuudessa toiminnan kehittyessä. (Okkonen, Puhakka & Suhonen 2005; Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 14; Kokkonen 2005, ) Edellä mainitut mallit on kuvattu lämpöyrittäjien näkökulmasta, joten kuntaomisteinen lämmöntuotanto on saanut lämpöliiketoimintamallien tutkimuksessa vain vähän huomiota. Lisäksi toimintamallit ovat yleistyksiä, joten niissä saattaa olla keskenään samoja piirteitä esimerkiksi polttoainetoimitusten kuvauksissa. 3.2 Asiakaslähtöinen investointi Asiakaslähtöinen investointi on lämpöliiketoimintamalli, jossa asiakas omistaa lämmöntuotantolaitteet ja yrittäjä tuottaa lämmön. Se on suosittu, sillä siinä yrittäjän taloudellinen riski on vähäinen. Suomessa useimmat lämpölaitokset toimivat kyseisellä periaatteella. Asiakaslähtöisessä investoinnissa asiakkaita ovat yleensä yritykset, kunnat, seurakunnat tai vastaavat, ja yrittäjinä toimivat osuuskunnat, yrittäjärenkaat, yksittäiset yrittäjät sekä osakeyhtiöt. (Okkonen ym. 2005; Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 14.)

16 16 Lämpölaitoksen koko eli tuotettava lämpömäärä vaikuttaa asiakaslähtöisen investointi -mallin yksityiskohtiin. Pienissä laitoksissa yrittäjän toiminta voi olla sivutoimista, joten lämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi maatalousyrittämisen ohessa. Yritysmuotona yksittäisellä pienyrittäjällä on useimmiten toiminimi, jonka ohella toinen tapa järjestää lämmöntuotanto on yritysrengas. Siinä useat yrittäjät jakavat lämmöntuotannon vastuun omien vahvuuksiensa mukaan esimerkiksi laitehuoltoon, polttoaineen kuljetukseen, haketukseen ja korjuuseen. Suuremmissa kokoluokissa yritysmuoto on tyypillisesti osuuskunta tai osakeyhtiö. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, ) Lämpöyrittäjyyden selvityshankkeessa (2006, 15) asiakaslähtöinen investointi -mallin hyvänä puolena mainitaan asiakkaan päätösvallan pysyminen lämmöntuotantoon liittyvissä asioissa, koska investoinnit tehnyt asiakas omistaa lämmöntuotantovälineet. Kunnan toimiessa asiakkaana kyseisen liiketoimintamallin käyttöön on hinnan lisäksi usein syynä myös paikallisen työllisyyden ja yritystoiminnan edistäminen. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15.) Yrittäjän kannalta asiakaslähtöisen investoinnin suurin etu on olematon investointiriski ja joissain tapauksissa mahdollisuus toimia osa-aikaisesti (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15; Okkonen ym. 2005). Asiakkaan tekemä investointi madaltaa yrittäjän kynnystä lähteä mukaan lämpöyrittäjyyteen. Pienen kokoluokan kohteet soveltuvat hyvin osa-aikaiseen toimintaan, koska ne eivät vaadi niin paljon aikaa kunnossapitotoimiin ja polttoaineen hankintaan kuin isommat laitokset. Mikäli liiketoimintaa halutaan jatkossa laajentaa suuremmaksi, liiketoimintamalli ei välttämättä ole paras vaihtoehto, koska yrittäjän saama tuotto jää alhaiseksi toiminnan laajuuteen nähden. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15).

17 Yrittäjälähtöinen investointi Yrittäjälähtöisessä investoinnissa yrittäjä investoi lämmöntuotantolaitteisiin sekä vastaa laitteista ja lämmöntuotannosta kokonaisvaltaisesti (Okkonen ym. 2005). Investointi voidaan tehdä joko kaikkiin lämpölaitoksiin ja lämpöverkostoon tai niin, että asiakas investoi verkostoon ja yrittäjä lämpölaitokseen. Tämä on yleisin kyseisen mallin toimintatapa. Toisin kuin edellisessä mallissa, yrittäjä joutuu kantamaan taloudellisen riskin joko kokonaan tai osittain. Taloudellisen riskin ja omistussuhteen jakautuminen johtaa myös vastuusuhteiden monimutkaistumiseen, mutta oikeanlaisella ja kattavalla sopimuksella voidaan vastuusuhteiden epäselvyyksiä karsia. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15.) Asiakkaan, esimerkiksi kunnan, kannalta yrittäjän mukaan tuleminen investointeihin vapauttaa resursseja muihin toimintoihin, kuten esimerkiksi muihin kuntalaisten palveluihin. Toisaalta täysin ulkoistettu lämmöntuotanto, jossa lämpöyrittäjä omistaa myös verkon, johtaa monien kuntien pelkäämään yksityisen yrityksen monopoliasemaan. Yrittäjälle yrittäjälähtöinen investointi -malli antaa mahdollisuuden päätoimiseen lämpöliiketoimintaan ja sitä kautta suurempaan taloudelliseen hyötyyn. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 16.) 3.4 Suuryritysmalli Lämpöyrittäjyyden selvityshankkeessa (2006) esitellään kolmas lämpöliiketoimintamalli, joka on käytössä Suomessa. Tässä suuryritysmalliksi kutsutussa mallissa yritys vastaa lämmöntuotannosta ja tekee investoinnit lämmöntuotantolaitteisiin tai vuokraa asiakkaan omistamat laitteet. (Lämpöpalvelut 2006.) Suuryritys käyttää tyypillisesti lämmöntuotantojärjestelyissä alihankintaa, ja esimerkiksi haketus ja polttoaineenkuljetus voidaan hoitaa alihankintana. Suuryritysten hoitamat lämpölaitokset ovat useimmiten suuria. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 16.)

18 18 Suuryritysten vahvuutena on keskittyminen pelkästään lämmön- ja polttoaineentuotantoon. Tämän seurauksena yrityksellä on ammattitaitoa, kokemusta ja edulliset hinnat, ja se pystyy myös kantamaan suurempia taloudellisia taakkoja, joten myös toimintavarmuus on suuryritysmallin etu. Asiakkaan kannalta nämä seikat puoltavat suuryrityksen käyttöä lämmöntuotannossa. Lisäksi suuryritykset käyttävät yleensä alihankintaa, jolloin työtä jää myös paikallisille pienyrityksille. Toisaalta yritystä ei voi velvoittaa käyttämään paikallisia yrityksiä, ja polttoaine voidaan tuoda sieltä, mistä se saadaan halvimmalla. Tämä tarkoittaa joissain tapauksissa ulkomaista energiapuuta. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, ) Suomen bioenergiamarkkinat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi paikallisia, minkä vuoksi suuria lämmöntuotantoyrityksiä on Suomessa vain muutama (Rautanen 2004, 3 4). 3.5 Franchising-malli Suomen Franchising-Yhdistyksen mukaan franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchising-antajan ja franchising-ottajan väliseen sopimukseen pohjautuvaa pitkäaikaista yhteistyötä. Yhteistyö perustuu franchising-antajan kehittämään konseptiin, jota franchising-ottaja toteuttaa. Franchising-ottajista muodostuu tavallisesti ketju, jossa kaikki ketjun jäsenet toimivat saman konseptin mukaan. Ketjun jäsenet toimivat myös yhteisen brändin alla ja yhdenmukaisella julkiasulla. Yrittäjä maksaa konseptin käyttöoikeudesta, ketjun jäsenyydestä, eduista ja palveluista kertamaksuna tai jatkuvana maksuna. (Suomen Franchising-Yhdistys 2006.) Lämpöliiketoiminnassa franchising-mallia voisi käyttää samalla tavalla kuin muussakin liiketoiminnassa. Franchising-antaja tukisi yrittäjää laitoshankkeen suunnittelussa, rahoituksessa, sopimusasioissa, koulutuksessa sekä laitoksen ylläpidossa, polttoaineen hankinnassa ja muissa käytännön asioissa. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 17.)

19 19 Yrittäjän kannalta franchising-malli on turvallisempi kuin oman yrityksen perustaminen: yrittäjä saa apua ja konsultointia toimintansa tueksi hyväksi havaitun konseptin mukaan. Toisaalta maksettava korvaus pienentää taloudellista hyötyä ja konseptin ehdot voivat monimutkaistaa yrittäjän toimintaa. Kuntien näkökulmasta toiminta vireyttää aluetaloutta, sillä yrittäjä on useimmiten paikallinen. Franchising-mallissa investoinnit tekee yrittäjä, joten niistä ei tule taloudellista rasitetta kunnalle, tosin päätösvalta lämmöntuotannosta siirtyy yrittäjälle. Suomessa ei ole tällä hetkellä franchisingiin perustuvaa lämpöliiketoimintaa. Taloudellinen riski olisi suuri, ja nettotulot saataisiin vasta vuosien päästä toiminnan aloittamisesta. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, ) Ehkäpä suurin syy mallin puuttumiseen Suomesta on tarpeeksi suurten toimijoiden puute, koska lämpöyrittäjyysala on vielä kehitysasteella. Myös suuri alkupääoman tarve vähentää kiinnostusta liiketoimintamallia kohtaan. Itävallassa konseptia on jo kokeiltu polttoaineen myyntiin ja lämpöyrittäjyyteen (Kokkonen 2005, 11.) 3.6 ESCO-malli ESCO-yritys (Energy Service Company) tuottaa asiakkailleen energiatehokkuusprojekteja ja uusiutuvan energian projekteja usein avaimet käteen -periaatteella. Yritys tekee investoinnin, joka takaa asiakkaalle lisääntyvän tehokkuuden ja energiansäästöt, joiden perusteella yritys saa maksun projektista. (Bertoldi, Berrutto, De Renzio, Adnot & Vine 2003, 2.) Asiakas ja ESCO-yritys tekevät sopimuksen, jonka aikana asiakas, yleensä suuri kuluttaja kuten kunta, maksaa energiasta samaa hintaa kuin aiemminkin. Sopimuksesta käy ilmi muun muassa investoinnin takaisinmaksuaika, joka määräytyy alentuneen energianhinnan perusteella. Investoinnilla saavutetulla energianhinnansäästöllä maksetaan yritykselle sopimuksen mukaan. Kun investointi on maksettu, asiakas saa lämmöntuotantolaitteet itselleen. Mallia on kokeiltu Skotlannissa ja Suomessa, mutta se ei ole käytössä laajalti. (Kokkonen 2005, 14.)

20 20 ESCO-toimintamallissa asiakkaan ei tarvitse sijoittaa investointeihin, ja myös energianhinnan vakaus voidaan lukea mallin etuihin. Vaikka lämmönhinta on asiakkaalle sama sopimuksen voimassaoloajan, vaikuttaa todellisen maksun suuruuteen myös takaisinmaksuajan pituus. Sopimusajan vakaa hinta auttaa molempia osapuolia laskemaan edut ja vähentää yrityksen taloudellista riskiä. Kuten franchising-mallin, myös ESCO:nkin haasteita ovat suuri pääomantarve ja takaisinmaksuajan pituus. Mikäli yritys tekee useampia samanaikaisia investointeja, vaatii se runsaasti taloudellisia resursseja. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 17.) 3.7 Kunnallinen liiketoiminta Edellä käsiteltyihin liiketoimintamalleihin sisältyy aina yrittäjän ja kunnan vastuun jakaminen lämmöntuotannon järjestämisessä. Kunnat voivat kuitenkin hoitaa lämpöliiketoiminnan myös oman organisaationsa avulla, mikä on ollut perinteinen malli (Ojaniemi 2003a, 112). Liiketoimintaan hyvin soveltuvia organisointitapoja on kaksi: liikelaitos- tai osakeyhtiömuoto (Jurvan kunnanhallitus 2005). Tässä tutkimuksessa kunnan omistaman osakeyhtiön hoitamasta lämmöntuotannosta käytetään nimitystä kunnallinen lämpöyhtiö -malli. Liikelaitosmuotoista organisointitapaa ei tutkittavissa kunnissa käytetty. Kunnan liikelaitos on yksi liiketoiminnan organisointimuoto, joka sopii hyvin myös lämpöliiketoimintaan. Se on osa kunnan hallintoa ja taloutta, mutta sillä on muita toimintayksiköitä itsenäisempi asema. Liikelaitos toimii kunnan talouteen sisältyvänä omana laskentayksikkönään, ja lainat investointeihin voidaan hoitaa kunnan sisäisesti niin, että laitos maksaa korkoa kunnalle. (Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot 2005; Jurvan kunnanhallitus 2005.) Kuntalain (365/1995) 13 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista sekä taloudellisista tavoitteista. Liikelaitoksen toiminta voidaan järjestää pitkälti yhtiömuodon tapaan (Jurvan kunnanhallitus 2005), ja sen suurin etu osakeyhtiömuotoon verrattuna on tuloverovelvollisuuden puuttuminen. Liikelaitokset

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito Viranomainen KOKOUSKUTSU Pyhäjoen kunta Tekninen lautakunta 7/2011 Kokousaika Tiistaina 06.09.2011 klo 17.00 18.30 Kokouspaikka Virastotalo, Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että Kunnanhallitus 5 29.01.2004 Kunnanhallitus 24 24.02.2004 LEHTIMÄEN OPISTOLLE MYÖNNETTÄVÄN AVUSTUKSEN SISÄLTÖ 4/04/045/2004 KH 5 Kunta on myöntänyt Lehtimäen Opistolle vuosittain avustuksen, joka on sisältänyt

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys.

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys. TARJOUSPYYNTÖ 1. HANKINTAYKSIKKÖ Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta ekarjala.fi/liitto Yhteyshenkilö Satu Sikanen satu.sikanen@ekarjala.fi 0400 661318 2. HANKINTAMENETTELY Kyseessä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 825/12.03.02/2016 63 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo 29.9.2016: Vaski-kirjastot harkitsevat

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

3. Hinnoittelu Tarjouksessa tulee käyttää arvonlisäverotonta nettohinnoittelua (alv 0 %). Hinnan tulee olla kiinteän ja sisältää kaikki kulut.

3. Hinnoittelu Tarjouksessa tulee käyttää arvonlisäverotonta nettohinnoittelua (alv 0 %). Hinnan tulee olla kiinteän ja sisältää kaikki kulut. 1 PALOLETKUT Itä-Uudenmaan pelastuslaitos pyytää tarjoustanne paloletkuista seuraavasti: YLEISTÄ 1. Tiedot toimittajasta Yrityksen tiedot, kaupparekisteriote, lääninveroviraston todistus maksetuista veroista

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot