POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Paavo Pietikäinen HAKELÄMMÖNTUOTANNON LIIKETOIMINTAMALLIT POHJOIS-KARJALAN KUNNISSA Opinnäytetyö Syksy 2006

2 2 OPINNÄYTETYÖ Syksy 2006 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu Joensuu p. (013) Tekijä Paavo Pietikäinen Nimeke Hakelämmöntuotannon liiketoimintamallit Pohjois-Karjalan kunnissa Toimeksiantaja Northern WoodHeat -hanke Tiivistelmä Kuntien kaukolämmöntuotannon toimintaympäristö ja -mallit ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana. Yksityistämisen myötä kunnat ovat järjestäneet lämmöntuotannon eri tavoin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan kuntien hakelämmöntuotannon liiketoimintamallit ja perustelut malleille. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, miksi kunnat ovat päätyneet erilaisiin liiketoimintamalleihin, sekä tuoda esille kuntien perustelut toimintamalleille. Aineisto kerättiin haastattelemalla kunnan lämmöntuotannon järjestelyihin vaikuttaneita henkilöitä, kuten kaupunginjohtajia ja teknisen toimen johtajia. Tutkimukseen osallistuivat Pohjois- Karjalan kunnista Eno, Nurmes, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Ilomantsi ja Outokumpu. Liiketoimintamallit tutkittiin kuvaamalla polttoainetoimitusten hoitoa, lämpölaitoksen ja -verkon omistusta sekä lämmöntuotantovastuun jakautumista. Lisäksi kuntien perusteluja vertailtiin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista liiketoimintamallia. Kuntien antamat perustelut käytetyille malleille olivat samanlaisia kuin liiketoimintamalleja kuvaavassa teoriassa. Koska aihetta lähestyttiin kuntien kannalta, se antoi uutta näkökulmaa liiketoimintamallien pohtimiseen. Aiemmissa tutkimuksissa kunnalliset osakeyhtiöt ovat saaneet vain vähän huomiota. Tutkimus osoitti, että suurin osa kunnista haluaa pitää päätösvallan lämmöntuotannosta ja lämmön hinnasta itsellään, koska yksityistämisen riskiksi katsottiin lämmön hinnan nousu. Toiminnan ulkoistaneet kunnat taas perustelivat yksityisen yrityksen käyttöä myönteisillä aluetaloudellisilla vaikutuksilla sekä käytettävän yrityksen osaamisella. Kieli Suomi Asiasanat Liiketoimintamallit, puuenergia, kunnat, hake Sivuja 63

3 3 THESIS Autumn 2006 Degree Programme in Forestry Väisälänkatu 4 FIN Joensuu FINLAND Tel Author Paavo Pietikäinen Title Business models of heat production based on woodchips in North Karelia municipalities Commissioned by Northern WoodHeat project Abstract Over the past fifteen years, operational environment and operations models of district heating in Finnish municipalities have changed. With outsourcing municipalities have organised district heating in different ways. The purpose of this study was to find out the business models used by North Karelia municipalities and to produce new information on the reasons why different models were selected. Data for this study was collected by interviewing people that had impacted on arranging the municipal heating production such as municipal managers and technical managers. The municipalities of North Karelia that participated in the study were Eno, Nurmes, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Ilomantsi and Outokumpu. Business models were studied by describing fuel supply, ownership of heating plants and grid as well as the sharing of heat producing responsibilities. In addition, the reasonings of the municipalities were compared to the results of earlier studies. In this study four different business models were identified. In general, reasonings for using certain models were consistent with the previous theory on business models. Because the subject was approached from the municipalities` point of view, it gave new perspective to the discussion concerning business models. In earlier studies only minor attention has been paid to municipal companies. The study indicated that a majority of municipalities want to hold the power of decision in heat generation and pricing, because a rise in heating prices was considered to be a risk of outsourcing. The municipalities, which had already outsourced their heat generation justified the use of a private company by its expertise and positive impacts on local economy. Language Pages Finnish 63 Keywords Business models, wood energy, municipalities, woodchips

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 SISÄLTÖ JOHDANTO KUNTIEN LÄMMÖNTUOTANTO Lämmöntuotannon toimintaympäristö Lämmöntuotanto ja -jakelu Lämmönhinnan määräytyminen Julkiset hankinnat LÄMPÖLIIKETOIMINTAMALLIT JA LÄMPÖYRITYSMUODOT Lämpöliiketoimintamallin määrittely Asiakaslähtöinen investointi Yrittäjälähtöinen investointi Suuryritysmalli Franchising-malli ESCO-malli Kunnallinen liiketoiminta Yritysmuodot TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimusmenetelmä Tutkittavat ja aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET Nurmeksen lämmöntuotanto Outokummun lämmöntuotanto Ilomantsin lämmöntuotanto Rääkkylän lämmöntuotanto Pyhäselän lämmöntuotanto...36

5 5 6.6 Polvijärven lämmöntuotanto Enon lämmöntuotanto TULOSTEN TARKASTELU Ilomantsissa ja Rääkkylässä luotetaan suuryritykseen Lämpöyrittäjyyttä kunnan omistamassa laitoksessa Eno lämmöntuotannon ulkoistamisen edelläkävijänä Kunnan omistama osakeyhtiö lämmöntuottajana Yhteenveto POHDINTA Tulokset ja haastattelut Tulevaisuus Tutkimuksen arviointi Oma oppiminen...59 LÄHTEET...60

6 6 1 JOHDANTO Kunnat ja yritykset ovat ulkoistaneet lämmöntuotantoa ja lämmityspalveluja 1990-luvulta lähtien. Samalla lämmityspolttoaineiden käytössä on tapahtunut selkeä muutos: öljy on usein vaihdettu puuperäisiin polttoaineisiin. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 14.) Ulkoistusten eli lämmöntuotannon palvelujen yksityistämisen myötä lämpöyrittäjien määrä on noussut selvästi. Lämmöntuotannon toteutus on kuitenkin hoidettu kunnissa eri tavalla. Joissain kunnissa esimerkiksi lämpöverkko ja -laitos on pidetty kunnan omistuksessa ja vain raaka-ainetoimitukset on annettu ulkopuolisen vastuulle. Toisessa kunnassa taas koko lämmöntuotanto on ulkoistettu, myös raaka-ainetoimitukset, lämpöverkko ja lämpölaitos. Liiketoimintamalleista on esitetty luokitteluita lämpöyrittäjyyden selvityshankkeessa (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006), mutta kohtaavatko ne kuntien näkemysten kanssa? Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää teemahaastattelujen avulla Pohjois-Karjalan kuntien nykyisten energiaratkaisujen liiketoimintamallit ja perustelut malleille. Perusteluja vertailtiin kirjallisuudessa esitettyihin asiantuntijoiden mielipiteisiin ja tutkittiin, onko niillä yhtäläisyyksiä kuntien todellisien ratkaisujen kanssa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä siihen, miksi kunnilla on käytössä erilaisia liiketoimintamalleja ja onko tiettyä liiketoimintamallia käyttävillä kunnilla samoja perusteluja. Syiden selvittämisestä on hyötyä kunnille, jotka pohtivat uuden tai jo käytössä olevan lämpölaitoksen liiketoimintamallia. Toimintamallien tarkastelussa keskitytään hakelämpölaitoksiin, jotka lämmittävät suureksi osaksi kuntien kiinteistöjä, kuten kouluja ja virastotaloja. Toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Nortern WoodHeat -projekti. Hankkeen pääkoordinaattori on skotlantilainen Highland Birchwoods, ja Suomessa koordinaattorina on Metsäntutkimuslaitos. Projektin tarkoituksena on soveltaa Suomeen, Skotlantiin ja Islantiin suomalaista kokemusta ja osaamista puuenergian korjuusta ja käytöstä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

7 7 tehtävänä on toimia projektissa koulutusalan asiantuntijana ja kouluttajana sekä tuottaa oppimateriaalia ja opinnäytetöitä. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2005.) Tämä tutkimus tuottaa tietoa hankkeen käyttöön. 2 KUNTIEN LÄMMÖNTUOTANTO 2.1 Lämmöntuotannon toimintaympäristö Kuntien lämmöntuotantoa ohjaavat mm. kuntien omat tavoitteet, julkinen hankintalaki sekä Suomen energiapoliittiset linjaukset, kuten Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Uusiutuvien energialähteiden lisäystavoite, 3 Mtoe, vuoteen 2010 mennessä on edistämisohjelmassa arvioitu toteutuvan seuraavasti: bioenergia 90 %, vesivoima 3 %, tuulivoima 3 %, aurinkoenergia alle 0,5 % ja lämpöpumppuratkaisut 3 %. Edistämisohjelmassa on määritetty ohjelman painopistealueiksi puun energiakäytön lisäys ja tuulivoima. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2003, ) Hallitus tukee politiikkaansa mm. energiarahoituksen avulla, ja kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää energiarahoitusta investointeihin ja niitä kartoittaviin selvityksiin. Investoinneilla pyritään ympäristömyönteiseen energiatalouteen. Tuilla pyritään edistämään mm. uuden teknologian käyttöönottoa, energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Rahoitusta myönnetään myös hallituksen energiapolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Kaukolämpölaitosten polttoaineena suosittiin luvuilla öljyä sen edullisuuden ja vakaan hinnan takia. Öljyn hinnan kallistuminen ja hallituksen energiapoliittiset linjaukset ovat saaneet uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla kuntia houkuttelevammiksi. Energian tuottajina ja hankkijoina kunnat ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan energiankäytön ja energialähteiden muutoksesta

8 8 Suomessa, esimerkiksi Nurmeksen kaupungin lähes täysin omistama Nurmeksen Lämpö Oy myy kaukolämpöä vuosittain noin 80 GWh. Kunnan keskeisin päämäärä on turvata asukkailleen hyvinvoinnin edellytykset (Oulasvirta 1996, 43). Kunnille kuuluvat tehtävät on säädetty kuntalaissa, eikä kuntien tehtäviin kuuluvaa julkisen vallan käyttöä voi ulkoistaa. Muut tehtävät, kuten ruoka, siivous, lämmöntuotanto ja kuljetus, voidaan kuitenkin ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta. (Valtiovarainministeriö 2005, 6.) Kuntien peruspalveluita ovat sivistystoimi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, jotka tuotetaan pääosin oman organisaation ja henkilöstön voimin (Oulasvirta 1996, 43 45). Valtio on osaltaan ohjannut kuntia järjestämään toimintojaan kustannustehokkaammiksi. Yhtenä merkittävänä keinona käytettiin valtionapujärjestelmän muutosta 1990-luvun alkupuolella, jolloin menoperäisestä valtionapujärjestelmästä siirryttiin laskennalliseen valtionapujärjestelmään (Valtiovarainministeriö 2005, 5). Menoperusteisessa järjestelmässä lakisääteiset kustannukset korvattiin täysimääräisinä jälkikäteen sen jälkeen, kun toiminnasta saadut tulot ja mahdolliset avustukset oli ensin vähennetty menoista. Laskennallisessa järjestelmässä rahoitus määräytyy toiminnan tulosten mukaan. Laskennallinen korvausjärjestelmä mahdollistaa myös tulosohjaamisen toteuttamisen. (HE 146/1996.) Uuden järjestelmän tavoitteena oli lisätä kuntien kustannustietoutta ja ohjata toimintaa taloudellisemmaksi ja tuloksellisemmaksi. Tätä muutosta edesauttoi 1990-luvun lama, jonka aikana kunnat yhtiöittivät toimintojaan ja ostivat aikaisempaa enemmän palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. (Valtiovarainministeriö 2005, 5-6) Ulkoistukset ovat avanneet uusia mahdollisuuksia lämpöyrittäjille. Lämpöyrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjyyteen perustuvaa lämmöntuotantotoimintaa (Puhakka 2005, 22). Lämpöyrittäjä voi hoitaa aluelämpölaitosta tai paikallisen kiinteistön, kuten koulun tai sairaalan, lämmöntuotantoa, johon voi liittyä myös polttoainehuolto ja energiapuun hankinta. Yrittäjä saa yleensä korvauksen tuotetun lämmön perusteella. (Rämö 2001, 2). Lämpöyrittäjyys voi olla pää- tai sivutoi-

9 9 mista. Päätoimisessa lämpöyrittäjyydessä lämpölaitoksen pitäisi olla suuri tai yrittäjällä pitäisi olla hoidettavanaan useita pienempiä kohteita, jotta toiminnasta saataisiin riittävästi tuloja. Sivutoiminen lämpöyrittäjyys sopii esimerkiksi maatilojen lisäansioiksi, jolloin lämmityskohteeksi riittää esimerkiksi yksittäinen koulu. Vuoden 2005 lopussa lämpöyrittäjien ylläpitämiä kohteita oli Suomessa noin 300, joista vastasi noin 150 yritystä. Yrittäjien hoitamien lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho oli 500 kw, ja tuotettu lämpömäärä oli yhteensä noin 150 MWh. Suurin yksittäinen lämpöyrittäjien hoitama lämpölaitos oli teholtaan 2,5 MW, mutta usein lämpöyrittäjyystoiminta tapahtuu alle yhden megawatin laitoksissa. (Alanen 2006; Ojaniemi 2003a, 112.) Kohteita, kpl Kokonaisteho, MW Kuva 1. Lämpöyrittäjyyskohteiden määrän ja kokonaistehon kehitys vuosina (Alanen 2006.) Kunta voi ulkoistaa koko lämmöntuotannon tai vain osan siitä. Kokonaan ulkoistettu lämmöntuotanto tarkoittaa lämpölaitoksen ja mahdollisesti lämpöverkon myymistä yritykselle tai yrittäjälle, jolloin kunta ostaa tuotetun lämmön. Osittain ulkoistetussa tuotannossa kunta voi esimerkiksi pitää tuotantolaitteet itsellään, mutta antaa lämmöntuotannon ja polttoainehuollon ulkopuoliselle.

10 10 Yritysten ja kuntien väliset lämpösopimukset ovat oleellinen osa ulkoistamisen onnistumista. Ne kattavat kirjallisesti lämmöntuottajan ja -ostajan välillä sovitut keskeisimmät asiat, kuten sopijaosapuolet, energiantuotantolaitoksen omistussuhteet, energiantoimitusehdot, mittaukset, laskutukset sekä lämmön hinnan ja sen tarkistusperusteet. Nykyään käytössä olevan lämpösopimuskäytännön mukaan lämpöyrittäjän tuottaman energian hinta sidotaan kilpailevien energialähteiden, yleensä kevyt- ja raskaspolttoöljyn sekä turpeen, keskimääräisiin hintoihin. Ne muodostavat indeksin, josta lasketaan hakelämmön hinta. Vahinkojen ja korjausten varalle on tärkeää sopia huolto- ja korjauskustannusten maksajista. Lämpösopimuksessa mainitaan lisäksi mm. paikkakuntakohtaiset ja laitoskohtaiset asiat, kuten sähkön käyttö. (Alanen & Soini 2001, ) 2.2 Lämmöntuotanto ja -jakelu Suomessa kiinteistöjen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämmitys. Kaukolämpöä tuotetaan yli 250 paikkakunnalla, ja suurin osa suomalaisista asuu kaukolämpöä hyödyntävissä taloissa. Kuntien kaukolämpöverkkoon siirrettävä lämpöenergia tuotetaan keskitetysti suurilla lämpölaitoksilla. (Ojaniemi 2003b, 102.) Kaukolämpöverkko muodostaa, pääosin sen luomisen kalleuden takia, niin sanotun teknisen monopolin, jolla tarkoitetaan kuntien kannalta tärkeitä, infrastruktuuriin kuuluvia peruspalveluita kuten vesi- ja viemäriverkkoa sekä teitä. (Jääskeläinen 1994, 49.) Suomen kuntaliitto (2002, 5 6) on määritellyt lämpölaitokset käyttökohteiden ja tehon mukaan seuraavasti: Kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtainen lämmöntuotanto, jonka yhteinen teho on noin kw. Lämmityskohteita ovat mm. omakotitalot, rivitalot ja pienehköt liikerakennukset, joissa tarvittava lämpöenergia voidaan tuottaa paikallisesti.

11 11 Kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtainen lämmöntuotanto, jonka yhteinen teho on noin kw. Lämmityskohteita ovat mm. koulut, vanhainkodit ja toistensa välittömässä läheisyydessä olevat virasto- tai muut sellaiset rakennukset, joissa tarvittava lämpöenergia tuotetaan paikallisesti. Paikallinen aluelämmitysjärjestelmä, jonka yhteinen teho on noin kw. Lämmityskohteita ovat mm. pienehkön kunnan keskustaajamat sekä erilliset muutaman kymmenen kiinteistön asuntoalueet, joiden tarvitsema lämpöenergia tuotetaan keskitetysti. Keskitetty kaukolämmitys, jonka yhteinen teho on useita tuhansia kilowatteja. Keskitetysti tuotetun kaukolämmityksen kohteita ovat mm. kaupunkien taajama-alueet. Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa kunnan kiinteistöjä lämmittäviin paikallisiin aluelämpölaitoksiin ja keskitettyihin kaukolämpölaitoksiin, joiden tehot ovat n MW. Pohjois-Karjalan kuntien lämpölaitokset ovat siis kooltaan pääosin suuria. Lämpölaitos voi käyttää polttoaineenaan esimerkiksi öljyä, haketta tai turvetta. Hakelämpölaitos on puuperäisistä polttoaineista lämpöenergiaa tuottava laitos, joka käyttää useimmiten polttoaineenaan metsähaketta, eli kanto-, hakkuu- tai runkohaketta. Lämpölaitoksen polttoaineena voidaan käyttää myös kuorta, sahanpurua ja kutterinlastua, joka on puutavaran höyläyksessä syntyvää puutähdettä. (Alakangas 2000, 69; Vesisenaho 2003, ) Lämpölaitosten polttoaineena käytetyn metsähakkeen tuotantojärjestelmä on toimenpideketju, jonka aikana lämpölaitosten polttoaine työstetään ja toimitetaan sopimuksen mukaisesti käyttöpaikalle. Pienpuuhake tuotetaan koneellisesti tai metsurityönä nuorista kasvatusmetsistä, joissa ainespuukertymä on vähäinen. Hakkuutähdehaketta puolestaan korjataan kuusivaltaisilta päätehakkuuleimikoilta. Varastointi ja haketus voidaan suorittaa palstalla, käyttöpaikalla tai

12 12 välivarastossa eli tien varressa. Kaukokuljetuksella siirretään joko valmis hake tai hakkeen raaka-aine käyttöpaikalle eli lämpölaitoksiin. (Hakkila 2003, ) Hake kuljetetaan hakelämpölaitoksessa olevaan siiloon, jossa säilytetään muutaman päivän polttoainevarastoa ja josta hake siirretään kuljetinta pitkin kattilaan, jossa se poltetaan. Polttotapoja ovat arinapoltto, kaasutuspoltto ja leijupoltto; alle 5 MW:n kokoluokkaa olevissa laitoksissa käytetään yleensä arinapolttoa ja suuremmissa leijupolttoa. Hakkeen polton hyötysuhde riippuu mm. hakkeen kosteudesta, palakoosta ja tiheydestä. (Alanen 2001, ) Polton yhteydessä lämmitetty vesi johdetaan kaukolämpöverkkoon, joka käsittää runkoputkiston, haarat ja talojohdot. Lämpömäärän mittaus tehdään vesivirran mittauksella ja jäähdytyksellä, eli tulevan ja lähtevän kaukolämpöveden lämpötilaerolla. Kuluttajaa laskutetaan lämpömäärän mukaan. (Ojaniemi 2003b, 104.) Kaukolämpöä kulutetaan kiinteistöissä, joiden lämmönsaanti on turvattava kaikissa olosuhteissa. Talvikuukausien huippujen tueksi ja kesäkuukausien vähäisten lämpökuormien ajaksi tarvitaan lisälämmönlähde, varakattila, jonka polttoaine on yleensä kevyt- tai raskaspolttoöljy. Kattila täytyy kuitenkin mitoittaa niin, että sillä voidaan tuottaa kokonaan kaukolämpöverkon tarvitsema lämpömäärä, peruskattilan tai kattiloiden vahinkojen varalle. Varakattilan polttoaine voi olla kallistakin, koska kattilalla tuotetaan alle 10 % vuosittaisesta lämpömäärästä. Investoinnin sen sijaan pitää olla mahdollisimman edullinen, koska siitä aiheutuu lisäkustannuksia peruslämmöntuotannon lisäksi. (Nuutila 2003, 106.) 2.3 Lämmönhinnan määräytyminen Lämmönhintaan vaikuttavat lämpökeskuksen omistussuhteet, koko ja tekniikka sekä valvontatyön määrä ja haketuksen investoinnit. Lämmönhinnan voidaan ajatella koostuvan omatuotantokustannuksista ja katteesta. Lämpöenergian omatuotantokustannukset tulevat investointien pääomakustannuksista, polttoai-

13 13 neen hankintakustannuksista, huolto- ja korjauskustannuksista sekä tarvittavasta työvoimasta. Paikalliset olosuhteet sekä ostopalvelujen ja oman työn määrä vaikuttavat edellä mainittuihin lämmöntuotannon kustannuseriin. Kustannukseen vaikuttavat myös liiketoiminnan mahdollisesta voitollisuudesta koituneet verot sekä mahdollisesti omistajalle sijoitetusta pääomasta maksettavasta korvauksesta. Huomattava osa kustannuksista syntyy lämpölaitoksen investoinneista, mutta lämmönmyynnistä saatavat tulot jakautuvat usealle vuodelle. Pitkä takaisinmaksuaika on riski kunnalle tai yritykselle, investoijalle, jonka tosin on mahdollista käyttää investointitukia, joilla takaisinmaksuaika lyhenee 5 7 vuoteen. (Nuutila 2003, ) Asiakkaan maksama kaukolämpötariffi, jolla tarkoitetaan vahvistetun hinnaston osoittamaan lämmönhintaa, voidaan jakaa kolmeen osaan: energiamaksuun, perusmaksuun ja liittymismaksuun. Energiamaksu on tyypillisesti kaikille sama ( /MWh), ja se määritellään polttoaineen hinnan ja muuttuvien kustannusten perusteella. Lämpökeskuksen kiinteitä pääomakuluja kattava kuukausittainen perusmaksu määräytyy tilattavan tehon perusteella. Liittymismaksu on lämmöntuottajalle ikään kuin koroton laina, joka palautetaan, mikäli asiakas päättää erota kaukolämpöpalvelusta. Kaukolämpötariffien täytyy olla julkisia, ja niiden tulee kaukolämpölaitoksen monopoliaseman takia vastata kustannuksia ja aiheutumisperiaatetta. (Nuutila 2003, 107.) 2.4 Julkiset hankinnat Hankintoja tehdessään kunnat joutuvat toimimaan julkisen hankintalain puitteissa. Julkisen hankintalain tarkoituksena on kilpailun aikaansaaminen ja tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolinen kohtelu. (Laki julkisista hankinnoista 1992.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankinta on kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullinen ja laadultaan käyttötarkoitusta vastaava (Kärkkäinen 1996, 18 21). Lain mukaan hankinta on tavaroiden ja palvelujen ostamista tai vuokraamista sekä niihin rinnastettavaa toimintaa, johon luetaan myös ura-

14 14 kalla teettäminen. Julkisessa hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet, eli hankinnasta on joko ilmoitettava tai tarjouksia on pyydettävä riittävä määrä suhteessa hankinnan kokoon ja laatuun. (Laki julkisista hankinnoista 1992.) Suurin osa kunnista käyttää ensisijaisesti avointa hankintamenettelyä, jossa kaikilla halukkailla on oikeus tehdä tarjous (Kärkkäinen 1996, 26). Julkisen hankintaprosessin vaiheet ovat Kärkkäisen (1996, 67) mukaan pääpiirteittäin seuraavanlaiset: 1. Tarveselvitys 2. Hankintasuunnitelman laadinta 3. Hankintamenettelyn valinta 4. Hankintailmoituksen julkaiseminen 5. Tarjousten vertailu 6. Hankintapäätöksen tekeminen 7. Hankintasopimuksen teko 8. Jälki-ilmoituksen tekeminen 9. Toimituksen valvonta, vastaanotto ja laskun maksaminen Avoimessa hankintamenettelyssä hankintailmoitus sisältää tarjouspyynnön, jonka perusteella tarjous voidaan tehdä. Toimittajaksi tarjoutuva yritys voidaan jättää tarjousmenettelyn ulkopuolelle, mikäli se ei täytä tarjoajille asetettuja vaatimuksia. Tällaiset vaatimukset voivat olla esimerkiksi taloudellista asemaa koskevia. Edullisin tarjous hyväksytään joko pelkän hinnan tai kokonaistaloudellisuuden perusteella. Kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat mm. tekninen suorituskyky ja tuki sekä esteettiset ominaisuudet. (Kärkkäinen ; )

15 15 3 LÄMPÖLIIKETOIMINTAMALLIT JA LÄMPÖYRITYSMUODOT 3.1 Lämpöliiketoimintamallin määrittely Lämpöliiketoimintamallilla tarkoitetaan vastuu- ja omistussuhteiden jakaantumista lämmöntuotantoon osallistuvien tahojen kesken sekä eri toimijoiden tehtävien jakautumista. Lämpöliiketoimintamalli eroaa normaalista liiketoimintamallista omistussuhteiden jakautumisen takia, koska asiakas on lämpöliiketoiminnassa usein mukana investoinnissa. (Suhonen 2005.) Suomessa on käytössä kolme lämpöyrittäjyyden liiketoimintamallia, joita ovat asiakaslähtöinen investointi, yrittäjälähtöinen investointi sekä suuryritys-malli. Teoriakirjallisuudessa on esitelty myös ESCO-malli ja franchising-malli, jotka voisivat olla käyttökelpoisia tulevaisuudessa toiminnan kehittyessä. (Okkonen, Puhakka & Suhonen 2005; Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 14; Kokkonen 2005, ) Edellä mainitut mallit on kuvattu lämpöyrittäjien näkökulmasta, joten kuntaomisteinen lämmöntuotanto on saanut lämpöliiketoimintamallien tutkimuksessa vain vähän huomiota. Lisäksi toimintamallit ovat yleistyksiä, joten niissä saattaa olla keskenään samoja piirteitä esimerkiksi polttoainetoimitusten kuvauksissa. 3.2 Asiakaslähtöinen investointi Asiakaslähtöinen investointi on lämpöliiketoimintamalli, jossa asiakas omistaa lämmöntuotantolaitteet ja yrittäjä tuottaa lämmön. Se on suosittu, sillä siinä yrittäjän taloudellinen riski on vähäinen. Suomessa useimmat lämpölaitokset toimivat kyseisellä periaatteella. Asiakaslähtöisessä investoinnissa asiakkaita ovat yleensä yritykset, kunnat, seurakunnat tai vastaavat, ja yrittäjinä toimivat osuuskunnat, yrittäjärenkaat, yksittäiset yrittäjät sekä osakeyhtiöt. (Okkonen ym. 2005; Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 14.)

16 16 Lämpölaitoksen koko eli tuotettava lämpömäärä vaikuttaa asiakaslähtöisen investointi -mallin yksityiskohtiin. Pienissä laitoksissa yrittäjän toiminta voi olla sivutoimista, joten lämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi maatalousyrittämisen ohessa. Yritysmuotona yksittäisellä pienyrittäjällä on useimmiten toiminimi, jonka ohella toinen tapa järjestää lämmöntuotanto on yritysrengas. Siinä useat yrittäjät jakavat lämmöntuotannon vastuun omien vahvuuksiensa mukaan esimerkiksi laitehuoltoon, polttoaineen kuljetukseen, haketukseen ja korjuuseen. Suuremmissa kokoluokissa yritysmuoto on tyypillisesti osuuskunta tai osakeyhtiö. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, ) Lämpöyrittäjyyden selvityshankkeessa (2006, 15) asiakaslähtöinen investointi -mallin hyvänä puolena mainitaan asiakkaan päätösvallan pysyminen lämmöntuotantoon liittyvissä asioissa, koska investoinnit tehnyt asiakas omistaa lämmöntuotantovälineet. Kunnan toimiessa asiakkaana kyseisen liiketoimintamallin käyttöön on hinnan lisäksi usein syynä myös paikallisen työllisyyden ja yritystoiminnan edistäminen. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15.) Yrittäjän kannalta asiakaslähtöisen investoinnin suurin etu on olematon investointiriski ja joissain tapauksissa mahdollisuus toimia osa-aikaisesti (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15; Okkonen ym. 2005). Asiakkaan tekemä investointi madaltaa yrittäjän kynnystä lähteä mukaan lämpöyrittäjyyteen. Pienen kokoluokan kohteet soveltuvat hyvin osa-aikaiseen toimintaan, koska ne eivät vaadi niin paljon aikaa kunnossapitotoimiin ja polttoaineen hankintaan kuin isommat laitokset. Mikäli liiketoimintaa halutaan jatkossa laajentaa suuremmaksi, liiketoimintamalli ei välttämättä ole paras vaihtoehto, koska yrittäjän saama tuotto jää alhaiseksi toiminnan laajuuteen nähden. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15).

17 Yrittäjälähtöinen investointi Yrittäjälähtöisessä investoinnissa yrittäjä investoi lämmöntuotantolaitteisiin sekä vastaa laitteista ja lämmöntuotannosta kokonaisvaltaisesti (Okkonen ym. 2005). Investointi voidaan tehdä joko kaikkiin lämpölaitoksiin ja lämpöverkostoon tai niin, että asiakas investoi verkostoon ja yrittäjä lämpölaitokseen. Tämä on yleisin kyseisen mallin toimintatapa. Toisin kuin edellisessä mallissa, yrittäjä joutuu kantamaan taloudellisen riskin joko kokonaan tai osittain. Taloudellisen riskin ja omistussuhteen jakautuminen johtaa myös vastuusuhteiden monimutkaistumiseen, mutta oikeanlaisella ja kattavalla sopimuksella voidaan vastuusuhteiden epäselvyyksiä karsia. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 15.) Asiakkaan, esimerkiksi kunnan, kannalta yrittäjän mukaan tuleminen investointeihin vapauttaa resursseja muihin toimintoihin, kuten esimerkiksi muihin kuntalaisten palveluihin. Toisaalta täysin ulkoistettu lämmöntuotanto, jossa lämpöyrittäjä omistaa myös verkon, johtaa monien kuntien pelkäämään yksityisen yrityksen monopoliasemaan. Yrittäjälle yrittäjälähtöinen investointi -malli antaa mahdollisuuden päätoimiseen lämpöliiketoimintaan ja sitä kautta suurempaan taloudelliseen hyötyyn. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 16.) 3.4 Suuryritysmalli Lämpöyrittäjyyden selvityshankkeessa (2006) esitellään kolmas lämpöliiketoimintamalli, joka on käytössä Suomessa. Tässä suuryritysmalliksi kutsutussa mallissa yritys vastaa lämmöntuotannosta ja tekee investoinnit lämmöntuotantolaitteisiin tai vuokraa asiakkaan omistamat laitteet. (Lämpöpalvelut 2006.) Suuryritys käyttää tyypillisesti lämmöntuotantojärjestelyissä alihankintaa, ja esimerkiksi haketus ja polttoaineenkuljetus voidaan hoitaa alihankintana. Suuryritysten hoitamat lämpölaitokset ovat useimmiten suuria. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 16.)

18 18 Suuryritysten vahvuutena on keskittyminen pelkästään lämmön- ja polttoaineentuotantoon. Tämän seurauksena yrityksellä on ammattitaitoa, kokemusta ja edulliset hinnat, ja se pystyy myös kantamaan suurempia taloudellisia taakkoja, joten myös toimintavarmuus on suuryritysmallin etu. Asiakkaan kannalta nämä seikat puoltavat suuryrityksen käyttöä lämmöntuotannossa. Lisäksi suuryritykset käyttävät yleensä alihankintaa, jolloin työtä jää myös paikallisille pienyrityksille. Toisaalta yritystä ei voi velvoittaa käyttämään paikallisia yrityksiä, ja polttoaine voidaan tuoda sieltä, mistä se saadaan halvimmalla. Tämä tarkoittaa joissain tapauksissa ulkomaista energiapuuta. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, ) Suomen bioenergiamarkkinat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi paikallisia, minkä vuoksi suuria lämmöntuotantoyrityksiä on Suomessa vain muutama (Rautanen 2004, 3 4). 3.5 Franchising-malli Suomen Franchising-Yhdistyksen mukaan franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchising-antajan ja franchising-ottajan väliseen sopimukseen pohjautuvaa pitkäaikaista yhteistyötä. Yhteistyö perustuu franchising-antajan kehittämään konseptiin, jota franchising-ottaja toteuttaa. Franchising-ottajista muodostuu tavallisesti ketju, jossa kaikki ketjun jäsenet toimivat saman konseptin mukaan. Ketjun jäsenet toimivat myös yhteisen brändin alla ja yhdenmukaisella julkiasulla. Yrittäjä maksaa konseptin käyttöoikeudesta, ketjun jäsenyydestä, eduista ja palveluista kertamaksuna tai jatkuvana maksuna. (Suomen Franchising-Yhdistys 2006.) Lämpöliiketoiminnassa franchising-mallia voisi käyttää samalla tavalla kuin muussakin liiketoiminnassa. Franchising-antaja tukisi yrittäjää laitoshankkeen suunnittelussa, rahoituksessa, sopimusasioissa, koulutuksessa sekä laitoksen ylläpidossa, polttoaineen hankinnassa ja muissa käytännön asioissa. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 17.)

19 19 Yrittäjän kannalta franchising-malli on turvallisempi kuin oman yrityksen perustaminen: yrittäjä saa apua ja konsultointia toimintansa tueksi hyväksi havaitun konseptin mukaan. Toisaalta maksettava korvaus pienentää taloudellista hyötyä ja konseptin ehdot voivat monimutkaistaa yrittäjän toimintaa. Kuntien näkökulmasta toiminta vireyttää aluetaloutta, sillä yrittäjä on useimmiten paikallinen. Franchising-mallissa investoinnit tekee yrittäjä, joten niistä ei tule taloudellista rasitetta kunnalle, tosin päätösvalta lämmöntuotannosta siirtyy yrittäjälle. Suomessa ei ole tällä hetkellä franchisingiin perustuvaa lämpöliiketoimintaa. Taloudellinen riski olisi suuri, ja nettotulot saataisiin vasta vuosien päästä toiminnan aloittamisesta. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, ) Ehkäpä suurin syy mallin puuttumiseen Suomesta on tarpeeksi suurten toimijoiden puute, koska lämpöyrittäjyysala on vielä kehitysasteella. Myös suuri alkupääoman tarve vähentää kiinnostusta liiketoimintamallia kohtaan. Itävallassa konseptia on jo kokeiltu polttoaineen myyntiin ja lämpöyrittäjyyteen (Kokkonen 2005, 11.) 3.6 ESCO-malli ESCO-yritys (Energy Service Company) tuottaa asiakkailleen energiatehokkuusprojekteja ja uusiutuvan energian projekteja usein avaimet käteen -periaatteella. Yritys tekee investoinnin, joka takaa asiakkaalle lisääntyvän tehokkuuden ja energiansäästöt, joiden perusteella yritys saa maksun projektista. (Bertoldi, Berrutto, De Renzio, Adnot & Vine 2003, 2.) Asiakas ja ESCO-yritys tekevät sopimuksen, jonka aikana asiakas, yleensä suuri kuluttaja kuten kunta, maksaa energiasta samaa hintaa kuin aiemminkin. Sopimuksesta käy ilmi muun muassa investoinnin takaisinmaksuaika, joka määräytyy alentuneen energianhinnan perusteella. Investoinnilla saavutetulla energianhinnansäästöllä maksetaan yritykselle sopimuksen mukaan. Kun investointi on maksettu, asiakas saa lämmöntuotantolaitteet itselleen. Mallia on kokeiltu Skotlannissa ja Suomessa, mutta se ei ole käytössä laajalti. (Kokkonen 2005, 14.)

20 20 ESCO-toimintamallissa asiakkaan ei tarvitse sijoittaa investointeihin, ja myös energianhinnan vakaus voidaan lukea mallin etuihin. Vaikka lämmönhinta on asiakkaalle sama sopimuksen voimassaoloajan, vaikuttaa todellisen maksun suuruuteen myös takaisinmaksuajan pituus. Sopimusajan vakaa hinta auttaa molempia osapuolia laskemaan edut ja vähentää yrityksen taloudellista riskiä. Kuten franchising-mallin, myös ESCO:nkin haasteita ovat suuri pääomantarve ja takaisinmaksuajan pituus. Mikäli yritys tekee useampia samanaikaisia investointeja, vaatii se runsaasti taloudellisia resursseja. (Lämpöyrittäjyyden selvityshanke 2006, 17.) 3.7 Kunnallinen liiketoiminta Edellä käsiteltyihin liiketoimintamalleihin sisältyy aina yrittäjän ja kunnan vastuun jakaminen lämmöntuotannon järjestämisessä. Kunnat voivat kuitenkin hoitaa lämpöliiketoiminnan myös oman organisaationsa avulla, mikä on ollut perinteinen malli (Ojaniemi 2003a, 112). Liiketoimintaan hyvin soveltuvia organisointitapoja on kaksi: liikelaitos- tai osakeyhtiömuoto (Jurvan kunnanhallitus 2005). Tässä tutkimuksessa kunnan omistaman osakeyhtiön hoitamasta lämmöntuotannosta käytetään nimitystä kunnallinen lämpöyhtiö -malli. Liikelaitosmuotoista organisointitapaa ei tutkittavissa kunnissa käytetty. Kunnan liikelaitos on yksi liiketoiminnan organisointimuoto, joka sopii hyvin myös lämpöliiketoimintaan. Se on osa kunnan hallintoa ja taloutta, mutta sillä on muita toimintayksiköitä itsenäisempi asema. Liikelaitos toimii kunnan talouteen sisältyvänä omana laskentayksikkönään, ja lainat investointeihin voidaan hoitaa kunnan sisäisesti niin, että laitos maksaa korkoa kunnalle. (Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot 2005; Jurvan kunnanhallitus 2005.) Kuntalain (365/1995) 13 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista sekä taloudellisista tavoitteista. Liikelaitoksen toiminta voidaan järjestää pitkälti yhtiömuodon tapaan (Jurvan kunnanhallitus 2005), ja sen suurin etu osakeyhtiömuotoon verrattuna on tuloverovelvollisuuden puuttuminen. Liikelaitokset

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Teuvo Hirvonen 23.3.2017 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Paikallistaloudelliset hyödyt (raha kiertää 4-6 kertaa) Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km.

Kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km. 1(5) KINNULAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Tekninen toimisto PL 1 01.04.2014 43900 KINNULA KIINTEÄN POLTTOAINEEN TOIMITTAMINEN Kinnulan kunta pyytää tarjousta kiinteän polttoaineen (hake) toimittamisesta Kinnulan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito Viranomainen KOKOUSKUTSU Pyhäjoen kunta Tekninen lautakunta 7/2011 Kokousaika Tiistaina 06.09.2011 klo 17.00 18.30 Kokouspaikka Virastotalo, Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti: EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä Erkki Väisänen/Tekes TETS 3.5.2017 MIKÄ? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät:

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Adven kumppanuus. Draft. Pysyvää kilpailukykyä. muuttuvassa maailmassa. Antti Riikonen Jäähallipäivät M/S Viking Mariella

Adven kumppanuus. Draft. Pysyvää kilpailukykyä. muuttuvassa maailmassa. Antti Riikonen Jäähallipäivät M/S Viking Mariella Pysyvää kilpailukykyä Adven kumppanuus muuttuvassa maailmassa Antti Riikonen Jäähallipäivät 2017 29.3.2017 M/S Viking Mariella Muutostekijöitä m 3 H 2 O Vesistökuorma Vastuullisuus Energiatehokkuus Visio

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.12.2012 1 Energialinjaukset pääperiaatteet

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II

HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II Anssi Kokkonen 13.12.2013 AvainEnergia Oy Patteristontie 21 80400 Ylämylly Puh. 050 408 0542 anssi.kokkonen@avainenergia.fi www.avainenergia.fi Y-tunnus:

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä 2 SISALL YSLUETTELO 1 TILAAJA 3 2 TARJOUSTEN KOHDE 3 3 TARJOUKSESSAHUOMIOITAVAA 3 4 POLTTOAINEEN

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot