SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013"

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. SASTAMALAN STRATEGIA 1 2. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI TALOUSARVIOASETELMA TILIVELVOLLISET KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Elinkeinot ja osaaminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Yhdyskunta ja ympäristö Hallinnon tukipalvelut INVESTOINNIT, EMOKAUPUNKI TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA, EMOKAUPUNKI SASTAMALAN TILAKESKUS LIIKELAITOS SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 83 LIITTEET LIITE 1: YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA LIITE 2: INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2016

3 SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. SASTAMALAN STRATEGIA 1. Valmisteluprosessi ja aikataulu Sastamalan kaupungin strategian valmisteluprosessi käynnistyi Punkalaitumen ja Sastamalan valtuustojen yhteisellä seminaarilla, joka koski seutumme elinkeino- ja työllisyysstrategian laatimista. Sastamalan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien, konsernin edustajien, yhteistyötoimikunnan ja johtoryhmän ensimmäinen Yritystaito Oy:n vetämä työseminaari pidettiin Asukasiltoja järjestettiin viisi ja koko henkilöstölle suunnattuja seminaareja kaksi. Lisäksi järjestettiin strategiaa koskevan aineiston kokoaminen kyselylomakkeella, joka täytettiin myös työpaikoilla. Syksyllä seminaarityöt kohdistettiin palvelustrategian laatimiseen ja henkilöstöstrategian valmisteluun. Useat päällekkäiset työohjelmat ovat johtaneet syksyllä 2009 siihen, että kaupunginhallitus päätti , 446, että talousarvion yhteydessä raportoidaan vuoden 2009 seminaareissa työstetty materiaali ja tarkistetaan se talouden tasapainotuksen edellyttämästä näkökulmasta. Elinkeino- ja työllisyysstrategia on edennyt lausuntovaiheeseen ja paljon innovaatioita sisältävää strategiaosiota käsitellään Punkalaitumen ja Sastamalan kunnanvaltuustojen, -hallitusten, perusturvalautakuntien, yrittäjäyhdistysten hallitusten seminaarissa kello Elinkeino- ja työllisyysstrategia kytkeytyy toisiin ydinprosesseihin ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän (Jäljempänä Saspe) vireillä olevaan strategiatyöhön. Sastamalan kaupungin strategian valmistelu etenee tässä esitetystä Yritystaito Oy:n vetämään valtuuston päätösseminaariin keväällä Sastamalan kaupungin talous valtuustokaudella Kun Sastamalan kaupungin perustamispäätökset vuoden 2007 loppuun mennessä kunnanvaltuustoissa tehtiin, elettiin vahvan talouskasvun aikaa. Uuden kaupungin alueeseen tuleville kunnille kohdennettaviksi annettujen yhdistymisavustusten määrä ja talouden tasapainotukseen jätettävä osa määritettiin silloin käytettävissä olevien talousnäkymien pohjalta. Vuoden 2008 aikana määriteltiin prosesseihin perustuva organisaatiorakenne ja sen mukainen tilikartta ensimmäistä, vuoden 2009 talousarviota varten. Talousarviota tasapainotettaessa oli erityisen työlästä selvittää pitävää vuoden 2008 tilinpitoon perustuvaa lähtökohtaa kolmen kunnan toisistaan poikkeavan tilijärjestelmän johdosta. Syksyllä 2009 tätä tietoa korvaavat Sastamalan kaupunkia koskevat osavuosikatsaukset. Alkuvuonna 2009 alkoivat talouden taantuman vaikutukset näkyä verotilityksissä ja vuoden 2009 talousarviosta ryhdyttiin etsimään uusia tasapainotuskohteita. Vuodelle 2010 on valtiovalta ohjeistanut pitäytymään verorahoituksen nollakasvussa, mikä on aiheuttanut toistuvia menojen säästökohteiden ja lisätulojen selvityskierroksia Sastamalan kaupunkikonsernissa. Palvelustrategia on edennyt palveluverkkosuunnitteluun, jonka avulla on etsitty 1 milj. euron suuruista tasapainovaikutusta. Tältä osin strategian valmistelu jatkuu alkuvuonna Verorahoituksen kehitysnäkymät perustuvat yleiseen globaalitaloudesta johtuvaan kehityssuuntaan, jossa Suomi ja sen mukana Sastamala odottavat talouden kääntymistä taantumasta hitaaseen kasvuun vuoden 2010 kuluessa. Verorahoituksen nollakasvu on johtanut tuloveroprosentin korotukseen 0.5 %:lla 20:een sekä kiinteistöverojen korotuksiin. Valtuustokauden keskeinen strateginen talousongelma on vuosi 2012, koska 2.3 M :n yhdistymisavustukset ovat päättyneet, yhteisöverotuksen kuntataloutta tukevan määräaikaisen jako-osuuden korotus, 1.0 M, päättyy ja verotulotasaus pienenee, n.0.8 M. Tiedot mm. suurten metsäteollisuuspaikkakuntien yhteisö- ja muun verotulotason romahtamisesta merkitsevät sitä, että tasauksen maksajilta tuleva rahoitus supistuu. Vaikutus näkyy kahden vuoden viiveellä verovuodesta. Laman vaikutus vuonna 2009 vähentää Sastamalan kaupungin tasaustuloa vuonna Kaikki kolme osatekijää ovat vaikutukseltaan yhtä tuloveroprosenttia vastaavan suuruiset, n. 3 M. Tämä arvio sisältää yhdistymisavustuksella rahoitettavien menojen vähenemisen. Valtuustokauden talousstrategiassa on olennaista varautua säästötoimissa ja vuoden 2010 veroprosenttikorotuksissa mitoitukseen, joka mahdollistaa talouden tasapainoon saattamisen 2012 toimenpitein, joiden jälkeenkin visiona voi olla Kasvun Sastamala.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI 2 Urakkakilpailuvaiheessa olevat ja sitoumusten takia vaikeasti peruutettavissa olevat investoinnit toteutetaan. Peruspääoman korottaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään oppimiskeskus- liikuntahallin toteuttamiseksi 1.75 M (2010 0,1 M, M ), Hyrkin eteläinen kiertoliittymä 0.7 M, Äijänkiven alikulku 0.4 M, terveyskeskuksen vuodeosasto 2:n peruskorjaus 1,3 M (2009 0,8 M, ,5 M ) Stormin monipalvelukeskus 5.5 M (2009 0,6 M, M, ,9 M, valtionosuus 1,6 M ), Bäckmanin kiinteistön peruskorjaus 1.85 M (2009 0,3 M, ,55, rahoitusosuus 1.0 M ), Uotsolan päiväkoti, 0.2 M, Mouhijärven yhteiskoulun keittiö 0.2 M, sisältyvät talousarvioon. Vuoden 2010 investoinnit ovat yhteensä n. 12 M. Sen jälkeen investointiohjelma on supistettava siitä puoleen, eikä sitä siitä nosteta. Valtion lupaviranomaispäätöksistä johtuen kaupungin on uudistettava jätevesiensä puhdistaminen ja siihen on suunniteltu Huittisten ja Punkalaitumen kanssa yhteistä n. 24 M :n ratkaisua, johon valtio osallistuisi rakentamalla runkojohtoja valtion vesihuoltotöinä. Velkamäärä nousee kuitenkin 2013 yli 60 M :n kriisikuntarajan, ellei taloussuunnitelman sisältämää yhden tuloveroprosentin korotusta vuonna 2012 toteuteta velkamäärä on 54,3 M (khall ). Sastamalassa on pakko noudattaa taloutta määrätietoisesti tasapainottavaa otetta eri strategioita ja tulevia talousarvioita edelleen valmisteltaessa. Talouden syklejä voidaan kuvata suhdannekellojen avulla. Saksalaisen IFO-instituutin ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrien perusteella on rakennettu Suomen suhdannekello, jossa lähtötilanteena on vuoden 2007 toinen ja kolmas kvarttaali. Viimeinen mittaus on tehty 2009 elokuussa. Maailma on selkeästi siirtymässä noususuhdanteen puolelle, mutta tilanne on vielä kaukana normaalista. (Elinkeinoelämän Keskusliiton lehti Prima 7 /2009, s. 15) Pystyakselilla yritysjohtajien barometriin ilmoittama käsitys suhdannenäkymästä puolen vuoden tähtäimellä suhteessa neutraaliin tilanteeseen, jota kuvataan luvulla 5. Vaaka-akselilla vastaajien käsitys nykyisestä suhdannetilanteesta, normaalitilanne = 5. Suomen käyrä on suhdannenäkymien osalta kääntynyt myös positiiviseen suuntaan, mutta on merkittävästi jäljessä muun maailman näkymistä. Suhdannetilanne on Suomessa heikompi muuhun maailmaan verrattuna. Suunta on sekä tilanteessa että näkymissä kääntynyt elvytystoimenpiteiden johdosta noususuhdanteen suuntaan. Työllisyyden arvioidaan kuitenkin heikkenevän koko maassa. Tästä seuraavat kuntatalouden ongelmat hitaan kasvun vallitessa. Sastamalan kaupungin odotuksena on, että edes vuoteen 2012 mennessä tilanne siinä määrin paranisi, että verotulojen kasvu riittäisi kattamaan ainakin osan ennakoiduista rahoitusvajeista. Veroprosentit tulee mitoittaa kuitenkin 2011 niin, että joku tarkistamismahdollisuus on rahoitustarpeen niin vaatiessa vuodelle 2012 käytettävissä.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI 3 3. Sastamalan kaupunki pitkällä aikavälillä 3.1. Toimintaympäristön muutostekijät Globaalissa toimintaympäristössä voidaan Yritystaito Oy:n mukaan havaita seuraavat megatrendit: 1. Kansainvälinen muuttoliike voimistuu a. Erilaiset kriisit vahvistavat muuttoliikettä b. Maahanmuuttajat ovat välttämättömiä väestön ikääntyessä elinvoimaisuuden ja uudistumisen kannalta c. Kaupungistumiskehitys jatkuu d. Kulttuurien vuorovaikutuksen merkitys voimistuu 2. Turvattomuus lisääntyy a. Ihmisiin ja tietokoneisiin tarttuvat virukset b. Syrjäytyminen, huumeet ja rikollisuus c. Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu 3. Jatkuvan oppimisen ja tiedon jalostamisen taidot korostuvat a. Tiedon määrä äärettömän suuri; tiedon vanheneminen ja muuttuminen nopeaa b. Tiedon etsimisen ja hyödyksi muuttamisen taidot tärkeitä c. Osaamista on ylläpidettävä koko ajan voidakseen hallita työelämää ja vapaa-aikaa d. Ammatinvaihdokset yksilötasolla luonnollisia e. Yrityksissä henkisen pääoman arvo moninkertaistuu suhteessa fyysiseen tai rahalliseen pääomaan; esim. tuotemerkit 4. Ilmasto lämpenee a. Vaatimukset ehkäistä ilmastomuutosta korostuvat b. Luonnon monimuotoisuus katoaa 5. Niukkuus lisääntyy a. Uudistumattomat luonnonvarat rajallisia, hinnat nousussa b. Pula puhtaasta vedestä c. Tuotettu viljamäärä henkilöä kohti pienenee 6. Maailman mittakaavaisuus vahvistuu (globalisaatio) a. Asenteet, elämäntyylit, kulutustottumukset, avoimuus markkinoilla, tieto b. Teknologiat, tuotantoprosessit c. Ympäristöongelmat d. Rahatalous e. Politiikka ja hallinto 7. Yhteiskunnan hallinnan muodot muuttuvat a. Hierarkkisista ja byrokraattisista järjestelmistä kohti hajautettuja,osallistavia ja toimijakeskeisiä malleja b. Olennaista ei ole omistaminen, vaan pääsyoikeudet c. Virtuaaliset organisaatiot, markkina-avaruudet ja digitaaliset palvelut ja tuotteet 8. Uutta teknologiaa sovelletaan a. Tietoliikenne ja automaatio b. Biotekniikka, geeniteknologia c. Nanoteknologia, aineen syvärakenne ja käyttäytyminen atomi- ja molekyylitasolla d. Älykkäät pinnat ja uudet, itseorganisoituvat materiaalit e. Vaihtoehtoisten energiamuotojen teknologia Strategiatyössä on tehtävänä etsiä toimintaympäristön muutoksista mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Muutoksissa on myös uhkia ja haasteita, jotka tulee torjua tai joihin tulee sopeutua. Omaa kaupunkiyhteisöä ja omaa konsernia tulee tarkastella suhteessa ulkoisesta ympäristöstä saatavaan kuvaan.

6 SASTAMALAN KAUPUNKI Sastamalan kaupungin strateginen nelikenttä Mahdollisuudet, menestystekijät Strategiassa on jäljempänä erikseen määritelty menestystekijöinä panostaminen mahdollisuuksiin: A) Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle B) Puoleensa vetävät työyhteisöt C) Kirjan ja kulttuurin Sastamala D) Lasten ja nuorten Sastamala E) Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Haasteet 1. Ikärakenteen muutos - Siihen vastataan kehittämällä koulutuksen tasoa, maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, terveyspolitiikkaa ja nuorisopolitiikkaa 2. Kuntatalouden uhat - Pidetään huolta ennakoinnista, joka on halvempaa kuin ongelmien jälkihoito. 3. Henkilöstön saatavuus - Pidetään huolta työyhteisöistä ja henkilöstön hyvinvoinnista, etsitään synergioita ja kehitetään prosesseja. 4. Uuden kaupungin taloudellista ja henkistä lisäarvoa on opittava hyödyntämään - Synnytetään Sastamala-henkeä kaupunkiyhteisössä ja päätöksenteossa prosessoimalla yhteisesti vaikeitakin asioita ja tiedottamalla niistä. Omat vahvuudet 1. Hyvät peruspalvelut - Kehitetään niitä, erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön osalta 2. Monipuolinen elinkeinorakenne ja siihen kytkeytyvä toisen asteen koulutus, innovaatioyhteistyö ja verkostot, sekä hyvä työllisyyden hoito - Viittaus elinkeino- ja työllisyysstrategiaan tässä. - Kaupungin omalla työllisyydenhoidolla on suuri merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisyssä. Sastamala säästää sillä jo nyt vuosittaisesta budjetista toista miljoonaa euroa. 3. Monimuotoinen asuinympäristö - Huolehditaan tonttitarjonnasta eri osa-alueilla, erityisesti rakennetun vesihuollon piirissä 4. Kotiseutuylpeys - Tuodaan esiin positiivisesti markkinoinnissa 5. Kirjakulttuuri - Edelleen kehittäminen menestystekijänä 6. Hyvä sijainti ja elävä kulttuurimaisema - Tuodaan esiin markkinoinnissa ja viestinnässä Sisäiset kehittämiskohteet 1. Työvoiman saatavuus - Koulutuksen merkitys siinä - Hallittu maahanmuutto 2. Osaamisen kehittäminen - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen seutuohjautuvuuden varmistaminen - Toimiva lukio - Seudun koulutustarjonta vastaa tarpeita - Koulutustarjonnassa vallitsee synergia Sastamalan koulutuskuntayhtymän, yrityksissä tapahtuva TEhallinnon yhteishankintakoulutuksen, työvoimakoulutuksen, Sastamalan opiston koulutustarjonnan ym.kesken. 3. Toimitilat, tontit, kaavoitus - Maapolitiikan painopisteitä Häijäässä ja Keskustaajamassa 4. Teknologiat

7 SASTAMALAN KAUPUNKI 5 - Uusiin tuotantoprosesseihin perustuvaa liiketoimintaa saatava lisää - Uudet radikaalitkin toimintamallit ja innovaatiot - Optimaalisen tietoverkon rakentaminen, esim. Sastamalan langaton verkko 3.3. Väestökehitys ja huoltosuhde Sastamalan kaupungin visio Kasvun Sastamala on näkemys kaupunkimme kehityksestä pitkällä aikavälillä. Kasvu tarkoittaa ensinnäkin väestömäärän kasvua. Toteutunut kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2009 ilmenevät seuraavasta asetelmasta: Sastamala Ikäluokat yhteensä siitä Asukasluku on ennusteen mukaisesti kääntymässä kasvusuuntaan. Tärkein muutostekijä on voimakas yli 75-vuotiaiden määrän kasvu. Yli 75-vuotiaat Saspen jäsenkunnissa muutos Kiikoinen Lavia Punkalaidun Sastamala yht Huoltosuhteen ennakoitu muutos merkitsee suurta haastetta julkistaloudelle ja erityisesti terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen rahoitukselle. Palvelurakennesuositusten mukaan laitoshoitopotilaiden (vanhainkoti ja Mouhijärven vuodeosasto) määrä tulisi olla enintään 3 % yli 75-vuotiasta, mikä tarkoittaa vuonna paikkaa. Tällä hetkellä vanhainkodeissa on pitkäaikaispaikkoja 141 paikkaa ja vuodeosastolla 14 paikkaa eli yhteensä 155 paikkaa. Näin ollen pitkäaikaispaikkojen määrää tulisi vähentää 35 paikalla vuoteen 2025 mennessä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulisi olla v suositusten mukaan 6 % yli 75-vuotiaista, mikä tarkoittaa 241 paikkaa. Tällä hetkellä paikkoja on 51 ostopalveluina ja 9 paikkaa Saspen omana tuotantona, eli yhteensä 60 paikkaa. Tehostettua palveluasumista on näin ollen tulevaisuudessa tarve lisätä. Säännöllisen kotihoidon piirissä tulee valtakunnallisen suosituksen mukaan olla % yli 75-vuotiasta, mikä merkitsee kotihoidon palvelun tarpeen huomattavaa lisäystä. Säännöllisen kotihoidon piirissä on v asiakkaita 367 henkilöä, ja suositusten mukaisesti laskettuna kotihoidon piirissä tulee olemaan vuonna asiakasta. Valtiovalta suunnittelee sosiaali- ja terveyspiirejä, joiden rahoitus kulkisi kuntien kautta ja perustuisi kuntien saamiin valtionosuuksiin. Pirkanmaan maakuntahallitus on päättänyt selvittää Pirkanmaan kuntien sosiaalija terveydenhuollon yhteistyön kehittämisen edellytykset mennessä valmistuvalla esiselvityksellä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin haasteita ovat lihavuus, alkoholi, tupakka ja mielenterveysongelmat. Nämä haasteet vaikuttavat suuresti ihmisten elämään ja esiintyvät usein ongelmana syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Myös pienten lasten kohdalla lihavuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen.

8 SASTAMALAN KAUPUNKI 6 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Kysymys on kokonaisuudesta, jossa useat toiminnat vaikuttavat samanaikaisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Strategisesti tärkeitä ovat seuraavat viestit: - Kuntalainen ottaa itse vastuuta elämästään. - Henkilöstön normaali työasenne on ennaltaehkäisy ja kuntouttava työote. Henkilöstöllä on myös osaamista tunnistaa ajoissa ongelmia ja puuttua niihin, esimerkiksi oppilaiden oppimisvaikeudet tai terveyteen liittyvät ongelmat. Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä - Kunnan kaikissa päätöksissä otetaan huomioon kuntalaisten hyvinvointi ja terveys. Asiantuntijoita käytetään hyväksi päätöksenteon tukena. Tilaajarenkaan työryhmä jatkaa edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategian valmistelua Yritystoiminnan kehittäminen Elinkeinopolitiikka on 1990 luvulta saakka ollut yhtenä tärkeänä kuntayhteistyön osa-alueena. Suomen EU-jäsenyyden myötä vahvistui hanke- ja verkostoperusteinen kehittäminen. Sastamalan Yrityspalvelu Oy on tehnyt pitkäjänteistä työtä yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi sekä eri toimialoilla liiketoiminnan kehittymistä vauhdittavien verkostojen rakentamiseksi. Verkostojen kehittämisessä on edetty uusien koulutusmallien kautta vuorovaikutukseen tuotekehityksessä ja innovaatioiden kaupallistamisessa. Elinkeino- ja työllisyysstrategia 2015 sisältää kaksi keihäänkärkeä: 1) Uudet liiketoimintamahdollisuudet luonnonkuitukomposiittialalla Suomi on yksi johtavia maita luonnonkuitukomposiittien tutkimuksessa ja käytössä. Elastopoli Oy:n rooli liiketoimintaketjussa on sen loppupäässä materiaalien räätälöinnissä ja tuottamisessa osana tuotekehitysprosessia. Teollista tuotantoa on jo saatu käyntiin Sastamalassa. Valitun keihäänkärjen mahdollisuuksien odotusarvo on noussut Elastopoli Oy:n työn ja valtakunnallisen erottautumisen myötä. 2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamisalue Sastamalan seutu mukaan lukien sen terveydenhuollon ja koulutuksen kuntayhtymät jäsenkuntineen tulee nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa maakunnalliseksi ja valtakunnalliseksi osaamisalueeksi, jossa hyödynnetään yksityisen palveluyrittäjyyden tuomat resurssit julkisen palvelutuotannon välttämättömänä tukena. Alueelle tulee luoda selkeä kilpailuvaltti, joka toimii kriittisenä menestystekijänä luoden suhteellista kyvykkyysetua. Tämän työn ytimessä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö. Samalla myös palveluyrittäjyydellä on uutta roolia sosiaali- ja terveystoimen osaamisalueella. Lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa myös pätevyysvaatimuksiin. Tämä tulee huomioida koulutustarpeita ennakoidessa. Tämä edellyttää laajaa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistä strategiaa. Vain siten voidaan turvata hyvinvointipalvelujen tulevaisuus seudulla ja lisätä sen vetovoimaisuutta turvallisena asuinympäristönä. Tärkeitä osaamisen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon syvenevän yhteistyön alueita ovat kotihoito sekä geriatrinen, psykiatrinen ja neurologinen kuntoutus ja hoito. Yrityspalveluyhtiön, koulutuskuntayhtymän ja perusturvakuntayhtymän strategioiden yhteensovittamisessa on olennaista selvittää edelleen henkilöstön saatavuuden haastetta Toisen asteen koulutus Olennainen kehittymisen ja kasvun edellytys on seudullisesti ohjautuva toisen asteen koulutus. Siinä on alueella toimivia asiantuntijoita, innovaattoreita ja kehittäjiä, jotka rakentavat yhdessä yritysten sekä julkisten organisaatioiden kanssa uusia hankkeita. Ne uudistavat sekä koulutusta että yritystoimintaa varmistaen rekrytoinnin ja työpaikan saannin. Syrjäytymistä voidaan parhaiten ehkäistä tarjoamalla opiskelijan edun mukaisesti koulutusta omalla paikkakunnalla. Oma seudullinen aikuiskoulutus mahdollistaa alueellisen jatkokoulutuksen, joka on toteutunut mm. AMK-sairaanhoitajien ja insinöörien osalta.

9 SASTAMALAN KAUPUNKI 7 Toisen asteen ammatillinen koulutusyhteistyö on alueellisesti laajentunut seutuohjautuvuuden periaatteella Huittisiin vuoden 2009 alusta ja Mäntän seudulle vuoden 2010 alusta. Sastamalan kaupunki on osaltaan valmis rakentamaan näiden periaatteiden mukaista koulutusyhteistyötä muillekin alueille, jos uudet kumppanit sitä haluavat. Alueella toimii laadukas lukio, jonka opetussisältöihin liittyy vahvasti kirja ja kulttuuri 3.7. Sastamalan sijainti Pirkanmaan maakuntahallituksen valitseman kehityskuvan mukaan maakuntaa kehitetään kokonaisuutena, jolla on yhteiset tavoitteet, mutta keinot ja rahoitusvälineet eroavat eri osissa maakuntaa. Pirkanmaan kehityksen veturi on vahva Tampereen seutu, jota tukee ympäröivä, omiin vahvuustekijöihinsä voimakkaasti nojaava, elinvoimainen maakunta. Sastamalalle ovat tärkeitä mahdollisimman hyvät ja sujuvat logistiikkayhteydet maakuntakeskukseemme. Vahva kasvun oletus ulottuu keskusseudun lisäksi maakunnan suurempiin aluekeskuksiin, kuten Sastamalaan. Pirkanmaan maakunnallinen kehityskuva Sastamalan kehittämisedellytyksiä vahvistaa pitkällä aikavälillä sijainti valtakunnallisesti vahvasti kasvavan Tampereen kaupunkiseudun II kasvuvyöhykkeellä. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tämä ilmenee seuraavasta kaaviosta, joka osoittaa Valtateiden 11 ja 12 suunnat potentiaalisiksi kasvualueiksi. Valtatie 11:n suunnassa Häijään sijainti on edullinen lähinnä Tampereen kaupunkiseutua olevana taajamana. Sastamalan kannalta on olennaista myötävaikuttaa Tiehallinnon investointiohjelmiin niin, että valtateitä parannetaan ja suunniteltuja teemahankkeita toteutetaan.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI 8 Tulevaisuudessa maakunnallisesti merkittävää logistiikkakeskusta suunnitellaan Pirkkalaan niin, että lento-, raide- ja maantieliikenne liittyvät siinä toisiinsa. Liikennekeskittymä on läntisen ohikulkutien kautta helposti Sastamalasta saavutettavissa. Myös raideliikenteen arvioidaan yleisesti tulevaisuudessa lisääntyvän mm. ilmastosyistä. Keskukset valtatiesuunnissa Tampereen länsipuolella Sastamalan sijainnille on ominaista maakuntarajan läheisyys ja sen ylittävä vuorovaikutus Huittisten suuntaan. Kaupunkien välillä on runsas työssäkäyntiliikenne ja monenlaista kuntien välistä yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen ja aluesairaalapalvelujen lisäksi uutena olennaisen tärkeänä toimialana on yhteisen jätevesien puhdistuslaitoksen rakentaminen. 4. Kasvun Sastamala ja arvot Visiona Kasvun Sastamala pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Visio on selkeä viestittäväksi ja se on helppo muistaa. Se on riittävän lyhyt ja ytimekäs antamaan haasteen toteuttaa toimenpiteet, jotka pitävät Sastamalan kasvu-uralla. Arvot ohjaavat yhteisöjä henkisinä ja eettisinä eri tilanteet ylittävinä toiminnan perusteina. Vaikeissa tilanteissa etsitään valinnoille kiinnekohtia arvoista. Sastamalan arvot ovat: a) Yhteinen vahva tahtotila Tämä toteutuu johdonmukaisuutena päätöksenteossa. Yhteinen vahva tahtotila edellyttää yhteistä valmisteluprosessia, yhteistoimintamenettelyä, strategisessa päätöksenteossa. Uuden kaupungin organisaation toiminnassa ja kehittämisessä lähiesimiesten rooli ja tehtävä on tärkeä. Sastamalan valtuusto on jo tehnyt päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta ja voimaa juuri yhteisen tahtotilan ansiosta. Kasvun Sastamalassa tarvitaan toimenpiteitä painopisteissä ja yhteistä vahvaa koko kaupunkiyhteisön tahtotilaa toteuttaa niitä.

11 SASTAMALAN KAUPUNKI 9 b) Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon mukainen palveluperiaate lähtee asiakkaiden tarpeista. Sastamalan kaupunkikonsernin menestyminen riippuu onnistumisesta asiakaspalvelussa. Tämä merkitsee resurssien suuntaamista palveluihin. Sekä asiakaslähtöisyyden periaate että hallinnon tuottavuuden parantaminen edellyttävät organisaatiorajat ylittävien työketjujen, prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tärkeimmäksi nousee sosiaali- ja terveyspalvelujen saattaminen yhteiselle prosessikartalle. Kaikkien toimijoiden yhteistyö on tärkeää, esimerkiksi koulujen rooli on terveyden edistämisessä keskeisessä asemassa. c) Rohkea realismi Tällä arvolla tarkoitetaan ensinnäkin innovatiivisuutta ja toiseksi ilmapiiriä, jossa riskejäkin voidaan Sastamalan kehittämiseksi ottaa. Samalla on kuitenkin tunnustettava tosiasiat, mm. talouden realiteetit, kasvuvauhti ja velanhoitokyvyn taso, mahdollisuuksien rajaajina. Kasvun Sastamalaa on vaikeaa toteuttaa ilman rohkeutta, uudistumista. Kasvun mahdollisuutta ei kuitenkaan saa kadottaa epärealistisin ratkaisuin. Rohkeaa realismia ja strategista ketteryyttä osoittaa uusia ja muuttuneita hankkeita koskeva päätöksenteko pikaisella aikataululla, kun seudun yhteinen etu niin edellyttää. Tämä tuo uutta virettä koko kaupungille ja valoisampaa tulevaisuuden näkymää. d) Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää monta ulottuvuutta, osittain myös rohkean realismin. Tärkeitä näkökulmia ovat terveyden edistäminen ja ilmastomuutoksen hidastaminen sekä muu ympäristön vaaliminen. Ekologisuuden tulee arvona vaikuttaa kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi energialähteitä koskevissa valinnoissa. 5. Strategiset menestystekijät Strategisilla menestystekijöillä tarkoitetaan kaupunginvaltuuston määrittelemiä kaupunkiyhteisön ominaisuuksia, joissa on onnistuttava, jotta Kasvun Sastamala voi toteutua. Strategiset menestystekijät määrittävät, minkä asioiden varaan tulevaisuutta aiotaan rakentaa. Valtuutetut ovat kaupunkiyhteisön jäsenten vaaleilla valitsemia edustajia, joilla on laaja verkostonsa yhteisössä. Strategiaseminaareissa on määritetty kaupunginvaltuuston käsitys yhteisömme menestystekijöistä. Nyt menestystekijöistä, talousarviosta ja koko strategiasta tiedotetaan ja asukkaat sekä yhteistyökumppanit voivat arvioida menestystekijöitä, niistä johdettuja toimenpiteitä ja antaa niistä palautetta. Tässä asiakirjassa osoitetaan, kuinka Sastamalan kaupunki panostaa menestystekijöihin. Kysymyksenä myös on, kuinka sidosryhmät osallistuvat kaupunkiyhteisömme menestyksen rakentamiseen? A) Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä 1. Selkeät, nopeat ja terveyttä edistävät hyvät palvelut kaupunkilaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena voimaantunut itsestään vastuuta ottava kansalainen. a. Syrjäytymistä ehkäisemällä ja terveitä elämäntapoja edistämällä on sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeen kasvua kyetty hillitsemään. b. Oikea-aikaiset ja tarpeita vastaavat palvelut toimivat yhteisillä kartoilla, erityisesti Saspessa, aluesairaalassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa koko mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveyspiirin alueella i. Prosessien rajapintoja ylittävä kehittämistyö valmis ii. Sosiaali- ja terveyspiirit, Pirkanmaan hanke alkaen 2010 c. Palvelurakenne on suositusten mukainen i. Ydinprosessien palveluverkko- ja rakenneselvitykset ja niistä koostuva palvelustrategia valmis keväällä 2010 ja muutokset tasapainottavat taloutta d. Harrastusmahdollisuuksia on lisätty i. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppimis- ja liikuntakeskus valmis ii. Musiikinopetus on vahva koko Sastamalan alueella

12 SASTAMALAN KAUPUNKI Sastamalassa on uudistettu ja turvallinen vesihuolto i. Jäteveden puhdistamo on uudistettu 3. Yrittäjyys ja elinkeinotoiminta a. Sastamalassa toimii moderni innovaatioverkosto b. Sastamalan seutu tunnetaan palveluyrittäjyydestään edelläkävijänä c. Keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet d. Kaalisaari on kehittymässä kulttuuriympäristöksi B) Puoleensa vetävät työyhteisöt Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Sastamalassa toimii useita työnantajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat yhdessä luoneet alueelle työntekijöitä houkuttelevan imagon. a. Yhteinen markkinointihanke b. Toimiva yhteistyö koulutuskuntayhtymän kanssa 2. Sastamala-konserni on haluttu ja tavoiteltu työyhteisö a. Uudistuva, välittävä ja huolehtiva työyhteisö i. Varhaisen tukemisen mallit käytössä ii. Kannustus itsensä ja toiminnan kehittämiseen iii. Valmius joustavuuteen ja uusiutumiseen iv. Oikea henkilöstömitoitus käytössä b. Henkilöstön valta ja vastuu kohtaavat, mielekkäät työtehtävät c. Asiantuntijaorganisaatiolla on päättäjien tuki d. Ammattitaitoinen rekrytointi e. Tehtävien vaativuutta ja osaamistasoa vastaava palkkaus C) Kirjan ja kulttuurin Sastamala Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Koko maa tuntee Sastamalan kirja- ja kulttuurikaupunkina a. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Raamatun tekstejä kuvaavat maalaukset ja koko kirkko tunnetaan UNESCON maailmanperintökohteena b. Kirjan Keskus on avattu Bäckmanin talon saneerauksen valmistuttua c. Kirja ja kulttuuri ovat sastamalalaisine merkkihenkilöineen mukana kaupungin ja koko yhteisön markkinoinnissa 2. Taide, liikunta ja kulttuuriympäristö, eli kulttuuri on kaikkien asia ja se ymmärretään laajasti a. Kulttuuriperinteen siirtäminen 3. Kaupunki edistää kulttuurin toimijoiden yhteistyötä sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä a. Toimiva tapahtumakalenteri D Lasten ja nuorten Sastamala Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Sastamalassa on laadukkaat päivähoito- ja opetuspalvelut i. Stormin monipalvelukeskus ii. Uotsolan ja Häijään päiväkodit iii. laatua mitataan kokonaisvaltaisesti yhtenäisen arviointijärjestelmän avulla 2. Kirja ja kulttuuriteema näkyy vahvasti lasten ja nuorten palveluissa i. Opetussisällöt, tapahtumat ja palvelut 3. Sastamalassa on kehitetty nuorten osallisuutta a. Aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja toteutukseen omista lähtökohdistaan. 4. Monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten tukea

13 SASTAMALAN KAUPUNKI 11 E Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Väkiluku kasvaa a. tonttitarjonta koko alueella 2. Asumaan ja yrittämään houkuttelevat kylät a. yhteisten alueiden kunnostustoimien tukeminen b. virkistysalueiden kehittäminen c. Häijään-Uotsolan yleiskaava 3. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi on edistetty a. hanke 4. Kaupunkitaajamassa vireillä useita kehittämishankkeita a. Ketolan teollisuusalueen kehittäminen i. Äijänkiven alikulku b. Roismalan risteysalueen kauppakeskus i. Hyrkin kiertoliittymä ii. Asemakaavat c. Kymppikortteli i. Asunto- ja liikerakennus d. Senioritalot Tästä strategiasta on luonnosvaiheessa sanottu, että strategisia valintoja olisi voinut tehdä enemmän. Nyt strategisia menestystekijöitä on niin paljon, että niiden alle menee kaikki mahdollinen toiminta ja erilaisin argumentein voi aina vedota strategisiin menestystekijöihin. Menestystekijöiden tulisi vielä enemmän ohjata valintoja, resursseja ja toimintaa. Siksi strategiatyötä tulee jatkaa ja määritellä sen toimeenpanoa ja seuraavaksi esitettävää seurantajärjestelmää. Siinä osoitetaan, kuinka menestystekijöiden konkretisointi ohjaa valintoja. 6. Strategiamittarit Strategian täytäntöönpano varmistetaan koko konsernissa niin, että menestystekijöiden toteuttamistoimenpiteet määritetään ja vastuutetaan. Tavoitteille kehitetään mittarit, joiden avulla strategian toteutumista seurataan. Mittareiden tulee tuottaa helposti valtakunnallisestikin vertailtavaa tietoa. Strategiamittarit ja talousarvioissa käytetyt tuloskortit nivelletään yhteiseksi kokonaisuudeksi vuoden 2011 talousarviossa. Monesta päällekkäisestä mittarijärjestelmästä ei ole vastaavaa hyötyä kun samanaikaisesti on hallinnollista työtä kyettävä vähentämään. Mittarit ovat kuitenkin tärkeitä asettaa oikein, koska organisaation ohjauksen yleisenä periaatteena on, että sitä saa, mitä mitataan. Ennen kuin edetään mittareihin, on strategiatöitä välttämätöntä koordinoida ja myös kehittää Saspen, elinkeino- ja työllisyysstrategian ja koko kaupungin strategian kesken. Myös muita toimialakohtaisia strategioita on vireillä. Kasvatusprosessin keskeisenä strategiana on lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman hyväksyminen. Ohjelma valmistuu keväällä 2010 ja sen tavoitteena on luoda perusta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipolitiikalle. Elävän maaseudun prosessissa laaditaan oma kehittämisstrategiansa. 7. Palvelustrategia Palvelustrategian tarkoituksena on määrittää sellaiset palvelujen tuottamisen ja järjestämisen muodot, joilla voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Talouden reunaehdot vaativat tuottavimpien järjestämistapojen nopeaa käyttöön ottamista, jotta vuoden 2012 haasteesta voidaan selvitä kilpailukykyisin veroprosentein. Kaupunginvaltuusto on , 74, päättänyt palveluverkon kehittämistehtävistä ydinprosesseittain. Osa muutoksista on sisältynyt lautakuntien talouden tasapainottamista koskeviin päätöksiin. Talousarvioesitys on nyt riittävästi tasapainossa. Seuraavana tehtävänä on mitoittaa palveluverkon kehittämisen taloudelli-

14 SASTAMALAN KAUPUNKI 12 set perusteet varauduttaessa vuoteen 2012 huomioiden kuitenkin kaupungin laaja-alaisuus. Tämän tehtävän kaupunginvaltuusto antaa nyt kaupunginhallitukselle mennessä. Jokaisen ydinprosessin tehtävänä on selvittää toimialaansa koskevat parhaat käytännöt ja järjestämismuotojen vaihtoehdot mm. valtakunnallisista tiedostoista ja rekistereistä. Tehtävänä on arvioida Sastamalan toimintaa suhteessa niihin ja tehdä tarvittavat johtopäätökset. Tämän tehtävän valtuusto antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen lautakunnille mennessä suoritettavaksi. Samaan ajankohtaan mennessä tulee raportoida, millä tavalla palveluprosessien kehittämisessä on edetty. Palvelustrategiaa koskeva aineisto kootaan raportiksi, joka muodostaa perustan vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelulle ja päätöksille, joiden avulla talous saadaan tasapainotetuksi haasteiden vuonna Henkilöstöstrategia Henkilöjohtamisessa on Sastamalan kaupungissa syksyllä 2009 paneuduttu tehtävien vaativuuden arviointiin ja uuden kaupungin perustamiseen liittyvään palkkausjärjestelmien harmonisointiin ja yhteensovittamiseen. Kaupungissa on myös teetetty kaikkia henkilöstöryhmiä koskeva osaamiskartoitus. Päättäjien vahvana odotuksena on organisaation selkeä keventäminen. Se tarkoittaa rakenteen yksinkertaistamista, hallinnon vähentämistä ja vakanssien kriittistä tarkastelua niiden vapautuessa. Marraskuun loppuun mennessä saatujen ydinprosessien ehdotusten mukaan vuoteen 2013 mennessä arvioidaan 92 henkilön eläköityvän ja viiden vakanssin jäävän täyttämättä. Tästä henkilöstöstrategiatyötä jatketaan, koska talouden haaste edellyttää taloudellisempaa palveluntuotantoa ja ehdotettua useampien vakanssien täyttämättä jättämistä, 3-4 vakanssia /vuosi. Huomio kohdistuu yhteistyöhön prosessien kehittämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että esim. maatalouslomittajien, opettajien ja päivähoitohenkilöstön mitoituksessa on kriteereitä, joiden täyttäminen edellyttää rekrytointia. Osana tässä voi olla sisäinen henkilöstön siirtyminen tehtävästä toiseen. Eri toiminnoissa tapahtuvat palvelurakenteen uudelleenmäärittelyt vaikuttavat henkilöstörakenteeseen ja tarpeeseen. Henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen vastaamaan uudistuneita prosesseja ovat tärkeät painopistealueet strategiakaudella. Sastamalan kaupungin henkilöstökehitys edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua, jotta voimme tulevaisuudessa taata ydinosaamisen pysymisen ja kehittymisen organisaatiossa. Sastamalan strategian henkilöstölinjaukset muutostilanteissa sekä eläkkeelle jäävien asiantuntemuksen poistuminen edellyttävät ennakoivaa henkilöstön määrän rakenteen sekä osaamispohjan ja potentiaalin suunnittelua. Sastamalan kaupungin talouspohja merkitsee keskittymistä strategian mukaisiin tehtäviin. Lähtökohtana on, että ydintehtävien ja niitä tukevien toimintojen hoito perustuu pääosin pysyviin palvelussuhteisiin. Tulevaisuusnäkymät tulee myös määräaikaisten työntekijöiden osalta olla mahdollisimman selkeät. Esim. maatalouslomittajien, opettajien ja päivähoitohenkilöstön mitoituksessa on kriteereitä, joiden täyttäminen edellyttää määräaikaisia työsuhteita tai tilapäistä työntekijöiden tarvetta. Johtamistehtävän hyvällä hoitamisella on keskeinen merkitys kaikilla esimiestasoilla. Johtamisesta paljolti riippuu, kuinka puoleensa vetäviä työyhteisöjä Sastamalan konsernissa on. On tärkeää, että myös Sastamalan kaupunki on puoleensa vetävä työnantaja. Henkilöstöpolitiikan alueella on myös muita määriteltäviä asioita jatkotyössä.

15 SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN TOIMINTAMALLI Sastamalan organisaatio muodostuu kuudesta ydinprosessista ja kahdesta tukiprosessista seuraavasti: Prosessijohtamisen periaatteita: Kaupungin toimintoja tullaan jatkuvasti kehittämään prosessimallin pohjalta Prosessijohtaminen keskittyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavien prosessien johtamiseen. Nämä prosessit ovat perinteisiä organisaatiorajan ylittäviä prosesseja (esim. terveydenhuolto tai koulutus) Prosessit luokitellaan o ydinprosesseihin, jotka ovat asiakkaita palvelevia, heille lisäarvoa tuottavia usein yli yksikkö- tai organisaatiorajojen toimivia prosesseja o tukiprosesseihin, jotka ovat ydinprosesseja tukevia ja niiden toiminnan mahdollistavia organisaation sisäisiä prosesseja o osaprosesseihin, jotka ovat johonkin isompaan prosessiin kuuluvia prosessikokonaisuuksia o aliprosesseihin, jotka ovat osaprosessiin kuuluvia pienempiä prosessikokonaisuuksia (toimintoja) o johtamisprosesseihin, jotka kuvaavat miten ja millä prosesseja hallitaan Prosesseille on nimetty vastuuhenkilö (prosessinomistaja / -johtaja). Johtamisen tukena toimii prosessitiimi, joka koostuu prosessin eri osaajista ja vastuuhenkilöistä. Prosessitiimissä voi olla jäseniä myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosesseille määritellään toiminta-ajatus, prosessin pelisäännöt, tavoitteet, mittarit sekä toimintaperiaatteet eri prosessien rajapinnoissa. Tavoitteita ja mittareita voidaan asettaan esim. BSC:n eri näkökulmista (asiakas, prosessien tehokkuus, henkilöstö, talous). Prosessijohtaminen painottaa asiakasnäkökulmaa, mutta toiminnan tärkeitä raamittajia ovat myös tehokkuus, innovatiivisuus ja henkilöstövoimavarat. Prosesseissa voi olla toimijoita myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosessi voi toimia myös verkostona. Yksilöt voivat tehdä työtä useaan eri prosessiin.

16 SASTAMALAN KAUPUNKI HENKILÖSTÖ Valtuuston tekemään vakanssipäätökseen sisältyi 862 vakinaista henkilöä. Henkilöstön jakautuminen ydinprosesseille on esitetty alla olevassa taulukossa. Lisäksi taulukossa on esitetty tilanteen mukainen vakinaisen henkilöstön määrä sekä vuoden 2009 aikana eläkkeelle jääneiden määrä. Vuonna 2009 eläköitymisen kautta vapautuneista 23 vakanssista on jätetty täyttämättä 5 (Ympäristö 2, Tilakeskus 1, Hallinnon Tukipalvelut 2). Vuoden 2010 talousarvio sisältää yhden määräaikaisen lomatoimenohjaajan vakinaistamisen sekä maatalousyrittäjien lomituspalvelujen toiminta-alueen laajentamisesta Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin alueelle johtuvan henkilöstön määrän lisääntymisen 38 henkilöllä. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyy lisäksi kolmannen museoammatillisen henkilön, museoamanuenssin, lisäys. Kaupungin henkilöstöstä jää eläkkeelle 92 työntekijää vuosina vuosina Taloussuunnitelmaan sisältyy vapautuvien vakanssien ja tehtäväjärjestelyjen kautta toteutettava euron vuosittainen tasapainotustavoite. Tämä tarkoittaa vuosittain 3-4 vapautuvan vakanssin täyttämättä jättämistä. Vapautuvien vakanssien täyttämättä jättäminen selvitetään henkilöstöjaoston koordinoimana erikseen. Vakituisen henkilöstön palkkaaminen edellyttää aina henkilöstöjaoston lupaa. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN YDINPROSESSIEN ESITYSTEN MUKAAN Vakinaisen henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä Eläkk eelle jääneet Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Yhteensä Kuntalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 1 1 Arvioitu eläköityminen Elinkeinot ja osaaminen 8 7 Arvioitu eläköityminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu Arvioitu eläköityminen Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Arvioitu eläköityminen Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Arvioitu eläköityminen Yhdyskunta ja ympäristö Arvioitu eläköityminen Tilakeskus Arvioitu eläköityminen Hallinnon tukipalvelut Arvioitu eläköityminen Yhteensä Arvioitu eläköityminen Jätetty täyttäm ättä 5 Jätetään täyttämättä, TS-tavoite HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT YHTEISET TAVOITTEET Sastamalan strategian yhdeksi menestystekijäksi on määritelty PUOLEENSA VETÄVÄT TYÖYHTEISÖT. Sastamalan kaupunkikonsernin tasolla henkilöstönäkökulman tavoitteena on, että SASTAMALA-KONSERNI ON HALUTTU JA TAVOITELTU TYÖYHTEISÖ. Henkilöstöä koskevat kaikkien ydinprosessien yhteiset tehtävät vuodelle 2010: - Johtamisen ja esimiestaitojen kehittäminen - Henkilöstön osaamistason kehittäminen - Kehityskeskustelujen käyminen koko henkilökunnan kanssa. Sastamalan kehityskeskustelumallin luominen. - Ammatillisen muutoskoulutuksen sekä muutosvalmennuskoulutuksen toteuttaminen - Tehtävien vaativuuden arvioinnin loppuun vieminen. - Henkilöstömäärän ja rakenteen suunnittelu toiminnan vaatimuksien sekä talouden resurssien mukaiseksi - Henkilöstökyselyn tulosten hyödyntäminen.

17 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2009 alussa asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan asukasluku oli lokakuun 2010 lopussa eli vähennystä vuoden alusta on 26. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 saakka. Sen sijaan väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja vuotiaiden määrä kasvaakin voimakkaasti, yli 800:lla vuoteen vuotta- täyttäneiden määrä lisääntyy 259:lla. Samassa ajassa ja työikäisten määrän vähenee 885 asukkaalla. Päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrä vähenee 185:llä. Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita vanhustenhuollon palvelurakenteelle sekä ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Strategia-luvussa mainituilla strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen. 2. Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Peruspalvelubudjettitarkastelu syyskuu 2009 Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 lopulla ja ajautui syvään taantumaan vuoden 2009 alkupuolella. Viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan piristymisestä ovat jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa ja Kiinassa talous on kasvussa ja myös Yhdysvalloista odotukset ovat kääntyneet positiivisiksi. Valtionvaranministeriön syyskuussa julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu 6 % vuonna Vuoden 2010 olettamuksena on, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohti. Tuotannon kasvu jää kuitenkin 0,3 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan vuonna 2010 yli kymmenen prosentin. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta. Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nosto vuosille lieventää pudotusta, mutta siitä huolimatta kuntien saamat yhteisöverotulot vähenevät vuonna 2009 noin 400 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi-elokuussa, mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymien synkentyessä. Kunnallisveron tuotto supistuu edellisestä vuodesta 0,5 %. Kokonaisuudessaan kuntien verotulot supistuvat 2,5 % vuonna Vuodesta 2010 on tulossa kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 verotusasteella noin 450 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Yhteisöverotuoton oletetaan hieman lisääntyvän. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän 2 % vuonna Heikon verokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään niin käyttömenojen kasvua kuin investointejakin. Peruspalvelutarkastelun oletuksena on, että kuntien henkilöstömäärä ei vuosina 2009 ja 2010 lisäänny. Hintojen aleneminen sekä kela-maksun poistaminen vähentävät suoraan kuntien kustannuspaineita. Tehdyillä olettamuksilla kuntien toimintamenot lisääntyvät 4,5 % vuonna 2009 ja 3,6 % vuonna 2010.

18 SASTAMALAN KAUPUNKI 16 Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välillä on talouskriisin seurauksena syntymässä vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiin tuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin parantua. Tuottavuutta parantavilla uudistuksilla on tässä tilanteessa oleellinen merkitys. 3. Tuloperusteet Kunnallisvero Talousarviovuoden kunnallisverokertymää on arvioitu kuntien vuoden 2008 verotilitysten ja vuoden 2009 verokertymien sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Sastamala-kuntien laskennallinen veroäyrimäärä kasvoi vuosina keskimäärin 4,1 % vuodessa. Kasvunopeus on ollut pienempi kuin valtakunnallinen kunnallisveron kasvu vastaavana aikana. Peruspalvelubudjettitarkastelussa kuntien kunnallisverotulojen on arvioitu vähenevän 0,5 % vuonna 2009 ja 3,1 % vuonna Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2010 on vahvistettu 20,00 % eli veroprosenttia korotettiin puolella prosentilla. Koko maan veroäyrimäärällä painotettu keskiarvo on 18,98 % ja Pirkanmaan keskiarvo 19,41 %. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin 3,0 miljoonaa euroa, joten tehty veroprosenttiratkaisu tuo noin 1,5 miljoonan euron lisätulot. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän euroa vuonna 2010 edellä mainituilla muutosolettamuksilla.. Yhteisövero Yhteisöveron tuotto kasvoi vuosina Sastamalan alueella nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto väheni edellisestä vuodesta noin 26 % (koko maa 24 %). Vuoden 2009 yhteisöverokertymä jää Sastamalassa noin miljoona euroa edellisvuotista pienemmäksi (- 26 %). Kuntien yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus lisää Sastamalan yhteisöveroja vuositasolla noin miljoona euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun mukainen yhteisöverotulojen kasvuarvio vuodelle 2010 on 3,4 %. Vuoden 2010 yhteisöveron määräksi arvioidaan euroa. Yhteisöverotulot ovat 4,5 % kaupungin kaikista verotuloista. Kiinteistövero Kiinteistöverojen vaihteluvälin ala- ja ylärajoja on korotettu vuoden 2010 alusta lukien kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Sastamalan kaupunginvaltuusto päätti veroprosenttien korotuksista siten, että kiinteistöverotuotto kasvaa 0,9 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on noin 6,3 %. Veroprosentit ja tuotot 2010 Koko maa Pirkanmaa Sastamala Tuotto, 1000 Yleinen kiinteistövero 0,87 % 0,87 % 0,75 % Vakituiset asuinrakennukset 0,38 % 0,41 % 0,45 % Muu asuinrakennus 0,97 % 0,99 % 0,98 % 440 Voimalaitokset 2,85 % 361 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 20 Tulovero 18,98 % 19,41 % 20,00 % Yhteisövero Yhteensä Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta. Valtionosuus koostuu ns. yhden putken valtionosuudesta sekä muun opetustoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta.

19 SASTAMALAN KAUPUNKI 17 Yhden putken valtionosuus käsittää - yleisen osan korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden - kuntien kulttuuritoimen valtionosuuden - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen - mahdolliset lisäosat - valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät, mm. vuoden 2010 verokompensaatio - Yhden putken järjestelmän mukainen omarahoitusosuus on /asukas vuonna 2010,. Omarahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. - Järjestelmä käsittää myös kotikuntakorvaukset, jotka käsitellään talousarvion toimintamenoina ja toimintakuluina. - Yhden putken järjestelmän valtionosuuksia on budjetoitu 54,6 miljoonaa euroa vuodelle Arviossa on mukana verovähennyskompensaatio 2,0 miljoonaa euroa. - Kotikuntakorvauksia ei ole arvioitu. Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuuteen sisältyvät: - lukiokoulutus - aamu- ja iltapäivätoiminta - kansalaisopistot - tuntiperusteinen taiteen perusopetus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulu - liikunta - nuorisotyö - museo - teatteri ja orkesteri - opetusministeriön päätettävän yhden putken järjestelmän lisärahoituksen mm. lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin. - Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen rahoitusosuus on 348 /asukas vuonna 2010,. Rahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. - Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet vähennettynä rahoitusosuudella ovat 4,3 miljoona euroa negatiiviset. - Lisärahoitusta ei ole arvioitu. Musiikkiopistolle on arvioitu enimmäistuntimäärän mukainen valtionosuus. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevasta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei järjestelmämuutoksesta johtuen muutu. Kuntakohtaiset tiedot saadaan jälkeen. Toimintatuotot Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ilman yhdistymisavustuksia ovat vuoden 2010 talousarviossa 24,4 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 14,2 milj. euroa. Sastamalan kuntaliitoksen yhdistymisavustukset ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa v v v Yhdistymisavustusta kohdennetaan talousarviossa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisin periaattein. Yhdistymisavustuskohteilla turvataan Sastamalan tulevaa kasvua, rakennetta ja panostusten kerrannaisvaikutuksia. Investointisuunnitelmassa yhdistymisavustusta on eräiden tiehankkeiden osalta koh-

20 SASTAMALAN KAUPUNKI 18 dennettu uudelleen VT 11 alikulun ja Tiisalantie-Mustianojan rinnakkais-/kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Yhdistymisavustustulo budjetoidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tuloslaskelman erään Tuet ja avustukset. 4. Menoperusteet Käyttötalous Sastamalan alueen kuntien käyttötalouden nettomenot ovat kasvaneet vuosina keskimäärin 5,99 % vuodessa. Vuonna 2008 kasvu oli yli 7 %. Talousarvion laadintaohjeessa lähtökohtana oli nollakasvu lukuun ottamatta palkkojen ja sivukulujen tarkistuksia sopimusten ja sivukuluprosenttien edellyttämällä tavalla. Vuoden 2010 tulevan palkkaratkaisun vaikutukseksi vuositasolla arvioitiin 1 %. Inflaatiotarkistuksia kustannuksiin ei tehty. Ohjeen ylittävät esitykset prosessien tuli erikseen perustella. Asiakaspalveluiden ostojen (mm. PSHP ja Saspe) kustannusmuutokset tuli laadintaohjeen mukaan arvioida samoilla periaatteilla. Ohjeen mukaan budjetoitujen kokonaiskustannusten kasvuksi arvioitiin 3 % vuonna Kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisessa talousarviossa nettomenojen kasvu on 4,3 % valtuuston hyväksymästä vuoden 2009 muutetusta talousarviosta. Ilman yhdistymisavustuksen vaikutusta kasvu on 3,4 %. Kaupunginhallituksen esityksessä käyttötalouden nettomenojen kasvu on 3,8 %. Ilman yhdistymisavustuksen vaikutusta kasvu on 3,0 %. Suunnitelmavuosien käyttötalouden nettomenojen vuositason kasvuksi on arvioitu 3,5 %. Investoinnit Vuosien investointiohjelma sisältää yhteensä 33,0 milj. euron nettoinvestoinnit eli keskimäärin 8,3 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan tuloja suunnitelmakaudella 0,5 miljoonaa euroa. 5. Rahoitus Hallituksen esityksessä vuoden 2010 tuloslaskelman vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen 6,3 miljoonaa euroa. Investointeja jää rahoitettavaksi vuosikatteen jälkeen 5,4 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan lainanotolla. Stormin koulun jälkirahoitteisesta valtionosuudesta johtuen rakentamista joudutaan rahoittamaan lainalla 1,2 miljoonan rahoitusosuuden osalta. Sastamalan lainamäärä on vuoden 2010 lopussa 54,3 miljoonaa euroa. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa.

SASTAMALAN STRATEGIA. 1. Valmisteluprosessi ja aikataulu

SASTAMALAN STRATEGIA. 1. Valmisteluprosessi ja aikataulu 1 Sastamalan kaupunginvaltuusto 14.12.2009 130 SASTAMALAN STRATEGIA 1. Valmisteluprosessi ja aikataulu Sastamalan kaupungin strategian valmisteluprosessi käynnistyi Punkalaitumen ja Sastamalan valtuustojen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2014

TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2014 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2014 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1 2. SASTAMALAN STRATEGIA 4 3. SASTAMALAN

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011 A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari C) Palvelualue: Koulutoimi D) Vastuuhenkilö: Jaakko Junes E) Tulosalueet:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot