SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. SASTAMALAN STRATEGIA 1 2. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI TALOUSARVIOASETELMA TILIVELVOLLISET KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Elinkeinot ja osaaminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Yhdyskunta ja ympäristö Hallinnon tukipalvelut INVESTOINNIT, EMOKAUPUNKI TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA, EMOKAUPUNKI SASTAMALAN TILAKESKUS LIIKELAITOS SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 83 LIITTEET LIITE 1: YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA LIITE 2: INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2016

3 SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. SASTAMALAN STRATEGIA 1. Valmisteluprosessi ja aikataulu Sastamalan kaupungin strategian valmisteluprosessi käynnistyi Punkalaitumen ja Sastamalan valtuustojen yhteisellä seminaarilla, joka koski seutumme elinkeino- ja työllisyysstrategian laatimista. Sastamalan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien, konsernin edustajien, yhteistyötoimikunnan ja johtoryhmän ensimmäinen Yritystaito Oy:n vetämä työseminaari pidettiin Asukasiltoja järjestettiin viisi ja koko henkilöstölle suunnattuja seminaareja kaksi. Lisäksi järjestettiin strategiaa koskevan aineiston kokoaminen kyselylomakkeella, joka täytettiin myös työpaikoilla. Syksyllä seminaarityöt kohdistettiin palvelustrategian laatimiseen ja henkilöstöstrategian valmisteluun. Useat päällekkäiset työohjelmat ovat johtaneet syksyllä 2009 siihen, että kaupunginhallitus päätti , 446, että talousarvion yhteydessä raportoidaan vuoden 2009 seminaareissa työstetty materiaali ja tarkistetaan se talouden tasapainotuksen edellyttämästä näkökulmasta. Elinkeino- ja työllisyysstrategia on edennyt lausuntovaiheeseen ja paljon innovaatioita sisältävää strategiaosiota käsitellään Punkalaitumen ja Sastamalan kunnanvaltuustojen, -hallitusten, perusturvalautakuntien, yrittäjäyhdistysten hallitusten seminaarissa kello Elinkeino- ja työllisyysstrategia kytkeytyy toisiin ydinprosesseihin ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän (Jäljempänä Saspe) vireillä olevaan strategiatyöhön. Sastamalan kaupungin strategian valmistelu etenee tässä esitetystä Yritystaito Oy:n vetämään valtuuston päätösseminaariin keväällä Sastamalan kaupungin talous valtuustokaudella Kun Sastamalan kaupungin perustamispäätökset vuoden 2007 loppuun mennessä kunnanvaltuustoissa tehtiin, elettiin vahvan talouskasvun aikaa. Uuden kaupungin alueeseen tuleville kunnille kohdennettaviksi annettujen yhdistymisavustusten määrä ja talouden tasapainotukseen jätettävä osa määritettiin silloin käytettävissä olevien talousnäkymien pohjalta. Vuoden 2008 aikana määriteltiin prosesseihin perustuva organisaatiorakenne ja sen mukainen tilikartta ensimmäistä, vuoden 2009 talousarviota varten. Talousarviota tasapainotettaessa oli erityisen työlästä selvittää pitävää vuoden 2008 tilinpitoon perustuvaa lähtökohtaa kolmen kunnan toisistaan poikkeavan tilijärjestelmän johdosta. Syksyllä 2009 tätä tietoa korvaavat Sastamalan kaupunkia koskevat osavuosikatsaukset. Alkuvuonna 2009 alkoivat talouden taantuman vaikutukset näkyä verotilityksissä ja vuoden 2009 talousarviosta ryhdyttiin etsimään uusia tasapainotuskohteita. Vuodelle 2010 on valtiovalta ohjeistanut pitäytymään verorahoituksen nollakasvussa, mikä on aiheuttanut toistuvia menojen säästökohteiden ja lisätulojen selvityskierroksia Sastamalan kaupunkikonsernissa. Palvelustrategia on edennyt palveluverkkosuunnitteluun, jonka avulla on etsitty 1 milj. euron suuruista tasapainovaikutusta. Tältä osin strategian valmistelu jatkuu alkuvuonna Verorahoituksen kehitysnäkymät perustuvat yleiseen globaalitaloudesta johtuvaan kehityssuuntaan, jossa Suomi ja sen mukana Sastamala odottavat talouden kääntymistä taantumasta hitaaseen kasvuun vuoden 2010 kuluessa. Verorahoituksen nollakasvu on johtanut tuloveroprosentin korotukseen 0.5 %:lla 20:een sekä kiinteistöverojen korotuksiin. Valtuustokauden keskeinen strateginen talousongelma on vuosi 2012, koska 2.3 M :n yhdistymisavustukset ovat päättyneet, yhteisöverotuksen kuntataloutta tukevan määräaikaisen jako-osuuden korotus, 1.0 M, päättyy ja verotulotasaus pienenee, n.0.8 M. Tiedot mm. suurten metsäteollisuuspaikkakuntien yhteisö- ja muun verotulotason romahtamisesta merkitsevät sitä, että tasauksen maksajilta tuleva rahoitus supistuu. Vaikutus näkyy kahden vuoden viiveellä verovuodesta. Laman vaikutus vuonna 2009 vähentää Sastamalan kaupungin tasaustuloa vuonna Kaikki kolme osatekijää ovat vaikutukseltaan yhtä tuloveroprosenttia vastaavan suuruiset, n. 3 M. Tämä arvio sisältää yhdistymisavustuksella rahoitettavien menojen vähenemisen. Valtuustokauden talousstrategiassa on olennaista varautua säästötoimissa ja vuoden 2010 veroprosenttikorotuksissa mitoitukseen, joka mahdollistaa talouden tasapainoon saattamisen 2012 toimenpitein, joiden jälkeenkin visiona voi olla Kasvun Sastamala.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI 2 Urakkakilpailuvaiheessa olevat ja sitoumusten takia vaikeasti peruutettavissa olevat investoinnit toteutetaan. Peruspääoman korottaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään oppimiskeskus- liikuntahallin toteuttamiseksi 1.75 M (2010 0,1 M, M ), Hyrkin eteläinen kiertoliittymä 0.7 M, Äijänkiven alikulku 0.4 M, terveyskeskuksen vuodeosasto 2:n peruskorjaus 1,3 M (2009 0,8 M, ,5 M ) Stormin monipalvelukeskus 5.5 M (2009 0,6 M, M, ,9 M, valtionosuus 1,6 M ), Bäckmanin kiinteistön peruskorjaus 1.85 M (2009 0,3 M, ,55, rahoitusosuus 1.0 M ), Uotsolan päiväkoti, 0.2 M, Mouhijärven yhteiskoulun keittiö 0.2 M, sisältyvät talousarvioon. Vuoden 2010 investoinnit ovat yhteensä n. 12 M. Sen jälkeen investointiohjelma on supistettava siitä puoleen, eikä sitä siitä nosteta. Valtion lupaviranomaispäätöksistä johtuen kaupungin on uudistettava jätevesiensä puhdistaminen ja siihen on suunniteltu Huittisten ja Punkalaitumen kanssa yhteistä n. 24 M :n ratkaisua, johon valtio osallistuisi rakentamalla runkojohtoja valtion vesihuoltotöinä. Velkamäärä nousee kuitenkin 2013 yli 60 M :n kriisikuntarajan, ellei taloussuunnitelman sisältämää yhden tuloveroprosentin korotusta vuonna 2012 toteuteta velkamäärä on 54,3 M (khall ). Sastamalassa on pakko noudattaa taloutta määrätietoisesti tasapainottavaa otetta eri strategioita ja tulevia talousarvioita edelleen valmisteltaessa. Talouden syklejä voidaan kuvata suhdannekellojen avulla. Saksalaisen IFO-instituutin ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrien perusteella on rakennettu Suomen suhdannekello, jossa lähtötilanteena on vuoden 2007 toinen ja kolmas kvarttaali. Viimeinen mittaus on tehty 2009 elokuussa. Maailma on selkeästi siirtymässä noususuhdanteen puolelle, mutta tilanne on vielä kaukana normaalista. (Elinkeinoelämän Keskusliiton lehti Prima 7 /2009, s. 15) Pystyakselilla yritysjohtajien barometriin ilmoittama käsitys suhdannenäkymästä puolen vuoden tähtäimellä suhteessa neutraaliin tilanteeseen, jota kuvataan luvulla 5. Vaaka-akselilla vastaajien käsitys nykyisestä suhdannetilanteesta, normaalitilanne = 5. Suomen käyrä on suhdannenäkymien osalta kääntynyt myös positiiviseen suuntaan, mutta on merkittävästi jäljessä muun maailman näkymistä. Suhdannetilanne on Suomessa heikompi muuhun maailmaan verrattuna. Suunta on sekä tilanteessa että näkymissä kääntynyt elvytystoimenpiteiden johdosta noususuhdanteen suuntaan. Työllisyyden arvioidaan kuitenkin heikkenevän koko maassa. Tästä seuraavat kuntatalouden ongelmat hitaan kasvun vallitessa. Sastamalan kaupungin odotuksena on, että edes vuoteen 2012 mennessä tilanne siinä määrin paranisi, että verotulojen kasvu riittäisi kattamaan ainakin osan ennakoiduista rahoitusvajeista. Veroprosentit tulee mitoittaa kuitenkin 2011 niin, että joku tarkistamismahdollisuus on rahoitustarpeen niin vaatiessa vuodelle 2012 käytettävissä.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI 3 3. Sastamalan kaupunki pitkällä aikavälillä 3.1. Toimintaympäristön muutostekijät Globaalissa toimintaympäristössä voidaan Yritystaito Oy:n mukaan havaita seuraavat megatrendit: 1. Kansainvälinen muuttoliike voimistuu a. Erilaiset kriisit vahvistavat muuttoliikettä b. Maahanmuuttajat ovat välttämättömiä väestön ikääntyessä elinvoimaisuuden ja uudistumisen kannalta c. Kaupungistumiskehitys jatkuu d. Kulttuurien vuorovaikutuksen merkitys voimistuu 2. Turvattomuus lisääntyy a. Ihmisiin ja tietokoneisiin tarttuvat virukset b. Syrjäytyminen, huumeet ja rikollisuus c. Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu 3. Jatkuvan oppimisen ja tiedon jalostamisen taidot korostuvat a. Tiedon määrä äärettömän suuri; tiedon vanheneminen ja muuttuminen nopeaa b. Tiedon etsimisen ja hyödyksi muuttamisen taidot tärkeitä c. Osaamista on ylläpidettävä koko ajan voidakseen hallita työelämää ja vapaa-aikaa d. Ammatinvaihdokset yksilötasolla luonnollisia e. Yrityksissä henkisen pääoman arvo moninkertaistuu suhteessa fyysiseen tai rahalliseen pääomaan; esim. tuotemerkit 4. Ilmasto lämpenee a. Vaatimukset ehkäistä ilmastomuutosta korostuvat b. Luonnon monimuotoisuus katoaa 5. Niukkuus lisääntyy a. Uudistumattomat luonnonvarat rajallisia, hinnat nousussa b. Pula puhtaasta vedestä c. Tuotettu viljamäärä henkilöä kohti pienenee 6. Maailman mittakaavaisuus vahvistuu (globalisaatio) a. Asenteet, elämäntyylit, kulutustottumukset, avoimuus markkinoilla, tieto b. Teknologiat, tuotantoprosessit c. Ympäristöongelmat d. Rahatalous e. Politiikka ja hallinto 7. Yhteiskunnan hallinnan muodot muuttuvat a. Hierarkkisista ja byrokraattisista järjestelmistä kohti hajautettuja,osallistavia ja toimijakeskeisiä malleja b. Olennaista ei ole omistaminen, vaan pääsyoikeudet c. Virtuaaliset organisaatiot, markkina-avaruudet ja digitaaliset palvelut ja tuotteet 8. Uutta teknologiaa sovelletaan a. Tietoliikenne ja automaatio b. Biotekniikka, geeniteknologia c. Nanoteknologia, aineen syvärakenne ja käyttäytyminen atomi- ja molekyylitasolla d. Älykkäät pinnat ja uudet, itseorganisoituvat materiaalit e. Vaihtoehtoisten energiamuotojen teknologia Strategiatyössä on tehtävänä etsiä toimintaympäristön muutoksista mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Muutoksissa on myös uhkia ja haasteita, jotka tulee torjua tai joihin tulee sopeutua. Omaa kaupunkiyhteisöä ja omaa konsernia tulee tarkastella suhteessa ulkoisesta ympäristöstä saatavaan kuvaan.

6 SASTAMALAN KAUPUNKI Sastamalan kaupungin strateginen nelikenttä Mahdollisuudet, menestystekijät Strategiassa on jäljempänä erikseen määritelty menestystekijöinä panostaminen mahdollisuuksiin: A) Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle B) Puoleensa vetävät työyhteisöt C) Kirjan ja kulttuurin Sastamala D) Lasten ja nuorten Sastamala E) Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Haasteet 1. Ikärakenteen muutos - Siihen vastataan kehittämällä koulutuksen tasoa, maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, terveyspolitiikkaa ja nuorisopolitiikkaa 2. Kuntatalouden uhat - Pidetään huolta ennakoinnista, joka on halvempaa kuin ongelmien jälkihoito. 3. Henkilöstön saatavuus - Pidetään huolta työyhteisöistä ja henkilöstön hyvinvoinnista, etsitään synergioita ja kehitetään prosesseja. 4. Uuden kaupungin taloudellista ja henkistä lisäarvoa on opittava hyödyntämään - Synnytetään Sastamala-henkeä kaupunkiyhteisössä ja päätöksenteossa prosessoimalla yhteisesti vaikeitakin asioita ja tiedottamalla niistä. Omat vahvuudet 1. Hyvät peruspalvelut - Kehitetään niitä, erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön osalta 2. Monipuolinen elinkeinorakenne ja siihen kytkeytyvä toisen asteen koulutus, innovaatioyhteistyö ja verkostot, sekä hyvä työllisyyden hoito - Viittaus elinkeino- ja työllisyysstrategiaan tässä. - Kaupungin omalla työllisyydenhoidolla on suuri merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisyssä. Sastamala säästää sillä jo nyt vuosittaisesta budjetista toista miljoonaa euroa. 3. Monimuotoinen asuinympäristö - Huolehditaan tonttitarjonnasta eri osa-alueilla, erityisesti rakennetun vesihuollon piirissä 4. Kotiseutuylpeys - Tuodaan esiin positiivisesti markkinoinnissa 5. Kirjakulttuuri - Edelleen kehittäminen menestystekijänä 6. Hyvä sijainti ja elävä kulttuurimaisema - Tuodaan esiin markkinoinnissa ja viestinnässä Sisäiset kehittämiskohteet 1. Työvoiman saatavuus - Koulutuksen merkitys siinä - Hallittu maahanmuutto 2. Osaamisen kehittäminen - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen seutuohjautuvuuden varmistaminen - Toimiva lukio - Seudun koulutustarjonta vastaa tarpeita - Koulutustarjonnassa vallitsee synergia Sastamalan koulutuskuntayhtymän, yrityksissä tapahtuva TEhallinnon yhteishankintakoulutuksen, työvoimakoulutuksen, Sastamalan opiston koulutustarjonnan ym.kesken. 3. Toimitilat, tontit, kaavoitus - Maapolitiikan painopisteitä Häijäässä ja Keskustaajamassa 4. Teknologiat

7 SASTAMALAN KAUPUNKI 5 - Uusiin tuotantoprosesseihin perustuvaa liiketoimintaa saatava lisää - Uudet radikaalitkin toimintamallit ja innovaatiot - Optimaalisen tietoverkon rakentaminen, esim. Sastamalan langaton verkko 3.3. Väestökehitys ja huoltosuhde Sastamalan kaupungin visio Kasvun Sastamala on näkemys kaupunkimme kehityksestä pitkällä aikavälillä. Kasvu tarkoittaa ensinnäkin väestömäärän kasvua. Toteutunut kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2009 ilmenevät seuraavasta asetelmasta: Sastamala Ikäluokat yhteensä siitä Asukasluku on ennusteen mukaisesti kääntymässä kasvusuuntaan. Tärkein muutostekijä on voimakas yli 75-vuotiaiden määrän kasvu. Yli 75-vuotiaat Saspen jäsenkunnissa muutos Kiikoinen Lavia Punkalaidun Sastamala yht Huoltosuhteen ennakoitu muutos merkitsee suurta haastetta julkistaloudelle ja erityisesti terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen rahoitukselle. Palvelurakennesuositusten mukaan laitoshoitopotilaiden (vanhainkoti ja Mouhijärven vuodeosasto) määrä tulisi olla enintään 3 % yli 75-vuotiasta, mikä tarkoittaa vuonna paikkaa. Tällä hetkellä vanhainkodeissa on pitkäaikaispaikkoja 141 paikkaa ja vuodeosastolla 14 paikkaa eli yhteensä 155 paikkaa. Näin ollen pitkäaikaispaikkojen määrää tulisi vähentää 35 paikalla vuoteen 2025 mennessä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulisi olla v suositusten mukaan 6 % yli 75-vuotiaista, mikä tarkoittaa 241 paikkaa. Tällä hetkellä paikkoja on 51 ostopalveluina ja 9 paikkaa Saspen omana tuotantona, eli yhteensä 60 paikkaa. Tehostettua palveluasumista on näin ollen tulevaisuudessa tarve lisätä. Säännöllisen kotihoidon piirissä tulee valtakunnallisen suosituksen mukaan olla % yli 75-vuotiasta, mikä merkitsee kotihoidon palvelun tarpeen huomattavaa lisäystä. Säännöllisen kotihoidon piirissä on v asiakkaita 367 henkilöä, ja suositusten mukaisesti laskettuna kotihoidon piirissä tulee olemaan vuonna asiakasta. Valtiovalta suunnittelee sosiaali- ja terveyspiirejä, joiden rahoitus kulkisi kuntien kautta ja perustuisi kuntien saamiin valtionosuuksiin. Pirkanmaan maakuntahallitus on päättänyt selvittää Pirkanmaan kuntien sosiaalija terveydenhuollon yhteistyön kehittämisen edellytykset mennessä valmistuvalla esiselvityksellä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin haasteita ovat lihavuus, alkoholi, tupakka ja mielenterveysongelmat. Nämä haasteet vaikuttavat suuresti ihmisten elämään ja esiintyvät usein ongelmana syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Myös pienten lasten kohdalla lihavuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen.

8 SASTAMALAN KAUPUNKI 6 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Kysymys on kokonaisuudesta, jossa useat toiminnat vaikuttavat samanaikaisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Strategisesti tärkeitä ovat seuraavat viestit: - Kuntalainen ottaa itse vastuuta elämästään. - Henkilöstön normaali työasenne on ennaltaehkäisy ja kuntouttava työote. Henkilöstöllä on myös osaamista tunnistaa ajoissa ongelmia ja puuttua niihin, esimerkiksi oppilaiden oppimisvaikeudet tai terveyteen liittyvät ongelmat. Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä - Kunnan kaikissa päätöksissä otetaan huomioon kuntalaisten hyvinvointi ja terveys. Asiantuntijoita käytetään hyväksi päätöksenteon tukena. Tilaajarenkaan työryhmä jatkaa edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategian valmistelua Yritystoiminnan kehittäminen Elinkeinopolitiikka on 1990 luvulta saakka ollut yhtenä tärkeänä kuntayhteistyön osa-alueena. Suomen EU-jäsenyyden myötä vahvistui hanke- ja verkostoperusteinen kehittäminen. Sastamalan Yrityspalvelu Oy on tehnyt pitkäjänteistä työtä yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi sekä eri toimialoilla liiketoiminnan kehittymistä vauhdittavien verkostojen rakentamiseksi. Verkostojen kehittämisessä on edetty uusien koulutusmallien kautta vuorovaikutukseen tuotekehityksessä ja innovaatioiden kaupallistamisessa. Elinkeino- ja työllisyysstrategia 2015 sisältää kaksi keihäänkärkeä: 1) Uudet liiketoimintamahdollisuudet luonnonkuitukomposiittialalla Suomi on yksi johtavia maita luonnonkuitukomposiittien tutkimuksessa ja käytössä. Elastopoli Oy:n rooli liiketoimintaketjussa on sen loppupäässä materiaalien räätälöinnissä ja tuottamisessa osana tuotekehitysprosessia. Teollista tuotantoa on jo saatu käyntiin Sastamalassa. Valitun keihäänkärjen mahdollisuuksien odotusarvo on noussut Elastopoli Oy:n työn ja valtakunnallisen erottautumisen myötä. 2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamisalue Sastamalan seutu mukaan lukien sen terveydenhuollon ja koulutuksen kuntayhtymät jäsenkuntineen tulee nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa maakunnalliseksi ja valtakunnalliseksi osaamisalueeksi, jossa hyödynnetään yksityisen palveluyrittäjyyden tuomat resurssit julkisen palvelutuotannon välttämättömänä tukena. Alueelle tulee luoda selkeä kilpailuvaltti, joka toimii kriittisenä menestystekijänä luoden suhteellista kyvykkyysetua. Tämän työn ytimessä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö. Samalla myös palveluyrittäjyydellä on uutta roolia sosiaali- ja terveystoimen osaamisalueella. Lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa myös pätevyysvaatimuksiin. Tämä tulee huomioida koulutustarpeita ennakoidessa. Tämä edellyttää laajaa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistä strategiaa. Vain siten voidaan turvata hyvinvointipalvelujen tulevaisuus seudulla ja lisätä sen vetovoimaisuutta turvallisena asuinympäristönä. Tärkeitä osaamisen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon syvenevän yhteistyön alueita ovat kotihoito sekä geriatrinen, psykiatrinen ja neurologinen kuntoutus ja hoito. Yrityspalveluyhtiön, koulutuskuntayhtymän ja perusturvakuntayhtymän strategioiden yhteensovittamisessa on olennaista selvittää edelleen henkilöstön saatavuuden haastetta Toisen asteen koulutus Olennainen kehittymisen ja kasvun edellytys on seudullisesti ohjautuva toisen asteen koulutus. Siinä on alueella toimivia asiantuntijoita, innovaattoreita ja kehittäjiä, jotka rakentavat yhdessä yritysten sekä julkisten organisaatioiden kanssa uusia hankkeita. Ne uudistavat sekä koulutusta että yritystoimintaa varmistaen rekrytoinnin ja työpaikan saannin. Syrjäytymistä voidaan parhaiten ehkäistä tarjoamalla opiskelijan edun mukaisesti koulutusta omalla paikkakunnalla. Oma seudullinen aikuiskoulutus mahdollistaa alueellisen jatkokoulutuksen, joka on toteutunut mm. AMK-sairaanhoitajien ja insinöörien osalta.

9 SASTAMALAN KAUPUNKI 7 Toisen asteen ammatillinen koulutusyhteistyö on alueellisesti laajentunut seutuohjautuvuuden periaatteella Huittisiin vuoden 2009 alusta ja Mäntän seudulle vuoden 2010 alusta. Sastamalan kaupunki on osaltaan valmis rakentamaan näiden periaatteiden mukaista koulutusyhteistyötä muillekin alueille, jos uudet kumppanit sitä haluavat. Alueella toimii laadukas lukio, jonka opetussisältöihin liittyy vahvasti kirja ja kulttuuri 3.7. Sastamalan sijainti Pirkanmaan maakuntahallituksen valitseman kehityskuvan mukaan maakuntaa kehitetään kokonaisuutena, jolla on yhteiset tavoitteet, mutta keinot ja rahoitusvälineet eroavat eri osissa maakuntaa. Pirkanmaan kehityksen veturi on vahva Tampereen seutu, jota tukee ympäröivä, omiin vahvuustekijöihinsä voimakkaasti nojaava, elinvoimainen maakunta. Sastamalalle ovat tärkeitä mahdollisimman hyvät ja sujuvat logistiikkayhteydet maakuntakeskukseemme. Vahva kasvun oletus ulottuu keskusseudun lisäksi maakunnan suurempiin aluekeskuksiin, kuten Sastamalaan. Pirkanmaan maakunnallinen kehityskuva Sastamalan kehittämisedellytyksiä vahvistaa pitkällä aikavälillä sijainti valtakunnallisesti vahvasti kasvavan Tampereen kaupunkiseudun II kasvuvyöhykkeellä. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tämä ilmenee seuraavasta kaaviosta, joka osoittaa Valtateiden 11 ja 12 suunnat potentiaalisiksi kasvualueiksi. Valtatie 11:n suunnassa Häijään sijainti on edullinen lähinnä Tampereen kaupunkiseutua olevana taajamana. Sastamalan kannalta on olennaista myötävaikuttaa Tiehallinnon investointiohjelmiin niin, että valtateitä parannetaan ja suunniteltuja teemahankkeita toteutetaan.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI 8 Tulevaisuudessa maakunnallisesti merkittävää logistiikkakeskusta suunnitellaan Pirkkalaan niin, että lento-, raide- ja maantieliikenne liittyvät siinä toisiinsa. Liikennekeskittymä on läntisen ohikulkutien kautta helposti Sastamalasta saavutettavissa. Myös raideliikenteen arvioidaan yleisesti tulevaisuudessa lisääntyvän mm. ilmastosyistä. Keskukset valtatiesuunnissa Tampereen länsipuolella Sastamalan sijainnille on ominaista maakuntarajan läheisyys ja sen ylittävä vuorovaikutus Huittisten suuntaan. Kaupunkien välillä on runsas työssäkäyntiliikenne ja monenlaista kuntien välistä yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen ja aluesairaalapalvelujen lisäksi uutena olennaisen tärkeänä toimialana on yhteisen jätevesien puhdistuslaitoksen rakentaminen. 4. Kasvun Sastamala ja arvot Visiona Kasvun Sastamala pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Visio on selkeä viestittäväksi ja se on helppo muistaa. Se on riittävän lyhyt ja ytimekäs antamaan haasteen toteuttaa toimenpiteet, jotka pitävät Sastamalan kasvu-uralla. Arvot ohjaavat yhteisöjä henkisinä ja eettisinä eri tilanteet ylittävinä toiminnan perusteina. Vaikeissa tilanteissa etsitään valinnoille kiinnekohtia arvoista. Sastamalan arvot ovat: a) Yhteinen vahva tahtotila Tämä toteutuu johdonmukaisuutena päätöksenteossa. Yhteinen vahva tahtotila edellyttää yhteistä valmisteluprosessia, yhteistoimintamenettelyä, strategisessa päätöksenteossa. Uuden kaupungin organisaation toiminnassa ja kehittämisessä lähiesimiesten rooli ja tehtävä on tärkeä. Sastamalan valtuusto on jo tehnyt päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta ja voimaa juuri yhteisen tahtotilan ansiosta. Kasvun Sastamalassa tarvitaan toimenpiteitä painopisteissä ja yhteistä vahvaa koko kaupunkiyhteisön tahtotilaa toteuttaa niitä.

11 SASTAMALAN KAUPUNKI 9 b) Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon mukainen palveluperiaate lähtee asiakkaiden tarpeista. Sastamalan kaupunkikonsernin menestyminen riippuu onnistumisesta asiakaspalvelussa. Tämä merkitsee resurssien suuntaamista palveluihin. Sekä asiakaslähtöisyyden periaate että hallinnon tuottavuuden parantaminen edellyttävät organisaatiorajat ylittävien työketjujen, prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tärkeimmäksi nousee sosiaali- ja terveyspalvelujen saattaminen yhteiselle prosessikartalle. Kaikkien toimijoiden yhteistyö on tärkeää, esimerkiksi koulujen rooli on terveyden edistämisessä keskeisessä asemassa. c) Rohkea realismi Tällä arvolla tarkoitetaan ensinnäkin innovatiivisuutta ja toiseksi ilmapiiriä, jossa riskejäkin voidaan Sastamalan kehittämiseksi ottaa. Samalla on kuitenkin tunnustettava tosiasiat, mm. talouden realiteetit, kasvuvauhti ja velanhoitokyvyn taso, mahdollisuuksien rajaajina. Kasvun Sastamalaa on vaikeaa toteuttaa ilman rohkeutta, uudistumista. Kasvun mahdollisuutta ei kuitenkaan saa kadottaa epärealistisin ratkaisuin. Rohkeaa realismia ja strategista ketteryyttä osoittaa uusia ja muuttuneita hankkeita koskeva päätöksenteko pikaisella aikataululla, kun seudun yhteinen etu niin edellyttää. Tämä tuo uutta virettä koko kaupungille ja valoisampaa tulevaisuuden näkymää. d) Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää monta ulottuvuutta, osittain myös rohkean realismin. Tärkeitä näkökulmia ovat terveyden edistäminen ja ilmastomuutoksen hidastaminen sekä muu ympäristön vaaliminen. Ekologisuuden tulee arvona vaikuttaa kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi energialähteitä koskevissa valinnoissa. 5. Strategiset menestystekijät Strategisilla menestystekijöillä tarkoitetaan kaupunginvaltuuston määrittelemiä kaupunkiyhteisön ominaisuuksia, joissa on onnistuttava, jotta Kasvun Sastamala voi toteutua. Strategiset menestystekijät määrittävät, minkä asioiden varaan tulevaisuutta aiotaan rakentaa. Valtuutetut ovat kaupunkiyhteisön jäsenten vaaleilla valitsemia edustajia, joilla on laaja verkostonsa yhteisössä. Strategiaseminaareissa on määritetty kaupunginvaltuuston käsitys yhteisömme menestystekijöistä. Nyt menestystekijöistä, talousarviosta ja koko strategiasta tiedotetaan ja asukkaat sekä yhteistyökumppanit voivat arvioida menestystekijöitä, niistä johdettuja toimenpiteitä ja antaa niistä palautetta. Tässä asiakirjassa osoitetaan, kuinka Sastamalan kaupunki panostaa menestystekijöihin. Kysymyksenä myös on, kuinka sidosryhmät osallistuvat kaupunkiyhteisömme menestyksen rakentamiseen? A) Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä 1. Selkeät, nopeat ja terveyttä edistävät hyvät palvelut kaupunkilaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena voimaantunut itsestään vastuuta ottava kansalainen. a. Syrjäytymistä ehkäisemällä ja terveitä elämäntapoja edistämällä on sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeen kasvua kyetty hillitsemään. b. Oikea-aikaiset ja tarpeita vastaavat palvelut toimivat yhteisillä kartoilla, erityisesti Saspessa, aluesairaalassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa koko mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveyspiirin alueella i. Prosessien rajapintoja ylittävä kehittämistyö valmis ii. Sosiaali- ja terveyspiirit, Pirkanmaan hanke alkaen 2010 c. Palvelurakenne on suositusten mukainen i. Ydinprosessien palveluverkko- ja rakenneselvitykset ja niistä koostuva palvelustrategia valmis keväällä 2010 ja muutokset tasapainottavat taloutta d. Harrastusmahdollisuuksia on lisätty i. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppimis- ja liikuntakeskus valmis ii. Musiikinopetus on vahva koko Sastamalan alueella

12 SASTAMALAN KAUPUNKI Sastamalassa on uudistettu ja turvallinen vesihuolto i. Jäteveden puhdistamo on uudistettu 3. Yrittäjyys ja elinkeinotoiminta a. Sastamalassa toimii moderni innovaatioverkosto b. Sastamalan seutu tunnetaan palveluyrittäjyydestään edelläkävijänä c. Keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet d. Kaalisaari on kehittymässä kulttuuriympäristöksi B) Puoleensa vetävät työyhteisöt Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Sastamalassa toimii useita työnantajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat yhdessä luoneet alueelle työntekijöitä houkuttelevan imagon. a. Yhteinen markkinointihanke b. Toimiva yhteistyö koulutuskuntayhtymän kanssa 2. Sastamala-konserni on haluttu ja tavoiteltu työyhteisö a. Uudistuva, välittävä ja huolehtiva työyhteisö i. Varhaisen tukemisen mallit käytössä ii. Kannustus itsensä ja toiminnan kehittämiseen iii. Valmius joustavuuteen ja uusiutumiseen iv. Oikea henkilöstömitoitus käytössä b. Henkilöstön valta ja vastuu kohtaavat, mielekkäät työtehtävät c. Asiantuntijaorganisaatiolla on päättäjien tuki d. Ammattitaitoinen rekrytointi e. Tehtävien vaativuutta ja osaamistasoa vastaava palkkaus C) Kirjan ja kulttuurin Sastamala Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Koko maa tuntee Sastamalan kirja- ja kulttuurikaupunkina a. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Raamatun tekstejä kuvaavat maalaukset ja koko kirkko tunnetaan UNESCON maailmanperintökohteena b. Kirjan Keskus on avattu Bäckmanin talon saneerauksen valmistuttua c. Kirja ja kulttuuri ovat sastamalalaisine merkkihenkilöineen mukana kaupungin ja koko yhteisön markkinoinnissa 2. Taide, liikunta ja kulttuuriympäristö, eli kulttuuri on kaikkien asia ja se ymmärretään laajasti a. Kulttuuriperinteen siirtäminen 3. Kaupunki edistää kulttuurin toimijoiden yhteistyötä sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä a. Toimiva tapahtumakalenteri D Lasten ja nuorten Sastamala Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Sastamalassa on laadukkaat päivähoito- ja opetuspalvelut i. Stormin monipalvelukeskus ii. Uotsolan ja Häijään päiväkodit iii. laatua mitataan kokonaisvaltaisesti yhtenäisen arviointijärjestelmän avulla 2. Kirja ja kulttuuriteema näkyy vahvasti lasten ja nuorten palveluissa i. Opetussisällöt, tapahtumat ja palvelut 3. Sastamalassa on kehitetty nuorten osallisuutta a. Aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja toteutukseen omista lähtökohdistaan. 4. Monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten tukea

13 SASTAMALAN KAUPUNKI 11 E Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Väkiluku kasvaa a. tonttitarjonta koko alueella 2. Asumaan ja yrittämään houkuttelevat kylät a. yhteisten alueiden kunnostustoimien tukeminen b. virkistysalueiden kehittäminen c. Häijään-Uotsolan yleiskaava 3. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi on edistetty a. hanke 4. Kaupunkitaajamassa vireillä useita kehittämishankkeita a. Ketolan teollisuusalueen kehittäminen i. Äijänkiven alikulku b. Roismalan risteysalueen kauppakeskus i. Hyrkin kiertoliittymä ii. Asemakaavat c. Kymppikortteli i. Asunto- ja liikerakennus d. Senioritalot Tästä strategiasta on luonnosvaiheessa sanottu, että strategisia valintoja olisi voinut tehdä enemmän. Nyt strategisia menestystekijöitä on niin paljon, että niiden alle menee kaikki mahdollinen toiminta ja erilaisin argumentein voi aina vedota strategisiin menestystekijöihin. Menestystekijöiden tulisi vielä enemmän ohjata valintoja, resursseja ja toimintaa. Siksi strategiatyötä tulee jatkaa ja määritellä sen toimeenpanoa ja seuraavaksi esitettävää seurantajärjestelmää. Siinä osoitetaan, kuinka menestystekijöiden konkretisointi ohjaa valintoja. 6. Strategiamittarit Strategian täytäntöönpano varmistetaan koko konsernissa niin, että menestystekijöiden toteuttamistoimenpiteet määritetään ja vastuutetaan. Tavoitteille kehitetään mittarit, joiden avulla strategian toteutumista seurataan. Mittareiden tulee tuottaa helposti valtakunnallisestikin vertailtavaa tietoa. Strategiamittarit ja talousarvioissa käytetyt tuloskortit nivelletään yhteiseksi kokonaisuudeksi vuoden 2011 talousarviossa. Monesta päällekkäisestä mittarijärjestelmästä ei ole vastaavaa hyötyä kun samanaikaisesti on hallinnollista työtä kyettävä vähentämään. Mittarit ovat kuitenkin tärkeitä asettaa oikein, koska organisaation ohjauksen yleisenä periaatteena on, että sitä saa, mitä mitataan. Ennen kuin edetään mittareihin, on strategiatöitä välttämätöntä koordinoida ja myös kehittää Saspen, elinkeino- ja työllisyysstrategian ja koko kaupungin strategian kesken. Myös muita toimialakohtaisia strategioita on vireillä. Kasvatusprosessin keskeisenä strategiana on lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman hyväksyminen. Ohjelma valmistuu keväällä 2010 ja sen tavoitteena on luoda perusta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipolitiikalle. Elävän maaseudun prosessissa laaditaan oma kehittämisstrategiansa. 7. Palvelustrategia Palvelustrategian tarkoituksena on määrittää sellaiset palvelujen tuottamisen ja järjestämisen muodot, joilla voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Talouden reunaehdot vaativat tuottavimpien järjestämistapojen nopeaa käyttöön ottamista, jotta vuoden 2012 haasteesta voidaan selvitä kilpailukykyisin veroprosentein. Kaupunginvaltuusto on , 74, päättänyt palveluverkon kehittämistehtävistä ydinprosesseittain. Osa muutoksista on sisältynyt lautakuntien talouden tasapainottamista koskeviin päätöksiin. Talousarvioesitys on nyt riittävästi tasapainossa. Seuraavana tehtävänä on mitoittaa palveluverkon kehittämisen taloudelli-

14 SASTAMALAN KAUPUNKI 12 set perusteet varauduttaessa vuoteen 2012 huomioiden kuitenkin kaupungin laaja-alaisuus. Tämän tehtävän kaupunginvaltuusto antaa nyt kaupunginhallitukselle mennessä. Jokaisen ydinprosessin tehtävänä on selvittää toimialaansa koskevat parhaat käytännöt ja järjestämismuotojen vaihtoehdot mm. valtakunnallisista tiedostoista ja rekistereistä. Tehtävänä on arvioida Sastamalan toimintaa suhteessa niihin ja tehdä tarvittavat johtopäätökset. Tämän tehtävän valtuusto antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen lautakunnille mennessä suoritettavaksi. Samaan ajankohtaan mennessä tulee raportoida, millä tavalla palveluprosessien kehittämisessä on edetty. Palvelustrategiaa koskeva aineisto kootaan raportiksi, joka muodostaa perustan vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelulle ja päätöksille, joiden avulla talous saadaan tasapainotetuksi haasteiden vuonna Henkilöstöstrategia Henkilöjohtamisessa on Sastamalan kaupungissa syksyllä 2009 paneuduttu tehtävien vaativuuden arviointiin ja uuden kaupungin perustamiseen liittyvään palkkausjärjestelmien harmonisointiin ja yhteensovittamiseen. Kaupungissa on myös teetetty kaikkia henkilöstöryhmiä koskeva osaamiskartoitus. Päättäjien vahvana odotuksena on organisaation selkeä keventäminen. Se tarkoittaa rakenteen yksinkertaistamista, hallinnon vähentämistä ja vakanssien kriittistä tarkastelua niiden vapautuessa. Marraskuun loppuun mennessä saatujen ydinprosessien ehdotusten mukaan vuoteen 2013 mennessä arvioidaan 92 henkilön eläköityvän ja viiden vakanssin jäävän täyttämättä. Tästä henkilöstöstrategiatyötä jatketaan, koska talouden haaste edellyttää taloudellisempaa palveluntuotantoa ja ehdotettua useampien vakanssien täyttämättä jättämistä, 3-4 vakanssia /vuosi. Huomio kohdistuu yhteistyöhön prosessien kehittämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että esim. maatalouslomittajien, opettajien ja päivähoitohenkilöstön mitoituksessa on kriteereitä, joiden täyttäminen edellyttää rekrytointia. Osana tässä voi olla sisäinen henkilöstön siirtyminen tehtävästä toiseen. Eri toiminnoissa tapahtuvat palvelurakenteen uudelleenmäärittelyt vaikuttavat henkilöstörakenteeseen ja tarpeeseen. Henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen vastaamaan uudistuneita prosesseja ovat tärkeät painopistealueet strategiakaudella. Sastamalan kaupungin henkilöstökehitys edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua, jotta voimme tulevaisuudessa taata ydinosaamisen pysymisen ja kehittymisen organisaatiossa. Sastamalan strategian henkilöstölinjaukset muutostilanteissa sekä eläkkeelle jäävien asiantuntemuksen poistuminen edellyttävät ennakoivaa henkilöstön määrän rakenteen sekä osaamispohjan ja potentiaalin suunnittelua. Sastamalan kaupungin talouspohja merkitsee keskittymistä strategian mukaisiin tehtäviin. Lähtökohtana on, että ydintehtävien ja niitä tukevien toimintojen hoito perustuu pääosin pysyviin palvelussuhteisiin. Tulevaisuusnäkymät tulee myös määräaikaisten työntekijöiden osalta olla mahdollisimman selkeät. Esim. maatalouslomittajien, opettajien ja päivähoitohenkilöstön mitoituksessa on kriteereitä, joiden täyttäminen edellyttää määräaikaisia työsuhteita tai tilapäistä työntekijöiden tarvetta. Johtamistehtävän hyvällä hoitamisella on keskeinen merkitys kaikilla esimiestasoilla. Johtamisesta paljolti riippuu, kuinka puoleensa vetäviä työyhteisöjä Sastamalan konsernissa on. On tärkeää, että myös Sastamalan kaupunki on puoleensa vetävä työnantaja. Henkilöstöpolitiikan alueella on myös muita määriteltäviä asioita jatkotyössä.

15 SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN TOIMINTAMALLI Sastamalan organisaatio muodostuu kuudesta ydinprosessista ja kahdesta tukiprosessista seuraavasti: Prosessijohtamisen periaatteita: Kaupungin toimintoja tullaan jatkuvasti kehittämään prosessimallin pohjalta Prosessijohtaminen keskittyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavien prosessien johtamiseen. Nämä prosessit ovat perinteisiä organisaatiorajan ylittäviä prosesseja (esim. terveydenhuolto tai koulutus) Prosessit luokitellaan o ydinprosesseihin, jotka ovat asiakkaita palvelevia, heille lisäarvoa tuottavia usein yli yksikkö- tai organisaatiorajojen toimivia prosesseja o tukiprosesseihin, jotka ovat ydinprosesseja tukevia ja niiden toiminnan mahdollistavia organisaation sisäisiä prosesseja o osaprosesseihin, jotka ovat johonkin isompaan prosessiin kuuluvia prosessikokonaisuuksia o aliprosesseihin, jotka ovat osaprosessiin kuuluvia pienempiä prosessikokonaisuuksia (toimintoja) o johtamisprosesseihin, jotka kuvaavat miten ja millä prosesseja hallitaan Prosesseille on nimetty vastuuhenkilö (prosessinomistaja / -johtaja). Johtamisen tukena toimii prosessitiimi, joka koostuu prosessin eri osaajista ja vastuuhenkilöistä. Prosessitiimissä voi olla jäseniä myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosesseille määritellään toiminta-ajatus, prosessin pelisäännöt, tavoitteet, mittarit sekä toimintaperiaatteet eri prosessien rajapinnoissa. Tavoitteita ja mittareita voidaan asettaan esim. BSC:n eri näkökulmista (asiakas, prosessien tehokkuus, henkilöstö, talous). Prosessijohtaminen painottaa asiakasnäkökulmaa, mutta toiminnan tärkeitä raamittajia ovat myös tehokkuus, innovatiivisuus ja henkilöstövoimavarat. Prosesseissa voi olla toimijoita myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosessi voi toimia myös verkostona. Yksilöt voivat tehdä työtä useaan eri prosessiin.

16 SASTAMALAN KAUPUNKI HENKILÖSTÖ Valtuuston tekemään vakanssipäätökseen sisältyi 862 vakinaista henkilöä. Henkilöstön jakautuminen ydinprosesseille on esitetty alla olevassa taulukossa. Lisäksi taulukossa on esitetty tilanteen mukainen vakinaisen henkilöstön määrä sekä vuoden 2009 aikana eläkkeelle jääneiden määrä. Vuonna 2009 eläköitymisen kautta vapautuneista 23 vakanssista on jätetty täyttämättä 5 (Ympäristö 2, Tilakeskus 1, Hallinnon Tukipalvelut 2). Vuoden 2010 talousarvio sisältää yhden määräaikaisen lomatoimenohjaajan vakinaistamisen sekä maatalousyrittäjien lomituspalvelujen toiminta-alueen laajentamisesta Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin alueelle johtuvan henkilöstön määrän lisääntymisen 38 henkilöllä. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyy lisäksi kolmannen museoammatillisen henkilön, museoamanuenssin, lisäys. Kaupungin henkilöstöstä jää eläkkeelle 92 työntekijää vuosina vuosina Taloussuunnitelmaan sisältyy vapautuvien vakanssien ja tehtäväjärjestelyjen kautta toteutettava euron vuosittainen tasapainotustavoite. Tämä tarkoittaa vuosittain 3-4 vapautuvan vakanssin täyttämättä jättämistä. Vapautuvien vakanssien täyttämättä jättäminen selvitetään henkilöstöjaoston koordinoimana erikseen. Vakituisen henkilöstön palkkaaminen edellyttää aina henkilöstöjaoston lupaa. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN YDINPROSESSIEN ESITYSTEN MUKAAN Vakinaisen henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä Eläkk eelle jääneet Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Yhteensä Kuntalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 1 1 Arvioitu eläköityminen Elinkeinot ja osaaminen 8 7 Arvioitu eläköityminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu Arvioitu eläköityminen Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Arvioitu eläköityminen Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Arvioitu eläköityminen Yhdyskunta ja ympäristö Arvioitu eläköityminen Tilakeskus Arvioitu eläköityminen Hallinnon tukipalvelut Arvioitu eläköityminen Yhteensä Arvioitu eläköityminen Jätetty täyttäm ättä 5 Jätetään täyttämättä, TS-tavoite HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT YHTEISET TAVOITTEET Sastamalan strategian yhdeksi menestystekijäksi on määritelty PUOLEENSA VETÄVÄT TYÖYHTEISÖT. Sastamalan kaupunkikonsernin tasolla henkilöstönäkökulman tavoitteena on, että SASTAMALA-KONSERNI ON HALUTTU JA TAVOITELTU TYÖYHTEISÖ. Henkilöstöä koskevat kaikkien ydinprosessien yhteiset tehtävät vuodelle 2010: - Johtamisen ja esimiestaitojen kehittäminen - Henkilöstön osaamistason kehittäminen - Kehityskeskustelujen käyminen koko henkilökunnan kanssa. Sastamalan kehityskeskustelumallin luominen. - Ammatillisen muutoskoulutuksen sekä muutosvalmennuskoulutuksen toteuttaminen - Tehtävien vaativuuden arvioinnin loppuun vieminen. - Henkilöstömäärän ja rakenteen suunnittelu toiminnan vaatimuksien sekä talouden resurssien mukaiseksi - Henkilöstökyselyn tulosten hyödyntäminen.

17 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2009 alussa asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan asukasluku oli lokakuun 2010 lopussa eli vähennystä vuoden alusta on 26. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 saakka. Sen sijaan väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja vuotiaiden määrä kasvaakin voimakkaasti, yli 800:lla vuoteen vuotta- täyttäneiden määrä lisääntyy 259:lla. Samassa ajassa ja työikäisten määrän vähenee 885 asukkaalla. Päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrä vähenee 185:llä. Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita vanhustenhuollon palvelurakenteelle sekä ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Strategia-luvussa mainituilla strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen. 2. Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Peruspalvelubudjettitarkastelu syyskuu 2009 Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 lopulla ja ajautui syvään taantumaan vuoden 2009 alkupuolella. Viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan piristymisestä ovat jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa ja Kiinassa talous on kasvussa ja myös Yhdysvalloista odotukset ovat kääntyneet positiivisiksi. Valtionvaranministeriön syyskuussa julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu 6 % vuonna Vuoden 2010 olettamuksena on, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohti. Tuotannon kasvu jää kuitenkin 0,3 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan vuonna 2010 yli kymmenen prosentin. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta. Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nosto vuosille lieventää pudotusta, mutta siitä huolimatta kuntien saamat yhteisöverotulot vähenevät vuonna 2009 noin 400 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi-elokuussa, mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymien synkentyessä. Kunnallisveron tuotto supistuu edellisestä vuodesta 0,5 %. Kokonaisuudessaan kuntien verotulot supistuvat 2,5 % vuonna Vuodesta 2010 on tulossa kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 verotusasteella noin 450 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Yhteisöverotuoton oletetaan hieman lisääntyvän. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän 2 % vuonna Heikon verokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään niin käyttömenojen kasvua kuin investointejakin. Peruspalvelutarkastelun oletuksena on, että kuntien henkilöstömäärä ei vuosina 2009 ja 2010 lisäänny. Hintojen aleneminen sekä kela-maksun poistaminen vähentävät suoraan kuntien kustannuspaineita. Tehdyillä olettamuksilla kuntien toimintamenot lisääntyvät 4,5 % vuonna 2009 ja 3,6 % vuonna 2010.

18 SASTAMALAN KAUPUNKI 16 Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välillä on talouskriisin seurauksena syntymässä vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiin tuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin parantua. Tuottavuutta parantavilla uudistuksilla on tässä tilanteessa oleellinen merkitys. 3. Tuloperusteet Kunnallisvero Talousarviovuoden kunnallisverokertymää on arvioitu kuntien vuoden 2008 verotilitysten ja vuoden 2009 verokertymien sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Sastamala-kuntien laskennallinen veroäyrimäärä kasvoi vuosina keskimäärin 4,1 % vuodessa. Kasvunopeus on ollut pienempi kuin valtakunnallinen kunnallisveron kasvu vastaavana aikana. Peruspalvelubudjettitarkastelussa kuntien kunnallisverotulojen on arvioitu vähenevän 0,5 % vuonna 2009 ja 3,1 % vuonna Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2010 on vahvistettu 20,00 % eli veroprosenttia korotettiin puolella prosentilla. Koko maan veroäyrimäärällä painotettu keskiarvo on 18,98 % ja Pirkanmaan keskiarvo 19,41 %. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin 3,0 miljoonaa euroa, joten tehty veroprosenttiratkaisu tuo noin 1,5 miljoonan euron lisätulot. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän euroa vuonna 2010 edellä mainituilla muutosolettamuksilla.. Yhteisövero Yhteisöveron tuotto kasvoi vuosina Sastamalan alueella nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto väheni edellisestä vuodesta noin 26 % (koko maa 24 %). Vuoden 2009 yhteisöverokertymä jää Sastamalassa noin miljoona euroa edellisvuotista pienemmäksi (- 26 %). Kuntien yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus lisää Sastamalan yhteisöveroja vuositasolla noin miljoona euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun mukainen yhteisöverotulojen kasvuarvio vuodelle 2010 on 3,4 %. Vuoden 2010 yhteisöveron määräksi arvioidaan euroa. Yhteisöverotulot ovat 4,5 % kaupungin kaikista verotuloista. Kiinteistövero Kiinteistöverojen vaihteluvälin ala- ja ylärajoja on korotettu vuoden 2010 alusta lukien kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Sastamalan kaupunginvaltuusto päätti veroprosenttien korotuksista siten, että kiinteistöverotuotto kasvaa 0,9 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on noin 6,3 %. Veroprosentit ja tuotot 2010 Koko maa Pirkanmaa Sastamala Tuotto, 1000 Yleinen kiinteistövero 0,87 % 0,87 % 0,75 % Vakituiset asuinrakennukset 0,38 % 0,41 % 0,45 % Muu asuinrakennus 0,97 % 0,99 % 0,98 % 440 Voimalaitokset 2,85 % 361 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 20 Tulovero 18,98 % 19,41 % 20,00 % Yhteisövero Yhteensä Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta. Valtionosuus koostuu ns. yhden putken valtionosuudesta sekä muun opetustoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta.

19 SASTAMALAN KAUPUNKI 17 Yhden putken valtionosuus käsittää - yleisen osan korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden - kuntien kulttuuritoimen valtionosuuden - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen - mahdolliset lisäosat - valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät, mm. vuoden 2010 verokompensaatio - Yhden putken järjestelmän mukainen omarahoitusosuus on /asukas vuonna 2010,. Omarahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. - Järjestelmä käsittää myös kotikuntakorvaukset, jotka käsitellään talousarvion toimintamenoina ja toimintakuluina. - Yhden putken järjestelmän valtionosuuksia on budjetoitu 54,6 miljoonaa euroa vuodelle Arviossa on mukana verovähennyskompensaatio 2,0 miljoonaa euroa. - Kotikuntakorvauksia ei ole arvioitu. Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuuteen sisältyvät: - lukiokoulutus - aamu- ja iltapäivätoiminta - kansalaisopistot - tuntiperusteinen taiteen perusopetus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulu - liikunta - nuorisotyö - museo - teatteri ja orkesteri - opetusministeriön päätettävän yhden putken järjestelmän lisärahoituksen mm. lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin. - Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen rahoitusosuus on 348 /asukas vuonna 2010,. Rahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. - Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet vähennettynä rahoitusosuudella ovat 4,3 miljoona euroa negatiiviset. - Lisärahoitusta ei ole arvioitu. Musiikkiopistolle on arvioitu enimmäistuntimäärän mukainen valtionosuus. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevasta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei järjestelmämuutoksesta johtuen muutu. Kuntakohtaiset tiedot saadaan jälkeen. Toimintatuotot Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ilman yhdistymisavustuksia ovat vuoden 2010 talousarviossa 24,4 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 14,2 milj. euroa. Sastamalan kuntaliitoksen yhdistymisavustukset ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa v v v Yhdistymisavustusta kohdennetaan talousarviossa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisin periaattein. Yhdistymisavustuskohteilla turvataan Sastamalan tulevaa kasvua, rakennetta ja panostusten kerrannaisvaikutuksia. Investointisuunnitelmassa yhdistymisavustusta on eräiden tiehankkeiden osalta koh-

20 SASTAMALAN KAUPUNKI 18 dennettu uudelleen VT 11 alikulun ja Tiisalantie-Mustianojan rinnakkais-/kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Yhdistymisavustustulo budjetoidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tuloslaskelman erään Tuet ja avustukset. 4. Menoperusteet Käyttötalous Sastamalan alueen kuntien käyttötalouden nettomenot ovat kasvaneet vuosina keskimäärin 5,99 % vuodessa. Vuonna 2008 kasvu oli yli 7 %. Talousarvion laadintaohjeessa lähtökohtana oli nollakasvu lukuun ottamatta palkkojen ja sivukulujen tarkistuksia sopimusten ja sivukuluprosenttien edellyttämällä tavalla. Vuoden 2010 tulevan palkkaratkaisun vaikutukseksi vuositasolla arvioitiin 1 %. Inflaatiotarkistuksia kustannuksiin ei tehty. Ohjeen ylittävät esitykset prosessien tuli erikseen perustella. Asiakaspalveluiden ostojen (mm. PSHP ja Saspe) kustannusmuutokset tuli laadintaohjeen mukaan arvioida samoilla periaatteilla. Ohjeen mukaan budjetoitujen kokonaiskustannusten kasvuksi arvioitiin 3 % vuonna Kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisessa talousarviossa nettomenojen kasvu on 4,3 % valtuuston hyväksymästä vuoden 2009 muutetusta talousarviosta. Ilman yhdistymisavustuksen vaikutusta kasvu on 3,4 %. Kaupunginhallituksen esityksessä käyttötalouden nettomenojen kasvu on 3,8 %. Ilman yhdistymisavustuksen vaikutusta kasvu on 3,0 %. Suunnitelmavuosien käyttötalouden nettomenojen vuositason kasvuksi on arvioitu 3,5 %. Investoinnit Vuosien investointiohjelma sisältää yhteensä 33,0 milj. euron nettoinvestoinnit eli keskimäärin 8,3 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan tuloja suunnitelmakaudella 0,5 miljoonaa euroa. 5. Rahoitus Hallituksen esityksessä vuoden 2010 tuloslaskelman vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen 6,3 miljoonaa euroa. Investointeja jää rahoitettavaksi vuosikatteen jälkeen 5,4 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan lainanotolla. Stormin koulun jälkirahoitteisesta valtionosuudesta johtuen rakentamista joudutaan rahoittamaan lainalla 1,2 miljoonan rahoitusosuuden osalta. Sastamalan lainamäärä on vuoden 2010 lopussa 54,3 miljoonaa euroa. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa.