YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 2017 Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 2017 Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo OHJE ASIAKKAALLE 1 OHJE ALKUTUOTANNON TUOTTEITA MYYVÄLLE TOIMIJALLE OSANA ALKUTUOTANTOA

2 2 Onko toimintani osa alkutuotantoa vai elintarvikehuoneistotoimintaa (huom. voi olla myös molempia, jos toiminta sijoittuu alkutuotantotilalle) ELINTARVIKEHUONEISTOTOIMINTAA Maito: Kuljetus alkutuotantopaikalta Raakamaidon (>2500 kg/ v.), ternimaidon (>2500 kg/ v.) ja maitopohjaisten tuotteiden myynti alkutuotantopaikalla suoraan kuluttajalle tai myyntiautomaatista Tuoreen ternimaidon myyminen alkutuotantopaikalta suoraan kuluttajalle (>2500 kg/ v.) Huom! Raakamaitoa ei saa pakata, pakkaaminen on laitostoimintaa Huom! Raakamaitoa ei saa toimittaa vähittäismyyntiin elintarvikehuoneistosta vaan ainoastaan laitoksesta Hunaja: Myynti suoraan alkutuotantopaikalta kuluttajalle (>2500 kg/vuosi) Jos toimija ostaa toisen hunajaa lingottavaksi ja pakattavaksi (hunaja ei palaudu tuotantotilalle) Jos hunajaan lisätään muita ainesosia kuten aromia, muita makuaineita tai kuitua Muiden mehiläistuotteiden valmistus (jos tuotteen alkuperäinen olomuoto muuttuu) Kasvikset: Jos omien tuotteiden myyntiä suoraan kuluttajille harjoitetaan yli vähäriskisten toimintojen määrärajan (kts. alkutuotannon rajat) Käsittelyt, jotka muuttavat tuotteen luonnetta, esim. pilkkominen, kuivaaminen, kuoriminen, raastaminen, ryöppääminen Kaikki toiminnot, jos käsitellään muita kuin itse tuotettuja alkutuotannon tuotteita Huom! Enemmän kuin 5000 kg/v tuottavan itukasvattajan tulee hakea alkutuotannon hyväksyntää Liha: Siipikarjan tai tarhatun kanin teurastus ja lihan leikkaaminen lihan myynti ja luovutus alkutuotantopaikalta suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin (enint kg siipikarjanlihaa ja kania vastaavan määrän lihaa vuodessa) Luonnonvaraisten jänisten, kanien, lintujen, hirvieläinten teurastus ja lihan leikkaaminen, kun metsästysseura/ metsästäjä luovuttaa lihan paikalliseen vähittäismyyntiin, 1000 jänistä/kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista tai pieniä määriä suoraan kuluttajalle Muun lihan myynti suoraan alkutuotantopaikalta kuluttajalle tai toimittaminen vähittäismyyntiin/ravintolaan: 30 % käsiteltävän lihan määrästä, tai <1000 kg vuodessa Lihan käsittely ja pakastaminen (naudalla puoliruhojen käsittely mahdollista, > 12kk TSE-materiaali poistettu) Kala (käsittely tapahtuu vähittäismyyntipaikassa): Perkaaminen, jos tämä tapahtuu vähittäismyyntipaikassa Kalan käsittely teurastuksen jälkeen (esim. fileointi, paloittelu, pakastus) Kalastustuotteiden luovuttaminen suoraan kuluttajalle > 5000 kg/v ALKUTUOTANTOA Maito: Lypsy ja maidon säilytys alkutuotanto-paikalla Raakamaidon myynti suoraan kuluttajalle, kuluttajan astiaan 2500 kg/vuosi Ternimaidon myynti suoraan kuluttajalle 2500 kg/vuosi sekä jäädytetyn ternimaidon toimittaminen vähittäismyyntiin 2500 kg/vuosi Huom! Jäädytetyn ternimaidon toimittaminen vähittäismyyntiin > 2500 kg/vuosi on laitostoimintaa Munat: Munien kerääminen ja pakkaaminen kuljetusta varten Kuljetus alkutuotantopaikalta muna-alan laitoksiin Myynti suoraan alkutuotantopaikalta kuluttajalle, torimyynti, ovelta-ovelle myynti enint kg/vuosi (kananmunat), enint kg/ v (muut linnunmunat) Huom! Pakkaaminen kuluttajapakkauksiin on laitostoimintaa Hunaja: Pesien hoito Linkous, siivilöinti, varastoastioiden täyttö Pakkaaminen kuluttajapakkauksiin ja myynti suoraan kuluttajalle (<2500 kg/vuosi) sekä toimittaminen vähittäismyyntiin (ei määrärajaa) Huom! Oma hunaja Kasvikset: Viljely ja sadonkorjuu Varastointi alkutuotantopaikan yhteydessä Tuotteiden pesu, puhdistus tai muu kauppakunnostus Käsittely kun tuotteen luonnetta ei muuteta Pakkaaminen kuljetusta varten Kuljetus alkutuotantopaikalta vähittäismyyntiin Myynti tilalta suoraan kuluttajalle ja vähittäismyyntiin luovuttaminen lehtivihannekset, enint kg/v, muut kasveista saatavat alkutuotannon tuotteet ja sienet, enint kg/v, idut enint kg/v Liha: Eläinten kasvatus Eläinten kuljetus markkinoille, tilalta toiselle tai teurastamoon Luonnonvaraisten kanien/jänisten luovuttaminen suoraan kuluttajalle vuodessa enint 1000 eläintä, luonnonvaraiset linnut enint eläintä, luonnonvaraiset hirvieläimet; enint. 10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista Kala: Kalan teurastus Perkaaminen; vain kalastusaluksella Jäähdyttäminen ja kääriminen Peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta elintarvikehuoneistoon Kalastustuotteiden luovuttaminen suoraan kuluttajalle enint kg

3 3 LAINSÄÄDÄNTÖ Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta 1368/2011 Asetuksen 4 :ssä säädetään alkutuotannon omavalvontakuvauksesta. Alkutuotannon toimijan on elintarvikelain 19 :n mukaisen omavalvonnan toteuttamiseksi laadittava kirjallinen kuvaus alkutuotantopaikalla käytettävistä keskeisistä menettelyistä. Omavalvonnan kuvausta laadittaessa on huomioitava alkutuotannon ja siihen liittyvien toimintojen luonne ja laajuus. Toiminnan muuttuessa kuvausta on muutettava ja täydennettävä. Asetuksen liitteessä 3 on lueteltu lisävaatimuksia koskien alkutuotannon tuotteiden luovutusta tai toimitusta vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen mukaisesti. Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista 1258/2011, muutos 164/2016 ja 23/2017 Asetuksessa säädetään elintarvikelain 13 ja 22 :ssä tarkoitetuista alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 699/2013 raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta, muutos 83/2017 Asetuksen kuluttajainformaatiota sekä raakamaidon laatuvaatimuskriteereitä sovelletaan myös alkutuotannon yhteydessä luovutetulle/myydylle raakamaidolle. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, elintarvikehygieniasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä ALKUTUOTANTOPAIKASTA ILMOITTAMINEN Toimija tekee ilmoituksen alkutuotantopaikasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantoilmoitusta ei tarvitse tehdä metsästyksestä, luonnonvaraisen riistan luovutuksesta kuluttajalle eikä luonnonvaraisten kasvien tai sienten keräilystä. Ilmoitusta ei tarvitse myöskään tehdä kasvien ja sienten alkutuotannosta, jos toimija on yksityinen henkilö tai toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena. Toimijan on annettava ilmoituksessaan seuraavat tiedot (valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta 420/2011, 2 ): 1. toimijan nimi ja osoite sekä muut tarvittavat yhteystiedot; 2. toimijan yritys- ja yhteisötunnus, tilatunnus tai asiakastunnus taikka näiden puuttuessa henkilötunnus; 3. alkutuotantopaikan osoite ja tarvittaessa nimi; sekä 4. tieto toiminnan luonteesta eli alkutuotantopaikalla harjoitettavasta alkutuotannon toiminnasta ja kyseisen toiminnan laajuudesta. Ilmoitus uudesta toiminnasta on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallisesti tai sähköisesti. Toimijan on myös ilmoitettava edellä mainituissa tiedoissa tapahtuneista oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään muutosten tullessa voimaan.

4 4 SISÄLLYS: s. 4 Maito s. 7 Munat s. 9 Hunaja s. 11 Kasvikset s. 14 Liha s. 16 Kala 1. MAITO Maidontuottaja, joka pitää lehmiä, vuohia, lampaita tai muita kotieläimiä maidon tuotannossa on elintarvikealan toimija, paitsi jos kyse on yksityiseen kotikäyttöön tarkoitetusta tuotannosta. Elintarvikealan toimijan on vastuullaan olevissa toiminnoissa huolehdittava siitä, että asiaankuuluvat elintarvikelainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Maidontuotantotila tekee toimintansa aloittamisesta alkutuotantoilmoituksen kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Tila ilmoittaa kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle raakamaidon vähäisestä myynnistä suoraan kuluttajalle alkutuotantoilmoituksen yhteydessä tai erillisellä ilmoituksella. Kaikkien nautojen/vuohien pitäjien on ilmoittauduttava eläintenpitäjäksi ja rekisteröitävä myös eläinten pitopaikka oman kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maidontuottajan on laadittava kirjallinen kuvaus maidontuotantotilalla käytettävistä keskeisistä menettelyistä, joilla hän varmistaa että myyty raakamaito on turvallista ja toiminta täyttää elintarvikelain vaatimukset. Kuvauksen laatimisessa voi käyttää apuna toimialan yhdistysten ja yritysten laatimia mallilomakkeita. Suomen Meijeriyhdistys on laatinut Elintarviketeollisuusliiton sivuille Maitotilojen omavalvonnan kuvaus -lomakkeen sekä sille liitteen maitotiloilla pidettävästä kirjanpidosta. Seuraavat alaotsikot käsittelevät raakamaidon myyntiä suoraan kuluttajille alkutuotannon yhteydessä. Rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset Asiakas ei saa kulkea eläintenpitotilojen tai maidontuotantoon liittyvien tilojen kautta myyntitilaan. Myyntitila on erotettava riittävästi alkutuotantoon kuuluvista tiloista ja maidon käsittelytilasta. Asiakkaita ei saa päästää maidon käsittelytilaan. Asiakkaan astioita on mahdollista tuoda ja säilyttää maidon käsittely- ja myyntitiloissa vain puhtaina. Raakamaidon annostelu maitohuoneessa ei saa vaarantaa myytävän raakamaidon eikä tilasäiliössä olevan maidon hygieenisyyttä. Annosteluvälineet, kuten kauhat, hanat ja letkut on pidettävä puhtaina myös annostelujen välillä. Raakamaidon annostelua varten tulee olla siisti työasu. Annostelun alkaessa kädet tulee pestä sekä tarvittaessa sen aikana. Raakamaito tulee jäähdyttää lypsyn jälkeen välittömästi + 6 C:n lämpötilaan tai kylmemmäksi, jossa lämpötilassa maito on pidettävä siihen asti kunnes asiakas tulee hakemaan maidon. Raakamaito ei kuitenkaan saa jäätyä. Raakamaidon voi annostella valmiiksi asiakkaan astiaan ja säilyttää myyntitilan jääkaapissa. Evira suosittelee, että raakamaito luovutetaan kahden vuorokauden kuluessa lypsystä ja, että viimeinen käyttöpäivä on enintään kaksi vuorokautta luovutuksesta. Raakamaitoa ei tule annostella likaiseen astiaan. Jos asiakkaan tuoma astia on selvästi likainen, sitä ei tulisi viedä maitohuoneeseen lainkaan vaan tulisi pyytää asiakasta tuomaan tilalle puhdas astia. Tilalla voi myös olla varalla tyhjiä kertakäyttöastioita, joita asiakkaat voivat ostaa.

5 5 Omavalvontasuunnitelma Maitotilan yleiseen omavalvontasuunnitelmaan tulee liittää kuvaus raakamaidon myynnistä ja siihen liittyvistä toiminnoista, kuten: - maidon annostelu ja annostelulaitteiden ja -välineiden puhtaanapito - maidon säilytysaikojen ja lämpötilojen dokumentointi - kuluttajalle annettavasta informaatiosta huolehtiminen - selostus raakamaidon laatututkimusten ja mikrobilääkejäämätutkimusten järjestämisestä Laatututkimuksiin kuuluvat pesäkemäärän ja somaattisten solujen määrän tutkimukset. Jos tila luovuttaa säännöllisesti osan maidosta maidon keräilystä vastaavalle osuuskunnalle tai meijerille, tekee osuuskunta tai meijeri maidosta laatututkimukset sekä mikrobilääkejäämät lainsäädännön vaatimalla tiheydellä. Tutkittavan maidon on edustettava kuluttajalle myytävää raakamaitoa. Maidontuotantotilalla käytettävän veden laatu Maidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun saa käyttää vain sellaista vettä, josta on tutkittu Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitu väri ja haju. Veden laatuvaatimukset ovat seuraavat: E.coli 0 pmy/100 ml ja suolistoperäiset enterokokit 0 pmy/100 ml. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Vesitutkimuksia ei täydy tehdä, jos vesi on talousvettä toimittavan laitoksentoimittavaa vettä (terveydensuojelulaki 763/1994). Maidon annostelu ja annostelulaitteiden ja välineiden puhtaanapito Pesuohje maidon annostelu ja annostelulaitteiden ja välineiden puhtaanapidolle (milloin ja miten siivotaan ja puhdistetaan) o huom. raakamaidon annostelu ei saa vaarantaa myytävän raakamaidon eikä tilasäiliössä olevan maidon hygieenisyyttä. Annosteluvälineet, kuten kauhat ja letkut on pidettävä puhtaina myös annostelujen välillä Ohje mitä pesu- ja desinfiointiaineita käytetään Kylmälaitteiden ja kylmänä myytävien/ tarjoiltavien tuotteiden lämpötilaseuranta Kuvaus alkutuotannon tuotteiden asianmukaisesta jäähdyttämisestä tai pakastamisesta o Ternimaidon pakastamiseen tulee olla riittävän tehokas erillinen pakastin (pakastustoiminto, joka mahdollistaa tuotteen nopean pakastumisen). Ohje lämpötilojen kirjausmenetelmästä ja aikataulusta kylmälaitteille sekä elintarvikkeille Ohje tuotteiden oikeista säilytyslämpötiloista; pakasteet < -18 C (huom. jäädytetty ternimaito on luovutukseen asti säilytettävä ja kuljetettava -12 C lämpötilassa tai kylmemmässä), raakamaito <+6 C. Huom. raakamaito ei saa jäätyä Kuluttajainformaatio Pakkaamaton ternimaito Pakkaamattomasta ternimaidosta kuluttajalle tarvitsee antaa vain seuraavat tiedot; o Nimi (ternimaito) o Alkuperämaa, jos sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan

6 6 Jäädytetty ternimaito Elintarvikkeen nimi (ternimaito). Lisäksi maidon alkuperä (eläinlaji) on ilmoitettava nimen yhteydessä, jos käytetty muuta maitoa kuin lehmän maitoa Pakkauksessa on myös oltava sana jäädytetty / pakastettu Säilytysohje, josta ilmenee säilytyslämpötila Aika, jonka ostaja voi tuotetta säilyttää Käyttöohje; Evira suosittelee, että jäädytetyn ternimaidon pakkauksessa olisi käyttöohjeena merkintä suositellaan käytettäväksi kuumennettuna" merkintä, että tuotetta ei saa jäädyttää uudelleen sulatuksen jälkeen Pakkaamaton raakamaito Vaatimus kuluttajalle annettavista elintarviketiedoista on eräs keskeisistä raakamaidon myynnille asetetuista riskinhallintakeinoista. Tietojen antamisella pyritään suojelemaan erityisesti riskiryhmiä Toimijan, joka luovuttaa kuluttajalle pakkaamattomana raakamaitoa tai lämpökäsittelemätöntä maitoa muualla kuin paikan päällä nautittavaksi, on sen luovutuksen yhteydessä annettava kirjallisesti seuraavat tiedot, ja ne on lisäksi pidettävä näkyvillä myyntipaikassa 1. tuote on raakamaitoa tai lämpökäsittelemätöntä maitoa 2. tuote saattaa sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja 3. riskiryhmiin kuuluvien ei tule nauttia tuotetta lämpökäsittelemättömänä 4. riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset, raskaana olevat ja henkilöt, joilla on vakava perus sairaus 5. tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötila (enintään + 6 C) 6. viimeinen käyttöpäivä (Evira suosittelee, että viimeinen käyttöpäivä on pääsääntöisesti kaksi vuorokautta luovutuksesta) Lisäksi maidon alkuperä (eläinlaji) on ilmoitettava nimen yhteydessä, jos käytetty muuta maitoa kuin lehmän maitoa Raakamaidon laatuvaatimukset Suoraan kuluttajalle myytävän lehmän ja vuohen raakamaidon kokonaispesäkemäärä saa olla korkeintaan pmy/ml ja lehmän raakamaidon somaattisten solujen määrä (soluluku) korkeintaan /ml (raakamaitoasetus, 7 ). Pesäkemäärän ja soluluvun rajat ovat samat kuin E- luokan maidolle, mutta tulosten arvioinnissa ei käytetä geometristä keskiarvoa. Jokaisen maitonäytteen on täytettävä edellä mainittu vaatimus. Tutkimustiheys on pesäkemäärän osalta vähintään kaksi näytettä kuukaudessa ja soluluvun osalta vähintään yksi näyte kuukaudessa. Tutkimustulosten tulee olla tarkastettavissa maidontuotantotilan hygieniatarkastusten yhteydessä. Jos jokin osuuskunnan tai meijerin tutkima taikka tuottajan itse tutkituttama maitonäyte ei täytä soluluvun tai pesäkemäärän taikka mikrobilääkejäämien osalta lainsäädännön vaatimuksia, syy selvitetään ja tilalla suoritetaan korjaavia toimenpiteitä. Mikrobilääkejäämien löytyminen maidosta on peruste raakamaidon myynnin keskeyttämiselle. Tuottajan on selvitettävä syy positiiviseen tulokseen ja toteutettava korjaavia toimia, esimerkiksi parannettava lääkittyjen eläinten merkintätapaa. Raakamaidon myyntiä saa jatkaa näiden toimien jälkeen. Raakamaitoa, jonka epäillään olevan tartunnanlähde ihmisissä todetuille tartuntataudeille, ei saa luovuttaa suoraan kuluttajalle tartuntalähteen selvityksen aikana. Mikäli raakamaito osoitetaan tartunnan aiheuttajaksi, sen luovuttamista voidaan jatkaa vasta, kun toimija voi osoittaa, että maito ei

7 7 sisällä kyseisiä taudinaiheuttajia tai maidon saastumisen estämiseksi on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin. Takaisinveto Jos toimija havaitsee tai epäilee, että tilalta myyty tai luovutettu tuote ei ole elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen, hänen on käynnistettävä välittömästi menettelyt tuotteen poistamiseksi markkinoilta ja mikäli tuote on terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, myös kuluttajilta (yleinen elintarvikeasetus, art. 14 ja 19). Jos sellaista ei ole, eikä kuluttajia näin voida tiedottaa suoraan, tulee tiedottaminen tapahtua viivytyksettä esimerkiksi sanomalehdessä raakamaidon myyntialueella. Pelkkä ilmoitus myyntipaikassa ei välttämättä ole riittävä menettely. Kuluttajia ei lainsäädännön vaatimusten mukaan ole välttämätöntä kyetä jäljittämään, mutta Evira suosittelee, että toimijat, jotka myyvät raakamaitoa suoraan kuluttajille, pitäisivät kirjanpitoa ostajien yhteystiedoista, ostajien suostumuksella. Tiedot on hyvä olla saatavilla nopeasti mahdollisen takaisinvedon varalta. Raakamaitoa ostaneita kuluttajia on tiedotettava nopeasti, tehokkaasti ja täsmällisesti. Tähän tarkoitukseen olisi hyvä olla kirjanpito raakamaitoa ostaneista yksityishenkilöistä yhteystietoineen. 2. MUNAT Tuotantotilasta, jolla alkutuotantoa harjoitetaan, tulee tehdä alkutuotantoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Tilalta tapahtuvasta munien suoramyynnistä ilmoitetaan alkutuotantoilmoituksen yhteydessä. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja kananmunia saa tuottaa myyntiin vain sellaisessa kanalassa, joka on merkitty maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) ylläpitämään kanalarekisteriin. Kaikkien siipikarjan pitäjien on ilmoittauduttava eläintenpitäjäksi ja rekisteröitävä myös eläinten pitopaikka. Munien tuottaja saa myydä tai luovuttaa tuottamiaan munia suoraan lopulliselle kuluttajalle näiden omaan käyttöön koko maassa enintään kg vuodessa (kananmunat) tai 5000 kg (muut linnunmunat). Tuottajan on toimitettava enimmäismäärän ylittävä tuotanto ( kg vuodessa ylittävä osuus) hyväksyttyyn kananmunapakkaamoon. Myynti on sallittua alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle -myyntinä. Omavalvontasuunnitelma Kun kananmunien tuottaja luovuttaa alkutuotantopaikalta, ovelta ovelle -myynnissä tai torikaupassa enintään kg vuodessa tuottamiaan kananmunia suoraan kuluttajalla tai muiden linnunmunien tuottaja luovuttaa suoraan kuluttajalle enintään 5000 kg vuodessa, ei ko. tuottajien tarvitse laatia toiminnastaan omavalvonnan kuvausta. Toimijan on kuitenkin huomioitava toiminnassaan samoja asiakohtia kuin mitä kirjoitettuun omavalvontasuunnitelmaan sisältyy. Munintakanaloiden (munien tuotanto > kg/vuosi) on laadittava toiminnastaan omavalvontasuunnitelma. Omavalvonnan kuvauksen tulisi sisältää esim. seuraavat asiakohdat: toiminnan kuvaus ja vastuut asiakirjojen säilytys tilojen puhtaanapito ja kunnossapito laitteiden, säiliöiden, välineiden puhtaanapito ja kunnossapito pesuveden tutkimusohjelma ja aistinvarainen laadun valvonta elintarvikkeiden varastointi ja jäljitettävyys eläinlääkkeiden oikea ja asianmukainen käyttö sekä säilytys ja kirjanpito käytöstä munien lajittelu ja laadunvarmistus sekä munien mahdolliset pesukäytännöt toimenpiteet, jotka koskevat siipikarjan terveyttä ja hyvinvointia ja joilla on vaikutusta ihmisten terveyteen (mm. tautien ennaltaehkäisy, eläinten jäljitettävyys)

8 8 rehun aistivaraisen laadun valvonta sekä käyttö ja jäljitettävyys haittaeläinten torjunta kuolleiden eläinten hävitys ja kirjanpito jätteiden käsittely elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset lannoitevalmisteiden, biosidien ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan Munien alkutuotantoa koskevat vaatimukset Munat on tuottajan tilalla ja kuluttajalle myyntiin asti säilytettävä puhtaina, kuivina ja suojattuina hajuilta sekä suojattava tehokkaasti iskuilta ja suoralta auringonvalolta. Munat on varastoitava ja kuljetettava mieluiten tasaisessa lämpötilassa, jolla parhaiten varmistetaan niiden hygieenisten ominaisuuksien optimaalinen säilyminen. Munat on toimitettava kuluttajalle enintään 21 päivän kuluessa munimisesta. Munat eivät saa olla rikkinäisiä, eikä niitä saa pestä. Suositus kananmunien säilytyslämpötilaksi on noin + 15 C. Jos kananmunat ovat niin likaisia, että niitä ei voi toimittaa pakkaamoon tai myyntiin sellaisenaan, ne voidaan pestä alkutuotantopaikalla. Pestyt munat saa toimittaa joko suoraan tai pakkaamon kautta munatuotelaitokseen, mutta niitä ei saa toimittaa vähittäismyyntiin eikä myydä suoraan kuluttajille. Pestyt kananmunat voidaan käyttää munamassan raaka-aineeksi. Munantuotantotilalla käytettävän veden laatu Munatuotteiden raaka-aineeksi toimitettavien munien puhdistamiseen saa käyttää vain sellaista vettä, josta on tutkittu Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitu väri ja haju. Veden laatuvaatimukset ovat seuraavat: E.coli 0 pmy/100 ml ja suolistoperäiset enterokokit 0 pmy/100 ml. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Vesitutkimuksia ei täydy tehdä, jos vesi on talousvettä toimittavan laitoksentoimittavaa vettä (terveydensuojelulaki 763/1994). Vähittäismyyntiin toimitettavat munat Kananmunien myynnin poikkeusalueella Suomessa tuottaja saa myydä tuottamiaan kananmunia suoraan alueensa vähittäismyymälöihin ilman, että kananmunia laatu- ja painoluokitellaan ja leimataan. Enimmäismyyntimäärä on kg vuodessa. Suurtalouksiin, ravintoloihin, leipomoihin, laitoksiin ja elintarviketeollisuuteen näitä kananmunia ei saa toimittaa, koska nämä toimialat saavat käyttää vain luokiteltuja A-luokan kananmunia. Alueella tässä yhteydessä tarkoitetaan koko poikkeusaluetta Suomessa eli poikkeusalueen tuottaja voi myydä tuottamiaan kananmunia poikkeusalueen säännöillä kaikissa poikkeusalueisiin kuuluvissa kunnissa. Poikkeusalue: Lappi, Oulu ja Itä-Suomen läänissä sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä Ahvenanmaa. Pohjois-Karjalan kuntia ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Pohjois-Savon kuntia ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kananmunien tuotannon salmonellavalvonta Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Kunnaneläinlääkärit valvovat salmonellavalvontaohjelman toteutumista kananmunien tuotannon osalta. Pitopaikan omistaja tai haltija eli kananmunien tuottaja on vastuussa salmonellavalvontaan sisältyvästä toimijan näytteenotosta, eläinlääkärin kutsumisesta tarkastuskäynnille sekä näytteiden toimittamisesta laboratorioon. Tuottajan on toimitettava

9 9 kunnaneläinlääkärille tiedot näytteenotoista ja näytteiden tutkimustuloksista. Näytteenotosta ja näytemääristä voi kysyä lähemmin alueen valvontaeläinlääkäriltä. Muiden linnunmunien tuotannon salmonellavalvonta Muiden linnunmunien tuotanto ei kuulu kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin. Evira suosittelee kuitenkin, että niiltä tiloilta, jotka toimittavat tuottamiaan muiden lintujen munia suoraan kuluttajille tai vähittäismyyntiin, otetaan salmonellanäytteet vähintään kerran vuodessa. Kuluttajainformaatio Jos kananmunien tuottaja myy tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle alkutuotantopaikalta tai toimittaa niitä tilauksesta lopulliselle kuluttajalle, ei merkintöjä edellytetä pakkaukseen eikä kananmuniin. Jos alkutuotantopaikka toimittaa munia hyväksyttyyn kananmunapakkaamoon, laitos pakkaa ja tekee muniin pakkausmerkinnät. Torimyynniksi katsotaan myös kananmunien myynti kauppojen piha-alueilla tai kauppakeskuksien sisätiloissa (ei siis kauppahalleissa ja tuottajatoreilla), kunhan tuottaja myy siellä itse tuottamiaan kananmunia. Tuottajan lisäksi torimyyntiä voivat suorittaa tuottajan kanssa samaan perhekuntaan kuuluvat henkilöt. Tällöin kananmuniin on kuitenkin leimattava tuottajakoodi. Kauppahalleissa ja tuottajatoreilla tapahtuva kananmunien myynti katsotaan kuuluvaksi vähittäismyynnin piiriin, jolloin edellä mainituissa paikoissa saa myydä vain A-luokan kananmunia. Ruokapiireissä ja nettikaupassa tapahtuvaa kananmunien myyntiä voidaan pitää ovelta ovelle - myyntinä, jos kaupankäynti on suoraan loppukuluttajan ja kananmunien tuottajan välistä kaupankäyntiä. Tilaukset voidaan tehdä keskitetysti tuottajalle ja tilaukset voidaan toimittaa johonkin tiettyyn paikkaan, josta tilaajat voivat noutaa tilaamansa kananmunat. Maksu kananmunista pitää toimittaa suoraan kananmunien tuottajalle eikä loppukuluttajan ja tuottajan välissä saa toimia ylimääräistä henkilöä laskuttajana. Jos tilausten välissä toimii ns. kauppias, muuttuu kananmunien kaupankäynti vähittäismyyntitoiminnaksi, jolloin myynnissä saa olla vain A-luokan kananmunia. Ovelta ovelle -myyntinä voidaan pitää myös tapahtumaa, jossa loppukuluttaja tilaa kananmunat tuottajalta esim. soittamalla tai sähköpostin välityksellä ja tuottaja toimittaa tilatut kananmunat tilaajalle kotiin, työpaikalle tai muuhun sovittuun paikkaan. Maksu kananmunista pitää tässäkin tapauksessa suorittaa suoraan tuottajalle. Kananmunien pakkausmerkintävaatimukset kohdistuvat kananmunia pakkaaviin laitoksiin. Luomumunien pakkausmerkinnät Luomuelintarvikkeissa pitää olla luomumerkintöjen lisäksi kaikki elintarvikesäädösten vaatimat merkinnät. Jalostamattomien maataloustuotteiden myyntinimityksessä saa käyttää luomuilmaisua ainoastaan, jos kaikki kyseisen tuotteen ainesosat on tuotettu luomusäännösten mukaisesti. Ilmaisu luonnonmukainen tai sen johdokset sekä pakkausmerkinnöissä ilmoitettu valvontaviranomaisen tunnusnumero viittaavat valvottuun luomutuotantoon. Paikallisen ELY -keskuksen valvontaviranomainen valvoo noudattaako toimija tuotantosääntöjä ja merkitseekö toimija tuotteet luomulainsäädännön vaatimusten mukaisesti. 3. HUNAJA Hunajan tuotanto sekä oman hunajan linkous ja pakkaaminen ovat alkutuotannoksi katsottavaa toimintaa. Hunajan tuotanto kaupalliseen tarkoitukseen edellyttää alkutuotantoilmoituksen tekemistä. Hunajan tuotannosta pelkästään kotikäyttöön ei tarvitse tehdä alkutuotantoilmoitusta. Alkutuotannoksi katsotaan myös toisen tuottajan hunajan linkous ja pakkaaminen, kunhan hunaja palautuu takaisin sen tuottajalle. Lisäksi hunajan vähäinen myynti (< 2500 kg/vuosi) suoraan kuluttajille on alkutuotantoa.

10 Hunajan toimittaminen vähittäismyyntiin on alkutuotantoa. Jos tuottaja toimittaa hunajaa vähittäismyyntiin alle 2500 kg vuodessa, tuottaja saa jäljempänä kerrottuja helpotuksia alkutuotantoasetuksen vaatimuksista. Jos hunajan toimittaminen vähittäismyyntiin ylittää 2500 kg, tuottaja ei saa helpotuksia alkutuotantoasetuksen vaatimuksista, mutta oman hunajan toimittaminen vähittäismyyntiin katsotaan edelleen alkutuotannoksi eikä elintarvikehuoneistoilmoitusta tarvitse tehdä. Kaikkien mehiläishoitajien, olipa kyse sitten kaupallisesta tai ei-kaupallisesta hunajantuotannosta, on aina rekisteröidyttävä eläintenpitäjärekisteriin sekä ilmoitettava pesien pitopaikat maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Helpotukset Jos tuottaja myy vuosittain hunajaa korkeintaan 2500 kg suoraan kuluttajalle ja/tai toimittaa korkeintaan 2500 kg vähittäismyyntiin, saa tuottaja helpotuksia alkutuotantoasetuksen 1368/2011 vaatimuksista. Tuottajalla ei tarvitse olla kirjallista omavalvonnan kuvausta. Toiminnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon samoja asiakohtia kuin omavalvontasuunnitelman laatimisessa on mainittu. Omavalvontasuunnitelma Jos tuottaja myy vuosittain hunajaa enemmän kuin 2500 kg suoraan kuluttajalle ja/tai toimittaa enemmän kuin 2500 kg vähittäismyyntiin, tulee tuottajalla olla kirjallinen omavalvonnan kuvaus toiminnastaan. Edellinen vaatimus kohdistuu myös toimijoihin, jotka toimittavat omaa hunajaansa tukkumyyntiin tai myyvät hunajaansa pakkaamolle tuotantomäärästä riippumatta. Omavalvonnan kuvauksen tulisi sisältää esim. seuraavat asiakohdat: 10 toiminnan kuvaus ja vastuut (mm. pesien sijoittelu, pesien tarkastukset, hunajan linkous yms.) asiakirjojen säilytys tilojen puhtaanapito ja kunnossapito laitteiden, säiliöiden, välineiden ja pesien puhtaanapito ja kunnossapito pesuveden tutkimusohjelma ja aistinvarainen laadun valvonta elintarvikkeiden varastointi ja jäljitettävyys (linkousajankohdan merkinnät) tuotteiden pakkausmerkinnät ja pakkausmateriaalit (elintarvikekäyttöön sallitut) eläinlääkkeiden oikea ja asianmukainen käyttö sekä säilytys ja kirjanpito käytöstä toimenpiteet, jotka koskevat mehiläisten terveyttä ja hyvinvointia ja joilla on vaikutusta ihmisten terveyteen (mm. miten tartuntavaarallinen aines poistetaan/eristetään pesistä, miten kuollutta pesää käsitellään mm. hävitys, sulkeminen) ostomehiläisten vaatimukset (mm. tautien ennaltaehkäisyn huomioiminen, jäljitettävyys) rehun aistivaraisen laadun valvonta sekä käyttö ja jäljitettävyys haittaeläinten torjunta jätteiden käsittely elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset lannoitevalmisteiden, biosidien ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan Pesuveden laatututkimukset Pesuveden tutkimukset tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Käyttöönoton jälkeen veden laatu on tutkittava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Vedestä tulee tutkia vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä suorittaa värin ja hajun arviointi. Escherichia colin ja suolistoperäisten enterokokkien tulokset tulee olla analyysissä 0 pmy/100 ml. Vesitutkimuksia ei täydy tehdä, jos vesi on talousvettä toimittavan laitoksen toimittavaa vettä (terveydensuojelulaki 763/1994) tai jos toiminta on vähäistä (< 2500 kg/v, hunajan luovutus suoraan kuluttajalle).

11 11 Kuluttajainformaatio Pakolliset pakkausmerkinnät; 1. elintarvikkeen nimi 2. sisällön määrä 3. vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta 4. valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi, toiminimi tai aputoiminimi sekä osoite 5. alkuperämaa, jos sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan 6. elintarvike-erän tunnus 7. säilytysohje tarvittaessa 8. käyttöohje tarvittaessa 9. varoitusmerkintä tarvittaessa Pakollisten pakkausmerkintöjen lisäksi hunajassa on huomioitava myös; Nimi o Nimen muodostamisessa käytetään seuraavia periaatteita: jos hunajaan lisätään yhtä makua antavaa ainesosaa, voidaan nimenä käyttää muotoa Hunaja ja ainesosa edellyttäen, että molemmat on merkitty samalla kirjasinkoolla jos hunajaan lisätään jotakin muuta kuin makua antavaa ainesosaa tai enemmän kuin yhtä ainesosaa, käytetään nimeä Hunajavalmiste, jota voidaan niin haluttaessa täydentää esim. makuisella. Hunaja tai kukka- tai kasvialkuperän mukaan, jos tuote on kokonaan tai pääasiallisesti peräisin ilmoitetusta lähteestä, ja jos sillä on lähteen organoleptiset, fysikaaliskemialliset ja mikroskooppiset ominaisuudet tai seudullisen, alueellisen tai topografisen alkuperän mukaan, jos tuote on kokonaan peräisin ilmoitetusta lähteestä. Varoitusmerkintä: Hunajan pakkauksessa on oltava maininta siitä, että hunajaa ei saa antaa alle yksi-vuotiaille lapsille Hunajan myynti tilapäistapahtumissa tai ulkomyynnissä Tuottajan toimesta tapahtuva hunajan torimyynti katsotaan myynniksi suoraan kuluttajalle aivan kuten myynti suoraan tilalta. Alkutuotannon toimijana hunajantuottaja voi kiertää myymässä hunajaa tapahtumissa tai toreilla ilman erillistä tiedottamista myyntipaikkakunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, kunhan vuosittainen hunajan myyntimäärä jää alle 2500 kg vuodessa. 4. KASVIKSET Uudesta alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on ilmoitettava kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä luonnonmarjojen, -kasvien ja - sienien poimimisesta. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli 1 vuoden ajaksi ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään muutosten voimaan tullessa. Suoraan kuluttajalle myynnistä ilmoitetaan alkutuotantoilmoituksen yhteydessä. Vähäriskiset toiminnot Elintarvikelain muutoksen myötä kansallisesti päätettiin, että vähäriskinen pienimuotoinen alkutuotannon tuotteiden myynti tuottajalta suoraan kuluttajalle katsotaan myös kuuluvaksi alkutuotantoon. Tilalta tapahtuvan myynnin lisäksi alkutuotannon tuotteiden torimyynti itse tuottajan

12 12 toimesta on luovutusta suoraan kuluttajalle. Vähäriskiseen pienimuotoiseen toimintaan luetaan mukaan: - lehtivihannesten ( kg/vuosi) myynti suoraan kuluttajille - muiden kasveista saatavien tuotteiden ja sienten myynti suoraan kuluttajalle ( kg/vuosi) - lehtivihannesten luovuttaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ( kg/vuosi) - muiden kasveista saatavien tuotteiden ja sienten luovuttaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ( kg/vuosi) - Itujen myynti kuluttajille enintään 5000 kg/v tai vähittäiskauppaan enintään 5000 kg/v Kasvikunnan tuotteiden, kuten marjojen ja hedelmien, tuotantoprosessi pellolta, puutarhasta tai kasvihuoneesta pakkaamoon ja vähittäismyyntiin katsotaan jatkossa alkutuotannoksi, myös pakkaaminen alkutuotantotilalla. Myös ns. rahtitoiminta on sallittu alkutuotannon toimintana, kunhan kauppakunnostetut tuotteet palaavat alkuperätilalle. Vähäriskiseltä tuotannolta ei vaadita omavalvonnan kuvausta. Paikallisella tarkoitetaan alkutuotannon tuotteen lyhyttä reittiä tuottajalta suoraan kuluttajalle tai yhden vähittäismyyntipaikan kautta, joka toimittaa suoraan kuluttajalle. Luonnonvaraiset keräilytuotteet Luonnonvaraisten marjojen, sienten ja yrttien keräily on alkutuotantoa. Alkutuotantoon liittyviä toimintoja ovat mm. marjojen ja sienten varastointi alkutuotantopaikalla, kuljetus pois alkutuotantopaikalta, sekä alkutuotannon tuotteiden puhdistus, pesu, lajittelu ja muu kauppakunnostus tai käsittely alkutuotantopaikalla edellyttäen, ettei käsittely merkittävästi muuta tuotteiden luonnetta (esim. murskaaminen, jäädyttäminen tai pakastaminen, kuivaus, sienten ryöppäys, keittäminen tai suolaus ovat käsittelyjä, joista tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus). Alkutuotantoa on myös alkutuotannon tuotteiden kääriminen tai pakkaaminen kuluttajapakkauksiin. Luonnonvaraisten kasvien ja sienten alkutuotannosta ei tarvitse tehdä elintarvikelain (23/2006) 22 :n mukaan alkutuotantoilmoitusta. Toimijan tulee huomioida, että lajintuntemus ja sienten sekä luonnonvaraisten kasvien (yrttien) oikea tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Luonnonvaraisten alkutuotannon tuotteiden keräilijän on osattava tunnistaa keräilemänsä tuotteet oikein ja osattava erottaa ne haitallisista tai jopa myrkyllisistä samankaltaisista lajeista. Elintarvikelain hengen mukaan elintarvikealan toimijan vastuulla on aina varmistua siitä, että kaupan pidetyt tuotteet ovat kuluttajalle turvallisia. Omavalvonnan kuvaus Omavalvonnan kuvaus vaaditaan, jos kasvikunnan tuotteita toimitetaan pakkaamoon, tukkuun tai raaka-aineeksi elintarviketehtaaseen, sekä kun vähäriskisten toimintojen määrärajat ylittyvät. Käytännössä omavalvonnan kuvaus voidaan korvata toimialan arvioidulla hyvän käytännön ohjeella (Laatutarhaohjeet) ainakin niiltä osin kuin ohjeistus kuvaa tilan toimintatapoja. Omavalvonnalla tarkoitetaan toimijan omaa valvontajärjestelmää, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset ja alkutuotannon tuotteet ovat turvallisia. Omavalvonnan kuvaamisella tarkoitetaan tilan toimintatapojen kuvaamista eikä siinä edellytetä säännöllisesti tapahtuvaa tehtyjen toimenpiteiden kirjaamista. Omavalvonnan kuvauksen tulisi sisältää esim. seuraavat asiakohdat: toiminnan kuvaus ja vastuut asiakirjojen säilytys varastotilojen sekä kasvisten käsittelytilojen puhtaanapito ja kunnossapito laitteiden, säiliöiden, välineiden puhtaanapito ja kunnossapito

13 13 elintarvikkeiden kuljetustoiminta pesuveden/jäähdyttämiseen tarkoitetun veden tutkimusohjelma ja aistinvarainen laadun valvonta elintarvikkeen kasvilaji vastaa kasvatettua (jäljitettävyys) elintarvikkeiden varastointi ja jäljitettävyys (esim. jäljitettävyys vähittäismyynnistä tilalle, pystytäänkö jäljittämään tiettyyn peltolohkoon/kasvihuoneeseen asti tms.) tuotteiden pakkausmerkinnät ja pakkausmateriaalit (elintarvikekäyttöön sallitut) kasvinsuojeluaineiden/lannoitevalmisteiden käyttö, välineet, säilytys, kirjanpito, jäljitettävyys yms. toimenpiteet, jotka koskevat kasvitauteja ja niiden ehkäisyä sekä merkitystä kuluttajalle sekä kirjanpito esiintyvyydestä kasveista tai muista näytteistä analysoitavat parametrit sekä tulosten kirjanpito haittaeläinten torjunta ja kirjanpito torjuntatoimista jätteiden käsittely vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan Vesitutkimukset Kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen, sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun saa käyttää vain sellaista vettä, josta on tutkittu vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä väri ja haju. Käytettäessä luonnon pintavesiä on arvioitava myös syanobakteerien esiintyminen. Tutkimukset on tehtävä näytteestä, joka edustaa kasteluun käytettävää vettä. Veden on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset: 1) Escherichia coli -bakteereita korkeintaan 300 pmy/100 ml; 2) suolistoperäisiä enterokokkeja korkeintaan 200 pmy/100 ml; 3) vedessä ei saa esiintyä sellaista poikkeavaa väriä, hajua tai syanobakteerien massaesiintymää, josta voi olla elintarvikehygieenistä haittaa. Kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen osien puhdistamiseen ja suoraan vesijäähdyttämiseen käytettävä vesi tulee tutkia vähintään Escherichia colin ja suolistoperäisten enterokokkien varalta ja näytteestä on aistinvaraisesti tutkittava sekä väri että haju. Escherichia colin ja suolistoperäisten enterokokkien tulokset tulee olla analyysissä 0 pmy/100 ml. Vesitutkimuksia ei täydy tehdä, jos vesi on talousvettä toimittavan laitoksen toimittavaa vettä (terveydensuojelulaki 763/1994) tai jos toiminta on vähäriskistä. Vesitutkimukset on tehtävä ennen veden käyttöönottoa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein. Jos vedessä on syytä epäillä esiintyvän tekijöitä, jotka voivat vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden, on vedestä lisäksi tehtävä näitä tekijöitä koskevat tutkimukset. Alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi, jos vesi ei täytä tämän liitteen mukaisia laatuvaatimuksia ja jos raja-arvosta poikkeaminen voi vaarantaa toimijan tuottaman elintarvikkeen turvallisuuden. Toimijan on säilytettävä todistusta käyttöönottotutkimuksesta pysyvästi ja muista tutkimuksista vähintään kolme vuotta. Todistukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kuluttajainformaatio Lainsäädännön vaatimukset pakkausmerkinnöistä, toimijan vastuusta ja tuotteiden jäljitettävyydestä koskevat yhtä lailla alkutuotannon toimintaa kuin elintarvikehuoneistoja. Vähittäismyyntiä varten valmiiksi pakattu tuote katsotaan pakkaukseksi, mikäli yhdessä pakkauksessa on useampi kuin yksi tuote. Tällöin pakkauksissa pitää olla vaaditut merkinnät. Yksittäispakatuissa muovilla tai kelmulla suojatuissa tuotteissa riittävät pakkauslaatikossa olevat merkinnät. Niputetut vihannekset avoimessa käärepakkauksessa katsotaan myös pakkaamattomaksi tuotteeksi. Valmiiksi pakatuissa kasvistuotteissa tulee ilmoittaa:

14 14 elintarvikkeen nimi/tuote (jos ei näkyvissä) sisällön määrä alkuperämaa (Huom. Esimerkiksi Hyvää Suomesta -joutsenlippu, Avainlippu, Sirkkalehtilippu ja Maakuntien Parhaat -merkit ovat vapaaehtoisia alkuperämerkkejä, joilla on tietyt kriteerit. On kuitenkin huomattava, että niiden käytöllä ei voida korvata sanallista tietoa elintarvikkeen alkuperämaasta) laatuluokka (omena, päärynä, salaatti, persikka, paprika, tomaatti, mansikka) pakkaajan nimi ja yhteystiedot erätunnus, jonka voi korvata päiväysmerkinnällä silloin, kun annettu päivän ja kuukauden tarkkuudella parasta ennen -päiväys iduille (ei muille käsittelemättömille kasviksille) Pakkaamattomissa kasvistuotteissa tulee ilmoittaa: elintarvikkeen nimi/tuote (jos ei näkyvissä) alkuperämaa pakkaamattoman elintarvikkeen elintarvike-erän tunnus ja kirjain "L" on merkittävä kuljetuspakkaukseen, -astiaan tai -laatikkoon tai, jos tällaista ei ole, asiaan kuuluviin kaupallisiin asiakirjoihin. Merkintä on aina tehtävä pysyvällä sekä helposti havaittavalla ja luettavissa olevalla tavalla. Erätunnus on mahdollista korvata päiväysmerkinnällä, mikäli päiväysmerkintä annetaan päivän ja kuukauden tarkkuudella. Loppukuluttajalle ei tarvitse kuitenkaan ilmoittaa elintarvike-erän tunnusta pakkaamattomista tuotteista. 5. LIHA Kotieläinten, joiden lihaa käytetään elintarvikkeena, kasvatus on alkutuotantoa. Kotieläimillä tarkoitetaan nautaeläimiä, sikoja, lampaita ja vuohia sekä kotieläiminä pidettäviä kavioeläimiä. Lihantuotantoeläimiin kuuluvat pääsääntöisesti myös hevoset, mutta tietyin ehdoin hevonen voidaan sulkea pois elintarvikeketjusta eikä hevosen pitämistä tällöin katsota alkutuotannoksi. Siipikarjan lihantuotanto kuuluu myös alkutuotantoon. Alkutuotannon piiriin kuuluu tuotantoeläinten kuljetus tuotantotilalta toiselle ja kuljetus teurastamoon tai pienteurastamoon. Alkutuotantoa ei ole eläinten kasvattaminen pelkästään omassa yksityistaloudessa tapahtuvaa kulutusta varten. Alkutuotantoon ei myöskään kuulu teurastaminen eikä sen jälkeen tapahtuva lihan jalostaminen. Omavalvontasuunnitelma Alkutuotannon toimijoiden edellytetään kuvaavan omavalvonnassaan toiminnan kannalta keskeiset menettelytavat. Jos tilalla on esimerkiksi laatujärjestelmä, sen omavalvontakuvaus riittää alkutuotantoasetuksessa tarkoitetuksi omavalvonnan kuvaukseksi, silloin kun siihen sisältyy seuraavaksi esitettävät seikat. Omavalvonnan kuvauksessa voidaan käyttää apuna myös elinkeinon laatimia hyvän toimintatavan oppaita. Omavalvontasuunnitelman rakenne: toiminnan kuvaus ja vastuut asiakirjojen säilytys alkutuotannon ja siihen liittyvien toimintojen yhteydessä käytettyjen tilojen, rehujen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettujen tilojen puhtaanapito laitteiden, säiliöiden, häkkien ja ajoneuvojen puhtaanapito teuraaksi vietävien eläinten ja tarpeen mukaan tuotantoeläinten puhtauden varmistaminen omien eläinten kuljetukset

15 15 eläinten tuonti alkutuotantopaikalle (tartuntatautien estäminen) eläinten jäljitettävyys ja merkitseminen mahdollinen kotiteurastus (oma käyttö) eläinlääkkeiden oikea ja asianmukainen käyttö sekä säilytys rehun aistivaraisen laadun valvonta sekä käyttö ja jäljitettävyys ilmoituskäytäntö epäiltäessä tartuntatautia karjassa eläinten juomaveden aistinvarainen arviointi haittaeläinten torjunta ja kirjanpito torjuntatoimista jätteiden käsittely vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan Kirjanpito Eläimiä kasvattavien tai eläinperäisiä alkutuotannon tuotteita tuottavien elintarvikealan toimijoiden on pidettäväkirjaa erityisesti seuraavasta: eläimille syötetyn rehun luonne ja alkuperä eläinlääkkeet tai muut eläimille annetut hoidot, hoidon päivämäärät ja varoajat eläimistä otettujen näytteiden tai muiden diagnostisiin tarkoituksiin otettujen näytteiden, joilla on merkitystä ihmisten terveyden kannalta, analyysien tulokset (esim. siipikarjan salmonellatutkimukset) kaikki asiaankuuluvat selvitykset eläinten tai eläinperäisten tuotteiden tarkastuksista sellaisten tautien esiintyvyys, jotka voivat vaikuttaa eläinperäisten tuotteiden turvallisuuteen siipikarjalla kasvatusaikainen kuolleisuus teurastamoon lähetettävässä erässä sekä lintujen saapumispäivä alkutuotantopaikalle, saapumiserän koko ja lintujen alkuperä (emokanalan nimi tai tunnus ja hautomon nimi). Teurastamoon toimitettavien eläinten kohdalla elintarvikeketjua koskevat tiedot tulee olla teurastamolla viimeistään 24 tuntia ennen eläinten saapumista teurastamoon. Tiedot voi kuitenkin tarkastuseläinlääkärin luvalla ja tietyin edellytyksin toimittaa edellä mainittua ajankohtaa myöhemmin. Teurastamoon lähetetään seuraavat tiedot: eläinten lääkitsemistä koskevat tiedot vähintään 30 päivän ajalta, hevosten osalta kuuden kuukauden ajalta lihan turvallisuuteen vaikuttavat eläintaudit kolmen kuukauden ajalta tai eläinerän elinajalta, jos se on lyhyempi kuin kolme kuukautta eläimiltä otettujen näytteiden tai muiden lihan turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien sairauksien diagnosoimiseksi otettujen näytteiden analyysien tulokset, jos niillä on merkitystä kansanterveyden suojelun kannalta, kolmen kuukauden ajalta tai eläinerän elinajalta ja vierasainevalvonnan tulokset kaikista eläinlajeista yhden vuoden ajalta asiaankuuluvat tiedot aiempien ante mortem- ja post mortem -tarkastusten tuloksista samalta alkuperätilalta peräisin olevien eläinten osalta mukaan lukien erityisesti virkaeläinlääkärin antamat tiedot yhden vuoden ajalta tuotantoa koskevat tiedot, kun niistä voi käydä ilmi taudin esiintyminen, kolmen kuukauden ajalta tai eläinerän elinajalta Muista mahdollisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen, on ilmoitettava yhden vuoden ajalta. Kun alkutuotannon toimija lähettää siipikarjaa teurastamoon, hänen on lisäksi toimitettava teurastamoon seuraavat tiedot: o Salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvien lintujen osalta kunnan eläinlääkärin viimeisimmän tarkastuskäynnin ajankohta ja tarkastustulokset sekä tieto viimeisimmän salmonellatutkimuksen ajankohdasta ja tutkimustuloksesta o kasvatusaikainen kuolleisuus lähetettävässä erässä

16 16 o lintujen saapumispäivä alkutuotantopaikalle, saapumiserän koko ja lintujen alkuperä (hautomon nimi) Teurastaminen alkutuotantopaikalla Kotieläimiä saa teurastaa tuotantotilalla elintarvikkeena käytettäväksi vain tuottajan omaa käyttöä varten. Tarkastamatonta, kotona teurastettua lihaa tuottaja saa käyttää omassa taloudessaan, mutta hän ei saa myydä eikä muutenkaan luovuttaa sitä ulkopuolisille. Tilalla teurastettavien omaan käyttöön tarkoitettujen eläinten vuosittaista teurastusmäärää ei ole rajoitettu. Jos tuottaja haluaa luovuttaa lihaa yleiseen kulutukseen, lihalle on pääsääntöisesti tehtävä lihantarkastus. Kotona teurastettujen kotieläinten lihalle ei voida tehdä lihantarkastusta. Jos liha halutaan tarkastaa, eläimet on lähetettävä teurastettaviksi hyväksyttyyn teurastamoon. Siipikarjan tai tarhatun kanin lihan myynti ja luovutus alkutuotantopaikalta suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyntiin (enintään kiloa siipikarjanlihaa ja yhteensä enintään kania vastaavan määrän lihaa vuodessa) on kuitenkin mahdollista ilman että liha on tarkastettua. Myynnistä ja luovutuksesta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaan (katso Porvoon terveydensuojelun ohje omavalvontasuunnitelma alkutuotannon tuotteita myyvälle elintarvikehuoneistolle ). Muiden kotieläinten kuin siipikarjan tai tarhatun kanin lihaa ei saa koskaan myydä tai luovuttaa tarkastamattomana. Riista Luonnonvaraisen riistan metsästys on alkutuotantotoimintaa. Luonnonvaraisen riistan metsästyksestä ei tarvitse kuitenkaan tehdä alkutuotantoasetuksessa tarkoitettua ilmoitusta alkutuotantopaikasta eikä kuvausta omavalvonnasta. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi metsästykselle on annettu joitakin elintarvikehygieenisiä vaatimuksia. Luonnonvaraisen riistan metsästystä ja lihan käsittelyä koskevat samantyyppiset vaatimukset ja periaatteet kuin muutakin lihan käsittelyä. Elintarvikelainsäädännön vaatimukset eivät koske metsästäjän omassa taloudessaan käyttämää lihaa. Metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa metsästettyä luonnonvaraista riistaa suoraan kuluttajalle nk. alkutuotannon tuotteena enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa. Alkutuotannon tuotteena toimitettaessa niiden tulee olla nylkemättömiä tai kynimättömiä ruhoja. Muuta luonnonvaraista riistaa, kuten karhuja, metsästäjä ei voi myydä. Lisäksi metsästyslainsäädäntö rajoittaa, mitä riistalajeja saa myydä. Metsästäjä tai metsästysseura voi myös toimittaa metsästettyjä luonnonvaraisia jäniksiä, kaneja ja lintuja sekä luonnonvaraisia hirvieläimiä alkutuotannon tuotteena (kynimättöminä tai nylkemättöminä) paikalliseen vähittäismyyntiin, kuten ravintolaan, suurtalouteen tai vähittäismyymälään, enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa sekä 50 metsäkaurista vuodessa. Paikallisesta vähittäismyynnistä alkutuotannon tuotteet tulee luovuttaa suoraan lopulliselle kuluttajalle, joten vähittäismyymälä ei voi myydä alkutuotannon tuotteita toiseen vähittäismyymälään. Alkutuotannon tuotteena ei saa toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin muita kuin edellä mainittuja riistaeläimiä. Vähittäismyyntipaikassa tulee olla asianmukaiset, erilliset tilat nylkemättömien ja kynimättömien ruhojen vastaanottoa ja käsittelyä varten. Metsästäjän tulee pitää kirjaa myydystä luonnonvaraisesta riistasta. 6. KALA Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (853/2004/EU, liite III, jakso VIII) määrittelee kalastustuotteiden osalta alkutuotannon siten, että alkutuotannolla tarkoitetaan elävien

17 17 kalastustuotteiden pyyntiä, viljelyä ja keräämistä tarkoituksena niiden saattaminen markkinoille. Kalastustuotteisiin, jäljempänä kalat, kuuluvat mm. merien ja sisävesien kalat, ravut ja nahkiaiset. Alkutuotannon toimijoihin kuuluvat kaikki kalankasvattajat, jotka tuottavat kalaa elintarviketuotantoketjuun. Siten myös mäti- ja poikastuottajien harjoittama mädin tai kalanpoikasten myynti jatkokasvatukseen on alkutuotantoa. Alkutuotantoon kuuluvat myös luonnonravintolammikoissa kalaa kasvattavat tuottajat, jotka myyvät kalaa ruokakalatuottajille jatkokasvatukseen. Alkutuotannon ulkopuolelle jäävät vain vesiviljelylaitokset, jotka kasvattavat luonnonvesiin istutettavaa kalaa eli varsin pieni osa kalankasvattajista. Alkutuotannon tuotteet Alkutuotannon tuotteita ovat esimerkiksi jäitetty, perkaamaton kala muovisäiliöissä tai styrox-laatikoissa sekä elävät kalat tai ravut tai aluksella perattu, jäitetty kala styrox-laatikoissa. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan pakkausmateriaalien on oltava helposti puhdistettavia ja tarvittaessa helposti desinfioitavia. Styrox-laatikot eivät Eviran mukaan täytä tätä vaatimusta, joten niitä ei tulisi käyttää uudelleen. Kalastaja tai kalanviljelijä voi alkutuotannon toimijana toimittaa rajattomasti alkutuotannon tuotteita kala-alan laitoksiin, tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppaan. Kalastaja tai kalanviljelijä voi ilman elintarvikehuoneisto- tai laitoshyväksyntää toimittaa enintään 5000 kg alkutuotannon tuotteita suoraan lopulliselle kuluttajalle Kalastustuotteiden jäljitettävyys ja kuluttajalle annettavat tiedot Kalastustuotteista on toimitettava vastaanottavalle elintarvikealan toimijalle seuraavat tiedot: tarkka kuvaus elintarvikkeesta, elintarvikkeen määrä, sen elintarvikealan toimijan nimi ja osoite, joka on lähettänyt elintarvikkeen, sen elintarvikealan toimijan nimi ja osoite, jolle elintarvike on lähetetty, erän tai lähetyksen (tapauksen mukaan) yksilöivä viite, lähetyspäivä, pyynti- tai nostopäivä tieto markkinoille saattamisen rajoituksista (käytettävä Suomen tai Ruotsin alueella) kaloista, joissa on todettu vahvistettuja enimmäismääriä suurempia dioksiinipitoisuuksia ja dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summan pitoisuuksia sekä seuraavien kalalajien mädistä: o Itämeren alueelta peräisin oleva lohi (Salmo salar) o silakka (Clupea harengus) o jokinahkiainen (Lampetra fluviatilis) o taimen (Salmo trutta) o nieriä (Salvelinus spp.) o muikun (Coregonus albula) Huom. Alkutuotannon tuottajan on osaltaan varmistuttava kalastustuotteiden asianmukaisesta jäljitettävyydestä alkutuotannosta kuluttajalle asti. Kaikkia kalastus- ja vesiviljelytuotteiden eriä koskevia vähimmäismerkintöjä ja -tietoja koskevat vaatimukset sisältävät seuraavat: a) kunkin erän tunnistenumero; b) kalastusaluksen ulkoinen tunnistenumero ja nimi tai vesiviljelytuotantoyksikön nimi; c) kunkin lajin kolmikirjaiminen FAO:n koodi; d) saaliiden pyyntipäivät tai tuotantopäivä; e) kunkin lajin määrät nettopainona ilmaistuina kilogrammoina tai tapauksen mukaan kappalemäärä; f) toimittajan nimi ja osoite; g) kauppanimi, tieteellinen nimi, maantieteellinen alue ja tuotantomenetelmä; h) onko kalastustuotteet aikaisemmin jäädytetty vai ei