Yhteiskuntavastuuraportti 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntavastuuraportti 2009"

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2009 Yhteiskuntavastuuraportti 2009

2 SISÄLTÖ Konsernin toimitusjohtajalta 3 Yhteiskuntavastuun sisältö 4 Raportointiperiaatteet 5 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili 6 Liiketoiminnat 6 JE-yhtiöiden kasvu 7 Kumppanit ja osakkuudet 7 Avainluvut 8 Hallinto 9 Johtaminen 11 Liiketoiminta-arvot 11 Strategia 12 Toimintajärjestelmä 12 Riskienhallinta 12 Viestintä 13 Toimintaympäristö 14 Taloudellinen vastuu 16 Ympäristövastuu 19 Kaukolämpöliiketoiminta 21 Vesiliiketoiminta 22 Sähkön myynti 24 Sähkön siirto 24 Käyttö ja kunnossapito 26 Energian tuotanto 27 Polttoainehankinta 28 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n laitokset 28 Keljonlahden voimalaitos 31 Sosiaalinen vastuu 32 Henkilöstö 32 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen 33 Yhteistoiminta ja tasa-arvo 35 Asiakassuhteet ja tuotevastuu 35 Muu sidosryhmäyhteistyö ja paikallinen vuorovaikutus 38 Tutkimus- ja kehitysyhteistyö 38 Oppilaitosyhteistyö 39 Ostopalvelut 39 Sanastoa ja lyhenteitä 41 GRI-vertailu 42 _2

3 Konsernin toimitusjohtajalta Jyväskylän Energian vuonna 2003 lanseeraaman Kasvun strategian laajojen investointien vaihe saavutti kertomusvuonna lakipisteensä. Tämän jälkeen päähuomiomme kohdistuu hetkeksi toiminnan parantamiseen: kilpailukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseen. Tavoitteena on, että asiakas saa entistä parempaa palvelua, vakaahintaista energiaa ja laadukasta vettä. Työ vaatii myös yhtiön sisäistä uudelleen organisoitumista. Tässä yhteiskuntavastuuraportissa suurin rakennemuutos koskee energiantuotannon ympäristövaikutuksia. Kun Jyväskylän Energiantuotanto Oy siirtyi kokonaan Jyväskylän Energian omistukseen, myös tuotannon ympäristövaikutukset muuttuivat välillisistä välittömiksi. Jatkossa välittömiin vaikutuksiin kirjataan myös Jyväskylän Voiman tiedot ja tulokset. Kestävän kehityksen kysymykset ovat energiatoimijoille vuosi vuodelta merkittävämpiä. Ilmastopolitiikka on saavuttanut yhä vankemman painoarvon eurooppalaisessa päätöksenteossa. Uskomme, että ilmastokysymykset vaikuttavat toimintaamme sekä normiohjauksen että markkinoiden kautta. Tällaisessa toimintaympäristössä menestyvät yhtiöt, jotka määrittävät kehityksensä suuntaviivat kestävän kehityksen lähtökohdista. Meillä tärkeimmät valinnat koskevat päätöksiä energianhankinnan rakenteesta. Siksi olemme luomassa tulevaisuuskuvaa, joka ottaa kantaa uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamisen ehtoihin ja edellytyksiin. Konsernin tulos oli noin kuusi miljoonaa euroa budjetoitua huonompi, missä suurin yksittäinen selittäjä olivat Sappin Kankaan tehtaan sulkemisen edellyttämät lisäpoistot. Lyhyen ja keskipitkän tähtäimen velvollisuutemme on yhtiön talouden tasapainottaminen. Viime vuosien merkittävät investoinnit vaativat sulattelua. Seuraava laitoskokoluokan investointi ajoittunee vuoden 2020 vaiheilla tapahtuvaan Rauhalahden voimalaitoksen laitteiston uusimiseen tai sitä korvaavan kapasiteetin hankkimiseen. Kyse on sekä taloutta että ympäristöä koskevasta haasteesta: kuinka Jyväskylän tulevien vuosikymmenten energiantuotanto järjestetään. Toimintaamme säätelevät voimakkaasti Euroopan unionin ja kotimaan lainsäädännössä tehtävät ilmasto- ja veropoliittiset ratkaisut sekä monet muut meistä riippumattomat asiat. Esimerkkeinä näistä mainittakoon metsäteollisuuden ja turveteollisuuden tulevaisuudennäkymät, joilla molemmilla on merkittävä vaikutus Jyväskylän kaltaisten sisäsuomalaisten kaupunkien energian hintaan ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Jyväskylän Energia osallistuu aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen etujärjestönsä Energiateollisuus ry:n kautta. Osallistumme myös Energiateollisuuden käynnistämiin Mainetalkoisiin, joiden tavoitteena on vähentää alan ja sen asiakkaiden välistä luottamusvajetta. Kyse ei ole pelkistä sanoista, vaan toiminnan ja hankkeiden kehittämisestä ja tämän työn tulosten näkyväksi tekemisestä. Omistajan Jyväskylän Energialle asettama tavoite, ettei Jyväskylässä kaukolämmön hinta merkittävästi poikkea kaupunkien keskitasosta, toteutui. Kaukolämmön kilpailukyky on strateginen asia, johon eniten vaikuttaa polttoaineen hinta. Teemme Jyväskylän Energialla kaiken voitavamme hintojen hallitsemiseksi, jotta kaukolämpö säilyttää vetovoimansa myös tulevaisuudessa. Veden hintaan omistajan liittämiä samansuuntaisia toiveita ei ole pystytty täyttämään. Tavoite ei toteudu lähivuosinakaan vesiverkostojen ja laitosten saneerausvelan vuoksi olemme saman haasteen edessä monen muun suomalaiskaupungin kanssa. Vuoden huonoihin uutisiin on kirjattava Vaajakoskella tapahtunutta putkirikkoa seurannut veden laatuongelma ja sen aiheuttama vedenkeittokehotus. Toinen merkittävä laatupoikkeama on Palokkaa jo vuosia vaivannut mangaani, jonka puhdistus alkoi kertomusvuonna: mangaani saadaan puhdistetuksi verkostosta kahden lähivuoden aikana. Kertomusvuoden lopulla haasteeksi nousi Keljonlahden voimalaitoksen kattila, jonka käytössä ei tämänhetkisten tietojen mukaan ilman lisäkustannuksia saavuteta valtuuston ponnessaan ilmaisemaa tahtotilaa. Ponnen mukaan kattilassa on määrä viidessä vuodessa päästä jopa 70 %:n puupolttoaineosuuteen. Tätä raporttia kirjoitettaessa asiaa selvitetään. Joka tapauksissa teemme omistajan tahdon mukaisesti suunnitelman, jolla teknis-taloudellisesti kestävin toimin päästään kohti 70 %:n tavoitetta. Jyväskylän Energia -yhtiöiden tuottamasta sähköstä syntyi viime vuonna puupolttoaineilla 35 ja lämmöstä 26 prosenttia. Keljonlahdella jo 30 %:n puun osuus merkitsee Jyväskylässä karkeasti puun polton kaksinkertaistumista vuoden 2009 tasosta. Jyväskylän Energian lähivuosien aluetaloudelliset vaikutukset toteutuvat aiemmin arvioidun mukaisina, ja paikallisten polttoaineiden käyttö antaa työtä ja toimeentuloa maakuntaan. Tuomo Kantola _3

4 Yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energia -yhtiöiden merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, energian ja veden tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmillemme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön, kaukolämmön ja veden toimitusvarmuus, saatavuus ja laatu sekä kilpailukykyinen hinta. Suoran työllistämisvaikutuksen lisäksi tuomme työtä maakuntaan käyttämällä energian tuotannossa maakunnallisia polttoaineita sekä alihankintaa urakointipalveluissa. Jyväskylän kaupungille Jyväskylän Energia Oy on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energian ja vedentuotannon välittömiä vaikutuksia. Lisäksi tulevat sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkkojen rakentamiseen, energian ja veden jakeluun ja jäteveden johtamiseen liittyvät ympäristövaikutukset, kuten verkostohäviöt ja esimerkiksi kaukolämmön lisäveden ja pumppausenergian kulutus. Myös Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen on aiheuttanut merkittäviä välittömiä ympäristövaikutuksia, kuten maiseman muuttumista, maansiirrosta ja rakentamisesta aiheutuneet liikenteen päästöt, melu ja pöly sekä Päijänteen ruoppaus jäähdytysvesiputkien asentamista varten. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin, varmistamme tuotteidemme laadun ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. ENERGIAN JA VEDEN JALOSTUSARVO Polttoaineiden tuotanto ja kuljetukset Veden tuotanto Jyväskylän Energiantuotanto Jyväskylän Voima Sähkön tukkumyyjät Jyväskylän Energia JE-Siirto JE-Urakointi Kaukolämpö Sähkö Vesi Yritykset ja yhteisöt Kotitaloudet Teollisuuslaitokset Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuun sisältö. _4

5 Yhteiskuntavastuuraportti 2008 Yhteiskuntavastuuraportti 2007 ti Yhteiskuntavastuuraportti tti 2004 Yhteiskuntavastuuraportti rtti 2005 Raportointiperiaatteet Jyväskylän Energia on raportoinut yhteiskuntavastuustaan vuosittain vuodesta 2003 alkaen. Jyväskylän Energia -yhtiöt on julkaissut yhteiskuntavastuuraportin vuosittain vuodesta 2003 lähtien. Kyseessä on siten seitsemäs raportti. Raportissa sovelletaan kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa Global Reporting Initiative (GRI). Raportin vastaavuus GRI:n suosituksiin on esitetty raportin lopussa. Raportin sisältö Tämä Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportti käsittelee vuoden 2009 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä. Olennaisin raportoitava asia kuluneelta vuodelta on yhtiön voimakas kasvu ja sen vaikutukset konsernin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Edellisiin vuosiin poiketen energiantuotannon ympäristövaikutukset ovat nykyisin konsernimme merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Lisäksi energiantuotannon osalta nyt myös taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sisältyvät raporttiimme. Vesiliiketomintamme osalta olennaisin muutos on toiminta-alueen laajeneminen ja sen tuomat haasteet. Raportissa kuvataan Jyväskylän Energia -konsernin yhteiskuntavastuu mahdollisimman kattavasti. Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu käsitellään raportissa konsernitasolla. Ympäristövastuu puolestaan on kuvattu liiketoiminnoittain ja yhtiöittäin niiden ominaispiirteet huomioiden. Osakkuusyhtiöiden toimintaa raportissa käsitellään vain suppeasti. Vesiliiketoiminnassa vastuumme rajoittuvat jätevesien osalta jätevesien keruuseen ja johtamiseen puhdistamolle. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy raportoi toiminnastaan itse. Tiedonkeruu Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat aiempien vuosien tapaan peräisin Jyväskylän Energia -yhtiöiden kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE-yhtiöiden merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa esittämistämme ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. Laskentaperiaatteet Tunnusluvut on laskettu samoin periaattein kuin aiemmissa raporteissa. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin ao. kohdissa maininta. Raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Julkaiseminen Tämä raportti ilmestyy huhtikuussa Edellinen raportti julkaistiin huhtikuussa Raportti on luettavissa JE-yhtiöiden Internet-sivuilla (www.jenergia.fi), joilta löytyvät myös emo- ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset liitetietoineen. _5

6 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili Liiketoiminnat Jyväskylän Energia -yhtiöt on konserni, jonka toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta. Konsernin muodostavat emoyhtiö, Jyväskylän Energia Oy, sekä sen tytäryhtiöt JE-Siirto Oy, JE-Urakointi Oy, Jyväskylän Energiantuotanto Oy ja Jyväskylän Voima Oy. Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin omistama yhtiö. Jyväskylän Energia Oy huolehtii sähkön, lämmön ja veden hankinnasta ja myynnistä sekä omistamiensa verkostojen rakennuttamisesta. Emoyhtiön liiketoimintoja ovat sähkökauppa-, kaukolämpö- ja vesiliiketoiminta. JE-Siirto Oy palvelee verkkoalueemme sähkön siirron asiakkaita, huolehtii sähköverkon käytöstä ja kunnossapidoista sekä toteuttaa tarvittavat verkostoinvestoinnit. JE-Urakointi Oy tuottaa sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkostojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Lisäksi yhtiön palveluihin kuuluvat katuvalo- ja liikennevaloverkon rakentamis- ja kunnossapitopalvelut sekä sisä- ja automaatioasennukset. Jyväskylän Energiantuotanto Oy tuottaa sähköä, höyryä ja kaukolämpöä. Yhtiö siirtyi emoyhtiön hallintaan Jyväskylän Voima Oy on Keljonlahden voimalaitoksen rakentamista ja operointia varten vuonna 2006 perustettu yhtiö. Laitos otetaan käyttöön kesällä 2010, jonka jälkeen siitä tulee JE-yhtiöiden pääenergiantuotantolaitos. Jyväskylän Voimalaakso Oy oli kiinteistöyhtiö. Yhtiö fuusioitiin emoyhtiöön Jyväskylän kaupunki KS Energiavälitys Oy 44,7 % 100 % Jyväskylän Energia Oy C-Ella Oy 33,3 % 100 % Kaukolämpö-, sähkökauppa- ja vesiliiketoiminnat 100 % 100 %* 100 %** 68,7 % Suomen Hyötytuuli Oy 11,1 % JE-Siirto Oy JE-Urakointi Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voimalaakso Oy Jyväskylän Voima Oy Enas Oy 11,3 % Tytäryhtiöt Muita osakkuuksia * alkaen, ** asti Jyväskylän Energia -yhtiöiden konsernirakenne. _6

7 JE-yhtiöiden kasvu Vuonna 1997 perustettu Jyväskylän Energia Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka on kasvanut lyhyessä ajassa merkittäväksi energia- ja vesihuoltoalan konserniksi. Jyväskylä on Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa kaupungin energiayhtiö ja vesilaitos on yhdistetty. Yhdistäminen tapahtui vuonna 2006, kun Jyväskylän Energia osti kaupungin vesiliiketoiminnan. Uuden Jyväskylän myötä JE-yhtiöiden vesiliiketoiminta laajeni vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden alueille vuoden 2009 alussa. Vuonna 2007 aloitettiin oman voimalaitoksen rakentaminen. Vuoden 2009 alussa Jyväskylän Energiantuotanto Oy siirtyi osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi Fortumin kanssa tehdyn kaupan myötä. Energianmyyntiyhtiöstä on tullut monipuolinen energian ja veden tuotantoyhtiö, joka työllistää lähes 400 työntekijää Kumppanit ja osakkuudet Jyväskylän Energia on Jyväskylän Voiman pääosakas 68,7 %:n osuudella ja omistaa Keljonlahden laitoksen yhteistuotantoenergiaan oikeuttavan osuuden kokonaan. Lauhdetuotantoon oikeuttavia osakkeita ostaneet hankekumppanit ovat Etelä-Suomen Voima Oy, Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, SPS Tuotanto Oy, Vapo Oy, VSV-Energiapalvelu Oy, Rauman Energia Oy ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Merkittävimmät osakkuusyhtiömme ovat KS Energiavälitys Oy ja C-Ella Oy. KS Energiavälitys Oy on Jyväskylän Energia Oy:n, Ääneseudun Energia Oy:n, Etelä-Savon Energia Oy:n ja Kuoreveden Sähkö Oy:n omistama sähkön ja sähkölaitostarvikkeiden hankintayhteistyöhön perustettu yritys. C-Ella Oy puolestaan on Jyväskylän Energia Oy:n, Lahti Energia Oy:n sekä Oulun Sähkönmyynti Oy:n omistama asiakastietojärjestelmien kehitysyhtiö. Lisäksi emoyhtiömme on Suomen suurimman tuulivoiman tuottajan Suomen Hyötytuuli Oy:n perustajajäsen ja yksi yhdeksästä omistajasta. VTT:n ja Vapo Oy:n kanssa omistamme Enas Oy:n, joka tuottaa kiinteiden polttoaineiden tuotantoon ja kauppaan sekä ympäristösektoriin liittyviä laboratoriopalveluja. Olemme myös mukana Voimaosakeyhtiö SF:ssä ja Energiameklarit Oy:ssä sekä paikallisissa toimialan ulkopuolisissa yhtiöissä Jyväskylän Kongressikeskus Oy:ssä ja JyväsSeed Fund Oy:ssä Perustettiin Jyväskylän kaupungin sähkölaitos 1948 Sähkölaitos liitettiin valtakunnan verkkoon 1960 Kaukolämmön tuotanto alkoi 1980 Sähkölaitos muutettiin Energialaitokseksi 1997 Energialaitoksesta Jyväskylän Energia Oy 1999 Perustettiin JE-Urakointi Oy 2006 Siirtoliiketoiminta JE-Siirto Oy:ksi 2006 JE osti kaupungin vesiliiketoiminnan 2006 Jyväskylän Voima Oy perustettiin 2008 Voimalaakso Oy perustettiin 2009 Vesiliiketoiminta laajentui vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden alueille 2009 JYT Oy siirtyi JE:n omistukseen 2009 Voimalaakso Oy sulautettiin emoyhtiöön Jyväskylän Energia -yhtiöiden kasvun vaiheet. Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulipuisto. _7

8 Avainluvut Vuonna 2009 sähköä myytiin 775 GWh, sähköä siirrettiin 651 GWh ja kaukolämpöä myytiin 1094 GWh. Sähkön myynti kasvoi 14 %, sähkön siirto 3,2 % ja kaukolämmön myynti 11 % edellisvuodesta. Myydystä sähköstä 59 % ja lämmöstä 97 % oli tytäryhtiö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n tuottamaa. Omasta sähköstä tuotettiin puupolttoaineilla 35 ja lämmöstä 26 prosenttia. Sähköä hankitaan myös sähköpörssistä ja yhteistyökumppaneilta. Vuonna 2009 tämän osuus oli 40,1 %. Suomen Hyötytuuli Oy:ltä sähköä saatiin 0,7 prosenttia ja Jyväskylän Energian oman vesivoimalaitoksen osuus oli 0,2 prosenttia. Sähkön alkuperä on esitetty tarkemmin kotisivuillamme Vettä myytiin 8,4 (7,3) miljoonaa kuutiota, josta talousvedeksi 7,4 (5,9) miljoonaa kuutiota ja tukkumyyntiin 0,98 (1,39) miljoonaa kuutiota. Edellisen vuoden luvut ovat suluissa. JE-konsernin yhteiskuntavastuun tunnusluvut Lämmön myynti (GWh) Sähkön myynti (GWh) Siirretty sähkö (GWh) Taloudellisen vastuun tunnusluvut Liikevaihto (M ) 131,0 110,9 99,2 Liikevoitto (M ) 10,0 18,1 19,3 Tulovero (M ) 0,02 0,02 0,08 Osinko (M ) Investoinnit (M ) 191,0 79,3 50,3 Oman pääoman tuotto ( %) -25,0 12,0 23,0 Omavaraisuusaste (%) 5,0 10,0 10,3 Palkat ja palkkiot 1) (M ) 15,6 10,1 9,8 Ostot toimittajilta 2) (M ) 183,0 114,2 81,9 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,09 0,10 0,08 Ympäristövastuun tunnusluvut Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 6,6 6,8 6,7 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,7 2,7 2,7 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) Kaukolämmön vuotovesi (m 3 ) Kaukolämmön pumppaussähkön kulutus (MWh) Vuotovedet vesijohtoverkostosta (milj. m 3 ) 1,15 0,66 0,62 Vuotovedet jätevesiverkostoon (milj. m 3 ) 2,11 4,50 4,52 Korjatut vesijohtovuodot (kpl) Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Henkilöstö: Henkilöstö keskimäärin Henkilöstöstä määräaikaisia Työntekijöiden keski-ikä 45,6 45,4 48,8 Sairaspoissaolot (%) 2,6 4,3 3,0 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 3) (h/ asiakas) 0,04 0,63 0,01 Sähkönsiirto, SAIFI 4) (kpl/ asiakas) 0,27 0,82 0,13 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 0,27 1,33 0, Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³) Myynnin kehitys ) Palkkasummat sisältävät aktivoidut palkat. 2) Emoyhtiön luku, joka sisältää konsernin sisäisen kaupan. 3) SAIDI = System Average Interruption Duration Index eli keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika (h / asiakas) tietyllä aikavälillä. 4) SAIFI= System Average Interruption Frequency Index eli keskeytysten keskimääräinen lukumäärä (kpl / asiakas) tietyllä aikavälillä. _8

9 Hallinto Jyväskylän Energia Oy ja sen tytäryhtiöt JE-Siirto Oy, JE-Urakointi Oy, Jyväskylän Energiantuotanto Oy, Jyväskylän Voima Oy ja Jyväskylän Voimalaakso Oy noudattavat yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisia sääntöjä ja määräyksiä. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa hyvä hallintotapa. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Tytäryhtiöillä on kullakin oma hallitus ja toimitusjohtaja. Emoyhtiön toimitusjohtaja on myös konsernijohtaja. Yhtiökokous Yhtiökokous on yhtiön korkein päättävä elin, jossa yhtiön omistaja käyttää päätösvaltaansa, Jyväskylän Energia Oy:n osalta Jyväskylän kaupunki. Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Vuonna 2009 konsernissa maksetut toimitusjohtajien ja hallitusten palkat ja palkkiot olivat yhteensä euroa ja tilintarkastuspalkkiot olivat euroa. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden yhtiökokoukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Jyväskylän Energian varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Hallitus Hallitus vastaa siitä, että yhtiön hallinto ja toiminta ovat asianmukaisia ja että yhtiötä hoidetaan terveiden periaatteiden ja vahvistettujen strategioiden mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa yhtiön vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat ja hyväksyä yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Hallitus päättää myös suurista investoinneista, yritysostoista ja merkittävistä omaisuuden myynneistä. Hallitus nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtajan. Emoyhtiön hallitus vapautti toimitusjohtaja DI Juha Lappalaisen tehtävästään ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin MMM, emba Tuomo Kantola. Samassa yhteydessä JE-Siirto JE-yhtiöiden hallitukset 2009 Jyväskylän Energia Oy JE-Siirto Oy JE-Urakointi Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy Jyväskylän Voimalaakso Oy Timo Fredrikson (pj) Kaija Haapsalo (vpj) Kirsi Knuuttila* Timo Korhonen* Osmo Kääriäinen Ulla Lauttamus* Jorma Muhonen Eeva-Kaisa Rouhiainen Risto Rönnberg* Jukka Ojalainen (henkilöstön edustaja) Risto Ryymin* (henkilöstön edustajan varajäsen) Timo Koivisto (business controller) Kaija Haapsalo (pj) Timo Fredrikson (vpj) Osmo Kääriäinen Tuomo Mielonen (henkilöstön edustaja) Osmo Kääriäinen (pj) Timo Fredrikson Kaija Haapsalo Ulla Lauttamus* Merja Värtö- Niemi* Juha Lappalainen (asiantuntijajäsen) Jyrki Korpivaara (henkilöstön edustaja) Juha-Pekka Tarhanen (henkilöstön edustajan varajäsen) Timo Fredrikson Kaija Haapsalo Jukka Juusela Anne Autere Juha Lappalainen (asiantuntijajäsen) Olavi Rissanen (varajäsen) Timo Fredrikson (pj) Kaija Haapsalo Jukka Juusela Raimo Prusi* Petri Heinonen (Vapo) Olavi Rissanen (pj) Marjukka Nuutinen Pekka Puttonen tj. Juha Lappalainen varatj. Olavi Rissanen (sihteeri) tj. Juha Lappalainen varatj. Olavi Rissanen tj. Sauli Lahikainen tj. Harri Kaakinen tj. Juha Lappalainen tj. Jukka Ojalainen Emo- ja tytäryhtiöiden vuonna 2009 valitut hallitukset. *) =uusi jäsen _9

10 Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin verkkojohtaja Kari Kautto. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden hallitusten toimikausi on kolme vuotta. Uudet hallitukset valittiin vuonna 2009 (taulukko, sivu 9). Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden JE-Siirto Oy:n ja JE-Urakointi Oy:n hallituksissa on henkilöstön valitsema henkilökunnan edustaja. Kiinteistöyhtiö Voimalaakso Oy fuusioitiin emoyhtiöön , jolloin myös sen hallitus lakkautettiin. Yhtiöiden johtoryhmät Vuonna 2009 emoyhtiön johtoryhmän kokoonpano oli 6 henkilöä: toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, kolme liiketoimintajohtajaa ja konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmän sihteerinä toimi viestintäpäällikkö. Emoyhtiön toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa toimii laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja liiketoimintajohtajat. Tytäryhtiöillä on omat johtoryhmät. Johtoryhmät kokoontuvat keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Tilintarkastajat Emoyhtiön ja konsernin tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab KHT-Yhteisö, jonka vastuullisena tilintarkastajana on KHT Johanna Gråsten. Yhteiskuntavastuun organisointi Jyväskylän Energia -yhtiöissä yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Yhtiön ympäristöasioista vastaa ympäristötiimi, jonka jäsenet edustavat konsernin eri liiketoimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä. Tällä varmistetaan tehokas tiedonkulku. Taloudellisesta tuloksesta vastuussa ovat liiketoiminta-alueiden johto ja toimitusjohtaja. Sosiaalisen vastuun toteutumisesta vastaa liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden esimiestaso yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa. Yhteiskuntavastuun kehittäminen kuuluu kaikkien liiketoiminta-alueiden vastuuhenkilöiden sekä konsernin kehitysjohtajan vastuulle. Jyväskylän Energia -yhtiöiden hyvä hallintotapa sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu muuttuvat toiminnaksi strategioiden, toimintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden kautta. Timo Fredrikson puhuu Keljonlahden voimalaitoksen harjannostajaisissa Hyvä hallintotapa Kaupungin konserniohje Synergiastrategia, Liiketoiminta-arvot, Toimintaperiaatteet Toimintajärjestelmä, Riskienhallinta Viestintä Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Hinnoitteluperiaatteet Hankintastrategia Markkinointiyhteistyön periaatteet Investoinnit Ympäristöjärjestelmä Energiatehokkuussopimukset Ympäristöluvat Henkilöstöstrategia Yhteistoiminta- ja tasa-arvoperiaatteet Sidosryhmäyhteistyö Yhteiskuntavastuun organisointi Jyväskylän Energia -yhtiöissä. _10

11 Johtaminen Työntekijöitä poistumassa Keljonlahden voimalaitoksen harjannostajaisista. Jyväskylän Energia -yhtiöillä valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Liiketoiminta-arvot ja strategia sekä niistä johdetut toimintaperiaatteet ohjaavat johtamista. JE-yhtiöillä on yhteinen talous- ja henkilöstöhallinto, myynti, markkinointi, viestintä ja IT-hallinto sekä työterveyshuolto. Liiketoimintakohtaisista erityispiirteistä liiketoiminnot ja yhtiöt vastaavat itsenäisesti. Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energia -yhtiöiden arvoja ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Näkemys tulevaisuudesta menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat ja ihmiset muuttuvat. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys asiakkaan menestyminen on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energiaalaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä synergiasta toistemme, asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Hyvä maine syntyy tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta ja toisistamme luo perustan liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella ja kerralla oikein -suoritusta tavoitellen. Huolehdimme myös sisäisten palvelujen ajantasaisuudesta ja joustavuudesta, sovitusta laadusta ja aikataulujen pitävyydestä. Emme elä vain tätä hetkeä varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. _11

12 Strategia Jyväskylän Energia -yhtiöiden Kasvun strategia on uudistettu Synergiastrategiaksi. Se kuvaa siirtymistä voimakkaan kasvun vaiheesta tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämiseen. Jyväskylän Energia -yhtiöiden strateginen päämäärä säilyy ennallaan: päämääränä on olla vahva, osaava ja palveleva energiaveturi, joka vauhdittaa maakunnan menestystä ja hyvinvointia. Uusia painopistealueita ovat asiakkuuksien vahvistaminen, yhtiön kannattavuus ja polttoainehankinta. Toimintajärjestelmä JE -yhtiöillä on standardien mukaiset ja sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveysja työturvallisuusjärjestelmät (ISO 9001, ISO ja OHSAS 18001). Järjestelmät on sertifioitu ensi kerran vuonna 2000 ja ne on integroitu toimintajärjestelmäksi. Det Norske Veritas (DNV) uusinta-auditoi toimintajärjestelmät syksyllä Auditoinnissa saatiin 13 lievää poikkeamaa ja yksi edellisen auditoinnin poikkeama jäi avoimeksi. Poikkeamat koskivat poikkeamien ja korjaavien toimenpiteiden käsittelyä, säiliöiden merkintöjä, kuntaliitosten yhteydessä vesiliiketoimintaan siirtyneiden verkkojen haltuunoton seurantaa sekä työturvallisuutta. Ulkoisen auditoinnin poikkeamat hoidettiin, ja uudet sertifikaatit saatiin. JE-yhtiöissä sovitaan konsernitasolla yhteiset päämäärät ja tavoitteet toimintajärjestelmän eri osille. Kukin yhtiö ja liiketoiminta-alue vastaa itsenäisesti tavoitteiden toteutumisesta oman toimintansa ominaispiirteet huomioiden. Hyväksi havaittuja toimintamalleja sovelletaan konsernin sisällä niissä kohteissa, joissa ne parhaiten palvelevat toimintaa laadukkaan lopputuloksen aikaansaamista. Riskienhallinta Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuun toteutuminen edellyttää huolellista riskienhallintaa. Riskeinä tarkastellaan strategisia, operatiivisia, taloudellisia ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti. Riskienhallinta kytkeytyy kiinteästi JE- konsernin strategiaan sekä konserniin kuuluvien yhtiöiden johtamisjärjestelmiin. Riskienhallinnan tärkeimpiä tavoitteita ovat alueellinen energian ja veden toimitusvarmuus, tasainen tuloksenteko omistajalle sekä yrityksen taloudellisen aseman turvaaminen. Hallitsemme riskejä jatkuvalla liiketoimintaympäristön seurannalla ja muutosten ennakoinnilla. Liiketoimintojen tekniset ja taloudelliset riskit sekä ympäristö-, turvallisuus- ja terveysriskit hallitaan aktiivisella ennakkosuunnittelulla ja tehokkailla korjaustoimenpiteillä. Liiketoimintajohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat omien liiketoiminta-alueidensa riskienhallinnasta. Sähkökauppa- ja lämpöliiketoiminnan merkittävimmät riskit ovat turpeen ja puun hinta ja saatavuus, päästöoikeuksien ja sähkön markkinahinnan vaihtelu, lämmönhankinnan toimitusvarmuuden heikkeneminen sekä polttoainelogistiikan hallinta. Vesiliiketoiminnan suurimmat riskit ovat raakavesilähteen, tuotantolaitosten tai verkoston saastuminen, verkostojen rapistuminen, vedentuotannon varakapasiteetin riittävyys sekä toiminta-alueen laajenemisen mukanaan tuomat uudet velvoitteet. JE-Urakointi Oy:n suurimpia haasteita ovat asiakaskannan laajentaminen ja kiristyvään kilpailuun vastaaminen. JE-Siirto Oy:n suurimmat riskit liittyvät verkon tekniseen toimintakykyyn, omaisuuden tuhoutumiseen ja sähköturvallisuuteen. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toimintakyky kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Tuleviin vahinkoriskeihin on varauduttu ottamalla vakuutuksia tuotannon keskeytyksiin ja erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat huomattavan rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiöiden tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen vahvistamista. Energian ja veden toimitusvarmuutta turvataan varatehostrategian ja varautumissuunnitelman avulla. Yllättäviä jakelu- ja tuotantohäiriöitä varten on toiminta- ja tiedotusohjeet. Kriisiviestintäohjeet kattavat kaikki liiketoiminnot. Kertomusvuoden jälkeen ne päivitetään tuotannon kasvun ja organisoitumisen mukaisiksi. Toiminta poikkeustilanteissa ja -oloissa on suunniteltu osana Jyväskylän kaupungin valmiussuunnitelmaa. Synergiastrategia 1. Jyväskylän Energia -yhtiöt on vahva, kannattava ja arvoaan kasvattava energia- ja vesiyritys, joka edistää seudullista yhteistyötä ja maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä. 2. Syventämällä asiakassuhteita rakennamme synergiaa, joka tuottaa asiakkaalle asiantuntevaa ja miellyttävää palvelua jokaisessa kohtaamisessa. 3. Luomme uusia palvelukokonaisuuksia, jotka räätälöidään helpottamaan asiakkaan elämää. 4. Jokainen JE-läinen on työntekijänä olemassa asiakkaita varten. 5. Tuotamme energiaa ja vettä kestävän kehityksen periaatteiden ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. 6. Jyväskylän Energia hoitaa pitkäjänteisesti ja vastuullisesti Jyväskylän ja yhteistoimintaalueiden energia- ja vesiverkostoja, tuotantolaitoksia ja niiden käyttöä. 7. Varmistamme tuotteidemme saatavuuden ja hintavakauden perustamalla tuotantomme hajautettuun polttoainehankintaan, jonka ytimessä ovat osaavat kumppanit. 8. Energianhankintamme perustuu omaan tuotantoon, jossa yhteistuotannon edut hyödynnetään maksimaalisesti. Uusiutuvien energiaraakaaineiden osuutta kasvatetaan hallitusti lähipolttoaineita käyttämällä. 9. Jyväskylän Energia -yhtiöt on haluttu työnantaja ja kumppani. ISO 9001 ISO OHSAS SERTIFIOITU ORGANISAATIO _12

13 Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa JE-yhtiöistä, vireillä olevista hankkeista sekä energian ja veden käyttöön liittyvistä asioista. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä palvelujemme hankkimisen ja käytön helpoksi ja miellyttäväksi. Ulkoisia viestejämme yleisölle välittävät tiedotusvälineet mediatiedotteidemme pohjalta muokaten. Suora kanavamme on asiakkaille neljästi vuodessa postitettava Jenergia-lehti. Ulkoisen viestinnän sähköisenä pääkanavana toimivat yhtiömme Internet-sivut osoitteissa ja Käytämme tiedottamiseen säännöllisesti myös Jyväskylän kaupungin sivustoa Kirjoitamme lisäksi artikkeleita ajankohtaisista aiheista kaupungin ja kumppaniemme painotuotteisiin. Häiriö- ja katkotiedottamista sekä erityistilanteiden viestintää varten valvomon käyttöön on luotu Viestikeskusjärjestelmä. Viestikeskuksella valvomo tiedottaa esimerkiksi sähkökatkon alkamisesta ja päättymisestä. Viestit välittyvät samalla lähetyksellä nettisivuillemme Mitä, missä, milloin -palstan katkotiedotteisiin ja sähköpostitse medialle. Helposti muokattavia tiedotepohjia on luotu kaikkien liiketoimintojen yleisimpiä erityistilanteita varten. Pohjilla on varauduttu myös yhteistoimintaan terveydensuojeluviranomaisen kanssa erityistilanteissa, joissa mahdollisesti tarvitaan veden keittokehotuksen tai käyttökiellon kaltaisia hälytystoimenpiteitä. Sisäisen viestinnän kanavina käytämme Sisäinen tiedote -koosteita, sähköpostijakeluita, Outlookin yhteisiä hakemistoja sekä Info-televisioita, jotka saatiin käyttöön neljässä työpisteessä kertomusvuoden aikana. Viestinnästä on lisätietoja sosiaalisen vastuun osassa. Valvomon käytössä olevan Viestikeskusjärjestelmän kautta välittyvät tiedot yllättävistä katko- ja häiriötilanteista yhtäaikaisesti sekä Internet-sivuille että sähköpostitse medialle. Valmiit tiedotepohjat auttavat kiireellisissä tilanteissa. _13

14 Toimintaympäristö Vuonna 2009 Suomen talous supistui 7,6 %. Taantuman vaikutukset kohdistuivat voimakkaasti metsäteollisuuteen ja sen myötä energia-alaan. Merkittävimmin tämä näkyi teollisuuden energiankulutuksessa ja biopolttoaineiden saantivaikeuksina. Jyväskylässä Sappi Finland Oy:n päätös sulkea Kankaan paperitehdas vuoden 2010 alussa vähensi JE-yhtiöiden tuottaman teollisuushöyryn ja veden menekkiä jo vuoden 2009 puolella. Taantuman myötä teollisuuden sähköntarve väheni Suomessa 16 % muun kulutuksen kuitenkin kasvaessa 2 %. Valtakunnallisesti sähkön käyttö väheni 7 %. Nord Pool sähköpörssin spot-hinnat olivat selvästi alempia kuin vuonna Suomessa markkinasähkön keskimääräinen hinta oli 3,7 snt/kwh eli yli neljäsosan edellisvuoden keskimääräistä hintaa edullisempi. Kaukolämmön kulutus puolestaan vastasi lähes normaalia vuotta. Kaukolämmön valtakunnallinen myynti kasvoi 10 % ja keskihinta nousi 8,7 % edellisvuodesta. Hintakehitykseen vaikutti ensisijaisesti polttoaineiden hinnan nousu ja huono saatavuus. Erityisesti puupolttoaineiden hinnat jatkoivat voimakasta kasvua koko vuoden. Valtakunnallisesti sähkön tuotannon päästöt kasvoivat noin 5 % ja kaukolämmön 12 % edellisvuodesta. Sähkön osalta päästöjen lisääntyminen johtui yhteistuotannon supistumisesta, biopolttoaineiden saantivaikeuksista ja kivihiilen lisääntyneestä käytöstä. Kaukolämmön osalta päästöjen kasvu johtui vastaavasti pääosin edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta, biopolttoaineiden saantivaikeuksista ja huippulämpökeskusten kasvaneesta öljynkäytöstä. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa oli 31 % ja kaukolämmöntuotannossa edellisvuoden tapaan 14 prosenttia. Valtakunnallisesti kaukolämmöstä 73 % tuotettiin yhteistuotantona. Ilmastonmuutos oli hyvin keskeinen teema vuonna Valtionneuvoston lokakuussa hyväksymä ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnalle Suomessa. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee vähintään 80 % päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen Kansainvälisesti ilmastopoliittiset odotukset kohdistuivat joulukuussa Kööpenhaminassa pidettyyn YK:n ilmastokokoukseen. Kokous jätti kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Kokouksen tuloksena kirjattiin poliittinen lausuma (Copenhagen Accord), jonka tavoitteena on, että ilmakehän lämpötila ei saa nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lausuma ei ole kuitenkaan poliittisesti sitova eikä se sisällä numeerisia tavoitteita eivätkä kaikki maat hyväksyneet lausumaa. Ilmastopolitiikka on siten edelleen käymistilassa. Ilmastoneuvottelut jatkuvat kesäkuussa 2010 Bonnissa ja joulukuussa 2010 Meksikossa. Jatkoneuvotteluja käydään kahdella tasolla: Kioton pöytäkirjan maat neuvottelevat vuonna 2012 päättyvän Kioton pöytäkirjan jatkosta ja kaikki maailman maat neuvottelevat pitkän aikavälin ilmastotavoitteista. Vuoden 2009 alkupuolella voimaan tullut valtioneuvoston asetus sähkötoimitusten selvityksestä ja mittauksesta on merkittävä muutos sähköverkkoyhtiöille ja -asiakkaille. Asetus edellyttää etäluettavien tuntikulutuksen mittaavien sähkömittareiden _14

15 asentamista valtaosaan Suomen sähkönkäyttöpaikoista vuoden 2013 loppuun mennessä. Muutos mahdollistaa energiatehokkuuden kasvun sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamisen. Muita energia-alan keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa toimintaympäristön dynaamisuuden lisääntyminen, energialähteiden subventiopolitiikka ja päästöoikeuksien hinta. Uudistettu päästökauppadirektiivi tulee voimaan vuonna Sen myötä siirrytään oikeuksien huutokauppaan. Samalla päästöoikeuksien määrää vähennetään edellisiin kausiin verrattuna, jotta päästäisiin EU:n asettamaan 20 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuonna Tämä johtaa siihen, että päästöoikeuksien hintaa on entistä vaikeampi ennustaa. Lisäksi turpeen rooli Suomen energiahuollossa on haastava. Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan turve on hitaasti uusiutuva polttoaine, joten sen poltosta syntyvät päästöt rinnastetaan päästölaskennassa fossiilisiin polttoaineisiin. Turpeen käyttöön liittyy myös valmisteilla oleva valtakunnallinen suo- ja turvestrategia, jonka tavoitteena on muun muassa sovittaa yhteen soiden suojelu- ja hyötykäyttötarpeet siten, että saadaan paras mahdollinen lopputulos taloudellisen hyödyn, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. Suo- ja turvestrategian on määrä valmistua syksyllä Metsäenergian laajamittaiseen käyttöön puolestaan tuo haasteita logistisen ketjun toimivuus. Vuonna 2009 JE-yhtiöissä käynnistettiin tulevaisuustyöryhmätyöskentely, jonka tarkoituksena on luodata energialiiketoiminnan toimintaympäristöä ja haasteita EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan mukaiseen tavoitevuoteen Kiristyvät ympäristövaatimukset, ekotehokkuus ja ilmastonmuutos liittyvät myös vesihuollon kehittämistarpeisiin. Ilmastonmuutos lisää sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöitä, joten vedenhankinnan kehittämisessä, viemäröinnissä ja jätevedenpuhdistuksessa sekä hulevesien johtamisessa ja käsittelyssä on varauduttava entistä paremmin sekä kuivuuskausien että tulvien vaikutuksiin. Vesihuollon kehittämiseen liittyvät keskeisesti myös talous- ja jätevettä koskevat terveydelliset laatukriteerit. Sosiaali- ja terveysalan tuotevalvontakeskuksen (STTV) valvoma vesilaitoshenkilöstön osaamistestausjärjestelmä edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vesihuoltolaitosten on otettava jatkossa yhä paremmin huomioon myös kuluttajansuojavaatimukset. Suomen vesihuollon keskeisenä haasteena on vesi- ja viemäriverkoston heikko kunto. Vesihuoltoverkostojen nykytilaa ja saneerausta käsittelevän YVES-tutkimuksen mukaan 6 prosenttia Suomen vesijohtoverkostosta on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Viemäriverkostoista huonokuntoisia on jopa 12 prosenttia. Vaajakoskella korjataan rikkoontunutta runkovesijohtoa. _15

16 Taloudellinen vastuu Jyväskylän kaupunki on vuonna 1997 perustetun Jyväskylän Energia Oy:n ainoa omistaja. Yhtiö on kasvanut energia- ja vesikonserniksi, joka on merkittävä maakunnallinen toimija. JE-yhtiöissä työskentelee 384 työntekijää. Lisäksi työllistämme välillisesti useita rakennus- ja energia-alan toimijoita. Suurin osa hankinnoistamme tulee lähialueilta. Strategiamme mukaisesti suosimme paikallisia ja kotimaisia polttoaineita. Suhteessa asiakkaisiin tärkeiksi nousevat toimitusvarmuus, tuotteiden laatu sekä kilpailukykyinen hinnoittelu. Kaupunkiomistaja Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 131,0 M. Kasvua edellisvuoteen syntyi 18,1 %. Emoyhtiön liikevaihto oli 134,8 M eli 39,5 % edellisvuotta enemmän. Emoyhtiön sähkön myynti kasvoi 11,0 %, lämmön ja höyryn myynti 27,9 % ja veden myynti 32,4 %. Liikevoittoa konsernissa syntyi 10,1 M eli 7,7 % liikevaihdosta ja emoyhtiössä 17,5 M, mikä on 13,0 % liikevaihdosta. Konsernin tulos ennen varauksia ja veroja oli -8,4 M ja emossa 4,4 M. Nettotulosta konsernissa syntyi tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen -9,5 M ja emoyhtiössä 385 euroa. Konsernin tappio syntyi pääasiassa lisääntyneistä suunnitelman mukaisista poistoista. Vuonna 2009 yhtiön välitön vaikutus kaupungin talouteen oli 17,8 M. Tästä kaupungin Jyväskylän Energialle kohdistamien debentuurilainojen ja heikomman etuoikeuden lainan korot olivat 16,7 M. Loppu muodostui takausprovisioista ja muiden lainojen hoitokuluista. Yhteensä vieraan pääoman korkoja maksoimme konsernissa 22,3 M (15,0) ja emoyhtiössä 19,4 M (15,5). Pitkäaikaisten lainojen määrä konsernissa oli 429,4 M (282,0), josta ulkoista 163,3 M (78,2). Emoyhtiössä oli tilivuoden päättyessä lainaa 360,4 M (243,0), josta ulkoista 94,3 M (39,2). Yhtiön rahoitus- ja maksuvalmiustilanne oli vaikea koko vuoden Muu myynti Veden myynti: vesi + jätevesi Sähkön myynti Kaukolämmön myynti Myynnin kehitys (M ) _16

17 Toimiva energia- ja vesihuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia. Tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. Vuonna 2009 konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 191,0 M (65,8) ja emoyhtiön investoinnit olivat 147,4 M (44,9). Verkostoihin investoitiin 109,7 M, josta kaukolämmön osuus oli 19,4 M (10,8), sähkön jakelun 5,9 M (4,9) ja vesi- ja viemäriverkkojen sekä veden tuotannon osuus 84,4 M (10,6). Vesiliiketoiminnan investointeja kasvattivat vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitosten ostaminen. Kiinteistöihin, koneisiin ja tietotekniikkaan investoitiin 7,8 M (0,9) ja investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin olivat 29,9 M (17,7). JE-yhtiöiden merkittävin investointi on käyttöönottovaiheessa oleva Keljonlahden voimalaitos, joka parantaa maakunnan sähköomavaraisuutta. Vuoden alussa haltuumme siirtyi Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n koko osakekanta Fortumin kanssa tehdyn kaupan johdosta. Kauppaan sisältyivät Rauhalahden ja Savelan voimalaitokset sekä varalämpökeskukset. Konsernin saamat päästöoikeudet päästökauppajaksolle ovat tonnia. Vuonna 2009 toteutuneet hiilidioksidipäästöt olivat tonnia, joten konsernin ei tarvinnut ostaa päästöoikeuksia. Raportointivuonna päätimme osallistua edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimainvestointeihin vuosina Maakunnan urheilun, kulttuurin ja yritystoiminnan yhteistyötapahtumiin JE-yhtiöt osallistui raportointivuonna eurolla. Taloudellisia tunnuslukuja täydentävät emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset, jotka ovat luettavissa osoitteessa Sähköverkko Kaukolämpöverkko Vesiverkko Investoinnit kohteittain (M ) Osakkeet ja osuudet Muut investoinnit Investoinnit konsernissa ja emoyhtiössä (M ) Jyväskylä Sinfonia Espanjan-kiertueella pianosolistinaan Maurizio Moretti. Orkesteria johtaa Patrick Gallois. _17

18 Asiakkaat JE-yhtiöt tuottaa ja toimittaa asiakkailleen energiaa ja vettä sekä niihin liittyviä palveluita. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta ja saatavuus sekä päästöoikeuksien ja öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Vuonna 2009 kaukolämpömme säilytti kilpailukykyisyytensä. Uusilla asuinalueilla 90 % rakentajista valitsi kaukolämmön. Raportointivuonna kaukolämmön hintaa jouduttiin nostamaan kotimaisen puun ja turpeen saatavuus- ja laatuongelmista johtuen. Korvaavana polttoaineena jouduttiin käyttämään kotimaisia polttoaineita kalliimpaa kivihiiltä. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan ja saatavuuden lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä päästöoikeuksien hinta ja muut toiminnalliset kustannukset. Vuonna 2009 sähkön myyntihintamme säilyi kilpailukykyisenä. Asiakasmäärämme kasvoi noin 2700 asiakkaalla. Sähköasiakkaistamme 24 % on oman verkkoalueemme ulkopuolelta. Veden hintaa korotettiin vuoden alussa. Hintaan vaikuttavat kaukolämmön tavoin vesiverkostojen ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Vuonna 2009 veden tuotanto, talousveden myynti ja jäteveden laskutus kasvoivat entisen maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitosten myötä lisääntyneiden volyymien ansiosta. Veden tukkumyynti väheni Kankaan paperitehtaan veden käytön pienentymisestä johtuen. Toimittajat Jyväskylän Energia -yhtiöt vaikuttavat hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla ja kotimaakunnassa. Vuonna 2009 JE-yhtiöillä oli 981 tavaran- ja palveluntoimittajaa. Ostot tuotteiden ja palveluiden toimittajilta olivat 183 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 38 % enemmän kuin edellisvuonna. Ostoista lähes 71 % (62) tuli omasta maakunnasta. Kotimaisen polttoaineen osuus energiantuotannossa oli 78 % (84). Kotimaisten polttoaineiden hankintaketju työllistää arviomme mukaan vuosittain yli 300 henkilöä Keski-Suomessa. Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä välillinen työllistävyysvaikutus tulee kasvamaan. Jyväskylän Energia -konsernin yhtiöillä ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi niistä taloudellisesti riippuvaista. Noudatamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Niihin kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Myyntitulot, liittymismaksut, ja muut tulot yhteensä 150,7 M Henkilöstö Jyväskylän Energia -yhtiöillä on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2009 konsernissa maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Vuonna 2009 lähes koko konsernin henkilöstö kuului tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Poikkeuksena oli Jyväskylän Voima Oy:n henkilöstö, joka ei kuulunut palkitsemisjärjestelmien piiriin vielä vuonna Henkilöstöstä, asiakassuhteista ja muusta sidosryhmäyhteistyöstä on lisätietoja sosiaalisen vastuun osassa. Verot ja Markki- Lainanlyhennykset Palkat sosiaalikulut nointi- ja korot 5,0 M 1,3 M yhteistyö Osinko Ostot 19,4 M 0,09 M 0 M 183,0 M Henkilöstö Rahoittajat Julkinen sektori Omistajat Yhteisöt Tuotteiden ja palveluiden toimittajat Jyväskylän Energia Oy:n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. Vuonna 2009 yhtiön välitön vaikutus kaupungin talouteen oli 17,8 M. Tästä kaupungin Jyväskylän Energialle kohdistamien debentuurilainojen ja heikomman etuoikeuden lainan korot olivat 16,7 M. Loppu muodostui takauskuluista ja muiden lainojen hoitokuluista. _18

19 Ympäristövastuu Vastuu ympäristöperiaatteiden toteutumisesta on jaettu ympäristövastaavan, ympäristötiimin, energiatehokkuuden ohjausryhmän sekä liiketoimintaprosessien omistajien kesken. Ympäristötiimi vahvistaa ympäristöpäämäärät, ympäristöohjelman, tarvittavat mittaristot sekä energiatehokkuuden toimenpideohjelman, jotka perustuvat konsernin tavoitteisiin ja ympäristönäkökohtiin sekä sidosryhmien tarpeisiin. Liiketoimintojen vastuuhenkilöt vastaavat prosessien ympäristönäkökohtien kartoituksesta sekä ympäristö- ja energiatehokkuusohjelman edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta. Ympäristövastaava johtaa ympäristötiimiä ja valvoo, että ympäristönäkökohdat käsitellään liiketoiminnoittain ja tytäryhtiöittäin laajasti. Ympäristövastaava myös raportoi johdon katselmukseen ympäristöjärjestelmän toteutumisesta. Ympäristövaikutukset Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiantuotantoon sekä kaukolämpö-, sähkö- ja vesiverkkojen rakentamiseen, energian ja veden jakeluun sekä jäteveden johtamiseen. Suunnittelussa otamme huomioon puuston, kasviston, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maiseman. Teemme tiivistä yhteistyötä maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa. Urakoitsijat saavat ohjeet työmaiden siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. Ohjeiden noudattamista valvotaan työmaatarkastusten yhteydessä. Kiinteistöjemme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Ympäristöohjelma Ympäristöpäämääriämme ovat toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen, ympäristöystävällisen toimistotyön ylläpitäminen, avoin tiedottaminen ja palautteiden käsittely, sidosryhmien järkevän energiakäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö sekä henkilöstön ympäristöosaamisen parantaminen. Laadimme vuosittain ympäristöohjelman, jossa kullekin päämäärälle asetettaan omat tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista vuonna 2009 on käsitelty tarkemmin tässä raportissa liiketoiminta- ja yhtiökohtaisesti. Energiatehokkuussopimus Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy liittyivät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään vuonna Sopimus edellyttää yhtiöiltä oman energiankäytön tehostamista ja energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä asiakkaille annettavaa energiansäästöneuvontaa. Yhtiöt ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa sopimuksen toimeenpanoon liittyvissä toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Vesi- ja viemäriverkko liitetään ohjelmaan myöhemmin, vaikka ne eivät varsinaisesti sopimuksen piiriin kuulu. Energiatehokkuuden toimenpideohjelma valmistui vuonna Ohjelma on liitetty osaksi ympäristöjärjestelmää ja hankintastrategiaa. JE-yhtiöiden ympäristövastuun toimintaperiaatteet: Tavoitteenamme on vähentää ja ehkäistä toimintaamme liittyviä ympäristövaikutuksia. Edistämme järkevää energiaja vesivarojen käyttöä. Perustamme energian hankintamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Osaava ja aikaansaava henkilöstömme huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. Noudatamme lainsäädännön, viranomaisten ja lupaehtojen määräyksiä. _19

20 Keskeiset energiatehokkuustoimenpiteet: Siirrytään kaukolämpöasiakkaiden mittausten etäluentaan vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Aloitetaan etäluettavien sähkömittareiden asennukset vuonna 2010, viimeiset asennukset tehdään vuoden 2012 aikana. Etäluennan edetessä siirrytään vuosittain tasatusta arviolaskutuksesta välittömään toteutuneen kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Teetetään energiakatselmukset omille lämmitetyille kiinteistöille vuonna Huomioidaan energiatehokkuus sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelussa ja käytössä. Huomioidaan energiatehokkuus tavara- ja palveluhankinnoissa sekä vuokraus- ja leasinghankinnoissa. Jatketaan energiansäästöneuvontaa asiakkaille ja sidosryhmille. Jatketaan sähköenergian kulutusmittareiden lainausta. Suunniteltujen toimenpiteiden avulla pyritään saavuttamaan sopimuksen mukaiset energiansäästötavoitteet vuoteen 2016 mennessä. Energiatehokkuuden ohjausryhmä vastaa toimenpideohjelman toteutuksen seurannasta ja päivittämisestä. Toteutetut toimenpiteet raportoidaan energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään vuosittain. Ympäristötavoitteet 2009 Toteutuma 2009 Toiminto Kunnossapito- ja huolto-ohjelman toteuttaminen 100 % 90 % Kaikki Kaukolämpöverkon häviöt < 8,5 % 8 % Kaukolämpöliiketoiminta Kaukolämpöverkon vuotovesikerroin < 0,8 0,4 Kaukolämpöliiketoiminta Kaukolämmön kokonaiskasvu 2,5 3,5 %/v 3 % Kaukolämpöliiketoiminta Öljystä/sähköstä kaukolämpöön 8 GWh/v 5 GWh Kaukolämpöliiketoiminta Biokaasukeskuksen perusparannus kesällä 2009 Toteutunut Kaukolämpöliiketoiminta Laskuttamaton puhdas vesi 1) < 15 % 13,5 % Vesiliiketoiminta Laskuttamaton jätevesi 2) < 40 % 25,7 % Vesiliiketoiminta Jätevesivuodot vesistöihin 3) < 500 m3/v 326 m³ Vesiliiketoiminta Sähköverkon häviöt < 3 % 2,7 % JE-Siirto Energiatehokkuussopimusten toimenpide-ohjelmien laatiminen Toteutunut JE ja JE-Siirto Puupolttoaineen käyttö 700 GWh vuonna GWh JE ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy (JYT) Puupolttoaineen osuus 1300 GWh vuonna 2010 Puunhankintasopimukset tehty JE, JYT ja Jyväskylän Voima Oy Toimistojätteen lajittelu 100 % Toteutunut Kaikki Avoin tiedottaminen ja palautteiden käsittely Kts. sosiaalinen vastuu Päävastuu JE Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö Kts. sosiaalinen vastuu Päävastuu JE 1) Vesiverkon vuotovesiä. 2) Viemäriverkon vuotovesiä maastosta verkostoon. Sisältää mm. sade- ja kuivatusvesiä. 3) Aiheutuvat pääasiassa sähkökatkoista ja putkirikoista. JE-yhtiöiden ympäristöohjelma ja toteutuma vuonna _20

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Markus Tykkyläinen, 12.05.2016 Esityksen sisältö: 1. Napapiirin Energia ja Vesi konsernin toimintaa 2. Rovaniemi kiertotalouden arktinen

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot