Yhteiskuntavastuuraportti 2009

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2009 Yhteiskuntavastuuraportti 2009

2 SISÄLTÖ Konsernin toimitusjohtajalta 3 Yhteiskuntavastuun sisältö 4 Raportointiperiaatteet 5 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili 6 Liiketoiminnat 6 JE-yhtiöiden kasvu 7 Kumppanit ja osakkuudet 7 Avainluvut 8 Hallinto 9 Johtaminen 11 Liiketoiminta-arvot 11 Strategia 12 Toimintajärjestelmä 12 Riskienhallinta 12 Viestintä 13 Toimintaympäristö 14 Taloudellinen vastuu 16 Ympäristövastuu 19 Kaukolämpöliiketoiminta 21 Vesiliiketoiminta 22 Sähkön myynti 24 Sähkön siirto 24 Käyttö ja kunnossapito 26 Energian tuotanto 27 Polttoainehankinta 28 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n laitokset 28 Keljonlahden voimalaitos 31 Sosiaalinen vastuu 32 Henkilöstö 32 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen 33 Yhteistoiminta ja tasa-arvo 35 Asiakassuhteet ja tuotevastuu 35 Muu sidosryhmäyhteistyö ja paikallinen vuorovaikutus 38 Tutkimus- ja kehitysyhteistyö 38 Oppilaitosyhteistyö 39 Ostopalvelut 39 Sanastoa ja lyhenteitä 41 GRI-vertailu 42 _2

3 Konsernin toimitusjohtajalta Jyväskylän Energian vuonna 2003 lanseeraaman Kasvun strategian laajojen investointien vaihe saavutti kertomusvuonna lakipisteensä. Tämän jälkeen päähuomiomme kohdistuu hetkeksi toiminnan parantamiseen: kilpailukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseen. Tavoitteena on, että asiakas saa entistä parempaa palvelua, vakaahintaista energiaa ja laadukasta vettä. Työ vaatii myös yhtiön sisäistä uudelleen organisoitumista. Tässä yhteiskuntavastuuraportissa suurin rakennemuutos koskee energiantuotannon ympäristövaikutuksia. Kun Jyväskylän Energiantuotanto Oy siirtyi kokonaan Jyväskylän Energian omistukseen, myös tuotannon ympäristövaikutukset muuttuivat välillisistä välittömiksi. Jatkossa välittömiin vaikutuksiin kirjataan myös Jyväskylän Voiman tiedot ja tulokset. Kestävän kehityksen kysymykset ovat energiatoimijoille vuosi vuodelta merkittävämpiä. Ilmastopolitiikka on saavuttanut yhä vankemman painoarvon eurooppalaisessa päätöksenteossa. Uskomme, että ilmastokysymykset vaikuttavat toimintaamme sekä normiohjauksen että markkinoiden kautta. Tällaisessa toimintaympäristössä menestyvät yhtiöt, jotka määrittävät kehityksensä suuntaviivat kestävän kehityksen lähtökohdista. Meillä tärkeimmät valinnat koskevat päätöksiä energianhankinnan rakenteesta. Siksi olemme luomassa tulevaisuuskuvaa, joka ottaa kantaa uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamisen ehtoihin ja edellytyksiin. Konsernin tulos oli noin kuusi miljoonaa euroa budjetoitua huonompi, missä suurin yksittäinen selittäjä olivat Sappin Kankaan tehtaan sulkemisen edellyttämät lisäpoistot. Lyhyen ja keskipitkän tähtäimen velvollisuutemme on yhtiön talouden tasapainottaminen. Viime vuosien merkittävät investoinnit vaativat sulattelua. Seuraava laitoskokoluokan investointi ajoittunee vuoden 2020 vaiheilla tapahtuvaan Rauhalahden voimalaitoksen laitteiston uusimiseen tai sitä korvaavan kapasiteetin hankkimiseen. Kyse on sekä taloutta että ympäristöä koskevasta haasteesta: kuinka Jyväskylän tulevien vuosikymmenten energiantuotanto järjestetään. Toimintaamme säätelevät voimakkaasti Euroopan unionin ja kotimaan lainsäädännössä tehtävät ilmasto- ja veropoliittiset ratkaisut sekä monet muut meistä riippumattomat asiat. Esimerkkeinä näistä mainittakoon metsäteollisuuden ja turveteollisuuden tulevaisuudennäkymät, joilla molemmilla on merkittävä vaikutus Jyväskylän kaltaisten sisäsuomalaisten kaupunkien energian hintaan ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Jyväskylän Energia osallistuu aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen etujärjestönsä Energiateollisuus ry:n kautta. Osallistumme myös Energiateollisuuden käynnistämiin Mainetalkoisiin, joiden tavoitteena on vähentää alan ja sen asiakkaiden välistä luottamusvajetta. Kyse ei ole pelkistä sanoista, vaan toiminnan ja hankkeiden kehittämisestä ja tämän työn tulosten näkyväksi tekemisestä. Omistajan Jyväskylän Energialle asettama tavoite, ettei Jyväskylässä kaukolämmön hinta merkittävästi poikkea kaupunkien keskitasosta, toteutui. Kaukolämmön kilpailukyky on strateginen asia, johon eniten vaikuttaa polttoaineen hinta. Teemme Jyväskylän Energialla kaiken voitavamme hintojen hallitsemiseksi, jotta kaukolämpö säilyttää vetovoimansa myös tulevaisuudessa. Veden hintaan omistajan liittämiä samansuuntaisia toiveita ei ole pystytty täyttämään. Tavoite ei toteudu lähivuosinakaan vesiverkostojen ja laitosten saneerausvelan vuoksi olemme saman haasteen edessä monen muun suomalaiskaupungin kanssa. Vuoden huonoihin uutisiin on kirjattava Vaajakoskella tapahtunutta putkirikkoa seurannut veden laatuongelma ja sen aiheuttama vedenkeittokehotus. Toinen merkittävä laatupoikkeama on Palokkaa jo vuosia vaivannut mangaani, jonka puhdistus alkoi kertomusvuonna: mangaani saadaan puhdistetuksi verkostosta kahden lähivuoden aikana. Kertomusvuoden lopulla haasteeksi nousi Keljonlahden voimalaitoksen kattila, jonka käytössä ei tämänhetkisten tietojen mukaan ilman lisäkustannuksia saavuteta valtuuston ponnessaan ilmaisemaa tahtotilaa. Ponnen mukaan kattilassa on määrä viidessä vuodessa päästä jopa 70 %:n puupolttoaineosuuteen. Tätä raporttia kirjoitettaessa asiaa selvitetään. Joka tapauksissa teemme omistajan tahdon mukaisesti suunnitelman, jolla teknis-taloudellisesti kestävin toimin päästään kohti 70 %:n tavoitetta. Jyväskylän Energia -yhtiöiden tuottamasta sähköstä syntyi viime vuonna puupolttoaineilla 35 ja lämmöstä 26 prosenttia. Keljonlahdella jo 30 %:n puun osuus merkitsee Jyväskylässä karkeasti puun polton kaksinkertaistumista vuoden 2009 tasosta. Jyväskylän Energian lähivuosien aluetaloudelliset vaikutukset toteutuvat aiemmin arvioidun mukaisina, ja paikallisten polttoaineiden käyttö antaa työtä ja toimeentuloa maakuntaan. Tuomo Kantola _3

4 Yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energia -yhtiöiden merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, energian ja veden tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmillemme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön, kaukolämmön ja veden toimitusvarmuus, saatavuus ja laatu sekä kilpailukykyinen hinta. Suoran työllistämisvaikutuksen lisäksi tuomme työtä maakuntaan käyttämällä energian tuotannossa maakunnallisia polttoaineita sekä alihankintaa urakointipalveluissa. Jyväskylän kaupungille Jyväskylän Energia Oy on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energian ja vedentuotannon välittömiä vaikutuksia. Lisäksi tulevat sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkkojen rakentamiseen, energian ja veden jakeluun ja jäteveden johtamiseen liittyvät ympäristövaikutukset, kuten verkostohäviöt ja esimerkiksi kaukolämmön lisäveden ja pumppausenergian kulutus. Myös Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen on aiheuttanut merkittäviä välittömiä ympäristövaikutuksia, kuten maiseman muuttumista, maansiirrosta ja rakentamisesta aiheutuneet liikenteen päästöt, melu ja pöly sekä Päijänteen ruoppaus jäähdytysvesiputkien asentamista varten. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin, varmistamme tuotteidemme laadun ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. ENERGIAN JA VEDEN JALOSTUSARVO Polttoaineiden tuotanto ja kuljetukset Veden tuotanto Jyväskylän Energiantuotanto Jyväskylän Voima Sähkön tukkumyyjät Jyväskylän Energia JE-Siirto JE-Urakointi Kaukolämpö Sähkö Vesi Yritykset ja yhteisöt Kotitaloudet Teollisuuslaitokset Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuun sisältö. _4

5 Yhteiskuntavastuuraportti 2008 Yhteiskuntavastuuraportti 2007 ti Yhteiskuntavastuuraportti tti 2004 Yhteiskuntavastuuraportti rtti 2005 Raportointiperiaatteet Jyväskylän Energia on raportoinut yhteiskuntavastuustaan vuosittain vuodesta 2003 alkaen. Jyväskylän Energia -yhtiöt on julkaissut yhteiskuntavastuuraportin vuosittain vuodesta 2003 lähtien. Kyseessä on siten seitsemäs raportti. Raportissa sovelletaan kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa Global Reporting Initiative (GRI). Raportin vastaavuus GRI:n suosituksiin on esitetty raportin lopussa. Raportin sisältö Tämä Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportti käsittelee vuoden 2009 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä. Olennaisin raportoitava asia kuluneelta vuodelta on yhtiön voimakas kasvu ja sen vaikutukset konsernin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Edellisiin vuosiin poiketen energiantuotannon ympäristövaikutukset ovat nykyisin konsernimme merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Lisäksi energiantuotannon osalta nyt myös taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sisältyvät raporttiimme. Vesiliiketomintamme osalta olennaisin muutos on toiminta-alueen laajeneminen ja sen tuomat haasteet. Raportissa kuvataan Jyväskylän Energia -konsernin yhteiskuntavastuu mahdollisimman kattavasti. Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu käsitellään raportissa konsernitasolla. Ympäristövastuu puolestaan on kuvattu liiketoiminnoittain ja yhtiöittäin niiden ominaispiirteet huomioiden. Osakkuusyhtiöiden toimintaa raportissa käsitellään vain suppeasti. Vesiliiketoiminnassa vastuumme rajoittuvat jätevesien osalta jätevesien keruuseen ja johtamiseen puhdistamolle. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy raportoi toiminnastaan itse. Tiedonkeruu Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat aiempien vuosien tapaan peräisin Jyväskylän Energia -yhtiöiden kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE-yhtiöiden merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa esittämistämme ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. Laskentaperiaatteet Tunnusluvut on laskettu samoin periaattein kuin aiemmissa raporteissa. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin ao. kohdissa maininta. Raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Julkaiseminen Tämä raportti ilmestyy huhtikuussa Edellinen raportti julkaistiin huhtikuussa Raportti on luettavissa JE-yhtiöiden Internet-sivuilla ( joilta löytyvät myös emo- ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset liitetietoineen. _5

6 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili Liiketoiminnat Jyväskylän Energia -yhtiöt on konserni, jonka toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta. Konsernin muodostavat emoyhtiö, Jyväskylän Energia Oy, sekä sen tytäryhtiöt JE-Siirto Oy, JE-Urakointi Oy, Jyväskylän Energiantuotanto Oy ja Jyväskylän Voima Oy. Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin omistama yhtiö. Jyväskylän Energia Oy huolehtii sähkön, lämmön ja veden hankinnasta ja myynnistä sekä omistamiensa verkostojen rakennuttamisesta. Emoyhtiön liiketoimintoja ovat sähkökauppa-, kaukolämpö- ja vesiliiketoiminta. JE-Siirto Oy palvelee verkkoalueemme sähkön siirron asiakkaita, huolehtii sähköverkon käytöstä ja kunnossapidoista sekä toteuttaa tarvittavat verkostoinvestoinnit. JE-Urakointi Oy tuottaa sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkostojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Lisäksi yhtiön palveluihin kuuluvat katuvalo- ja liikennevaloverkon rakentamis- ja kunnossapitopalvelut sekä sisä- ja automaatioasennukset. Jyväskylän Energiantuotanto Oy tuottaa sähköä, höyryä ja kaukolämpöä. Yhtiö siirtyi emoyhtiön hallintaan Jyväskylän Voima Oy on Keljonlahden voimalaitoksen rakentamista ja operointia varten vuonna 2006 perustettu yhtiö. Laitos otetaan käyttöön kesällä 2010, jonka jälkeen siitä tulee JE-yhtiöiden pääenergiantuotantolaitos. Jyväskylän Voimalaakso Oy oli kiinteistöyhtiö. Yhtiö fuusioitiin emoyhtiöön Jyväskylän kaupunki KS Energiavälitys Oy 44,7 % 100 % Jyväskylän Energia Oy C-Ella Oy 33,3 % 100 % Kaukolämpö-, sähkökauppa- ja vesiliiketoiminnat 100 % 100 %* 100 %** 68,7 % Suomen Hyötytuuli Oy 11,1 % JE-Siirto Oy JE-Urakointi Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voimalaakso Oy Jyväskylän Voima Oy Enas Oy 11,3 % Tytäryhtiöt Muita osakkuuksia * alkaen, ** asti Jyväskylän Energia -yhtiöiden konsernirakenne. _6

7 JE-yhtiöiden kasvu Vuonna 1997 perustettu Jyväskylän Energia Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka on kasvanut lyhyessä ajassa merkittäväksi energia- ja vesihuoltoalan konserniksi. Jyväskylä on Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa kaupungin energiayhtiö ja vesilaitos on yhdistetty. Yhdistäminen tapahtui vuonna 2006, kun Jyväskylän Energia osti kaupungin vesiliiketoiminnan. Uuden Jyväskylän myötä JE-yhtiöiden vesiliiketoiminta laajeni vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden alueille vuoden 2009 alussa. Vuonna 2007 aloitettiin oman voimalaitoksen rakentaminen. Vuoden 2009 alussa Jyväskylän Energiantuotanto Oy siirtyi osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi Fortumin kanssa tehdyn kaupan myötä. Energianmyyntiyhtiöstä on tullut monipuolinen energian ja veden tuotantoyhtiö, joka työllistää lähes 400 työntekijää Kumppanit ja osakkuudet Jyväskylän Energia on Jyväskylän Voiman pääosakas 68,7 %:n osuudella ja omistaa Keljonlahden laitoksen yhteistuotantoenergiaan oikeuttavan osuuden kokonaan. Lauhdetuotantoon oikeuttavia osakkeita ostaneet hankekumppanit ovat Etelä-Suomen Voima Oy, Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, SPS Tuotanto Oy, Vapo Oy, VSV-Energiapalvelu Oy, Rauman Energia Oy ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Merkittävimmät osakkuusyhtiömme ovat KS Energiavälitys Oy ja C-Ella Oy. KS Energiavälitys Oy on Jyväskylän Energia Oy:n, Ääneseudun Energia Oy:n, Etelä-Savon Energia Oy:n ja Kuoreveden Sähkö Oy:n omistama sähkön ja sähkölaitostarvikkeiden hankintayhteistyöhön perustettu yritys. C-Ella Oy puolestaan on Jyväskylän Energia Oy:n, Lahti Energia Oy:n sekä Oulun Sähkönmyynti Oy:n omistama asiakastietojärjestelmien kehitysyhtiö. Lisäksi emoyhtiömme on Suomen suurimman tuulivoiman tuottajan Suomen Hyötytuuli Oy:n perustajajäsen ja yksi yhdeksästä omistajasta. VTT:n ja Vapo Oy:n kanssa omistamme Enas Oy:n, joka tuottaa kiinteiden polttoaineiden tuotantoon ja kauppaan sekä ympäristösektoriin liittyviä laboratoriopalveluja. Olemme myös mukana Voimaosakeyhtiö SF:ssä ja Energiameklarit Oy:ssä sekä paikallisissa toimialan ulkopuolisissa yhtiöissä Jyväskylän Kongressikeskus Oy:ssä ja JyväsSeed Fund Oy:ssä Perustettiin Jyväskylän kaupungin sähkölaitos 1948 Sähkölaitos liitettiin valtakunnan verkkoon 1960 Kaukolämmön tuotanto alkoi 1980 Sähkölaitos muutettiin Energialaitokseksi 1997 Energialaitoksesta Jyväskylän Energia Oy 1999 Perustettiin JE-Urakointi Oy 2006 Siirtoliiketoiminta JE-Siirto Oy:ksi 2006 JE osti kaupungin vesiliiketoiminnan 2006 Jyväskylän Voima Oy perustettiin 2008 Voimalaakso Oy perustettiin 2009 Vesiliiketoiminta laajentui vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden alueille 2009 JYT Oy siirtyi JE:n omistukseen 2009 Voimalaakso Oy sulautettiin emoyhtiöön Jyväskylän Energia -yhtiöiden kasvun vaiheet. Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulipuisto. _7

8 Avainluvut Vuonna 2009 sähköä myytiin 775 GWh, sähköä siirrettiin 651 GWh ja kaukolämpöä myytiin 1094 GWh. Sähkön myynti kasvoi 14 %, sähkön siirto 3,2 % ja kaukolämmön myynti 11 % edellisvuodesta. Myydystä sähköstä 59 % ja lämmöstä 97 % oli tytäryhtiö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n tuottamaa. Omasta sähköstä tuotettiin puupolttoaineilla 35 ja lämmöstä 26 prosenttia. Sähköä hankitaan myös sähköpörssistä ja yhteistyökumppaneilta. Vuonna 2009 tämän osuus oli 40,1 %. Suomen Hyötytuuli Oy:ltä sähköä saatiin 0,7 prosenttia ja Jyväskylän Energian oman vesivoimalaitoksen osuus oli 0,2 prosenttia. Sähkön alkuperä on esitetty tarkemmin kotisivuillamme Vettä myytiin 8,4 (7,3) miljoonaa kuutiota, josta talousvedeksi 7,4 (5,9) miljoonaa kuutiota ja tukkumyyntiin 0,98 (1,39) miljoonaa kuutiota. Edellisen vuoden luvut ovat suluissa. JE-konsernin yhteiskuntavastuun tunnusluvut Lämmön myynti (GWh) Sähkön myynti (GWh) Siirretty sähkö (GWh) Taloudellisen vastuun tunnusluvut Liikevaihto (M ) 131,0 110,9 99,2 Liikevoitto (M ) 10,0 18,1 19,3 Tulovero (M ) 0,02 0,02 0,08 Osinko (M ) Investoinnit (M ) 191,0 79,3 50,3 Oman pääoman tuotto ( %) -25,0 12,0 23,0 Omavaraisuusaste (%) 5,0 10,0 10,3 Palkat ja palkkiot 1) (M ) 15,6 10,1 9,8 Ostot toimittajilta 2) (M ) 183,0 114,2 81,9 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,09 0,10 0,08 Ympäristövastuun tunnusluvut Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 6,6 6,8 6,7 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,7 2,7 2,7 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) Kaukolämmön vuotovesi (m 3 ) Kaukolämmön pumppaussähkön kulutus (MWh) Vuotovedet vesijohtoverkostosta (milj. m 3 ) 1,15 0,66 0,62 Vuotovedet jätevesiverkostoon (milj. m 3 ) 2,11 4,50 4,52 Korjatut vesijohtovuodot (kpl) Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Henkilöstö: Henkilöstö keskimäärin Henkilöstöstä määräaikaisia Työntekijöiden keski-ikä 45,6 45,4 48,8 Sairaspoissaolot (%) 2,6 4,3 3,0 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 3) (h/ asiakas) 0,04 0,63 0,01 Sähkönsiirto, SAIFI 4) (kpl/ asiakas) 0,27 0,82 0,13 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 0,27 1,33 0, Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³) Myynnin kehitys ) Palkkasummat sisältävät aktivoidut palkat. 2) Emoyhtiön luku, joka sisältää konsernin sisäisen kaupan. 3) SAIDI = System Average Interruption Duration Index eli keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika (h / asiakas) tietyllä aikavälillä. 4) SAIFI= System Average Interruption Frequency Index eli keskeytysten keskimääräinen lukumäärä (kpl / asiakas) tietyllä aikavälillä. _8

9 Hallinto Jyväskylän Energia Oy ja sen tytäryhtiöt JE-Siirto Oy, JE-Urakointi Oy, Jyväskylän Energiantuotanto Oy, Jyväskylän Voima Oy ja Jyväskylän Voimalaakso Oy noudattavat yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisia sääntöjä ja määräyksiä. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa hyvä hallintotapa. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Tytäryhtiöillä on kullakin oma hallitus ja toimitusjohtaja. Emoyhtiön toimitusjohtaja on myös konsernijohtaja. Yhtiökokous Yhtiökokous on yhtiön korkein päättävä elin, jossa yhtiön omistaja käyttää päätösvaltaansa, Jyväskylän Energia Oy:n osalta Jyväskylän kaupunki. Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Vuonna 2009 konsernissa maksetut toimitusjohtajien ja hallitusten palkat ja palkkiot olivat yhteensä euroa ja tilintarkastuspalkkiot olivat euroa. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden yhtiökokoukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Jyväskylän Energian varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Hallitus Hallitus vastaa siitä, että yhtiön hallinto ja toiminta ovat asianmukaisia ja että yhtiötä hoidetaan terveiden periaatteiden ja vahvistettujen strategioiden mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa yhtiön vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat ja hyväksyä yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Hallitus päättää myös suurista investoinneista, yritysostoista ja merkittävistä omaisuuden myynneistä. Hallitus nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtajan. Emoyhtiön hallitus vapautti toimitusjohtaja DI Juha Lappalaisen tehtävästään ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin MMM, emba Tuomo Kantola. Samassa yhteydessä JE-Siirto JE-yhtiöiden hallitukset 2009 Jyväskylän Energia Oy JE-Siirto Oy JE-Urakointi Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy Jyväskylän Voimalaakso Oy Timo Fredrikson (pj) Kaija Haapsalo (vpj) Kirsi Knuuttila* Timo Korhonen* Osmo Kääriäinen Ulla Lauttamus* Jorma Muhonen Eeva-Kaisa Rouhiainen Risto Rönnberg* Jukka Ojalainen (henkilöstön edustaja) Risto Ryymin* (henkilöstön edustajan varajäsen) Timo Koivisto (business controller) Kaija Haapsalo (pj) Timo Fredrikson (vpj) Osmo Kääriäinen Tuomo Mielonen (henkilöstön edustaja) Osmo Kääriäinen (pj) Timo Fredrikson Kaija Haapsalo Ulla Lauttamus* Merja Värtö- Niemi* Juha Lappalainen (asiantuntijajäsen) Jyrki Korpivaara (henkilöstön edustaja) Juha-Pekka Tarhanen (henkilöstön edustajan varajäsen) Timo Fredrikson Kaija Haapsalo Jukka Juusela Anne Autere Juha Lappalainen (asiantuntijajäsen) Olavi Rissanen (varajäsen) Timo Fredrikson (pj) Kaija Haapsalo Jukka Juusela Raimo Prusi* Petri Heinonen (Vapo) Olavi Rissanen (pj) Marjukka Nuutinen Pekka Puttonen tj. Juha Lappalainen varatj. Olavi Rissanen (sihteeri) tj. Juha Lappalainen varatj. Olavi Rissanen tj. Sauli Lahikainen tj. Harri Kaakinen tj. Juha Lappalainen tj. Jukka Ojalainen Emo- ja tytäryhtiöiden vuonna 2009 valitut hallitukset. *) =uusi jäsen _9

10 Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin verkkojohtaja Kari Kautto. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden hallitusten toimikausi on kolme vuotta. Uudet hallitukset valittiin vuonna 2009 (taulukko, sivu 9). Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden JE-Siirto Oy:n ja JE-Urakointi Oy:n hallituksissa on henkilöstön valitsema henkilökunnan edustaja. Kiinteistöyhtiö Voimalaakso Oy fuusioitiin emoyhtiöön , jolloin myös sen hallitus lakkautettiin. Yhtiöiden johtoryhmät Vuonna 2009 emoyhtiön johtoryhmän kokoonpano oli 6 henkilöä: toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, kolme liiketoimintajohtajaa ja konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmän sihteerinä toimi viestintäpäällikkö. Emoyhtiön toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa toimii laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja liiketoimintajohtajat. Tytäryhtiöillä on omat johtoryhmät. Johtoryhmät kokoontuvat keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Tilintarkastajat Emoyhtiön ja konsernin tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab KHT-Yhteisö, jonka vastuullisena tilintarkastajana on KHT Johanna Gråsten. Yhteiskuntavastuun organisointi Jyväskylän Energia -yhtiöissä yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Yhtiön ympäristöasioista vastaa ympäristötiimi, jonka jäsenet edustavat konsernin eri liiketoimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä. Tällä varmistetaan tehokas tiedonkulku. Taloudellisesta tuloksesta vastuussa ovat liiketoiminta-alueiden johto ja toimitusjohtaja. Sosiaalisen vastuun toteutumisesta vastaa liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden esimiestaso yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa. Yhteiskuntavastuun kehittäminen kuuluu kaikkien liiketoiminta-alueiden vastuuhenkilöiden sekä konsernin kehitysjohtajan vastuulle. Jyväskylän Energia -yhtiöiden hyvä hallintotapa sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu muuttuvat toiminnaksi strategioiden, toimintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden kautta. Timo Fredrikson puhuu Keljonlahden voimalaitoksen harjannostajaisissa Hyvä hallintotapa Kaupungin konserniohje Synergiastrategia, Liiketoiminta-arvot, Toimintaperiaatteet Toimintajärjestelmä, Riskienhallinta Viestintä Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Hinnoitteluperiaatteet Hankintastrategia Markkinointiyhteistyön periaatteet Investoinnit Ympäristöjärjestelmä Energiatehokkuussopimukset Ympäristöluvat Henkilöstöstrategia Yhteistoiminta- ja tasa-arvoperiaatteet Sidosryhmäyhteistyö Yhteiskuntavastuun organisointi Jyväskylän Energia -yhtiöissä. _10

11 Johtaminen Työntekijöitä poistumassa Keljonlahden voimalaitoksen harjannostajaisista. Jyväskylän Energia -yhtiöillä valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Liiketoiminta-arvot ja strategia sekä niistä johdetut toimintaperiaatteet ohjaavat johtamista. JE-yhtiöillä on yhteinen talous- ja henkilöstöhallinto, myynti, markkinointi, viestintä ja IT-hallinto sekä työterveyshuolto. Liiketoimintakohtaisista erityispiirteistä liiketoiminnot ja yhtiöt vastaavat itsenäisesti. Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energia -yhtiöiden arvoja ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Näkemys tulevaisuudesta menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat ja ihmiset muuttuvat. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys asiakkaan menestyminen on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energiaalaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä synergiasta toistemme, asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Hyvä maine syntyy tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta ja toisistamme luo perustan liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella ja kerralla oikein -suoritusta tavoitellen. Huolehdimme myös sisäisten palvelujen ajantasaisuudesta ja joustavuudesta, sovitusta laadusta ja aikataulujen pitävyydestä. Emme elä vain tätä hetkeä varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. _11

12 Strategia Jyväskylän Energia -yhtiöiden Kasvun strategia on uudistettu Synergiastrategiaksi. Se kuvaa siirtymistä voimakkaan kasvun vaiheesta tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämiseen. Jyväskylän Energia -yhtiöiden strateginen päämäärä säilyy ennallaan: päämääränä on olla vahva, osaava ja palveleva energiaveturi, joka vauhdittaa maakunnan menestystä ja hyvinvointia. Uusia painopistealueita ovat asiakkuuksien vahvistaminen, yhtiön kannattavuus ja polttoainehankinta. Toimintajärjestelmä JE -yhtiöillä on standardien mukaiset ja sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveysja työturvallisuusjärjestelmät (ISO 9001, ISO ja OHSAS 18001). Järjestelmät on sertifioitu ensi kerran vuonna 2000 ja ne on integroitu toimintajärjestelmäksi. Det Norske Veritas (DNV) uusinta-auditoi toimintajärjestelmät syksyllä Auditoinnissa saatiin 13 lievää poikkeamaa ja yksi edellisen auditoinnin poikkeama jäi avoimeksi. Poikkeamat koskivat poikkeamien ja korjaavien toimenpiteiden käsittelyä, säiliöiden merkintöjä, kuntaliitosten yhteydessä vesiliiketoimintaan siirtyneiden verkkojen haltuunoton seurantaa sekä työturvallisuutta. Ulkoisen auditoinnin poikkeamat hoidettiin, ja uudet sertifikaatit saatiin. JE-yhtiöissä sovitaan konsernitasolla yhteiset päämäärät ja tavoitteet toimintajärjestelmän eri osille. Kukin yhtiö ja liiketoiminta-alue vastaa itsenäisesti tavoitteiden toteutumisesta oman toimintansa ominaispiirteet huomioiden. Hyväksi havaittuja toimintamalleja sovelletaan konsernin sisällä niissä kohteissa, joissa ne parhaiten palvelevat toimintaa laadukkaan lopputuloksen aikaansaamista. Riskienhallinta Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuun toteutuminen edellyttää huolellista riskienhallintaa. Riskeinä tarkastellaan strategisia, operatiivisia, taloudellisia ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti. Riskienhallinta kytkeytyy kiinteästi JE- konsernin strategiaan sekä konserniin kuuluvien yhtiöiden johtamisjärjestelmiin. Riskienhallinnan tärkeimpiä tavoitteita ovat alueellinen energian ja veden toimitusvarmuus, tasainen tuloksenteko omistajalle sekä yrityksen taloudellisen aseman turvaaminen. Hallitsemme riskejä jatkuvalla liiketoimintaympäristön seurannalla ja muutosten ennakoinnilla. Liiketoimintojen tekniset ja taloudelliset riskit sekä ympäristö-, turvallisuus- ja terveysriskit hallitaan aktiivisella ennakkosuunnittelulla ja tehokkailla korjaustoimenpiteillä. Liiketoimintajohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat omien liiketoiminta-alueidensa riskienhallinnasta. Sähkökauppa- ja lämpöliiketoiminnan merkittävimmät riskit ovat turpeen ja puun hinta ja saatavuus, päästöoikeuksien ja sähkön markkinahinnan vaihtelu, lämmönhankinnan toimitusvarmuuden heikkeneminen sekä polttoainelogistiikan hallinta. Vesiliiketoiminnan suurimmat riskit ovat raakavesilähteen, tuotantolaitosten tai verkoston saastuminen, verkostojen rapistuminen, vedentuotannon varakapasiteetin riittävyys sekä toiminta-alueen laajenemisen mukanaan tuomat uudet velvoitteet. JE-Urakointi Oy:n suurimpia haasteita ovat asiakaskannan laajentaminen ja kiristyvään kilpailuun vastaaminen. JE-Siirto Oy:n suurimmat riskit liittyvät verkon tekniseen toimintakykyyn, omaisuuden tuhoutumiseen ja sähköturvallisuuteen. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toimintakyky kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Tuleviin vahinkoriskeihin on varauduttu ottamalla vakuutuksia tuotannon keskeytyksiin ja erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat huomattavan rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiöiden tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen vahvistamista. Energian ja veden toimitusvarmuutta turvataan varatehostrategian ja varautumissuunnitelman avulla. Yllättäviä jakelu- ja tuotantohäiriöitä varten on toiminta- ja tiedotusohjeet. Kriisiviestintäohjeet kattavat kaikki liiketoiminnot. Kertomusvuoden jälkeen ne päivitetään tuotannon kasvun ja organisoitumisen mukaisiksi. Toiminta poikkeustilanteissa ja -oloissa on suunniteltu osana Jyväskylän kaupungin valmiussuunnitelmaa. Synergiastrategia 1. Jyväskylän Energia -yhtiöt on vahva, kannattava ja arvoaan kasvattava energia- ja vesiyritys, joka edistää seudullista yhteistyötä ja maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä. 2. Syventämällä asiakassuhteita rakennamme synergiaa, joka tuottaa asiakkaalle asiantuntevaa ja miellyttävää palvelua jokaisessa kohtaamisessa. 3. Luomme uusia palvelukokonaisuuksia, jotka räätälöidään helpottamaan asiakkaan elämää. 4. Jokainen JE-läinen on työntekijänä olemassa asiakkaita varten. 5. Tuotamme energiaa ja vettä kestävän kehityksen periaatteiden ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. 6. Jyväskylän Energia hoitaa pitkäjänteisesti ja vastuullisesti Jyväskylän ja yhteistoimintaalueiden energia- ja vesiverkostoja, tuotantolaitoksia ja niiden käyttöä. 7. Varmistamme tuotteidemme saatavuuden ja hintavakauden perustamalla tuotantomme hajautettuun polttoainehankintaan, jonka ytimessä ovat osaavat kumppanit. 8. Energianhankintamme perustuu omaan tuotantoon, jossa yhteistuotannon edut hyödynnetään maksimaalisesti. Uusiutuvien energiaraakaaineiden osuutta kasvatetaan hallitusti lähipolttoaineita käyttämällä. 9. Jyväskylän Energia -yhtiöt on haluttu työnantaja ja kumppani. ISO 9001 ISO OHSAS SERTIFIOITU ORGANISAATIO _12

13 Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa JE-yhtiöistä, vireillä olevista hankkeista sekä energian ja veden käyttöön liittyvistä asioista. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä palvelujemme hankkimisen ja käytön helpoksi ja miellyttäväksi. Ulkoisia viestejämme yleisölle välittävät tiedotusvälineet mediatiedotteidemme pohjalta muokaten. Suora kanavamme on asiakkaille neljästi vuodessa postitettava Jenergia-lehti. Ulkoisen viestinnän sähköisenä pääkanavana toimivat yhtiömme Internet-sivut osoitteissa ja Käytämme tiedottamiseen säännöllisesti myös Jyväskylän kaupungin sivustoa Kirjoitamme lisäksi artikkeleita ajankohtaisista aiheista kaupungin ja kumppaniemme painotuotteisiin. Häiriö- ja katkotiedottamista sekä erityistilanteiden viestintää varten valvomon käyttöön on luotu Viestikeskusjärjestelmä. Viestikeskuksella valvomo tiedottaa esimerkiksi sähkökatkon alkamisesta ja päättymisestä. Viestit välittyvät samalla lähetyksellä nettisivuillemme Mitä, missä, milloin -palstan katkotiedotteisiin ja sähköpostitse medialle. Helposti muokattavia tiedotepohjia on luotu kaikkien liiketoimintojen yleisimpiä erityistilanteita varten. Pohjilla on varauduttu myös yhteistoimintaan terveydensuojeluviranomaisen kanssa erityistilanteissa, joissa mahdollisesti tarvitaan veden keittokehotuksen tai käyttökiellon kaltaisia hälytystoimenpiteitä. Sisäisen viestinnän kanavina käytämme Sisäinen tiedote -koosteita, sähköpostijakeluita, Outlookin yhteisiä hakemistoja sekä Info-televisioita, jotka saatiin käyttöön neljässä työpisteessä kertomusvuoden aikana. Viestinnästä on lisätietoja sosiaalisen vastuun osassa. Valvomon käytössä olevan Viestikeskusjärjestelmän kautta välittyvät tiedot yllättävistä katko- ja häiriötilanteista yhtäaikaisesti sekä Internet-sivuille että sähköpostitse medialle. Valmiit tiedotepohjat auttavat kiireellisissä tilanteissa. _13

14 Toimintaympäristö Vuonna 2009 Suomen talous supistui 7,6 %. Taantuman vaikutukset kohdistuivat voimakkaasti metsäteollisuuteen ja sen myötä energia-alaan. Merkittävimmin tämä näkyi teollisuuden energiankulutuksessa ja biopolttoaineiden saantivaikeuksina. Jyväskylässä Sappi Finland Oy:n päätös sulkea Kankaan paperitehdas vuoden 2010 alussa vähensi JE-yhtiöiden tuottaman teollisuushöyryn ja veden menekkiä jo vuoden 2009 puolella. Taantuman myötä teollisuuden sähköntarve väheni Suomessa 16 % muun kulutuksen kuitenkin kasvaessa 2 %. Valtakunnallisesti sähkön käyttö väheni 7 %. Nord Pool sähköpörssin spot-hinnat olivat selvästi alempia kuin vuonna Suomessa markkinasähkön keskimääräinen hinta oli 3,7 snt/kwh eli yli neljäsosan edellisvuoden keskimääräistä hintaa edullisempi. Kaukolämmön kulutus puolestaan vastasi lähes normaalia vuotta. Kaukolämmön valtakunnallinen myynti kasvoi 10 % ja keskihinta nousi 8,7 % edellisvuodesta. Hintakehitykseen vaikutti ensisijaisesti polttoaineiden hinnan nousu ja huono saatavuus. Erityisesti puupolttoaineiden hinnat jatkoivat voimakasta kasvua koko vuoden. Valtakunnallisesti sähkön tuotannon päästöt kasvoivat noin 5 % ja kaukolämmön 12 % edellisvuodesta. Sähkön osalta päästöjen lisääntyminen johtui yhteistuotannon supistumisesta, biopolttoaineiden saantivaikeuksista ja kivihiilen lisääntyneestä käytöstä. Kaukolämmön osalta päästöjen kasvu johtui vastaavasti pääosin edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta, biopolttoaineiden saantivaikeuksista ja huippulämpökeskusten kasvaneesta öljynkäytöstä. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa oli 31 % ja kaukolämmöntuotannossa edellisvuoden tapaan 14 prosenttia. Valtakunnallisesti kaukolämmöstä 73 % tuotettiin yhteistuotantona. Ilmastonmuutos oli hyvin keskeinen teema vuonna Valtionneuvoston lokakuussa hyväksymä ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnalle Suomessa. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee vähintään 80 % päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen Kansainvälisesti ilmastopoliittiset odotukset kohdistuivat joulukuussa Kööpenhaminassa pidettyyn YK:n ilmastokokoukseen. Kokous jätti kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Kokouksen tuloksena kirjattiin poliittinen lausuma (Copenhagen Accord), jonka tavoitteena on, että ilmakehän lämpötila ei saa nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lausuma ei ole kuitenkaan poliittisesti sitova eikä se sisällä numeerisia tavoitteita eivätkä kaikki maat hyväksyneet lausumaa. Ilmastopolitiikka on siten edelleen käymistilassa. Ilmastoneuvottelut jatkuvat kesäkuussa 2010 Bonnissa ja joulukuussa 2010 Meksikossa. Jatkoneuvotteluja käydään kahdella tasolla: Kioton pöytäkirjan maat neuvottelevat vuonna 2012 päättyvän Kioton pöytäkirjan jatkosta ja kaikki maailman maat neuvottelevat pitkän aikavälin ilmastotavoitteista. Vuoden 2009 alkupuolella voimaan tullut valtioneuvoston asetus sähkötoimitusten selvityksestä ja mittauksesta on merkittävä muutos sähköverkkoyhtiöille ja -asiakkaille. Asetus edellyttää etäluettavien tuntikulutuksen mittaavien sähkömittareiden _14

15 asentamista valtaosaan Suomen sähkönkäyttöpaikoista vuoden 2013 loppuun mennessä. Muutos mahdollistaa energiatehokkuuden kasvun sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamisen. Muita energia-alan keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa toimintaympäristön dynaamisuuden lisääntyminen, energialähteiden subventiopolitiikka ja päästöoikeuksien hinta. Uudistettu päästökauppadirektiivi tulee voimaan vuonna Sen myötä siirrytään oikeuksien huutokauppaan. Samalla päästöoikeuksien määrää vähennetään edellisiin kausiin verrattuna, jotta päästäisiin EU:n asettamaan 20 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuonna Tämä johtaa siihen, että päästöoikeuksien hintaa on entistä vaikeampi ennustaa. Lisäksi turpeen rooli Suomen energiahuollossa on haastava. Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan turve on hitaasti uusiutuva polttoaine, joten sen poltosta syntyvät päästöt rinnastetaan päästölaskennassa fossiilisiin polttoaineisiin. Turpeen käyttöön liittyy myös valmisteilla oleva valtakunnallinen suo- ja turvestrategia, jonka tavoitteena on muun muassa sovittaa yhteen soiden suojelu- ja hyötykäyttötarpeet siten, että saadaan paras mahdollinen lopputulos taloudellisen hyödyn, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. Suo- ja turvestrategian on määrä valmistua syksyllä Metsäenergian laajamittaiseen käyttöön puolestaan tuo haasteita logistisen ketjun toimivuus. Vuonna 2009 JE-yhtiöissä käynnistettiin tulevaisuustyöryhmätyöskentely, jonka tarkoituksena on luodata energialiiketoiminnan toimintaympäristöä ja haasteita EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan mukaiseen tavoitevuoteen Kiristyvät ympäristövaatimukset, ekotehokkuus ja ilmastonmuutos liittyvät myös vesihuollon kehittämistarpeisiin. Ilmastonmuutos lisää sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöitä, joten vedenhankinnan kehittämisessä, viemäröinnissä ja jätevedenpuhdistuksessa sekä hulevesien johtamisessa ja käsittelyssä on varauduttava entistä paremmin sekä kuivuuskausien että tulvien vaikutuksiin. Vesihuollon kehittämiseen liittyvät keskeisesti myös talous- ja jätevettä koskevat terveydelliset laatukriteerit. Sosiaali- ja terveysalan tuotevalvontakeskuksen (STTV) valvoma vesilaitoshenkilöstön osaamistestausjärjestelmä edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vesihuoltolaitosten on otettava jatkossa yhä paremmin huomioon myös kuluttajansuojavaatimukset. Suomen vesihuollon keskeisenä haasteena on vesi- ja viemäriverkoston heikko kunto. Vesihuoltoverkostojen nykytilaa ja saneerausta käsittelevän YVES-tutkimuksen mukaan 6 prosenttia Suomen vesijohtoverkostosta on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Viemäriverkostoista huonokuntoisia on jopa 12 prosenttia. Vaajakoskella korjataan rikkoontunutta runkovesijohtoa. _15

16 Taloudellinen vastuu Jyväskylän kaupunki on vuonna 1997 perustetun Jyväskylän Energia Oy:n ainoa omistaja. Yhtiö on kasvanut energia- ja vesikonserniksi, joka on merkittävä maakunnallinen toimija. JE-yhtiöissä työskentelee 384 työntekijää. Lisäksi työllistämme välillisesti useita rakennus- ja energia-alan toimijoita. Suurin osa hankinnoistamme tulee lähialueilta. Strategiamme mukaisesti suosimme paikallisia ja kotimaisia polttoaineita. Suhteessa asiakkaisiin tärkeiksi nousevat toimitusvarmuus, tuotteiden laatu sekä kilpailukykyinen hinnoittelu. Kaupunkiomistaja Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 131,0 M. Kasvua edellisvuoteen syntyi 18,1 %. Emoyhtiön liikevaihto oli 134,8 M eli 39,5 % edellisvuotta enemmän. Emoyhtiön sähkön myynti kasvoi 11,0 %, lämmön ja höyryn myynti 27,9 % ja veden myynti 32,4 %. Liikevoittoa konsernissa syntyi 10,1 M eli 7,7 % liikevaihdosta ja emoyhtiössä 17,5 M, mikä on 13,0 % liikevaihdosta. Konsernin tulos ennen varauksia ja veroja oli -8,4 M ja emossa 4,4 M. Nettotulosta konsernissa syntyi tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen -9,5 M ja emoyhtiössä 385 euroa. Konsernin tappio syntyi pääasiassa lisääntyneistä suunnitelman mukaisista poistoista. Vuonna 2009 yhtiön välitön vaikutus kaupungin talouteen oli 17,8 M. Tästä kaupungin Jyväskylän Energialle kohdistamien debentuurilainojen ja heikomman etuoikeuden lainan korot olivat 16,7 M. Loppu muodostui takausprovisioista ja muiden lainojen hoitokuluista. Yhteensä vieraan pääoman korkoja maksoimme konsernissa 22,3 M (15,0) ja emoyhtiössä 19,4 M (15,5). Pitkäaikaisten lainojen määrä konsernissa oli 429,4 M (282,0), josta ulkoista 163,3 M (78,2). Emoyhtiössä oli tilivuoden päättyessä lainaa 360,4 M (243,0), josta ulkoista 94,3 M (39,2). Yhtiön rahoitus- ja maksuvalmiustilanne oli vaikea koko vuoden Muu myynti Veden myynti: vesi + jätevesi Sähkön myynti Kaukolämmön myynti Myynnin kehitys (M ) _16

17 Toimiva energia- ja vesihuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia. Tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. Vuonna 2009 konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 191,0 M (65,8) ja emoyhtiön investoinnit olivat 147,4 M (44,9). Verkostoihin investoitiin 109,7 M, josta kaukolämmön osuus oli 19,4 M (10,8), sähkön jakelun 5,9 M (4,9) ja vesi- ja viemäriverkkojen sekä veden tuotannon osuus 84,4 M (10,6). Vesiliiketoiminnan investointeja kasvattivat vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitosten ostaminen. Kiinteistöihin, koneisiin ja tietotekniikkaan investoitiin 7,8 M (0,9) ja investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin olivat 29,9 M (17,7). JE-yhtiöiden merkittävin investointi on käyttöönottovaiheessa oleva Keljonlahden voimalaitos, joka parantaa maakunnan sähköomavaraisuutta. Vuoden alussa haltuumme siirtyi Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n koko osakekanta Fortumin kanssa tehdyn kaupan johdosta. Kauppaan sisältyivät Rauhalahden ja Savelan voimalaitokset sekä varalämpökeskukset. Konsernin saamat päästöoikeudet päästökauppajaksolle ovat tonnia. Vuonna 2009 toteutuneet hiilidioksidipäästöt olivat tonnia, joten konsernin ei tarvinnut ostaa päästöoikeuksia. Raportointivuonna päätimme osallistua edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimainvestointeihin vuosina Maakunnan urheilun, kulttuurin ja yritystoiminnan yhteistyötapahtumiin JE-yhtiöt osallistui raportointivuonna eurolla. Taloudellisia tunnuslukuja täydentävät emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset, jotka ovat luettavissa osoitteessa Sähköverkko Kaukolämpöverkko Vesiverkko Investoinnit kohteittain (M ) Osakkeet ja osuudet Muut investoinnit Investoinnit konsernissa ja emoyhtiössä (M ) Jyväskylä Sinfonia Espanjan-kiertueella pianosolistinaan Maurizio Moretti. Orkesteria johtaa Patrick Gallois. _17

18 Asiakkaat JE-yhtiöt tuottaa ja toimittaa asiakkailleen energiaa ja vettä sekä niihin liittyviä palveluita. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta ja saatavuus sekä päästöoikeuksien ja öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Vuonna 2009 kaukolämpömme säilytti kilpailukykyisyytensä. Uusilla asuinalueilla 90 % rakentajista valitsi kaukolämmön. Raportointivuonna kaukolämmön hintaa jouduttiin nostamaan kotimaisen puun ja turpeen saatavuus- ja laatuongelmista johtuen. Korvaavana polttoaineena jouduttiin käyttämään kotimaisia polttoaineita kalliimpaa kivihiiltä. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan ja saatavuuden lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä päästöoikeuksien hinta ja muut toiminnalliset kustannukset. Vuonna 2009 sähkön myyntihintamme säilyi kilpailukykyisenä. Asiakasmäärämme kasvoi noin 2700 asiakkaalla. Sähköasiakkaistamme 24 % on oman verkkoalueemme ulkopuolelta. Veden hintaa korotettiin vuoden alussa. Hintaan vaikuttavat kaukolämmön tavoin vesiverkostojen ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Vuonna 2009 veden tuotanto, talousveden myynti ja jäteveden laskutus kasvoivat entisen maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitosten myötä lisääntyneiden volyymien ansiosta. Veden tukkumyynti väheni Kankaan paperitehtaan veden käytön pienentymisestä johtuen. Toimittajat Jyväskylän Energia -yhtiöt vaikuttavat hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla ja kotimaakunnassa. Vuonna 2009 JE-yhtiöillä oli 981 tavaran- ja palveluntoimittajaa. Ostot tuotteiden ja palveluiden toimittajilta olivat 183 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 38 % enemmän kuin edellisvuonna. Ostoista lähes 71 % (62) tuli omasta maakunnasta. Kotimaisen polttoaineen osuus energiantuotannossa oli 78 % (84). Kotimaisten polttoaineiden hankintaketju työllistää arviomme mukaan vuosittain yli 300 henkilöä Keski-Suomessa. Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä välillinen työllistävyysvaikutus tulee kasvamaan. Jyväskylän Energia -konsernin yhtiöillä ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi niistä taloudellisesti riippuvaista. Noudatamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Niihin kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Myyntitulot, liittymismaksut, ja muut tulot yhteensä 150,7 M Henkilöstö Jyväskylän Energia -yhtiöillä on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2009 konsernissa maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Vuonna 2009 lähes koko konsernin henkilöstö kuului tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Poikkeuksena oli Jyväskylän Voima Oy:n henkilöstö, joka ei kuulunut palkitsemisjärjestelmien piiriin vielä vuonna Henkilöstöstä, asiakassuhteista ja muusta sidosryhmäyhteistyöstä on lisätietoja sosiaalisen vastuun osassa. Verot ja Markki- Lainanlyhennykset Palkat sosiaalikulut nointi- ja korot 5,0 M 1,3 M yhteistyö Osinko Ostot 19,4 M 0,09 M 0 M 183,0 M Henkilöstö Rahoittajat Julkinen sektori Omistajat Yhteisöt Tuotteiden ja palveluiden toimittajat Jyväskylän Energia Oy:n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. Vuonna 2009 yhtiön välitön vaikutus kaupungin talouteen oli 17,8 M. Tästä kaupungin Jyväskylän Energialle kohdistamien debentuurilainojen ja heikomman etuoikeuden lainan korot olivat 16,7 M. Loppu muodostui takauskuluista ja muiden lainojen hoitokuluista. _18

19 Ympäristövastuu Vastuu ympäristöperiaatteiden toteutumisesta on jaettu ympäristövastaavan, ympäristötiimin, energiatehokkuuden ohjausryhmän sekä liiketoimintaprosessien omistajien kesken. Ympäristötiimi vahvistaa ympäristöpäämäärät, ympäristöohjelman, tarvittavat mittaristot sekä energiatehokkuuden toimenpideohjelman, jotka perustuvat konsernin tavoitteisiin ja ympäristönäkökohtiin sekä sidosryhmien tarpeisiin. Liiketoimintojen vastuuhenkilöt vastaavat prosessien ympäristönäkökohtien kartoituksesta sekä ympäristö- ja energiatehokkuusohjelman edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta. Ympäristövastaava johtaa ympäristötiimiä ja valvoo, että ympäristönäkökohdat käsitellään liiketoiminnoittain ja tytäryhtiöittäin laajasti. Ympäristövastaava myös raportoi johdon katselmukseen ympäristöjärjestelmän toteutumisesta. Ympäristövaikutukset Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiantuotantoon sekä kaukolämpö-, sähkö- ja vesiverkkojen rakentamiseen, energian ja veden jakeluun sekä jäteveden johtamiseen. Suunnittelussa otamme huomioon puuston, kasviston, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maiseman. Teemme tiivistä yhteistyötä maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa. Urakoitsijat saavat ohjeet työmaiden siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. Ohjeiden noudattamista valvotaan työmaatarkastusten yhteydessä. Kiinteistöjemme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Ympäristöohjelma Ympäristöpäämääriämme ovat toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen, ympäristöystävällisen toimistotyön ylläpitäminen, avoin tiedottaminen ja palautteiden käsittely, sidosryhmien järkevän energiakäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö sekä henkilöstön ympäristöosaamisen parantaminen. Laadimme vuosittain ympäristöohjelman, jossa kullekin päämäärälle asetettaan omat tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista vuonna 2009 on käsitelty tarkemmin tässä raportissa liiketoiminta- ja yhtiökohtaisesti. Energiatehokkuussopimus Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy liittyivät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään vuonna Sopimus edellyttää yhtiöiltä oman energiankäytön tehostamista ja energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä asiakkaille annettavaa energiansäästöneuvontaa. Yhtiöt ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa sopimuksen toimeenpanoon liittyvissä toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Vesi- ja viemäriverkko liitetään ohjelmaan myöhemmin, vaikka ne eivät varsinaisesti sopimuksen piiriin kuulu. Energiatehokkuuden toimenpideohjelma valmistui vuonna Ohjelma on liitetty osaksi ympäristöjärjestelmää ja hankintastrategiaa. JE-yhtiöiden ympäristövastuun toimintaperiaatteet: Tavoitteenamme on vähentää ja ehkäistä toimintaamme liittyviä ympäristövaikutuksia. Edistämme järkevää energiaja vesivarojen käyttöä. Perustamme energian hankintamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Osaava ja aikaansaava henkilöstömme huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. Noudatamme lainsäädännön, viranomaisten ja lupaehtojen määräyksiä. _19

20 Keskeiset energiatehokkuustoimenpiteet: Siirrytään kaukolämpöasiakkaiden mittausten etäluentaan vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Aloitetaan etäluettavien sähkömittareiden asennukset vuonna 2010, viimeiset asennukset tehdään vuoden 2012 aikana. Etäluennan edetessä siirrytään vuosittain tasatusta arviolaskutuksesta välittömään toteutuneen kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Teetetään energiakatselmukset omille lämmitetyille kiinteistöille vuonna Huomioidaan energiatehokkuus sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelussa ja käytössä. Huomioidaan energiatehokkuus tavara- ja palveluhankinnoissa sekä vuokraus- ja leasinghankinnoissa. Jatketaan energiansäästöneuvontaa asiakkaille ja sidosryhmille. Jatketaan sähköenergian kulutusmittareiden lainausta. Suunniteltujen toimenpiteiden avulla pyritään saavuttamaan sopimuksen mukaiset energiansäästötavoitteet vuoteen 2016 mennessä. Energiatehokkuuden ohjausryhmä vastaa toimenpideohjelman toteutuksen seurannasta ja päivittämisestä. Toteutetut toimenpiteet raportoidaan energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään vuosittain. Ympäristötavoitteet 2009 Toteutuma 2009 Toiminto Kunnossapito- ja huolto-ohjelman toteuttaminen 100 % 90 % Kaikki Kaukolämpöverkon häviöt < 8,5 % 8 % Kaukolämpöliiketoiminta Kaukolämpöverkon vuotovesikerroin < 0,8 0,4 Kaukolämpöliiketoiminta Kaukolämmön kokonaiskasvu 2,5 3,5 %/v 3 % Kaukolämpöliiketoiminta Öljystä/sähköstä kaukolämpöön 8 GWh/v 5 GWh Kaukolämpöliiketoiminta Biokaasukeskuksen perusparannus kesällä 2009 Toteutunut Kaukolämpöliiketoiminta Laskuttamaton puhdas vesi 1) < 15 % 13,5 % Vesiliiketoiminta Laskuttamaton jätevesi 2) < 40 % 25,7 % Vesiliiketoiminta Jätevesivuodot vesistöihin 3) < 500 m3/v 326 m³ Vesiliiketoiminta Sähköverkon häviöt < 3 % 2,7 % JE-Siirto Energiatehokkuussopimusten toimenpide-ohjelmien laatiminen Toteutunut JE ja JE-Siirto Puupolttoaineen käyttö 700 GWh vuonna GWh JE ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy (JYT) Puupolttoaineen osuus 1300 GWh vuonna 2010 Puunhankintasopimukset tehty JE, JYT ja Jyväskylän Voima Oy Toimistojätteen lajittelu 100 % Toteutunut Kaikki Avoin tiedottaminen ja palautteiden käsittely Kts. sosiaalinen vastuu Päävastuu JE Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö Kts. sosiaalinen vastuu Päävastuu JE 1) Vesiverkon vuotovesiä. 2) Viemäriverkon vuotovesiä maastosta verkostoon. Sisältää mm. sade- ja kuivatusvesiä. 3) Aiheutuvat pääasiassa sähkökatkoista ja putkirikoista. JE-yhtiöiden ympäristöohjelma ja toteutuma vuonna _20