VALTIONHALLINNON JOHDON PÄIVÄ Muuttuva Suomi ja hallinto muuttuvassa maailmassa Valtiosihteeri Stenlund: Suomi muuttuvassa maailmassa

Transkriptio

1 1 VALTIONHALLINNON JOHDON PÄIVÄ Muuttuva Suomi ja hallinto muuttuvassa maailmassa Valtiosihteeri Stenlund: Suomi muuttuvassa maailmassa Arvoisa Presidentti, Hyvät Valtionhallinnon johtajat, hyvät kollegat, Suomen itsenäisyyden juhlavuosi osuu kieltämättä vaikeaan kansainväliseen toimintaympäristöön. Sata vuotta sitten Suomen itsenäistymisen perusedellytyksiä oli oikea-aikaisten johtopäätösten tekeminen kaoottisen kansainvälisen toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Sadan vuoden aikana olemme yhä uudelleen joutuneet toteamaan, kuinka merkittävästi kansainvälinen asetelma vaikuttaa Suomen menestymisedellytyksiin. Oleellista on, että alati mietimme, miten asemamme vahvistuu tai heikkenee eri vaihtoehtoisten ratkaisujen myötä. Edessämme on iloa ja juhlahetkiä tarjoava Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuosi. Samalla se varsinkin UMn näkökulmasta katsottuna on meidän parasta ammattitaitoamme testaava epävarmuuksien ja yllätysten vuosi. Presidentti Niinistö puhui uudenvuodenpuheessaan "varjojen maailmasta". Itse olen käyttänyt merisäähän liittyvää vertausta: olemme paksun merisumun keskellä, mutta toisin kuin vaikkapa väylän valinnassa Merenkurkun kivikkoisessa saaristossa, niin ulkopolitiikassa voimme ja joudumme varautumaan vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin. Ennakoinnissa tämä sinällään kuuluu asiaan, tavoitteiden asettelussa se sen sijaan on kovin poikkeuksellista. Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump on vannonut virkavalansa ja uusi hallinto aloittanut työnsä ja olemme oppimassa varautumaan nopeisiin käänteisiin. Presidenttien Putin ja Trump yhteistyöhakuinen perusasenne on lähtökohtaisesti hyvä asia, johon liittyy kuitenkin kysymysmerkkejä. Yhteistyötä ja ehkä diilikin, mutta millä ehdoilla ja pelisäännöillä? ETYJ:n periaatteiden ja pelisääntöjen puitteissa ja kansainvälistä oikeutta kunnioittaen? Vai suoraviivainen intressidiili, America First ja Russkij Mir -ajattelun nojalla ja vielä Post Pravda -pelisäännöillä?

2 2 Jäävätkö pienet valtiot jalkoihin? Jääkö peräti EU sivustaseuraajaksi? Mitkä lopulta ovat Trumpin presidentiksi tulon vaikutukset suurvaltasuhteissa, eikä siis ainoastaan Yhdysvaltojen suhteissa Venäjään tai Kiinaan, vaan myös niiden keskinäisiin suhteisiin. Millaisia uusia jakolinjoja tai yhteisiä rintamia syntyy? Entäs jos diili epäonnistuu ja edessä on entistä pahempi välirikko? Kilpavarustelun kierteen riski olisi ilmeinen, ml. ydinaseiden osalta. Puhutaan siitä että, toisen maailmansodan jälkeen syntynyt maailmanjärjestys on rakoilemassa. Tässäkin muutosprosessien monimutkaisessa toimintaympäristössä Suomi painottaa monenkeskistä yhteistyötä. YK:lla on uusi dynaaminen ja uudistusmielinen pääsihteeri, Guterres. Pian saanemme nähdä miten Trumpin linja ilmenee YK:ssa, jossa Venäjälläkin on omat pyrkimyksensä ja Kiinan ambitiotaso mahdollisesti nousemassa. Suomelle kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on perusperiaate ja myös konkretiaa. Ketkä ovat tulevaisuudessa YK:ssa, erityisesti turvallisuusneuvostossa, kansainvälisten sääntöjen seuraajia ja yhteistyörakenteiden puolustajia? Ja ketkä niitä heikentämässä tai kyseenalaistamassa? Suuret odotukset kohdistetaan nyt Euroopan demokratioihin läntisten arvojen, kansainvälisen oikeuden ja universaalisten ihmisoikeuksien puolustajina. Varjojen maailmaan kuuluu autoritaarisuuden ihailun nousu eri puolilla maailmaa. Kansleri Merkel mainitaan liberaalin demokratian viimeisenä suurena johtajana. Hänen onnitteluviestinsä Presidentti Trumpille oli suorapuheinen muistutus demokraattisista arvoista, ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta taustasta riippumatta. Tarve oli ilmeinen näiden arvojen puolustajien tulisi koota voimansa niin Euroopassa kuin laajemminkin. Tässä on tehtävää pohjoismaillekin. Hyvä, oikeaaikainen reaktio oli esimerkiksi Presidentti Niinistön linjakas kommentti Presidentti Trumpin syrjivän maahantulopäätöksen johdosta. Suomen uusimman Nobel-palkinnon saajan Bengt Holmströmin huolestuneisuus liberaalin demokratian tulevaisuuden näkymistä hätkähdytti. Mieleeni tuli Urho Kekkosen kylmän sodan aikainen viesti Neuvostoliitolle: "Vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi jää perinteisen pohjoismaisen

3 3 kansanvallan pohjalle, jos Suomen kansan enemmistö näin tahtoo, niin kuin uskon." Tämä on vahva viesti myös hybridivaikuttamisen, tai peräti sodan, aikakaudella. Arvaamattomuuden aikana EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä on meille entistäkin tärkeämpää. Samalla EU:n toimivuuteen ja tulevaisuuteen liittyy monenlaisia kysymysmerkkejä. Brexit vähentäää EU:n painoarvoa, se on vain tunnustettava. Vuosi 2017 on monessa Euroopan maassa vaalivuosi. EU:n toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen on alkaneen vuoden merkittävimpiä tehtäviä. Jotkut puhuvat peräti eksistentiaalisesta vuodesta. Fuskataanko pois vuosikymmenten aikana vaivalloisesti rakennettua Euroopan yhteistyön fundamenttia? Joudumme tarkasti etsimään toimintatapoja ja tekemään ratkaisuja, jotka turvaavat Suomen kansainvälisen aseman eri vaihtoehtoisissa tilanteissa. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (kesä 2016) antaa työagendan, mutta joudumme käytännössä miettimään, miten eri tavoitteet ovat saavutettavissa muuttuvassa toimintaympäristössä. EU:n uusi globaalistrategia antaa yllättävätkin hyvät edellytykset EU:n vahvistamiselle turvallisuusyhteisönä ensimmäiset toimeenpanoaskeleet ovat lupaavia. Yhteistyön syventäminen Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa on Suomelle ensiarvoisen tärkeää: tässä korostan niin yhteistyön konkreetttista sisältöä kuin viiteryhmähyötyä. Kumppanuusyhteistyö Naton kanssa on tiivistynyt ja siitä on huolehdittava läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Yhteistyön syventäminen USA:n kanssa on edelleen keskeistä, muuttuneesta poliittisesta asetelmasta riippumatta UMI Soinin ensikeskustelu uuden hallinnon edustajien kanssa oli tärkeä askel. Suomen bilateraaliset Venäjä-suhteet on pidettävä kunnossa samalla tiedostaen että Venäjän laajemmat suhteet länteen eivät voi olla heijastumatta Itämeren ja Arktisella alueella. Tässä oli kokonaisuus joka edistää Itämeren alueen vakautta ja Suomen turvallisuutta. Venäjällä on edessään vaalikausi päättyen presidentinvaaleihin noin vuoden kuluttua; maa pyrkii sisäiseen vakauteen, ja samalla saamaan itselleen etuja muualla vallitsevasta yleisestä epäjärjestyksestä. Tässä kohdin on mainittava Ukraina, Krim ja Itä-Ukraina. Krimin haltuunotto 2014 oli vedenjakaja; raja muutettiin kansainvälistä oikeutta rikkoen. Venäjältä annettiin

4 4 ennakkovaroituksia joita lännessä kaikki eivät halunneet uskoa. Putinin federaationeuvostopuhe keväällä 2014 kertoi aikanaan olennaisen: Venäjän suuruuden palauttaminen. Myös Syyria on tässä yksi askel; ja Aleppo Groznyn mallin mukaan. Venäjä ei halua integroitua, mutta ei myöskään eristäytyä, eikä sitä pidä eristää. Venäjä haluaa kehittää euro-aasialaista vaihtoehtoa ja Shanghaiyhteistyötä. EU-Venäjä suhdenäkymään vaikuttavat monet epävarmuustekijät, on kuitenkin todettava, että varsinaisen kumppanuuden arvoperusta on laho. Yhteisiä intressejä on, ja EU pyrkii nykyoloissa valikoivaan yhteistyöhön. Minskin sopimuksen toimeenpano on EU:lle ja Suomelle edelleen keskeinen kysymys. Onnistuuko turvallisuuden palauttaminen, Itä-Ukrainan paikallisvaalit, desentralisaatio hallinnossa, raja-kontrollin palauttaminen Ukrainalle? Mitkä olisivat pakotenäkymät jos Minskin sopimus todetaan kuolleeksi kirjaimeksi? Mille perustalle rakennettaisiin uusi parempi EU-Venäjä-suhde? Elinkeinoelämän piirissä luottamus Suomen tarjoamaan investointiympäristöön on vahvistunut ja se näkyy jo investointipäätösten muodossa. Mutta taloudellisissa ulkosuhteissa työsarkaa riittää. Eri puolilla maailmaa globalisaation vastaiset asenteet ovat voimistuneet ja protektionistinen kierre kuuluu uhkakuviin. Avoimesta kaupasta riippuvainen Suomi joutuisi siitä kärsimään. Viennin merkitys Suomen kansantaloudessa näkyy parhaiten arvonlisäerittelyn avulla. Yllättävä tulos on, että peräti 64 prosenttia viennin arvonlisästä tulee EUmaiden ulkopuolelta ja meidän tärkeimmät vientimaat ovatkin Kiina ja Yhdysvallat. TTIP-sopimuksen kohtalo on meille iso asia ja mahdolliset EU:n ja Kiinan väliset kauppapoliittiset konfliktit saattaisivat pahasti haitata etujamme. Team Finland -toiminta hakee edelleen muotoaan. Rakenteita suunnitellaan toimijoiden kesken parhaillaan uusiksi. Konkreettiset vastaukset ulkomaan toimintojen kehittämisestä saataneen hallituksen puolivälin tarkastuksen yhteydessä. Tosiasia on, että kilpaileviin viiteryhmämaihin verrattuna Suomen valtio käyttää varsin vaatimattomia voimavaroja talousetujensa edistämiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Samalla kun Euroopan ulkopuoliset vaikeat markkinat ovat entistä tärkeämpiä taloudelliselle menestyksellemme. Kehitysrahoituksemme on leikattu hallitusohjelman mukaisesti. Se oli merkittävä toimenpide julkisen talouden tasapainottamiseksi. Samalla meidän on syytä tiedostaa sen vaikutukset. Meidän on entistä hankalampaa esiintyä

5 5 pohjoismaisessa viiteryhmässä kansainvälisessä kehityspolitiikassa. Vaikutusvaltamme YK-järjestelmässä heikkenee helposti. Meidän tulisi pystyä vastaamaan esim. ilmastomuutoksen torjuntaan ja rauhan rakentamiseen liittyviin rahoitusodotuksiin, esimerkiksi muuttoliikkeiden lähtö- ja transit-maissa, puhumattakaan humanitaarisesta avusta. Muuttoliikkeet ovat pysyvä ulkopoliittinen teema, ja niihin liittyy ilmastomuutos, väestönkasvu, terrorismin aiheuttama kaaos ja romahtavat valtiot. Muistuttaisin, että Turkki säilyy Euroopan vaikeana ja samalla välttämättömänä kumppanina; Suomella on Turkkiin hyvät ja pitkäaikaiset suhteet nähtäväksi jää miten ne on hyödynnettävissä nykyoloissa. Tilanne laajalla epävakaalla, kriiseistä ja konflikteista kärsivillä alueilla Afganistanista Nigeriaan vaikuttaa oleellisesti meidänkin turvallisuuteen. Tämäkin on turvallisuutemme lähialue. Pystymme vaikuttamaan erityisesti EU:n kautta, ja tästäkin syystä EU:n globaalistrategian tehokas toimeenpano on erittäin keskeistä. Meidän pitää tukea EU:n ulkopoliittista korkeaa edustajaa Federica Mogherinia ja kannustaa häntä sellaiseen toimintaan, joka tekee hänestä ja EU:sta keskeiseksi toimijaksi erilaisten kriisien ja konfliktien käsittelyssä. Informaatiovaikuttamisen yleistymisen myötä viestintätehtäviä voi osua eteemme milloin tahansa nopealla toiminnalla estetään usein isompia vahinkoja. Liittyen maahanmuuttoon on UM:n viestintäosasto sosiaalista medioita hyödyntäen levittänyt tietoa Suomen oikeista oloistamme ja turvapaikkasaannin todellisista edellytyksistä muuttoliikkeiden lähtömaissa. Näin on onnistuneesti vastattu eduskunnan odotuksiin. Hyvät kuulijat Tuore amerikkalaisen hallinnon puolelta julkaistu strateginen tutkimus, National Intelligence Councilin (NIC) julkaisema globaalitrendit raportti, NIC: GLOBAL TRENDS 2017 PARADOX OF PROGRESS viittaa edistyksen paradoksiin, jolla on maailmassa kaksi puolta: (1) informaatioajan saavutukset ovat avanneet ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kasvattaen samalla vaaratekijöitä. (2) Nuo samat riskejä lähitulevaisuudessa luovat trendit synnyttävät myös mahdollisuuksia löytää parempia ja kestävämpiä pitkän aikavälin ratkaisuja. Tämä ristiriitainen asetelma ei sinällään ole maailman historiassa ainutkertainen tilanne.

6 6 NIC:n mukaan keskeisimmät globaalitrendit, jotka muokkaavat tulevaa toimintaympäristöä ovat (1) rikkaat vanhenevat, mutta köyhät eivät: tämä johtaa erilaisiin yhteiskunnan paineisiin ja kansainväliseen siirtolaisuuteen. (2) Globaalitalous on muutoksessa: Lyhyellä aikavälillä globaali talouskasvu on heikkoa, mikä luo erilaisia poliittisia paineita. (3) Teknologinen edistys kiihtyy, mutta kehitys aiheuttaa talouden murroksia ja yhteiskunnallisia haasteita. (4) Aatteet ja identiteetit perustuvat yhä useammin poissulkemiselle. (5) Hallinto eri tasoilla vaikeutuu, (6) konfliktien luonne on muutoksessa ja (7) ilmastomuutos, ympäristö sekä terveyskysymykset vaativat huomiotamme. NIC:n mukaan nämä trendit yhdistyvät toisiinsa ennennäkemättömällä nopeudella, mikä tekee hallinnosta ja yhteistyöstä vaikeampaa ja muuttaa vallan luonnetta ja koko globaalia maisemaa. Merkityksellisten toimijoiden määrä lisääntyy niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisesti. Yhteiskuntien sisällä poliittinen järjestys pysyy häilyvänä ja jännitteet korkealla odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Kansainvälisesti Yhdysvaltojen rooli NIC:n arvion mukaan pienenisi ja toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälinen järjestelmä saattaisi muuttua. Voimaan perustuvat alueelliset kontrolliyritykset kasvavat, mutta ovat tuomittuja epäonnistumaan. NIC:n johtopäätöksenä on, että riskejä luovat trendit merkitsevät samalla mahdollisuuksia löytää parempia ja kestävämpiä pitkän tähtäimen ratkaisuja pitkällä aikavälillä. Keskeistä menestykselle on NIC:n mukaan resilienssin eli kriisinsietokyvyn vahvistaminen muutoksia hyödyntäen, ei yrittämällä estää niitä. Itse asiassa työntekijöiden jatkuva kouluttautuminen ja oppiminen suojaavat heitä työttömyydeltä ja se vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä sekä taloudellista tuottavuutta. Kommunikaatioteknologia mahdollistaa läpinäkyvyyden lisäämisen hallinnossa mikä puolestaan kasvattaa luottamusta ja vähentää korruptiota. Investoinnit dataan, toimintatapojen mallintamiseen ja keskeisten tukijärjestelmien valvontaan voivat tehostaa hallintaa ja näin nostaa yhteisöjen ja ympäristön resilienssiä. Lista on meille suomalaisille tuttu. Myös NIC:n raportin perusteella on selvää että Suomelle muuttuvassa maailmassa jatkossakin olennaista vahvistaa toimia muuttoliikkeiden perussyiden ja hauraiden valtioiden osalta. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet pysyvät lähtökohtanamme vaikka niihin liittyisi kysymysmerkkejä. Vaikuttavuutta tulisi saada konfliktinhallintaan

7 (vaikka EU olisi Brexitin heikentämä) ja sääntöpohjaisen toiminnan vahvistaminen on entistä tärkeämpi painopiste, ja kriisinkestokyvyn vahvistaminen tärkeää. Näin voimme kohdata merisumussa niin protektionismin haitat kuin hybridiriskit (esim. kyberhyökkäykset, informaatiovaikuttaminen, ja tahalliset muuttoliikkeet). 7