Pienasuntoja tarvitaan lisää myös Järvenpäässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienasuntoja tarvitaan lisää myös Järvenpäässä"

Transkriptio

1

2 2 METRIUK Toimitusjohtaja Veikko imunaniemi: Pienasuntoja tarvitaan lisää myös Järvenpäässä Viime vuosikymmenien aikana valtion lainoittaman vuokra-asuntorakentamisen huonetilaohjelmien pääpaino on kohdistunut lapsiperheiden tarpeisiin. Pääosin huoneistopohjat ovat väljiä, huoneistokoot suurehkoja ja pienasuntojen määrä on vähäinen. Pienasuntojen määrä on Mestariasuntojen vuokraasuntokannasta alle puolet. Huoneistomallien suunnittelua ovat ohjanneet myös viranomaismääräykset ja ohjeet. Joissakin tapauksissa ohjeita on myös tulkittu virheellisesti määräyksiksi, mikä on johtanut osittain epäkäytännöllisiin huoneistomalleihin. Rakentamiskustannuksia on myös pyritty säästämään rakentamalla talotyypit sellaisiksi, että esimerkiksi hissien rakentaminen on pystytty välttämään. Yksinäisten ja pienperheiden asuntohakemusten määrä on lisääntynyt viime vuosina runsaasti vuokraasuntomarkkinoilla ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Vuokra-asuntojen kysyntä kohdistuu yhä enemmän pienasuntoihin ja tarjolla olevat perheasunnot eivät kaikissa tapauksissa tyydytä asunnonhakijoiden tarpeita. Koska alhaiset tulorajat vaikuttavat aravalainoitetun asunnon saamiseen, ei perheellä jossa molemmat vanhemmat ovat työelämässä, ole mahdollisuutta hakea valtion lainoittamaa vuokra-asuntoa. Osaksi kysyntä tilanteeseen on vaikuttanut myös alhainen korkotaso, mikä on antanut yhä useammalle mahdollisuuden hankkia omistusasunnon. Nykytilanne kuvaa joiltain osin viime vuosikymmenen vaihdetta, jolloin omistusasuntojen kysyntä vilkastui, koska velkarahaa sai helposti. Yhdeksänkymmentä luvun puolessa välissä oltiin tilanteessa, jossa useat asuntojen omistajat joutuivat luopumaan asunnostaan liian suuren velka- ja korkotaakan takia. Tämä johti vuokra-asuntojen kysynnän kasvamiseen. Näköpiirissä ei ole vastaavaa tilannetta, mutta tämä seikka on hyvä tiedostaa. Ympäristöministeriössä mietitään parhaillaan tulorajojen poistamista valtion lainoittamissa asunnoissa. Tämä toimenpide on omiaan tervehdyttämään perheasunto vääristymää valtion tukemissa asuntokohteissa. suntojen haluttavuus Mestariasunnoissa on pysynyt ennallaan ja asuntohakemuksien määrä on ollut jopa lievässä kasvussa. Ongelmana on vain se, että kysyntää vastaavia pienasuntoja ei ole riittävästi tarjolla. Tämä sama ongelma on useilla pääkaupunkiseudun vuokrataloyhtiöillä ja myös muualla uomessa. Mestariasunnoissa tähän kysyntätilanteen muutokseen tullaan vastaamaan rakentamalla lisää pienasuntoja ja joissakin tapauksissa voi tulla kysymykseen myös suuren perheasunnon muuttami- METRIUK Julkaisija: Järvenpään Mestariasunnot Oy ibeliuksenkatu 15 B, PL Järvenpää Päätoimittaja: Veikko imunaniemi Toimitussihteeri:Pentti Virtanen sähköp. Toimituskunta (pressiryhmä): Puheenjohtaja: Juha Ikonen ihteeri: Merja Uusi-Kyyny, Jari Hellgren ja Paul Lindholm Taitto: Tuusulanjärven Viikkouutiset / Nina laranta Paino: Riihimäen kirjapaino Painos: kpl nen kahdeksi pienasunnoksi. Myös hissien rakentaminen hissittömiin taloihin on aloitettu. Kiinteistöjen korjaustarpeiden määrä kasvaa ikääntymisen myötä. Korjaustarve näkyy varsin hyvin peruskorjaamattomissa, yli kaksikymmentä vuotta vanhoissa kiinteistöissä. Korjaustarvetta on kertynyt niin ulkovaipoissa, huoneistojen pintarakenteissa, kalusteissa kuin talotekniikoissa. Jos näitä korjaustarpeita varten ei ole kerätty varoja ennakkoon on kustannukset katettava kokonaisuudessaan lainarahoituksella. Tyypillisesti ennakkoon kerättyjä varoja on vain harvoissa yhtiöissä. Mestariasunnoissa korjausrahaa on kerrytetty jo muutaman vuoden ajan ja useat korjaushankkeet pystytäänkin rahoittamaan ilman velkarahoitusta. Laajoja perusparannuksia pyritään välttämään jatkuvalla kunnossapidolla ja peruskorjauksilla. uuremmat perusparannukset kustannetaan valtion tukemilla korkotukilainoilla. ravalainojen lainaehdot ovat olleet kovan kritiikin kohteina, eikä suotta. Tähän kritiikkiin valtio on vastannut parantamalla lainaehtoja ja lainojen korkotasot lähenevät jo markkinakorkoja. Tämä parannus vaikuttaa niin uustuotannon kuin perusparannusrakentamisen määrän kasvuun. Vakaat valtion tukemat rahoitusmallit tulevat olemaan myös tulevaisuudessa vahvasti mukana asuntomarkkinoilla. Mestariasuntojen talousarvio- ja vuokranmääritys ovat valmistuneet tulevalle vuodelle. Hoitokuluvuokrien tarkistukseen vaikuttivat kiinteistöpalveluiden, kunnossapidon ja korjaustoiminnan kustannusnousu. Toisaalta aktiivinen ja positiivinen asukas- ja talkootoiminta ovat osaltaan hillinneet hoitokustannusnousua. Kustannussäästöjä ovat tuoneet myös veden ja energian osalta vesikaluste- ja energiansäätötoimenpiteet. Lainojen kokonaishoitokulut pysyvät tulevana vuotena ennallaan vaikka lainoja tullaan lyhentämään enemmän kuin tämän vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan pääomakulujen tasaus sekä pitkäjänteinen ja onnistunut lainasalkkujen hoito. Talousarviot käsiteltiin asukashallituksessa, talokohtaisissa asukastoimikunnissa ja yhtiön hallituksessa. Vuokria tullaan nostamaan keskimäärin 0,26 eur /m2/kk, mikä on noin 3,2 % enemmän kuin tämän hetkinen vuokra. Keskivuokraksi muodostuu 8,29 euroa asuinneliötä kohden. sukashallituksen ja sen ryhmien sekä asukastoimikuntien työskentely on ollut rakentavaa ja yhteistoiminta henkilökuntamme kanssa vakiintumassa. Toiminnan hedelmistä saavat nauttia kaikki asukkaamme myös tulevaisuudessa parempina asumisoloina. Yhteistyökumppanimme ovat myös mukana kehittämässä Mestariasukkaiden asumismukavuutta. Tämän kehityssuunnan tiennäyttäjänä on Mestariasuntojen ammattitaitoinen ja innostunut henkilökunta, joista toimitusjohtaja voi olla ylpeä. Toivotamme hyvää ja rauhallista Joulua meiltä kaikilta Teille kaikille! Huolehdithan itsesi ja läheistesi turvallisuudesta myös Joulun aikaan Illat pimenevät ja kynttilät luovat tunnelmaa. Tulipaloja syttyy tilastojen mukaan joulun alusviikolla ja joulupyhinä enemmän kuin minään muuna aikana vuodesta. On kuitenkin muistettava huolehtia turvallisuudesta. Kynttilöitä ja tuikkuja poltetaan palamattomalla ja kuumuutta kestävällä alustalla. Tuikut on syytä asetella alustalle vähintään viiden senttimetrin päähän toisistaan. Tärkeää on myös, ettei palavia kynttilöitä tai tuikkuja sijoiteta minkään helposti syttyvän lähelle. Kynttilää ei pidä polttaa myöskään television päällä, eikä kynttilöiden päälle saa pudottaa ylimääräisiä esineitä kuten tulitikkuja. Palavia kynttilöitä ja tuikkuja ei saa koskaan jättää Miksi vuokrat aina nousee? Mestariasunnoissa vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki kiinteistöön kohdistuvat kulut on katettava vuokratuotoilla. Kiinteistöihin kohdistuu kymmeniä kustannustekijöitä ja poikkeuksetta nämä kustannukset nousevat vuosittain. Kaikki nämä kustannusnousut on myös katettava vuokratuotoilla. Miksi yhteissaunan lämpötila on niin alhainen, että kunnon löylyjä on mahdoton saada? Kiinteistön yhteissaunojen lämpötila säädetään niin, ilman valvontaa! Jos kynttilä syttyy liekehtimään, se sammutetaan tukahduttamalla. Ulkotulet eivät sovellu parvekkeelle! Ulkotulet kuuluvat nimensä mukaisesti ulos. isällä niitä ei pidä käyttää, ei myöskään parvekkeella tai kuistilla. Vaarallisimmillaan ulkotulet ovat silloin, kun ne sijoitetaan muovisten pihakalusteiden päälle. Palavien ulkotulien pitää olla vähintään metrin päässä palavista materiaaleista, kuten rakennuksista, aidasta tai muista rakenteista. Ulkotulia ei myöskään pidä polttaa sateella roiskumisvaaran takia. Rauhallista ja Turvallista Joulua! sukashallitus Väestönsuojelutyöryhmä että se tyydyttäisi tasapuolisesti kaikkia asukkaita. sukastoimikunta voi ottaa kantaa saunan lämpötilaan ja tehdä siitä päätöksen. Tämän jälkeen lämpötila säädetään haluttuun tasoon. Olen juuri muuttanut Mestariasuntojen asuntoon, miten voin päästä mukaan asukastoimintaan? Vuosittain kaikissa taloissa pidetään asukkaidenkokous. sukkaidenkokoukseen kutsutaan mukaan kaikki talon asukkaat ja sen kutsuu koolle asukastoimikunta. sukkaiden kokouksessa valitaan talolle asukastoimikunta.

3 M E T R I U K 3 Järvenpään kaupungin joukkue souti ulkavalla mestareina ulkavan suursoudut järjestettiin :nnen kerran. Perinteestä on tullut maailman suurin soututapahtuma ja Partalansaaren kiersi tänä vuonnakin noin soutajaa. Järvenpään kaupungin joukkue osallistui klo lähtevään ns. yösoutuun, jossa olikin tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia eli 204 kirkkovenettä. Kaupungin joukkue osallistui ulkavan 65 km:n soutuun jo 13. kerran ja soutuneuvoksen arvonimen on ansainnut jo useampikin henkilökunnasta. Tänä vuonna joukkue souti Järvenpään Mestariasunnot Oy:n sponsoroimissa paidoissa, joissa luki METRI Järvenpään kaupungin joukkueeseen kuuluivat: Jari lanko (4.kerta), Tom Granberg (9.), Kirsi Haapaniemi (2.), Tero Hallia (5.), Riitta Jussila (4.), Mikko Karvonen (2.), Pentti Kurula (6.), Riitta Laurinen (9.), Hannu Mäkinen (2.), Tuula outuneuvosten on helppo hymyillä. Keskellä uusi soutuneuvos Taru alonen, oikealla soutuneuvos Tuula Pokkinen, vasemmalla soutuneuvos Pirjo Piironen. Järvenpään kaupungin joukkue lähdössä 65 km matkalle Mestariasuntojen paidoissa. Pulkkinen (4.), ija Ruohonen (5.), Keijo Räsänen (3.), nssi aarinen (6.), Taru alonen (10.), Mika Yrjänäinen (1.) Joukkue oli harjoitellut Tuusulanjärvellä toukokuun puolivälistä alkaen kaksi kertaa viikossa kaupungin omalla kirkkoveneellä. Lisäksi jokainen oli hankkinut peruskuntoa itse parhaimmaksi katsomallaan tavalla rehkien ja/tai rentoutuen. outajat olivat aloittaneet myös nestetankkauksen joukkueen vetäjän Taru alosen hyvien ohjeiden mukaan jo pari päivää ennen soutua. Valmistautumisesta huolimatta naissoutajia jännitti edessä oleva koitos pitkän automatkan aikana, mutta miessoutajat osasivat suhtautua asiaan sitäkin rennommin. Onneksi ilma oli melko tyyni eikä pelätty ukkoskuurokaan osunut kohdalle. Tunnelma veneessä oli alusta alkaen rento ja iloinen, vaikka jokainen souti koko ajan tosissaan. uurin kiitos tunnelmasta kuuluu ehdottomasti parhaalle mahdolliselle perämiehelle Tom Granbergille, joka jaksoi kannustaa jokaista erikseen ja välillä naurattaa niin, että tahti meinasi seota. Hän esitti myös soutajien toivemusiikkia jopa swahilin kielellä ja muisti esimerkillisesti huolehtia myös omasta nestetankkauksestaan. Ei siis mikään ihme, että Tom Granberg valittiin ulkavan ulkavan paras perämies Tom Granberg. parhaaksi perämieheksi soudun päätteeksi. Tero Hallia ja Mikko Karvonen aloittivat tahtiairoissa mallikkaasti ja puolen välin jälkeen tahdin määräsivät Hannu Mäkinen ja Jari lanko yhtä vauhdikkaasti. Joukkueen vauhti tuntuikin vain kiihtyvän loppua kohti, vaikka voimat alkoivat olla vähissä. Ilmeisesti sisun ja mahtavan yhteishengen avulla joukkue venyikin ennennäkemättömään loppukiriin ja ohitti vielä loppumetreillä muutaman veneen. 65 km matkan soutuajaksi joukkue sai oudun jälkeen joukkue paranteli kipeitä lihaksiaan yhteissaunassa hunajan avulla. Todella rentouttava oli myös palomiesten omintakeisen hauska iltaohjelma mökillä. Mökillä juhlittiin myös mainion vetäjämme Taru alosen soutuneuvoksen arvonimeä, joka ansaitaan 10. soutukerran jälkeen. Myös nssi aarinen ja Pentti Kurula saavuttivat kuudennen kerran jälkeen suurmestarin nimityksen. outu vaati sen verran voimia ja yhteistyötä, että jokaista soutajaa voidaan pitää tavallaan mestareina. Pajalan paikoitusalueelle uutta ilmettä Paikoitusalue pysäköinninvalvonnan piiriin Pajalan paikoitusalue sai uutta ilmettä perusparannustoimenpiteillä. Paikoitusalueen sorapinta muutettiin asvaltiksi ja viheralueet uudistettiin. Paikoitusalueella on yhteensä 271 autopaikkaa. Paikoitusalue on Mestariasuntojen lisäksi VVO:n ja kolmen asunto-osakeyhtiön käytössä. Pajalan paikoitusalue tulee Järvenpään kaupungin pysäköinninvalvonnan piiriin. Kaupungin lakimies Esko Nuutinen, pysäköinninvalvoja Helena Viljanen sekä Mestariasunnoista projektipäällikkö ntti Räty ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen käyvät läpi pysäköinninvalvonnan järjestelyjä.

4 4 METRIUK Pihaleikkivälineet katselmoitu Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöissä Kuluneen syksyn aikana tarkastettiin kaikkien Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöjen pihaleikkivälineiden kunto. EN-turvastandardit eivät vaadi vanhojen leikkivälineiden muuttamista uusien standardien mukaisiksi, mutta harkintaa käyttäen leikkikenttien vanhat välineet saadaan standardit täyttäviksi uusimalla komponentteja. Leikkikenttien säännöllisen huollon ja ylläpidon merkitys turvallisuuden kannalta on hyvin suuri. Mestariasunnot haluaa omalta osaltaan olla minimoimassa leikkivälineissään mahdollisesti tapahtuvia tapaturmia. Turvastandardien pääkohtia Leikkivälineiden raot ja Leikkivälineet hiekkalaatikkoa myöten ovat kovassa käytössä Pajalantie 39:ssä. Kuvassa Tarja Leino hoidokkeineen. rakenneosien väliset kulmat on suunniteltava niin, ettei lapsen sormi, pää tai muu vartalo mahdu niistä läpi. ikuisten tulee päästä auttamaan lasta välineessä kaikissa tilanteissa. Uudet standardit antavat selkeät ohjeet eri leikkivälineiden turva-alueista sekä alustamateriaaleista. Vierekkäisten leikkivälineiden turva-alueet voivat harkinnan mukaan leikata toistensa sektoreita. Valtaosa leikkipaikoilla tapahtuvista onnettomuuksista johtuu puutteellisista tuoterakenteista, turva-alueista ja alustamateriaaleista. Leikkivälineen mittojen ja vaikeusasteen on oltava käyttäjiksi määritellylle ikäryhmälle sopiva. ikuisten ei tulisi koskaan nostaa lasta leikkivälineeseen, johon hän ei omilla kyvyillään pääse. Leikkivälineiden materiaaleihin on turvastandardeissa pantu myös paljon painoa. Puuosista ei saa irrota tikkuja, metalliosien tulee olla säänkestäviä, synteettisten materiaalien tulee olla ultraviolettisäteilyä kestäviä. iinä joitakin esimerkkejä. Katselmuksessa havaittuja ongelmia Yleisimmät puutteet kiinteistöjen leikkialueilla koskivat alustamateriaalia. oraa oli turva-alueilla monin paikoin aivan riittämättömästi tai ei juuri ollenkaan. Kaikki nämä puutteet on nyt tiedossa ja viimeistään ensi kevään aikana ne korjataan. lustamateriaalina voi olla kaarnaa, haketta, Joillakin materiaaleilla, kuten nurmikolla, on jonkin verran iskua vaimentavia ominaisuuksia ja kokemus on osoittanut, että jos nurmikko on hyvin hoidettu, se on tehokas materiaali aina 1 m putoamiskorkeuteen asti. Tämä kuva on Pellonkulmantie 6. hiekkaa, soraa tai vartavasten leikkikenttävälineisiin valmistettua materiaalia. Hiekan raekoko tulee olla 0,2 2 mm ja soralla 2 8 mm. orassa ei saa olla liete- tai saviaineksia. Joissakin kohteissa tuli vastaan leikkivälineissä puuosia, jotka olivat sen verran kuluneita, että niistä saattoi irrota tikkuja. Ne ovat vaarallisia esimerkiksi liukumäen liukukaiteessa. Metalliosissa oli myös paikoin kuluneisuutta ja ruosteisuutta, mutta suurin osa korjattavissa olevia. Keinuja tulee jossain paikoin korottaa, sillä maavara tavallisen keinun osalta on lepotilassa oltava vähintään 35 cm ja autonrengasistuimella varustetun keinun osalta 40 cm. Ongelmat ja puutteet kokonaisuudessaan olivat jokseenkin pieniä. Tästä on hyvä säännöllisin katselmuksin ja huolloin edetä kohti EN-turvastandardit täyttäviä vaatimuksia. Teksti: rimo Manninen Viel ä ehdit tekem ää n pieni ä suolaisia ja makeita herkkuja itsellesi tai yst ä v ä lle lahjaksi. Mik äli kinkusta j ää j äljelle jotakin, siit ä teet herkullisen kinkkumarinadin vaikka uuden vuoden juhliin. Yrttisinappi 1 ps (á 35 g) sinapinsiemeniä 3 rkl vettä 2 dl vispikermaa 1 dl sinappijauhetta (Colmans) 1 dl sokeria 1 dl juoksevaa hunajaa 2 kananmunaa 1/2 dl yrttiviinietikkaa (Rajamäki) 1 tl rosmariinia 2 tl timjamia 2 tl meiramia Keitä sinapinsiemeniä vedessä, kunnes ne ovat imeneet kaiken nesteen. Kiehauta kerma. ekoita sinapinsiemenet, sinappijauhe, sokeri ja hunaja keskenään kattilassa ja lisää joukkoon kiehuva kerma. Riko kananmunien rakenne ja sekoita haaleaan sinappiseokseen. Lämmitä seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Jäähdytä hieman ja lisää viinietikka ja mausteet. nnostele jäähtynyt sinappi pieniin purkkeihin (noin 4 kpl) ja säilytä viileässä. Hunajamarinoidut valkosipulinkynnet valkosipulia Marinadi: 1 1 /2 dl vettä 1 1 /2 dl etikkaa 1 rkl suolaa 1 dl hunajaa 1 dl oliiviöljyä 1/2 sitruunan mehu 3 tl rosepippuria tai 1 rkl chilipalkoja viipaleina muutama oksa tuoretta rosmariinia Mittaa kattilaan vesi, etikka ja suola. Keitä kuorittuja valkosipulinkynsiä liemessä viisi minuuttia. Nosta kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon hunaja, oliiviöljy ja mausteet. Jaa valkosipulinkynnet puhtaisiin lasipurkkeihin ja kaada päälle lientä. ulje tiiviisti ja anna marinoitua jääkaapissa muutaman päivän ajan. Marinoitua kinkkua 1 l joulukinkkua suikaleina Marinadi: 1/2 dl öljyä 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna 2 sipulia ohuina suikaleina 2 dl paprikaa pieninä kuutioina ripaus jauhettua tai tuoretta chiliä 1 dl kivettömiä oliiveja ohuina suikaleina 2 dl tomaattimurskaa 2 rkl balsamietikkaa suolaa vastajauhettua mustapippuria 1 dl tuoretta korianteria hienonnettuna Valmista marinadi. Kuullota sipulit öljyssä pehmeiksi. Lisää paprikat, chili ja oliivit. ekoita joukkoon tomaattimurska. Mausta balsamietikalla, suolalla ja pippurilla. Jäähdytä seos. ekoita joukkoon kinkku ja korianteri. nna maustua huoneenlämmössä noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Dajm 1/2 dl jauhettuja manteleita tai pähkinöitä 2 rkl vehnäjauhoja 2 rkl voita 2 rkl siirappia 1 dl sokeria 1 rkl kaakaojauhetta 175 g maitosuklaata ekoita suklaata lukuunottamatta kaikki aineet kattilassa ja keitä keskilämmöllä koko ajan sekoittaen minuuttia. Levitä seos öljytylle leivinpaperille. nna jähmettyä noin 10 minuuttia. ulata suklaa vesihauteessa ja levitä se jäähtyneen massa päälle. nna suklaan jähmettyä kunnolla ennen paloittelua.

5 M E T R I U K 5 Järvenpää rakentaa ja huolehtii kaupunkilaisten peruspalveluista Kaupungin talous ensi vuonna tasapainossa vuonna 2005 synkkenevää Talousjohtaja Pekka Heikkinen Kaupungin taloussuunnitelma ja ensi vuoden talousarvio tulee valtuuston käsittelyyn ibeliuksen syntymäpäivänä uunnitelman ja talousarvion valmistelu perustuu valtuuston toukokuussa hyväksymään kaupunkistrategiaan ja talouskehykseen. Valtuuston vuodelle 2004 asettamat tavoitteet on pääosin sisällytetty talousarvioehdotukseen. Vuosikatteen tasoon ja investointien tulorahoitukseen liittyvät tavoitteet toteutuvat ehdotuksessa ja kaupungin talous on tänä ja ensi vuonna tasapainossa. Vuosi 2005 tulee olemaan taloudellisesti vaikea, sillä verotulojen kasvu näyttää lähes pysähtyvän ja samanaikaisesti Järvenpään muille kunnilla maksaman verotulotasauksen kasvu alentaa valtionosuuksien kertymää. Kaupunki on tänä vuonna käynnistänyt useita prosesseja, joilla varaudutaan tulokehityksen heikkenemiseen ja haetaan keinoja rahoitusaseman asteittaiseen parantamiseen. Verotuloarviota tälle vuodelle jouduttiin syyskuun alussa pienentämään mutta menojen tarkistuksen sekä eräiden budjetoimattomien tulojen ansiosta tämän vuoden vuosikate ja tulos saatiin noin 2 milj. euroa paremmaksi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen arviointi jatkuu ensi vuonna ja sen tueksi on käynnistetty useita kehittämishankkeita. Käyttömenojen arvioidaan ensi vuonna kasvavan 4,8 % tämän vuoden tarkistettuun talousarvioon verrattuna. Kasvu on Järvenpään verrokkikuntien keskimääräistä tasoa, mutta nopeampaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Lukion toiminta vakiintuu uusissa tiloissa ja koko tekninen toimiala muuttaa tänä vuonna hankittuihin tarkoituksenmukaisiin toimitiloihin. Hammashuollon toimintaa kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa ja palvelujen tarjontaa parannetaan perustamalla vuoden 2004 lopulla uusi hammashoitoyksikkö, johon tulee kolme työparia. Toimialoille esitetään perustettavaksi 33 uutta vakanssia. Osa niistä on määräaikaisten vakinaistamisia ja muita järjestelyjä, ja henkilöstön nettolisäys on 15,5. Kaupunki käyttää tänä vuonna investointeihin noin 23 milj., eli ennätyksellisen paljon. Lukua kasvattivat ennen kaikkea lukion rakentaminen sekä toimitilojen hankinta tekniselle keskukselle. Koulujen peruskorjaukset jatkuvat suunnitelmakaudella: Kartanon koulun peruskorjaus ja laajennus on käynnissä, Yhteiskoulun peruskorjauksen ja laajennuksen rakennustyöt alkavat ensi vuonna ja aunakallion koulun vanhojen rakennusten uusimisen suunnittelu käynnistyy vuonna Ensi vuonna laajennetaan Pehtoorin päiväkotia ja Haarajoen päiväkoti rakennetaan suunnitelman mukaan vuosina Kunnallistekniikan peruskorjaukseen ja rakentamiseen käytetään keskimäärin 6 milj. /vuosi. uunnitelmakauden suurimpia rakentamiskohteita ovat Haarajoen, Nummenkylän ja Mikonkorven kunnallistekniikka. Myytävien pientaloalueiden kunnallistekniikkaan on varattu noin euroa/vuosi. Kaupungin toimintayksiköiden välisiä ja ulospäin suuntautuvia tietoliikenneyhteyksiä parannetaan laajentamalla valokaapeliverkostoa yhteensä 32:een uuteen toimintayksikköön. Nopean verkon piiriin saadaan tällä tavoin useimmat koulut, terveyskeskukset, päiväkodit ja muut palvelupisteet. Investointien kokonaismäärä kaudella on keskimäärin 14 milj. /vuosi. Vuoden 2004 investoinneista noin 51% voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Lainamäärä kasvaa ensi vuonna noin 6,3 milj. ja vuoden lopussa lainoja on noin 1000 euroa/asukas. Rahoituslaskelman mukaan lainamäärä kasvaa vuoden 2006 loppuun mennessä 1325 euroon/asukas. Lainamäärän kasvu on hitaampaa kuin viime vuonna arvioitiin ja toimintajärjestelmiä kehittämällä haetaan keinoja, joilla velkaantuminen voitaisiin lähivuosina pysäyttää. Mestariasunnot on olennainen osa kaupungin palvelukokonaisuutta Järvenpään Mestariasunnot Oy on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jolla on tällä hetkellä lähes 1500 vuokra-asuntoa kaupungin alueella. Kaupungin asunto-omistusta on viime vuosina koottu yhteen fuusioimalla useita erillisiä kiinteistöyhtiöitä Mestariasuntoihin. Näin on saatu riittävän kokoinen yksikkö, jota on mahdollista hoitaa ja jota hoidetaan taloudellisesti. Vuokra-asuntojen tuotanto ja ylläpito on jäänyt yhä enemmän yleishyödyllisten rakennuttajien sekä kaupunkien ja kuntien vastuulle. Vakuutusyhtiöt ja mm. ammattiliitot, jotka aiemmin olivat merkittäviä vuokraisäntiä, ovat viime vuosina luopuneet vuokraasunnoistaan. Myös valtio on tavallaan kaihtanut vastuutaan pitämällä asuntorahoituksen korkotason niin korkeana, että monet kuntien omistamat yhtiöt, Mestariasunnot mukaan lukien, ovat muuttaneet aravalainoja alempikorkoisiksi pankkilainoiksi. Tässä yhteydessä kaupunki on tullut valtion sijaan riskinottajaksi takaamalla konvertoitavat lainat. Kaupunki osallistuu myös asuntojen perusrahoitukseen, sillä se on sijoittanut Mestariasuntoihin osakepääomana noin euroa ja antanut yhtiölle pitkäaikaisena, ns. kolmoissijalainana noin 5,2 milj.. Vuokra-asuntotuotannon rahoitusrakenne perustuu uomessa pääosin vieraaseen pääomaan ja asukkaat maksavat vuokrissaan hoitokulujen lisäksi pitkällä juoksulla nämä pääomakulut. Kaupungin keskeinen voimatekijä on hyvin toimivat asuntomarkkinat. Niissä tärkeänä toimijana on Järvenpään Mestariasunnot Oy. Yhtiö huolehtii mallikelpoisesti asuntojen hoidosta ja ylläpidosta ja pyrkii pitämään vuokrat asukkaille kohtuullisina. Peruskorjaustoiminnalla asunnot pidetään asianmukaisessa kunnossa ja yhtiö suunnittelee myös uusien asuntojen rakentamista. Pekka Heikkinen Talousjohtaja Järvenpään kaupunki Kotivakuutus tärkeä turva vuokralaiselle Laaja kotivakuutus kattaa äkillisiä ennalta arvaamattomia vahinkoja (mm. erilaisia rikkoutumiset, palot, murrot, varkaudet ja vuotovahingot jne.). Vuokralaisen intressi ko. vakuutusyhdistelmän ottamiseen on siis ensisijaisesti omalle irtaimistolle mahdollisesti sattuvat vahingot. Kiinteistön vakuutus ei korvaa vuokralaisen irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa. Tämän lisäksi mikäli asunto-osakeyhtiössä sattuu esimerkiksi palo- tai vuotovahinko yläkerran huoneistossa, niin kiinteistölle otettu täysarvovakuutus ei korvaa mikäli alakertalainen joutuu esimerkiksi muuttamaan kuukausiksi pois vuokraamastaan asunnosta. inoastaan vuokralaisen oma henkilökohtainen koti-irtaimiston kotivakuutus kattaa näitä ylimääräisiä muutto ja asumiskustannuksia tiettyyn rajaan saakka. Palovahinkoja sattuu tosin harvemmin, mutta erilaiset vuotovahingot ovat hyvinkin yleisiä. Oma kaverini joutui juuri muuttamaan omasta asunnostaan neljäksi viikoksi pois, koska 300 litran akvaario rikkoontui. Kiinteistön vakuutuksen piikistä meni niin laminaattilattia, kuivaukset sekä oman että alakerran asunnon suhteen, mutta muuttofirman laskut ja vuokrakulut muualle. Toinen intressi vuokralaiselle on, että vastuuvakuutus kattaa ns. tuottamuksellisia vahinkoja. Lapset saattavat esim. laskea naapurin auton konepellillä liukumäkeä ja nämä vahingot kuuluvat vain vastuuvakuutuksen piiriin. Eli alle 12-vuotiaan tahallisetkin vahingonteot korvataan mm. Pohjolasta otetusta perheen vastuuvakuutuksesta, vaikka vastuuvakuutus kattaa muutoin vain ns. tuottamuksellisia vahinkoja. Tahalliset tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetut vahingot jäävät aina ulkopuolelle. Vaikka vastuuvakuutus ei siis kata kaikkia vahinkoja niin silti vakuutetulla on joissakin tilanteissa vahingonkorvauslakiin perustuva velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. Kolmas vakuutus, mikä kannattaa kotivakuutuksen liitteenä aina pitää, on perheen oikeusturvavakuutus erilaisten riita-asioiden varalle. suinpinta-ala m Laaja kotivakuutus vakuutusmaksu 42,90 52,60 62,40 72,10 81,80 91,50 101,20 110,90 120,60 130,30 140,00 149,70 159,40 169,10 178,80 188,50 198,30 208,00 217,70 227,40 Oheisessa taulukossa on hintoja Pohjolan laajasta kotivakuutuksesta (koti-irtaimisto) Järvenpään alueella, sekä perheen vastuuja oikeusturvavakuutuksesta. Hinnat on vuoden 2004 hintoja ja niistä annetaan 2,5 %:n maksutapa-alennus yhdessä erässä maksettaessa. Pohjolan keskittämisasiakkaat saavat myös 5 %:n alennuksen, minkä lisäksi meillä on tarjota myös niin sanotuille ammattiliittoasiakkaille 20 %:n lisä alennus. Koti-irtaimiston enimmäiskorvausmäärä Perheen vastuuvakuutuksen, jonka vakuutusmäärä on euroa ja omavastuu 126 euroa, hinta vuodessa ilman edellä mainittuja alennuksia 8,46 euroa. Perheen oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä euroa, jonka omavastuu 15 % (vähintään 168 euroa) hinta vuodessa ilman edellä mainittuja alennuksia on 16,22 euroa. Ystävällisin terveisin Pohjolasta Janne

6 6 METRIUK Mestariasunnoissa käynnistyneet Pöytäalhontie 72 sisäpuolinen saneeraus alkanut sukkaita evakkoon Pöytäalhontie 72:n lokakuun alussa alkanut saneeraus jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun saakka. aneeraus käsittää talon kaikki 25 huoneistoa. Kolme vuotta sitten tehtiin talon julkisivut kuntoon. Nyt on vuorossa nykyaikaistaa sisäpuoli. einät, lattiat ja katot uusitaan, samoin kiintokalusteet ja koneet. Kylpyhuoneen seinät laatoitetaan ja lattiaan vedetään epoksi, mikä samalla toimii vesieristeenä. Kumpaankin porraskäytävään tulee hissi. Yhteisiä tiloja laitetaan kuntoon ja sauna uusitaan. Viemärit uusitaan ja vesijohdoissa on korvattu kupariputket uusilla komposiittiputkilla. Kupariputket eivät tahdo kestää Järvenpäässä. projektipäällikkö ntti Räty Järvenpään Mestariasunnoista selvittää. Julkisivut ja piha perusparannettiin Pöytäalhoon rakennetaan hissit Pöytäalhontie 72:n sisäpuolinen muutos- ja korjaustyö on täydessä vauhdissa. Urakkakilpailun jälkeen pääurakoitsijaksi valittu Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy aloitti kohteen työt Urakka-aika päättyy toukokuun lopussa 2004, jolloin aikaisemmin hissittömän talon molemmissa porrashuoneissa on asukkaiden käytössä ns. kaitahissit. Hissit mahdollistavat erityisesti liikuntaesteisten asumisen kerrostalossa, mutta tuo se helpotusta ja apua jokapäiväiseen liikkumiseen myös vanhuksille ja lapsiperheille. Pöytäalhontie 72:n edellinen iso remontti tehtiin 1999, silloin uusittiin ja kunnostettiin julkisivu- ja vesikattorakenteita. Tällä kertaa kunnostetaan hissien rakentamisen lisäksi sisäpuolelta asuinhuoneistot ja yhteistilat. uurimmat muutostyöt tehdään kylpyhuoneissa ja keittiöissä. Kylpyhuoneiden pintarakenteet uusitaan täydellisesti, tehdään uudet vesieristykset, seinät laatoitetaan ja kaikki kylpyhuonekalusteet uusitaan. Tämän lisäksi uusitaan viemäröinnit ja vesijohdot. Järvenpäässä hyvin yleisen kuparijohtojen pistesyöpymien vuoksi uudeksi vesijohtomateriaaliksi on valittu ns. komposiittiputki. Tällä uskotaan päästävän eroon syöpymien aiheuttamista vesivuodoista. Keittiökalusteet ja kaikkien huonetilojen pintamateriaalit uusitaan. uuri osa asukkaista on valinnut lattiamateriaaliksi kulutusta kestävän ja näyttävän tammilaminaatin. Pohjakerroksen saunaosaston yhden löylyhuoneen /kahden pesutilan ratkaisu muutetaan käyttäjille miellyttävämmäksi kahdeksi erilliseksi, viihtyisäksi saunaosastoksi. Laajamittaisesta korjaamisesta ja kunnostuksesta aiheutuu luonnollisesti myös merkittäviä kustannuksia, jotka katetaan pääosin lainoituksella. Lainat on kuitenkin maksettava korkoineen ajallaan pois ja nämä rahat kerätään talon asukkailta vuokrien muodossa. Kustannusarvio korjauksille on noin euroa ja tämä aiheuttaa vuokrannousua kiinteistön asukkaille 1,94 euroa/m2/kk. Hissien rakentaminen on ainoa kustannuserä, johon saadaan avustusta Valtion asuntorahastolta ja pieni osuus Järvenpään kaupungilta. Hissien kustannusarvio on euroa, josta saadaan 50% asuntorahastolta ja euroa kaupungilta. uunnittelussa on ollut vahvasti mukana järvenpääläisiä suunnittelutoimistoja, jotka valittiin tehtäviin tarjouskilpailujen perusteella. Rakennussuunnittelusta on vastannut rkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen ja pääsuunnittelijana on toiminut Olli Kumpulainen. ähkösuunnittelun on tehnyt T- ähkötekninen suunnittelu Oy Heikki Pulkkisen johdolla. Helsinkiläinen insinööritoimisto linikula Oy on toiminut rakennesuunnittelijana ja Helsingin Kartech Oy LVI-suunnittelijana. mmattitaitoisten ja kokeneiden suunnittelijoiden näkemysten lisäksi suunnittelussa on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan myös asukkaiden toivomuksia. sukastoimikunnan ja kaikkien asukkaiden aktii- ntti Räty projektipäällikkö visena edustajana rakennusprojektissa on mukana Marjut Forsström. ikaisemmista kohteista poiketen Järvenpään Mestariasunnot Oy on hoitanut rakennuttamistehtävät oman henkilökunnan toimesta. Korjausrakentaminen asutussa talossa aiheuttaa aina monenlaista haittaa asukkaille. Remontin tieltä joudutaan muuttamaan pois, poraaminen ja piikkaaminen päiväsaikaankin koetaan häiritsevänä, joskus on vesikatkoja, ajoittain porrashuoneessa pölyä jne. Kustannussyistä remontit useimmiten joudutaan tekemään niin, että samanaikaisesti naapurihuoneistoissa asutaan. sukkaille annettavalla hyvällä, selkeällä ja paikkaansa pitävällä tiedottamisella sekä ohjeilla voidaan kuitenkin välttää monta aiheetonta ja tarpeetonta yhteenottoa eri osapuolten välillä. Olisi syytä muistaa, että korjaustyön aiheuttama haitta on kuitenkin väliaikainen ja että nyt tehtävillä korjauksilla saadaan taas noin neljännesvuosisadan mittainen rauhallinen ja häiriötön ajanjakso asumiseen. Muuttoja aneeraus suoritetaan päällekkäisissä asunnoissa kuudessa 6-8 viikon jaksossa, jolloin muutot muualle on pystytty minimoimaan. Talon sisällä asukkaat muuttavat samassa kerroksessa olevaan tyhjään huoneistoon vuorollaan ja sitten takaisin omaan uusittuun asuntoon. Projektipäällikkö ntti Räty ja vastaava rakennusmestari Jere Haukilahti Reno-Rakennus Oy:stä tutkivat uusia sähkösyöttöjä Haitat pyritty minimoimaan Marjut Forsström on asunut, nyt saneerattavassa talossa vuoden päivät. Hänen perheeseensä kuuluu miehen lisäksi kolme pientä lasta. Tieto saneerauksesta oli jo muuttaessamme taloon ja ajankohtakin ilmoitettiin puoli vuotta ennen, kertoo Marjut Forsström. Valmistautuminen saneeraukseen alkoi riittävän ajoissa, mutta asukastoimikunnan jäsen Marjut Forsströmin mukaan asukkaille olisi voitu anttaa mahdollisuus paremmin vaikuttaa pintamateriaalien ja laitteiden valintaan. Lopullinen ilmoitus remontin alkamisesta ja muutosta tuli vasta puolitoista viikkoa ennen aloittamista. Olisi muutosta voitu vähän pidemmällä varoitusajalla ilmoittaa. Muutossa auttoivat Mestariasunnot ja urakoitsijan miehet. Talon asukkaita saneeraus on yhdistänyt. Työt eivät ole haitanneet normaalia elämää. Kaksi kertaa on lämpimän veden tulo lakannut, muuta ongelmaa ei ole ollut. Välillä on hirvittänyt rakennusmiesten roskien heittely ikkunasta siirtolavalle. Ehkä työmaan rajaukset saisivat olla selkeämmät. Korjausrakentaminen jatkuu Projektipäällikkö ntti Räty kertoo Haltianpolulla Jampassa ensi vuonna alkavasta isosta saneerauksesta. Tämän Jampan saneerauksen joustavan sujumisen vuoksi olisi kaikki Pöytäalhontie 72:n asukkailta saatava palaute tärkeää. Mestariasunnot tulee tekemään Pöytäalhontie 72:ssa asukaskyselyn saneerauksesta. Marjut Forsström Iida-tytär sylissään uudistuvan asunnon oviaukossa.

7 M E T R I U K 7 mittavat korjaustyöt Jampan alueella Mestariluokkaan Järvenpään Mestariasunnot Oy on lähdössä voimallisesti muuttamaan Jampan alueen ilmettä peruskorjaamalla alueella kaksi luvun alussa rakennettua ja kolme saman vuosikymmenen lopussa rakennettua vuokrakerrostaloa. Vesikatto-ongelmien poistamiseksi rakennuksiin tehdään harjakatot. amassa yhteydessä rakennuksia korotetaan yhdellä kerroksella, jolloin muodostuu samalla uusia korkeatasoisia vuokraasuntoja Järvenpään kaupungin tarpeisiin luvulla tapahtunut rakentamisen murros näkyy selkeästi jokaisen silmään kaupungilla kulkiessa. Rakennusmassasta erottuvat helposti edukseen ennen toista maailmansotaa ja sitä seuranneen vuosikymmenen aikana rakennetut kiinteistöt, joiden valmistaminen perustui puhtaasti käsityöhön luvulle tultaessa rakentaminen teollistui, ja käyttöön tuli uudet rakennustekniset ratkaisut elementteineen ja tasakattoineen; rakennusmassat kasvoivat ja arkkitehtuuri alistettiin palvelemaan rakentamistaloutta. Kasvavalle väestölle piti rakentaa nopeasti ja halvalla. Lopputuloksena syntyi vain valitettavasti usein synkkiä ja ahdistavia lähiöitä korkeine aneerattavat Haltiapolun kiinteistöt rakennusmassoineen. Rakennusten tasakattoina toteutetut vesikatot eivät enää muodostaneet rakennuksille sitä arkkitehtoonista päätettä, jollaisen vanhan kunnon ajan harja- ja mansardikatot muodostivat. Nyt kolme neljäkymmentä vuotta myöhemmin tämä 60- ja 70-luvulta periytyvä rakennuskanta alkaa olla jo kiireellisten korjausten tarpeessa. Useissa tapauksissa rakennusten julkisivurakenteet ovat jo käyttöikänsä päässä, vesikatto mukaan lukien. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuskanta koostuu suurelta osin juuri tämän aikakauden rakennuksista, ja nyt Jampan alueella toteutettava laajamittainen perusparannus- ja korotushanke antaa mahdollisuuden luoda alueelle sitä rakentamisajankohtana unohtunutta pienen ihmisen mittakaavaa. Rakennuksissa suoritetaan mittava perusparannushanke, jonka yhteydessä rakennuksien julkisivut ehostuvat ja vesikatto pääsee jälleen oikeuksiinsa, ja samalla rakennuksille saadaan rakennusmassat päättävä arkkitehtooninen pääte. jatuksena rakennusten korottaminen vesikattokorjauksen yhteydessä ei ole uusi, mutta uomen mittakaavassa tällaisia hankkeita ei ole toteutettu kuin muutamia, näin laajana ei ollenkaan. iitäkään huolimatta, että tällaisella ratkaisulla voidaan tehostaa nykyistä kaupunkirakennetta edullisesti, sillä korottamisen myötä syntyvät asunnot eivät vaadi uusia palveluja, katuja tai kunnallisteknisiä verkostoja. Kattorakentamisen edut ulottuvat myös alempiin kerroksiin, sillä samalla rakennuksen vanhentunutta tekniikkaa voidaan uudistaa, ja suoritettavan perusparantamisen kustannukset saadaan pienemmiksi uuden kattokerroksen tullessa jakamaan myös alempiin kerroksiin kohdistuvia kuluja. Tärkeänä osana hanketta on koko perusparannettavan alueen kohentuminen myös maantasolla, jonka myötä piha-alueista saadaan viihtyisiä ja turvallisia asua. Hankkeen laajuus mahdollistaa lähes kokonaisen korttelin toimintojen uudelleen järjestämisen nykypäivän toiveiden mukaiseksi. Näillä eväillä Järvenpään Mestariasunnot Oy on päättänyt nostaa Jampan alueen vuokra-asumisen Mestariluokkaan. Teksti: Hannu la-kolu Vesieristyksen tekeminen vaatii ammattitaitoa Vesieristeet ovat tulleet voimakkaasti mukaan märkätiloihin. Vuonna 1999 voimaan tullut rakennusmääräyskokoelma C-2 on luonut selkeät pelisäännöt kosteiden tilojen vedeneristämiseen. Nyt on myös koulutuksen ja tutkinnon kautta luotu vesieristämiseen valtakunnallinen henkilösertifikaatti, josta VTT:n internet sivuilta löytyy henkilöluettelo. ain märkätila henkilösertifikaattin vajaa vuosi sitten, ja kyllä töitä on riittänyt kertoo mestariasuntojen asukas järvenpääläinen Erkki honoja Maknotec Oy:stä. Ihmisten pitäisi olla valppaampia seuraamaan kosteissa tiloissa lattiakaivon ympäristöä, sen puhtautta ja putkiläpivientien kohtia. Jos jotain poikkeuksellista ilmenee, niin asukkaan pitää ottaa heti yhteyttä joko huoltomieheen tai isännöitsijään, jottei ongelmat pahenisi kehottaa Erkki honoja. Epoksilattia Epoksilattia on hyvä materiaali lattiaksi. e on kestävä sekä tiivis eikä ole liukas. Epoksi lattioissa värivalikoima on laaja. Lattiakaivo vaatii myöskin jatkuvaa huoltamista ja puhdistamista. Mestariasuntojen saneerattavissa pesuhuoneiden lattioissa käytetään epoksia materiaalina. Erkki on tehnyt suihkukaapin vesieristeen seiniin. Uutta ilmettä porraskäytäviin Mestariasunnot on tämän vuoden aikana panostanut paljon asukkaiden viihtyvyyden parantamiseen. Yksi tällainen toimenpide on ollut kiinteistöjen sisääntuloaulojen ehostaminen. Vajaa neljäsosa Mestariasuntojen kiinteistöistä on saanut uutta ilmettä porraskäytäviin ja nimen omaan sisääntulokerrokseen. Tämä projekti jatkuu vaiheittain myös muiden kiinteistöjen osalta. Näissä kohteissa seinäpinnat aulassa ovat saaneet uuden värin. Turvallisuus on myös parantunut valaistuksen lisäämisen myötä. Lattiat on ehostettu ja ilmoitustaulutkin on laitettu uuteen uskoon. Vuokraisännän nimikin on seinälle maalattu. Projektin jatkamista puoltaa se, että jo tehdyissä kohteissa on vältytty ilkivallalta ja erikoisesti töhrimisiltä iisti porraskäytävä luo viihtyisyyttä. ala-aulojen osalta. sukkaat ovat ottaneet mielihyvin ja tyytyväisyydellä vastaan aulojen kunnostamisen. Monet ovat saaneet kuulla vierailtaankin positiivista palautetta. Palo- ja pelastusturvallisuutta aiotaan myös Mestariasuntojen kohteissa parantaa jatkossa vaiheittain laittamalla kerroskäytäviin pimeässäkin heijastavat kerrosnumerot. Ne helpottavat mahdollisen tulipalon sattuessa palomiesten toimintaa, mutta niistä on apua asukkaillekin esimerkiksi sähkökatkoksen aikana portaikossa liikkuessa.

8 8 METRIUK Projektipäällikkö Lari Laakso Kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinta Kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinta ei ole mikään erillinen, muusta ympäristöstä irrallaan oleva asia. e tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä kiinteistöjen mahdollisimman taloudelliselle ylläpidolle mahdollistaen samalla kiinteistön turvallisuuden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja ekologisuuden. Kiinteistöjen hoitaminen ja kunnossapitäminen vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa. Pahimmassa tapauksessa yhtiöiden hallinnointi saattaa keskittyä enemmän taloudelliseen päivittäisasioiden hoitoon kuin kiinteistön tekniseen ylläpitoon. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa vastustetaan kaikkea kiinteistöön liittyvien kustannusten nousua. Monia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä jätetään tekemättä niiden kustannusten takia, vaikka korjaus myöhemmin tulee paljon kalliimmaksi. Ennaltaehkäisevän huollon ja korjaamisen merkityksen tiedostamisessa on edelleen valistuksella tekemistä. Kiinteistöjen omistajien pitkäjänteisen kiinteistönpidon tueksi on kehitetty paljon helpottavia aputyökaluja kuten kuntoarviot, kuntotutkimukset, kunnossapitoohjelmat, huoltokirjat ja huolto-ohjelmat. Tarkasteltaessa kiinteistöä pelkästään ympäristövaikutusten kannalta kiinteistön käyttöiän tulisi olla mahdollisimman pitkä, siihen sijoitettujen raaka-aineiden säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Pitkä käyttöikä edellyttää, että kiinteistöä huolletaan ja korjataan ennaltaehkäisevästi, jotta saavutetaan laskelmissa käytetyt käyttöikätavoitteet. Ennaltaehkäisevään toimintaan päästään suunnitelmallisella huollolla ja korjaustoiminnalla. Kiinteistö tulee tuntea teknisesti, jotta kiinteistön huolto, hoito ja kunnossapito voidaan suunnitella. Perustietojen selvittäminen teknisellä haltuunotolla Haltuunottotarkastuksessa selvitetään kiinteistön olemassa olevat tiedot kunnosta ja korjaustarpeesta. Tehdyt kuntoarviot ja -tutkimukset kartoitetaan sekä arvioidaan niiden sisällön ajanmukaisuus. Haltuunottotarkastuksessa rakennuksen osat, järjestelmät ja laitteet kuvataan tietokantaan. Rakenteiden ja järjestelmien kunto määritetään karkealla tasolla. Kuntoarvio Kuntoarvion tavoitteena on puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvitys merkittävimmistä korjaustarpeista, tieto tarvittavista kuntotutkimuksista, tieto huolto- ja tarkastustarpeista sekä kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen keräys. Kuntoarvion tuloksena on kunnossapitosuunnitelma, joka määrää eri toimenpiteiden toteutusajan ja kustannusarvion. Kunnossapitosuunnitelmaa käytetään kiinteistön korjaustoiminnan suunnitteluun. Lisätutkimusten ja -selvitysten pohjalta tilaaja laatii tai laadituttaa korjausohjelman, jota tahdittaa korjaukset. Kunnossapitosuunnitelmassa esitetään korjaustoimenpiteet, joiden avulla kiinteistön tekninen kunto ja arvo voidaan säilyttää. Korjausohjelmassa sovitetaan yhteen tekniset korjaustarpeet, omistajan suunnitelmat, asukkaiden toiveet ja taloudelliset resurssit. Korjausohjelma perustuu kiinteistön käyttöikätavoitteisiin, toteutumatietoihin sekä kuntoarviossa tehtyihin havaintoihin. Pääasiassa aistinvaraisilla menetelmillä tehtävä kuntoarvio saattaa tuoda esiin epävarmuustekijöitä, jotka täytyy selvittää tarkemmilla kuntotutkimuksilla. Kuntotutkimus Kuntoarviota täydennetään kuntotutkimuksilla. Osa rakenteista ja järjestelmistä on sellaisia, että niitä on mahdoton tutkia aistinvaraisesti ilman laitteita tai laboratoriossa tehtäviä tutkimuksia. Kuntotutkimus tehdään aina ennen korjaussuunnittelua. Kuntoarviossa ilmoitetaan tarvittavat lisätutkimukset, joita lähdetään toteuttamaan kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Huoltokirja Huoltokirja on kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, johon kuvataan kaikki kiinteistönhoidossa, huollossa ja kunnossapidossa tarvittavat tiedot suunnitelmallista kiinteistön ylläpitoa varten. Huoltokirjan yhtenä tehtävänä on siirtää rakentamisen aikana syntynyt elinkaari- ja ylläpitotieto kiinteistön ylläpitäjien käyttöön. Huoltokirjan tekemistä korjausrakentamisen tai uudisrakentamisen yhteydessä kutsutaan huoltokirjakoordinoinniksi. Rakennushankkeen aikana huoltokirjakoordinoija kerää hankkeen eri osapuolilta kiinteistön huollossa ja hoidossa tarvittavan materiaalin ja vie tiedot keskitetysti tietokantaan. Huoltokirja ei itsessään merkitse hyvää kiinteistön ylläpitoa, vaan huoltokirjan tuoma etu on siinä, että sen avulla kiinteistön ylläpitoa voidaan suorittaa entistä tehokkaammin. en avulla voidaan saavuttaa halutut olosuhteet, suunnitellut käyttöiät sekä hyvä energiatalous. Huoltokirjaa voidaan käyttää kiinteistönhoitosopimusten kilpailuttamisessa. Huoltokirjan avulla palvelun sisältö voidaan määritellä tarkemmin. Kiinteistön hoitosopimukset on helppo tehdä, kun kaikki osapuolet tietävät mistä sovitaan. Huoltokirjan perusteella voidaan tehdä myös laatusopimuksia jolloin huoltotoiminnan laatua voidaan seurata. Huoltokirja toimii yhdessä kiinteistönhoitosuunnitelman kanssa kiinteistön elinkaaren aikaisen ylläpidon perustana. Huoltokirjan laadinta on ammattitaitoa ja kokemusta vaativaa työtä. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, eli käytössä toimivan huoltokirjan saa, jos laadinnan antaa huoltokirjoihin perehtyneen asiantuntijan tehtäväksi. On suositeltavaa, että kohteeseen tehdään haltuunottokatselmus tai kuntoarvio ennen huoltokirjan tekemistä. ystemaattinen hoito ja huolto pidentää rakennusosien ja laitteiden käyttöikää ja siirtää suurten korjaustoimenpiteiden tarvetta. Kiinteistön kunto ja arvo säilyvät optimaalisin ylläpitokustannuksin. Miten kiinteistöstä vastaava pystyy kaiken tämän hallitsemaan? Elinkaaren tietotekninen hallinta Internetissä toimiva selainpohjainen kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinnan mahdollistava ohjelma on vastaus tämän hetken tarpeisiin. Ohjelman tulee kattaa kiinteistön koko elinkaari ja elinkaaren missä tahansa vaiheessa kiinteistön tiedot tulee voida vaivatta syöttää ohjelmaan. Elinkaaren hallintaohjelman tulee käsittää kiinteistön kaikki elinkaaren vaiheet kuten haltuunotot, kuntoarviot, kuntotutkimukset ja huoltokirjatkin. Näiden lisäksi monissa nykyisissä ohjelmissa on paljon muitakin toimintoja kuten kulutusten ja massan hallintaa, vikailmoituksia vaikka kännykkään jne. elainpohjainen kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallintaohjelma on käytettävyydeltään ja ominaisuuksiltaan huomattavasti monipuolisempi kuin muut tiedonhallintamuodot. Kaikilla käyttäjillä on aina käytössään sovelluksesta ja sen tietokannoista viimeisimmät ajantasalla olevat versiot. ovellus on paikasta ja ajasta riippumatta kaikkien kiinteistöön liittyvien tahojen käytössä käyttöoikeuksien määrittelemissä puitteissa. Nykyisin käyttäjän laitehankinnat ovat myös vähäisiä. Riittävä taso on normaali toimistotietokone internetyhteydellä ja selainohjelmalla. ovelluksen hankinta tai vuokraaminen ei tietenkään yksin tuo ratkaisua, vaan keskeisin asia on oikeanlaisen tiedon vienti sovellukseen ja sen oikeanlainen hyödyntäminen. ovellus, on se kuinka loistava tahansa, on kuitenkin aina vain työtä helpottava apuväline muiden joukossa. Uusi ammatti Pätevöitynyt kuntoarvijoija Helsingissä Pitäjänmäellä miedu-taitotalossa opiskelee tällä hetkellä asuntojen kuntoarvioijaksi kymmenkunta opiskelijaa. Lähtökoulutustaso on korkea ja myös työkokemusta alalta vaaditaan useita vuosia. lalta hankittu peruskoulutus, vähintään kymmenen vuotta rakennusalan töitä, rankkaa opiskelua ja tiukka tutkinto päälle selvittää sähköinsinööri Paavo Tuura kuntoarvioijan pätevöitymistä. Koulutuksessa on mukana mm. Mestariasuntojen asukas Jari Hellgren. Monet taloyhtiöt ja organisaatiot ovat alkaneet käyttää kuntotarkastuksia. Kuntoarvioijien merkitys tulee nousemaan tulevina vuosina taloyhtiöissä tehtäessä budjetteja ja päätöksiä korjausrakentamisesta. suinkiinteistöjen pitkäntähtäyksensuunnitelmat (PT ) pohjautuvat kuntotarkastukseen. e on hyvä instrumentti kiinteistön omistajalle ja hallinnolle ähköinsinööri Paavo Tuura Tuusulasta, diplomi- insinööri Maritta Lukkarinen Espoosta ja diplomi-insinööri Riitta Tanninen Vantaalta tekevät kuntotarkastusraporttia. sekä isännöitsijälle. utokatsastukseen sitä ei välttämättä voi verrata, koska talojen kuntotarkastuksessa annetaan ohjeita pitkälle tulevaisuuteen, autokatsastuksessa katsotaan vain sen hetkinen kunto täsmentää Paavo Tuura. Kuntotutkimuksen hinta vaihtelee tehtävän laajuuden mukaan. Kerrostaloissa suhteellisen laadukkaan kuntotarkastuksen tekee yleensä kolme tarkastajaa; rakenne-, LVI- ja sähkötarkastaja, jotka jokainen suorittavat osa-alueen tarkastuksen. Raportit kirjoitetaan yhteistyössä, jolloin tulee eri osapuolien näkemys kohteesta. Tutkinnon suorittaneita pätevöityneitä kuntoarvioitsijoita löytyy muun muassa internetistä sivuilta. Mestariasuntojen henkilöstöstä kuntoarvioija-tutkinnon ovat suorittaneet toim.johtaja Veikko imunaniemi ja projektipäällikkö ntti Räty. METRII ntenniverkkojen kunnostus saadaan suoritetuksi t ä m ä n vuoden loppuun menness ä. Kaikissa Mestariasuntojen kiinteist ö iss ä on digi-tv-valmius vuoden 2004 alusta l ä htien.

9 M E T R I U K Pykälien välistä Uusi j ärjestyslaki Kirjoittaja on erikoistunut huoneenvuokralain erityiskysymyksiiin Uusi järjestyslaki on astunut voimaan kat, jotka on tarkoitettu omaisuudelle. amoin ka- käskyä kiinteistön sisääntu- Yleisiä paikkoja ovat paita vaaraa ihmisille tai toisen tään näkyvää kieltoa tai yleisesti käytettäviksi, kuten kadut, tiet, puistot, ursä ei saa olla rakennukseen Palo- ja pelastustoimen tujen tai teiden läheisyydesloväylällä. Lain tarkoituksena on yhdenmukaistaa kuntien ja heilukentät, julkiset rakennukset, virastot ja yleisölle harhaanjohtavia valoja tai tietyt väylät on pidettävä kiinnitettyjä häikäiseviä tai määräykset vaativat, että kaupunkien järjestyssäännöt, koska aikaisemman tilanteen mukainen kuntien Laki ei koske yksityisoikeus määrätä ne poistettatajan tai haltijan on huoleh- avoimena olevat ravintolat. mainoksia. Poliisilla on oi- vapaana ja kiinteistön omis- tarpeisiin perustuva erilaisuusperuste on poistunut yhtiöitä eikä vuokrananta- Kolmanneksi järjestyslaki lät pidetään vapaina eikä lukeudellisia asunto-osakeviksidittava siitä, että nämä väy- ja yhteiskuntarakenne on jia, joiden hallituksilla on vahvistaa useimpien kuntien järjestysmääräyksiin jo silla väylillä sallita. vatonta pysäköintiä tällai- yhdenmukaistunut. oikeus antaa järjestysmääräyksiä siitä, miten kiin- kuuluneen periaatteen, että Järjestyslaki antaa ne pe- Uusi järjestyssäännöstö koskee kaikkia kuntia ja teistön alueella on elettävä. pysäköinti yksityisillä rusperiaatteet, joiden nojalla yhtiökohtaiset kaupunkeja samalla tavalla Järjestyslaki koskee yksityisoikeudellisia yhtiöitä kiinteistönomistajan tai järjestysmääräykset voi- alueilla on kiellettyä ilman eikä kunta tai kaupunki voi enää säätää omia järjestyssääntöjänsä kuitenkin siten, että raken- haltijan lupaa. Kiinteistön daan vahvistaa. noudatettavaknuksen omistajalla tai halti- omistajan tai haltijan on si. jalla on velvollisuus huolehtia kuitenkin merkittävä kiellot Vastaava lakimies Järjestyslain tarkoituksena siitä, että rakennuk- tai rajoitukset kiinteistönsä Jorma Turunen on turvallisuuden edistäminen sesta ei putoa lunta tai jäätä alueella näkyvästi, kuten tä- Lakiasiaintoimisto yleisillä paikoilla. eivätkä muut esineet aiheuhänkin asti. Yleisesti käyte- Jorma Turunen Oy IÄILM ihmisen tärkein ympäristö Ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa litran verran ruokaa ja kaksi litraa vettä, mutta vähintään litraa ilmaa.tästä valtaosa, jopa yli 90 %, on sisäilmaa. Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Tärkeimmät niistä ovat kunnossa olevat rakenteet ja toimivat ilmanvaihto ja lämmityslaitteet. Erityisesti allergiaa ja astmaa sairastaville tärkeää on poistaa sisätiloista erilaiset oireita aiheuttavat ja lisäävät tekijät, kuten allergeenien ja epäpuhtauksien lähteet. Esimerkiksi tupakointi, lemmikkieläimet, huonekasvit ja pölyävät materiaalit voivat aiheuttaa erilaisia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Lisäksi keittiön rasvasuodatin tulee puhdistaa riittävän usein hajuhaittojen ja ilmanvaihdon toimivuuden vuoksi. Hyvän sisäilman tunnusmerkit - Puhdas ja raikas ilma -Puhtaat ja oikein säädetyt ilmanvaihtoventtiili kaikissa huoneissa -Oikea huonelämpötila, yleensä C - opiva ilman kosteus, lämmityskaudella % is ä ilmahaittoja - Tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut - Veto ja liian alhainen lämpötila - Liian korkea lämpötila - Kuiva ilma - Pölyt: huonepöly, ulkoa tuleva pöly ja noki, mineraalivillakuidut, asbestikuidut -llergeenit: siitepölyt, eläinpölyt, pölypunkit - Mikrobit: homeet, hiivat, bakteerit - Kaasumaiset aineet: hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), formaldehydi, ammoniakki, radon, tupakansavu Ongelmien selvitt ä minen isäilmaongelmien selvittämisessä ensimmäinen toimenpide on tarkastaa pöly-, haju- ja muut epäpuhtauslähteet. Muita tarkastettavia asioita ovat - rakenteiden kosteustekninen kunto sekä sisäettä ulkopuolelta, - ilmanvaihto- ja lämmityslaitteiden toiminta, kunto ja puhtaus - poistoilma- ja korvausilmavirtojen riittävyys, - lämpöolot - melulähteet. Ilmanvaihtoventtiilit tulee puhdistaa riittävän usein. Puhdistaessa tulee varoa ettei venttiilin säätö muutu. Muita tutkimuksia ja mittauksia kannattaa tehdä vasta kun on varmistettu, että rakenteet ovat kunnossa, epäpuhtauksien lähteet poistettu ja laitteet toimivat ja niitä käytetään ohjeiden mukaan. Edullisinta on että ongelmat selvitetään ja korjataan viipymättä. Mestariasunnot onnittelee Mestariasukas Kristiina Mustosta aerobickin tulokassarjan Etel ä -uomen aluemestaruudesta ja kiitt ää henkil ö kunnallemme j ä rjestetyist ä aamujumppatuokioista. Kristiina on 21-vuotias ja harrastanut kilpa-aerobickia yli viisi vuotta. uomen nuoriin huippuihin lukeutuva Kristiina siirtyy syksyllä yleiseen sarjaan ja lähtee sieltä hakemaan ensi vuodelle vastaavaa menestystä. Energian kulutus hallinnassa Mestariasuntojen kiinteistöissä Viime vuosi 2002 meni todella hyvin lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutuksen suhteen Järvenpään Mestariasuntojen 45 kiinteistön osalta. Tämä kehityslinja on jatkunut, kun katsellaan kulutustilastoja kolmen vuosineljänneksen osalta eli syyskuun loppuun mennessä. Tänä vuonna on tullut myös lämmitysenergian perusmaksuissa säästöjä, kun tilavuusvesivirtoja viime vuoden puolella tarkistettiin ajan tasalle. Koko vuoden osalta säästöt tulevat olemaan noin euroa vuoteen 2001 verrattuna. Kylm ä alkutalvi lis ä si lä mp ö energian kulutusta Tämän vuoden alkukuukaudet tammikuusta toukokuuhun olivat edellisvuotta huomattavasti kylmempiä. Tämän johdosta lämpöenergian kulutus on kasvanut noin 12 % syyskuun loppuun mennessä. lkuvuodesta kasvuprosentit olivat vieläkin suuremmat, mutta syksyä kohti on eroa kurottu pienemmäksi. stepäiväluvulla korjatussa lämpöenergian kulutuksessa voidaan eri vuosia verrata toisiinsa ja näin tilastoja katsottaessa on kulunut vuosi ollut aivan samaa luokkaa kuin edellinenkin eron ollessa alle yhden prosentin. Mestariasuntojen kiinteistöistä on tänä vuonna parhaiten menty osoitteessa Jampankaari 15, jossa astepäiväluvulla korjatussa energiassa on säästöä edelliseen vuoteen 14 %. Eniten lämpöenergiaa on mennyt Pellonkulmantie 27:ssä, jossa kulutus on kasvanut 22 %. Vedenkulutuksessa pient ä s ää st öä Vettä on kulutettu liki 1000 kuutiota vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana eli noin yhden prosentin verran vähemmän. äästöjä on tullut huomattavasti enemmän, mutta viiden kiinteistön osalta ei ole vertailupohjaa edellisvuodelta. Näistä mainittakoon esimerkiksi Pellonkulmantie 6, jossa viime vuonna kulutettiin liki 200 litraa vettä asukasta kohden vuorokaudessa, mutta nyt ollaan erilaisin säästötoimenpitein päästy 119 litraan asukasta kohden. Tätä nykyä tämä kiinteistö on kulutukseltaan toiseksi paras Mestariasuntojen kohteista. Vähiten vettä menee asukasta kohden Haltianpolku 23:ssa, jossa pärjätään 107 litralla asukasta kohti vuorokaudessa. Eniten vettä kulutetaan Nummikatu 16:ssa, jossa vettä on mennyt syyskuun loppuun mennessä 198 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Hallintokatu 7:ssä kulutus on lähes samaa luokkaa eli 194 litraa. Mestariasuntojen keskiarvo veden kulutuksessa on noin 153 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. ä hk ö nkulutuksen kasvu on pys ä htym ä ss ä ähkön kulutuksen kasvu on 2,4 % viime vuoden syyskuun loppuun mennessä, mikä varmasti ilahduttaa sähkön toimittajaa. Mestariasuntoja sen sijaan ilahduttaa se, että viimeisimpien kuukausien aikana kulutus on hieman tippunut ja kasvu on siis pysähtymässä. Vuoden loppuun mennessä on siis hyvinkin mahdollista saavuttaa viimevuotinen taso. Eniten on sähköä säästynyt Haltianpolku 23:ssa, jossa säästö viime vuoden syyskuun loppuun verrattaessa on noin 19 %. Eniten kulutus on kasvanut Ruukkukatu 4:ssä, jossa kasvua on 36 %. Kasvu on ollut suurta myös Kartanontie 5:ssä, jossa on mennyt sähköä 27 % viime vuotta enemmän. lkutalven kylmyys lisäsi autojen lämmitystolppien käyttöä, mikä selkeästi näkyy tilastoissa. Pienin toimenpitein saadaan viel ä kin s ää st ö jä On useita erilaisia toimenpiteitä, joilla energian, veden ja sähkön kulutusta voidaan vieläkin pienentää. e on kaikkien yhteinen etu, kun kustannuksia saadaan alas viihtyisyyden kuitenkaan kärsimättä. ivan yhtä helppoa kuin on valittaa kylmyydestä, niin samoin toimenpitein voi kertoa kiinteistönhoidolle myös ylilämmöstä. Yksi turha ylimääräinen lämpöaste lisää lämmityskustannuksia yli 5 %. Vuotavista hanoista kannattaa heti havainnon tehtyään ilmoittaa, vuotavista WC-pytyistä puhumattakaan. WC:n jatkuva vuoto kuluttaa vettä noin 3000 m3 vuodessa. Kiinteistön yhteisissä tiloissa liikkuessa on syytä muistaa, ettei jätä sellaisia valoja päälle, joita automatiikka ei katkaise. Näin lämmityskauden aikana on myös vältettävä ikkunoiden ja ulko-ovien pitempiaikaista aukioloa. Teksti: rimo Manninen 9

10 10 METRIUK suntoihin hakeminen Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä on vuokrattavana turvallisia, toimivia, viihtyisiä ja vuokratasoltaan kilpailukykyisiä asuntoja, joita haetaan kirjallisesti erillisellä hakulomakkeella. suntohakemuksia saa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimistosta, Järvenpään kaupungin asuntopalvelutoimistosta, kaupungintalon neuvonnasta sekä Mestariasunnot Oy:n kotisivuilta. Valinnat Järvenpään Mestariasunnot Oy:n vuokra-asuntoihin suoritetaan ao. lakien ja valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Etusijalle asetetaan eniten asunnontarpeessa olevat, pienituloisimmat ja vähävaraisimmat hakijat. ravalainoitettuihin asuntoihin on valtioneuvoston vahvistamat tulo- ja varallisuusrajat. Mikäli hakija ei mahdu tulo- tai varallisuusrajoihin, ei hänelle voida myöntää asuntoa. Tulo- ja varallisuusrajat Enimmäistulot kuukaudessa vähennysten jälkeen alkaen: Henkilö- Tuloraja Varalliluku suusraja Varallisuus = käypä arvo - varallisuuteen kohdistuvat velat Tuloista tehtävät vähennykset: 340 euroa jokaisesta ruokakuntaan kuuluvasta alle 18 vuotiaasta lapsesta 670 euroa muun kuin eniten ansaitsevan perheenjäsenen kuukausituloista 170 euroa enintään vuorotyölisistä (vuorotyölisän tulee näkyä palkkatodistuksessa) 2 % valtion takaamista opintolainoista elatusapumaksu jos hakijan ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan edellä olevia tulojen enimmäismääriä 170 euroa/henkilö. Hakuohje Täytä lomake selvästi ja huolellisesti, sillä se nopeuttaa käsittelyä. Puutteellisia tai huolimattomasti täytettyjä hakemuksia emme valitettavasti voi käsitellä. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemuksesi. Palauta hakemus liitteineen Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimistoon. Hakemukseen liitteet kopioina 1. Verotustodistus - viimeksi vahvistetusta verotuksesta kaikilta hakemuksessa olevilta yli 18-v. 2. elvitys kuukausituloista - ei tuloja: päätös toimeentulotuesta - työtön: KEL:lta tai liitosta todistus päivärahan määrästä (päätös tai viimeinen maksulappu) - työssäkäyvä: palkkatodistus - paikkakunnalle muuttava: todistus tulevalta työnantajalta työn alkamisesta ja palkasta - eläkeläinen: viimeiset päätökset kaikista maksettavista eläkkeistä - opiskelija: kaikilta hakemuksessa olevilta yli 18-v. opiskelutodistus, josta ilmenee arvioitu valmistumisaika - liikkeen- tai ammatinharjoittaja: viimeisin tilinpäätös ja yrittäjän tuloselvityslomake - äitiyslomalla, hoitovapaalla, opinto- tai virkavapaalla oleva: selvitys tuloista ennen työstä pois jäämistä - armeijassa oleva: palvelustodistus 3. Todistus tuloista tehtävistä vähennyksistä - valtion takaamien opintolainojen määrästä - maksettavasta lapsen elatusavusta 4. Varallisuus, jos joku muuttajista omistaa kokonaan tai osaksi asunnon tai kiinteistön tai muuta varallisuutta - myyntitodistus omaisuuden todennäköisestä luovutushinnasta - myyntiarvion voi pyytää isännöitsijältä, kiinteistövälittäjältä tai rakennustarkastajalta - kopio luovutuskirjasta, jos kiinteistö, asunto tai muu omaisuus on luovutettu - velanantajien todistukset ko. omaisuuteen kohdistuvista veloista 5. Muut mahdolliset liitteet - raskaustodistus - avioeropäätös/todistus eron vireillä olosta - irtisanominen/häätöpäätös/määräaikainen vuokrasopimus - terveystarkastajan lausunto/purkupäätös - lääkärintodistus, jos terveydellisillä olosuhteilla vaikutus asunnon tarpeeseen Hakemuksen voimassaolo Hakemus on voimassa 3 kk. Hakemuksen voi pitää voimassa joko soittamalla tai käymällä toimistossa. Vakuusmaksu Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asunnoissa on käytössä vakuusmaksu, joka on yhden kuukauden vuokran suuruinen. Vakuusmaksu palautetaan vuokralaiselle vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen, mikäli vuokrat on sopimuksen mukaisesti maksettu, eikä vuokralainen ole vahingoittanut tahallisesti tai laiminlyönnillään eikä muulla huolimattomuudella huoneistoa (HVL 25 ). Kohteisiin voi tutustua Internetissä osoitteessa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kotisivuilla on interaktiivinen kartta, jonka avulla asunnonhakijat voivat tutustua vuokrakohteisiin. Pääset tutustumaan kohteisiin klikkaamalla etusivulla olevaa asunnotlinkkiä. Kartta löytyy http.//www.mestariasunnot.fi/sivut/asunnot.html. ivuilta löydät kiinteistöjen kuvat, aluepiirrustukset, alueen ja ympäristön kuvaukset, hakulomakkeen sekä paljon muuta hyödyllistä tietoa mestariasumisesta. Voit antaa palautetta ja esittää kysymyksiä sivuilla olevan palautelomakkeen tai sähköpostin välityksellä. Yhteystiedot Järvenpään Mestariasunnot Oy Käyntiosoite: ibeliuksenkatu 15 B, 3. krs Puhelin (09) Fax: (09) Toimiston aukioloajat ma ti ke suljettu to pe Järvenpään Mestariasunnot Oy:n henkilöstö auttaa mielellään asunnon hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Laajakaistaa Mestarilaajakaista Lähes jokaisessa päivittäin ilmestyvässä lehdessä on nykyisin mainos laajakaistaisista internet liittymistä. Yhä useammassa kotitaloudessa mietitään laajakaistaisten liittymien hankintaa. Mistä tässä asiassa on oikein kysymys? Onko kysymyksessä kuitenkin ohimenevä ilmiö? Myös taloyhtiöiden yhtiökokouksissa keskustellaan yhä enemmän tietoliikenneyhteyksistä ja jopa kiistellään niiden tarpeellisuudesta. Perinteisintä tietoliikennettä ovat ainakin puhelinliikenne ja tv-lähetykset. Internetliittymien nopeudet ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet viime vuosien ajan jatkuvasti ja tälle kasvulle ei ole odotettavissa hidastumista, päinvastoin. Useat eri osapuolet, esimerkiksi talouden, viihteen, turvallisuuden alueelta mukaan lukien eri viranomaiset, pankit ja oppilaitokset ovat lisänneet verkon kautta saatavien palvelujen määrää. Informaatiosta on tullut yksi tärkeimmistä tuotannonvälineistä pääoman ja raaka-aineiden rinnalle. Tietoliikenneyhteyksien ja ennen kaikkea maailman laajuisen internetin kehittyminen on ollut ja tulee olemaan edelleen suurin työn tuottavuutta nostava tekijä. Kiinteistöjen tietoliikenteestä keskusteltaessa ulkopuolelle jäävät usein rakennusautomaation (esim. ilmanvaihdon ohjaus, energian- ja vedenkulutuksen seuranta) ja turvallisuustekniikan sovellukset (esim. kameravalvonta), jotka ovat myös yksi tärkeä osa kiinteistöjen tietoliikenteestä. Näillä osa-alueilla on paljon tarpeita ja myös niiden odotetaan lisääntyvän. Tietoliikenteen sovellukset ovat muuttuneet kahden viime vuoden aikana yhä enemmän asukaskohtaisista kiinteistökohtaisiksi, esimerkiksi Internet-liittymät ovat yhä useammin ns. kiinteistöliittymiä. Näin asiat ovat linkittyneet osaksi ammattimaista kiinteistönhoitoa ja isännöintiä. Tietoliikenneyhteyksien kehittyminen kiinteistönhoidon apuvälineeksi on tehostanut eniten ja tulee vielä tehostamaan kiinteistöissä tuotettavien palveluiden kustannustehokkuutta. Haluan seuraavassa tuoda esiin kysymysten muodossa tyypillisimpiä taloyhtiöissä askarruttavia asioita. 1. Kannattaako kiinteistöihin tuoda laajakaistaisia tietoliikenneyhteyksiä? Viemärit tulivat kiinteistöihin noin 100 vuotta ja sähköt sekä keskuslämmitys 50 vuotta sitten. iihen aikaan kiisteltiin ovatko ne tarpeellisia, sillä onhan huoneistoissa yöastiat, kynttilät ja kakluunit. Laajakaistaiset tietoliikenneyhteydet on uusin ja aivan varmasti myös pysyvä tulokas kiinteistöihin perinteisten LVI järjestelmien lisäksi. 2. Kannattaako kiinteistöissä tehdä mitään tietoliikenteen eteen, kun kaikki kuitenkin muuttuu niin nopeasti ja tehdyt asiat voivat osoittautuvat kohta hyödyttömiksi? Rakennus, talojakamon tilat sekä tietoliikenteet johtoreitit voivat kestää 100 vuotta. Kaapeloinnit vuotta. Tietoliikenneverkkojen laitteet 5 vuotta ja tietokoneet noin 3 vuotta ja palvelut muuttuvat päivittäin. uomessa on totuttu, että Nokian puhelinmallit uusiutuvat vuosittain ja siksi vallalla on käsitys, että kaikki muutkin tietoliikenteeseen liittyvät uusitaan samoin. Näin asiat eivät kuitenkaan ole. Vanhimmat käytössä olevat puhelinkaapeloinnit ovatkin lähes 100 vuotta vanhoja (ovat kylläkin olleet jo pitkään uusimisen tarpeessa), onneksi silloin ei jääty odottamaan. Toimivat tietoliikennepalvelut edellyttävät kiinteistön tietoliikenneinfrastruktuuriin kuuluvien perusasioiden kunnossa pitämistä ja tuotteen elinkaaren lopussa myös niiden uusimista. 3. Korvaako langaton kohta kaikki langalliset? Langattomat ja langalliset eivät ole keskenään kilpailevia vaan toisiaan täydentäviä tekniikoita. Kysymys on vähän sama kuin se, että rakennetaanko kaikki betonista vai teräksestä? iihenkin on helppo vastata. Molemmista rakennetaan ja ne täydentävät samoin toisiaan. Kännykälläkin otetaan yhteyttä lähimpään tukiasemaan, josta puhelusi ohjataan kaapelia pitkin soittokohdettasi lähinnä olevaan tukiasemaan, josta muodostetaan langaton yhteys puhelimeen. Langattoman etäisyyden kasvaessa yhteyden nopeus hidastuu. Jussi ho toimitusjohtaja Daxtum Oy Kilpailutuksen pohjalta mestarilaajakaistan toimittajaksi on valittu ELI-kotiportti. opimuksia päästään solmimaan vuodenvaihteen jälkeen. opimukset solmitaan suoraan asiakkaan ja Elisan välille, ibeliuksenkadun myymälässä Järvenpäässä. opimus mahdollistuttaa joko pelkän internet yhteyden tai myöskin sähköpostin. Hinta tulee olemaa huomattavasti edullisempi kuin normaali Kotiporttiliittymän hinta. siasta lähetetään tiedoite kaikille mestariasuntojen asukkaille. Edelleenkin asukkaat voivat solmia sopimuksen muidenkin operaattoreiden kanssa, jos välttämättä haluavat maksaa enemmän. Mestarilaajakaista Internet-kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin mikroaaltouuni. rvonnan onnettarena toimi asukashallituksen sihteeri ja Mestariasuntojen hallituksen asukasjäsen Eija Parkman toimitusjohtaja Veikko imunaniemen avustuksella. sukaskyselyyn vastanneiden kesken arvotun mikroaaltouunin voitti Jan Wederhorn, jolle voitto luovutettiin Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille ja onnea voittajalle!

11 M E T R I U K 11 Ilmoitussivu lhotie 14, Järvenpää Puh./ Fax (09)

12 12 METRIUK JÄRVENPÄÄN METRIUNNOT KIINTEITÖLUETTELO Kiinteistö kaup.osa isännöitsijä huoltoyhtiö Naavatie 4-6 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Haltianpolku 6 Jamppa ntti Räty YIT-Rapido Oy Haltianpolku 14 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Jampankaari 6 Jamppa ntti Räty YIT-Rapido Oy Haltianpolku 12 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Jampankaari 11 Jamppa ntti Räty YIT-Rapido Oy Jampankatu 9 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Jampankatu 11 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Jampankaari 15 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Jampankaari 17 Jamppa Leena Huhtama YIT-Rapido Oy Haltianpolku 21 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Haltianpolku 23 Jamppa Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Mittarikatu 6 Kartanonseutu Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy Hallintokatu 7 Keskus ntti Räty Reilax Oy uksitehtaankatu 3 Kinnari Kristiina Viertola Reilax Oy Torpantie 31 Kinnari ntti Räty Oma / Kapo Puistotie 26 Kyrölä Kristiina Viertola Oma / Reilax Oy Pellavapirkka Laurila ntti Räty Reilax Oy Järvipuistonkatu 7 Loutti ntti Räty Reilax Oy Ruukkukatu 2 Nummenkylä Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Ruukkukatu 4 Nummenkylä Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Ruukkukatu 6 Nummenkylä Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Maljakatu 17 Nummenkylä Leena Huhtamaa YIT-Rapido Oy Nummikatu 16 Nummenkylä Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Nummikatu 18 Nummenkylä Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Maljakatu 22 Nummenkylä Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Välskärinkatu 25 Pajala Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy uertie 9 Pajala ntti Räty Reilax Oy auvakatu 8 Pajala Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy auvakatu 6 Pajala Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy Pajalantie 39 Pajala Merja Uusi-Kyyny Korttelitalonmies rimo Manninen auvakatu 7 Pajala Merja Uusi-Kyyny rimo Manninen eutulantie 11 Pajala Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Lähteenkuja 1 Pajala Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy eutulantie 9 Pajala Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Pellonkulmant. 27 Pellonkulma Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy Pellonkulmantie 6 Pellonkulma Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Vöyrinkatu 12 Pellonkulma Kristiina Viertola YIT-Rapido Oy Polvipolku 3 Pöytäalho Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy Pöytäalhontie 72 Pöytäalho Kristiina Viertola Reilax Oy Pöytäalhontie 95 Pöytäalho Kristiina Viertola Reilax Oy Pöytäalhontie 97 Pöytäalho Kristiina Viertola Reilax Oy Vaarinkatu 12 Pöytäalho Merja Uusi-Kyyny YIT-Rapido Oy Kartanontie 5 Pöytäalho Kristiina Viertola Reilax Oy Wärtsilänkatu 18 orto ntti Räty YIT-Rapido Oy Isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot löydät kiinteistön ilmoitustaululta. UKHLLITUKEN JÄENET talon osoite vars. jäsen varajäsen Välskärinkatu 25 Eino ilén Eila Puruskainen Mittarikatu 6 Elise Tirri Terttu Väänänen Polvipolku 3 Reino Pennanen iri Mutikainen uertie 9 Reino Vauhkonen Jouko Kaljunen Naavatie 4-6 Eija Parkman, sihteeri nja Heimonen Pellavapirkka Kirsti Gustafsson Tiina Firsoff Pöytäalhontie 72 Toivo Kulmala Marjut Forström Haltianpolku 6 Mia Nyström-Lallukka Helga Lipsonen Haltianpolku 14 Tuula Halonen Marko Koskinen auvakatu 8 nu Kauranen Jampankaari 6 Paul Lindholm Katja Kurki Haltianpolku 12 Tuula Halonen Marko koskinen auvakatu 6 nu Kauranen Hallintokatu 7 Tarja Puro Päivi Tormas Jampankaari 11 Tanja Holopainen ei varajäsentä Pöytäalhontie 95 Kaj Björksten Tuula Talja Pöytäalhontie 97 Kari Takala Pajalantie 39 nu Kauranen Puistotie 26 Kimmo aviranta Miia Vuorela Jampankatu 9 rto Olmala Pauli Rajaharju Jampankatu 11 rto Olmala Pauli Rajaharju Vaarinkatu 12 Hannes Kainsalo nnikki lhonoja Kartanontie 5 Järvipuistonkatu 7 Kari Pohjonen Kirsi Ikonen auvakatu 7 nu Kauranen eutulantie 11 ven-erik Lehtonen ntti Mettiäinen Ruukkukatu 2 Jari Järvinen Ritva eppälä Jampankaari 15 Liisa Tiuraniemi Risto Helle Jampankaari 17 Liisa Tiuraniemi Risto Helle Ruukkukatu 4 Jari Järvinen Ritva eppälä Lähteenkuja 1 Jari Hellgren Vesa Helenius Ruukkukatu 6 Jari Järvinen Ritva eppälä Haltianpolku 21 Tuula Halonen Marko Koskinen Haltianpolku 23 Tuula Halonen Marko Koskinen Maljakatu 17 uvi Knuutinen uksitehtaankatu 3 Marko Willström Pasi Juslenius eutulantie 9 ven-erik Lehtonen ntti Mettiäinen Torpantie 31 Jukka Heikkinen irkka-liisa Elo Pellonkulmantie 27 Esko Marttinen Markku Borén Wärtsilänkatu 18 Maria-Leena Valkonen Kristiina Laine Nummikatu 16 Pauli Taipale Nummikatu 18 Pauli Taipale Maljakatu 22 Tuija Hytti Pellonkulmantie 6 Kirsi Jeskanen Vöyrinkatu 12 Juha Ikonen

Kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinta Lari Laakso, insinööri AMK Projektipäällikkö, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy lari.laakso@vahanen.

Kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinta Lari Laakso, insinööri AMK Projektipäällikkö, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy lari.laakso@vahanen. Lari Laakso, insinööri AMK Projektipäällikkö, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy lari.laakso@vahanen.com Kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinta ei ole mikään erillinen, muusta ympäristöstä irrallaan

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset

Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset Taloyhtiö 2014-tapahtuma, Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet.

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet. 1 ( 6 ) ILMOITUS HUONEISTON KORJAUSTÖISTÄ pvm. / 201 Ilmoitus on jätettävät isännöitsijätoimistoon hyvissä ajoin ennen suunnitellun korjaustyön aloittamista (vähintään 2 viikkoa ennen töiden aloitusta

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN EXCURSIO, 10.-12.02.2014 BERLIINI

KORJAUSRAKENTAMISEN EXCURSIO, 10.-12.02.2014 BERLIINI O S A L L I S T U J A T : O U L U N K A U P U N G I N R A K E N N U S V A L V O N T A : M A R K K U H I E N O N E N, J U H A J Ä R V E N P Ä Ä J A T O M M I R I I P P A O U L U N T I L A K E S K U S :

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Kodin vakuuttaminen osana arjen riskienhallintaa

Kodin vakuuttaminen osana arjen riskienhallintaa Kodin vakuuttaminen osana arjen riskienhallintaa Asuntovakuuttamisen tietoisku Helsingin Pelastusliitto HELPE:n ja Kiinteistöliitto Uusimaan asukasturvallisuusilta 8.9.2015 Hannu Partanen 2 Sisältö 1)

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801 Tutkimus- JA tarkastuspalvelut 075 758 0801 TähtiRanta Oy on kasvava ja kehittyvä monialainen insinööritoimisto. Asiantuntijamme tutkivat ja suunnittelevat asiakkaillemme aina parhaan lopputuloksen kiinteistöjen

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

espanjalainen kikherne -chorizokeitto espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekunnat Yksityiset tiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801 Kiinteistöjen elinkaaripalvelut 075 758 0801 Kuntoarviot Meiltä kiinteistöjen aistinvaraiset kuntoarviot ainetta rikkomattomin menetelmin ja kiinteistöhuoltokorttien kuntoarvio-ohjeita noudattaen. Kuntoarviolla

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Kiinteistövakuutusten rakenne (KI 01) Esinevakuutus Laaja turva tai ilmiöpohjainen Vastuu- ja oikeusturva Toimitusjohtajan

Lisätiedot

As Oy Tampereen Neilikka

As Oy Tampereen Neilikka As Oy Tampereen Neilikka As Oy Tampereen Neilikka Keskisenkatu 6, 33710 Tampere As Oy Tampereen Neilikkaan valmistuu 37 asuntoa, joissa kaikissa on tasokkaat pintamateriaalit ja moderni varustetaso LaminaaJlaJat

Lisätiedot

Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa. KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012

Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa. KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012 Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012 Kiinteistöjen tekninen käyttöikä ja elinkaari Tekninen käyttöikä on aika, jonka rakennus tai rakennuksen

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN KOY JYRKKÄLÄNPOLKU HANKKEEN TULEVAT VAIHEET JA KEHITYSKUVIOT Raklin klinikan tulosseminaari 19.9.2014 Forum Marinum, Turku Juuso Hämäläinen, Rakennuttajatoimisto

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA

RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA TYRNÄVÄN KUNTA RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA 4 KK:N TOTEUTUMA VUONNA 2014 YMPÄRISTÖ- JA TEKNINEN OSASTO V. 2014 Toiminta-ajatus Ympäristö- ja tekninen osasto tuottaa tekniset palvelut

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti.

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. KYLPYHUONEEN MUUTOSTYÖ Muutostyön kohde Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. Muutostyön kohteen on vuonna 2003 valmistuneen kerrostaloasunnon

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MUKAINEN ILMOITUS TEHTÄVISTÄ KUNNOSSAPITOTÖISTÄ MUUTOSTÖISTÄ Asunto-osakeyhtiö: Huoneistossa tehtävistä kunnossapito- ja muutostöistä on esitetty toimenpiteet liitteenä olevassa neljäosaisessa

Lisätiedot

Vakuuta oikein. Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vakuuta oikein. Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto. Suomen Kiinteistöliitto ry Vakuuta oikein Taloyhtiö 2013, Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Vakuutukset ja taloyhtiön johtaminen Vakuutuslajeja Vahingot Muistilista hallitukselle

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ. Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu

MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ. Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu RANSKALAINEN KANAVUOKA 4 pekoniviipaletta, karkeasti pilkottuna 2 broilerimakkaraa 1 rkl oliiviöljyä 35 g karkeita vehnäjauhoja

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) Opetuslautakunta POL/1 10.12.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) Opetuslautakunta POL/1 10.12.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) 217 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiön lainahakemuksesta julkisivujen ja vesikaton peruskorjausta varten

Lisätiedot

Kiinteistön käyttöönotto peruskorjauksen jälkeen tilaajan ja käyttäjän haasteet

Kiinteistön käyttöönotto peruskorjauksen jälkeen tilaajan ja käyttäjän haasteet 1 Kiinteistön käyttöönotto peruskorjauksen jälkeen tilaajan ja käyttäjän haasteet Tilakeskuksen investoinnit 2014 Kaupungintalokorttelien elävöittäminen 7 M Uudisrakentaminen 53 M Peruskorjaukset 115 M

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot