Sisämarkkinat. Kriisin kautta uusiin mahdollisuuksiin kansalaiset ja yritykset vaurauden tielle VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA
|
|
- Tuula Ritva Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Sisämarkkinat Kriisin kautta uusiin mahdollisuuksiin kansalaiset ja yritykset vaurauden tielle Paremmin toimivat sisämarkkinat ovat EU:n talouskasvun tärkeä vauhdittaja. Michel Barnier, sisämarkkinoista ja palveluista vastaava Euroopan komission jäsen
2 SISÄLLYS Miksi EU tarvitsee sisämarkkinat?.. 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. EU:n sisämarkkinoiden hallinta... 5 Mitä EU tekee?... 7 Seuraavat vaiheet...12 Lisätietoa...12 Osan näistä julkaisuista voi ladata verkosta: Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet/Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Sisämarkkinat Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut elokuussa Kansi ja sivun 1 valokuva: istockphoto.com/melhi 12 s ,7 cm ISBN doi: /80824 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
3 S I S Ä M A R K K I N A T 3 Miksi EU tarvitsee sisämarkkinat? Sisämarkkinoiden, joista käytetään myös nimitystä yhtenäismarkkinat, ansiosta kansalaiset ja yritykset voivat liikkua ja käydä kauppaa vapaasti koko EU:n alueella. Käytännössä sisämarkkinat antavat kansalaisille mahdollisuuden hankkia elantonsa, opiskella tai viettää eläkepäiviä toisessa EU-maassa. Kuluttajille on tarjolla laaja valikoima tuotteita kohtuulliseen hintaan ja kuluttajansuoja on parempi myös ulkomailla tai internetin kautta tehtyjen ostosten yhteydessä. Lisäksi kaikenkokoisten yritysten on helpompi käydä kauppaa yli valtiollisten rajojen ja olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Neljä vapautta Sisämarkkinoiden kulmakiviä ovat ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Nämä neljä vapautta on kirjattu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen. Samalla sopimuksella valtuutetaan EU:n toimielimet hyväksymään lainsäädäntöä (asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä), jolla on etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden ja joka sitoo kansallisia viranomaisia. Euroopan komissiolla on keskeinen rooli EU-lainsäädäntöehdotusten tekijänä. Se myös valvoo EU:n perussopimuksia ja sitä, että EU-lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti kaikissa EU-maissa. arvo vuonna 1992 oli 800 miljardia euroa, ja nyt se on 2,8 biljoonaa euroa. Saman ajanjakson aikana EU:n ja muun maailman välisen kaupan määrä kolminkertaistui 500 miljardista eurosta (1992) 1,5 biljoonaan euroon (2011). Yhtenäismarkkinat pähkinänkuoressa: perustietoja ja -lukuja Suurempi BKT kuin yhdelläkään muulla taloudella maailmassa 500 miljoonaa kuluttajaa, 20 miljoonaa pk-yritystä 28 jäsenmaata Osoitus Euroopan yhdentymisestä Maailman suurin elintarvikkeiden ja rehujen viejä ja tuoja 7 prosenttia koko maailman väestöstä 20 prosenttia koko maailman viennistä ja tuonnista Yhteinen raha edistää sisämarkkinoita Markkinat toimivat paremmin, kun kaikki käyttävät samaa rahaa. Ensimmäinen askel kohti yhteistä rahaa oli euron käyttöönotto tilivaluuttana Tasan kolme vuotta myöhemmin liikkeeseen laskettiin eurosetelit ja -kolikot. Nykyisin euroa käytetään 17 maassa, jotka yhdessä muodostavat euroalueen. Euro on osoittautunut julkisen talouden velkakriisin aikana kestäväksi valuutaksi, joka on säilyttänyt ostovoimansa, kun EU on tukenut erittäin velkaantuneita maita. Euro on myös laajalti käytössä kansainvälisissä maksuissa, ja se on maailman tärkeimpiä valuuttoja Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin rinnalla. Vuoden 2014 alussa Latviasta tulee 18. euromaa. EU:n sisämarkkinoiden ansiosta kuluttajilla on valinnanvaraa, kun he tekevät ostoksia kotona, ulkomailla tai verkossa. istockphoto/sturti Kasvavat sisämarkkinat Vuonna 1992 sisämarkkinoiden piirissä oli 345 miljoonaa kuluttajaa, kun heitä nykyisin on yli 500 miljoonaa. EU-maiden välisessä kaupassa vaihdettujen tavaroiden
4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 4 Mukana muutoksessa Euroopan unionin kehitys alkoi vuonna 1957 allekirjoitetusta Rooman sopimuksesta, jonka ensimmäinen laaja tarkistus tehtiin Euroopan yhtenäisasiakirjalla vuonna Ensisijaisena tavoitteena oli vauhdittaa Euroopan yhdentymistä ja EU:n orastavia sisämarkkinoita. Yhtenäisasiakirjalla muutettiin sääntöjä, jotka koskevat EU:n toimielimiä ja laajennettiin niiden toimivaltaa tietyillä aloilla. EU:n johtajat sopivat myös sisämarkkinoiden toteutussuunnitelmasta ja aikataulusta, ja sisämarkkinat toteutuivat 12 jäsenmaassa. Nykyisin sisämarkkinat käsittää 28 maata. EU on tehnyt Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa sopimukset siitä, että suurta osaa sisämarkkinasäännöistä sovelletaan myös näissä maissa (osana Euroopan talousaluetta), lukuun ottamatta kalastusta ja maataloutta koskevaa lainsäädäntöä. 22 EU-maata kuuluu Schengen-alueeseen, jossa voi matkustaa passitta ja ilman rajatarkastuksia. Sisämarkkinoista ei kuitenkaan saada vielä kaikkea mahdollista hyötyä. Nykyisen kriisin aikana on entistä välttämättömämpää ryhtyä toimiin aloilla, joilla sisämarkkinat eivät vielä toimi kunnolla eivätkä hyödytä kansalaisia ja liikeyrityksiä. Tähän voidaan päästä finanssipalvelujen ja erityisesti pankkialan sääntelyä ja valvontaa parantamalla. On otettava huomioon myös tärkeitä yhteiskunnallistaloudellisia tekijöitä. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta varmistaa rahoitusjärjestelmän turvallisuus. Samalla tietotekniikan ja internetin käytön lisääntyminen kaikissa ikäluokissa on johtanut siihen, että yhä useammat tekevät ostoksia verkossa. Näillä aloilla tarvitaan asianmukaista lainsäädäntöä. Lisäksi entistä yhtenäisemmät ja keskinäisesti riippuvaiset finanssimarkkinat ja verkkopankkipalvelujen käyttö edellyttävät EU:n tason sääntelyn ja valvonnan vahvistamista. Kansalaisten kanta Vuonna 2011 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU-kansalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä siihen, että sisämarkkinat tarjoavat enemmän valinnanvaraa kuluttajille, synnyttävät uusia työpaikkoja ja edistävät reilua kilpailua. Toisaalta monet edelleen katsovat, että sisämarkkinat hyödyttävät vain suuryrityksiä ja heikentävät työoloja eivätkä paranna köyhien ja heikossa asemassa olevien ihmisryhmien elämää. Tutkimus osoittaa, että sisämarkkinat eivät vielä toimi läheskään täydellisesti ja että yli kolmannes eurooppalaisista (35 %) ei tunne niiden tarjoamia etuja. Kriisin jälkeen Talous- ja finanssikriisi koettelee EU:ta ankarasti ja on johtanut talouden supistumiseen kuudella perättäisellä vuosineljänneksellä sekä työttömien määrän kasvuun 19 miljoonaan. Kriisi on vaikuttanut EU-maihin eri tavoin viisi maata tarvitsee hätäapua ja monissa maissa se on paljastanut rakenteellisia heikkouksia. Se on myös heikentänyt julkista taloutta ja koetellut kansalaisten luottamusta pankkisektoriin. Kriisistä on kuitenkin tie eteenpäin. EU voi selviytyä kriisistä entistä vahvempana, jos se parantaa talouspolitiikan koordinointia ja sisämarkkinoiden toimintaa sekä saa finanssialan yksien sääntöjen ja yhden valvojan alaisuuteen. Sisämarkkinoiden saattaminen loppuun ja luottamuksen palauttaminen niihin on tärkeä tekijä, kun halutaan saada EU:n talous elpymään. Euroa käytetään yhteisenä rahana pian jo 18 EU-maassa, jotka yhdessä muodostavat euroalueen. istockphoto/claudio Arnese
5 S I S Ä M A R K K I N A T 5 EU:n sisämarkkinoiden hallinta Euroopan komissio on ottanut käyttöön monenlaisia välineitä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kehitys on kulkenut etenkin kahteen suuntaan. Kaksikymmentä vuotta sitten pääasiallinen tapa ratkaista ongelmia oli antaa uutta lainsäädäntöä tai ryhtyä oikeudellisiin toimiin EU-maita vastaan. Nykyinen lähestymistapa on kunnianhimoisempi ja käytännönläheisempi, ja se perustuu komission ja EU-maiden sekä kansalaisten ja yritysten tiiviiseen yhteistyöhön. Tietotekniikan kehitys ja internet ovat myös muuttaneet tiedonhankintatapoja, joten komissio voi nyt helpommin ja nopeammin kerätä palautetta niiltä, joita uudet säännöt ja säädökset koskevat. Viranomaiset valvovat uuden lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista. Jotta toiminta olisi tehokasta, kansallisten viranomaisten on oltava yhteydessä toisiinsa yli rajojen, niin että ne voivat yhdessä torjua mahdolliset ongelmat. Palautetta kerätään ja arvioidaan toistuvasti, kun selvitetään, tarvitaanko uutta lainsäädäntöä tai onko voimassa olevaa lainsäädäntöä muutettava tai kumottava. Kansalaisten kuuleminen Ennen päätöksentekoa komissio haluaa usein kuulla kansalaisten, yritysten, ammattijärjestöjen ja muiden tahojen mielipiteitä, joten se järjestää nk. avoimen kuulemisen. Kuuleminen toteutetaan yleensä internetissä. Kulloisestakin aiheesta kiinnostuneet voivat kertoa kokemuksistaan ja tehdä ehdotuksia kirjallisesti. Komissio ottaa nämä näkemykset huomioon uutta lainsäädäntöä laatiessaan, minkä jälkeen varmistetaan, että uusi lainsäädäntö pannaan oikein täytäntöön ja sitä sovelletaan koko EU:ssa. Tulostaulu kertoo, noudatetaanko EU:n sääntöjä Jotta EU:n säännöt toimivat käytännössä, ne on otettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vuodesta 1998 alkaen komissio on arvioinut sisämarkkinoiden tulostaulun avulla, miten hyvin EU-maat soveltavat sisämarkkinasääntöjä. Kyse on onlineraportointijärjestelmästä, josta maiden suoritustaso käy ilmi liikennevaloja muistuttavan värikoodauksen avulla: vihreä väri tarkoittaa maan sijoittuvan keskiarvon yläpuolelle, keltainen keskitasoa ja punainen sitä, että maa jää keskiarvon alapuolelle ja sen on tehostettava toimiaan. Nykyisestä taloudellisesta kriisistä huolimatta EU-maat jatkavat miltei kaikkien EU-sääntöjen täytäntöönpanoa. Sisämarkkinoita koskevista direktiiveistä vain 0,6:ta prosenttia ei ole ajoissa saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sääntöjen rikkomisen aiheuttamat oikeustoimet Kukin jäsenmaa on vastuussa siitä, että EU-lainsäädäntö pannaan sen alueella täytäntöön asianmukaisesti ja ajallaan. Komission vastuulla on puolestaan varmistaa, että näin tapahtuu. Jos jäsenmaa ei noudata EU-lainsäädäntöä, komissio yrittää saada sen korjaamaan toimintaansa ja viimeisenä keinona se voi viedä asian unionin tuomioistuimeen Luxemburgiin. Rikkomusmenettelyssä on lukuisia vaiheita, jotka usein alkavat sillä, että komissio aloittaa tutkimuksen kantelun perusteella. Komissio voi myös aloittaa tutkimuksen omasta aloitteestaan, jos katsoo sen olevan tarpeellista. Jos asia ei ratkea komission ja jäsenmaan välisissä neuvotteluissa, voidaan unionin tuomioistuimelta pyytää päätöstä siitä, onko kyse sääntöjen rikkomisesta. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi kumota sitä kansallista toimenpidettä, jonka on todettu olevan ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, eikä tuomita jäsenmaata maksamaan vahingonkorvauksia yksityishenkilölle, jolle EU-lainsäädännön rikkominen on aiheuttanut haittaa. On kyseisen jäsenmaan tehtävä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jos jäsenmaa ei edelleenkään noudata tuomioistuimen päätöstä, komissio voi joko palauttaa asian tuomioistuimelle ja pyytää uhkasakkoja maksettaviksi siihen asti, kunnes rikkominen on lopetettu, ja/tai pyytää, että jäsenmaa määrätään maksamaan kiinteämääräinen korvaus. Usein päätökset ovat merkittäviä ennakkotapauksia, joilla selvennetään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuomioistuin on useaan otteeseen tuominnut nk. ylivaltaosakkeisiin liittyvät erityiset äänioikeudet yksityistetyissä yrityksissä ja todennut ylivaltaosakkeiden estävän pääoman vapaata liikkuvuutta. Kuluttajamyönteinen kilpailupolitiikka EU:n kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikat kulkevat käsi kädessä, sillä kilpailupolitiikassa on kyse sellaisten
6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 6 sääntöjen soveltamisesta, joilla varmistetaan tasapuolinen kilpailutilanne yrityksille. Kuluttajilla on tällöin enemmän valinnanvaraa ja hinnat pysyvät edullisina sekä laatu korkeana. Useissa tapauksissa komission toimet ovat tuoneet välitöntä hyötyä kuluttajille koko sisämarkkina-alueella. Esimerkiksi televiestinnän alalla matkapuhelinoperaattorit veloittivat ylihintaa puheluista, jotka tulivat toisen operaattorin verkosta (jopa kymmenkertaisesti kiinteistä liittymistä tuleviin puheluihin verrattuna). Komissio antoi vuonna 2009 Euroopan telealan sääntelyviranomaisille ohjeeksi varmistaa, että verkkovierailumaksut perustuvat todellisiin kustannuksiin. Komissio on sakottanut operaattoreita kilpailunvastaisista käytännöistä, mikä on johtanut puheluiden hintojen halpenemiseen ja entistä avoimempaan hinnoitteluun kaikkialla EU:ssa. Lisätietoja EU:n kilpailupolitiikasta on tämän sarjan julkaisussa Kilpailu. Tiedotus Euroopan komission tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tiedotus niistä mahdollisuuksista ja oikeuksista, joita sisämarkkinat tuovat kansalaisille ja yrityksille. Internetin kautta on helppo levittää tietoa nopeasti ja Haetko työtä? Kiinnostaako työnteko ulkomailla? Sisämarkkinat takaavat kaikille EU-kansalaisille oikeuden työskennellä ja opiskella toisessa EU-maassa. istockphoto/wdstock tehokkaasti sekä päivittää tietoja kaikilla virallisilla EU-kielillä. Sinun Eurooppasi -sivusto tarjoaa käyttäjäystävällistä käytännön tietoa EU-kansalaisille ja yrityksille. Siellä on neuvoja, jotka koskevat esimerkiksi matkustusasiakirjoja ja matkustajien oikeuksia, pankkitilin avaamista toisessa EU-maassa sekä ohjeita siitä, mitä tehdä, jos yllättäen tarvitsee sairaanhoitoa toisessa EU-maassa. Yrityksille on myös tietoa verotuksesta ja tilinpidosta sekä rahoituksen hakemisesta pankeilta tai EU:n tukemilta pääomasijoitusrahastoilta. Neuvontaa ja apua EU:lla on monia kanavia, joiden kautta se auttaa kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämään sisämarkkinoiden tuomia etuja ja ratkaisemaan käytännön ongelmia. Kuka tahansa EU-kansalainen, joka ostaa tavaroita ja palveluja toisesta EU-maasta, Islannista tai Norjasta ja tarvitsee neuvoja, voi ottaa yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen. Sieltä saa maksutta käytännön vinkkejä, joiden avulla voi säästää rahaa ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Tarjolla on myös asiantuntijaapua kuluttajavalituksen tekemisessä, vaikka aluksi pyritäänkin aina löytämään sovintoratkaisu. Vuonna 2006 käynnistettiin kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto. Verkostoon kuuluu kaikkien EUmaiden kansallisia viranomaisia. Verkoston kautta ne voivat esimerkiksi vaihtaa tietoja ja siten auttaa toisiaan torjumaan haitallisia kaupallisia käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa EU:n kuluttajansuojasääntöjen kanssa valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Verkosto on perustamisensa jälkeen käsitellyt yli keskinäistä avunantoa koskevaa pyyntöä ja yli 200 varoitusta. Solvit-verkosto auttaa kansalaisia ja yrityksiä löytämään nopeita käytännön ratkaisuja ongelmiin, jotka johtuvat siitä, että viranomaiset soveltavat EU-lainsäädäntöä virheellisesti. Ongelmat liittyvät useimmiten ammattipätevyyden tunnustamiseen, koulutukseen pääsyyn, oleskelulupiin ja sosiaaliturvaan. Yritykset, jotka haluavat tarjota palvelujaan useammassa kuin yhdessä EU-maassa, voivat lisäksi saada sähköisesti tietoa tarvittavista menettelyistä ja vaatimuksista nk. keskitetyn asiointipisteen kautta. Yrittäjät voivat EU:ssa saada monenlaista maksutonta apua, kuten asiantuntija-apua EU:n sisämarkkinalainsäädännöstä (esim. patentit, verotus), myös Enterprise Europe Network verkostolta, johon kuuluu lähes 600 organisaatiota 50 maassa.
7 S I S Ä M A R K K I N A T 7 Mitä EU tekee? Sisämarkkinoiden toteuttaminen on Euroopan komissiolle ensisijaisen tärkeää, koska se haluaa saada EU:n talouden kasvuun. Tämän vuoksi on laadittu ensimmäinen ja toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti, jotka sisältävät taloutta elvyttäviä ja työpaikkoja synnyttäviä toimia. Toimet kasvun vauhdittamiseksi Huhtikuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin. Siihen kuuluu 12 hanketta, jotka elvyttävät EU:n taloutta ja mahdollistavat kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen. Komissio järjesti nelisen kuukautta kestäneen julkisen keskustelun ja perehtyi siinä esitettyihin noin 850 kannanottoon sekä muiden EU-toimielinten kantoihin ja päätelmiin. Tältä pohjalta komissio teki konkreettisia ehdotuksia uudesta lainsäädännöstä tai sääntöjen muuttamisesta kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten etenkin pienyritysten arjen helpottamiseksi. Yksi tavoite oli parantaa rahoituksen saatavuutta uusille yrityksille, joilla ei monestikaan ole tarpeeksi resursseja palkata henkilöstöä, saattaa markkinoille uusia tuotteita tai rakentaa infrastruktuureja, mikä heikentää niiden kilpailuasemaa. Komissio ehdotti asetusta, jossa vahvistetaan yhtenäiset säännöt riskipääomarahastojen markkinoinnille eri puolilla EU:ta. Heinäkuusta 2013 alkaen on uusilla yhteisillä säännöillä tarkoitus saada houkutelluksi rahastoihin lisää pääomasitoumuksia, jotta niistä tulee entistä suurempia ja pk-yrityksille aukeaa lisää kasvumahdollisuuksia. Työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen EU:ssa oli myös merkittävä painopistealue ensimmäisessä toimenpidepaketissa, koska monet korkeaa koulutusta edellyttävät virat ovat edelleen täyttämättä. Komissio ehdotti nk. eurooppalaisen ammattikortin käyttöönottoa, jolloin ammatillinen pätevyys voidaan tunnustaa kaikkialla EU:ssa nopeammin ja helpommin. istockphoto/monkey Business Images EU:n teollisuus on kilpailukykyisempi, kun yritykset voivat myydä tuotteitaan kaikkialla sisämarkkinoilla. Uudistusten jatkaminen Lokakuussa 2012 Euroopan komissio esitti 12 uutta painopistealuetta toisen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä. Näillä toimilla halutaan edistää kasvua, ja ne keskittyvät ennen muuta seuraaville aloille: integroidut verkostot, kansalaisten ja yritysten liikkuvuus yli kansallisten rajojen, digitaalitalous sekä yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien edun edistäminen. Meillä on nyt oiva tilaisuus hyödyntää EU:n kultaista apuvälinettä, sisämarkkinoita, ja saattaa sosiaalinen markkinataloutemme taas kilpailukykyiseksi ja kukoistavaksi, totesi komissaari Michel Barnier. Komissio on tehnyt konkreettisia ehdotuksia kullakin alalla. Maaliskuussa 2013 se ehdotti uusia sääntöjä, joilla internetyhteyksien kustannuksia saadaan pienennetyksi 30 prosentilla. Säännöt perustuvat hyviin toimintatapoihin, jotka ovat olleet jo käytössä Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Liettuassa, Alankomaissa, Puolassa, Portugalissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tässä
8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 8 Komissio ehdotti helmikuussa 2013 myös uusia turvallisuusmääräyksiä sisämarkkinoilla myytäville kulutustavaroille sekä valvonnan tehostamista niiden tuotteiden kohdalla, jotka eivät ole elintarvikkeita etenkin jos ne tulevat EU:n ulkopuolisista maista. Tavoitteena on estää vahingollisten tuotteiden päätyminen kuluttajien käsiin ja parantaa tuotteiden jäljitettävyyttä niin, että ne voidaan tunnistaa helposti ja vetää nopeasti markkinoilta, jos ongelmia ilmenee. Kun ehdotus on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, markkinavalvontaviranomaiset alkavat seurata uusien sääntöjen noudattamista. Viranomaisten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä koordinoidakseen tuoteturvallisuustarkastuksia erityisesti EU:n ulkorajoilla. Kuluttajat ja sisämarkkinat Sisämarkkinat hyödyttävät EU:n 500:aa miljoonaa kuluttajaa, joilla on oikeus ostaa tavaroita ja palveluja miltä tahansa liikkeenharjoittajalta (kaikkialla samoin edellytyksin ja sopimusvelvoittein). Kun kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, sisämarkkinat lujittuvat ja kilpailu, innovointi ja kasvu lisääntyvät. Internet Vaikka internetiä pidetään nykyisin itsestäänselvyytenä, ei monia sen palveluista ja verkoista olisi voitu 20:n viime vuoden aikana kehittää ilman proaktiivista ja joustavaa internetin kehittämisen toimintapolitiikkaa EU-tasolla. Viimeisimmät tekniset uutuudet tai muotituotteet voi nyt tilata toisesta EU-maasta ja saada toimitetuiksi kotiovelle. Maantieteellinen välimatka ei enää estä yrityksiä yhdistämästä voimiaan, jotta ne voivat tarjota parempaa palvelua tai laajemman tuotevalikoiman. Nykyajan sähköisessä maailmassa ostajalla on myös enemmän vaikutusvaltaa esimerkiksi sähköpostin tai internetissä julkaistavan asiakaspalautteen tai palveluarvioinnin kautta. Internetin vaikutukset ulottuvat myös kulttuurin alalle. EU:n sisämarkkinapolitiikan ansiosta esimerkiksi eurooppalaiseen kirjallisuuteen, elokuviin ja kuvataiteeseen voi tutustua sähköisessä muodossa Europeana.eu-portaalin kautta. Lisää kilpailua energiamarkkinoilla Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana on otettu käyttöön sisämarkkinalainsäädäntöä ja kilpailusääntöjä, joiden ansiosta kansalliset markkinat eivät enää ole valtionmonopolien määräysvallassa vaan avoimia myös ulkomaisille tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tämän vuoksi yksityiset kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita palveluntarjoajansa ja tavarantoimittajansa. Laajempi kaupankäynti yli valtiollisten rajojen energiaalalla auttaa myös ehkäisemään toimitushäiriö- ja sähkökatkoja EU-maissa. Monet eurooppalaiset energiayhtiöt toimivat nyt myös useammassa kuin yhdessä EU-maassa, mikä lisää palveluntarjoajien välistä kilpailua. istockphoto/squaredpixels Sisämarkkinalainsäädännön ansiosta kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita energiantoimittajansa.
9 S I S Ä M A R K K I N A T 9 EU Sisämarkkinadirektiiveillä säädetään EU:n laajuisesti tuoteturvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Opiskelu ja työskentely ulkomailla Nykyisin useimmat tutkintotodistukset ja ammattipätevyydet, jotka on hankittu yhdessä EU-maassa, tunnustetaan myös muissa EU-maissa, ja Erasmus- ja Leonardo-ohjelmien kaltaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa on ollut satojatuhansia osallistujia. Sen lisäksi että ohjelmat rikastuttavat niihin osallistuvien elämää, ne tuovat piristysruiskeen myös EU:n talouselämälle. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 56 prosenttia kansalaisista pitää ihmisten vapaata liikkumista Euroopan yhdentymisen myönteisimpänä tuloksena. Useimpien mielestä siitä on hyötyä myös taloudelle. Hyötyä eurooppalaisille yrityksille EU:ssa jokaisella yrityksellä on pääsy 28 maan kansallisille markkinoille ja 500 miljoonaa potentiaalista asiakasta. Suurille yrityksille tämä antaa mahdollisuuden hyötyä suurtuotannon eduista, ja pienet ja keskisuuret yritykset voivat valloittaa uusia markkinoita. Pk-yritykset ovat erityisen tärkeitä EU:n taloudelle, sillä ne luovat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista EU:ssa. Ne ovat myös EU:n innovatiivisimpia yrityksiä ja keskeinen tekijä talouskriisistä selviytymisessä. Sisämarkkinoiden suomat edut parantavat yritysten kilpailukykyä myös EU:n ulkopuolella. On useita tapoja, joilla EU:n sisämarkkinapolitiikka helpottaa kaupankäyntiä EU:ssa. Yksi niistä on vaatimuksien vastavuoroinen tunnustaminen, jolla varmistetaan, että kansalliset tekniset määräykset eivät haittaa tavaroiden vapaata kauppaa EU:ssa. Yhdessä EU-maassa laillisesti valmistettua tai markkinoitua tuotetta voidaan pitää kaupan muissakin jäsenmaissa. On arvioitu, että sisämarkkinalainsäädäntö on vähentänyt EU:n yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla vuodesta Kestävä ja turvallinen tuotantoteollisuus Tavaroiden vapaan liikkumisen lisäksi sisämarkkinalainsäädännöllä on luotu EU:n laajuiset turvallisuus- ja ympäristövaatimukset monenlaisille tuotteille. Tämä lainsäädäntö mahdollistaa tuotteiden vapaan liikkumisen kaikkialla EU:ssa ja tuo EUkansalaisille huomattavia etuja. Tuotteet ovat tulleet paljon turvallisemmiksi. Kun tuote on varustettu CE-merkinnällä, kuluttajat tietävät, että valmistaja takaa sen olevan EU-lainsäädännön mukainen ja että tuotetta voi myydä kaikkialla EU:ssa. Tästä on etua yrityksille, jotka haluavat käydä kauppaa yli valtiollisten rajojen, sekä kuluttajille, jotka voivat luottaa siihen, että heidän ostoksensa ovat turvallisia ja täyttävät niille asetetut vaatimukset. Innovoinnin turvaaminen Jotta sisämarkkinat toimisivat hyvin, on liikkumisvapautta rajoittavat ja kilpailunvastaiset käytännöt poistettava tai minimoitava. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että toimintaympäristö edistää innovointia ja investointeja. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on keskeisessä asemassa sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Yhteisön tavaramerkki perustettiin vuonna 1993 helpottamaan useammassa kuin yhdessä EU-maassa toimivien yritysten toimintaympäristöä ja vähentämään
10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 10 niiden kustannuksia. Yritysten tarvitsee nyt maksaa vähemmän tavaramerkin rekisteröinnistä ja verkossa rekisteröinnin voi tehdä vielä edullisemmin. Yritykset saavat pian myös mahdollisuuden hakea keksinnölle yhtä patenttia, joka on voimassa 25 EU-maassa, eikä niiden tarvitse enää hakea patenttia erikseen kussakin maassa. Näin voidaan vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja byrokratiaa, mikä hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä. Finanssipalvelut: parempi sääntely ja valvonta Finanssikriisi osoitti, että tarvitaan parempaa sääntelyä ja valvontaa sekä lisää avoimuutta kaikkien finanssialan toimijoiden, tuotteiden ja markkinoiden osalta koko EU:ssa. Pankeilla on yhä enemmän valtioiden rajat ylittävää liiketoimintaa, mikä on sisämarkkinoiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden tavoitteen mukaista. Tämä tehostaa pankkien toimintaa, mutta sääntely ja valvonta toteutuu yhä suurelta osin kansallisella tasolla. EDULLISEMPAA MATKAVIESTINTÄÄ ULKOMAILLA Tiedostojen lataaminen ulkomailla (megatavua kohti) Ulkomailta soitetut puhelut (minuuttihinta) Ulkomailla lähetetyt tekstiviestit istockphoto/tan Wei Ming Luottamuksen palauttaminen finanssijärjestelmään on suunnitellun pankkiunionin keskeisiä tavoitteita. Paljon on jo saatu aikaan. Vuoden 2014 alusta kaikilla euroalueen pankeilla on oltava enemmän ja parempaa pääomaa, kuten EU:n vakavaraisuusdirektiivissä määritellään. Uusi järjestelmä parantaa EU:n pankkien vakautta sekä niiden kykyä hallita riskejä ja vastata mahdollisista tappioista. Pakettiin sisältyy myös uusia rajoituksia johtajille maksettaviin bonuksiin. Lisäksi johdannaisille, joilla käydään kauppaa säänneltyjen pörssien ulkopuolella, on laadittu uusia teknisiä standardeja, kuten elokuussa 2013 voimaan tulleessa Euroopan markkinarakenneasetuksessa on säädetty. Suunnitteilla on myös laajentaa sääntöjä, jotka koskevat sijoituspalveluja (esim. arvopaperivälittäjien toimintaa ja salkkujen hoitoa) sekä parantaa kuluttajansuojaa tehostamalla pankkitilejä koskevien tietojen saatavuutta ja avoimuutta. Eurosenttiä ilman arvonlisäveroa Asetuksessa edellytetään tehokasta valvontaa EU:n tasolla, jotta valtioiden rajat ylittäviin riskeihin ja kysymyksiin voidaan asianmukaisesti puuttua. Tämän vuoksi perustettiin kolme Euroopan laajuista elintä, jotka aloittivat toimintansa vuonna 2011: Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen. Samoin perustettiin Euroopan järjestelmäriskikomitea tunnistamaan sellaiset riskit, jotka voivat levitä koko finanssialalle, ja varmistamaan, että ne eivät vaaranna finanssimarkkinoiden vakautta. Eurohinta on suurin EU-lainsäädännön sallima hinta. Se otettiin käyttöön vuonna 2009, tiedostojen lataamiseen vuonna EU:n ansiosta verkkovierailujen hinnat ovat nyt yli 80 % edullisempia kuin vuonna 2007.
11 S I S Ä M A R K K I N A T 11 Luottamuksen palauttaminen pankkeihin Euroalueen velkakriisi on tuonut esille tarpeen syvempiin uudistuksiin, joilla voidaan murtaa pankkien ja kansallisten valtionkassojen välinen noidankehä. Jos jollekin maalle kertyy liikaa julkista velkaa ja sen luottokelpoisuus kärsii, se heikentää pankkeja, jotka ovat usein julkisen velan suurimpia haltijoita. Toisaalta jos pankeilla menee huonosti, valtion voi olla pakko puuttua asiaan ja käyttää rahaa niiden pelastamiseen. Jotta tämä yhteys saadaan murrettua ja kansalaisten luottamus pankkeihin palautettua, tarvitaan vahvempia toimia kuin vain yhteisiä sääntöjä. Erityisesti ne maat, joilla on yhteinen raha, tarvitsevat syvempää ja yhtenäisempää lähestymistapaa talouden ja finanssimarkkinoiden valvontaan. Tämän vuoksi EU-johtajat sitoutuivat kesäkuussa 2012 pankkiunioniin, jossa on käytössä yhteinen säännöstö kaikille euroalueen pankeille. Komissio kehitteli tätä visiota eteenpäin talous- ja rahaliittoa koskevassa luonnoksessaan marraskuussa Vuoden 2014 loppupuolelta alkaen Euroopan keskuspankin nk. yhteinen valvontamekanismi valvoo kaikkia euroalueen pankkeja ja muita luotonantajia. EU-maat, jotka eivät ole mukana yhteisvaluutassa, voivat myös halutessaan liittyä mukaan. Mekanismia täydentää nk. yhteinen kriisinratkaisumekanismi, jonka avulla kaatumassa oleva pankki voidaan järjestellä uudelleen siten, että kustannukset veronmaksajille ja reaalitaloudelle jäävät mahdollisimman pieniksi, kuten komission ehdotuksessa heinäkuussa 2013 esitettiin. Elokuusta 2013 alkaen ovat voimassa olleet myös EU:n valtiontukisäännöt, jotka edellyttävät, että vaikeassa rahoitustilanteessa olevat luotonantajat hakevat tukea ensiksi omilta investoijiltaan ennen kuin ne voivat pyytää julkista tukea. Näiden suunnitelmien mukaan perustetaan uusi eurooppalainen rahasto, jota pankkiala itse rahoittaa, auttamaan konkurssiin menossa olevien pankkien rakenteiden uudistamisessa. Jos pankin osakkailta ja luotonantajilta saatavat varat eivät riitä, ja jos uusi rahasto ei ole vielä kerännyt riittävästi varoja, pankkia voidaan poikkeuksellisesti pääomittaa suoraan eli uutta pääomaa voidaan tarjota yhtenä osana pelastamissuunnitelmia sellaisille pankeille, jotka muuten menisivät konkurssiin. Tämä voidaan tehdä Euroopan vakausmekanismina tunnetun pysyvän suojamuurin kautta sen sijaan, että toimittaisiin kansallisten hallitusten kautta. Keskeisenä tavoitteena on turvallinen, vastuullinen, kuluttajaystävällinen ja kasvua lisäävä finanssiala EU:ssa. Sen toteutumiseksi tullaan lähiaikoina tekemään useita merkittäviä ehdotuksia, joita ovat esimerkiksi työeläkerahastoja koskevat tarkistetut säännöt, pankkien rakenneuudistus sekä innovatiivisia maksupalveluja (esim. kortti-, verkko- ja mobiilimaksut) koskevat tarkistetut säännöt. Uudistusten monia yksityiskohtia on vielä hiottava, mutta EU:n johtajilla on selkeä halu ohjata EU uuteen vankkaan talouskasvuun, jonka perustana on vahva ja luotettava finanssisektori. istockphoto/justin Horrocks Pankkien vakaus on tärkeää esimerkiksi asunnon ostajille.
12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Seuraavat vaiheet 12 NA FI-C Kaikista tähänastisista saavutuksista huolimatta Euroopan sisämarkkinat eivät vielä toimi moitteetta kaikilla aloilla. Ongelmia on pääasiassa palvelujen alalla ja energia-alalla, ja ne voidaan ratkaista vain EU:n tasolla. istockphoto/peepo Tulevina vuosina komission tavoitteena on myös edistää sosiaalisten yritysten kehittämistä Euroopassa ja yhteisötaloutta laajassa mielessä. Sosiaaliset yritykset eivät niinkään tavoittele voittoa, mutta niiden sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet ja toimet hyödyttävät ympäröivää yhteisöä. EU voi myös olla tärkeässä asemassa edistämässä internetin kautta tapahtuvaa joukkorahoitusta, jolla voidaan täyttää pienyritysten ja aloittelevien yritysten rahoitusvajetta. Kesäkuussa 2013 komissio järjesti joukkorahoitukseen liittyviä kysymyksiä käsitelleen seminaarin, ja parhaillaan se teettää tutkimusta mahdollisista toimintapoliittisista aloitteista. Eurooppa tarvitsee uusia yrityksiä. Lisätietoa XX Perustietoa EU:n sisämarkkinoista: XX Luettelo julkisista kuulemisista: XX Tietoa finanssipalveluita ja pääomamarkkinoita koskevasta EU-lainsäädännöstä ja ehdotuksista: XX Sinun Eurooppasi -portaali kansalaisille ja yrityksille: XX Tietoa Enterprise Europe Network -verkoston palveluista pienyrityksille sekä esimerkkejä yrittäjistä, joita verkosto on auttanut: XX Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: p ISBN doi: /80824
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotBriefing 3: Euroopan sisämarkkinat
Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat Taneli Lahti EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti työskentelee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston
LisätiedotKomission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp
Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7003/17 BUDGET 2 PERUSTELUT Asia: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon oheisasiakirjaksi
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio
Lisätiedot14246/16 ess/elv/ts 1 DG G 3 A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. marraskuuta 2016 (OR. en) 14246/16 COMPET 570 MI 698 CONSOM 275 PI 128 IND 236 ECOFIN 1020 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO Bryssel 18. tammikuuta 2019 REV1 korvaa 21. marraskuuta 2017 päivätyn tiedonannon TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA
LisätiedotVASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus
26.10.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 326/363 VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aiempi numerointi I OSASTO - YHTEISET MÄÄRÄYKSET Euroopan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus
22.3.2019 A8-0206/557 557 Otsikko 1 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2018 COM(2018) 837 final 2018/0425 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Japanin välisellä talouskumppanuussopimuksella perustetussa viinityöryhmässä Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0086 (COD) 8838/17 ADD 7 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 2. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotFinanssikriisistä pankkiunioniin
Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi
LisätiedotLIITE. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpano. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 228 final ANNEX 1 LIITE Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpano asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
Lisätiedot6922/08 vpy,elv,js/el,mmy/sp 1 DG C 1
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2008 (04.03) (OR. en) 6922/08 COMPET 81 MI 78 SOC 131 CONSOM 26 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n ehd. nro: 15651/07
LisätiedotEuroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotYmpäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla
YMPÄRISTÖ VALVONTA Mitä etua siitä on sinulle? Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla Tästä syystä EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa käyttöön toimia, joilla suojellaan kansalaisten terveyttä
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti
Lisätiedot"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen
LisätiedotDirektiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde
EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.12.2011 KOM(2011) 904 lopullinen 2011/0441 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,
LisätiedotDigitaalistrategia: Uudet verkkovierailujen hintakatot tuovat merkittäviä säästöjä niin perhematkailijoille kuin liikematkustajillekin
MEMO/12/316 Bryssel 10.05.2012 Digitaalistrategia: Uudet verkkovierailujen hintakatot tuovat merkittäviä säästöjä niin perhematkailijoille kuin liikematkustajillekin Euroopan unionin verkkovierailuasetuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. huhtikuuta 200 (OR. en) 7853/0 Toimielinten välinen asia: 2009/048 (CNS) ISL 8 N 8 CH 9 FL 7 FRONT 38 SCHENGEN 30 N 07 ASIM 42 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta
2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2016 COM(2016) 407 final 2016/0189 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XIX (Kuluttajansuoja)
LisätiedotVerkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi
Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2010 KOM(2010)381 lopullinen 2010/0205 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi
LisätiedotKuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi
Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen
LisätiedotNeuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotPankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön
Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni
LisätiedotKainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE
Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.8.2015 COM(2015) 407 final 2015/0181 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Ukrainan liittymiseen
LisätiedotEuroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.
EIP lyhyesti 2019 1 Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja. Tuemme talouskasvua, luomme työpaikkoja
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012
KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))
LisätiedotEHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta
23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 22.12.2006 KOM(2006) 913 lopullinen 2006/0301 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)280 lopullinen 2010/0168 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, moottoriajoneuvojen hyväksymistä sähköturvallisuuden osalta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 199 final 2017/0088 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
Lisätiedot