HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINVALTUUSTO

2 Talousarvio ja taloussuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HEINOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISPERUSTELUT 3.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman lakiperusta Kaupungin yleistavoitteet ja toimintaperiaatteet Suunnittelun lähtökohdat ja ennusteet Talousarviokehykset ja keskeiset oletukset Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talouden tasapainottaminen Täytäntöönpano-ohjeet 18 KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto 23 Sosiaali- ja terveystoimi 28 Sivistystoimi 48 Tekninen toimi 69 TULOSLASKELMAOSA 86 INVESTOINTIOSA 88 RAHOITUSOSA 94 LIITTEET Tase Tilivelvolliset Käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden erittely 99

3 Talousarvio ja taloussuunnitelma KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomi on rakennemuutoksessa. Valtion talous heikkenee, koska vienti ei vedä. Kuntataloudella on merkittävä rooli julkisen hallinnon kustannusten kokonaisuudessa, joten talouden oikaisua haetaan kunnista. Valtio tulee aktiivisesti vaikuttamaan kuntatalouteen ja sen suunnitteluun. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, uusi vuosittain tarkistettava taloudenohjausjärjestelmä luodaan sekä peruspalveluohjausmenetelmä otetaan käyttöön - kaikkien näiden pitäisi olla valmiina tiedotettavaksi vielä tämän vuoden aikana. Yksikään kunta ei voi välttyä kuntauudistuksesta eikä sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen uudistamissuunnitelmista. Heinolassa on nyt päätettävä, kuinka kaupunkimme itse valmistautuu tulevaisuuteen. Rakennammeko harkitut, suunnitelmalliset askelmerkit elämään tiukkenevassa taloudessa vai odotammeko vielä ja otamme myöhemmin käyttöön ison kriisiluudan ja kaaosteorian? Heinolalla on tällä hetkellä turvallinen taloudellinen tilanne jatkaa suunnitelmallista talouden hallintaa. Meillä on ylijäämäpuskuri ja rahasto, jonka taloudellinen, mutta myös henkinen arvo on erittäin painava. Heinolalla on kuitenkin myös ehkä suurempia haasteita kuin muilla kunnilla: työttömyysprosentti jatkaa nousuaan, kaupunkimme asukasmäärä hupenee ja näistä johtuen verotulokertymät pienenevät. Meidän tulee muuttaa toimintaamme, jotta tulot riittävät menojen kattamiseen. Kaikkien meidän on sitouduttava päätettyyn talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä strategian tavoitteisiin ja visioon. Kaupunkimme elinvoima täytyy elpyä asumisen ja työn tekemisen turvaamiseksi. Konsernihallinnossa tulee olla voimaa vastata elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemiseen. Siellä tulee olla valmius siihen, että työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät vastuut tulevat putoamaan kaupunkien syliin. Konsernihallinnon tulee pystyä vankasti auttamaan muita tulosalueita, jotka osaltaan vastaavat kaupunkilaisille järjestettävistä tai tuotettavista suorista palveluista. Jos tämä moottori ei toimi tehokkaasti, koko kone yskii. Sivistystoimi on tehnyt rakennemuutosta jo kolme vuotta. Raskaat muutostyöt alkavat olla valmiina, joten nyt pitää tehdä arvio ja analyysi siitä, mitä on saatu aikaan. Sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit pitää pystyä laittamaan kuntoon ja hoitamaan näin vastuut lasten ja aikuisten turvallisuudesta. Toiminnan laatu ja ennaltaehkäisevä merkitys täytyy jatkossa vielä selvemmin näkyä mm lasten suojeluun liittyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimessa tehdään aktiivista muutostyötä toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi sekä kulurakenteen keventämiseksi. Tehty työ näkyy mm siinä, että lastensuojelun kulukäyrä on kääntynyt laskusuuntaan ja vuoden 2014 talousarvioesityksessä on pystytty pienentämään tulosalueen budjettia. Teknisen toimen ja samalla myös koko kaupungin yhteinen haaste ovat maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät ongelmat. Arvovaltasyistä yms. tai yksittäisten edunvalvonnallisten erimielisyyksien takia maankäyttösopimusten tai kaavojen hyväksymiseen menee valittamisten vuoksi luvattoman kauan, useita vuosia ja ne, ketkä tästä kärsivät, ovat yksityishenkilöitä tai yrityksiä, joille asioiden eteneminen olisi erittäin tärkeää.

4 Talousarvio ja taloussuunnitelma Teknisen toimen vastauksia tiukkenevaan taloustilanteeseen odotetaan joustavammasta toiminnasta, kustannustietoisesta työnjohtamisesta sekä siitä, että tiiviimpi yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden kanssa tuottaa myös tekniselle toimelle hyötyä ja tukea. Heinola on mainettaan parempi kaupunki. Täällä on erittäin paljon loistavia asioita, pystyviä ihmisiä ja uinuvaa innostusta. Meidän haasteemme onkin nyt se, että saamme koottua kaiken tämän hyvän tahdon yhteiseen päämäärään. Pirjo Hepo-oja va.kaupunginjohtaja 2. HEINOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA v Heinolan kaupungin strategiaa on työstetty kevään ja syksyn 2013 aikana. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin Heinolan kaupungin strategian visioksi vuoteen 2020, arvot, toiminta-ajatuksen, kriittiset pitkän aikavälin tavoitteet (katso alla oleva kuvio). Kuluvan syksyn aikana on täsmennetty strategisia tavoitteita ja niiden luonnoksia esiteltiin talousarvioseminaarissa. Työ jatkuu edelleen strategiaryhmässä yhdessä poliitikkojen kanssa. Samanaikaisesti tulosalueet aloittavat strategiapäivittämistyöskentelynsä. Tavoitteena on, että keväällä 2014 olisi valmiina täsmennys kaupungin strategiasta sekä tulosalueiden osastrategiat. Heinolan kaupungin strategian ydinasiat vuoteen 2020

5 Talousarvio ja taloussuunnitelma Samaan aikaan on valmisteltu elinkeinostrategiaa elinkeinotoimikunnassa. Elinkeinostrategian sen hetkinen versio on esitelty syksyllä valtuustolle, mutta asiakirja ei ole ollut kaupunginhallituksen- ja valtuuston käsittelyssä. Koska kaupungin strategian ja elinkeinostrategian yhteensovittamista ei ole saatu tässä vaiheessa tehtyä, niin alla olevassa yhteenvetoluonnoksessa kerrotaan lyhyesti elinkeinostrategian keskeiset asiat, visio, painopisteet (strategiset kärjet) ja välineet. Heinolan elinkeinostrategia 2020: Visio, painopisteet (strategiset kärjet) ja välineet

6 Talousarvio ja taloussuunnitelma Tarkoituksena on jatkaa seuraavaksi kaupungin strategian ja elinkeinostrategian yhteensovittamista yhteiseksi päästrategiaksi. Vuoden 2014 talousarvion asetettujen sitovien sekä toiminnallisten tavoitteiden taustalla ovat olleet aiemmat kaupungin ja tulosalueiden strategiat. Tavoitteet yhteen sovitetaan uuden Heinolan kaupungin strategian ja elinkeinostrategian mukaisesti. Vuoden 2014 toimintaa ja taloutta ohjaavat Heinolan kaupungin strategia ja elinkeinostrategia. 3. YLEISPERUSTELUT 3.1 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTA Kuntalain 65 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, joiden mukaan:: "Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Heinolan vuoden 2013 aloittavassa taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 10,5 milj. euroa. 3.2 KAUPUNGIN YLEISTAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Heinola turvaa kaupunkilaisille laadukkaat peruspalvelut suunnitelmakaudella. Talouspohjan tulee säilyä vakaana. Toiminnan kehittämisen tulee perustua parannettuun kustannustehokkuuteen. Heinola toteuttaa kaupunginvaltuustossa hyväksytyn strategian linjauksia kaupungin kehittämisessä ja jatkaa myönteisen kuntakuvan luomista siten, että Heinola on houkutteleva asuinkunta, työpaikkakunta ja kunta, joka antaa hyvän pohjan jo olemassa oleville sekä uusille alkaville yrityksille. Näiden toimien tavoitteena on kaupungin työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja työttömyyden alentaminen. Kaavoitus sekä jo olemassa olevien alueiden käytön tehostaminen on edellytys kaupungin kehittymiselle. Suunnitelmakaudella lisätään eri tahojen yhteistyötä ja sitä kautta haetaan uusia laadukkaita, kustannustehokkaita toimintatapoja, joilla vaikutetaan väestömäärän kasvuun sekä talouspohjan kestävään kehittymiseen.

7 Talousarvio ja taloussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ENNUSTEET Yleinen talouskehitys Suomen bruttokansantuote laski vuonna ,2% ja vuoden 2013 BKT:n ennakoidaan supistuvan 0,4 %. Euroopan talouskehitys on heikkoa ja maailmankaupan kasvukin on hidasta. Merkittävää ulkomaisen kysynnän piristymistä ei valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ole odotettavissa pariin vuoteen. Vuoden 2014 talouskasvuksi ennustetaan 1,2% ja vuonna 2015 kasvuksi odotetaan 1,9 %. Keskimääräisen virallisen työttömyysasteen (tilastokeskus) ennakoidaan kohoavan vuonna ,3%:iin, laskevan vuonna ,1%:iin ja vuonna ,8%:iin. Pankkikriisin käynnistämää lamaa torjuttiin elvyttävällä finanssipolitiikalla ja ohjauskorkojen laskuilla. Tässä tilanteessa euroalueen tukipaketteihin sitoutuneet valtiot ovat hillitsemässä velkaantumista. Lamasta huolimatta suuria elvytystoimia ei ole odotettavissa. EKP:n ja suurimpien kehittyneiden maiden keskuspankkien ohjauskorot ovat 0,25-0,50 tuntumassa. Korot ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla eikä korkopolitiikasta ole talouden vauhdittajaksi. Rahamarkkinoilla 12 kk:n euribor -korko on 0,5 %:n tuntumassa ja lyhyemmät korot tätä alemmilla tasoilla. Suuria paineita korkojen nousulle ei ole ja korkotaso säilyy alhaisena todennäköisesti useamman vuoden. Kuntatalouden ennusteet vuoteen 2016 Vuosina koettu syvä taantuma ja lyhyen nousun jälkeen alkanut hitaan kasvun kausi ei vaikuttanut kuntatalouteen niin voimakkaasti kuin odotettiin. Omien säästöpäätösten ohella valtion elvytystoimet, kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus, kela-maksun poistaminen sekä takautuvasti korotettu kuntaryhmän ansio- ja pääomaverotulotulojen jako-osuus vahvistivat keskimääräisesti katsoen vuoteen 2011 saakka kuntien talouksia. Kuntien vuosikate vuonna 2012 oli keskimäärin 71 % poistoista, lainaa oli 2261 / asukas ja taseeseen kertynyt ylijäämää oli keskimäärin 1224 /asukas. Heinolassa vuosikate oli 105 % poistoista, lainaa oli / asukas ja taseeseen kertynyttä ylijäämää 522 /asukas. Vuoden 2013 kunnallisveroprosentti (20,50) pidettiin edellisen vuoden tasolla ja kiinteistöveroprosentteihin tehtiin vain vähäinen muutos. Vuoden 2013 tulosennuste on kolmen vuosineljänneksen toteutuman perusteella talousarvion mukainen eli 0,1 M ylijäämäinen. Kuntien toimintaympäristö uudelle suunnittelukaudelle lähdettäessä on suuressa muutoksessa. Kuntarakennelaki edellyttää kunnilta yhteistoimintaselvityksiä viimeistään Valtion keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kuntauudistus, jolla tavoitellaan suurempaa kuntakokoa ja ns. vahvoihin peruskuntiin tukeutuvaa palvelurakennetta. Tähän liittyen valmisteilla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita koskeva uudistus sekä valtionosuuslakien ja kuntalain kokonaisuudistus. Uusien valtionosuusperusteiden on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Kuntien suurimmat menopaineet syntyvät terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja muissa sosiaalipalveluissa suurten ikäluokkien tullessa näiden palvelujen piiriin.

8 Talousarvio ja taloussuunnitelma Heinolassa vanhimpien ikäluokkien kasvu on muuta maata nopeampaa, mikä edellyttää vielä suurempaa palvelujen sopeuttamista. Koko maan työllisyystilanne on edelleen heikentymässä. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 7,7%. ELY-keskusten tietojen mukaan v heinäkuun lopussa koko maassa oli työtöntä työnhakijaa, mikä on 11,1 % työvoimasta (08 / 2012: 9,5%). Heinolassa työttömänä oli henkeä (14,0%; 8 /2012:12,5%). Taloussuunnitelmassa oletetaan, että euron, valtionvelkojen ja ongelmapankkien ympärillä käytävä spekulointi vähitellen rauhoittuu, että ongelmiin saadaan ratkaisut ja että kansainvälinen talous alkaa elpyä. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät kehittyneiden maiden velka-ongelmien ratkaisuihin ja Lähi-Idän poliittiseen kuohuntaan. Mikäli inflaatio vielä odotusten vastaisesti kiihtyisi, korkotason nousu toisi suuria vaikeuksia jo muutenkin synkkiin talousnäkymiin Monet keskeiset kunta-valtio -suhteeseen ja kunnallistalouteen vaikuttavat seikat ovat vain arvailtavissa. Heinolan verotulo- ja valtionosuusennusteet on laadittu Suomen kuntaliiton, valtion peruspalveluohjelman ja uuden hallitusohjelman tietojen pohjalta. Osa epävarmuuksista ratkeaa, kun valtion ensi vuoden talousarvio saadaan hyväksytyksi. Oletetaan, että kuntien ja valtion väliset tehtävämuutokset ja kustannusten jako toteutetaan siten, että valtion rahoitusosuus ei ratkaisevasti muutu tai jos tällaisia muutoksia toteutetaan, että valtionosuusmenetykset kompensoidaan jollain tavalla. Valtio ei voi merkittävästi vetäytyä nykyisistä rahoitusvastuistaan purkamatta palveluvelvoitteita ja kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa. Tunnuslukuja Asukasluku ja arvio vuosille TUNNUSLUKU / MITTARI asukasmäärä erotus edelliseen vuoteen Ikäjakauma vuoden lopussa TUNNUSLUKU / MITTARI 2008 % % vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,7 75 -vuotiaat , ,3 Työttömyysaste; vuosikeskiarvo ja / ELY-Keskus TUNNUSLUKU / MITTARI työttömyys % Heinola 9,5 14,6 14,2 13,4 13,1 14,0 työttömyys % Heinolan seutu 9,6 12,7 13,2 13,9 12,3 12,8 työttömyys % Päijät-Häme 9,7 13,0 12,9 11,7 12,1 13,4 työttömyys % Koko maa 7,6 9,8 10,0 9,4 9,8 11,1

9 Talousarvio ja taloussuunnitelma Elinkeinorakenne asukasluku työpaikat maa- ja metsätalous jalostus palvelut tuntematon kpl / % kpl / % kpl / % kpl / % / 2, / 36, / 60,1 62 / 0, / 2, / 34, / 61,7 70 / 0, / 2, / 39, / 57,2 55 / 0, / 2, / 39, / 57,2 79 / 0,9 Veroprosentit vuosina TUNNUSLUKU / MITTARI kunnan tulovero 18,75 19,00 20,00 21,00 20,50 20,50 yleinen kiinteistövero 0,75 0,76 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asunto 0,25 0,32 0,50 0,50 0,50 0,50 muu asuinrakennus 0,75 0,83 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton asuinpaikka (0,75) (0,76) (1,00) (1,00) (1,00) 2, TALOUSKEHITYS JA KESKEISET OLETUKSET Verot Kunnallisveron tuotto on kehittynyt Heinolassa jo pitkään hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tämä on näkynyt kaupungin kuntajako-osuuden pienentymisenä. Myös kuntien välisessä verotulotasauksessa Heinola on siirtynyt maksajasta tasauksen saajaksi. Vuoden 2012 verotustiedot saadaan lokakuun lopussa. Kaupungille vuodelta 2012 maksuun pantavat kunnallisverot kasvavat ennakkotietojen mukaan 0,4%. Kunnille tilitettävien kunnallisverojen ennustetaan kasvavan vuonna ,3 % ja vuonna ,4 % maan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,38) arvioituna. Heinolan kunnallisveroprosentin oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla (20,50 %) koko suunnittelukauden ja vuonna 2014 veron tuoton arvioidaan olevan 62,4 M (+1,6 %). Kuntien yhteisöverotulojen tuotto on suhdannetekijöistä johtuen laskenut ja verokannan alennus lähtien 24,5 %:sta 20%:iin pienentää veron tuottoa. Veromenetysten kompensoimiseksi kuntien jako-osuutta korotetaan alustavien tietojen mukaan 34,86 %: iin (2015: 33,85%) Heinolan kuntajako-osuuden arvioidaan olevan tästä 0,24 % koko suunnittelukauden. Kaupungin jako-osuus oli vuonna ,47 % ja vuonna ,263 %. Vuoden 2014 jako-osuudet vahvistetaan lopulliseksi tammikuussa Yhteisöveron kertymäksi ennakoidaan 3,3 M.

10 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kiinteistöveroprosentit on oletettu pidettävän vuosina vuodelle 2014 päätetyllä tasolla. Kiinteistöveroprosentti Tuottoarvio 2014 * yleinen 1,00 % 3,400 M * vakinainen asunto 0,50 % 2,100 M * muu asunto 1,00 % 0,600 M * voimalaitos (ei verotettavia kiinteistöjä) 2,50 % 0,000 6,100 M Verotulojen kehitys ( ennusteita / taloussuunnitelma) Milj Kunnallisvero 46,8 46,8 48,9 49,6 52,2 56,8 58,5 59,2 60,1 60,1 61,4 62,4 62,5 62,9 63,4 Kiinteistövero 2,5 2,7 2,9 2,9 3,2 3,4 5,0 5,1 5,3 5,3 5,6 6,1 6,2 6,2 6,3 Yhteisövero 4,6 3,8 3,6 3,9 4,0 4,4 3,7 4,0 3,8 2,6 3,1 3,2 3,3 2,9 2,9 Yhteensä 53,9 53,3 55,4 56,4 59,4 64,6 67,2 68,4 69,1 68,0 70,1 71,7 71,9 72,0 72,6 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmässä yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen, taiteen perusopetuksen, yleisen kirjaston ja kulttuuripalvelujen valtionosuus sekä verotulotasaus muodostavat ns. yhden putken valtionosuuden. Tämän lisäksi kaupunki saa muuta OKM:n myöntämää valtionosuutta lukiokoulutukseen, pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin, aamu- ja iltapäivätoimintaan, musiikkioppilaitostoimintaan, liikuntaan, nuorisotyöhön ja museotoimintaan. OKM:n valtionosuudesta vähennetään kunnan rahoitusosuus lukion ja muun ylläpitäjämallin mukaisen vos-rahoituksen kustannuksiin (n. 357 / as). Vuoden 2014 valtionosuuksiin liittyy uusia leikkauksia, mm, OKM:n valtionosuuksien indeksitarkastuksista ollaan luopumassa. Seuraavassa ovat arviot tulevista valtionosuuksista, jotka vahvistetaan joulukuun lopussa v. 2013: Peruspalvelujen valtionosuus (VM) 38,970 M Verotulotasaus (VM) 3,380 M Muut valtionosuudet (OKM) 3,610 M Kunnan rahoitusosuus ylläpitäjämallin mukaisen vos-rahoituksen kustannuksiin (OKM) - 7,200 M Yhteensä 38,760 M Perustoimeentulotukeen saatava kustannusperusteinen 50 %:n valtionosuus (1,228 M ) käsitellään toimeentulotuen yhteydessä käyttötulona.

11 Talousarvio ja taloussuunnitelma Lainakanta ja omavaraisuus TUNNUSLUKU / MITTARI e 2014e lainakanta, euroa lainakanta / asukas omavaraisuusaste 68,9 60,8 59,8 62,5 64,4 64,6 65,0 64,0 Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, tappion sietokykyä ja ylipäätään kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omat varat muodostavat puskurin mahdollisia tappioita varten. Lainakanta kasvaa vuosina ja supistuu vuonna Kehitys riippuu siitä, miten aktiivisesti investointeja rahoitetaan energiarahaston sijoitustuottoja kotiuttamalla. Lainojen korkomenoiksi v arvioidaan 1,2 M. Oheisesta kuvasta näkyy lainakannan kehitys taloussuunnitelman pohjalta. Lainakanta /asukas Milj / as milj. Sijoitusten tuotot ja kulut Heinola Energia Oy:n kauppahinta 51,634 M (307 Mmk) on sijoitettu syyskuussa 1999 valtuuston hyväksymiä periaatteita noudattaen pitkällä tähtäyksellä. Tämän vakuudeksi perustettiin kaupungin omaan pääomaan kuuluva rahasto (Heinolan energiarahasto), johon siirrettiin vuoden 1999 ylijäämäisestä tuloksesta siirtokelpoiset varat. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata pääoman reaaliarvon säilyminen sekä tuottaa kaupungille pääomatuloja. Sijoitusten tuottotavoitteeksi on asetettu kuusi prosenttia eli pitkän ajanjakson inflaatio huomioon ottaen tavoitellaan runsaan 4%:n reaalituottoa. Energiarahaston sijoitukset on tehty sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusten markkina-arvo syyskuun lopussa 2013 oli 68,7 M. Pääomasta 11% oli sijoitettuna osakerahastoihin, 2 % pääomaturvattuihin lainoihin ja yhdistelmärahastoihin ja loput 87 % korkorahastoihin. Sijoitustoiminnan tarkempi ohjaus määritellään varainhoitosopimuksissa. Sijoitustuottoja on kotiutettu vuosina yhteensä 21,9 M. Sijoitustoiminnan alusta laskettu vuosituotto oli elokuun lopussa 5,0%. Epävarmasta taloussuhdanteesta

12 Talousarvio ja taloussuunnitelma johtuen tuotto-odotukset ovat poikkeuksellisen alhaalla. Sijoitusten vuoden 2014 kirjanpidolliseksi nettotuotoksi on arvioitu 2,38M (3,3 %). Pääoman kotiutuksia voidaan tulevaisuudessa käyttää investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja elinkeinojen kehittämiseen valtuuston erikseen päättämällä tavalla. Kotiutus on vaihtoehto pitkäaikaiselle lainanotolle. Tuotot käsitellään kirjanpitolain mukaisesti tuloslaskelmassa ja kotiutukset rahoituslaskelmassa. 75 HEINOLAN ENERGIARAHASTON SIJOITUKSET (MILJ. EUROA) kotiutus 3,0 M kotiutus 1,7 M kotiutus 4,9 M 45 kotiutus 1,7 M kotiutus 6,4 M kotiutus 4,2 M 40 9\99 12\ \ \ \ \ \ \ \ \ \ / \ \ \ Markkina-arvo 6%/ v 5%/v 70 ENERGIARAHASTON ARVO (elinkust. ind. 9/99: 1455) \99 12\99 12\00 12\01 12\02 12\03 12\04 12\05 12\06 12\07 12\08 12/09 12\10 12\11 12\12 9\13 Markkina-arvo Reaaliarvo

13 Talousarvio ja taloussuunnitelma Korkomenot Korkotaso on edelleen poikkeuksellisen alhainen: lyhimmät euribor-korot 0,4 %:n tuntumassa ja pitkät lainakorot n. 1,5 %:ssa. Kaupungin vanhojen talousarviolainojen keskikorko on keskimäärin 2,8 % ja niistä 98% on kiinteäkorkoisia. Virallisessa tilastoinnissa lainakantaan sisällytetään kaikki korollinen vieras pääoma eli myös maksuvalmiusluotot, joita kaupungilla on vuoden aikaan vaihtelevia määriä. Henkilöstömenot Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat solmineet Työllisyys- ja Kasvusopimuksen, joka tähtää uusien noin kolmen vuoden pituisten sopimusten solmimiseen. Kahden ensimmäisen vuoden sopimuskorotus on 20 ja 0,4%:n yleiskorotus. Vuoden 2015 kesällä neuvotellaan vuosien sopimusmuutoksista. Lakisääteiset palkkaperusteiset työnantajamaksut: 4100 Sairausvakuutus maksu 2,150 % 4110 Työttömyysvakuutusmaksu 2,854 % 4140 Tapaturmavakuutusmaksu 0,400 % 4150 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,060 % 4175 KuEL-maksu ( palkkaperusteinen) 16,750 % 4177 VaEL-maksu / opettajat 21,680 % 4178 Muut työeläkemaksut / Tyel 18,6 / 17,5 % Ennakoidut työnantajamaksut ovat kunnallisen eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta palkasta yhteensä 22,214 % ja valtion eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta 27,144 %. Kuntien eläkevakuutus perii lisäksi laskuttamalla eläkemenoperusteista KuEL-maksua (tili 4174;). Vuoden 2014 maksuosuudet (3,6 M ) on arvioitu vähentämällä vuoden 2013 maksuosuutta 8,0 %. KuEL:n ns. varhe -maksuihin (4172) ja työllistämismenoihin on varattu keskitetysti yksi käyttövarausmääräraha (0,523 M ), joka jaetaan tulosalueille käytön suhteessa. HENKILÖTYÖPANOS (vakituiset ja määräaikaiset) Arvio 2013 Muutokset 2014 Konsernihallinto 34 37,8 42,1 41 0,5 Sivistystoimi 391,2 394,2 386, ,5 Sosiaali- ja terveystoimi 379, , ,0 Tekninen toimi 224,9 225, ,3 Yhteensä 1 029, , , ,3

14 Talousarvio ja taloussuunnitelma TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelman tunnuslukuja TA 2013 TA 2014 Asukasmäärä Toimintatuotot % toimintakuluista 16,6 16,6 16,7 17,0 18,2 15,5 16,0 Vuosikate % poistoista -65,3 197,7 157,2 126,8 104,9 101,3 123,4 Vuosikate / asukas Poisto % 25,9 30,2 28,7 28,0 22,0 28,4 26,4 Poistot / asukas Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista: 100 x toimintatuotot / toimintakulut (ulkoiset tuotot ja kulut) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelussuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla toiminnan tuotoilla. Vuosikate % poistoista: 100 x vuosikate / poistot Poisto %: 100 x poistot käyttöomaisuudesta / ulkoiset toimintatuotot TA 2013 TA 2014 Valtionosuudet / asukas 1 174, , , , , Valtionosuudet % 22,76 25,49 26,93 28,88 28,70 27,7 30,9 toimintamenoista Nettomenot / asukas 4 273, , , , , (toimintakate, kaupunki) Ulkoiset tuotot ja kulut Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu verotulojen, valtionosuuksien ja ulkoisten toimintatuottojen sekä ulkoisten toimintakulujen kehitystä. Kaupungin palveluntuottajien sisäisesti myymien palvelujen ja vuokrien yhteismäärä vuonna 2014 on 13,7 M, mikä sisältyy käyttötalouden määrärahoihin ja tuloarvioihin mutta ei kuviossa eriteltyihin eriin. Valtionosuuksien osuus tuotoista on kasvanut selvästi. Vuonna 2008 valtionosuudet olivat 23% ulkoisista toimintatuotoista ja vuonna 2014 niiden osuus on 30%. Samaan aikaan verotulojen suhteellinen osuus on laskenut 61:stä 55:een eli kuusi prosenttiyksikköä. Ulkoisten toimintatuottojen osuus on laskenut 16%:sta 15 % :iin.

15 Talousarvio ja taloussuunnitelma Ulkoiset toimintatuotot, verot ja valtionosuudet sekä toimintakulut Tuotot 2008 Kulut 2009 Tuotot 2009 Kulut 2010 Tuotot 2010 Kulut 2011 Tuotot 2011 Kulut 2012 Tuotot 2012 Kulut 2013 Tuotot 2013 Kulut 2014 Tuotot 2014 Kulut Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Toimintakulut

16 Talousarvio ja taloussuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI SISÄINEN TULOSLASKELMA TP TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,5 MAKSUTUOTOT ,2 TUET JA AVUSTUKSET ,4 VUOKRATUOTOT ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTATUOTOT ,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT ,3 ELÄKEKULUT ,9 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,9 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT ,4 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , ,0 AINEET,TARVIKKEET JA TAVARAT ,4 AVUSTUKSET ,0 VUOKRAKULUT ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,9 VEROTULOT ,3 VALTIONOSUUDET ,1 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,3 MUUT RAHOITUSTUOTOT ,8 KORKOKULUT ,1 MUUT RAHOITUSKULUT , ,8 VUOSIKATE ,5 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,9 TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LIS.(-)TAI VÄH.(+) ,0 VARAUSTEN LIS.(-)TAI VÄH.(+) ,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(+) / ALIJ.(-)

17 Talousarvio ja taloussuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INV.MENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen vuosina Rahoitustarve katetaan lainanotolla ja kotiuttamalla energiarahaston sijoituksia. Kotiutuksista päätetään erikseen laina- ja sijoitusmarkkinoiden tilanteesta riippuen. 3.6 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa vahvistettaessa on päätettävä, miten edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan suunnitelmakaudella. Lisäksi taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä

18 Talousarvio ja taloussuunnitelma toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuoden 2013 aloittavassa taseessa ylijäämä edellisiltä tilikausilta oli yhteensä 10,472 milj. euroa. Vuoden 2013 tuloksen ennustetaan olevan ns. nollatulos. Vuosien tulokset yhteen laskettuina taloussuunnitelma on 2,676 M ylijäämäinen. Kun arvioidaan, että suunnitelmapoistot (5,0 5,5 M ) vastaavat vuosittain keskimääräisten korvausinvestointien tarvetta, vuosikatteen tarjoama investointien tulorahoitus on vuoden 1996 jälkeen ollut riittävä vain vuosina 2006 ja jaksolla , jolloin keskimääräiset nettoinvestoinnit ovat olleet 4,3 M eli noin 1M poistoja pienemmät. Muina vuosina tulorahoituksen vaje on rahoitettu velanotolla ja energiarahaston sijoituksia kotiuttamalla. Tulorahoituksen riittämättömyys ja investointien voimakas vaihtelu käyvät ilmi oheisesta kuviosta. Vuosien 2006, 2008 ja 2009 poikkeukselliset vuosikatteet johtuvat suurista energiarahaston kirjanpidollisen tuoton vaihteluista. Kaupungin talous on vahvistunut merkittävästi vuosina Kaupungin taloutta tulee ohjata siten, että nettoinvestointien ja vuosikatteen erotus on pitkällä aikavälillä tasapainossa. Laaditaan omaisuuden myynnin ja jalostamisen ohjelma. Laaditaan tuottavuusohjelma yhdessä tulosalueiden kanssa. (1000 ) Vuosikate ja nettoinvestoinnit Vuosikate Nettoinvestoinnit 3.7 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Talousarviota koskevat säännökset Kuntalain 64 :n 4 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa valtuusto hyväksyy toimielinten toimintatavoitteet ja talousarvion. Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelmaan liittyvää päätösvaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.

19 Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion toteuttamista säätelevät kirjanpitolaki, KILAN:n kuntajaoston ohjeet sekä kaupungin omat säännökset ja ohjeet. Talousarvio perustuu kirjanpidon kanssa yhteisille tilipuitteille. Kaupungin tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpitolain säännöksistä keskeisimmät ovat: 1) Menojen ja tulojen käsittely erillisillä tileillä (bruttoperiaate) 2) Suoriteperusteinen kirjaaminen eli menojen ja tulojen kohdistaminen tavaran, palvelun tai muun suoritteen luovutuksen ajankohtaan 3) Investointien ym. pitkäaikaisten hyödykkeiden aktivointi ja kirjaaminen kuluksi vuosipoistoina Taloutta koskevia kaupungin omia säännöksiä ovat mm. hallintosääntö, tulosalueiden johtosäännöt, konserniohjeet, talousarviossa annetut ohjeet ja varojen käytölle asetetut ehdot sekä valtuuston asettamat sitovat tavoitteet. Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmat Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sitovat toimielimiä valtuustoon nähden sekä euromääräisesti että käyttötarkoituksen ja asetettujen sitovien tavoitteiden kautta. Talousarvio on pääosin bruttositova paitsi niiden oheisessa taulukossa mainittujen tehtävien kohdalla, joissa sitovuudeksi on merkitty nettositovuus. Bruttositovat määrärahat ja tuloarviot ovat erikseen valtuustoon nähden sitovia. Nettositovuudessa sitova erä on tehtävän menojen ja tulojen erotus. Käyttötalousosassa, tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa sitovuus on tehtävätasolla (TH) paitsi erikoissairaanhoidossa (TH 260), jossa sitovuus on osatehtävillä 2600 Kaupunginsairaala ja 2650 Erikoissairaanhoidon ostopalvelut. VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUSOSA Määräraha (-) Tuloarvio(+) KONSERNIHALLINTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT TARKASTUSLAUTAKUNTA 105 TARKASTUSTOIMI KAUPUNGINHALLITUS 110 YLEISHALLINTO SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TUTKIMUS JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDENHUOLTO

20 Talousarvio ja taloussuunnitelma Määräraha (-) Tuloarvio(+) 2600 KAUPUNGINSAIRAALA (ESH) ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALVELUT KOTI- JA VANHUSPALVELUT VAMMAISTEN ERITYISPALVELUT SOSIAALIPALVELUT SIVISTYSTOIMI SIVISTYSLAUTAKUNTA 400 OPETUS- JA KOULUPALVELUIDEN HALLINTO PERUSKOULUTUS LUKIOKOULUTUS MUSIIKKIOPETUS MUU KOULUTUS VARHAISKASVATUSPALVELUT KIRJASTOPALVELUT NUORISOPALVELUT LIIKUNTA- JA KULTTUURILAUTAKUNTA 450 KULTTUURIPALVELUT, MUSEOT LIIKUNTAPALVELUT TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI MAANKÄYTTÖ JA MITTAUSTOIMI METSÄ- JA KALATALOUS KUNNALLISTEKNISET TYÖT JA PUISTOT VESIHUOLTO RAKENNUKSET JA ISÄNNÖINTI RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 594 YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ VEROTUS KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET KOROT JA MUU RAHOITUS (nettositova) INVESTOINTIOSA (bruttositova) Sitovuus on osoitettu investointien taulukossa merkinnällä Sitova RAHOITUSOSA 900 LAINANANTO (nettositova) TALOUSARVIOLAINAT (nettositova)