Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/ Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/2014 4.4.2014. Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p. 02-572 3540 karhu@mhy.fi www.mhy."

Transkriptio

1 Karhu Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/ Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen sivu 2 Metsänhoitoyhdistyksien tarve tulevaisuudessa sivu 4 Veli Eromäki vapaalle sivu 8 Ovatko vanhat kuusikot kuolemassa? sivu 10 Uusi metsälaki mahdollistaa sivu 11 Vuosi 2013 oli hyvä perusvuosi Mhy Karhussa Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p PEFC/

2 Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2013 Vuosi 2013 oli toiminnallisesti ensimmäinen viidestä puheenjohtajavuodestani niin sanotusti normaali, tosin pitkään vireillä olleessa työsuhdekiistassa oli loppuvuodesta hovioikeuskäsittely. Vanha totuus on että riita-asioissa voittajia ovat vain lakimiehet, mutta joskus prosessi on käytävä toimimattoman organisaation saattamiseksi jälleen toimivaksi. Karhun kohdalla tässä on tietysti henkilöstö ollut avainasemassa ja meistä riippumattomistakin syistä ei voida enää katsoa muuta kuin eteenpäin. Metsähoitoyhdistyksien tarve tulevaisuudessa Uudet metsälait tuovat melkoiset muutokset metsäalan palveluiden tuottamiseen. Samanaikaisesti myös metsänkäsittelyyn on tullut paljon vapauksia. Metsänomistajille on valinnan mahdollisuudet lisääntyneet Elinvoima Terveys Hyvä kasvu ja tullut vapaus valita miten metsiään käyttää ja jos tarvitsee siihen ulkopuolista palvelua myös mahdollisuus valita eri palveluntuottajista. Mitä metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota Edelleen varmaan nykyisinkin on mhy:llä kattavin ja paras paikallinen tietämys alueensa metsistä ja koska organisaatio on metsänomistajien omistama, toiminta lähtökohtaisesti on heidän etujensa mukaista. Historiasta johtuen koetaan kuitenkin jossakin määrin meidän edustavan ns. vanhaa valtaa ja johtuen vanhojen metsälakien sääntelystä ja niiden toteuttajana olemisesta, on myös jäänyt osittain viranomaisleima mutta se onneksi ei rasita niin paljoa kun metsäkeskuksen jälkeläisiä. Yhdistyksien vahvuus on myös edelleen tämä metsänomistaja omistus, tietysti jalostavan teollisuuden tarpeet on pystyttävä huomioimaan, mutta ei pelkästään heidän Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. lähtökohdistaan. Meillä on kilpailussa vahvuuksia, mutta se että toiminnan lähtökohtana on pitkäjännitteinen metsänomistajan etu, laittaa palvelujen laadulle enempi vaatimuksia kun muiden ja ettei apuna ole monikansallista organisaatiota taustalla, on niistä laskutettava myös todelliset kustannukset ja siinä emme varmasti aina ole hinnaltaan halvimpia. Onneksi pääsääntöisesti myös asiakkaat osaavat vaatia myös muilta laatua. Karhulla on suhteellisen pienenä organisaationa melko ketterästi mahdollista sopeutua uuteen tilanteeseen ja pärjätä kilpailussa. Tietysti kaikki riippuu myös omistajista eli jäsenistöstä. MTK Paljon on myös keskusteltu mhy:den jäsenyydestä MTK:ssa kun metsänomistajaliittojen toiminta tavallaan fuusioituu siihen. Omasta mielestäni jäsenyys on välttämätön, koska tätä kautta tulee edunvalvonnassa tärkeät ympäristö, kaava ja sertifikaatti ym. -asiat hoidettua, joiden merkitys tulevaisuudessa vaan korostuu. Uusilla säännöillä myös ns. kannattaja/henkilöjäsenyys mahdollistuu. Tämä tukee tavoitteita metsätilojen koon kasvattamiseksi yhteisomistuksen kautta. MTK:n aatteellisten tavoitteiden omaksuminen on tietysti jokaiselle henkilökohtainen asia mutta nekin linjataan tietysti jäsenistön toimesta ja tätä kauttahan siihenkin avautuu mahdollisuudet vaikutta. Matti Peurala puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Karhu 2

3 Tästä on hyvä jatkaa Olen monessa yhteydessä kannustanut hyödyntämään metsiä täysipainoisesti eli hakkaamaan ja hoitamaan niitä tehokkaasti. Vuosi 2013 Mhy Karhussa oli mielestäni jo sellainen. Kiitos siitä kuuluu alueen metsänomistajille. Yhdistyksen leimausmäärä on ollut nousussa jo 5 vuotta peräjälkeen ja vuonna 2013 se oli hyvän matkaa yli m3 eli yhdistyksen kautta voidaan jälleen sanoa hoidetun yli puolet alueen puunmyynneistä. Valtaosahan leimauksista on kilpailutettavia pystykauppoja mutta myös yhdistyksen oma korjuu hoitaa osan. Pystykauppojen ja korjuupalvelun roolit pyrimme pitämään siten selvinä, että ne tukkivaltaiset hakkuut, joissa pystykauppojen kilpailutuksella saadaan paras lopputulos metsänomistajalle, myydään pystykauppana. Vuonna 2013 yhdistyksen leimausmäärästä 83 % myytiin pystykauppoina. Taimikonhoidoissa oli myös hyvä vire päällä ja hoitomääräksi tuli 600 ha. Tähän kun lisätään vielä nuoren metsän hoidon noin 250 ha niin lopputulosta voi sanoa hyväksi. Luvuissa on mukana mhy:n Metsän rukous Älä kuorta kolhi koivustain, älä viittaansa vikoja viillä, sille tuotat turhia tuskia vaan, eikä maineesi kirkkaimmin kiillä. Äläkä kuusia kuoreltaan, jos kaada et, älä niitä karsi. Kun tarpeeksi taajassa kasvaa vaan, kyllä oksansa varistaa varsi. Harkiten katso, kun kaadat puun, kaataisko tuon tai toisen. Viisainta vielä, jos viereltä muun joutilaamman löytäisi toisen. Älä pilkallasikaan pilkkoja lyö muuta kuin puhdistuspuihin. Maalilla merkitse varrelle vyö metsän merkiksi muihin. Jos näyttää tiuhalta, tilaa tee, harvenna haittapuita. Vahingoksi vaan, jos aikailee, eikä vapahda vangituita. Kotitarpeeksi huonosta huonoimpaan ja halvinta hankkia muista. Anna kasvaa parhaat paikallaan ja menestyä metsän puista. Älä tahallasi tallaa taimia puun, vaan varjosta valoon päästä. Kiinnitä huomios huomattuun, susipuuhun, älä sitä säästä. Muista, metsis on menneisyys ja turva tulevaisuuteen. Se on kuin herra ja ylhäisyys, anna arvoa sen arvottomuuteen. Väinö Mäkelä Väinö Mäkelä ( ) viljeli kotitaloaan Mäkelää Niinisalossa. Metsän rukous runo on yksi yli 3000:sta Mäkelän runoista. 3 tekemät ja ne metsänomistajien tekemät määrät, joihin on anottu Kemera-tukea mhy:n avustamana. Muuten, metsänomistajien ylipäätään tekemissä omatoimisissa töissä mielestäni tärkein hankittava työkalu on raivaussaha ja sen takia se on tällä kertaa myös etusivun kuvassa. Muista työlajeista mainitsen tässä vielä metsäsuunnitelmien laadinnan, jonka määrä on lähtenyt mukavaan nousukiitoon. Edelliseen pohjautuen tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin. Viimeinen vuosi vanhaa aikaa Kuluva vuosi on viimeinen ns. vanhan mallin vuosi. Ensi syksyn metsänhoitomaksu (vuoden 2013 maksu) on viimeinen verottajan perimä maksu ja sen jälkeen siirrytään yhdistyksen suoraan hoitamaan jäsenmaksuun. Tulevasta jäsenmaksusta päätetään tämän vuoden lopulla yhdistyksen valtuustossa mutta oletettavaa on, että vähänkin suuremmilla tiloilla maksu on huomattavasti pienempi kuin aikaisempi metsänhoitomaksu. Yhdistyksen sopeutuminen uuteen aikakauteen näkyy mm. siinä, että tällä hetkellä Mhy Karhussa palveluksessa on 8 toimihenkilöä, kun hieman reilut vuosi sitten meitä oli vielä 10. Henkilömäärän vähennyksessä on hyödynnetty luontaista poistumista. Toiminnanjohtajan palsta Käsitykseni mukaan tämän alemmaksi toimihenkilömäärässä ei enää voida mennä. Edelleen isoja muutoksia on se, että nykyiset metsänomistajien liitot poistuvat ja niiden toiminta siirtyy MTK:n metsäosaston yhteyteen. Tämä on yksi syy siihen, miksi metsänhoitoyhdistykset päättävät kuluvana vuonna MTK:n jäsenyydestä. Muuta yleistä Tämä lehteä on tehty muutamina edellisinä vuosina yhteistyössä muutamien muiden metsänhoitoyhdistysten kanssa mutta tämä on nyt ensimmäinen kokonaan Mhy Karhun lehti. Tätä kirjoittaessa on jo käynyt selväksi, että vaikka sivuja on nyt 4 enemmän, 12 sivun lehteen ei mahtunut edelleenkään kaikki asiat, mitä olimme ajatelleet. Tämänpä vuoksi lopetan tämän jutun tähän ja toivotan kaikille hyvää metsävuotta Jorma Anttoora vt. toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Karhu Tuhkalannoitus Ajankohta noin toukokuun loppupuoli. Levitys tapahtuu helikopterilla. Yhteys omaan metsäasiantuntijaan tai

4 Veli Eromäki vapaalle Karvian pitkäaikainen metsäasiantuntija Veli Eromäki jäi vapaalle helmikuun lopussa. Yhtäjaksoinen työura kesti lähes puoli kiertoaikaa. 37 vuotta ja rapiat siinä kerkisi mennä tuumaa Veli Eromäki omasta työsarastaan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Syksyllä 1976 heti metsäkoulun päättymisen jälkeen nuorta miestä oli yhdistyksessä valmiina odottamassa 60 leimaustilausta. Siihen aikaan harvennushakkuut leimattiin kirveellä lyömällä kunnon leima puun kylkeen. Myöhemmässä vaiheessa kirves vaihtui värisauvaan ja sitten sitä maalia olikin puiden lisäksi aivan joka paikassa kuten vaatteissa ja auton peräkompsussa, kertoo Veli. Tyypillisesti päivä oltiin metsässä leimaamassa ja sen jälkeen illansuussa tehtiin vielä talossa leimauspaperit. Veli on Karvian Sarvikylän oma kasvatti. Yhdistykseen Veli tuli Aimo Mikkolan kaveriksi ja myöhemmässä vaiheessa palveluksessa oli vielä oma toimistonhoitajakin. Vakinaisia metsureita yhdistyksessä oli pari ja keväisin istutusaikaan jokunen enemmän. Kyseessähän oli luonnollisesti tuolloin Karvian oma metsänhoitoyhdistys. Fuusioituminen Pohjois-Satakuntaan tapahtui pari vuosikymmentä myöhemmin 1990-luvun puolivälissä. Motot tulivat kuvaan mukaan 1980-luvun alussa, ensin aukkohakkuisiin ja sitten myöhemmin myös harvennuksiin. Yksi yhdistystä hyvin työllistänyt taho oli Raiskion Saha luvun alussa kierrettiin sahan miehen kanssa mittareissuilla jopa 16 eri pitäjässä sahan ostoalueella, joten naapuripitäjätkin tulivat tutuiksi. Mittaukset olivat pääasiassa talvella ja kaikki sitä työtä tehneet muistavat miten kylmää touhua mittaus oli. Osalla laaneista ylösottomies pystyi hoitamaan ylöskirjauksen autosta käsin, mikä osaltaan auttoi tilannetta. Karviassa on paljon suota ja niihin Veli kertoo tulleen ojituksen myötä paljon lisää tuottavaa metsää. Perkauksen tarpeessa olevia suometsiä on melkoinen määrä ja olisi kyllä hyvä, että kunnostukset pystyttäisiin tekemään. Uusista metsäalan tuulista Veli toteaa, että vaikka uusi metsälaki sallii nyt melko väljää metsien käsittelyä, niin kyllä parhaaseen tuottoon pitkässä juoksussa Takana olevassa metsässä tehtiin 1980-luvun alussa vanhan kuusikon uudistaminen männylle ja nyt alueelta on kertaalleen harvennettu energiapuuta kuutiota hehtaarilta kertoo Veli Eromäki. päästään vanhoilla hyvän metsänhoidon opeilla. Lähitulevaisuuden Veli kertoo painottuvan nyt harrastuksiin kuten metsästykseen ja kalastukseen sekä omien metsien hoitoon. Veli Eromäelle Tapion Taitomerkki Veli Eromäelle luovutettiin Tapion Taitomerkki pitkäaikaisesta työstä alueen metsien hyväksi. Luovutus tapahtui mhy:n hallituksen kokouksessa Kankaanpäässä. Tapion Taitomerkki on perustettu 1932 ja merkin myöntää Tapion johtaja. 4 Hallituksen jäsen Anna-Kaisa Immonen kiinnittämässä Tapion Taitokerkkiä Veli Eromäen rintaa. Hallituksen puheenjohtaja Matti Peurala seuraa toimenpidettä.

5 Hanhijoki Hevosia, perennoja, metsää ja vireä kyläyhdistys. Lavian Hanhijoen Kyläyhdistys toimii vanhan koulupiirin alueella, joka sijaitsee Lavian eteläisimmässä kärjessä. Lavian keskustasta matkaa tulee viitisentoista kilometriä Kullaan suuntaan. Varsinaisesti kyliä tällä Hanhijoen alueella on useita. Vanha koulupiiri luo kiinteän kokonaisuuden, joka ulottuu kolmen muunkin kunnan Porin, Kokemäen ja Sastamalan alueelle. Hanhijoki ei välttämättä näyttäydy satunnaiselle ohikulkijalle tavallista maaseutualuetta vireämpänä. Jutusteltuani hetken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Aittamäen ja rahastonhoitaja Tiina Rampan kanssa olen vakuuttunut, että puhun vireän kyläyhdistyksen vetäjien kanssa. He toivovat toimintaan mukaan myös nuorempia asukkaita. Kylällä on monenlaista säännöllistä toimintaa. Kesäkahvilaa pidetään perjantaisin Lavian torilla. Kyläläisillä on Lutajärven rannassa oma uimaranta, jonka yhteismetsä on antanut kyläläisten käyttöön kunnossapitoa vastaan. Matinlampi, jossa voidaan pitää kesäaikoina te toja esim. vihtojen tai pajupillien teon opastusta, on kyläläisten käytössä. Matinlammella on aina syksyisin myös metsäkirkko. Hassin kyläpirtti on kesäiltaisin avoinna kyläläisille. Siellä voidaan kokoontua parantamaan maailmaa kahvikupin ääressä ja lainata kirjoja ja lehtiä ja tuoda omia vaihtoon. Hanhijoen kylätoimikunta on yhdessä kiikoislaisten kanssa vihkinyt käyttöön Tyrvääntien (virallisesti Myllysillantie), joka on vanha museotie. Tielle on merkitty kyltein paikallista nimistöä. Kyläalueelle palaa kesäajaksi useita täältä alun perin kotoisin olevia asukkaita, jotka lisäävät kylän elävyyttä. He ovat myös voimavara kylälle. Kylällä on kokoonsa nähden runsaasti yksityisyritteliäisyyttä. Satakunnan Taimitukku toimittaa perennoja koko maahan ja työllistää sesonkikausina noin 20 henkeä ja ympärivuotisestikin 8 henkilöä. Kukkulan konepajalla nuoret yrittäjät tekevät alihankintaa isommille konepajoille. Esa Lepistö tekee verstaallaan pieniä puutuotteita ja leluja. Anniina Räsänen pitää Kiviravitallia, jossa hän valmentaa isoa määrää ravihevosia. Juha Lehtola ja Sari Sillanpää Arto Uusihonko jatkaa Veli Eromäen töitä Veli Eromäen jäätyä pois yhdistyksen palveluksesta Arto Uusihonko jatkaa hänen töitään. Toimistopäivystys on Karvian kunnantoimistolla entiseen tapaan maanantaisin klo Arton tavoittaa puhelimella numerosta ja sähköposti on kasvattavat Avenger-nimisiä ravihevosia. Esimerkiksi Quite An Avenger, joka voitti Derbyn eli arvostetuimman suomalaisen lämminverikilpailun on kotoisin Kivijärvenmaasta ja Juhan ja Sarin kasvatti. Heidän kasvattamiaan hevosia on myyty ympäri maailmaa aina Uutta-Seelantia myöten. Kylällä elääkin sanonta: Kivijärvenmaassa voi jäädä hevosen alle ennen kuin auton alle. Metsiin panostaminen kannattaa Taimitukun puutarhayrittäjä Juha Rampa panostaa omistamiinsa metsiin. Hyvin hoidetut nuoret metsät ovat kaiken ydin. Hän tekee tarvittavat metsätiet ja huolehtii ojien toiminnasta. Kunnossa olevien metsäteiden avulla metsänhoitotyöt ja puukauppa on vaivattomampaa. Juha Rampa kertoo, että metsätalous tukee kasvihuonetoimintaa ja päinvastoin. Hakelämmityksen raaka-aine saadaan isolta osin omista metsistä nuorten metsien hoidon yhteydessä. Ensiharvennuspuu ja harvennusten kuitupuukokoinen puu päätyy kaikki hakkeeksi, jolla lämmitetään kasvihuoneita. Kuvat: Jorma Anttoora Sinikka Aittamäki ja Tiina Rampa tekevät tuttavuutta Hanhijärvellä kasvatettujen hevosten kanssa. Rampan mukaan metsän merkitys oli tälläkin alueella aiemmin suurempi, kun hankintakaupat olivat kannattavampia. Myydyn puun reaaliarvo oli ennen huomattavasti suurempi. Nyt puuta joutuu myymään enemmän pystyäkseen tulolla hankkimaan saman kuin ennen. Puun arvo ei ole pysynyt mukana muiden tuotteiden hintakehityksessä. Asko Knuutilalla on metsää Saarijärven kylällä, joka kuuluu Hanhijoen kyläyhdistyksen alueeseen. Hän kertoo, että metsillä on aina ollut melko iso merkitys alueella, jossa peltoalueet ovat pieniä. Aikojen saatossa metsien merkitys ja omistussuhteet eivät ole paljoa muuttuneet. Omistukset ovat jossain määrin keskittyneet metsänhoidosta kiinnostuneille. Tulevaisuudessa metsien merkitys saattaa jopa kasvaa, arvioi Asko Knuutila. Monet käyttömuodot ovat helpottuneet, kun metsätalouden tarpeisiin on tehty laaja metsätieverkosto. Knuutila rohkaisee muitakin metsänomistajia panostamaan metsiin ja metsien hoitoon. Metsään sijoitettu työ- tai rahallinen panostus tulee monin verroin takaisin. Jorma Anttoora Veli Eromäen töitä jatkaa nyt Arto Uusihonko. Juha Rampa käyttää puutarhallaan kuutiota hakepuuta vuodessa. 5

6 Esittelyssä metsässä työskenteleviä henkilöitä Juha Hakala esittelee motokouraa, johon on asennettu erillinen raivaava terä. Sarjassa esitellään Mhy Karhun alueella metsässä työskenteleviä henkilöitä. Tällä kertaa on vuorossa motoyrittäjä ja homman ideana on raivaava kone. Juha Hakala 80-luvun alkupuolelta saakka metsä- ja kaivinkonehommia tehnyt lavialainen Juha Hakala innostui jälleen kerran hankkimaan oman hakkuukoneen. Pääasiassa nuorten metsien hoitohakkuita tekevän koneen edellä ei tarvita enää raivausmiestä, sillä koneessa on raivaava koura. Juha Hakala on kotoisin Lavian Haunian kylältä ja asustelee nykyisin Lavian kirkonkylällä. Olin jo vuonna 1983 Lavian Metsänhoitoyhdistyksellä ajelemassa puita omalla ajokoneella. Sen jälkeen siirryin Kairilan Sahalle moto-hommiin ja siellä vierähtikin peräti 16 vuotta. Välillä olen tehnyt kaivinkonetöitä ja ollut vieraan palveluksessa nipsutöissä mutta nyt jälleen istutaan oman koneen hytissä yrittäjänä. Juhan pääidea tämän kertaisen koneen hankinnassa oli se, että sillä pitää pystyä myös raivaamaan. Kourassa on lisälaitteena noin 90 cm:n erillinen terä, mikä muistuttaa vanhanaikaista heinänniittokonetta. Terällä saa katkaistua jopa 6 cm:n paksuisia puita. Enää en lähde etukäteen raivaussahalla ennakkoraivaamaan vaan tällä saa tehtyä koko homman kerralla, toteaa Juha. Innokkaita koneen katsojia Juha varoittaa, että liian lähelle konetta ei saa tulla ennen kuin kone lopettaa työskentelyn. Jos ketju sattuu katkeamaan sopivassa kohdassa, niin se lähtee joskus lentoon kuin luoti. Samoin lentelevät oksanpätkät saattavat olla vaarana katsojille. Harrastuspuolelta Juha nostaa esiin muksujen kanssa urheilukilpailuissa kulkemiset. Aiemmin tuli metsästeltyä ja kalasteltua mutta nyt ne ovat jääneet vähemmälle. Tyypillinen näkymä ennen koneen työskentelyä. 6 Raivaavalla motolla hakattu metsä.

7 Ajantasainen metsäsuunnitelma kaiken A ja O Metsäsuunnitelma on 10-vuoden ajaksi laadittava kirjanen metsänomistajan metsistä sisältäen hakkuu- ja hoitotyöehdotukset. Mhy Karhun laatimat tilakohtaiset metsäsuunnitelmat räätälöidään metsänomistajan toiveiden perusteella. Suunnitelmia laatii useampi Mhy Karhun toimihenkilö. Laatijoiden metsänhoidollinen kokemus on pitkä. Uuden metsäsuunnitelman yhteydessä saat ilmaisen nettiversion SilvaNetin avausmaksun (35 e + alv) hinnalla. Tuula Urvikko tekee päätyökseen arvioita ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Kaikilla Mhy Karhun suunnittelijoilla on käytössään nykyaikaiset maastotyövälineet. Se on geeneissä. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi Puh Johan Grönros tai ota yhteyttä: Metsikkötaimi 100 % Jalostettu taimi 189 % *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. 7

8 Ovatko vanhat kuusikot kuolemassa? Jo muutaman vuoden ajan on Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Suomesta kantautunut tietoa vanhojen kuusikoiden kuolemista. Syntipukiksi on osoittautunut kirjanpainaja niminen kaarnakuoriainen, joiden määrä on moninkertaistunut tuhoalueilla. Kysymyksiin vastaajana on metsäneuvoja Olli Routimo Suomen metsäkeskuksesta, Julkisten palvelujen yksiköstä. Miten on, onko odotettavissa meilläkin samanlaisia tuhoja kuin mitä on ollut Etelä-, Itä- ja Kaakkois- Suomessa? Itä-Suomessa oli myrsky 1,5-vuotta aiemmin kuin meidän Tapaninpäivän myrsky ja siellä tuhoja alkoi esiintyä 2012 heinäkuussa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueella tuhojen esiintyminen alkoi jo tuota myrskyä aiemmin n. 4 vuotta sitten. Näihin tuhoihin syynä oli todennäköisesti kaksi aiempaa kuumaa kesää ja se, että kuusikot ovat vanhoja. Tuholaisten esiintymistä seurataan maastopyydyksillä ja meidän alueella (Mhy Karhu) on otusten määrä vuonna 2013 kolminkertaistunut. Eteläisemmällä alueella määrä on ollut vielä tätäkin suurempi. Eli vastauksena kysymykseen, jos ensi kesä on lämmin, niin vaara on kyllä olemassa puustokuolemiin. Kuluvana vuonna ensimmäisiä pesäkkeitä on esiintynyt mm. Jämijärvellä, Pomarkussa ja Siikaisissa. Mitä nyt metsänomistajien kannattaisi tehdä tuhojen varalta? Rehevillä kuusivaltaisilla alueilla puuston kuntoa kannattaa tarkkailla. Paahteiset etelänpuoleiset metsänreunat ovat ensimmäisenä vaarassa. Jos touko- kesäkuulla huomaa pieniä reikiä ja kahvin väristä purua kuusten rungoilla niin nämä puut kannattaa poistaa metsästä ja välivarastolta mieluummin jo keväällä ja viimeistään metsätuholaissa määriteltyyn mennessä. Jos kituvien puiden poisto on jäänyt viime kesänä tekemättä, niin nyt niiden poistolla ei enää ole kiirettä ja asia on jopa päinvastainen kun niissä asustelee nyt kirjanpainajan luonnollisia vihollisia. Jossain paikassa voidaan päätyä vanhan kuusikon uudistamiseen. Kaikkiaan mihinkään hysteriaan ei tässä vanhojen kuusikoiden osalta ole nyt aihetta mutta asia kannattaa ottaa silti vakavasti. Faktaa: Kirjanpainaja kaarnakuoriaista esiintyy aina Suomen luonnossa. Normaalisti niitä tapaa huonokuntoisissa puissa ja kaadetussa puutavarassa. Hyönteistuholaissa, joka uusittiin vuodenvaihteessa, määrätään, että syyskuun alun ja toukokuun lopun välissä kaadetun kuusipuutavara pitää olla kuljetettuna metsästä ja välivarastolta (tienvarresta) pois viimeistään 24. heinäkuuta. Männyllä vastaava aika on heinäkuun alkuun mennessä. Männyllä on omat kaarnakuoriaiset, ytimennävertäjät. Poisviennin vaihtoehtoja ovat pinojen päällyskerroksen kuoriminen (poisvienti), pinojen kastelu tai pinojen peitteleminen presuilla tai lehtipuutavaralla. Puutavaran omistaja tai maanomistaja on korvausvelvollinen, jos tuho on todistettavasti levinnyt esim. naapurin metsään. Kuusikoissa yli 10 m³/ha ja männiköissä yli 20 m³/ ha myrskypuuesiintymät kannattaa poistaa aina, jos ei ole ylivoimaista estettä. Olli Routimo Metsäkeskuksen Kankaanpään toimistolta tarkastelemassa mahdollisia kuusikoiden kirjanpainajatuhoja. 8

9 Karhu kylässä Riihossa metsästysseuran majalla Hannu Lindstedt esittelemässä majan sisäpuolta. Paikkoja on varsinaisessa kokoontumistilassa 60 hengelle. Seinällä on melkoinen kokoelma täytettyjä metsäneläimiä kuten Lavian ensimmäinen laillisesti pyydetty metsäkauris, majava, mikä oli ollut liikenneonnettomuudessa ja lopetus tehtiin vasaralla, huuhkaja, ilves (21,9 kg), joutsen, kalasääksi, metsäkanalintuja jne Lavian Riihon kylässä aivan kylän itäosassa kirkonkylän tuntumassa seisoo komea hirsirakennus. Paikka on Lavian Metsästysseuran maja, joka on koko pitä- jän tuntema kokoontumispaikka ja tuleepa sinne joskus kävijöitä kauempaakin. Tämän kertaisessa kyläjuttusarjassa tutustumme siis tähän majaan. Paikanpäälle saapunut metsästysseuran aktiivi Hannu Lindstedt aloittaa majan historian kerronnan sillä, että yli 4200 talkootyötuntia ja kolme vuotta siinä meni. Hyvänä apuna hankkeessa oli saatu Leader avustus. Majan suunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto Aatos ja Aila Issakainen Porvoon suunnalta. Perustusten rakentaminen alkoi vuonna 2002 ja avajaiset pidettiin vuoden 2005 heinäluussa. Kaikki muut työt paitsi sähkötyöt, on tehty hirviporukan talkootyönä. Porukkaan kuuluu kaikkiaan noin 40 miestä. Hirret hankittiin Luvian Sahalta, josta ne saatiin tarkasti lajiteltuina samankokoisiksi. Sitten saapui paikalle Joutsenlahden Pauli, jolla oli hirsien sorvaukseen ja muuhun työstöön sopiva kalusto. Hirsiä sorvattiin yli 2 kilometrin verran. Varsinaiseen hirsien pystytystyöhön meni aikaa kaksi viikkoa. Metsästysseuran maja on komea hyvin tehty rakennus, mikä sopii Lavian kirkonkylän lähistön mäntymetsään paremmin kuin mikään. 9 Nykyisin maja on suosittu juhlien ja tapahtumien pitopaikka ja majasta löytyy valmiina mm. videotykki.

10 Uusi metsälaki mahdollistaa melkein mitä vain Uusi metsälaki astui voimaan kuluvan vuoden alusta. Laki vilisee uusia termejä mitkä vaativat koulunpenkkiä myös alan ammattilaisille. Perinteisten ensiharvennusten, harvennushakkuiden ja uudistamishakkuiden (avo-, siemen- ja suojuspuuhakkuut) lisäksi metsänomistaja voi tehdä metsässään poimintahakkuun, pienaukkohakkuun, monimuotoisuushakkuun, erityishakkuun tai eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävän hakkuun. Eikä siinä vielä kaikki sillä metsän voi uudistushakata vaikka heti kun se on vasta pinotavaravaiheessa. Uudistamisvaihe Aloitetaan vaikka siitä kun metsä on perinteisesti viljelty (istutettu/kylvetty) uudistushakkuun jälkeen. Taimikon perustamisilmoitus metsäkeskukselle on nyt historiaa eli sitä ei tarvitse enää tehdä. Uudistamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden aikana hakkuusta. Havupuutaimikossa taimia oltava 1500 kpl/ha ja lehtipuutaimikossa 1100 kpl/ha. Jos uudistushakkuualue on vähätuottoista turvemaata (kasvu alle 1 m³/ha/v), niin sitä ei tarvitse uudistaa. Riittää kun alueelle jätetään olemassa olevaa puustoa 20 r/ha. Kasvatushakkuut Tässä metsät jaetaan kahteen pääryhmään eli tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus. Tasaikäisrakenteisissa metsissä voi tehdä perinteistä alaharvennusta ja myöskin yläharvennusta. Eri-ikäisrakenteisissa metsissä tehdään poimintaja pienaukkohakkuita. Käsittelyalue Uusi termi käsittelyalue sisältää useita eri kuvioita, enimmillään jopa kokonaisen tilan. Käsittelyalue muodostuu useista tasaisesti jakautuneista enintään 0,3 hehtaarin pienaukoista ja välimetsästä, missä on suoritettu poimintahakkuu metsän eri-ikäisyyteen pyrkimiseksi. Käsittelyalueen pohjapintaala (relaskooppiluku) pitää olla mustikkatyypillä ja paremmilla pohjilla vähintään 10 ja mustikkatyyppiä huonommilla pohjilla 9. Kun metsä taas kasvaa ja pohjapinta-ala nousee, voidaan metsää hakata uudestaan. Pienaukon viereen voi tehdä uuden pienaukon kun aikaisemmalla pienaukolla on vähintään 0,5 metrin taimikko. Muita muutoksia Uuden metsälain antamia mahdollisuuksia kommentoi Antero Saarivirta Kankaanpään Narvinpäästä mielenkiintoiseksi asiaksi. Positiivista tässä on se, että metsänomistajalla on valittavana oikeasti eri vaihtoehtoja metsän käytössä. Metsänomistajathan pyrkivät kuitenkin perimältään hoitamaan metsäomaisuuttaan hyvin, joten ei tässä suurta vaaraakaan pitäisi olla. Korjuupuolelle tämä antaa lisähaasteita ja toivottavaa olisi, että metsäyhtiöt suhtautuisivat tienvarsi-/tehdaskaupan kehittämiseen suotuisasti. Uusiksi puulajeiksi uudistamisessa hyväksytään nyt männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera ja saarni sekä tietyin rajauksin hieskoivu. Metsänkäyttöilmoituksen voimassaoloaika on 3 vuotta. Metsänhoitoyhdistys Karhun palvelut ja jäsenedut Käytettävissä oma henkilökohtainen metsäneuvoja sekä yhdistyksen eri alojen erikoisosaajat PEFC-sertifiointi eli jäsenten metsät kuuluvat sertifioinnin piiriin Puukaupallinen edunvalvonta, hintatiedot, kilpailutus ja katkontavertailut ostajittain toteutuneiden kauppojen perusteella Maakunnallinen ja valtakunnallinen edunvalvonta maankäyttö-, metsä- ja veropolitiikka-asioissa Oma Mhy Karhun lehti kaksi kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja numero neljä kertaa vuodessa Mhy.fi-extranet metsänomistajille tulossa loppuvuonna 2014 Jäsenhintapalvelut - puukaupan hoito - puunkorjuupalvelu - metsänhoitotyöt (maanmuokkaukset, istutukset, taimet, taimikonhoidot, raivaukset jne...) - metsäsuunnitelman laadinta - SilvaNetti verkkometsäsuunnitelma - arviot - rajojen ja pyykkien paikannus - puutavaran lujuusluokittelu - veroilmoituksen laadinta - perunkirjoitukset - metsäomaisuuden hoitosopimus - koulutustilaisuudet 10

11 Vuosi 2013 oli hyvä perustoimintavuosi Mhy Karhussa Hakkuutavat, ha Myrskyvuoden jälkeen vuosi 2013 oli oikein Ensih. Muu harv. Ylispuuh. Avoh. Luont.uud. tervetullut kokemus tehdä 2010 töitä normaalioloissa Toiminnalliset Metsän uudistaminen, 0 mhy + mo Maanmuokk. Kylvö Istutus kasvussa 2009 jo viisi 332 vuotta 143 peräkkäin Korjuupalvelu m Nuoren metsän hoito ha Th, mhy Th, mo Nmk, mhy Nmk, mo määrän 2011 selittää 377 myrskypuiden korjuu Tila arviot Leimaus m Metsäsuunnittelu ha luvut on esitetty tässä päätyölajien osalta taulukoissa, joissa näkyy vertailuna muutaman edellisvuoden luvut. Yhdistyksen tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä on ollut Yhdistyksen suorittaman korjuupalvelun määrä on ollut kasvusuunnassa. Vuoden 2012 huomattavasti muita vuosia korkeamman Valtakirjakaupat m3 Valtakirjakauppojen määrä on ollut nouseva, joskin vuosi 2012 sotkee tätäkin tilastoa Metsäsuunnittelu uutena työlajina on lähtenyt käyntiin mukavasti. 11 Talous: Hakkuutavat ha Metsän uudistaminen, mhy + mo Taimikonhoito + nmh, ha Tila arviot ha Yhdistyksen talous vuonna 2013 oli ylijäämäinen lähes euroa. Edellisvuonna talous oli ylijäämäinen huomattavasti enemmän mutta lähihistoriassa on myös useita huomattavan alijäämäisiä vuosia Ensih. Muu harv. Ylispuuh. Avoh. Luont.uud. Hakkuutavoissa näkyy myös vuoden 2012 myrsky muun harvennuksen korkeana määränä. Avohakkuun määrä on ollut nouseva usean vuoden ajan. Maanmuokkaus Kylvö Istutus Uudistamisissa merkille pantavaa on kylvön suhteellisen osuuden pieneneminen. Nmk, mo Nmk, mhy Th, mo Th, mhy Taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa on päästy mukavalle nousu-uralle. Tila-arvioita on tehty melko tasaisesti 3000 hehtaarin vuosivauhtia.

12 Mhy Karhun yhteystiedot Suvi Kokkola TOIMINNANJOHTAJA (Äitiyslomalla) VT. TOIMINNANJOHTAJA Puh Kankaanpään toimisto KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA Torikatu 5, PL 77, KANKAANPÄÄ PL 36 Kunta: 214 Kankaanpää KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Puh. (02) 572 Ms: ,0 ha Tila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, lupa nro 186/MML/13 Kp: , Karttalehti: N3313R 1: KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA PL 36 metsäsuunnitelmat Kunta: 214 Kankaanpää KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Ms: ,0 ha Honkajoen toimisto Tila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, Porhontie lupa nro 3186/MML/13 Kp: , Karttalehti: N3313R 1: Matti Lahti Siikainen Siikaisten toimisto Kankaanpääntie SIIKAINEN Puh Tuula Urvikko Arviot ja HONKAJOKI Puh Arto Uusihonko Honkajoki, Karvia ja Ala-Honkajoki Ojitusasiantuntija Honkajoen toimisto Porhontie HONKAJOKI Puh Arja-Leena Korpunen Jämijärvi ja Kankaanpää Kankaanpään toimisto Torikatu 5 PL 77, KANKAANPÄÄ Puh Timo Väisänen Pomarkku, Hapua, Leppäruhka, Venesjärvi ja Veneskoski Tieasiantuntija Pomarkun toimisto Vanhatie POMARKKU Puh Marita Säämäki, LKV Nakkila ja Laviassa Karhijärven eteläpuoli Nakkilan toimisto Porintie NAKKILA Ti myös Lavian toimisto Puh Jorma Anttoora Lavian Karhijärven pohjoispuoli ja Vihteljärvi Lavian toimisto Viittatie LAVIA To myös Kankaanpään toimisto Puh Toimistomme ovat auki seuraavina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9 12, Karvia ma 8 11, Lavia ma 8 12, ti 8 10, Nakkila ma 8 12, ke 8 10, Pomarkku ke 8 11, Siikainen ma 8 11 Metsänhoitoyhdistys Karhu PL 77, Torikatu 5, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET. Koululaiskuljetuksista tiedustelut: Koulutoimen toimistosihteeri Maarit Juura puh. 577 2312

KOULULAISKULJETUKSET. Koululaiskuljetuksista tiedustelut: Koulutoimen toimistosihteeri Maarit Juura puh. 577 2312 KOULULAISKULJETUKSET Perusopetuksessa maksuttomaan koululaiskuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km ja ns. talvikuljetukseen ajalla 1.11.-31.3. 1-3.luokkien oppilaat, joiden

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin

Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin ERILAISIA KONE Keski-Atlantin (Mid-Atlantic) puunkorjuu- ja

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4. METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Uudistuvat metsänhoidon suositukset

Uudistuvat metsänhoidon suositukset Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 1/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa! Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET. Koululaiskuljetuksista tiedustelut: Koulutoimen toimistosihteeri Maarit Juura puh.(02) 577 2312 tai 044 5772312

KOULULAISKULJETUKSET. Koululaiskuljetuksista tiedustelut: Koulutoimen toimistosihteeri Maarit Juura puh.(02) 577 2312 tai 044 5772312 KOULULAISKULJETUKSET Perusopetuksessa maksuttomaan koululaiskuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km ja ns. talvikuljetukseen ajalla 1.11.-31.3. 1-3.luokkien oppilaat, joiden

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET. Tiedustelut koululaiskuljetuksista: Toimistosihteeri Maarit Juura puh.(02) 577 2312 tai 044 5772312

KOULULAISKULJETUKSET. Tiedustelut koululaiskuljetuksista: Toimistosihteeri Maarit Juura puh.(02) 577 2312 tai 044 5772312 KOULULAISKULJETUKSET Perus-ja esiopetuksessa maksuttomaan koululaiskuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km ja ns. talvikuljetukseen ajalla 1.11.-31.3. perusopetuksen 1-3.luokkien

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot