Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/ Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/2014 4.4.2014. Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p. 02-572 3540 karhu@mhy.fi www.mhy."

Transkriptio

1 Karhu Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/ Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen sivu 2 Metsänhoitoyhdistyksien tarve tulevaisuudessa sivu 4 Veli Eromäki vapaalle sivu 8 Ovatko vanhat kuusikot kuolemassa? sivu 10 Uusi metsälaki mahdollistaa sivu 11 Vuosi 2013 oli hyvä perusvuosi Mhy Karhussa Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p PEFC/

2 Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2013 Vuosi 2013 oli toiminnallisesti ensimmäinen viidestä puheenjohtajavuodestani niin sanotusti normaali, tosin pitkään vireillä olleessa työsuhdekiistassa oli loppuvuodesta hovioikeuskäsittely. Vanha totuus on että riita-asioissa voittajia ovat vain lakimiehet, mutta joskus prosessi on käytävä toimimattoman organisaation saattamiseksi jälleen toimivaksi. Karhun kohdalla tässä on tietysti henkilöstö ollut avainasemassa ja meistä riippumattomistakin syistä ei voida enää katsoa muuta kuin eteenpäin. Metsähoitoyhdistyksien tarve tulevaisuudessa Uudet metsälait tuovat melkoiset muutokset metsäalan palveluiden tuottamiseen. Samanaikaisesti myös metsänkäsittelyyn on tullut paljon vapauksia. Metsänomistajille on valinnan mahdollisuudet lisääntyneet Elinvoima Terveys Hyvä kasvu ja tullut vapaus valita miten metsiään käyttää ja jos tarvitsee siihen ulkopuolista palvelua myös mahdollisuus valita eri palveluntuottajista. Mitä metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota Edelleen varmaan nykyisinkin on mhy:llä kattavin ja paras paikallinen tietämys alueensa metsistä ja koska organisaatio on metsänomistajien omistama, toiminta lähtökohtaisesti on heidän etujensa mukaista. Historiasta johtuen koetaan kuitenkin jossakin määrin meidän edustavan ns. vanhaa valtaa ja johtuen vanhojen metsälakien sääntelystä ja niiden toteuttajana olemisesta, on myös jäänyt osittain viranomaisleima mutta se onneksi ei rasita niin paljoa kun metsäkeskuksen jälkeläisiä. Yhdistyksien vahvuus on myös edelleen tämä metsänomistaja omistus, tietysti jalostavan teollisuuden tarpeet on pystyttävä huomioimaan, mutta ei pelkästään heidän Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. lähtökohdistaan. Meillä on kilpailussa vahvuuksia, mutta se että toiminnan lähtökohtana on pitkäjännitteinen metsänomistajan etu, laittaa palvelujen laadulle enempi vaatimuksia kun muiden ja ettei apuna ole monikansallista organisaatiota taustalla, on niistä laskutettava myös todelliset kustannukset ja siinä emme varmasti aina ole hinnaltaan halvimpia. Onneksi pääsääntöisesti myös asiakkaat osaavat vaatia myös muilta laatua. Karhulla on suhteellisen pienenä organisaationa melko ketterästi mahdollista sopeutua uuteen tilanteeseen ja pärjätä kilpailussa. Tietysti kaikki riippuu myös omistajista eli jäsenistöstä. MTK Paljon on myös keskusteltu mhy:den jäsenyydestä MTK:ssa kun metsänomistajaliittojen toiminta tavallaan fuusioituu siihen. Omasta mielestäni jäsenyys on välttämätön, koska tätä kautta tulee edunvalvonnassa tärkeät ympäristö, kaava ja sertifikaatti ym. -asiat hoidettua, joiden merkitys tulevaisuudessa vaan korostuu. Uusilla säännöillä myös ns. kannattaja/henkilöjäsenyys mahdollistuu. Tämä tukee tavoitteita metsätilojen koon kasvattamiseksi yhteisomistuksen kautta. MTK:n aatteellisten tavoitteiden omaksuminen on tietysti jokaiselle henkilökohtainen asia mutta nekin linjataan tietysti jäsenistön toimesta ja tätä kauttahan siihenkin avautuu mahdollisuudet vaikutta. Matti Peurala puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Karhu 2

3 Tästä on hyvä jatkaa Olen monessa yhteydessä kannustanut hyödyntämään metsiä täysipainoisesti eli hakkaamaan ja hoitamaan niitä tehokkaasti. Vuosi 2013 Mhy Karhussa oli mielestäni jo sellainen. Kiitos siitä kuuluu alueen metsänomistajille. Yhdistyksen leimausmäärä on ollut nousussa jo 5 vuotta peräjälkeen ja vuonna 2013 se oli hyvän matkaa yli m3 eli yhdistyksen kautta voidaan jälleen sanoa hoidetun yli puolet alueen puunmyynneistä. Valtaosahan leimauksista on kilpailutettavia pystykauppoja mutta myös yhdistyksen oma korjuu hoitaa osan. Pystykauppojen ja korjuupalvelun roolit pyrimme pitämään siten selvinä, että ne tukkivaltaiset hakkuut, joissa pystykauppojen kilpailutuksella saadaan paras lopputulos metsänomistajalle, myydään pystykauppana. Vuonna 2013 yhdistyksen leimausmäärästä 83 % myytiin pystykauppoina. Taimikonhoidoissa oli myös hyvä vire päällä ja hoitomääräksi tuli 600 ha. Tähän kun lisätään vielä nuoren metsän hoidon noin 250 ha niin lopputulosta voi sanoa hyväksi. Luvuissa on mukana mhy:n Metsän rukous Älä kuorta kolhi koivustain, älä viittaansa vikoja viillä, sille tuotat turhia tuskia vaan, eikä maineesi kirkkaimmin kiillä. Äläkä kuusia kuoreltaan, jos kaada et, älä niitä karsi. Kun tarpeeksi taajassa kasvaa vaan, kyllä oksansa varistaa varsi. Harkiten katso, kun kaadat puun, kaataisko tuon tai toisen. Viisainta vielä, jos viereltä muun joutilaamman löytäisi toisen. Älä pilkallasikaan pilkkoja lyö muuta kuin puhdistuspuihin. Maalilla merkitse varrelle vyö metsän merkiksi muihin. Jos näyttää tiuhalta, tilaa tee, harvenna haittapuita. Vahingoksi vaan, jos aikailee, eikä vapahda vangituita. Kotitarpeeksi huonosta huonoimpaan ja halvinta hankkia muista. Anna kasvaa parhaat paikallaan ja menestyä metsän puista. Älä tahallasi tallaa taimia puun, vaan varjosta valoon päästä. Kiinnitä huomios huomattuun, susipuuhun, älä sitä säästä. Muista, metsis on menneisyys ja turva tulevaisuuteen. Se on kuin herra ja ylhäisyys, anna arvoa sen arvottomuuteen. Väinö Mäkelä Väinö Mäkelä ( ) viljeli kotitaloaan Mäkelää Niinisalossa. Metsän rukous runo on yksi yli 3000:sta Mäkelän runoista. 3 tekemät ja ne metsänomistajien tekemät määrät, joihin on anottu Kemera-tukea mhy:n avustamana. Muuten, metsänomistajien ylipäätään tekemissä omatoimisissa töissä mielestäni tärkein hankittava työkalu on raivaussaha ja sen takia se on tällä kertaa myös etusivun kuvassa. Muista työlajeista mainitsen tässä vielä metsäsuunnitelmien laadinnan, jonka määrä on lähtenyt mukavaan nousukiitoon. Edelliseen pohjautuen tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin. Viimeinen vuosi vanhaa aikaa Kuluva vuosi on viimeinen ns. vanhan mallin vuosi. Ensi syksyn metsänhoitomaksu (vuoden 2013 maksu) on viimeinen verottajan perimä maksu ja sen jälkeen siirrytään yhdistyksen suoraan hoitamaan jäsenmaksuun. Tulevasta jäsenmaksusta päätetään tämän vuoden lopulla yhdistyksen valtuustossa mutta oletettavaa on, että vähänkin suuremmilla tiloilla maksu on huomattavasti pienempi kuin aikaisempi metsänhoitomaksu. Yhdistyksen sopeutuminen uuteen aikakauteen näkyy mm. siinä, että tällä hetkellä Mhy Karhussa palveluksessa on 8 toimihenkilöä, kun hieman reilut vuosi sitten meitä oli vielä 10. Henkilömäärän vähennyksessä on hyödynnetty luontaista poistumista. Toiminnanjohtajan palsta Käsitykseni mukaan tämän alemmaksi toimihenkilömäärässä ei enää voida mennä. Edelleen isoja muutoksia on se, että nykyiset metsänomistajien liitot poistuvat ja niiden toiminta siirtyy MTK:n metsäosaston yhteyteen. Tämä on yksi syy siihen, miksi metsänhoitoyhdistykset päättävät kuluvana vuonna MTK:n jäsenyydestä. Muuta yleistä Tämä lehteä on tehty muutamina edellisinä vuosina yhteistyössä muutamien muiden metsänhoitoyhdistysten kanssa mutta tämä on nyt ensimmäinen kokonaan Mhy Karhun lehti. Tätä kirjoittaessa on jo käynyt selväksi, että vaikka sivuja on nyt 4 enemmän, 12 sivun lehteen ei mahtunut edelleenkään kaikki asiat, mitä olimme ajatelleet. Tämänpä vuoksi lopetan tämän jutun tähän ja toivotan kaikille hyvää metsävuotta Jorma Anttoora vt. toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Karhu Tuhkalannoitus Ajankohta noin toukokuun loppupuoli. Levitys tapahtuu helikopterilla. Yhteys omaan metsäasiantuntijaan tai

4 Veli Eromäki vapaalle Karvian pitkäaikainen metsäasiantuntija Veli Eromäki jäi vapaalle helmikuun lopussa. Yhtäjaksoinen työura kesti lähes puoli kiertoaikaa. 37 vuotta ja rapiat siinä kerkisi mennä tuumaa Veli Eromäki omasta työsarastaan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Syksyllä 1976 heti metsäkoulun päättymisen jälkeen nuorta miestä oli yhdistyksessä valmiina odottamassa 60 leimaustilausta. Siihen aikaan harvennushakkuut leimattiin kirveellä lyömällä kunnon leima puun kylkeen. Myöhemmässä vaiheessa kirves vaihtui värisauvaan ja sitten sitä maalia olikin puiden lisäksi aivan joka paikassa kuten vaatteissa ja auton peräkompsussa, kertoo Veli. Tyypillisesti päivä oltiin metsässä leimaamassa ja sen jälkeen illansuussa tehtiin vielä talossa leimauspaperit. Veli on Karvian Sarvikylän oma kasvatti. Yhdistykseen Veli tuli Aimo Mikkolan kaveriksi ja myöhemmässä vaiheessa palveluksessa oli vielä oma toimistonhoitajakin. Vakinaisia metsureita yhdistyksessä oli pari ja keväisin istutusaikaan jokunen enemmän. Kyseessähän oli luonnollisesti tuolloin Karvian oma metsänhoitoyhdistys. Fuusioituminen Pohjois-Satakuntaan tapahtui pari vuosikymmentä myöhemmin 1990-luvun puolivälissä. Motot tulivat kuvaan mukaan 1980-luvun alussa, ensin aukkohakkuisiin ja sitten myöhemmin myös harvennuksiin. Yksi yhdistystä hyvin työllistänyt taho oli Raiskion Saha luvun alussa kierrettiin sahan miehen kanssa mittareissuilla jopa 16 eri pitäjässä sahan ostoalueella, joten naapuripitäjätkin tulivat tutuiksi. Mittaukset olivat pääasiassa talvella ja kaikki sitä työtä tehneet muistavat miten kylmää touhua mittaus oli. Osalla laaneista ylösottomies pystyi hoitamaan ylöskirjauksen autosta käsin, mikä osaltaan auttoi tilannetta. Karviassa on paljon suota ja niihin Veli kertoo tulleen ojituksen myötä paljon lisää tuottavaa metsää. Perkauksen tarpeessa olevia suometsiä on melkoinen määrä ja olisi kyllä hyvä, että kunnostukset pystyttäisiin tekemään. Uusista metsäalan tuulista Veli toteaa, että vaikka uusi metsälaki sallii nyt melko väljää metsien käsittelyä, niin kyllä parhaaseen tuottoon pitkässä juoksussa Takana olevassa metsässä tehtiin 1980-luvun alussa vanhan kuusikon uudistaminen männylle ja nyt alueelta on kertaalleen harvennettu energiapuuta kuutiota hehtaarilta kertoo Veli Eromäki. päästään vanhoilla hyvän metsänhoidon opeilla. Lähitulevaisuuden Veli kertoo painottuvan nyt harrastuksiin kuten metsästykseen ja kalastukseen sekä omien metsien hoitoon. Veli Eromäelle Tapion Taitomerkki Veli Eromäelle luovutettiin Tapion Taitomerkki pitkäaikaisesta työstä alueen metsien hyväksi. Luovutus tapahtui mhy:n hallituksen kokouksessa Kankaanpäässä. Tapion Taitomerkki on perustettu 1932 ja merkin myöntää Tapion johtaja. 4 Hallituksen jäsen Anna-Kaisa Immonen kiinnittämässä Tapion Taitokerkkiä Veli Eromäen rintaa. Hallituksen puheenjohtaja Matti Peurala seuraa toimenpidettä.

5 Hanhijoki Hevosia, perennoja, metsää ja vireä kyläyhdistys. Lavian Hanhijoen Kyläyhdistys toimii vanhan koulupiirin alueella, joka sijaitsee Lavian eteläisimmässä kärjessä. Lavian keskustasta matkaa tulee viitisentoista kilometriä Kullaan suuntaan. Varsinaisesti kyliä tällä Hanhijoen alueella on useita. Vanha koulupiiri luo kiinteän kokonaisuuden, joka ulottuu kolmen muunkin kunnan Porin, Kokemäen ja Sastamalan alueelle. Hanhijoki ei välttämättä näyttäydy satunnaiselle ohikulkijalle tavallista maaseutualuetta vireämpänä. Jutusteltuani hetken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Aittamäen ja rahastonhoitaja Tiina Rampan kanssa olen vakuuttunut, että puhun vireän kyläyhdistyksen vetäjien kanssa. He toivovat toimintaan mukaan myös nuorempia asukkaita. Kylällä on monenlaista säännöllistä toimintaa. Kesäkahvilaa pidetään perjantaisin Lavian torilla. Kyläläisillä on Lutajärven rannassa oma uimaranta, jonka yhteismetsä on antanut kyläläisten käyttöön kunnossapitoa vastaan. Matinlampi, jossa voidaan pitää kesäaikoina te toja esim. vihtojen tai pajupillien teon opastusta, on kyläläisten käytössä. Matinlammella on aina syksyisin myös metsäkirkko. Hassin kyläpirtti on kesäiltaisin avoinna kyläläisille. Siellä voidaan kokoontua parantamaan maailmaa kahvikupin ääressä ja lainata kirjoja ja lehtiä ja tuoda omia vaihtoon. Hanhijoen kylätoimikunta on yhdessä kiikoislaisten kanssa vihkinyt käyttöön Tyrvääntien (virallisesti Myllysillantie), joka on vanha museotie. Tielle on merkitty kyltein paikallista nimistöä. Kyläalueelle palaa kesäajaksi useita täältä alun perin kotoisin olevia asukkaita, jotka lisäävät kylän elävyyttä. He ovat myös voimavara kylälle. Kylällä on kokoonsa nähden runsaasti yksityisyritteliäisyyttä. Satakunnan Taimitukku toimittaa perennoja koko maahan ja työllistää sesonkikausina noin 20 henkeä ja ympärivuotisestikin 8 henkilöä. Kukkulan konepajalla nuoret yrittäjät tekevät alihankintaa isommille konepajoille. Esa Lepistö tekee verstaallaan pieniä puutuotteita ja leluja. Anniina Räsänen pitää Kiviravitallia, jossa hän valmentaa isoa määrää ravihevosia. Juha Lehtola ja Sari Sillanpää Arto Uusihonko jatkaa Veli Eromäen töitä Veli Eromäen jäätyä pois yhdistyksen palveluksesta Arto Uusihonko jatkaa hänen töitään. Toimistopäivystys on Karvian kunnantoimistolla entiseen tapaan maanantaisin klo Arton tavoittaa puhelimella numerosta ja sähköposti on kasvattavat Avenger-nimisiä ravihevosia. Esimerkiksi Quite An Avenger, joka voitti Derbyn eli arvostetuimman suomalaisen lämminverikilpailun on kotoisin Kivijärvenmaasta ja Juhan ja Sarin kasvatti. Heidän kasvattamiaan hevosia on myyty ympäri maailmaa aina Uutta-Seelantia myöten. Kylällä elääkin sanonta: Kivijärvenmaassa voi jäädä hevosen alle ennen kuin auton alle. Metsiin panostaminen kannattaa Taimitukun puutarhayrittäjä Juha Rampa panostaa omistamiinsa metsiin. Hyvin hoidetut nuoret metsät ovat kaiken ydin. Hän tekee tarvittavat metsätiet ja huolehtii ojien toiminnasta. Kunnossa olevien metsäteiden avulla metsänhoitotyöt ja puukauppa on vaivattomampaa. Juha Rampa kertoo, että metsätalous tukee kasvihuonetoimintaa ja päinvastoin. Hakelämmityksen raaka-aine saadaan isolta osin omista metsistä nuorten metsien hoidon yhteydessä. Ensiharvennuspuu ja harvennusten kuitupuukokoinen puu päätyy kaikki hakkeeksi, jolla lämmitetään kasvihuoneita. Kuvat: Jorma Anttoora Sinikka Aittamäki ja Tiina Rampa tekevät tuttavuutta Hanhijärvellä kasvatettujen hevosten kanssa. Rampan mukaan metsän merkitys oli tälläkin alueella aiemmin suurempi, kun hankintakaupat olivat kannattavampia. Myydyn puun reaaliarvo oli ennen huomattavasti suurempi. Nyt puuta joutuu myymään enemmän pystyäkseen tulolla hankkimaan saman kuin ennen. Puun arvo ei ole pysynyt mukana muiden tuotteiden hintakehityksessä. Asko Knuutilalla on metsää Saarijärven kylällä, joka kuuluu Hanhijoen kyläyhdistyksen alueeseen. Hän kertoo, että metsillä on aina ollut melko iso merkitys alueella, jossa peltoalueet ovat pieniä. Aikojen saatossa metsien merkitys ja omistussuhteet eivät ole paljoa muuttuneet. Omistukset ovat jossain määrin keskittyneet metsänhoidosta kiinnostuneille. Tulevaisuudessa metsien merkitys saattaa jopa kasvaa, arvioi Asko Knuutila. Monet käyttömuodot ovat helpottuneet, kun metsätalouden tarpeisiin on tehty laaja metsätieverkosto. Knuutila rohkaisee muitakin metsänomistajia panostamaan metsiin ja metsien hoitoon. Metsään sijoitettu työ- tai rahallinen panostus tulee monin verroin takaisin. Jorma Anttoora Veli Eromäen töitä jatkaa nyt Arto Uusihonko. Juha Rampa käyttää puutarhallaan kuutiota hakepuuta vuodessa. 5

6 Esittelyssä metsässä työskenteleviä henkilöitä Juha Hakala esittelee motokouraa, johon on asennettu erillinen raivaava terä. Sarjassa esitellään Mhy Karhun alueella metsässä työskenteleviä henkilöitä. Tällä kertaa on vuorossa motoyrittäjä ja homman ideana on raivaava kone. Juha Hakala 80-luvun alkupuolelta saakka metsä- ja kaivinkonehommia tehnyt lavialainen Juha Hakala innostui jälleen kerran hankkimaan oman hakkuukoneen. Pääasiassa nuorten metsien hoitohakkuita tekevän koneen edellä ei tarvita enää raivausmiestä, sillä koneessa on raivaava koura. Juha Hakala on kotoisin Lavian Haunian kylältä ja asustelee nykyisin Lavian kirkonkylällä. Olin jo vuonna 1983 Lavian Metsänhoitoyhdistyksellä ajelemassa puita omalla ajokoneella. Sen jälkeen siirryin Kairilan Sahalle moto-hommiin ja siellä vierähtikin peräti 16 vuotta. Välillä olen tehnyt kaivinkonetöitä ja ollut vieraan palveluksessa nipsutöissä mutta nyt jälleen istutaan oman koneen hytissä yrittäjänä. Juhan pääidea tämän kertaisen koneen hankinnassa oli se, että sillä pitää pystyä myös raivaamaan. Kourassa on lisälaitteena noin 90 cm:n erillinen terä, mikä muistuttaa vanhanaikaista heinänniittokonetta. Terällä saa katkaistua jopa 6 cm:n paksuisia puita. Enää en lähde etukäteen raivaussahalla ennakkoraivaamaan vaan tällä saa tehtyä koko homman kerralla, toteaa Juha. Innokkaita koneen katsojia Juha varoittaa, että liian lähelle konetta ei saa tulla ennen kuin kone lopettaa työskentelyn. Jos ketju sattuu katkeamaan sopivassa kohdassa, niin se lähtee joskus lentoon kuin luoti. Samoin lentelevät oksanpätkät saattavat olla vaarana katsojille. Harrastuspuolelta Juha nostaa esiin muksujen kanssa urheilukilpailuissa kulkemiset. Aiemmin tuli metsästeltyä ja kalasteltua mutta nyt ne ovat jääneet vähemmälle. Tyypillinen näkymä ennen koneen työskentelyä. 6 Raivaavalla motolla hakattu metsä.

7 Ajantasainen metsäsuunnitelma kaiken A ja O Metsäsuunnitelma on 10-vuoden ajaksi laadittava kirjanen metsänomistajan metsistä sisältäen hakkuu- ja hoitotyöehdotukset. Mhy Karhun laatimat tilakohtaiset metsäsuunnitelmat räätälöidään metsänomistajan toiveiden perusteella. Suunnitelmia laatii useampi Mhy Karhun toimihenkilö. Laatijoiden metsänhoidollinen kokemus on pitkä. Uuden metsäsuunnitelman yhteydessä saat ilmaisen nettiversion SilvaNetin avausmaksun (35 e + alv) hinnalla. Tuula Urvikko tekee päätyökseen arvioita ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Kaikilla Mhy Karhun suunnittelijoilla on käytössään nykyaikaiset maastotyövälineet. Se on geeneissä. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi Puh Johan Grönros tai ota yhteyttä: Metsikkötaimi 100 % Jalostettu taimi 189 % *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. 7

8 Ovatko vanhat kuusikot kuolemassa? Jo muutaman vuoden ajan on Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Suomesta kantautunut tietoa vanhojen kuusikoiden kuolemista. Syntipukiksi on osoittautunut kirjanpainaja niminen kaarnakuoriainen, joiden määrä on moninkertaistunut tuhoalueilla. Kysymyksiin vastaajana on metsäneuvoja Olli Routimo Suomen metsäkeskuksesta, Julkisten palvelujen yksiköstä. Miten on, onko odotettavissa meilläkin samanlaisia tuhoja kuin mitä on ollut Etelä-, Itä- ja Kaakkois- Suomessa? Itä-Suomessa oli myrsky 1,5-vuotta aiemmin kuin meidän Tapaninpäivän myrsky ja siellä tuhoja alkoi esiintyä 2012 heinäkuussa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueella tuhojen esiintyminen alkoi jo tuota myrskyä aiemmin n. 4 vuotta sitten. Näihin tuhoihin syynä oli todennäköisesti kaksi aiempaa kuumaa kesää ja se, että kuusikot ovat vanhoja. Tuholaisten esiintymistä seurataan maastopyydyksillä ja meidän alueella (Mhy Karhu) on otusten määrä vuonna 2013 kolminkertaistunut. Eteläisemmällä alueella määrä on ollut vielä tätäkin suurempi. Eli vastauksena kysymykseen, jos ensi kesä on lämmin, niin vaara on kyllä olemassa puustokuolemiin. Kuluvana vuonna ensimmäisiä pesäkkeitä on esiintynyt mm. Jämijärvellä, Pomarkussa ja Siikaisissa. Mitä nyt metsänomistajien kannattaisi tehdä tuhojen varalta? Rehevillä kuusivaltaisilla alueilla puuston kuntoa kannattaa tarkkailla. Paahteiset etelänpuoleiset metsänreunat ovat ensimmäisenä vaarassa. Jos touko- kesäkuulla huomaa pieniä reikiä ja kahvin väristä purua kuusten rungoilla niin nämä puut kannattaa poistaa metsästä ja välivarastolta mieluummin jo keväällä ja viimeistään metsätuholaissa määriteltyyn mennessä. Jos kituvien puiden poisto on jäänyt viime kesänä tekemättä, niin nyt niiden poistolla ei enää ole kiirettä ja asia on jopa päinvastainen kun niissä asustelee nyt kirjanpainajan luonnollisia vihollisia. Jossain paikassa voidaan päätyä vanhan kuusikon uudistamiseen. Kaikkiaan mihinkään hysteriaan ei tässä vanhojen kuusikoiden osalta ole nyt aihetta mutta asia kannattaa ottaa silti vakavasti. Faktaa: Kirjanpainaja kaarnakuoriaista esiintyy aina Suomen luonnossa. Normaalisti niitä tapaa huonokuntoisissa puissa ja kaadetussa puutavarassa. Hyönteistuholaissa, joka uusittiin vuodenvaihteessa, määrätään, että syyskuun alun ja toukokuun lopun välissä kaadetun kuusipuutavara pitää olla kuljetettuna metsästä ja välivarastolta (tienvarresta) pois viimeistään 24. heinäkuuta. Männyllä vastaava aika on heinäkuun alkuun mennessä. Männyllä on omat kaarnakuoriaiset, ytimennävertäjät. Poisviennin vaihtoehtoja ovat pinojen päällyskerroksen kuoriminen (poisvienti), pinojen kastelu tai pinojen peitteleminen presuilla tai lehtipuutavaralla. Puutavaran omistaja tai maanomistaja on korvausvelvollinen, jos tuho on todistettavasti levinnyt esim. naapurin metsään. Kuusikoissa yli 10 m³/ha ja männiköissä yli 20 m³/ ha myrskypuuesiintymät kannattaa poistaa aina, jos ei ole ylivoimaista estettä. Olli Routimo Metsäkeskuksen Kankaanpään toimistolta tarkastelemassa mahdollisia kuusikoiden kirjanpainajatuhoja. 8

9 Karhu kylässä Riihossa metsästysseuran majalla Hannu Lindstedt esittelemässä majan sisäpuolta. Paikkoja on varsinaisessa kokoontumistilassa 60 hengelle. Seinällä on melkoinen kokoelma täytettyjä metsäneläimiä kuten Lavian ensimmäinen laillisesti pyydetty metsäkauris, majava, mikä oli ollut liikenneonnettomuudessa ja lopetus tehtiin vasaralla, huuhkaja, ilves (21,9 kg), joutsen, kalasääksi, metsäkanalintuja jne Lavian Riihon kylässä aivan kylän itäosassa kirkonkylän tuntumassa seisoo komea hirsirakennus. Paikka on Lavian Metsästysseuran maja, joka on koko pitä- jän tuntema kokoontumispaikka ja tuleepa sinne joskus kävijöitä kauempaakin. Tämän kertaisessa kyläjuttusarjassa tutustumme siis tähän majaan. Paikanpäälle saapunut metsästysseuran aktiivi Hannu Lindstedt aloittaa majan historian kerronnan sillä, että yli 4200 talkootyötuntia ja kolme vuotta siinä meni. Hyvänä apuna hankkeessa oli saatu Leader avustus. Majan suunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto Aatos ja Aila Issakainen Porvoon suunnalta. Perustusten rakentaminen alkoi vuonna 2002 ja avajaiset pidettiin vuoden 2005 heinäluussa. Kaikki muut työt paitsi sähkötyöt, on tehty hirviporukan talkootyönä. Porukkaan kuuluu kaikkiaan noin 40 miestä. Hirret hankittiin Luvian Sahalta, josta ne saatiin tarkasti lajiteltuina samankokoisiksi. Sitten saapui paikalle Joutsenlahden Pauli, jolla oli hirsien sorvaukseen ja muuhun työstöön sopiva kalusto. Hirsiä sorvattiin yli 2 kilometrin verran. Varsinaiseen hirsien pystytystyöhön meni aikaa kaksi viikkoa. Metsästysseuran maja on komea hyvin tehty rakennus, mikä sopii Lavian kirkonkylän lähistön mäntymetsään paremmin kuin mikään. 9 Nykyisin maja on suosittu juhlien ja tapahtumien pitopaikka ja majasta löytyy valmiina mm. videotykki.

10 Uusi metsälaki mahdollistaa melkein mitä vain Uusi metsälaki astui voimaan kuluvan vuoden alusta. Laki vilisee uusia termejä mitkä vaativat koulunpenkkiä myös alan ammattilaisille. Perinteisten ensiharvennusten, harvennushakkuiden ja uudistamishakkuiden (avo-, siemen- ja suojuspuuhakkuut) lisäksi metsänomistaja voi tehdä metsässään poimintahakkuun, pienaukkohakkuun, monimuotoisuushakkuun, erityishakkuun tai eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävän hakkuun. Eikä siinä vielä kaikki sillä metsän voi uudistushakata vaikka heti kun se on vasta pinotavaravaiheessa. Uudistamisvaihe Aloitetaan vaikka siitä kun metsä on perinteisesti viljelty (istutettu/kylvetty) uudistushakkuun jälkeen. Taimikon perustamisilmoitus metsäkeskukselle on nyt historiaa eli sitä ei tarvitse enää tehdä. Uudistamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden aikana hakkuusta. Havupuutaimikossa taimia oltava 1500 kpl/ha ja lehtipuutaimikossa 1100 kpl/ha. Jos uudistushakkuualue on vähätuottoista turvemaata (kasvu alle 1 m³/ha/v), niin sitä ei tarvitse uudistaa. Riittää kun alueelle jätetään olemassa olevaa puustoa 20 r/ha. Kasvatushakkuut Tässä metsät jaetaan kahteen pääryhmään eli tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus. Tasaikäisrakenteisissa metsissä voi tehdä perinteistä alaharvennusta ja myöskin yläharvennusta. Eri-ikäisrakenteisissa metsissä tehdään poimintaja pienaukkohakkuita. Käsittelyalue Uusi termi käsittelyalue sisältää useita eri kuvioita, enimmillään jopa kokonaisen tilan. Käsittelyalue muodostuu useista tasaisesti jakautuneista enintään 0,3 hehtaarin pienaukoista ja välimetsästä, missä on suoritettu poimintahakkuu metsän eri-ikäisyyteen pyrkimiseksi. Käsittelyalueen pohjapintaala (relaskooppiluku) pitää olla mustikkatyypillä ja paremmilla pohjilla vähintään 10 ja mustikkatyyppiä huonommilla pohjilla 9. Kun metsä taas kasvaa ja pohjapinta-ala nousee, voidaan metsää hakata uudestaan. Pienaukon viereen voi tehdä uuden pienaukon kun aikaisemmalla pienaukolla on vähintään 0,5 metrin taimikko. Muita muutoksia Uuden metsälain antamia mahdollisuuksia kommentoi Antero Saarivirta Kankaanpään Narvinpäästä mielenkiintoiseksi asiaksi. Positiivista tässä on se, että metsänomistajalla on valittavana oikeasti eri vaihtoehtoja metsän käytössä. Metsänomistajathan pyrkivät kuitenkin perimältään hoitamaan metsäomaisuuttaan hyvin, joten ei tässä suurta vaaraakaan pitäisi olla. Korjuupuolelle tämä antaa lisähaasteita ja toivottavaa olisi, että metsäyhtiöt suhtautuisivat tienvarsi-/tehdaskaupan kehittämiseen suotuisasti. Uusiksi puulajeiksi uudistamisessa hyväksytään nyt männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera ja saarni sekä tietyin rajauksin hieskoivu. Metsänkäyttöilmoituksen voimassaoloaika on 3 vuotta. Metsänhoitoyhdistys Karhun palvelut ja jäsenedut Käytettävissä oma henkilökohtainen metsäneuvoja sekä yhdistyksen eri alojen erikoisosaajat PEFC-sertifiointi eli jäsenten metsät kuuluvat sertifioinnin piiriin Puukaupallinen edunvalvonta, hintatiedot, kilpailutus ja katkontavertailut ostajittain toteutuneiden kauppojen perusteella Maakunnallinen ja valtakunnallinen edunvalvonta maankäyttö-, metsä- ja veropolitiikka-asioissa Oma Mhy Karhun lehti kaksi kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja numero neljä kertaa vuodessa Mhy.fi-extranet metsänomistajille tulossa loppuvuonna 2014 Jäsenhintapalvelut - puukaupan hoito - puunkorjuupalvelu - metsänhoitotyöt (maanmuokkaukset, istutukset, taimet, taimikonhoidot, raivaukset jne...) - metsäsuunnitelman laadinta - SilvaNetti verkkometsäsuunnitelma - arviot - rajojen ja pyykkien paikannus - puutavaran lujuusluokittelu - veroilmoituksen laadinta - perunkirjoitukset - metsäomaisuuden hoitosopimus - koulutustilaisuudet 10

11 Vuosi 2013 oli hyvä perustoimintavuosi Mhy Karhussa Hakkuutavat, ha Myrskyvuoden jälkeen vuosi 2013 oli oikein Ensih. Muu harv. Ylispuuh. Avoh. Luont.uud. tervetullut kokemus tehdä 2010 töitä normaalioloissa Toiminnalliset Metsän uudistaminen, 0 mhy + mo Maanmuokk. Kylvö Istutus kasvussa 2009 jo viisi 332 vuotta 143 peräkkäin Korjuupalvelu m Nuoren metsän hoito ha Th, mhy Th, mo Nmk, mhy Nmk, mo määrän 2011 selittää 377 myrskypuiden korjuu Tila arviot Leimaus m Metsäsuunnittelu ha luvut on esitetty tässä päätyölajien osalta taulukoissa, joissa näkyy vertailuna muutaman edellisvuoden luvut. Yhdistyksen tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä on ollut Yhdistyksen suorittaman korjuupalvelun määrä on ollut kasvusuunnassa. Vuoden 2012 huomattavasti muita vuosia korkeamman Valtakirjakaupat m3 Valtakirjakauppojen määrä on ollut nouseva, joskin vuosi 2012 sotkee tätäkin tilastoa Metsäsuunnittelu uutena työlajina on lähtenyt käyntiin mukavasti. 11 Talous: Hakkuutavat ha Metsän uudistaminen, mhy + mo Taimikonhoito + nmh, ha Tila arviot ha Yhdistyksen talous vuonna 2013 oli ylijäämäinen lähes euroa. Edellisvuonna talous oli ylijäämäinen huomattavasti enemmän mutta lähihistoriassa on myös useita huomattavan alijäämäisiä vuosia Ensih. Muu harv. Ylispuuh. Avoh. Luont.uud. Hakkuutavoissa näkyy myös vuoden 2012 myrsky muun harvennuksen korkeana määränä. Avohakkuun määrä on ollut nouseva usean vuoden ajan. Maanmuokkaus Kylvö Istutus Uudistamisissa merkille pantavaa on kylvön suhteellisen osuuden pieneneminen. Nmk, mo Nmk, mhy Th, mo Th, mhy Taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa on päästy mukavalle nousu-uralle. Tila-arvioita on tehty melko tasaisesti 3000 hehtaarin vuosivauhtia.

12 Mhy Karhun yhteystiedot Suvi Kokkola TOIMINNANJOHTAJA (Äitiyslomalla) VT. TOIMINNANJOHTAJA Puh Kankaanpään toimisto KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA Torikatu 5, PL 77, KANKAANPÄÄ PL 36 Kunta: 214 Kankaanpää KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Puh. (02) 572 Ms: ,0 ha Tila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, lupa nro 186/MML/13 Kp: , Karttalehti: N3313R 1: KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA PL 36 metsäsuunnitelmat Kunta: 214 Kankaanpää KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Ms: ,0 ha Honkajoen toimisto Tila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, Porhontie lupa nro 3186/MML/13 Kp: , Karttalehti: N3313R 1: Matti Lahti Siikainen Siikaisten toimisto Kankaanpääntie SIIKAINEN Puh Tuula Urvikko Arviot ja HONKAJOKI Puh Arto Uusihonko Honkajoki, Karvia ja Ala-Honkajoki Ojitusasiantuntija Honkajoen toimisto Porhontie HONKAJOKI Puh Arja-Leena Korpunen Jämijärvi ja Kankaanpää Kankaanpään toimisto Torikatu 5 PL 77, KANKAANPÄÄ Puh Timo Väisänen Pomarkku, Hapua, Leppäruhka, Venesjärvi ja Veneskoski Tieasiantuntija Pomarkun toimisto Vanhatie POMARKKU Puh Marita Säämäki, LKV Nakkila ja Laviassa Karhijärven eteläpuoli Nakkilan toimisto Porintie NAKKILA Ti myös Lavian toimisto Puh Jorma Anttoora Lavian Karhijärven pohjoispuoli ja Vihteljärvi Lavian toimisto Viittatie LAVIA To myös Kankaanpään toimisto Puh Toimistomme ovat auki seuraavina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9 12, Karvia ma 8 11, Lavia ma 8 12, ti 8 10, Nakkila ma 8 12, ke 8 10, Pomarkku ke 8 11, Siikainen ma 8 11 Metsänhoitoyhdistys Karhu PL 77, Torikatu 5, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsänomistajat KARHU. Kuvassa kylänraitti Pomarkun Honkakoskelta. Press Basic. Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/2015 12.10.

Metsänomistajat KARHU. Kuvassa kylänraitti Pomarkun Honkakoskelta. Press Basic. Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/2015 12.10. Suosi - C- ja - Mini - Mak Metsänomistajat KARHU Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/2015 12.10.2015 sivu 4 Inventointituloksia sivu 5 Kemera sivu 8 Liito-oravatietoa sivu 9 Karhu kylässä Honkakoskella

Lisätiedot

Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/2015 27.4.2015. Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p. 02-572 3540 karhu@mhy.fi www.mhy.

Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/2015 27.4.2015. Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p. 02-572 3540 karhu@mhy.fi www.mhy. Karhu Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/215 27.4.215 Metsäsuunnitelma omaan kännykkään Nakkilalainen nuori metsänomistaja Viivi Laiho testaa kännykkämetsäsuunnitelmaa omassa metsässään Nakkilan Järvikylässä.

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET. Koululaiskuljetuksista tiedustelut: Koulutoimen toimistosihteeri Maarit Juura puh. 577 2312

KOULULAISKULJETUKSET. Koululaiskuljetuksista tiedustelut: Koulutoimen toimistosihteeri Maarit Juura puh. 577 2312 KOULULAISKULJETUKSET Perusopetuksessa maksuttomaan koululaiskuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km ja ns. talvikuljetukseen ajalla 1.11.-31.3. 1-3.luokkien oppilaat, joiden

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Tarkat aikataulutiedot ja pysäkit osoitteessa: http://matkahuolto.fi/fi/index.html

Tarkat aikataulutiedot ja pysäkit osoitteessa: http://matkahuolto.fi/fi/index.html KOULULAISKULJETUKSET Perus-ja esiopetuksessa maksuttomaan koulukuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km ja ns. talvikuljetukseen ajalla 1.11.-31.3. perusopetuksen 1-3.luokkien

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot