Karhu. Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/ Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p

Transkriptio

1 Karhu Metsänomistajat Karhun jäsenlehti 1/ Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen sivu 2 Metsänhoitoyhdistyksien tarve tulevaisuudessa sivu 4 Veli Eromäki vapaalle sivu 8 Ovatko vanhat kuusikot kuolemassa? sivu 10 Uusi metsälaki mahdollistaa sivu 11 Vuosi 2013 oli hyvä perusvuosi Mhy Karhussa Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p karhu@mhy.fi PEFC/

2 Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2013 Vuosi 2013 oli toiminnallisesti ensimmäinen viidestä puheenjohtajavuodestani niin sanotusti normaali, tosin pitkään vireillä olleessa työsuhdekiistassa oli loppuvuodesta hovioikeuskäsittely. Vanha totuus on että riita-asioissa voittajia ovat vain lakimiehet, mutta joskus prosessi on käytävä toimimattoman organisaation saattamiseksi jälleen toimivaksi. Karhun kohdalla tässä on tietysti henkilöstö ollut avainasemassa ja meistä riippumattomistakin syistä ei voida enää katsoa muuta kuin eteenpäin. Metsähoitoyhdistyksien tarve tulevaisuudessa Uudet metsälait tuovat melkoiset muutokset metsäalan palveluiden tuottamiseen. Samanaikaisesti myös metsänkäsittelyyn on tullut paljon vapauksia. Metsänomistajille on valinnan mahdollisuudet lisääntyneet Elinvoima Terveys Hyvä kasvu ja tullut vapaus valita miten metsiään käyttää ja jos tarvitsee siihen ulkopuolista palvelua myös mahdollisuus valita eri palveluntuottajista. Mitä metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota Edelleen varmaan nykyisinkin on mhy:llä kattavin ja paras paikallinen tietämys alueensa metsistä ja koska organisaatio on metsänomistajien omistama, toiminta lähtökohtaisesti on heidän etujensa mukaista. Historiasta johtuen koetaan kuitenkin jossakin määrin meidän edustavan ns. vanhaa valtaa ja johtuen vanhojen metsälakien sääntelystä ja niiden toteuttajana olemisesta, on myös jäänyt osittain viranomaisleima mutta se onneksi ei rasita niin paljoa kun metsäkeskuksen jälkeläisiä. Yhdistyksien vahvuus on myös edelleen tämä metsänomistaja omistus, tietysti jalostavan teollisuuden tarpeet on pystyttävä huomioimaan, mutta ei pelkästään heidän Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. lähtökohdistaan. Meillä on kilpailussa vahvuuksia, mutta se että toiminnan lähtökohtana on pitkäjännitteinen metsänomistajan etu, laittaa palvelujen laadulle enempi vaatimuksia kun muiden ja ettei apuna ole monikansallista organisaatiota taustalla, on niistä laskutettava myös todelliset kustannukset ja siinä emme varmasti aina ole hinnaltaan halvimpia. Onneksi pääsääntöisesti myös asiakkaat osaavat vaatia myös muilta laatua. Karhulla on suhteellisen pienenä organisaationa melko ketterästi mahdollista sopeutua uuteen tilanteeseen ja pärjätä kilpailussa. Tietysti kaikki riippuu myös omistajista eli jäsenistöstä. MTK Paljon on myös keskusteltu mhy:den jäsenyydestä MTK:ssa kun metsänomistajaliittojen toiminta tavallaan fuusioituu siihen. Omasta mielestäni jäsenyys on välttämätön, koska tätä kautta tulee edunvalvonnassa tärkeät ympäristö, kaava ja sertifikaatti ym. -asiat hoidettua, joiden merkitys tulevaisuudessa vaan korostuu. Uusilla säännöillä myös ns. kannattaja/henkilöjäsenyys mahdollistuu. Tämä tukee tavoitteita metsätilojen koon kasvattamiseksi yhteisomistuksen kautta. MTK:n aatteellisten tavoitteiden omaksuminen on tietysti jokaiselle henkilökohtainen asia mutta nekin linjataan tietysti jäsenistön toimesta ja tätä kauttahan siihenkin avautuu mahdollisuudet vaikutta. Matti Peurala puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Karhu 2

3 Tästä on hyvä jatkaa Olen monessa yhteydessä kannustanut hyödyntämään metsiä täysipainoisesti eli hakkaamaan ja hoitamaan niitä tehokkaasti. Vuosi 2013 Mhy Karhussa oli mielestäni jo sellainen. Kiitos siitä kuuluu alueen metsänomistajille. Yhdistyksen leimausmäärä on ollut nousussa jo 5 vuotta peräjälkeen ja vuonna 2013 se oli hyvän matkaa yli m3 eli yhdistyksen kautta voidaan jälleen sanoa hoidetun yli puolet alueen puunmyynneistä. Valtaosahan leimauksista on kilpailutettavia pystykauppoja mutta myös yhdistyksen oma korjuu hoitaa osan. Pystykauppojen ja korjuupalvelun roolit pyrimme pitämään siten selvinä, että ne tukkivaltaiset hakkuut, joissa pystykauppojen kilpailutuksella saadaan paras lopputulos metsänomistajalle, myydään pystykauppana. Vuonna 2013 yhdistyksen leimausmäärästä 83 % myytiin pystykauppoina. Taimikonhoidoissa oli myös hyvä vire päällä ja hoitomääräksi tuli 600 ha. Tähän kun lisätään vielä nuoren metsän hoidon noin 250 ha niin lopputulosta voi sanoa hyväksi. Luvuissa on mukana mhy:n Metsän rukous Älä kuorta kolhi koivustain, älä viittaansa vikoja viillä, sille tuotat turhia tuskia vaan, eikä maineesi kirkkaimmin kiillä. Äläkä kuusia kuoreltaan, jos kaada et, älä niitä karsi. Kun tarpeeksi taajassa kasvaa vaan, kyllä oksansa varistaa varsi. Harkiten katso, kun kaadat puun, kaataisko tuon tai toisen. Viisainta vielä, jos viereltä muun joutilaamman löytäisi toisen. Älä pilkallasikaan pilkkoja lyö muuta kuin puhdistuspuihin. Maalilla merkitse varrelle vyö metsän merkiksi muihin. Jos näyttää tiuhalta, tilaa tee, harvenna haittapuita. Vahingoksi vaan, jos aikailee, eikä vapahda vangituita. Kotitarpeeksi huonosta huonoimpaan ja halvinta hankkia muista. Anna kasvaa parhaat paikallaan ja menestyä metsän puista. Älä tahallasi tallaa taimia puun, vaan varjosta valoon päästä. Kiinnitä huomios huomattuun, susipuuhun, älä sitä säästä. Muista, metsis on menneisyys ja turva tulevaisuuteen. Se on kuin herra ja ylhäisyys, anna arvoa sen arvottomuuteen. Väinö Mäkelä Väinö Mäkelä ( ) viljeli kotitaloaan Mäkelää Niinisalossa. Metsän rukous runo on yksi yli 3000:sta Mäkelän runoista. 3 tekemät ja ne metsänomistajien tekemät määrät, joihin on anottu Kemera-tukea mhy:n avustamana. Muuten, metsänomistajien ylipäätään tekemissä omatoimisissa töissä mielestäni tärkein hankittava työkalu on raivaussaha ja sen takia se on tällä kertaa myös etusivun kuvassa. Muista työlajeista mainitsen tässä vielä metsäsuunnitelmien laadinnan, jonka määrä on lähtenyt mukavaan nousukiitoon. Edelliseen pohjautuen tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin. Viimeinen vuosi vanhaa aikaa Kuluva vuosi on viimeinen ns. vanhan mallin vuosi. Ensi syksyn metsänhoitomaksu (vuoden 2013 maksu) on viimeinen verottajan perimä maksu ja sen jälkeen siirrytään yhdistyksen suoraan hoitamaan jäsenmaksuun. Tulevasta jäsenmaksusta päätetään tämän vuoden lopulla yhdistyksen valtuustossa mutta oletettavaa on, että vähänkin suuremmilla tiloilla maksu on huomattavasti pienempi kuin aikaisempi metsänhoitomaksu. Yhdistyksen sopeutuminen uuteen aikakauteen näkyy mm. siinä, että tällä hetkellä Mhy Karhussa palveluksessa on 8 toimihenkilöä, kun hieman reilut vuosi sitten meitä oli vielä 10. Henkilömäärän vähennyksessä on hyödynnetty luontaista poistumista. Toiminnanjohtajan palsta Käsitykseni mukaan tämän alemmaksi toimihenkilömäärässä ei enää voida mennä. Edelleen isoja muutoksia on se, että nykyiset metsänomistajien liitot poistuvat ja niiden toiminta siirtyy MTK:n metsäosaston yhteyteen. Tämä on yksi syy siihen, miksi metsänhoitoyhdistykset päättävät kuluvana vuonna MTK:n jäsenyydestä. Muuta yleistä Tämä lehteä on tehty muutamina edellisinä vuosina yhteistyössä muutamien muiden metsänhoitoyhdistysten kanssa mutta tämä on nyt ensimmäinen kokonaan Mhy Karhun lehti. Tätä kirjoittaessa on jo käynyt selväksi, että vaikka sivuja on nyt 4 enemmän, 12 sivun lehteen ei mahtunut edelleenkään kaikki asiat, mitä olimme ajatelleet. Tämänpä vuoksi lopetan tämän jutun tähän ja toivotan kaikille hyvää metsävuotta Jorma Anttoora vt. toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Karhu Tuhkalannoitus Ajankohta noin toukokuun loppupuoli. Levitys tapahtuu helikopterilla. Yhteys omaan metsäasiantuntijaan tai

4 Veli Eromäki vapaalle Karvian pitkäaikainen metsäasiantuntija Veli Eromäki jäi vapaalle helmikuun lopussa. Yhtäjaksoinen työura kesti lähes puoli kiertoaikaa. 37 vuotta ja rapiat siinä kerkisi mennä tuumaa Veli Eromäki omasta työsarastaan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Syksyllä 1976 heti metsäkoulun päättymisen jälkeen nuorta miestä oli yhdistyksessä valmiina odottamassa 60 leimaustilausta. Siihen aikaan harvennushakkuut leimattiin kirveellä lyömällä kunnon leima puun kylkeen. Myöhemmässä vaiheessa kirves vaihtui värisauvaan ja sitten sitä maalia olikin puiden lisäksi aivan joka paikassa kuten vaatteissa ja auton peräkompsussa, kertoo Veli. Tyypillisesti päivä oltiin metsässä leimaamassa ja sen jälkeen illansuussa tehtiin vielä talossa leimauspaperit. Veli on Karvian Sarvikylän oma kasvatti. Yhdistykseen Veli tuli Aimo Mikkolan kaveriksi ja myöhemmässä vaiheessa palveluksessa oli vielä oma toimistonhoitajakin. Vakinaisia metsureita yhdistyksessä oli pari ja keväisin istutusaikaan jokunen enemmän. Kyseessähän oli luonnollisesti tuolloin Karvian oma metsänhoitoyhdistys. Fuusioituminen Pohjois-Satakuntaan tapahtui pari vuosikymmentä myöhemmin 1990-luvun puolivälissä. Motot tulivat kuvaan mukaan 1980-luvun alussa, ensin aukkohakkuisiin ja sitten myöhemmin myös harvennuksiin. Yksi yhdistystä hyvin työllistänyt taho oli Raiskion Saha luvun alussa kierrettiin sahan miehen kanssa mittareissuilla jopa 16 eri pitäjässä sahan ostoalueella, joten naapuripitäjätkin tulivat tutuiksi. Mittaukset olivat pääasiassa talvella ja kaikki sitä työtä tehneet muistavat miten kylmää touhua mittaus oli. Osalla laaneista ylösottomies pystyi hoitamaan ylöskirjauksen autosta käsin, mikä osaltaan auttoi tilannetta. Karviassa on paljon suota ja niihin Veli kertoo tulleen ojituksen myötä paljon lisää tuottavaa metsää. Perkauksen tarpeessa olevia suometsiä on melkoinen määrä ja olisi kyllä hyvä, että kunnostukset pystyttäisiin tekemään. Uusista metsäalan tuulista Veli toteaa, että vaikka uusi metsälaki sallii nyt melko väljää metsien käsittelyä, niin kyllä parhaaseen tuottoon pitkässä juoksussa Takana olevassa metsässä tehtiin 1980-luvun alussa vanhan kuusikon uudistaminen männylle ja nyt alueelta on kertaalleen harvennettu energiapuuta kuutiota hehtaarilta kertoo Veli Eromäki. päästään vanhoilla hyvän metsänhoidon opeilla. Lähitulevaisuuden Veli kertoo painottuvan nyt harrastuksiin kuten metsästykseen ja kalastukseen sekä omien metsien hoitoon. Veli Eromäelle Tapion Taitomerkki Veli Eromäelle luovutettiin Tapion Taitomerkki pitkäaikaisesta työstä alueen metsien hyväksi. Luovutus tapahtui mhy:n hallituksen kokouksessa Kankaanpäässä. Tapion Taitomerkki on perustettu 1932 ja merkin myöntää Tapion johtaja. 4 Hallituksen jäsen Anna-Kaisa Immonen kiinnittämässä Tapion Taitokerkkiä Veli Eromäen rintaa. Hallituksen puheenjohtaja Matti Peurala seuraa toimenpidettä.

5 Hanhijoki Hevosia, perennoja, metsää ja vireä kyläyhdistys. Lavian Hanhijoen Kyläyhdistys toimii vanhan koulupiirin alueella, joka sijaitsee Lavian eteläisimmässä kärjessä. Lavian keskustasta matkaa tulee viitisentoista kilometriä Kullaan suuntaan. Varsinaisesti kyliä tällä Hanhijoen alueella on useita. Vanha koulupiiri luo kiinteän kokonaisuuden, joka ulottuu kolmen muunkin kunnan Porin, Kokemäen ja Sastamalan alueelle. Hanhijoki ei välttämättä näyttäydy satunnaiselle ohikulkijalle tavallista maaseutualuetta vireämpänä. Jutusteltuani hetken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Aittamäen ja rahastonhoitaja Tiina Rampan kanssa olen vakuuttunut, että puhun vireän kyläyhdistyksen vetäjien kanssa. He toivovat toimintaan mukaan myös nuorempia asukkaita. Kylällä on monenlaista säännöllistä toimintaa. Kesäkahvilaa pidetään perjantaisin Lavian torilla. Kyläläisillä on Lutajärven rannassa oma uimaranta, jonka yhteismetsä on antanut kyläläisten käyttöön kunnossapitoa vastaan. Matinlampi, jossa voidaan pitää kesäaikoina te toja esim. vihtojen tai pajupillien teon opastusta, on kyläläisten käytössä. Matinlammella on aina syksyisin myös metsäkirkko. Hassin kyläpirtti on kesäiltaisin avoinna kyläläisille. Siellä voidaan kokoontua parantamaan maailmaa kahvikupin ääressä ja lainata kirjoja ja lehtiä ja tuoda omia vaihtoon. Hanhijoen kylätoimikunta on yhdessä kiikoislaisten kanssa vihkinyt käyttöön Tyrvääntien (virallisesti Myllysillantie), joka on vanha museotie. Tielle on merkitty kyltein paikallista nimistöä. Kyläalueelle palaa kesäajaksi useita täältä alun perin kotoisin olevia asukkaita, jotka lisäävät kylän elävyyttä. He ovat myös voimavara kylälle. Kylällä on kokoonsa nähden runsaasti yksityisyritteliäisyyttä. Satakunnan Taimitukku toimittaa perennoja koko maahan ja työllistää sesonkikausina noin 20 henkeä ja ympärivuotisestikin 8 henkilöä. Kukkulan konepajalla nuoret yrittäjät tekevät alihankintaa isommille konepajoille. Esa Lepistö tekee verstaallaan pieniä puutuotteita ja leluja. Anniina Räsänen pitää Kiviravitallia, jossa hän valmentaa isoa määrää ravihevosia. Juha Lehtola ja Sari Sillanpää Arto Uusihonko jatkaa Veli Eromäen töitä Veli Eromäen jäätyä pois yhdistyksen palveluksesta Arto Uusihonko jatkaa hänen töitään. Toimistopäivystys on Karvian kunnantoimistolla entiseen tapaan maanantaisin klo Arton tavoittaa puhelimella numerosta ja sähköposti on arto.uusihonko@mhy.fi kasvattavat Avenger-nimisiä ravihevosia. Esimerkiksi Quite An Avenger, joka voitti Derbyn eli arvostetuimman suomalaisen lämminverikilpailun on kotoisin Kivijärvenmaasta ja Juhan ja Sarin kasvatti. Heidän kasvattamiaan hevosia on myyty ympäri maailmaa aina Uutta-Seelantia myöten. Kylällä elääkin sanonta: Kivijärvenmaassa voi jäädä hevosen alle ennen kuin auton alle. Metsiin panostaminen kannattaa Taimitukun puutarhayrittäjä Juha Rampa panostaa omistamiinsa metsiin. Hyvin hoidetut nuoret metsät ovat kaiken ydin. Hän tekee tarvittavat metsätiet ja huolehtii ojien toiminnasta. Kunnossa olevien metsäteiden avulla metsänhoitotyöt ja puukauppa on vaivattomampaa. Juha Rampa kertoo, että metsätalous tukee kasvihuonetoimintaa ja päinvastoin. Hakelämmityksen raaka-aine saadaan isolta osin omista metsistä nuorten metsien hoidon yhteydessä. Ensiharvennuspuu ja harvennusten kuitupuukokoinen puu päätyy kaikki hakkeeksi, jolla lämmitetään kasvihuoneita. Kuvat: Jorma Anttoora Sinikka Aittamäki ja Tiina Rampa tekevät tuttavuutta Hanhijärvellä kasvatettujen hevosten kanssa. Rampan mukaan metsän merkitys oli tälläkin alueella aiemmin suurempi, kun hankintakaupat olivat kannattavampia. Myydyn puun reaaliarvo oli ennen huomattavasti suurempi. Nyt puuta joutuu myymään enemmän pystyäkseen tulolla hankkimaan saman kuin ennen. Puun arvo ei ole pysynyt mukana muiden tuotteiden hintakehityksessä. Asko Knuutilalla on metsää Saarijärven kylällä, joka kuuluu Hanhijoen kyläyhdistyksen alueeseen. Hän kertoo, että metsillä on aina ollut melko iso merkitys alueella, jossa peltoalueet ovat pieniä. Aikojen saatossa metsien merkitys ja omistussuhteet eivät ole paljoa muuttuneet. Omistukset ovat jossain määrin keskittyneet metsänhoidosta kiinnostuneille. Tulevaisuudessa metsien merkitys saattaa jopa kasvaa, arvioi Asko Knuutila. Monet käyttömuodot ovat helpottuneet, kun metsätalouden tarpeisiin on tehty laaja metsätieverkosto. Knuutila rohkaisee muitakin metsänomistajia panostamaan metsiin ja metsien hoitoon. Metsään sijoitettu työ- tai rahallinen panostus tulee monin verroin takaisin. Jorma Anttoora Veli Eromäen töitä jatkaa nyt Arto Uusihonko. Juha Rampa käyttää puutarhallaan kuutiota hakepuuta vuodessa. 5

6 Esittelyssä metsässä työskenteleviä henkilöitä Juha Hakala esittelee motokouraa, johon on asennettu erillinen raivaava terä. Sarjassa esitellään Mhy Karhun alueella metsässä työskenteleviä henkilöitä. Tällä kertaa on vuorossa motoyrittäjä ja homman ideana on raivaava kone. Juha Hakala 80-luvun alkupuolelta saakka metsä- ja kaivinkonehommia tehnyt lavialainen Juha Hakala innostui jälleen kerran hankkimaan oman hakkuukoneen. Pääasiassa nuorten metsien hoitohakkuita tekevän koneen edellä ei tarvita enää raivausmiestä, sillä koneessa on raivaava koura. Juha Hakala on kotoisin Lavian Haunian kylältä ja asustelee nykyisin Lavian kirkonkylällä. Olin jo vuonna 1983 Lavian Metsänhoitoyhdistyksellä ajelemassa puita omalla ajokoneella. Sen jälkeen siirryin Kairilan Sahalle moto-hommiin ja siellä vierähtikin peräti 16 vuotta. Välillä olen tehnyt kaivinkonetöitä ja ollut vieraan palveluksessa nipsutöissä mutta nyt jälleen istutaan oman koneen hytissä yrittäjänä. Juhan pääidea tämän kertaisen koneen hankinnassa oli se, että sillä pitää pystyä myös raivaamaan. Kourassa on lisälaitteena noin 90 cm:n erillinen terä, mikä muistuttaa vanhanaikaista heinänniittokonetta. Terällä saa katkaistua jopa 6 cm:n paksuisia puita. Enää en lähde etukäteen raivaussahalla ennakkoraivaamaan vaan tällä saa tehtyä koko homman kerralla, toteaa Juha. Innokkaita koneen katsojia Juha varoittaa, että liian lähelle konetta ei saa tulla ennen kuin kone lopettaa työskentelyn. Jos ketju sattuu katkeamaan sopivassa kohdassa, niin se lähtee joskus lentoon kuin luoti. Samoin lentelevät oksanpätkät saattavat olla vaarana katsojille. Harrastuspuolelta Juha nostaa esiin muksujen kanssa urheilukilpailuissa kulkemiset. Aiemmin tuli metsästeltyä ja kalasteltua mutta nyt ne ovat jääneet vähemmälle. Tyypillinen näkymä ennen koneen työskentelyä. 6 Raivaavalla motolla hakattu metsä.

7 Ajantasainen metsäsuunnitelma kaiken A ja O Metsäsuunnitelma on 10-vuoden ajaksi laadittava kirjanen metsänomistajan metsistä sisältäen hakkuu- ja hoitotyöehdotukset. Mhy Karhun laatimat tilakohtaiset metsäsuunnitelmat räätälöidään metsänomistajan toiveiden perusteella. Suunnitelmia laatii useampi Mhy Karhun toimihenkilö. Laatijoiden metsänhoidollinen kokemus on pitkä. Uuden metsäsuunnitelman yhteydessä saat ilmaisen nettiversion SilvaNetin avausmaksun (35 e + alv) hinnalla. Tuula Urvikko tekee päätyökseen arvioita ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Kaikilla Mhy Karhun suunnittelijoilla on käytössään nykyaikaiset maastotyövälineet. Se on geeneissä. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi Puh Johan Grönros tai ota yhteyttä: johan.gronros@skogsplantor.fi Metsikkötaimi 100 % Jalostettu taimi 189 % *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. 7

8 Ovatko vanhat kuusikot kuolemassa? Jo muutaman vuoden ajan on Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Suomesta kantautunut tietoa vanhojen kuusikoiden kuolemista. Syntipukiksi on osoittautunut kirjanpainaja niminen kaarnakuoriainen, joiden määrä on moninkertaistunut tuhoalueilla. Kysymyksiin vastaajana on metsäneuvoja Olli Routimo Suomen metsäkeskuksesta, Julkisten palvelujen yksiköstä. Miten on, onko odotettavissa meilläkin samanlaisia tuhoja kuin mitä on ollut Etelä-, Itä- ja Kaakkois- Suomessa? Itä-Suomessa oli myrsky 1,5-vuotta aiemmin kuin meidän Tapaninpäivän myrsky ja siellä tuhoja alkoi esiintyä 2012 heinäkuussa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueella tuhojen esiintyminen alkoi jo tuota myrskyä aiemmin n. 4 vuotta sitten. Näihin tuhoihin syynä oli todennäköisesti kaksi aiempaa kuumaa kesää ja se, että kuusikot ovat vanhoja. Tuholaisten esiintymistä seurataan maastopyydyksillä ja meidän alueella (Mhy Karhu) on otusten määrä vuonna 2013 kolminkertaistunut. Eteläisemmällä alueella määrä on ollut vielä tätäkin suurempi. Eli vastauksena kysymykseen, jos ensi kesä on lämmin, niin vaara on kyllä olemassa puustokuolemiin. Kuluvana vuonna ensimmäisiä pesäkkeitä on esiintynyt mm. Jämijärvellä, Pomarkussa ja Siikaisissa. Mitä nyt metsänomistajien kannattaisi tehdä tuhojen varalta? Rehevillä kuusivaltaisilla alueilla puuston kuntoa kannattaa tarkkailla. Paahteiset etelänpuoleiset metsänreunat ovat ensimmäisenä vaarassa. Jos touko- kesäkuulla huomaa pieniä reikiä ja kahvin väristä purua kuusten rungoilla niin nämä puut kannattaa poistaa metsästä ja välivarastolta mieluummin jo keväällä ja viimeistään metsätuholaissa määriteltyyn mennessä. Jos kituvien puiden poisto on jäänyt viime kesänä tekemättä, niin nyt niiden poistolla ei enää ole kiirettä ja asia on jopa päinvastainen kun niissä asustelee nyt kirjanpainajan luonnollisia vihollisia. Jossain paikassa voidaan päätyä vanhan kuusikon uudistamiseen. Kaikkiaan mihinkään hysteriaan ei tässä vanhojen kuusikoiden osalta ole nyt aihetta mutta asia kannattaa ottaa silti vakavasti. Faktaa: Kirjanpainaja kaarnakuoriaista esiintyy aina Suomen luonnossa. Normaalisti niitä tapaa huonokuntoisissa puissa ja kaadetussa puutavarassa. Hyönteistuholaissa, joka uusittiin vuodenvaihteessa, määrätään, että syyskuun alun ja toukokuun lopun välissä kaadetun kuusipuutavara pitää olla kuljetettuna metsästä ja välivarastolta (tienvarresta) pois viimeistään 24. heinäkuuta. Männyllä vastaava aika on heinäkuun alkuun mennessä. Männyllä on omat kaarnakuoriaiset, ytimennävertäjät. Poisviennin vaihtoehtoja ovat pinojen päällyskerroksen kuoriminen (poisvienti), pinojen kastelu tai pinojen peitteleminen presuilla tai lehtipuutavaralla. Puutavaran omistaja tai maanomistaja on korvausvelvollinen, jos tuho on todistettavasti levinnyt esim. naapurin metsään. Kuusikoissa yli 10 m³/ha ja männiköissä yli 20 m³/ ha myrskypuuesiintymät kannattaa poistaa aina, jos ei ole ylivoimaista estettä. Olli Routimo Metsäkeskuksen Kankaanpään toimistolta tarkastelemassa mahdollisia kuusikoiden kirjanpainajatuhoja. 8

9 Karhu kylässä Riihossa metsästysseuran majalla Hannu Lindstedt esittelemässä majan sisäpuolta. Paikkoja on varsinaisessa kokoontumistilassa 60 hengelle. Seinällä on melkoinen kokoelma täytettyjä metsäneläimiä kuten Lavian ensimmäinen laillisesti pyydetty metsäkauris, majava, mikä oli ollut liikenneonnettomuudessa ja lopetus tehtiin vasaralla, huuhkaja, ilves (21,9 kg), joutsen, kalasääksi, metsäkanalintuja jne Lavian Riihon kylässä aivan kylän itäosassa kirkonkylän tuntumassa seisoo komea hirsirakennus. Paikka on Lavian Metsästysseuran maja, joka on koko pitä- jän tuntema kokoontumispaikka ja tuleepa sinne joskus kävijöitä kauempaakin. Tämän kertaisessa kyläjuttusarjassa tutustumme siis tähän majaan. Paikanpäälle saapunut metsästysseuran aktiivi Hannu Lindstedt aloittaa majan historian kerronnan sillä, että yli 4200 talkootyötuntia ja kolme vuotta siinä meni. Hyvänä apuna hankkeessa oli saatu Leader avustus. Majan suunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto Aatos ja Aila Issakainen Porvoon suunnalta. Perustusten rakentaminen alkoi vuonna 2002 ja avajaiset pidettiin vuoden 2005 heinäluussa. Kaikki muut työt paitsi sähkötyöt, on tehty hirviporukan talkootyönä. Porukkaan kuuluu kaikkiaan noin 40 miestä. Hirret hankittiin Luvian Sahalta, josta ne saatiin tarkasti lajiteltuina samankokoisiksi. Sitten saapui paikalle Joutsenlahden Pauli, jolla oli hirsien sorvaukseen ja muuhun työstöön sopiva kalusto. Hirsiä sorvattiin yli 2 kilometrin verran. Varsinaiseen hirsien pystytystyöhön meni aikaa kaksi viikkoa. Metsästysseuran maja on komea hyvin tehty rakennus, mikä sopii Lavian kirkonkylän lähistön mäntymetsään paremmin kuin mikään. 9 Nykyisin maja on suosittu juhlien ja tapahtumien pitopaikka ja majasta löytyy valmiina mm. videotykki.

10 Uusi metsälaki mahdollistaa melkein mitä vain Uusi metsälaki astui voimaan kuluvan vuoden alusta. Laki vilisee uusia termejä mitkä vaativat koulunpenkkiä myös alan ammattilaisille. Perinteisten ensiharvennusten, harvennushakkuiden ja uudistamishakkuiden (avo-, siemen- ja suojuspuuhakkuut) lisäksi metsänomistaja voi tehdä metsässään poimintahakkuun, pienaukkohakkuun, monimuotoisuushakkuun, erityishakkuun tai eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävän hakkuun. Eikä siinä vielä kaikki sillä metsän voi uudistushakata vaikka heti kun se on vasta pinotavaravaiheessa. Uudistamisvaihe Aloitetaan vaikka siitä kun metsä on perinteisesti viljelty (istutettu/kylvetty) uudistushakkuun jälkeen. Taimikon perustamisilmoitus metsäkeskukselle on nyt historiaa eli sitä ei tarvitse enää tehdä. Uudistamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden aikana hakkuusta. Havupuutaimikossa taimia oltava 1500 kpl/ha ja lehtipuutaimikossa 1100 kpl/ha. Jos uudistushakkuualue on vähätuottoista turvemaata (kasvu alle 1 m³/ha/v), niin sitä ei tarvitse uudistaa. Riittää kun alueelle jätetään olemassa olevaa puustoa 20 r/ha. Kasvatushakkuut Tässä metsät jaetaan kahteen pääryhmään eli tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus. Tasaikäisrakenteisissa metsissä voi tehdä perinteistä alaharvennusta ja myöskin yläharvennusta. Eri-ikäisrakenteisissa metsissä tehdään poimintaja pienaukkohakkuita. Käsittelyalue Uusi termi käsittelyalue sisältää useita eri kuvioita, enimmillään jopa kokonaisen tilan. Käsittelyalue muodostuu useista tasaisesti jakautuneista enintään 0,3 hehtaarin pienaukoista ja välimetsästä, missä on suoritettu poimintahakkuu metsän eri-ikäisyyteen pyrkimiseksi. Käsittelyalueen pohjapintaala (relaskooppiluku) pitää olla mustikkatyypillä ja paremmilla pohjilla vähintään 10 ja mustikkatyyppiä huonommilla pohjilla 9. Kun metsä taas kasvaa ja pohjapinta-ala nousee, voidaan metsää hakata uudestaan. Pienaukon viereen voi tehdä uuden pienaukon kun aikaisemmalla pienaukolla on vähintään 0,5 metrin taimikko. Muita muutoksia Uuden metsälain antamia mahdollisuuksia kommentoi Antero Saarivirta Kankaanpään Narvinpäästä mielenkiintoiseksi asiaksi. Positiivista tässä on se, että metsänomistajalla on valittavana oikeasti eri vaihtoehtoja metsän käytössä. Metsänomistajathan pyrkivät kuitenkin perimältään hoitamaan metsäomaisuuttaan hyvin, joten ei tässä suurta vaaraakaan pitäisi olla. Korjuupuolelle tämä antaa lisähaasteita ja toivottavaa olisi, että metsäyhtiöt suhtautuisivat tienvarsi-/tehdaskaupan kehittämiseen suotuisasti. Uusiksi puulajeiksi uudistamisessa hyväksytään nyt männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera ja saarni sekä tietyin rajauksin hieskoivu. Metsänkäyttöilmoituksen voimassaoloaika on 3 vuotta. Metsänhoitoyhdistys Karhun palvelut ja jäsenedut Käytettävissä oma henkilökohtainen metsäneuvoja sekä yhdistyksen eri alojen erikoisosaajat PEFC-sertifiointi eli jäsenten metsät kuuluvat sertifioinnin piiriin Puukaupallinen edunvalvonta, hintatiedot, kilpailutus ja katkontavertailut ostajittain toteutuneiden kauppojen perusteella Maakunnallinen ja valtakunnallinen edunvalvonta maankäyttö-, metsä- ja veropolitiikka-asioissa Oma Mhy Karhun lehti kaksi kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja numero neljä kertaa vuodessa Mhy.fi-extranet metsänomistajille tulossa loppuvuonna 2014 Jäsenhintapalvelut - puukaupan hoito - puunkorjuupalvelu - metsänhoitotyöt (maanmuokkaukset, istutukset, taimet, taimikonhoidot, raivaukset jne...) - metsäsuunnitelman laadinta - SilvaNetti verkkometsäsuunnitelma - arviot - rajojen ja pyykkien paikannus - puutavaran lujuusluokittelu - veroilmoituksen laadinta - perunkirjoitukset - metsäomaisuuden hoitosopimus - koulutustilaisuudet 10

11 Vuosi 2013 oli hyvä perustoimintavuosi Mhy Karhussa Hakkuutavat, ha Myrskyvuoden jälkeen vuosi 2013 oli oikein Ensih. Muu harv. Ylispuuh. Avoh. Luont.uud. tervetullut kokemus tehdä 2010 töitä normaalioloissa Toiminnalliset Metsän uudistaminen, 0 mhy + mo Maanmuokk. Kylvö Istutus kasvussa 2009 jo viisi 332 vuotta 143 peräkkäin Korjuupalvelu m Nuoren metsän hoito ha Th, mhy Th, mo Nmk, mhy Nmk, mo määrän 2011 selittää 377 myrskypuiden korjuu Tila arviot Leimaus m Metsäsuunnittelu ha luvut on esitetty tässä päätyölajien osalta taulukoissa, joissa näkyy vertailuna muutaman edellisvuoden luvut. Yhdistyksen tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä on ollut Yhdistyksen suorittaman korjuupalvelun määrä on ollut kasvusuunnassa. Vuoden 2012 huomattavasti muita vuosia korkeamman Valtakirjakaupat m3 Valtakirjakauppojen määrä on ollut nouseva, joskin vuosi 2012 sotkee tätäkin tilastoa Metsäsuunnittelu uutena työlajina on lähtenyt käyntiin mukavasti. 11 Talous: Hakkuutavat ha Metsän uudistaminen, mhy + mo Taimikonhoito + nmh, ha Tila arviot ha Yhdistyksen talous vuonna 2013 oli ylijäämäinen lähes euroa. Edellisvuonna talous oli ylijäämäinen huomattavasti enemmän mutta lähihistoriassa on myös useita huomattavan alijäämäisiä vuosia Ensih. Muu harv. Ylispuuh. Avoh. Luont.uud. Hakkuutavoissa näkyy myös vuoden 2012 myrsky muun harvennuksen korkeana määränä. Avohakkuun määrä on ollut nouseva usean vuoden ajan. Maanmuokkaus Kylvö Istutus Uudistamisissa merkille pantavaa on kylvön suhteellisen osuuden pieneneminen. Nmk, mo Nmk, mhy Th, mo Th, mhy Taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa on päästy mukavalle nousu-uralle. Tila-arvioita on tehty melko tasaisesti 3000 hehtaarin vuosivauhtia.

12 Mhy Karhun yhteystiedot Suvi Kokkola TOIMINNANJOHTAJA (Äitiyslomalla) VT. TOIMINNANJOHTAJA Puh Kankaanpään toimisto KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA Torikatu 5, PL 77, KANKAANPÄÄ PL 36 Kunta: 214 Kankaanpää KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Puh. (02) 572 Ms: ,0 ha Tila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, lupa nro 186/MML/13 Kp: , Karttalehti: N3313R 1: KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA PL 36 metsäsuunnitelmat Kunta: 214 Kankaanpää KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Ms: ,0 ha Honkajoen toimisto Tila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, Porhontie lupa nro 3186/MML/13 Kp: , Karttalehti: N3313R 1: Matti Lahti Siikainen Siikaisten toimisto Kankaanpääntie SIIKAINEN Puh Tuula Urvikko Arviot ja HONKAJOKI Puh Arto Uusihonko Honkajoki, Karvia ja Ala-Honkajoki Ojitusasiantuntija Honkajoen toimisto Porhontie HONKAJOKI Puh Arja-Leena Korpunen Jämijärvi ja Kankaanpää Kankaanpään toimisto Torikatu 5 PL 77, KANKAANPÄÄ Puh Timo Väisänen Pomarkku, Hapua, Leppäruhka, Venesjärvi ja Veneskoski Tieasiantuntija Pomarkun toimisto Vanhatie POMARKKU Puh Marita Säämäki, LKV Nakkila ja Laviassa Karhijärven eteläpuoli Nakkilan toimisto Porintie NAKKILA Ti myös Lavian toimisto Puh Jorma Anttoora Lavian Karhijärven pohjoispuoli ja Vihteljärvi Lavian toimisto Viittatie LAVIA To myös Kankaanpään toimisto Puh Toimistomme ovat auki seuraavina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9 12, Karvia ma 8 11, Lavia ma 8 12, ti 8 10, Nakkila ma 8 12, ke 8 10, Pomarkku ke 8 11, Siikainen ma 8 11 Metsänhoitoyhdistys Karhu etunimi.sukunimi@mhy.fi PL 77, Torikatu 5, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!