DIGILOIKKA-RYHMÄN TYÖOHJELMA / TYÖVALIOKUNTA / TYÖRYHMÄN JÄSENTEN PÄIVITYS

Transkriptio

1 DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMA / YÖVALIOKUNA / YÖRYHMÄN JÄSNN PÄIVIYS yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja Ari-Matti Saari. Digiloikka-työryhmän työlle perusperiaatteiksi sopivat seuraavat Mikael Jungnerin kiteyttämät digitalisaation periaatteet: 1 Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoituu. Jos emme tee sitä, muut tekevät. 2 Markkinoiden luonnollinen digitalisaatio on hitaampaa ja sattumanvaraisempaa kuin kansallisella strategialla ohjattu digitalisaatio. 3 Ulkoistaminen on digitalisaatiossa keskeinen osa vuorovaikutusta. Digitalisaatiota ei saa alistaa poliittisille intohimoille. 4 Digitalisoiminen on tuhlausta, jos tekemisen prosesseja ei mietitä samalla uusiksi. 5 Digitaalisuus on yhdessä tekemistä, ilman vuorovaikutusta se menee hukkaan. 6 Digitaalisuuden avainsana on avoin: avoimet rajapinnat, avoin lähdekoodi, avoin valmistelu. 7 ukitoimintojen digitalisoiminen on houkuttelevaa. Ydintoimintojen digitalisoiminen on tehokasta. 8 Digitalisaation kolme tärkeintä lähtökohtaa ovat asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja asiakaslähtöisyys. 9 Digitaalinen evoluutio etenee vain ja ainoastaan tekemällä ja kokeilemalla. yörukkanen päätti luonnostella seuraavia: Mitä SO:n yleiset tavoitteet (hyvinvoinnin edistäminen, eri arvoisuuden kaventuminen, kustannustehokkuus) tarkoittavat digitalisoitavissa palveluissa. Mitä palveluiden ja työkäytäntöjen digitalisaatio tarkoittaa telä-pohjanmaan SO-palvelukokonaisuudessa? Mitä telä-pohjanmaan SO-alueelta vaaditaan, että digitalisaation palvelut voidaan tehokkaasti ottaa käyttöön? Mitä toimintakulttuurin ja -tapojen uudistaminen, sisäisten prosessien digitalisointi ja palveluiden sähköistys tarkoittavat yhden luukun periaatteen mukaan. Digitalisointi ja toimintojen tehostaminen vaatii aina vanhojen toimintatapojen muuttamista ennen niiden digitalisointia. On tarkasti harkittava mitä digitalisoidaan. Lähtökohtana digiloikkatyöryhmän työlle ovat mm. tietojärjestelmiin vuonna 2018 tulevat muutokset (kansallinen palveluväylä ja UNA-hanke) ja mm. Hyvis-kokonaisuus. Nykytilanteen ja tulevaisuuden hahmottaminen ovat avainkysymyksiä. Kansalliset linjaukset määrittävät taustalla kaikkea paikallista työtä. ässä työryhmässä työ rajautuu SO-palveluiden digitalisaatioon, pois lukien tukipalvelut. iedontuotanto tukee palvelujen tuotannon ohjausta. yörukkanen on päätynyt esittämään suunnitelman työkehikkona.

2 A V O I O I M N P I yökehikko SO:n yleiset tavoitteet digitalisoitavissa palveluissa - hyvinvoinnin edistäminen - eri arvoisuuden kaventuminen Palvelut ovat esteettömiä, kaikkien saatavissa asuinpaikasta riippumatta - Kustannustehokkuus Palvelutoiminnan ja toimintatapojen uudistaminen - ydinprosessien työryhmät Palveluiden ja työkäytäntöjen digitalisaatio telä- Pohjanmaan SO-palvelukoko- naisuudessa, sisäisten prosessien digitalisointi ja palveluiden sähköistys - mitä? (JHS palveluluokitus) - miten? - milloin, mitä ensin? telä-pohjanmaan SO-alueen digitalisaation tehokas käyttöönotto ja hallinta - tietojen yhteiskäyttö - tiedolla johtaminen - yhden luukun periaate - priorisointi - johtaminen, muutoshallinta - koulutus - kustannusten hallinta NÄKÖKULMA Asiakas yöntekijä Organisaatio

3 Kotona asumisen tukeminen ja avopalvelujen tukeminen - tekniset ratkaisut, verkot ym. - apuvälineet - täydentävät palvelut ja palveluportaalit Asiakkaiden valinnanvapaus ja tuotannon monipuolistuminen Soluihin kirjoitetaan peruskysymyksiä tai haasteita sekä vastataan näihin konkreettisin suunnitelmin. Mitä esim. eri arvoisuuden kaventuminen tarkoittaa asiakkaalle AI millaisia haasteita palveluiden digitalisaatio aiheuttaa organisaatiolle ja miten siihen vastataan? Näkökulmien kuvaukset Kansalaisen näkökulma Kansalainen nähdään aktiivisena toimijana, joka voi itse hoitaa ja selvitellä asioitaan sekä hallita henkilötietojaan. Kansalaisen omaa aktiivisuutta ja vastuunottoa asioistaan korostetaan ja häntä tuetaan tässä. Digitalisaation myötä asiakkaan asiointi helpottuu (24/7), hän voi paremmin kotonaan ja hänen arkensa sujuvoituu palveluiden turvin ja palvelut ovat paremmin hänen saatavillaan. Sähköiset palvelut ovat asiakkaalle ymmärrettävät, myös heikoimmassa asemassa (kehitysvammaiset, psyykkisesti sairastavat, aistirajoitteiset) olevien näkökulmasta. Palvelut ovat helposti löydettävissä, teknisesti toimivia ja käyttäjäystävällisyys on huomioitu. yöntekijän näkökulma Digitalisaation myötä yksittäisen työntekijän työtoimet ja työnkuva muuttuu ja tehostuu, jolloin resursseja jää entistä enemmän suoraan asiakastyöhön. iedonkulun helpottumisen ja organisoimisen myötä yhteistyö muiden tahojen kanssa tehostuu. yöntekijä voi nopeasti saada ja tuottaa olennaista tietoa. Hänellä on myös jalkautuessaan käytössään sopivat välineet ja tietojärjestelmät palvelevat hänen tarpeitaan. yö voidaan tehdä kerralla valmiiksi. Organisaation näkökulma

4 Organisaation keskeiset palvelut ja ydinprosessit on määritelty ja digitalisoitu. Prosessit ja työnkuvat on uudistettu digitalisaation myötä ja vanhasta työkulttuurista on luovuttu. Uudet prosessit mahdollistavat ja kannustavat yksittäistä työntekijää käyttämään työssään digitaalisia palveluita tehokkaasti ja niiden käyttö on tehty sujuvaksi. Lisäksi koko ajan pidetään mielessä - Kansalliset tavoitteet, paikallisilla palveluilla ja ratkaisuilla pyrittävä kohti kansallisia tavoitteita - Iso kuva - tenemisjärjestys, millaisia digitaalisia palveluita on jo olemassa, miten niitä voidaan hyödyntää sekä millaisia uusia palveluita kehitettävä ensisijaisesti Palveluiden luokittelussa, nimeämisessä ja kuvauksessa käytetään kansallista suositusta, esimerkiksi JHS palveluluokitus. DIGILOIKKA-työryhmän jäsenet: Kari Nuuttila, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY); kokoonkutsuja Jaakko Pihlajamäki ja Matti Rekiaro (varalla Mirja uomiranta)telä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri; Ari-Matti Saari, uki- ja osaamiskeskus skoo; Maria-Liisa Nurmi (varalla Mikko Peltokangas), Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä; Jarno Ojajärvi, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue; erhi Haapala (varalla Mirja Heino), Kuntayhtymä Kaksineuvoinen; Päivi Niiranen, Lapuan kaupunki; Paula Luoma (varalla Mika Mustikkamäki), Seinäjoen kaupunki; Seija Haapala, JIK-Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; ommi Ylimäki, telä-pohjanmaan yrittäjät; Jarmo Latvala, KOHO/ehy. Kansalaisten odotusten ja valmiuksien selvittämiseksi ja kehittämisideoiden saamiseksi SO-työssä ehdotetaan kansalaisverkkodialogin käyttämistä jo alkuvaiheessa. yön taustoitukseksi ja taustamateriaaliksi ovat seuraavat kuvat.

5

6