Pirkanmaan aluetalouskatsaus Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011. Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät"

Transkriptio

1 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät

2 2

3 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät Pirkanmaan liitto Julkaisu D 96 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja D, julkaisu nro 96 ISBN ISSN Pohjakartat julkaisulupa nro 103/MML/11 Taitto Maija Lumijärvi Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4

5 LUKIJALLE Pirkanmaan aluetalouskatsauksessa 2011 kartoitetaan Pirkanmaan talouden, tuotannon, elinkeinojen ja väestöllisten tekijöiden kehitystä 2000-luvulla. Muutoksien paikantaminen ja analysointi ovat olennainen osa aluekehitystyötä. Ainoastaan ymmärtämällä mennyttä voidaan perustellen arvioida tulevaa. Paljon on tapahtunut sitten edellisen aluetalouskatsauksen Olemme kokeneet taantuman, jonka ensimerkit alkoivat näkyä vuoden 2008 loppupuoliskolla. Pahimmat kuopat koettiin vuoden 2009 aikana. Suomi elää viennistä ja Pirkanmaa vielä keskimääräistäkin enemmän, joten kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset olivat syvät. Vuosien 2010 ja 2011 osalta on kirjattu jälleen kasvulukuja monilla talouden saroilla. Taantumasta huolimatta Pirkanmaa on kehittynyt 2000-luvulla hyvin myönteisesti monella mittarilla mitattuna. Katsaus alkaa silmäyksellä julkisen talouden kehitykseen. Kuntatalous muodostaa merkittävän osan aluetaloutta. Pirkanmaan kunnat ovat verrattain terveellä pohjalla, joskin tulevaisuuden haasteet ovat hyvin näkyvillä myös maakunnassamme. Pirkanmaalla valtion tulot ja menot ovat parhaiten tasapainossa kaikista maakunnista. Alueen taloudellinen toiminta perustuu aina yksilöjensä toimintaan. Ilman asukkaita ei olisi palveluja, yrityksiä eikä työpaikkoja. Pitkän nousukauden ansiosta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet ja kulutusmenot ovat lisääntyneet. Asuntoja on rakennettu, ja väestön keskittyminen on jatkunut. Väestörakenne muuttuu eritoten ikääntymisen myötä. Vuodesta 2003 jatkunut työttömyyden väheneminen katkesi taantumaan. Pahimmillaan työttömänä oli yli pirkanmaalaista joulukuussa Syyskuun 2011 lopussa määrä oli vähentynyt työttömään. Suuret ikäluokat ovat suurelta osin jo poistuneet tai paraikaa poistumassa työmarkkinoilta, mikä vaikuttaa työvoiman ja ammattitaitojen kysyntään. Taantuma antoi sysäyksen elinkeinorakenteen muutokselle supistaen teollisuuden osuutta työllistävyydessä. Niin työpaikkojen määrällä kuin tuotannon arvonlisäyksellä mitattuna erilaiset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet suhteellisesti eniten viime aikoina. Taantumasta huolimatta Pirkanmaan työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 8,2 prosenttia ja viennin arvo väheni kolmanneksella maassa. Pirkanmaan taloudellinen hyvinvointi lepää viennin kivijalan päällä. Maakunnan vienti ei vielä ehtinyt palautua vuoden 2010 aikana, vaan vauhti alkoi kiihtyä vasta vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Viennin tuleva kehitys riippuu suurimpien kauppakumppanien kuten Ruotsin ja Saksan kehitysnäkymistä ja tärkeimpien vientituotteiden maailmanlaajuisesta kysynnästä ylipäätään. Pirkanmaalla ollaan innovatiivisia ja uuden kasvun siemeniä löytyy kasvatettaviksi. Muun muassa patenteilla ja uusien yritysten perustamisella mitattuna Pirkanmaalla ollaan varsin uudistuskykyisiä. Väestö on pitkään ja laveasti koulutettua, ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen ohjataan resursseja. Uutta kasvua ja entistä parempaa huomista tavoitellaan muun muassa korkealaatuiseen osaamiseen panostamisella. Pirkanmaan kehitystä suhteutetaan katsauksessa koko maan ja muiden maakuntien kehitykseen. Kuvaa tarkennetaan olennaisilta osin myös seutukunta- ja kuntatasolla. Teemoihin on pyritty lisäämään arvioita tulevaisuuden näkymistä. Arvioissa tukeudutaan valtakunnallisten tutkimuslaitosten ennusteisiin. Tilastojen pääasiallinen lähde on Tilastokeskuksen tietokannat. Pirkanmaan aluetalouskatsauksen 2011 on koonnut Pirkanmaan liitossa Anniina Heinikangas. Lukujen 4 ja 8 kirjoittamisessa ovat olleet mukana Reijo Kahelin ja Marko Koskinen. Väestökartat sivuilla ovat Miina Vainion käsialaa. 5

6 6

7 SISÄLLYS LUKIJALLE 5 1. JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA Kuntien talous osana aluetaloutta Valtion tulot ja menot alueelle PIRKANMAAN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ Pirkanmaan väestönlisäys on kiihtynyt 2000-luvulla Väestöllinen huoltosuhde heikkenee etenkin muuttotappioalueilla Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Väestö keskittyy, asuntokuntien koko pienentyy TULOT JA KULUTTAMINEN Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot Kotitalouksien kulutus TYÖLLISYYDEN KEHITYS PIRKANMAALLA Työttömyyden väheneminen katkesi taantumaan Suuret ikäluokat ovat nyt poistumassa työmarkkinoilta PIRKANMAAN TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE Pirkanmaalle työpaikkaa lisää 2000-luvulla Taantuma antoi sysäyksen elinkeinorakenteen muutokselle Pirkanmaan elinkeinoprofiili ja suurimmat teollisuusalat Työpaikat seutukunnissa PIRKANMAAN TUOTANNON KEHITYS Pitkä nousukausi päättyi tuotannon syvään pudotukseen Maakuntien bruttokansantuotteet 2000-luvulla BTV-indikaattori kertoo tuotannon, työllisyyden ja väestön kehityksestä Arvonlisäyksen muodostuminen toimialoilla Tuotanto ja sen rakenne Pirkanmaan seutukunnissa VIENTI ON PIRKANMAAN KIVIJALKA Vienti supistui kolmanneksen vuonna Viennin kehitys riippuu tärkeimpien kauppakumppanien näkymistä UUDEN KASVUN TUKEMINEN Investoinnit ja uudet yritykset Pirkanmaalla Ulkomaisten investointien vaikutus Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyt menot Kansainvälinen yhteistyö ja laatunimitykset tukevat osaamisen kasvua korkeakouluissa Visio osaamistason nostamisesta ja koulutustarpeista 55 7

8 8

9 JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA 1. JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA 1.1. KUNTIEN TALOUS OSANA ALUETA- LOUTTA Kuntatalous muodostaa merkittävän osan aluetaloutta. Vuonna 2010 paikallishallinnon alaisilla aloilla muodostettiin 14 prosenttia Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä. Osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuosituhannen alusta. Kuntasektori työllistää hieman useamman kuin joka viidennen työllisen työssäkävijän sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Osuus on säilynyt samana koko 2000-luvun ajan. Pirkanmaalla oli kuntatyöntekijää vuoden 2009 työssäkäyntitilastossa. Suurin osa heistä työskentelee sosiaalija terveyspalvelujen ja koulutuksen parissa. Lähes 80 prosenttia kunta-alan työntekijöistä on naisia. (Tilastokeskus.) Kunnat toimivat haastavassa rajapinnassa, jossa palvelujen kysyntään ja tuotantoon vaikuttavat muun muassa väestölliset, sosiaaliset, työllisyydenhoidolliset ja elinkeinoelämän tekijät. Suurin osa kuntien tehtävistä liittyy lakisääteisiin peruspalveluihin, jotka rahoitetaan kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä maksuilla ja myyntituloilla. Kuntien menoista yli 70 prosenttia muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetus- ja kulttuuritoimessa. (Kuntaliitto.) Palvelutarpeiden lisääntyminen näkyy Pirkanmaallakin huomattavana menojen kasvuna. Pirkanmaalla kuntien toimintamenot ovat kasvaneet 64 prosenttia vuosina (koko maassa 60 %). Toimintamenojen kehityksen ääripäitä ovat /asukas Verotulot Pirkanmaa 2004 Valtionosuudet Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus Verotulot Koko maa 2010 Valtionosuudet Koko maa Kuvio 1. Verotulot ja valtionosuudet Pirkanmaalla ja koko maassa, /asukas olleet Pirkanmaalla vuodet 2008 ja Vuonna 2008 toiminnan kulut kasvoivat lähes kymmenyksen puolestaan oli ainoa vuosi 2000-luvulla, kun toimintakulut vähenivät edellisvuodesta. Tällöin kuluja supistettiin ennen kaikkea kiristämällä vyötä aineellisten tarvikkeiden hankinnassa (-40 %). Koko maan tasolla toimintakulut kasvoivat niin vuosina 2009 kuin (Tilastokeskus.) Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien toimintamenoista suurin osa, 45 prosenttia, syntyi henkilöstön palkkamenoista sivukuluineen. Palvelujen ostot muodostivat hieman sitä pienemmän osan, 40 prosenttia. Yksityistäminen ja ulkoistaminen ovat edenneet kunnissa, sillä vuosituhannen alussa palkkamenot muodostivat menoista selvästi suuremman osuuden (50 %) kuin palvelujen ostot (30 %). Viime vuonna henkilöstökuluja leikattiin runsaalla kahdella prosentilla Pirkanmaan kunnissa. Koko maassa vastaavat menot kasvoivat (0,7 %). Pirkanmaalla henkilöstökulut kasvoivat keskimääräistä vähemmän myös vuonna Kasvaneiden menojen kattamiseksi kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan. Tuloveroprosentit ovat kasvaneet vuosituhannen alusta maassa keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaan kunnissa peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Vielä vuosituhannen alussa pirkanmaalaiset maksoivat tuloistaan veroja keskimääräistä vähemmän. Tilanne muuttui vuonna Verovuonna 2010 Pirkanmaan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,41 ja koko maan 18,98. (Kuntaliitto.) Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus 2002 Kuvio 2. Lainakanta, /asukas Koko maa

10 10 Vuonna 2010 Pirkanmaan kunnat nostivat kunnallisveroprosentteja keskimäärin 0,72 prosenttiyksikköä. Nosto oli lähes kaksinkertainen maan keskitasoon verrattuna. Tästä syystä maakunnan tuloverokertymien kehityksen olisi voinut odottaa olevan selvästi nousujohteisempaa kuin muualla maassa, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Kuntalaisten maksamat tuloverot lisääntyivät sekä Pirkanmaalla että koko maassa noin kaksi prosenttiyksikköä vuonna Tuloverojen määrä kasvoi ainoastaan Tampereen seutukunnassa (3,4 %), muissa Pirkanmaan seutukunnissa ne vähenivät (0,1-5,5 %). Yhteisöverotulojen suhteen 2000-luvun paras vuosi on ollut Vuonna 2009 suhdanteista riippuvaiset yhteisöverotulot vähenivät hyvin selvästi, noin viidenneksellä, sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Muut kuntien verotulolajit kuitenkin kehittyivät myönteisesti, joten kaikkiaan verotulot säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien yhteisöverotulot palautuivat lähes taantumaa edeltäneelle tasolle johtuen talouden toipumisen alkamisesta ja kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisestä korotuksesta. Pirkkala Tampere Lempäälä Nokia Kangasala Ylöjärvi Valkeakoski Mänttä-Vilppula Akaa Hämeenkyrö Parkano Ikaalinen Vesilahti Sastamala Pälkäne Juupajoki Orivesi Urjala Virrat Ruovesi Kihniö Punkalaidun Verotulot Lähde: Tilastokeskus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valtionosuudet Kuvio 3. Verorahoituksen rakenne (%) Pirkanmaan kunnissa 2010 Asukaslukuun suhteutetusti Pirkanmaan kuntien verotulot yhteensä ovat kasvaneet vuosituhannen alun eurosta euroon/asukas (45 %). Valtakunnallinen kasvu on ollut tätä vähäisempää (37 %). Vastavuoroisesti kuntien saamat valtionosuudet ovat kasvaneet Pirkanmaalla hieman keskimääräistä matalammin. Vuonna 2010 Pirkanmaan kunnat saivat valtionosuuksia keskimäärin euroa asukasta kohden (vuodesta 2000 kasvua 102 %; koko maassa 114 %). Valtionosuusjärjestelmällä tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja ja pyritään takaamaan tasavertainen kunnallisten palvelujen tarjonta koko maahan. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin noin viidesosan kuntien verorahoituksesta. Pirkanmaalla osuus oli 21 prosenttia vuonna 2010, mikä on maakunnista toiseksi vähiten. Osuus vaihtelee maakunnittain Uudenmaan vajaasta kahdeksasta prosentista Kainuun 37 prosenttiin. Alueellinen eriarvoistuminen on lisääntynyt viime aikoina valtionosuuksien kohdentumisen perusteella: vuonna 2005 valtionosuuksien merkitys maakunnissa vaihteli 7-33 prosentissa. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä Pirkanmaan kuntien vuosikate oli yhteensä 228,4 miljoonaa euroa. Maakunnan vuosikate kasvoi peräti 38 prosenttia edellisvuodesta (koko maassa 37 %). Seutukunnittain tarkastellen vuosikate koheni eniten Tampereen seutukunnassa (50 %) ja Etelä-Pirkanmaalla (20 %). Myös Lounais-Pirkanmaalla noustiin ylöspäin. Viidessä kunnassa vuosikate heikkeni edellisvuodesta, muissa kasvoi. Asukasmäärään suhteutettu vuosikate oli Pirkanmaalla 468 euroa ja koko maassa 461 euroa/asukas tilinpäätöksissä Kuviosta 4 nähdään, että vuosikatteiden nousut ja laskut ovat tapahtuneet jokseenkin tasaisella syklillä parin viime vuosikymmenen aikana. Asukaskohtainen vuosikate on suhteellisesti romahtanut noin kuuden-seitsemän vuoden välein. Suurta pudotusta on aina edeltänyt voimakas kasvu. Tulevaisuutta tämänkään käyrän avulla ei kuitenkaan voida ennustaa. Vuosikatearvojen nousujen ja laskujen moottorina on toiminut maakunnan keskusseutu ja etenkin painoarvoltaan voimakkaimman Tampereen kaupungin tilinpäätös. Tampereen asukaskohtainen vuosikate heikkeni alle maakunnan keskiarvon sekä vuonna 2003 niin sanotun minitaantuman aikaan että vuonna 2009 kansainvälisen finanssikriisin seurauksena. Keskusseudun vientivetoinen elinkeinorakenne on erityisen altis markkinasuhdanteille, ja se heijastuu väistämättä kuntatalouteenkin.

11 JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Vuosikate, /asukas Koko maa Pirkanmaan kuntien tilikauden yli-/alijäämä on viime vuosina vaihdellut suuresti. Toissavuonna 2009 maakunnan yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä tippui 12,6 miljoonaan euroon (26 /asukas, koko maassa 56 /asukas). Tunnuslukua heikensi ennen kaikkea Tampereen kaupungin alijäämäisyys. Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien yhteenlaskettu ylijäämä kohosi 77,8 miljoonaan euroon, 159 euroon/asukas (koko maassa 343 /as.). Tilikauden ylijäämää nosti niin Pirkanmaalla kuin etenkin koko maan tasolla merkittävän suuruiset myyntivoitot liikelaitostamisista: pääkaupunkiseudulla vesilaitostoiminnoista ja Tampereella tietotekniikkakeskuksesta. Asukaskohtaisesti ylijäämäisimpiä Pirkanmaan kuntia vuonna 2010 olivat Parkano, Pälkäne, Hämeenkyrö ja Kihniö. Alijäämäisten kuntien määrä väheni vuoden 2009 kuudesta kunnasta yhteen alijäämäiseen kuntaan. Ruovedelläkin asukaskohtainen alijäämäisyys onnistuttiin kuitenkin lähes puolittamaan edellisvuodesta. Positiivisen tilikauden tuloksen johdosta kuntien kumulatiivinen ylijäämä jatkoi kasvuaan vuonna 2010 sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Pääkaupunkiseudun vesilaitostoimintojen myyntitapahtuman vuoksi etenkin koko maan kumulatiivinen ylijäämä lisääntyi hyvin selvästi. Pirkanmaalla kertynyt ylijäämä kasvoi euroon/asukas. Maakunnan tilanne on edelleen vahva maan keskiarvoon (1 314 /as.) verrattuna. Pirkanmaan asukaskohtainen lainamäärä on tällä vuosituhannella pysytellyt verrattain matalalla tasolla. Vuonna 2010 lainakanta asukasta kohden oli Pirkanmaalla euroa ja koko maassa euroa. Lainan määrä vaihtelee Pirkanmaalla kunnittain hyvin selvästi. Vähiten on velkaannuttu Virroilla (355 /as.), eniten Vesilahdessa (3 138 / as.). Seutukuntatasolla tarkasteltuna asukaskohtainen lainan määrä vaihtelee Ylä-Pirkanmaan eurosta Etelä-Pirkanmaan euroon. Viime vuonna lainaa pystyttiin vähentämään Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalla. Tampereen seutukunnassa lainakannan kasvu oli suurin, ja jokaista asukasta kohti otettiin 130 euroa lisää velkaa vuoden 2010 aikana. Prosentuaalisesti eniten lainakanta kasvoi viime vuonna Hämeenkyrössä ja Pirkkalassa (24 %). (Tilastokeskus.) Keväällä 2011 toteutetussa Pirkanmaan liiton kuntatalouskyselyssä tiedusteltiin arvioita lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Kuntien taloudesta vastaavat henkilöt nostivat esiin lukuisia haasteita, jotka seuraavassa on karkeasti ryhmitelty kuuden teeman alle. Valtion toimet: Hallituksen linjaukset valtionosuudesta. Julkisen talouden tervehdyttämistoimenpiteiden vaikutukset. Lisääntyvät tehtävänannot ja niiden puutteellinen rahoitus valtiolta. Tulevat kuntarakenteeseen ja palvelulainsäädäntöön liittyvät velvoitteet. Väestölliset tekijät: Ikääntyminen, vanhuspalvelut ja erikoissairaanhoidon menot. Alueen houkuttelevuuden ylläpitäminen. Kasvavissa kunnissa huolettavat investointipaineet ja omarahoituksen löytäminen niihin. Työllisyys, työttömyys ja elinkeinot: Yhteisö- ja tuloverotulojen supistuminen. Yksittäisten merkittävien yritysten poistuminen ja uusien houkutteleminen. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvien sosiaalisten ongelmien ratkominen. Mahdollinen pitkäaikaistyöttömyyden hoidon siirtyminen kuntien vastuulle. Infrastruktuuri: Julkisten rakennusten peruskorjaustarpeet. Vesi- ja jätevesihankkeiden, laajakaistahankkeen ja muiden suurten alueellisten hankkeiden kuntaosuus. Joukkoliikenneyhteyksien heikkeneminen, koulu- ja palvelukuljetuksien lisääntyminen. Tehokkuus ja tuottavuus: Kunnan omien toimintatapojen kehittäminen. Ostopalvelujen kasvun hillitseminen. Alueellinen yhteistyö ja kuntaliitoksiin liittyvät seikat: Kuntien yhdistymisavustuksien päättyminen vuonna Yhteistoiminta-alueiden haasteet. Uusien palvelujen järjestäminen joko kuntien yhteistyönä tai kuntaliitoksena. Kuntaliitoksien aiheuttamat palkkojen harmonisointipaineet. Näiden lisäksi vastauksissa mainittiin muun muassa menneiden ja tulevien kunta-alan palkkaratkaisujen vaikutukset, yleinen korkokehitys ja 11

12 henkilöstön ikääntyminen. Kuntasektorin haasteet ovat kytköksissä kaikkiin muihin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Kuntatalouden tarkastelut on edellä esitetty aluejaon mukaisina. Kuntien talouden tunnuslukuja löytyy yksityiskohtaisemmin Pirkanmaan liiton vuosittaisista kuntatalouskatsauksista VALTION TULOT JA MENOT ALU- EELLE Valtiovallan toimet vaikuttavat maakuntien kehitykseen monella tapaa. Valtio kerää itselleen tuloja taloudellisesti menestyviltä alueilta suhteellisesti enemmän kuin heikommilta alueilta. Vastaavasti valtion menot ovat suuremmat heikommin menestyvillä alueilla. Budjettitalous muodostaa aluekehitystä vakauttavan ja tasapainottavan järjestelmän maassa. Valtion tulot muodostuvat pääosin veroista ja veroluonteisista tuloista. Vuonna 2010 valtion verotulot olivat yhteensä 32,2 miljardia euroa. Verotulot ovat lisääntyneet 5,6 prosenttia vuodesta Korkeimmillaan ne olivat vuosina 2007 ja 2008, kun verotuloja kertyi valtiolle noin 37 miljardin euron verran. (Valtion tilinpäätökset ) Pirkanmaan asukaskohtainen verokertymä on kasvanut hieman hitaammin kuin maassa keskimäärin vuosina Tuloihin ja varallisuuteen perustuvat verotulot ovat kehittyneet keskimääräistä suotuisammin, mutta yritysten liikevaihtoon perustuvat verotuotot maan keskitasoa hitaammin. Valtio sai verotuloja Pirkanmaalta euroa asukasta kohti vuonna 2006, kun maan keskiarvo oli euroa/asukas. (Tilastokeskus.) Valtion menot ovat toimintamenoja, tulonsiirtoja tai muita menoja. Eniten nielaisevat toimintamenot (36 %) ja siirrot kunnille (24 %). Vuonna 2008 valtion menot olivat yhteensä 40,1 miljardia euroa, mikä oli 2,9 miljardia euroa valtion keräämiä verotuloja vähemmän. Valtion menot ovat kasvaneet vuosien 2002 ja 2008 välillä lähes kymmenellä miljardilla eurolla (33 %). Vuonna 2008 valtion menot olivat maassa keskimäärin euroa asukasta kohden. Pirkanmaalle suuntautuneet menot olivat tätä vähäisemmät, euroa/asukas. Pirkanmaalla valtion saamat tulot ja alueelle osoitetut menot ovat kaikista maakunnista parhaiten tasapainossa. Vuoteen 2002 verrattuna Pirkanmaalle osoitetut väkilukuun suhteutetut menot ovat kasvaneet hitusen vähäisemmin kuin maassa keskimäärin. Pirkanmaan osuus valtion menoista on noin 7,5 prosenttia. Vuonna 2008 valtion menotaakka oli pienin pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla (4 100 /as.) ja Itä-Uudellamaalla (4 700 / as.). Suurin menorasite valtiolle tuli Ahvenanmaalta ( /as.) ja Kainuusta (9 200 /as.). Valtion maakunnista saamat verotulot vähennettynä valtion menoilla maakuntiin on esitetty asukaskohtaisina vertailulukuina kuviossa 5. (Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain.) Valtion verotulot 2006, /asukas Valtion menot (pl. investoinnit) 2006, /asukas Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pirkanmaa Koko maa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Itä-Uusimaa 12 Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueelle Kuvio 5. Valtion tulot ja menot maakuntiin vuonna 2006, /asukas

13 PIRKANMAAN VÄESTÖ 2. PIRKANMAAN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ 2.1. PIRKANMAAN VÄESTÖNLISÄYS ON KIIHTYNYT 2000-LUVULLA Vuoden 2010 lopussa Pirkanmaalla asui henkilöä. Pirkanmaalaiset muodostavat 9,1 prosentin osuuden koko maan väestöstä. Maakunnan väkiluku on kasvanut hyvin voimakkaasti 2000-luvulla. Vielä 1980-luvulla Pirkanmaan väestö lisääntyi keskimääräistä hitaammin luvulla kasvuvauhti alkoi kiihtyä, ja 2000-luvulla Pirkanmaa on ollut maan toiseksi voimakkaimmin kasvava alue sekä suhteellisesti että määrämitallisesti. Pirkanmaan väkiluku on lisääntynyt 8,7 prosenttia, lähes henkilöllä, vuosina Eniten kasvaneen Uudenmaan lisäys on ollut 9,9 prosenttia ( henkilöä). Kolmanneksi eniten kasvaneen Pohjois-Pohjanmaan asukaspohja on kasvanut 7,2 prosenttia, henkilöllä. Kasvu perustuu eri alueilla eri tekijöihin. Uudenmaan väestönlisäys perustuu ennen kaikkea syntyneiden enemmyyteen ja muuttoliikkeen osalta maahanmuuttajien lisäykseen. Pohjois-Pohjanmaan väestönlisäyksestä puolestaan suurin osa on peräisin syntyneiden enemmyydestä. Pirkanmaalla suurin väestönkasvuun vaikuttanut tekijä on maassamuutto. Taulukko 1. Väestönlisäys (%) Pirkanmaalla ja koko maassa viime vuosikymmeninä Väestönlisäys, % Pirkanmaa 4,0 5,4 8,7 Koko maa 4,4 3,7 3,7 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Uusimaa Pirkanmaa Kuvio Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kainuu Lappi Etelä-Savo Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kuvio 6. Väestönkehitys osamuuttujineen maakunnissa

14 TT Trendiennuste 2004 Väestöennuste 2007 Väestöennuste 2009 Toteutunut Lähde: Tilastokeskus, väestön trendiennuste 2004, väestöennusteet 2007 ja 2009 sekä väestörakenne Kuvio 7. Ennusteita Pirkanmaan väestönkehityksestä 14 Yleisesti ottaen maassamuuton vaikutus väestönkasvuun on 2000-luvulla pienentynyt Suomessa, kun otollisessa muuttoiässä olevien henkilöiden ikäluokat ovat hivenen supistuneet. Pirkanmaa on kuitenkin vetänyt puoleensa runsaasti kotimaan muuttajia. Perusteita tälle voidaan etsiä niin elinkeinorakenteen ja yrityselämän vahvasta kasvusta kuin alueen imagollisesta vetovoimasta. Pirkanmaan väestöennustetta on toistuvasti korjattu ylöspäin väestönkasvun kiihdyttyä odotettua enemmän. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku on ylittämässä puolen miljoonan asukkaan rajapyykin vuonna Vuonna 2020 asukkaita ennustetaan olevan jo , vuonna 2030 noin ja vuonna 2040 peräti Pirkanmaan väestönosuuden maasta odotetaan kasvavan 9,8 prosenttiin nykyisestä 9,1 prosentista tänä aikana. Maakunnan väestönkasvu on suuntautunut eritoten Tampereen seutukuntaan, ja keskittymisen odotetaan jatkuvan edelleen. Ilmiö liittyy yleiseen kaupungistumiskehitykseen. Maan kymmenen eniten väestönlisäystä kerännyttä seutukuntaa ovat kaikki omien maakuntiensa keskusseutuja. Tampereen seutukunta on kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti toiseksi eniten kaikista Manner-Suomen seutukunnista vuosina Asukasluku on lisääntynyt henkilöllä (13,0 %). Helsingin seutukunta on kasvanut määrällisesti tätä enemmän ( henkilöä, 10,4 %), ja Oulun seutukunnassa suhteellinen lisäys on ollut suurempi (17,8 %, henkilöä). Myös Etelä-Pirkanmaalla väestö on kasvanut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Seutukunnan asukasluku on lisääntynyt hieman yli tuhannella asukkaalla (2,5 %). Muissa seutukunnissa väkiluku on supistunut. Lounais-Pirkanmaalla on pakitettu 2,8 prosenttia (800 henkilöä), Luoteis- Pirkanmaalla 7,5 prosenttia (1 350 hlöä) ja Ylä-Pirkanmaalla 10,2 prosenttia (lähes henkilöä). Väestöennuste ennakoi maakunnan pohjoisimmille kunnille edelleen heikkeneviä näkymiä. Väestöennusteen mukaan Luoteis-Pirkanmaan väkiluku jatkaa vähenemistään vuosina noin 600 henkilöllä (3,6 %) ja Ylä-Pirkanmaalla henkilöllä (4,5 %). Muiden seutukuntien näkymät ovat etumerkiltään positiiviset. Tampereen seutukunnan ennustetaan edelleen jatkavan hyvin vahvaa kasvua. Vuoden 2020 asukasluvuksi ennustetaan , mikä on henkilöä nykyistä enemmän (11,3 %). Etelä-Pirkanmaan odotetaan kasvavan asukkaalla (4,4 %) ja Lounais-Pirkanmaan suunnilleen säilyttävän nykyisen asukasmääränsä (+60 henkilöä, kasvua 0,2 %). Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden viimeisimpään kehitykseen alueella. (Tilastokeskus, väestöennuste 2009.)

15 PIRKANMAAN VÄESTÖ 2.2. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE HEIKKENEE ETENKIN MUUTTOTAPPIO- ALUEILLA Pirkanmaan ikärakenne on tällä hetkellä samansuuntainen kuin maassa keskimäärin. Kaksi kolmasosaa pirkanmaalaisista on työikäisiä, alle 15-vuotiasta lapsiväestöä on hieman yli 16 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 17,5 prosenttia. Vuosituhannen alussa Pirkanmaalla oli ikääntyneitä hieman keskimääräistä enemmän, mutta nuorten aikuisten muuttoliike alueelle on parantanut väestöllistä huoltosuhdetta maakunnassa. Pirkanmaan huoltosuhde oli vuoden 2010 lopussa 51, eli jokaista sataa työikäistä kohti oli 51 lasta tai ikääntynyttä. Koko maan huoltosuhde on 52. Huoltosuhde vaihtelee Pirkanmaalla Tampereen seutukunnan arvosta 48 Lounais-Pirkanmaan ja Ylä-Pirkanmaan arvoihin 64 ja 65. Vähentyneen väkiluvun alueilla myös väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt ja heikkenee edelleen. Poissuuntautuva muuttoliike on tapahtunut enimmäkseen työikäisen väestön toimesta. Vuonna 2020 väestöllisen huoltosuhteen ennakoidaan olevan Pirkanmaalla 64 ja vaihtelevan seuduittain Tampereen seutukunnan 60:stä Ylä- Pirkanmaan 89:än. Huoltosuhteen heikkeneminen on kiihtymässä juuri nyt, kun suurimmat sotien jälkeen syntyneet ikäluokat ovat saavuttamassa raja-arvona käytetyn 65 ikävuoden. Vuoteen 2020 työikäisen väestön osuuden ennustetaan laskevan Pirkanmaalla 61 prosenttiin ja koko maassa hieman tätä matalammalle, 60,5 prosenttiin. 65-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus kasvaa Pirkanmaalla 21,9 prosenttiin ja maassa 22,9 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös lapsiväestön osuuden ennustetaan hieman kasvavan. Syntyvyys on ollut nousussa jo kahdeksana perättäisenä vuonna Suomessa. 1 Pirkanmaalla lapsiväestön osuuden ennakoidaan olevan 17,0 prosenttia ja koko maassa 16,6 prosenttia vuonna Taulukko 2. Väestön ikärakenne ja väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000, 2010 ja 2020 ennuste Väestö iän mukaan, hlöä Väestö iän mukaan, % Väestöllinen huoltosuhde Vuonna 2000 Etelä-Pirkanmaa ,6 65,3 18,1 53 Lounais-Pirkanmaa ,4 62,1 20,5 61 Luoteis-Pirkanmaa ,6 64,2 19,2 56 Tampereen sk ,6 68,0 14,4 47 Ylä-Pirkanmaa ,5 63,4 21,1 58 PIRKANMAA ,3 66,9 15,8 49 MANNER-SUOMI ,9 66,8 15,3 50 Vuonna 2010 Etelä-Pirkanmaa ,0 63,1 19,9 59 Lounais-Pirkanmaa ,9 61,1 22,9 64 Luoteis-Pirkanmaa ,1 62,2 23,6 61 Tampereen sk ,6 67,5 15,9 48 Ylä-Pirkanmaa ,7 60,7 25,7 65 PIRKANMAA ,3 66,2 17,5 51 MANNER-SUOMI ,4 65,8 17,8 52 Vuonna 2020 Etelä-Pirkanmaa ,4 57,4 25,2 74 Lounais-Pirkanmaa ,7 55,1 29,2 81 Luoteis-Pirkanmaa ,2 53,5 32,3 87 Tampereen sk ,3 62,7 20,0 60 Ylä-Pirkanmaa ,1 52,8 34,1 89 PIRKANMAA ,0 61,1 21,9 64 MANNER-SUOMI ,6 60,5 22,9 65 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne sekä väestöennuste Tilastokeskus, verkkojulkaisu : Syntyvyys on yhä nousussa 15

16 Naiset 2020 Miehet 2010 Naiset 2010 Miehet Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne sekä väestöennuste 2009 Kuvio 8. Väestöpyramidi: pirkanmaalaisten ikärakenne vuosina 2010 ja MAAHANMUUTTAJAT PIRKAN- MAALLA Suomeen ulkomailta muuttanutta väestöä voidaan rajata kansalaisuuden, äidinkielen tai syntymämaan kautta. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista (3,1 % väestöstä). Äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia asui maassa henkilöä (4,2 % väestöstä). Muualla kuin Suomessa syntyneitä oli (4,6 %). Pirkanmaalla vastaavat maahanmuuttajuutta kuvaavat osuudet ovat - ulkomaan kansalaisia (2,3 % väestöstä) - äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia (3,2 %) ja - muualla kuin Suomessa syntyneitä (3,6 %). Kaikkien näiden väestöryhmien osuus on Pirkanmaalla keskimääräistä pienempi. Maakunnan ulkomaalaisväestö on keskittynyt Tampereelle. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Tampereella on viidenneksi eniten ulkomaan kansalaisia niin määrällisesti kuin suhteellisesti mitattuna. Tampereella asui ulkomaan kansalaista vuoden 2010 lopussa (3,7 % väestöstä). Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ulkomaalaisväestöä asuu yhteensä lähes kymmenkertaisesti, (6,6 7,6 % kuntien väestä). Turussa ulkomaan kansalaisia asuu (5,0 %). Maahanmuuttajien osuus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen väestönlisäyksestä on ollut huomattavasti suurempi kuin Pirkanmaalla (kuvio 9). Maahanmuuttajien määrä alkoi Suomessa hitaasti kasvaa 1980-luvulla. Tällöin Suomeen saapui erityisesti Ruotsista tulevia paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään luvun alussa inke-

17 PIRKANMAAN VÄESTÖ Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Kainuu Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestön muuttoliike Nettosiirtolaisuus Kuvio 9. Kuntien välinen nettomuutto sekä nettomaahanmuutto vuonna 2010 riläisille annettiin paluumuuttajan asema, mikä vaikutti merkittävästi ulkomaalaisväestön kasvuun. Samoihin aikoihin kiristynyt tilanne Somaliassa ja Jugoslaviassa toi turvapaikanhakijoita Suomeen. EU:n alkuvaiheen sopeutumissäännöksien lakkauttaminen vuonna 2006 madalsi kansainvälisen muuton esteitä ja näkyy tilastoissa pienenä kohoumana 2000-luvulla. (Tilastokeskus: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2009.) Pirkanmaalla asuvan maahanmuuttajaväestön kansalaisuus on yleisimmin Viro (1 565), Venäjä (1 463), Irak (515), Afganistan (496), Kiina (490), Ruotsi (453) ja Intia (447). Suurimmat vieraat kansalaisuusryhmät Suomessa ovat Viro (29 100), Venäjä (28 400), Ruotsi (8 500), Somalia (6 600) ja Kiina (5 600) (Tilastokeskus, väestörakenne ). Joka toinen vierasmaalaisista kuuluu kansalaisuudeltaan näihin. Viron kansalaisten osuus ohitti Venäjän kansalaisten osuuden viime vuonna. Ulkomaan kansalaisista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2010 työikäisiä eli vuotiaita oli heistä 82 prosenttia. Vastaava osuus Suomen kansalaisista oli 66 prosenttia. Maahanmuuttajien muodostama ikäpyramidi on kansantaloudellisesti edullisemmin rakentunut kuin kantaväestön: työikäistä väkeä on runsaasti, vanhusväestöä hyvin vähän, ja lapsia jokseenkin yhtä iso osa kuin Suomen kansalaisista. Erityisesti vuotiaita on suhteellisesti paljon. Ulkomaan kansalaisista 50,4 prosenttia kuului työvoimaan vuoden 2009 lopussa. Kantaväestön työvoimaosuus on tätä vähäisempi, 48,3 prosenttia. Taantumavuonna 2009 Suomen kansalaisista työttömänä oli keskimäärin 11,2 prosenttia työvoimasta. Ulkomaalaisten työttömyys kasvoi tällöin 23,8 prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista ulkomaan kansalaista työskenteli itsenäisenä yrittäjänä (7,1 %; suomalaisista 9,2 %). (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2009.) 2.4. VÄESTÖ KESKITTYY, ASUNTOKUN- TIEN KOKO PIENENTYY Väestön sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen ja asumistottumukset vaikuttavat olennaisesti muun muassa julkiseen ja yksityiseen palvelutarjontaan sekä joukkoliikenteen järjestämiseen. Pirkanmaalta löytyy niin asutukseltaan tiheitä kaupunkeja kuin harvaan asuttuja maaseutumaisia alueita. Pirkanmaa on maan neljänneksi tiheimmin asuttu maakunta. Jokaista Pirkanmaan maapintaalan neliökilometriä kohti on keskimäärin 39 asukasta ( ). Viisi vuotta sitten väestöntiheys oli 37 asukasta neliökilometriä kohti. Tiheimmin asutulla Uudellamaalla väestöntiheys on 169. Myös Varsinais-Suomessa (44) ja Päijät-Hämeessä (40) asukastiheys on hieman Pirkanmaata suurempi. Suomen keskimääräinen väestöntiheys on 18 asukasta/neliökilometri ja väestöstä noin 80 prosenttia asuu kahden prosenttiyksikön muodostamalla pinta-alalla maasta. Myös Pirkanmaalla alueellinen keskittyminen on hyvin selvää. Kuntien asukastiheys vaihtelee Tampereen 406 asukkaasta Ruoveden, Virtain ja Kihniön kuuteen asukkaaseen neliökilometriä kohden. Tampereen seutukunnassa asuu keskimäärin 74 ja Etelä-Pirkanmaalla 42 asukasta/km2. Lounais-Pirkanmaan asukastiheys on 17, Ylä-Pirkanmaan 10 ja Luoteis-Pirkanmaan 9 asukasta neliökilometriä kohti. Pirkanmaan asukasta jakaantuvat asuntokuntaan. Asuntokuntien koko on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä, kun yhden henkilön taloudet ovat yleistyneet. Vuonna 1990 yhden henkilön asuntokuntia oli Pirkanmaalla 33 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Kolmen ja sitä useamman henkilön muodostamat kotitaloudet ovat puolestaan vähentyneet samassa suhteessa. Kahden henkilön talouksien määrä on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla viime vuosikymmeninä. 17

18 Tampereella lähes puolet talouksista on yhden henkilön muodostamia. Myös Mänttä-Vilppulassa, Punkalaitumella ja Virroilla yhden henkilön asuntokuntia on maakunnan keskimäärää enemmän. Tampereen sinkkutalouksista huomattavan suuri osa on alle 30-vuotiaiden ja naimattomien henkilöiden muodostamia, kun muissa mainituissa kunnissa ne ovat useimmiten yli 60-vuotiaiden henkilöiden kotitalouksia. Vähiten yhden henkilön asuntokuntia on Vesilahdessa, Ylöjärvellä, Lempäälässä ja Pirkkalassa (27 29 %). Ne ovat viime vuosina keränneet paljon muuttovoittoa lapsiperheistä. Seutukunnittain tarkasteltuna yhden henkilön asuntokuntia on Ylä-Pirkanmaalla 43 prosenttia, Tampereen seutukunnassa 42 prosenttia, Lounais- Pirkanmaalla 40 prosenttia ja Etelä- ja Luoteis-Pirkanmaalla 39 prosenttia. Keskimäärin 41 prosenttia suomalaisten asuntokunnista on yhden henkilön muodostamia. Erillinen pientaloasuminen on Pirkanmaalla yleisintä Vesilahdessa (84 % vakituisista asunnoista) sekä Kihniössä, Punkalaitumella, Pälkäneellä ja Juupajoella (70 77 %). Alhaisin omakotitaloasumisen osuus on Tampereella (15 %). Kaiken kaikkiaan 37 prosenttia Pirkanmaan asunnoista on erillisiä pientaloja. Tampereen urbaani asumismuoto alentaa maakunnan keskiarvoa, sillä Tampereen ulkopuolella keskimäärin 56 prosenttia talouksista asuu erillisessä pientalossa. Seutukunnittain 18 Kartta 1. Pirkanmaan väestö vuonna 2010

19 PIRKANMAAN VÄESTÖ omakotitaloasuntoja on suhteellisesti eniten Luoteis-Pirkanmaalla (65 %) ja vähiten Tampereen seutukunnassa (30 %) luvulla omakotiasuminen on suhteellisesti yleistynyt erityisesti Vesilahdessa, missä uusia, vuosina rakentuneita omakotitaloja on peräti yli viidennes kaikista vakituisista asunnoista. Myös Ylöjärvellä, Lempäälässä, Kangasalla ja Pirkkalassa uusia erillispientaloja on yli kymmenys asuntokannasta. Rivi- tai ketjutalossa sijaitsevien asuntojen osuus on Pirkanmaalla 14 prosenttia. Yleisintä rivitaloasuminen on Ylöjärvellä (23 %), Pirkkalassa (22 %) ja Kihniössä (19 %). Kerrostaloasuminen puolestaan on selvästi yleisintä Tampereella, jossa 72 prosenttia kaikista vakituisesti asutuista asunnoista sijaitsee kerrostalossa. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat Valkeakoskella (45 %) ja Nokialla (38 %). Kerrostaloasuminen liittyy läheisesti yhteiskunnan teollistumis- ja kaupungistumiskehitykseen, jonka seurauksena teollisuuskaupunkien asuntokanta muuttui kerrostalovaltaiseksi ja 1970-luvulla. Tampereen seudun vahvan väestönkasvun seurauksena rivi- ja kerrostaloasuntojen tuotanto on jälleen 2000-luvulla selvästi lisääntynyt. Kartta 2. Väestön lukumääräinen muutos vuosina

20 3. TULOT JA KULUTTAMINEN 3.1. ASUNTOKUNTIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT Vuoden 2009 tulonjakotilaston mukaan pirkanmaalaisilla kotitalouksilla oli keskimäärin käytettävissään euroa rahatuloa toissa vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet Pirkanmaalla vuoteen 1995 verrattuna 36 prosentilla, vuoteen 2000 verrattuna 19 prosentilla ja vuoteen 2005 verrattuna kuudella prosentilla. Kotitalouksien tulot kasvoivat erityisen paljon vuosina Vuosina 2008 ja 2009 kasvu tasaantui, Pirkanmaalla hitusen muuta maata selvemmin heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi. (Kuvio 10.) Käytettävissä olevat tulot olivat koko maassa keskimäärin euroa kotitaloutta kohti vuonna Eniten tuloja oli käytössään ahvenanmaalaisilla kotitalouksilla ( /asuntokunta). Myös Uudenmaan ( ) ja Itä-Uudenmaan ( ) asuntokuntien tulot olivat selvästi muita maakuntia korkeammat. Pirkanmaa sijoittui maakuntien välisessä vertailussa keskivaiheille. Sijoitus on hieman laskenut verrattuna vuosien 2000 ja 2008 tulonjakotilastoihin, mutta kohonnut selvästi vuoden 1995 asemasta. Vuonna 1995 Pirkanmaa sijoittui vielä kuudenneksi alhaisimmalle sijalle maakuntavertailussa. Tilastot on ilmoitettu vuoden 2010 aluejaolla ja vuoden 2009 rahan arvolla. Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tuloja on käytettävissä Tampereen seutukunnan kotitalouksilla (v. 2009: /asuntokunta). Seuraavaksi eniten tuloja saivat kaakkoispirkanmaalaiset ( ) ja eteläpirkanmaalaiset ( ) kotitaloudet. Kaikissa seutukunnissa asuntokuntien keskimääräiset tulot ylittivät euroa vuonna Paras tulokehitys on 2000-luvulla ollut Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla (kasvua 20 %) sekä Lounais-Pirkanmaalla ja Tampereen seutukunnassa (19 %). Luoteis-Pirkanmaalla asuntokuntien käytössä olevat tulot ovat kasvaneet 16 prosenttia ja Ylä-Pirkanmaalla 15 prosenttia vuosina Koko maan kehitysvauhti on ollut 17 prosenttia. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja menoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja lapset painon 0,3 (0 13-vuotiaat) (Tilastokeskus). Näin tarkastellen pirkanmaalaisilla oli käytössä tuloja vuonna 2009 keskimäärin euroa kulutusyksikköä kohden. Koko maan keskiarvo asettui euroon/ kulutusyksikkö. Parhaiten vertailussa menestyvät ahvenanmaalaiset ( /kulutusyksikkö). Painoarvoltaan suurimmalla Uudellamaalla tulotaso on muuta maata parempi ( ). Pirkanmaalaisia enemmän tuloja oli käytössä myös Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen asukkailla Kulutusyksikköä kohden, koko maa Asuntokuntaa kohden, koko maa Kulutusyksikköä kohden, Pirkanmaa Asuntokuntaa kohden, Pirkanmaa 20 Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto Kuvio 10. Asuntokuntien ja kulutusyksikköjen käytettävissä olevat tulot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.10.2014 Syyskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla yli 30 000 työtöntä työnhakijaa Tammikuun 2013 lopussa Pirkanmaan

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1/2012

Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1/2012 TIEDOTE 21.02.2012 Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1/2012 Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen vähentynyt Tammikuun 2012 lopussa Pirkanmaan TE -toimistoissa oli 25 748 työtöntä työnhakijaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Helmikuu 2012

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Helmikuu 2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Helmikuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9.00 Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden määrä vähenee Helmikuun 2012 lopussa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Joulukuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Pirkanmaan työttömien määrä oli noussut viidenneksen Työttömyys oli Pirkanmaalla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Huhtikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Huhtikuu 2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Huhtikuu 2014 Julkaisuvapaa torstaina 20.5.2014 klo 9.00 Pirkanmaalla työttömien määrä vähentynyt vuoden alusta Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Kesäkuu 2012

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Kesäkuu 2012 + NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Pirkanmaan työttömyyden väheneminen pysähtyi Kesäkuun 2012 lopussa Pirkanmaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2013 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 22.10.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei muutosta Työttömyystilanne oli Pirkanmaalla

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot