Pirkanmaan aluetalouskatsaus Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011. Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät"

Transkriptio

1 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät

2 2

3 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät Pirkanmaan liitto Julkaisu D 96 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja D, julkaisu nro 96 ISBN ISSN Pohjakartat julkaisulupa nro 103/MML/11 Taitto Maija Lumijärvi Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4

5 LUKIJALLE Pirkanmaan aluetalouskatsauksessa 2011 kartoitetaan Pirkanmaan talouden, tuotannon, elinkeinojen ja väestöllisten tekijöiden kehitystä 2000-luvulla. Muutoksien paikantaminen ja analysointi ovat olennainen osa aluekehitystyötä. Ainoastaan ymmärtämällä mennyttä voidaan perustellen arvioida tulevaa. Paljon on tapahtunut sitten edellisen aluetalouskatsauksen Olemme kokeneet taantuman, jonka ensimerkit alkoivat näkyä vuoden 2008 loppupuoliskolla. Pahimmat kuopat koettiin vuoden 2009 aikana. Suomi elää viennistä ja Pirkanmaa vielä keskimääräistäkin enemmän, joten kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset olivat syvät. Vuosien 2010 ja 2011 osalta on kirjattu jälleen kasvulukuja monilla talouden saroilla. Taantumasta huolimatta Pirkanmaa on kehittynyt 2000-luvulla hyvin myönteisesti monella mittarilla mitattuna. Katsaus alkaa silmäyksellä julkisen talouden kehitykseen. Kuntatalous muodostaa merkittävän osan aluetaloutta. Pirkanmaan kunnat ovat verrattain terveellä pohjalla, joskin tulevaisuuden haasteet ovat hyvin näkyvillä myös maakunnassamme. Pirkanmaalla valtion tulot ja menot ovat parhaiten tasapainossa kaikista maakunnista. Alueen taloudellinen toiminta perustuu aina yksilöjensä toimintaan. Ilman asukkaita ei olisi palveluja, yrityksiä eikä työpaikkoja. Pitkän nousukauden ansiosta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet ja kulutusmenot ovat lisääntyneet. Asuntoja on rakennettu, ja väestön keskittyminen on jatkunut. Väestörakenne muuttuu eritoten ikääntymisen myötä. Vuodesta 2003 jatkunut työttömyyden väheneminen katkesi taantumaan. Pahimmillaan työttömänä oli yli pirkanmaalaista joulukuussa Syyskuun 2011 lopussa määrä oli vähentynyt työttömään. Suuret ikäluokat ovat suurelta osin jo poistuneet tai paraikaa poistumassa työmarkkinoilta, mikä vaikuttaa työvoiman ja ammattitaitojen kysyntään. Taantuma antoi sysäyksen elinkeinorakenteen muutokselle supistaen teollisuuden osuutta työllistävyydessä. Niin työpaikkojen määrällä kuin tuotannon arvonlisäyksellä mitattuna erilaiset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet suhteellisesti eniten viime aikoina. Taantumasta huolimatta Pirkanmaan työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 8,2 prosenttia ja viennin arvo väheni kolmanneksella maassa. Pirkanmaan taloudellinen hyvinvointi lepää viennin kivijalan päällä. Maakunnan vienti ei vielä ehtinyt palautua vuoden 2010 aikana, vaan vauhti alkoi kiihtyä vasta vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Viennin tuleva kehitys riippuu suurimpien kauppakumppanien kuten Ruotsin ja Saksan kehitysnäkymistä ja tärkeimpien vientituotteiden maailmanlaajuisesta kysynnästä ylipäätään. Pirkanmaalla ollaan innovatiivisia ja uuden kasvun siemeniä löytyy kasvatettaviksi. Muun muassa patenteilla ja uusien yritysten perustamisella mitattuna Pirkanmaalla ollaan varsin uudistuskykyisiä. Väestö on pitkään ja laveasti koulutettua, ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen ohjataan resursseja. Uutta kasvua ja entistä parempaa huomista tavoitellaan muun muassa korkealaatuiseen osaamiseen panostamisella. Pirkanmaan kehitystä suhteutetaan katsauksessa koko maan ja muiden maakuntien kehitykseen. Kuvaa tarkennetaan olennaisilta osin myös seutukunta- ja kuntatasolla. Teemoihin on pyritty lisäämään arvioita tulevaisuuden näkymistä. Arvioissa tukeudutaan valtakunnallisten tutkimuslaitosten ennusteisiin. Tilastojen pääasiallinen lähde on Tilastokeskuksen tietokannat. Pirkanmaan aluetalouskatsauksen 2011 on koonnut Pirkanmaan liitossa Anniina Heinikangas. Lukujen 4 ja 8 kirjoittamisessa ovat olleet mukana Reijo Kahelin ja Marko Koskinen. Väestökartat sivuilla ovat Miina Vainion käsialaa. 5

6 6

7 SISÄLLYS LUKIJALLE 5 1. JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA Kuntien talous osana aluetaloutta Valtion tulot ja menot alueelle PIRKANMAAN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ Pirkanmaan väestönlisäys on kiihtynyt 2000-luvulla Väestöllinen huoltosuhde heikkenee etenkin muuttotappioalueilla Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Väestö keskittyy, asuntokuntien koko pienentyy TULOT JA KULUTTAMINEN Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot Kotitalouksien kulutus TYÖLLISYYDEN KEHITYS PIRKANMAALLA Työttömyyden väheneminen katkesi taantumaan Suuret ikäluokat ovat nyt poistumassa työmarkkinoilta PIRKANMAAN TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE Pirkanmaalle työpaikkaa lisää 2000-luvulla Taantuma antoi sysäyksen elinkeinorakenteen muutokselle Pirkanmaan elinkeinoprofiili ja suurimmat teollisuusalat Työpaikat seutukunnissa PIRKANMAAN TUOTANNON KEHITYS Pitkä nousukausi päättyi tuotannon syvään pudotukseen Maakuntien bruttokansantuotteet 2000-luvulla BTV-indikaattori kertoo tuotannon, työllisyyden ja väestön kehityksestä Arvonlisäyksen muodostuminen toimialoilla Tuotanto ja sen rakenne Pirkanmaan seutukunnissa VIENTI ON PIRKANMAAN KIVIJALKA Vienti supistui kolmanneksen vuonna Viennin kehitys riippuu tärkeimpien kauppakumppanien näkymistä UUDEN KASVUN TUKEMINEN Investoinnit ja uudet yritykset Pirkanmaalla Ulkomaisten investointien vaikutus Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyt menot Kansainvälinen yhteistyö ja laatunimitykset tukevat osaamisen kasvua korkeakouluissa Visio osaamistason nostamisesta ja koulutustarpeista 55 7

8 8

9 JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA 1. JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA 1.1. KUNTIEN TALOUS OSANA ALUETA- LOUTTA Kuntatalous muodostaa merkittävän osan aluetaloutta. Vuonna 2010 paikallishallinnon alaisilla aloilla muodostettiin 14 prosenttia Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä. Osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuosituhannen alusta. Kuntasektori työllistää hieman useamman kuin joka viidennen työllisen työssäkävijän sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Osuus on säilynyt samana koko 2000-luvun ajan. Pirkanmaalla oli kuntatyöntekijää vuoden 2009 työssäkäyntitilastossa. Suurin osa heistä työskentelee sosiaalija terveyspalvelujen ja koulutuksen parissa. Lähes 80 prosenttia kunta-alan työntekijöistä on naisia. (Tilastokeskus.) Kunnat toimivat haastavassa rajapinnassa, jossa palvelujen kysyntään ja tuotantoon vaikuttavat muun muassa väestölliset, sosiaaliset, työllisyydenhoidolliset ja elinkeinoelämän tekijät. Suurin osa kuntien tehtävistä liittyy lakisääteisiin peruspalveluihin, jotka rahoitetaan kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä maksuilla ja myyntituloilla. Kuntien menoista yli 70 prosenttia muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetus- ja kulttuuritoimessa. (Kuntaliitto.) Palvelutarpeiden lisääntyminen näkyy Pirkanmaallakin huomattavana menojen kasvuna. Pirkanmaalla kuntien toimintamenot ovat kasvaneet 64 prosenttia vuosina (koko maassa 60 %). Toimintamenojen kehityksen ääripäitä ovat /asukas Verotulot Pirkanmaa 2004 Valtionosuudet Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus Verotulot Koko maa 2010 Valtionosuudet Koko maa Kuvio 1. Verotulot ja valtionosuudet Pirkanmaalla ja koko maassa, /asukas olleet Pirkanmaalla vuodet 2008 ja Vuonna 2008 toiminnan kulut kasvoivat lähes kymmenyksen puolestaan oli ainoa vuosi 2000-luvulla, kun toimintakulut vähenivät edellisvuodesta. Tällöin kuluja supistettiin ennen kaikkea kiristämällä vyötä aineellisten tarvikkeiden hankinnassa (-40 %). Koko maan tasolla toimintakulut kasvoivat niin vuosina 2009 kuin (Tilastokeskus.) Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien toimintamenoista suurin osa, 45 prosenttia, syntyi henkilöstön palkkamenoista sivukuluineen. Palvelujen ostot muodostivat hieman sitä pienemmän osan, 40 prosenttia. Yksityistäminen ja ulkoistaminen ovat edenneet kunnissa, sillä vuosituhannen alussa palkkamenot muodostivat menoista selvästi suuremman osuuden (50 %) kuin palvelujen ostot (30 %). Viime vuonna henkilöstökuluja leikattiin runsaalla kahdella prosentilla Pirkanmaan kunnissa. Koko maassa vastaavat menot kasvoivat (0,7 %). Pirkanmaalla henkilöstökulut kasvoivat keskimääräistä vähemmän myös vuonna Kasvaneiden menojen kattamiseksi kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan. Tuloveroprosentit ovat kasvaneet vuosituhannen alusta maassa keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaan kunnissa peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Vielä vuosituhannen alussa pirkanmaalaiset maksoivat tuloistaan veroja keskimääräistä vähemmän. Tilanne muuttui vuonna Verovuonna 2010 Pirkanmaan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,41 ja koko maan 18,98. (Kuntaliitto.) Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus 2002 Kuvio 2. Lainakanta, /asukas Koko maa

10 10 Vuonna 2010 Pirkanmaan kunnat nostivat kunnallisveroprosentteja keskimäärin 0,72 prosenttiyksikköä. Nosto oli lähes kaksinkertainen maan keskitasoon verrattuna. Tästä syystä maakunnan tuloverokertymien kehityksen olisi voinut odottaa olevan selvästi nousujohteisempaa kuin muualla maassa, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Kuntalaisten maksamat tuloverot lisääntyivät sekä Pirkanmaalla että koko maassa noin kaksi prosenttiyksikköä vuonna Tuloverojen määrä kasvoi ainoastaan Tampereen seutukunnassa (3,4 %), muissa Pirkanmaan seutukunnissa ne vähenivät (0,1-5,5 %). Yhteisöverotulojen suhteen 2000-luvun paras vuosi on ollut Vuonna 2009 suhdanteista riippuvaiset yhteisöverotulot vähenivät hyvin selvästi, noin viidenneksellä, sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Muut kuntien verotulolajit kuitenkin kehittyivät myönteisesti, joten kaikkiaan verotulot säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien yhteisöverotulot palautuivat lähes taantumaa edeltäneelle tasolle johtuen talouden toipumisen alkamisesta ja kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisestä korotuksesta. Pirkkala Tampere Lempäälä Nokia Kangasala Ylöjärvi Valkeakoski Mänttä-Vilppula Akaa Hämeenkyrö Parkano Ikaalinen Vesilahti Sastamala Pälkäne Juupajoki Orivesi Urjala Virrat Ruovesi Kihniö Punkalaidun Verotulot Lähde: Tilastokeskus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valtionosuudet Kuvio 3. Verorahoituksen rakenne (%) Pirkanmaan kunnissa 2010 Asukaslukuun suhteutetusti Pirkanmaan kuntien verotulot yhteensä ovat kasvaneet vuosituhannen alun eurosta euroon/asukas (45 %). Valtakunnallinen kasvu on ollut tätä vähäisempää (37 %). Vastavuoroisesti kuntien saamat valtionosuudet ovat kasvaneet Pirkanmaalla hieman keskimääräistä matalammin. Vuonna 2010 Pirkanmaan kunnat saivat valtionosuuksia keskimäärin euroa asukasta kohden (vuodesta 2000 kasvua 102 %; koko maassa 114 %). Valtionosuusjärjestelmällä tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja ja pyritään takaamaan tasavertainen kunnallisten palvelujen tarjonta koko maahan. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin noin viidesosan kuntien verorahoituksesta. Pirkanmaalla osuus oli 21 prosenttia vuonna 2010, mikä on maakunnista toiseksi vähiten. Osuus vaihtelee maakunnittain Uudenmaan vajaasta kahdeksasta prosentista Kainuun 37 prosenttiin. Alueellinen eriarvoistuminen on lisääntynyt viime aikoina valtionosuuksien kohdentumisen perusteella: vuonna 2005 valtionosuuksien merkitys maakunnissa vaihteli 7-33 prosentissa. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä Pirkanmaan kuntien vuosikate oli yhteensä 228,4 miljoonaa euroa. Maakunnan vuosikate kasvoi peräti 38 prosenttia edellisvuodesta (koko maassa 37 %). Seutukunnittain tarkastellen vuosikate koheni eniten Tampereen seutukunnassa (50 %) ja Etelä-Pirkanmaalla (20 %). Myös Lounais-Pirkanmaalla noustiin ylöspäin. Viidessä kunnassa vuosikate heikkeni edellisvuodesta, muissa kasvoi. Asukasmäärään suhteutettu vuosikate oli Pirkanmaalla 468 euroa ja koko maassa 461 euroa/asukas tilinpäätöksissä Kuviosta 4 nähdään, että vuosikatteiden nousut ja laskut ovat tapahtuneet jokseenkin tasaisella syklillä parin viime vuosikymmenen aikana. Asukaskohtainen vuosikate on suhteellisesti romahtanut noin kuuden-seitsemän vuoden välein. Suurta pudotusta on aina edeltänyt voimakas kasvu. Tulevaisuutta tämänkään käyrän avulla ei kuitenkaan voida ennustaa. Vuosikatearvojen nousujen ja laskujen moottorina on toiminut maakunnan keskusseutu ja etenkin painoarvoltaan voimakkaimman Tampereen kaupungin tilinpäätös. Tampereen asukaskohtainen vuosikate heikkeni alle maakunnan keskiarvon sekä vuonna 2003 niin sanotun minitaantuman aikaan että vuonna 2009 kansainvälisen finanssikriisin seurauksena. Keskusseudun vientivetoinen elinkeinorakenne on erityisen altis markkinasuhdanteille, ja se heijastuu väistämättä kuntatalouteenkin.

11 JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Vuosikate, /asukas Koko maa Pirkanmaan kuntien tilikauden yli-/alijäämä on viime vuosina vaihdellut suuresti. Toissavuonna 2009 maakunnan yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä tippui 12,6 miljoonaan euroon (26 /asukas, koko maassa 56 /asukas). Tunnuslukua heikensi ennen kaikkea Tampereen kaupungin alijäämäisyys. Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien yhteenlaskettu ylijäämä kohosi 77,8 miljoonaan euroon, 159 euroon/asukas (koko maassa 343 /as.). Tilikauden ylijäämää nosti niin Pirkanmaalla kuin etenkin koko maan tasolla merkittävän suuruiset myyntivoitot liikelaitostamisista: pääkaupunkiseudulla vesilaitostoiminnoista ja Tampereella tietotekniikkakeskuksesta. Asukaskohtaisesti ylijäämäisimpiä Pirkanmaan kuntia vuonna 2010 olivat Parkano, Pälkäne, Hämeenkyrö ja Kihniö. Alijäämäisten kuntien määrä väheni vuoden 2009 kuudesta kunnasta yhteen alijäämäiseen kuntaan. Ruovedelläkin asukaskohtainen alijäämäisyys onnistuttiin kuitenkin lähes puolittamaan edellisvuodesta. Positiivisen tilikauden tuloksen johdosta kuntien kumulatiivinen ylijäämä jatkoi kasvuaan vuonna 2010 sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Pääkaupunkiseudun vesilaitostoimintojen myyntitapahtuman vuoksi etenkin koko maan kumulatiivinen ylijäämä lisääntyi hyvin selvästi. Pirkanmaalla kertynyt ylijäämä kasvoi euroon/asukas. Maakunnan tilanne on edelleen vahva maan keskiarvoon (1 314 /as.) verrattuna. Pirkanmaan asukaskohtainen lainamäärä on tällä vuosituhannella pysytellyt verrattain matalalla tasolla. Vuonna 2010 lainakanta asukasta kohden oli Pirkanmaalla euroa ja koko maassa euroa. Lainan määrä vaihtelee Pirkanmaalla kunnittain hyvin selvästi. Vähiten on velkaannuttu Virroilla (355 /as.), eniten Vesilahdessa (3 138 / as.). Seutukuntatasolla tarkasteltuna asukaskohtainen lainan määrä vaihtelee Ylä-Pirkanmaan eurosta Etelä-Pirkanmaan euroon. Viime vuonna lainaa pystyttiin vähentämään Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalla. Tampereen seutukunnassa lainakannan kasvu oli suurin, ja jokaista asukasta kohti otettiin 130 euroa lisää velkaa vuoden 2010 aikana. Prosentuaalisesti eniten lainakanta kasvoi viime vuonna Hämeenkyrössä ja Pirkkalassa (24 %). (Tilastokeskus.) Keväällä 2011 toteutetussa Pirkanmaan liiton kuntatalouskyselyssä tiedusteltiin arvioita lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Kuntien taloudesta vastaavat henkilöt nostivat esiin lukuisia haasteita, jotka seuraavassa on karkeasti ryhmitelty kuuden teeman alle. Valtion toimet: Hallituksen linjaukset valtionosuudesta. Julkisen talouden tervehdyttämistoimenpiteiden vaikutukset. Lisääntyvät tehtävänannot ja niiden puutteellinen rahoitus valtiolta. Tulevat kuntarakenteeseen ja palvelulainsäädäntöön liittyvät velvoitteet. Väestölliset tekijät: Ikääntyminen, vanhuspalvelut ja erikoissairaanhoidon menot. Alueen houkuttelevuuden ylläpitäminen. Kasvavissa kunnissa huolettavat investointipaineet ja omarahoituksen löytäminen niihin. Työllisyys, työttömyys ja elinkeinot: Yhteisö- ja tuloverotulojen supistuminen. Yksittäisten merkittävien yritysten poistuminen ja uusien houkutteleminen. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvien sosiaalisten ongelmien ratkominen. Mahdollinen pitkäaikaistyöttömyyden hoidon siirtyminen kuntien vastuulle. Infrastruktuuri: Julkisten rakennusten peruskorjaustarpeet. Vesi- ja jätevesihankkeiden, laajakaistahankkeen ja muiden suurten alueellisten hankkeiden kuntaosuus. Joukkoliikenneyhteyksien heikkeneminen, koulu- ja palvelukuljetuksien lisääntyminen. Tehokkuus ja tuottavuus: Kunnan omien toimintatapojen kehittäminen. Ostopalvelujen kasvun hillitseminen. Alueellinen yhteistyö ja kuntaliitoksiin liittyvät seikat: Kuntien yhdistymisavustuksien päättyminen vuonna Yhteistoiminta-alueiden haasteet. Uusien palvelujen järjestäminen joko kuntien yhteistyönä tai kuntaliitoksena. Kuntaliitoksien aiheuttamat palkkojen harmonisointipaineet. Näiden lisäksi vastauksissa mainittiin muun muassa menneiden ja tulevien kunta-alan palkkaratkaisujen vaikutukset, yleinen korkokehitys ja 11

12 henkilöstön ikääntyminen. Kuntasektorin haasteet ovat kytköksissä kaikkiin muihin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Kuntatalouden tarkastelut on edellä esitetty aluejaon mukaisina. Kuntien talouden tunnuslukuja löytyy yksityiskohtaisemmin Pirkanmaan liiton vuosittaisista kuntatalouskatsauksista VALTION TULOT JA MENOT ALU- EELLE Valtiovallan toimet vaikuttavat maakuntien kehitykseen monella tapaa. Valtio kerää itselleen tuloja taloudellisesti menestyviltä alueilta suhteellisesti enemmän kuin heikommilta alueilta. Vastaavasti valtion menot ovat suuremmat heikommin menestyvillä alueilla. Budjettitalous muodostaa aluekehitystä vakauttavan ja tasapainottavan järjestelmän maassa. Valtion tulot muodostuvat pääosin veroista ja veroluonteisista tuloista. Vuonna 2010 valtion verotulot olivat yhteensä 32,2 miljardia euroa. Verotulot ovat lisääntyneet 5,6 prosenttia vuodesta Korkeimmillaan ne olivat vuosina 2007 ja 2008, kun verotuloja kertyi valtiolle noin 37 miljardin euron verran. (Valtion tilinpäätökset ) Pirkanmaan asukaskohtainen verokertymä on kasvanut hieman hitaammin kuin maassa keskimäärin vuosina Tuloihin ja varallisuuteen perustuvat verotulot ovat kehittyneet keskimääräistä suotuisammin, mutta yritysten liikevaihtoon perustuvat verotuotot maan keskitasoa hitaammin. Valtio sai verotuloja Pirkanmaalta euroa asukasta kohti vuonna 2006, kun maan keskiarvo oli euroa/asukas. (Tilastokeskus.) Valtion menot ovat toimintamenoja, tulonsiirtoja tai muita menoja. Eniten nielaisevat toimintamenot (36 %) ja siirrot kunnille (24 %). Vuonna 2008 valtion menot olivat yhteensä 40,1 miljardia euroa, mikä oli 2,9 miljardia euroa valtion keräämiä verotuloja vähemmän. Valtion menot ovat kasvaneet vuosien 2002 ja 2008 välillä lähes kymmenellä miljardilla eurolla (33 %). Vuonna 2008 valtion menot olivat maassa keskimäärin euroa asukasta kohden. Pirkanmaalle suuntautuneet menot olivat tätä vähäisemmät, euroa/asukas. Pirkanmaalla valtion saamat tulot ja alueelle osoitetut menot ovat kaikista maakunnista parhaiten tasapainossa. Vuoteen 2002 verrattuna Pirkanmaalle osoitetut väkilukuun suhteutetut menot ovat kasvaneet hitusen vähäisemmin kuin maassa keskimäärin. Pirkanmaan osuus valtion menoista on noin 7,5 prosenttia. Vuonna 2008 valtion menotaakka oli pienin pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla (4 100 /as.) ja Itä-Uudellamaalla (4 700 / as.). Suurin menorasite valtiolle tuli Ahvenanmaalta ( /as.) ja Kainuusta (9 200 /as.). Valtion maakunnista saamat verotulot vähennettynä valtion menoilla maakuntiin on esitetty asukaskohtaisina vertailulukuina kuviossa 5. (Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain.) Valtion verotulot 2006, /asukas Valtion menot (pl. investoinnit) 2006, /asukas Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pirkanmaa Koko maa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Itä-Uusimaa 12 Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueelle Kuvio 5. Valtion tulot ja menot maakuntiin vuonna 2006, /asukas

13 PIRKANMAAN VÄESTÖ 2. PIRKANMAAN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ 2.1. PIRKANMAAN VÄESTÖNLISÄYS ON KIIHTYNYT 2000-LUVULLA Vuoden 2010 lopussa Pirkanmaalla asui henkilöä. Pirkanmaalaiset muodostavat 9,1 prosentin osuuden koko maan väestöstä. Maakunnan väkiluku on kasvanut hyvin voimakkaasti 2000-luvulla. Vielä 1980-luvulla Pirkanmaan väestö lisääntyi keskimääräistä hitaammin luvulla kasvuvauhti alkoi kiihtyä, ja 2000-luvulla Pirkanmaa on ollut maan toiseksi voimakkaimmin kasvava alue sekä suhteellisesti että määrämitallisesti. Pirkanmaan väkiluku on lisääntynyt 8,7 prosenttia, lähes henkilöllä, vuosina Eniten kasvaneen Uudenmaan lisäys on ollut 9,9 prosenttia ( henkilöä). Kolmanneksi eniten kasvaneen Pohjois-Pohjanmaan asukaspohja on kasvanut 7,2 prosenttia, henkilöllä. Kasvu perustuu eri alueilla eri tekijöihin. Uudenmaan väestönlisäys perustuu ennen kaikkea syntyneiden enemmyyteen ja muuttoliikkeen osalta maahanmuuttajien lisäykseen. Pohjois-Pohjanmaan väestönlisäyksestä puolestaan suurin osa on peräisin syntyneiden enemmyydestä. Pirkanmaalla suurin väestönkasvuun vaikuttanut tekijä on maassamuutto. Taulukko 1. Väestönlisäys (%) Pirkanmaalla ja koko maassa viime vuosikymmeninä Väestönlisäys, % Pirkanmaa 4,0 5,4 8,7 Koko maa 4,4 3,7 3,7 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Uusimaa Pirkanmaa Kuvio Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kainuu Lappi Etelä-Savo Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kuvio 6. Väestönkehitys osamuuttujineen maakunnissa

14 TT Trendiennuste 2004 Väestöennuste 2007 Väestöennuste 2009 Toteutunut Lähde: Tilastokeskus, väestön trendiennuste 2004, väestöennusteet 2007 ja 2009 sekä väestörakenne Kuvio 7. Ennusteita Pirkanmaan väestönkehityksestä 14 Yleisesti ottaen maassamuuton vaikutus väestönkasvuun on 2000-luvulla pienentynyt Suomessa, kun otollisessa muuttoiässä olevien henkilöiden ikäluokat ovat hivenen supistuneet. Pirkanmaa on kuitenkin vetänyt puoleensa runsaasti kotimaan muuttajia. Perusteita tälle voidaan etsiä niin elinkeinorakenteen ja yrityselämän vahvasta kasvusta kuin alueen imagollisesta vetovoimasta. Pirkanmaan väestöennustetta on toistuvasti korjattu ylöspäin väestönkasvun kiihdyttyä odotettua enemmän. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku on ylittämässä puolen miljoonan asukkaan rajapyykin vuonna Vuonna 2020 asukkaita ennustetaan olevan jo , vuonna 2030 noin ja vuonna 2040 peräti Pirkanmaan väestönosuuden maasta odotetaan kasvavan 9,8 prosenttiin nykyisestä 9,1 prosentista tänä aikana. Maakunnan väestönkasvu on suuntautunut eritoten Tampereen seutukuntaan, ja keskittymisen odotetaan jatkuvan edelleen. Ilmiö liittyy yleiseen kaupungistumiskehitykseen. Maan kymmenen eniten väestönlisäystä kerännyttä seutukuntaa ovat kaikki omien maakuntiensa keskusseutuja. Tampereen seutukunta on kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti toiseksi eniten kaikista Manner-Suomen seutukunnista vuosina Asukasluku on lisääntynyt henkilöllä (13,0 %). Helsingin seutukunta on kasvanut määrällisesti tätä enemmän ( henkilöä, 10,4 %), ja Oulun seutukunnassa suhteellinen lisäys on ollut suurempi (17,8 %, henkilöä). Myös Etelä-Pirkanmaalla väestö on kasvanut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Seutukunnan asukasluku on lisääntynyt hieman yli tuhannella asukkaalla (2,5 %). Muissa seutukunnissa väkiluku on supistunut. Lounais-Pirkanmaalla on pakitettu 2,8 prosenttia (800 henkilöä), Luoteis- Pirkanmaalla 7,5 prosenttia (1 350 hlöä) ja Ylä-Pirkanmaalla 10,2 prosenttia (lähes henkilöä). Väestöennuste ennakoi maakunnan pohjoisimmille kunnille edelleen heikkeneviä näkymiä. Väestöennusteen mukaan Luoteis-Pirkanmaan väkiluku jatkaa vähenemistään vuosina noin 600 henkilöllä (3,6 %) ja Ylä-Pirkanmaalla henkilöllä (4,5 %). Muiden seutukuntien näkymät ovat etumerkiltään positiiviset. Tampereen seutukunnan ennustetaan edelleen jatkavan hyvin vahvaa kasvua. Vuoden 2020 asukasluvuksi ennustetaan , mikä on henkilöä nykyistä enemmän (11,3 %). Etelä-Pirkanmaan odotetaan kasvavan asukkaalla (4,4 %) ja Lounais-Pirkanmaan suunnilleen säilyttävän nykyisen asukasmääränsä (+60 henkilöä, kasvua 0,2 %). Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden viimeisimpään kehitykseen alueella. (Tilastokeskus, väestöennuste 2009.)

15 PIRKANMAAN VÄESTÖ 2.2. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE HEIKKENEE ETENKIN MUUTTOTAPPIO- ALUEILLA Pirkanmaan ikärakenne on tällä hetkellä samansuuntainen kuin maassa keskimäärin. Kaksi kolmasosaa pirkanmaalaisista on työikäisiä, alle 15-vuotiasta lapsiväestöä on hieman yli 16 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 17,5 prosenttia. Vuosituhannen alussa Pirkanmaalla oli ikääntyneitä hieman keskimääräistä enemmän, mutta nuorten aikuisten muuttoliike alueelle on parantanut väestöllistä huoltosuhdetta maakunnassa. Pirkanmaan huoltosuhde oli vuoden 2010 lopussa 51, eli jokaista sataa työikäistä kohti oli 51 lasta tai ikääntynyttä. Koko maan huoltosuhde on 52. Huoltosuhde vaihtelee Pirkanmaalla Tampereen seutukunnan arvosta 48 Lounais-Pirkanmaan ja Ylä-Pirkanmaan arvoihin 64 ja 65. Vähentyneen väkiluvun alueilla myös väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt ja heikkenee edelleen. Poissuuntautuva muuttoliike on tapahtunut enimmäkseen työikäisen väestön toimesta. Vuonna 2020 väestöllisen huoltosuhteen ennakoidaan olevan Pirkanmaalla 64 ja vaihtelevan seuduittain Tampereen seutukunnan 60:stä Ylä- Pirkanmaan 89:än. Huoltosuhteen heikkeneminen on kiihtymässä juuri nyt, kun suurimmat sotien jälkeen syntyneet ikäluokat ovat saavuttamassa raja-arvona käytetyn 65 ikävuoden. Vuoteen 2020 työikäisen väestön osuuden ennustetaan laskevan Pirkanmaalla 61 prosenttiin ja koko maassa hieman tätä matalammalle, 60,5 prosenttiin. 65-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus kasvaa Pirkanmaalla 21,9 prosenttiin ja maassa 22,9 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös lapsiväestön osuuden ennustetaan hieman kasvavan. Syntyvyys on ollut nousussa jo kahdeksana perättäisenä vuonna Suomessa. 1 Pirkanmaalla lapsiväestön osuuden ennakoidaan olevan 17,0 prosenttia ja koko maassa 16,6 prosenttia vuonna Taulukko 2. Väestön ikärakenne ja väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000, 2010 ja 2020 ennuste Väestö iän mukaan, hlöä Väestö iän mukaan, % Väestöllinen huoltosuhde Vuonna 2000 Etelä-Pirkanmaa ,6 65,3 18,1 53 Lounais-Pirkanmaa ,4 62,1 20,5 61 Luoteis-Pirkanmaa ,6 64,2 19,2 56 Tampereen sk ,6 68,0 14,4 47 Ylä-Pirkanmaa ,5 63,4 21,1 58 PIRKANMAA ,3 66,9 15,8 49 MANNER-SUOMI ,9 66,8 15,3 50 Vuonna 2010 Etelä-Pirkanmaa ,0 63,1 19,9 59 Lounais-Pirkanmaa ,9 61,1 22,9 64 Luoteis-Pirkanmaa ,1 62,2 23,6 61 Tampereen sk ,6 67,5 15,9 48 Ylä-Pirkanmaa ,7 60,7 25,7 65 PIRKANMAA ,3 66,2 17,5 51 MANNER-SUOMI ,4 65,8 17,8 52 Vuonna 2020 Etelä-Pirkanmaa ,4 57,4 25,2 74 Lounais-Pirkanmaa ,7 55,1 29,2 81 Luoteis-Pirkanmaa ,2 53,5 32,3 87 Tampereen sk ,3 62,7 20,0 60 Ylä-Pirkanmaa ,1 52,8 34,1 89 PIRKANMAA ,0 61,1 21,9 64 MANNER-SUOMI ,6 60,5 22,9 65 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne sekä väestöennuste Tilastokeskus, verkkojulkaisu : Syntyvyys on yhä nousussa 15

16 Naiset 2020 Miehet 2010 Naiset 2010 Miehet Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne sekä väestöennuste 2009 Kuvio 8. Väestöpyramidi: pirkanmaalaisten ikärakenne vuosina 2010 ja MAAHANMUUTTAJAT PIRKAN- MAALLA Suomeen ulkomailta muuttanutta väestöä voidaan rajata kansalaisuuden, äidinkielen tai syntymämaan kautta. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista (3,1 % väestöstä). Äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia asui maassa henkilöä (4,2 % väestöstä). Muualla kuin Suomessa syntyneitä oli (4,6 %). Pirkanmaalla vastaavat maahanmuuttajuutta kuvaavat osuudet ovat - ulkomaan kansalaisia (2,3 % väestöstä) - äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia (3,2 %) ja - muualla kuin Suomessa syntyneitä (3,6 %). Kaikkien näiden väestöryhmien osuus on Pirkanmaalla keskimääräistä pienempi. Maakunnan ulkomaalaisväestö on keskittynyt Tampereelle. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Tampereella on viidenneksi eniten ulkomaan kansalaisia niin määrällisesti kuin suhteellisesti mitattuna. Tampereella asui ulkomaan kansalaista vuoden 2010 lopussa (3,7 % väestöstä). Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ulkomaalaisväestöä asuu yhteensä lähes kymmenkertaisesti, (6,6 7,6 % kuntien väestä). Turussa ulkomaan kansalaisia asuu (5,0 %). Maahanmuuttajien osuus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen väestönlisäyksestä on ollut huomattavasti suurempi kuin Pirkanmaalla (kuvio 9). Maahanmuuttajien määrä alkoi Suomessa hitaasti kasvaa 1980-luvulla. Tällöin Suomeen saapui erityisesti Ruotsista tulevia paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään luvun alussa inke-

17 PIRKANMAAN VÄESTÖ Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Kainuu Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestön muuttoliike Nettosiirtolaisuus Kuvio 9. Kuntien välinen nettomuutto sekä nettomaahanmuutto vuonna 2010 riläisille annettiin paluumuuttajan asema, mikä vaikutti merkittävästi ulkomaalaisväestön kasvuun. Samoihin aikoihin kiristynyt tilanne Somaliassa ja Jugoslaviassa toi turvapaikanhakijoita Suomeen. EU:n alkuvaiheen sopeutumissäännöksien lakkauttaminen vuonna 2006 madalsi kansainvälisen muuton esteitä ja näkyy tilastoissa pienenä kohoumana 2000-luvulla. (Tilastokeskus: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2009.) Pirkanmaalla asuvan maahanmuuttajaväestön kansalaisuus on yleisimmin Viro (1 565), Venäjä (1 463), Irak (515), Afganistan (496), Kiina (490), Ruotsi (453) ja Intia (447). Suurimmat vieraat kansalaisuusryhmät Suomessa ovat Viro (29 100), Venäjä (28 400), Ruotsi (8 500), Somalia (6 600) ja Kiina (5 600) (Tilastokeskus, väestörakenne ). Joka toinen vierasmaalaisista kuuluu kansalaisuudeltaan näihin. Viron kansalaisten osuus ohitti Venäjän kansalaisten osuuden viime vuonna. Ulkomaan kansalaisista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2010 työikäisiä eli vuotiaita oli heistä 82 prosenttia. Vastaava osuus Suomen kansalaisista oli 66 prosenttia. Maahanmuuttajien muodostama ikäpyramidi on kansantaloudellisesti edullisemmin rakentunut kuin kantaväestön: työikäistä väkeä on runsaasti, vanhusväestöä hyvin vähän, ja lapsia jokseenkin yhtä iso osa kuin Suomen kansalaisista. Erityisesti vuotiaita on suhteellisesti paljon. Ulkomaan kansalaisista 50,4 prosenttia kuului työvoimaan vuoden 2009 lopussa. Kantaväestön työvoimaosuus on tätä vähäisempi, 48,3 prosenttia. Taantumavuonna 2009 Suomen kansalaisista työttömänä oli keskimäärin 11,2 prosenttia työvoimasta. Ulkomaalaisten työttömyys kasvoi tällöin 23,8 prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista ulkomaan kansalaista työskenteli itsenäisenä yrittäjänä (7,1 %; suomalaisista 9,2 %). (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2009.) 2.4. VÄESTÖ KESKITTYY, ASUNTOKUN- TIEN KOKO PIENENTYY Väestön sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen ja asumistottumukset vaikuttavat olennaisesti muun muassa julkiseen ja yksityiseen palvelutarjontaan sekä joukkoliikenteen järjestämiseen. Pirkanmaalta löytyy niin asutukseltaan tiheitä kaupunkeja kuin harvaan asuttuja maaseutumaisia alueita. Pirkanmaa on maan neljänneksi tiheimmin asuttu maakunta. Jokaista Pirkanmaan maapintaalan neliökilometriä kohti on keskimäärin 39 asukasta ( ). Viisi vuotta sitten väestöntiheys oli 37 asukasta neliökilometriä kohti. Tiheimmin asutulla Uudellamaalla väestöntiheys on 169. Myös Varsinais-Suomessa (44) ja Päijät-Hämeessä (40) asukastiheys on hieman Pirkanmaata suurempi. Suomen keskimääräinen väestöntiheys on 18 asukasta/neliökilometri ja väestöstä noin 80 prosenttia asuu kahden prosenttiyksikön muodostamalla pinta-alalla maasta. Myös Pirkanmaalla alueellinen keskittyminen on hyvin selvää. Kuntien asukastiheys vaihtelee Tampereen 406 asukkaasta Ruoveden, Virtain ja Kihniön kuuteen asukkaaseen neliökilometriä kohden. Tampereen seutukunnassa asuu keskimäärin 74 ja Etelä-Pirkanmaalla 42 asukasta/km2. Lounais-Pirkanmaan asukastiheys on 17, Ylä-Pirkanmaan 10 ja Luoteis-Pirkanmaan 9 asukasta neliökilometriä kohti. Pirkanmaan asukasta jakaantuvat asuntokuntaan. Asuntokuntien koko on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä, kun yhden henkilön taloudet ovat yleistyneet. Vuonna 1990 yhden henkilön asuntokuntia oli Pirkanmaalla 33 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Kolmen ja sitä useamman henkilön muodostamat kotitaloudet ovat puolestaan vähentyneet samassa suhteessa. Kahden henkilön talouksien määrä on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla viime vuosikymmeninä. 17

18 Tampereella lähes puolet talouksista on yhden henkilön muodostamia. Myös Mänttä-Vilppulassa, Punkalaitumella ja Virroilla yhden henkilön asuntokuntia on maakunnan keskimäärää enemmän. Tampereen sinkkutalouksista huomattavan suuri osa on alle 30-vuotiaiden ja naimattomien henkilöiden muodostamia, kun muissa mainituissa kunnissa ne ovat useimmiten yli 60-vuotiaiden henkilöiden kotitalouksia. Vähiten yhden henkilön asuntokuntia on Vesilahdessa, Ylöjärvellä, Lempäälässä ja Pirkkalassa (27 29 %). Ne ovat viime vuosina keränneet paljon muuttovoittoa lapsiperheistä. Seutukunnittain tarkasteltuna yhden henkilön asuntokuntia on Ylä-Pirkanmaalla 43 prosenttia, Tampereen seutukunnassa 42 prosenttia, Lounais- Pirkanmaalla 40 prosenttia ja Etelä- ja Luoteis-Pirkanmaalla 39 prosenttia. Keskimäärin 41 prosenttia suomalaisten asuntokunnista on yhden henkilön muodostamia. Erillinen pientaloasuminen on Pirkanmaalla yleisintä Vesilahdessa (84 % vakituisista asunnoista) sekä Kihniössä, Punkalaitumella, Pälkäneellä ja Juupajoella (70 77 %). Alhaisin omakotitaloasumisen osuus on Tampereella (15 %). Kaiken kaikkiaan 37 prosenttia Pirkanmaan asunnoista on erillisiä pientaloja. Tampereen urbaani asumismuoto alentaa maakunnan keskiarvoa, sillä Tampereen ulkopuolella keskimäärin 56 prosenttia talouksista asuu erillisessä pientalossa. Seutukunnittain 18 Kartta 1. Pirkanmaan väestö vuonna 2010

19 PIRKANMAAN VÄESTÖ omakotitaloasuntoja on suhteellisesti eniten Luoteis-Pirkanmaalla (65 %) ja vähiten Tampereen seutukunnassa (30 %) luvulla omakotiasuminen on suhteellisesti yleistynyt erityisesti Vesilahdessa, missä uusia, vuosina rakentuneita omakotitaloja on peräti yli viidennes kaikista vakituisista asunnoista. Myös Ylöjärvellä, Lempäälässä, Kangasalla ja Pirkkalassa uusia erillispientaloja on yli kymmenys asuntokannasta. Rivi- tai ketjutalossa sijaitsevien asuntojen osuus on Pirkanmaalla 14 prosenttia. Yleisintä rivitaloasuminen on Ylöjärvellä (23 %), Pirkkalassa (22 %) ja Kihniössä (19 %). Kerrostaloasuminen puolestaan on selvästi yleisintä Tampereella, jossa 72 prosenttia kaikista vakituisesti asutuista asunnoista sijaitsee kerrostalossa. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat Valkeakoskella (45 %) ja Nokialla (38 %). Kerrostaloasuminen liittyy läheisesti yhteiskunnan teollistumis- ja kaupungistumiskehitykseen, jonka seurauksena teollisuuskaupunkien asuntokanta muuttui kerrostalovaltaiseksi ja 1970-luvulla. Tampereen seudun vahvan väestönkasvun seurauksena rivi- ja kerrostaloasuntojen tuotanto on jälleen 2000-luvulla selvästi lisääntynyt. Kartta 2. Väestön lukumääräinen muutos vuosina

20 3. TULOT JA KULUTTAMINEN 3.1. ASUNTOKUNTIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT Vuoden 2009 tulonjakotilaston mukaan pirkanmaalaisilla kotitalouksilla oli keskimäärin käytettävissään euroa rahatuloa toissa vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet Pirkanmaalla vuoteen 1995 verrattuna 36 prosentilla, vuoteen 2000 verrattuna 19 prosentilla ja vuoteen 2005 verrattuna kuudella prosentilla. Kotitalouksien tulot kasvoivat erityisen paljon vuosina Vuosina 2008 ja 2009 kasvu tasaantui, Pirkanmaalla hitusen muuta maata selvemmin heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi. (Kuvio 10.) Käytettävissä olevat tulot olivat koko maassa keskimäärin euroa kotitaloutta kohti vuonna Eniten tuloja oli käytössään ahvenanmaalaisilla kotitalouksilla ( /asuntokunta). Myös Uudenmaan ( ) ja Itä-Uudenmaan ( ) asuntokuntien tulot olivat selvästi muita maakuntia korkeammat. Pirkanmaa sijoittui maakuntien välisessä vertailussa keskivaiheille. Sijoitus on hieman laskenut verrattuna vuosien 2000 ja 2008 tulonjakotilastoihin, mutta kohonnut selvästi vuoden 1995 asemasta. Vuonna 1995 Pirkanmaa sijoittui vielä kuudenneksi alhaisimmalle sijalle maakuntavertailussa. Tilastot on ilmoitettu vuoden 2010 aluejaolla ja vuoden 2009 rahan arvolla. Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tuloja on käytettävissä Tampereen seutukunnan kotitalouksilla (v. 2009: /asuntokunta). Seuraavaksi eniten tuloja saivat kaakkoispirkanmaalaiset ( ) ja eteläpirkanmaalaiset ( ) kotitaloudet. Kaikissa seutukunnissa asuntokuntien keskimääräiset tulot ylittivät euroa vuonna Paras tulokehitys on 2000-luvulla ollut Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla (kasvua 20 %) sekä Lounais-Pirkanmaalla ja Tampereen seutukunnassa (19 %). Luoteis-Pirkanmaalla asuntokuntien käytössä olevat tulot ovat kasvaneet 16 prosenttia ja Ylä-Pirkanmaalla 15 prosenttia vuosina Koko maan kehitysvauhti on ollut 17 prosenttia. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja menoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja lapset painon 0,3 (0 13-vuotiaat) (Tilastokeskus). Näin tarkastellen pirkanmaalaisilla oli käytössä tuloja vuonna 2009 keskimäärin euroa kulutusyksikköä kohden. Koko maan keskiarvo asettui euroon/ kulutusyksikkö. Parhaiten vertailussa menestyvät ahvenanmaalaiset ( /kulutusyksikkö). Painoarvoltaan suurimmalla Uudellamaalla tulotaso on muuta maata parempi ( ). Pirkanmaalaisia enemmän tuloja oli käytössä myös Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen asukkailla Kulutusyksikköä kohden, koko maa Asuntokuntaa kohden, koko maa Kulutusyksikköä kohden, Pirkanmaa Asuntokuntaa kohden, Pirkanmaa 20 Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto Kuvio 10. Asuntokuntien ja kulutusyksikköjen käytettävissä olevat tulot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei elpymisen merkkejä Työttömyystilanne

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.10.2014 Syyskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot