Pirkanmaan aluetalouskatsaus Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011. Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät"

Transkriptio

1 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät

2 2

3 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 Talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymät Pirkanmaan liitto Julkaisu D 96 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja D, julkaisu nro 96 ISBN ISSN Pohjakartat julkaisulupa nro 103/MML/11 Taitto Maija Lumijärvi Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4

5 LUKIJALLE Pirkanmaan aluetalouskatsauksessa 2011 kartoitetaan Pirkanmaan talouden, tuotannon, elinkeinojen ja väestöllisten tekijöiden kehitystä 2000-luvulla. Muutoksien paikantaminen ja analysointi ovat olennainen osa aluekehitystyötä. Ainoastaan ymmärtämällä mennyttä voidaan perustellen arvioida tulevaa. Paljon on tapahtunut sitten edellisen aluetalouskatsauksen Olemme kokeneet taantuman, jonka ensimerkit alkoivat näkyä vuoden 2008 loppupuoliskolla. Pahimmat kuopat koettiin vuoden 2009 aikana. Suomi elää viennistä ja Pirkanmaa vielä keskimääräistäkin enemmän, joten kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset olivat syvät. Vuosien 2010 ja 2011 osalta on kirjattu jälleen kasvulukuja monilla talouden saroilla. Taantumasta huolimatta Pirkanmaa on kehittynyt 2000-luvulla hyvin myönteisesti monella mittarilla mitattuna. Katsaus alkaa silmäyksellä julkisen talouden kehitykseen. Kuntatalous muodostaa merkittävän osan aluetaloutta. Pirkanmaan kunnat ovat verrattain terveellä pohjalla, joskin tulevaisuuden haasteet ovat hyvin näkyvillä myös maakunnassamme. Pirkanmaalla valtion tulot ja menot ovat parhaiten tasapainossa kaikista maakunnista. Alueen taloudellinen toiminta perustuu aina yksilöjensä toimintaan. Ilman asukkaita ei olisi palveluja, yrityksiä eikä työpaikkoja. Pitkän nousukauden ansiosta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet ja kulutusmenot ovat lisääntyneet. Asuntoja on rakennettu, ja väestön keskittyminen on jatkunut. Väestörakenne muuttuu eritoten ikääntymisen myötä. Vuodesta 2003 jatkunut työttömyyden väheneminen katkesi taantumaan. Pahimmillaan työttömänä oli yli pirkanmaalaista joulukuussa Syyskuun 2011 lopussa määrä oli vähentynyt työttömään. Suuret ikäluokat ovat suurelta osin jo poistuneet tai paraikaa poistumassa työmarkkinoilta, mikä vaikuttaa työvoiman ja ammattitaitojen kysyntään. Taantuma antoi sysäyksen elinkeinorakenteen muutokselle supistaen teollisuuden osuutta työllistävyydessä. Niin työpaikkojen määrällä kuin tuotannon arvonlisäyksellä mitattuna erilaiset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet suhteellisesti eniten viime aikoina. Taantumasta huolimatta Pirkanmaan työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 8,2 prosenttia ja viennin arvo väheni kolmanneksella maassa. Pirkanmaan taloudellinen hyvinvointi lepää viennin kivijalan päällä. Maakunnan vienti ei vielä ehtinyt palautua vuoden 2010 aikana, vaan vauhti alkoi kiihtyä vasta vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Viennin tuleva kehitys riippuu suurimpien kauppakumppanien kuten Ruotsin ja Saksan kehitysnäkymistä ja tärkeimpien vientituotteiden maailmanlaajuisesta kysynnästä ylipäätään. Pirkanmaalla ollaan innovatiivisia ja uuden kasvun siemeniä löytyy kasvatettaviksi. Muun muassa patenteilla ja uusien yritysten perustamisella mitattuna Pirkanmaalla ollaan varsin uudistuskykyisiä. Väestö on pitkään ja laveasti koulutettua, ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen ohjataan resursseja. Uutta kasvua ja entistä parempaa huomista tavoitellaan muun muassa korkealaatuiseen osaamiseen panostamisella. Pirkanmaan kehitystä suhteutetaan katsauksessa koko maan ja muiden maakuntien kehitykseen. Kuvaa tarkennetaan olennaisilta osin myös seutukunta- ja kuntatasolla. Teemoihin on pyritty lisäämään arvioita tulevaisuuden näkymistä. Arvioissa tukeudutaan valtakunnallisten tutkimuslaitosten ennusteisiin. Tilastojen pääasiallinen lähde on Tilastokeskuksen tietokannat. Pirkanmaan aluetalouskatsauksen 2011 on koonnut Pirkanmaan liitossa Anniina Heinikangas. Lukujen 4 ja 8 kirjoittamisessa ovat olleet mukana Reijo Kahelin ja Marko Koskinen. Väestökartat sivuilla ovat Miina Vainion käsialaa. 5

6 6

7 SISÄLLYS LUKIJALLE 5 1. JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA Kuntien talous osana aluetaloutta Valtion tulot ja menot alueelle PIRKANMAAN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ Pirkanmaan väestönlisäys on kiihtynyt 2000-luvulla Väestöllinen huoltosuhde heikkenee etenkin muuttotappioalueilla Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Väestö keskittyy, asuntokuntien koko pienentyy TULOT JA KULUTTAMINEN Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot Kotitalouksien kulutus TYÖLLISYYDEN KEHITYS PIRKANMAALLA Työttömyyden väheneminen katkesi taantumaan Suuret ikäluokat ovat nyt poistumassa työmarkkinoilta PIRKANMAAN TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE Pirkanmaalle työpaikkaa lisää 2000-luvulla Taantuma antoi sysäyksen elinkeinorakenteen muutokselle Pirkanmaan elinkeinoprofiili ja suurimmat teollisuusalat Työpaikat seutukunnissa PIRKANMAAN TUOTANNON KEHITYS Pitkä nousukausi päättyi tuotannon syvään pudotukseen Maakuntien bruttokansantuotteet 2000-luvulla BTV-indikaattori kertoo tuotannon, työllisyyden ja väestön kehityksestä Arvonlisäyksen muodostuminen toimialoilla Tuotanto ja sen rakenne Pirkanmaan seutukunnissa VIENTI ON PIRKANMAAN KIVIJALKA Vienti supistui kolmanneksen vuonna Viennin kehitys riippuu tärkeimpien kauppakumppanien näkymistä UUDEN KASVUN TUKEMINEN Investoinnit ja uudet yritykset Pirkanmaalla Ulkomaisten investointien vaikutus Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyt menot Kansainvälinen yhteistyö ja laatunimitykset tukevat osaamisen kasvua korkeakouluissa Visio osaamistason nostamisesta ja koulutustarpeista 55 7

8 8

9 JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA 1. JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA 1.1. KUNTIEN TALOUS OSANA ALUETA- LOUTTA Kuntatalous muodostaa merkittävän osan aluetaloutta. Vuonna 2010 paikallishallinnon alaisilla aloilla muodostettiin 14 prosenttia Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä. Osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuosituhannen alusta. Kuntasektori työllistää hieman useamman kuin joka viidennen työllisen työssäkävijän sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Osuus on säilynyt samana koko 2000-luvun ajan. Pirkanmaalla oli kuntatyöntekijää vuoden 2009 työssäkäyntitilastossa. Suurin osa heistä työskentelee sosiaalija terveyspalvelujen ja koulutuksen parissa. Lähes 80 prosenttia kunta-alan työntekijöistä on naisia. (Tilastokeskus.) Kunnat toimivat haastavassa rajapinnassa, jossa palvelujen kysyntään ja tuotantoon vaikuttavat muun muassa väestölliset, sosiaaliset, työllisyydenhoidolliset ja elinkeinoelämän tekijät. Suurin osa kuntien tehtävistä liittyy lakisääteisiin peruspalveluihin, jotka rahoitetaan kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä maksuilla ja myyntituloilla. Kuntien menoista yli 70 prosenttia muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetus- ja kulttuuritoimessa. (Kuntaliitto.) Palvelutarpeiden lisääntyminen näkyy Pirkanmaallakin huomattavana menojen kasvuna. Pirkanmaalla kuntien toimintamenot ovat kasvaneet 64 prosenttia vuosina (koko maassa 60 %). Toimintamenojen kehityksen ääripäitä ovat /asukas Verotulot Pirkanmaa 2004 Valtionosuudet Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus Verotulot Koko maa 2010 Valtionosuudet Koko maa Kuvio 1. Verotulot ja valtionosuudet Pirkanmaalla ja koko maassa, /asukas olleet Pirkanmaalla vuodet 2008 ja Vuonna 2008 toiminnan kulut kasvoivat lähes kymmenyksen puolestaan oli ainoa vuosi 2000-luvulla, kun toimintakulut vähenivät edellisvuodesta. Tällöin kuluja supistettiin ennen kaikkea kiristämällä vyötä aineellisten tarvikkeiden hankinnassa (-40 %). Koko maan tasolla toimintakulut kasvoivat niin vuosina 2009 kuin (Tilastokeskus.) Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien toimintamenoista suurin osa, 45 prosenttia, syntyi henkilöstön palkkamenoista sivukuluineen. Palvelujen ostot muodostivat hieman sitä pienemmän osan, 40 prosenttia. Yksityistäminen ja ulkoistaminen ovat edenneet kunnissa, sillä vuosituhannen alussa palkkamenot muodostivat menoista selvästi suuremman osuuden (50 %) kuin palvelujen ostot (30 %). Viime vuonna henkilöstökuluja leikattiin runsaalla kahdella prosentilla Pirkanmaan kunnissa. Koko maassa vastaavat menot kasvoivat (0,7 %). Pirkanmaalla henkilöstökulut kasvoivat keskimääräistä vähemmän myös vuonna Kasvaneiden menojen kattamiseksi kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan. Tuloveroprosentit ovat kasvaneet vuosituhannen alusta maassa keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaan kunnissa peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Vielä vuosituhannen alussa pirkanmaalaiset maksoivat tuloistaan veroja keskimääräistä vähemmän. Tilanne muuttui vuonna Verovuonna 2010 Pirkanmaan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,41 ja koko maan 18,98. (Kuntaliitto.) Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus 2002 Kuvio 2. Lainakanta, /asukas Koko maa

10 10 Vuonna 2010 Pirkanmaan kunnat nostivat kunnallisveroprosentteja keskimäärin 0,72 prosenttiyksikköä. Nosto oli lähes kaksinkertainen maan keskitasoon verrattuna. Tästä syystä maakunnan tuloverokertymien kehityksen olisi voinut odottaa olevan selvästi nousujohteisempaa kuin muualla maassa, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Kuntalaisten maksamat tuloverot lisääntyivät sekä Pirkanmaalla että koko maassa noin kaksi prosenttiyksikköä vuonna Tuloverojen määrä kasvoi ainoastaan Tampereen seutukunnassa (3,4 %), muissa Pirkanmaan seutukunnissa ne vähenivät (0,1-5,5 %). Yhteisöverotulojen suhteen 2000-luvun paras vuosi on ollut Vuonna 2009 suhdanteista riippuvaiset yhteisöverotulot vähenivät hyvin selvästi, noin viidenneksellä, sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Muut kuntien verotulolajit kuitenkin kehittyivät myönteisesti, joten kaikkiaan verotulot säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien yhteisöverotulot palautuivat lähes taantumaa edeltäneelle tasolle johtuen talouden toipumisen alkamisesta ja kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisestä korotuksesta. Pirkkala Tampere Lempäälä Nokia Kangasala Ylöjärvi Valkeakoski Mänttä-Vilppula Akaa Hämeenkyrö Parkano Ikaalinen Vesilahti Sastamala Pälkäne Juupajoki Orivesi Urjala Virrat Ruovesi Kihniö Punkalaidun Verotulot Lähde: Tilastokeskus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valtionosuudet Kuvio 3. Verorahoituksen rakenne (%) Pirkanmaan kunnissa 2010 Asukaslukuun suhteutetusti Pirkanmaan kuntien verotulot yhteensä ovat kasvaneet vuosituhannen alun eurosta euroon/asukas (45 %). Valtakunnallinen kasvu on ollut tätä vähäisempää (37 %). Vastavuoroisesti kuntien saamat valtionosuudet ovat kasvaneet Pirkanmaalla hieman keskimääräistä matalammin. Vuonna 2010 Pirkanmaan kunnat saivat valtionosuuksia keskimäärin euroa asukasta kohden (vuodesta 2000 kasvua 102 %; koko maassa 114 %). Valtionosuusjärjestelmällä tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja ja pyritään takaamaan tasavertainen kunnallisten palvelujen tarjonta koko maahan. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin noin viidesosan kuntien verorahoituksesta. Pirkanmaalla osuus oli 21 prosenttia vuonna 2010, mikä on maakunnista toiseksi vähiten. Osuus vaihtelee maakunnittain Uudenmaan vajaasta kahdeksasta prosentista Kainuun 37 prosenttiin. Alueellinen eriarvoistuminen on lisääntynyt viime aikoina valtionosuuksien kohdentumisen perusteella: vuonna 2005 valtionosuuksien merkitys maakunnissa vaihteli 7-33 prosentissa. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä Pirkanmaan kuntien vuosikate oli yhteensä 228,4 miljoonaa euroa. Maakunnan vuosikate kasvoi peräti 38 prosenttia edellisvuodesta (koko maassa 37 %). Seutukunnittain tarkastellen vuosikate koheni eniten Tampereen seutukunnassa (50 %) ja Etelä-Pirkanmaalla (20 %). Myös Lounais-Pirkanmaalla noustiin ylöspäin. Viidessä kunnassa vuosikate heikkeni edellisvuodesta, muissa kasvoi. Asukasmäärään suhteutettu vuosikate oli Pirkanmaalla 468 euroa ja koko maassa 461 euroa/asukas tilinpäätöksissä Kuviosta 4 nähdään, että vuosikatteiden nousut ja laskut ovat tapahtuneet jokseenkin tasaisella syklillä parin viime vuosikymmenen aikana. Asukaskohtainen vuosikate on suhteellisesti romahtanut noin kuuden-seitsemän vuoden välein. Suurta pudotusta on aina edeltänyt voimakas kasvu. Tulevaisuutta tämänkään käyrän avulla ei kuitenkaan voida ennustaa. Vuosikatearvojen nousujen ja laskujen moottorina on toiminut maakunnan keskusseutu ja etenkin painoarvoltaan voimakkaimman Tampereen kaupungin tilinpäätös. Tampereen asukaskohtainen vuosikate heikkeni alle maakunnan keskiarvon sekä vuonna 2003 niin sanotun minitaantuman aikaan että vuonna 2009 kansainvälisen finanssikriisin seurauksena. Keskusseudun vientivetoinen elinkeinorakenne on erityisen altis markkinasuhdanteille, ja se heijastuu väistämättä kuntatalouteenkin.

11 JULKINEN TALOUS PIRKANMAALLA Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Vuosikate, /asukas Koko maa Pirkanmaan kuntien tilikauden yli-/alijäämä on viime vuosina vaihdellut suuresti. Toissavuonna 2009 maakunnan yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä tippui 12,6 miljoonaan euroon (26 /asukas, koko maassa 56 /asukas). Tunnuslukua heikensi ennen kaikkea Tampereen kaupungin alijäämäisyys. Vuonna 2010 Pirkanmaan kuntien yhteenlaskettu ylijäämä kohosi 77,8 miljoonaan euroon, 159 euroon/asukas (koko maassa 343 /as.). Tilikauden ylijäämää nosti niin Pirkanmaalla kuin etenkin koko maan tasolla merkittävän suuruiset myyntivoitot liikelaitostamisista: pääkaupunkiseudulla vesilaitostoiminnoista ja Tampereella tietotekniikkakeskuksesta. Asukaskohtaisesti ylijäämäisimpiä Pirkanmaan kuntia vuonna 2010 olivat Parkano, Pälkäne, Hämeenkyrö ja Kihniö. Alijäämäisten kuntien määrä väheni vuoden 2009 kuudesta kunnasta yhteen alijäämäiseen kuntaan. Ruovedelläkin asukaskohtainen alijäämäisyys onnistuttiin kuitenkin lähes puolittamaan edellisvuodesta. Positiivisen tilikauden tuloksen johdosta kuntien kumulatiivinen ylijäämä jatkoi kasvuaan vuonna 2010 sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Pääkaupunkiseudun vesilaitostoimintojen myyntitapahtuman vuoksi etenkin koko maan kumulatiivinen ylijäämä lisääntyi hyvin selvästi. Pirkanmaalla kertynyt ylijäämä kasvoi euroon/asukas. Maakunnan tilanne on edelleen vahva maan keskiarvoon (1 314 /as.) verrattuna. Pirkanmaan asukaskohtainen lainamäärä on tällä vuosituhannella pysytellyt verrattain matalalla tasolla. Vuonna 2010 lainakanta asukasta kohden oli Pirkanmaalla euroa ja koko maassa euroa. Lainan määrä vaihtelee Pirkanmaalla kunnittain hyvin selvästi. Vähiten on velkaannuttu Virroilla (355 /as.), eniten Vesilahdessa (3 138 / as.). Seutukuntatasolla tarkasteltuna asukaskohtainen lainan määrä vaihtelee Ylä-Pirkanmaan eurosta Etelä-Pirkanmaan euroon. Viime vuonna lainaa pystyttiin vähentämään Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalla. Tampereen seutukunnassa lainakannan kasvu oli suurin, ja jokaista asukasta kohti otettiin 130 euroa lisää velkaa vuoden 2010 aikana. Prosentuaalisesti eniten lainakanta kasvoi viime vuonna Hämeenkyrössä ja Pirkkalassa (24 %). (Tilastokeskus.) Keväällä 2011 toteutetussa Pirkanmaan liiton kuntatalouskyselyssä tiedusteltiin arvioita lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Kuntien taloudesta vastaavat henkilöt nostivat esiin lukuisia haasteita, jotka seuraavassa on karkeasti ryhmitelty kuuden teeman alle. Valtion toimet: Hallituksen linjaukset valtionosuudesta. Julkisen talouden tervehdyttämistoimenpiteiden vaikutukset. Lisääntyvät tehtävänannot ja niiden puutteellinen rahoitus valtiolta. Tulevat kuntarakenteeseen ja palvelulainsäädäntöön liittyvät velvoitteet. Väestölliset tekijät: Ikääntyminen, vanhuspalvelut ja erikoissairaanhoidon menot. Alueen houkuttelevuuden ylläpitäminen. Kasvavissa kunnissa huolettavat investointipaineet ja omarahoituksen löytäminen niihin. Työllisyys, työttömyys ja elinkeinot: Yhteisö- ja tuloverotulojen supistuminen. Yksittäisten merkittävien yritysten poistuminen ja uusien houkutteleminen. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvien sosiaalisten ongelmien ratkominen. Mahdollinen pitkäaikaistyöttömyyden hoidon siirtyminen kuntien vastuulle. Infrastruktuuri: Julkisten rakennusten peruskorjaustarpeet. Vesi- ja jätevesihankkeiden, laajakaistahankkeen ja muiden suurten alueellisten hankkeiden kuntaosuus. Joukkoliikenneyhteyksien heikkeneminen, koulu- ja palvelukuljetuksien lisääntyminen. Tehokkuus ja tuottavuus: Kunnan omien toimintatapojen kehittäminen. Ostopalvelujen kasvun hillitseminen. Alueellinen yhteistyö ja kuntaliitoksiin liittyvät seikat: Kuntien yhdistymisavustuksien päättyminen vuonna Yhteistoiminta-alueiden haasteet. Uusien palvelujen järjestäminen joko kuntien yhteistyönä tai kuntaliitoksena. Kuntaliitoksien aiheuttamat palkkojen harmonisointipaineet. Näiden lisäksi vastauksissa mainittiin muun muassa menneiden ja tulevien kunta-alan palkkaratkaisujen vaikutukset, yleinen korkokehitys ja 11

12 henkilöstön ikääntyminen. Kuntasektorin haasteet ovat kytköksissä kaikkiin muihin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Kuntatalouden tarkastelut on edellä esitetty aluejaon mukaisina. Kuntien talouden tunnuslukuja löytyy yksityiskohtaisemmin Pirkanmaan liiton vuosittaisista kuntatalouskatsauksista VALTION TULOT JA MENOT ALU- EELLE Valtiovallan toimet vaikuttavat maakuntien kehitykseen monella tapaa. Valtio kerää itselleen tuloja taloudellisesti menestyviltä alueilta suhteellisesti enemmän kuin heikommilta alueilta. Vastaavasti valtion menot ovat suuremmat heikommin menestyvillä alueilla. Budjettitalous muodostaa aluekehitystä vakauttavan ja tasapainottavan järjestelmän maassa. Valtion tulot muodostuvat pääosin veroista ja veroluonteisista tuloista. Vuonna 2010 valtion verotulot olivat yhteensä 32,2 miljardia euroa. Verotulot ovat lisääntyneet 5,6 prosenttia vuodesta Korkeimmillaan ne olivat vuosina 2007 ja 2008, kun verotuloja kertyi valtiolle noin 37 miljardin euron verran. (Valtion tilinpäätökset ) Pirkanmaan asukaskohtainen verokertymä on kasvanut hieman hitaammin kuin maassa keskimäärin vuosina Tuloihin ja varallisuuteen perustuvat verotulot ovat kehittyneet keskimääräistä suotuisammin, mutta yritysten liikevaihtoon perustuvat verotuotot maan keskitasoa hitaammin. Valtio sai verotuloja Pirkanmaalta euroa asukasta kohti vuonna 2006, kun maan keskiarvo oli euroa/asukas. (Tilastokeskus.) Valtion menot ovat toimintamenoja, tulonsiirtoja tai muita menoja. Eniten nielaisevat toimintamenot (36 %) ja siirrot kunnille (24 %). Vuonna 2008 valtion menot olivat yhteensä 40,1 miljardia euroa, mikä oli 2,9 miljardia euroa valtion keräämiä verotuloja vähemmän. Valtion menot ovat kasvaneet vuosien 2002 ja 2008 välillä lähes kymmenellä miljardilla eurolla (33 %). Vuonna 2008 valtion menot olivat maassa keskimäärin euroa asukasta kohden. Pirkanmaalle suuntautuneet menot olivat tätä vähäisemmät, euroa/asukas. Pirkanmaalla valtion saamat tulot ja alueelle osoitetut menot ovat kaikista maakunnista parhaiten tasapainossa. Vuoteen 2002 verrattuna Pirkanmaalle osoitetut väkilukuun suhteutetut menot ovat kasvaneet hitusen vähäisemmin kuin maassa keskimäärin. Pirkanmaan osuus valtion menoista on noin 7,5 prosenttia. Vuonna 2008 valtion menotaakka oli pienin pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla (4 100 /as.) ja Itä-Uudellamaalla (4 700 / as.). Suurin menorasite valtiolle tuli Ahvenanmaalta ( /as.) ja Kainuusta (9 200 /as.). Valtion maakunnista saamat verotulot vähennettynä valtion menoilla maakuntiin on esitetty asukaskohtaisina vertailulukuina kuviossa 5. (Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain.) Valtion verotulot 2006, /asukas Valtion menot (pl. investoinnit) 2006, /asukas Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pirkanmaa Koko maa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Itä-Uusimaa 12 Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueelle Kuvio 5. Valtion tulot ja menot maakuntiin vuonna 2006, /asukas

13 PIRKANMAAN VÄESTÖ 2. PIRKANMAAN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ 2.1. PIRKANMAAN VÄESTÖNLISÄYS ON KIIHTYNYT 2000-LUVULLA Vuoden 2010 lopussa Pirkanmaalla asui henkilöä. Pirkanmaalaiset muodostavat 9,1 prosentin osuuden koko maan väestöstä. Maakunnan väkiluku on kasvanut hyvin voimakkaasti 2000-luvulla. Vielä 1980-luvulla Pirkanmaan väestö lisääntyi keskimääräistä hitaammin luvulla kasvuvauhti alkoi kiihtyä, ja 2000-luvulla Pirkanmaa on ollut maan toiseksi voimakkaimmin kasvava alue sekä suhteellisesti että määrämitallisesti. Pirkanmaan väkiluku on lisääntynyt 8,7 prosenttia, lähes henkilöllä, vuosina Eniten kasvaneen Uudenmaan lisäys on ollut 9,9 prosenttia ( henkilöä). Kolmanneksi eniten kasvaneen Pohjois-Pohjanmaan asukaspohja on kasvanut 7,2 prosenttia, henkilöllä. Kasvu perustuu eri alueilla eri tekijöihin. Uudenmaan väestönlisäys perustuu ennen kaikkea syntyneiden enemmyyteen ja muuttoliikkeen osalta maahanmuuttajien lisäykseen. Pohjois-Pohjanmaan väestönlisäyksestä puolestaan suurin osa on peräisin syntyneiden enemmyydestä. Pirkanmaalla suurin väestönkasvuun vaikuttanut tekijä on maassamuutto. Taulukko 1. Väestönlisäys (%) Pirkanmaalla ja koko maassa viime vuosikymmeninä Väestönlisäys, % Pirkanmaa 4,0 5,4 8,7 Koko maa 4,4 3,7 3,7 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Uusimaa Pirkanmaa Kuvio Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kainuu Lappi Etelä-Savo Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kuvio 6. Väestönkehitys osamuuttujineen maakunnissa

14 TT Trendiennuste 2004 Väestöennuste 2007 Väestöennuste 2009 Toteutunut Lähde: Tilastokeskus, väestön trendiennuste 2004, väestöennusteet 2007 ja 2009 sekä väestörakenne Kuvio 7. Ennusteita Pirkanmaan väestönkehityksestä 14 Yleisesti ottaen maassamuuton vaikutus väestönkasvuun on 2000-luvulla pienentynyt Suomessa, kun otollisessa muuttoiässä olevien henkilöiden ikäluokat ovat hivenen supistuneet. Pirkanmaa on kuitenkin vetänyt puoleensa runsaasti kotimaan muuttajia. Perusteita tälle voidaan etsiä niin elinkeinorakenteen ja yrityselämän vahvasta kasvusta kuin alueen imagollisesta vetovoimasta. Pirkanmaan väestöennustetta on toistuvasti korjattu ylöspäin väestönkasvun kiihdyttyä odotettua enemmän. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku on ylittämässä puolen miljoonan asukkaan rajapyykin vuonna Vuonna 2020 asukkaita ennustetaan olevan jo , vuonna 2030 noin ja vuonna 2040 peräti Pirkanmaan väestönosuuden maasta odotetaan kasvavan 9,8 prosenttiin nykyisestä 9,1 prosentista tänä aikana. Maakunnan väestönkasvu on suuntautunut eritoten Tampereen seutukuntaan, ja keskittymisen odotetaan jatkuvan edelleen. Ilmiö liittyy yleiseen kaupungistumiskehitykseen. Maan kymmenen eniten väestönlisäystä kerännyttä seutukuntaa ovat kaikki omien maakuntiensa keskusseutuja. Tampereen seutukunta on kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti toiseksi eniten kaikista Manner-Suomen seutukunnista vuosina Asukasluku on lisääntynyt henkilöllä (13,0 %). Helsingin seutukunta on kasvanut määrällisesti tätä enemmän ( henkilöä, 10,4 %), ja Oulun seutukunnassa suhteellinen lisäys on ollut suurempi (17,8 %, henkilöä). Myös Etelä-Pirkanmaalla väestö on kasvanut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Seutukunnan asukasluku on lisääntynyt hieman yli tuhannella asukkaalla (2,5 %). Muissa seutukunnissa väkiluku on supistunut. Lounais-Pirkanmaalla on pakitettu 2,8 prosenttia (800 henkilöä), Luoteis- Pirkanmaalla 7,5 prosenttia (1 350 hlöä) ja Ylä-Pirkanmaalla 10,2 prosenttia (lähes henkilöä). Väestöennuste ennakoi maakunnan pohjoisimmille kunnille edelleen heikkeneviä näkymiä. Väestöennusteen mukaan Luoteis-Pirkanmaan väkiluku jatkaa vähenemistään vuosina noin 600 henkilöllä (3,6 %) ja Ylä-Pirkanmaalla henkilöllä (4,5 %). Muiden seutukuntien näkymät ovat etumerkiltään positiiviset. Tampereen seutukunnan ennustetaan edelleen jatkavan hyvin vahvaa kasvua. Vuoden 2020 asukasluvuksi ennustetaan , mikä on henkilöä nykyistä enemmän (11,3 %). Etelä-Pirkanmaan odotetaan kasvavan asukkaalla (4,4 %) ja Lounais-Pirkanmaan suunnilleen säilyttävän nykyisen asukasmääränsä (+60 henkilöä, kasvua 0,2 %). Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden viimeisimpään kehitykseen alueella. (Tilastokeskus, väestöennuste 2009.)

15 PIRKANMAAN VÄESTÖ 2.2. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE HEIKKENEE ETENKIN MUUTTOTAPPIO- ALUEILLA Pirkanmaan ikärakenne on tällä hetkellä samansuuntainen kuin maassa keskimäärin. Kaksi kolmasosaa pirkanmaalaisista on työikäisiä, alle 15-vuotiasta lapsiväestöä on hieman yli 16 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 17,5 prosenttia. Vuosituhannen alussa Pirkanmaalla oli ikääntyneitä hieman keskimääräistä enemmän, mutta nuorten aikuisten muuttoliike alueelle on parantanut väestöllistä huoltosuhdetta maakunnassa. Pirkanmaan huoltosuhde oli vuoden 2010 lopussa 51, eli jokaista sataa työikäistä kohti oli 51 lasta tai ikääntynyttä. Koko maan huoltosuhde on 52. Huoltosuhde vaihtelee Pirkanmaalla Tampereen seutukunnan arvosta 48 Lounais-Pirkanmaan ja Ylä-Pirkanmaan arvoihin 64 ja 65. Vähentyneen väkiluvun alueilla myös väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt ja heikkenee edelleen. Poissuuntautuva muuttoliike on tapahtunut enimmäkseen työikäisen väestön toimesta. Vuonna 2020 väestöllisen huoltosuhteen ennakoidaan olevan Pirkanmaalla 64 ja vaihtelevan seuduittain Tampereen seutukunnan 60:stä Ylä- Pirkanmaan 89:än. Huoltosuhteen heikkeneminen on kiihtymässä juuri nyt, kun suurimmat sotien jälkeen syntyneet ikäluokat ovat saavuttamassa raja-arvona käytetyn 65 ikävuoden. Vuoteen 2020 työikäisen väestön osuuden ennustetaan laskevan Pirkanmaalla 61 prosenttiin ja koko maassa hieman tätä matalammalle, 60,5 prosenttiin. 65-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus kasvaa Pirkanmaalla 21,9 prosenttiin ja maassa 22,9 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös lapsiväestön osuuden ennustetaan hieman kasvavan. Syntyvyys on ollut nousussa jo kahdeksana perättäisenä vuonna Suomessa. 1 Pirkanmaalla lapsiväestön osuuden ennakoidaan olevan 17,0 prosenttia ja koko maassa 16,6 prosenttia vuonna Taulukko 2. Väestön ikärakenne ja väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000, 2010 ja 2020 ennuste Väestö iän mukaan, hlöä Väestö iän mukaan, % Väestöllinen huoltosuhde Vuonna 2000 Etelä-Pirkanmaa ,6 65,3 18,1 53 Lounais-Pirkanmaa ,4 62,1 20,5 61 Luoteis-Pirkanmaa ,6 64,2 19,2 56 Tampereen sk ,6 68,0 14,4 47 Ylä-Pirkanmaa ,5 63,4 21,1 58 PIRKANMAA ,3 66,9 15,8 49 MANNER-SUOMI ,9 66,8 15,3 50 Vuonna 2010 Etelä-Pirkanmaa ,0 63,1 19,9 59 Lounais-Pirkanmaa ,9 61,1 22,9 64 Luoteis-Pirkanmaa ,1 62,2 23,6 61 Tampereen sk ,6 67,5 15,9 48 Ylä-Pirkanmaa ,7 60,7 25,7 65 PIRKANMAA ,3 66,2 17,5 51 MANNER-SUOMI ,4 65,8 17,8 52 Vuonna 2020 Etelä-Pirkanmaa ,4 57,4 25,2 74 Lounais-Pirkanmaa ,7 55,1 29,2 81 Luoteis-Pirkanmaa ,2 53,5 32,3 87 Tampereen sk ,3 62,7 20,0 60 Ylä-Pirkanmaa ,1 52,8 34,1 89 PIRKANMAA ,0 61,1 21,9 64 MANNER-SUOMI ,6 60,5 22,9 65 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne sekä väestöennuste Tilastokeskus, verkkojulkaisu : Syntyvyys on yhä nousussa 15

16 Naiset 2020 Miehet 2010 Naiset 2010 Miehet Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne sekä väestöennuste 2009 Kuvio 8. Väestöpyramidi: pirkanmaalaisten ikärakenne vuosina 2010 ja MAAHANMUUTTAJAT PIRKAN- MAALLA Suomeen ulkomailta muuttanutta väestöä voidaan rajata kansalaisuuden, äidinkielen tai syntymämaan kautta. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista (3,1 % väestöstä). Äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia asui maassa henkilöä (4,2 % väestöstä). Muualla kuin Suomessa syntyneitä oli (4,6 %). Pirkanmaalla vastaavat maahanmuuttajuutta kuvaavat osuudet ovat - ulkomaan kansalaisia (2,3 % väestöstä) - äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia (3,2 %) ja - muualla kuin Suomessa syntyneitä (3,6 %). Kaikkien näiden väestöryhmien osuus on Pirkanmaalla keskimääräistä pienempi. Maakunnan ulkomaalaisväestö on keskittynyt Tampereelle. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Tampereella on viidenneksi eniten ulkomaan kansalaisia niin määrällisesti kuin suhteellisesti mitattuna. Tampereella asui ulkomaan kansalaista vuoden 2010 lopussa (3,7 % väestöstä). Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ulkomaalaisväestöä asuu yhteensä lähes kymmenkertaisesti, (6,6 7,6 % kuntien väestä). Turussa ulkomaan kansalaisia asuu (5,0 %). Maahanmuuttajien osuus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen väestönlisäyksestä on ollut huomattavasti suurempi kuin Pirkanmaalla (kuvio 9). Maahanmuuttajien määrä alkoi Suomessa hitaasti kasvaa 1980-luvulla. Tällöin Suomeen saapui erityisesti Ruotsista tulevia paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään luvun alussa inke-

17 PIRKANMAAN VÄESTÖ Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Kainuu Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestön muuttoliike Nettosiirtolaisuus Kuvio 9. Kuntien välinen nettomuutto sekä nettomaahanmuutto vuonna 2010 riläisille annettiin paluumuuttajan asema, mikä vaikutti merkittävästi ulkomaalaisväestön kasvuun. Samoihin aikoihin kiristynyt tilanne Somaliassa ja Jugoslaviassa toi turvapaikanhakijoita Suomeen. EU:n alkuvaiheen sopeutumissäännöksien lakkauttaminen vuonna 2006 madalsi kansainvälisen muuton esteitä ja näkyy tilastoissa pienenä kohoumana 2000-luvulla. (Tilastokeskus: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2009.) Pirkanmaalla asuvan maahanmuuttajaväestön kansalaisuus on yleisimmin Viro (1 565), Venäjä (1 463), Irak (515), Afganistan (496), Kiina (490), Ruotsi (453) ja Intia (447). Suurimmat vieraat kansalaisuusryhmät Suomessa ovat Viro (29 100), Venäjä (28 400), Ruotsi (8 500), Somalia (6 600) ja Kiina (5 600) (Tilastokeskus, väestörakenne ). Joka toinen vierasmaalaisista kuuluu kansalaisuudeltaan näihin. Viron kansalaisten osuus ohitti Venäjän kansalaisten osuuden viime vuonna. Ulkomaan kansalaisista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2010 työikäisiä eli vuotiaita oli heistä 82 prosenttia. Vastaava osuus Suomen kansalaisista oli 66 prosenttia. Maahanmuuttajien muodostama ikäpyramidi on kansantaloudellisesti edullisemmin rakentunut kuin kantaväestön: työikäistä väkeä on runsaasti, vanhusväestöä hyvin vähän, ja lapsia jokseenkin yhtä iso osa kuin Suomen kansalaisista. Erityisesti vuotiaita on suhteellisesti paljon. Ulkomaan kansalaisista 50,4 prosenttia kuului työvoimaan vuoden 2009 lopussa. Kantaväestön työvoimaosuus on tätä vähäisempi, 48,3 prosenttia. Taantumavuonna 2009 Suomen kansalaisista työttömänä oli keskimäärin 11,2 prosenttia työvoimasta. Ulkomaalaisten työttömyys kasvoi tällöin 23,8 prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista ulkomaan kansalaista työskenteli itsenäisenä yrittäjänä (7,1 %; suomalaisista 9,2 %). (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2009.) 2.4. VÄESTÖ KESKITTYY, ASUNTOKUN- TIEN KOKO PIENENTYY Väestön sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen ja asumistottumukset vaikuttavat olennaisesti muun muassa julkiseen ja yksityiseen palvelutarjontaan sekä joukkoliikenteen järjestämiseen. Pirkanmaalta löytyy niin asutukseltaan tiheitä kaupunkeja kuin harvaan asuttuja maaseutumaisia alueita. Pirkanmaa on maan neljänneksi tiheimmin asuttu maakunta. Jokaista Pirkanmaan maapintaalan neliökilometriä kohti on keskimäärin 39 asukasta ( ). Viisi vuotta sitten väestöntiheys oli 37 asukasta neliökilometriä kohti. Tiheimmin asutulla Uudellamaalla väestöntiheys on 169. Myös Varsinais-Suomessa (44) ja Päijät-Hämeessä (40) asukastiheys on hieman Pirkanmaata suurempi. Suomen keskimääräinen väestöntiheys on 18 asukasta/neliökilometri ja väestöstä noin 80 prosenttia asuu kahden prosenttiyksikön muodostamalla pinta-alalla maasta. Myös Pirkanmaalla alueellinen keskittyminen on hyvin selvää. Kuntien asukastiheys vaihtelee Tampereen 406 asukkaasta Ruoveden, Virtain ja Kihniön kuuteen asukkaaseen neliökilometriä kohden. Tampereen seutukunnassa asuu keskimäärin 74 ja Etelä-Pirkanmaalla 42 asukasta/km2. Lounais-Pirkanmaan asukastiheys on 17, Ylä-Pirkanmaan 10 ja Luoteis-Pirkanmaan 9 asukasta neliökilometriä kohti. Pirkanmaan asukasta jakaantuvat asuntokuntaan. Asuntokuntien koko on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä, kun yhden henkilön taloudet ovat yleistyneet. Vuonna 1990 yhden henkilön asuntokuntia oli Pirkanmaalla 33 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Kolmen ja sitä useamman henkilön muodostamat kotitaloudet ovat puolestaan vähentyneet samassa suhteessa. Kahden henkilön talouksien määrä on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla viime vuosikymmeninä. 17

18 Tampereella lähes puolet talouksista on yhden henkilön muodostamia. Myös Mänttä-Vilppulassa, Punkalaitumella ja Virroilla yhden henkilön asuntokuntia on maakunnan keskimäärää enemmän. Tampereen sinkkutalouksista huomattavan suuri osa on alle 30-vuotiaiden ja naimattomien henkilöiden muodostamia, kun muissa mainituissa kunnissa ne ovat useimmiten yli 60-vuotiaiden henkilöiden kotitalouksia. Vähiten yhden henkilön asuntokuntia on Vesilahdessa, Ylöjärvellä, Lempäälässä ja Pirkkalassa (27 29 %). Ne ovat viime vuosina keränneet paljon muuttovoittoa lapsiperheistä. Seutukunnittain tarkasteltuna yhden henkilön asuntokuntia on Ylä-Pirkanmaalla 43 prosenttia, Tampereen seutukunnassa 42 prosenttia, Lounais- Pirkanmaalla 40 prosenttia ja Etelä- ja Luoteis-Pirkanmaalla 39 prosenttia. Keskimäärin 41 prosenttia suomalaisten asuntokunnista on yhden henkilön muodostamia. Erillinen pientaloasuminen on Pirkanmaalla yleisintä Vesilahdessa (84 % vakituisista asunnoista) sekä Kihniössä, Punkalaitumella, Pälkäneellä ja Juupajoella (70 77 %). Alhaisin omakotitaloasumisen osuus on Tampereella (15 %). Kaiken kaikkiaan 37 prosenttia Pirkanmaan asunnoista on erillisiä pientaloja. Tampereen urbaani asumismuoto alentaa maakunnan keskiarvoa, sillä Tampereen ulkopuolella keskimäärin 56 prosenttia talouksista asuu erillisessä pientalossa. Seutukunnittain 18 Kartta 1. Pirkanmaan väestö vuonna 2010

19 PIRKANMAAN VÄESTÖ omakotitaloasuntoja on suhteellisesti eniten Luoteis-Pirkanmaalla (65 %) ja vähiten Tampereen seutukunnassa (30 %) luvulla omakotiasuminen on suhteellisesti yleistynyt erityisesti Vesilahdessa, missä uusia, vuosina rakentuneita omakotitaloja on peräti yli viidennes kaikista vakituisista asunnoista. Myös Ylöjärvellä, Lempäälässä, Kangasalla ja Pirkkalassa uusia erillispientaloja on yli kymmenys asuntokannasta. Rivi- tai ketjutalossa sijaitsevien asuntojen osuus on Pirkanmaalla 14 prosenttia. Yleisintä rivitaloasuminen on Ylöjärvellä (23 %), Pirkkalassa (22 %) ja Kihniössä (19 %). Kerrostaloasuminen puolestaan on selvästi yleisintä Tampereella, jossa 72 prosenttia kaikista vakituisesti asutuista asunnoista sijaitsee kerrostalossa. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat Valkeakoskella (45 %) ja Nokialla (38 %). Kerrostaloasuminen liittyy läheisesti yhteiskunnan teollistumis- ja kaupungistumiskehitykseen, jonka seurauksena teollisuuskaupunkien asuntokanta muuttui kerrostalovaltaiseksi ja 1970-luvulla. Tampereen seudun vahvan väestönkasvun seurauksena rivi- ja kerrostaloasuntojen tuotanto on jälleen 2000-luvulla selvästi lisääntynyt. Kartta 2. Väestön lukumääräinen muutos vuosina

20 3. TULOT JA KULUTTAMINEN 3.1. ASUNTOKUNTIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT Vuoden 2009 tulonjakotilaston mukaan pirkanmaalaisilla kotitalouksilla oli keskimäärin käytettävissään euroa rahatuloa toissa vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet Pirkanmaalla vuoteen 1995 verrattuna 36 prosentilla, vuoteen 2000 verrattuna 19 prosentilla ja vuoteen 2005 verrattuna kuudella prosentilla. Kotitalouksien tulot kasvoivat erityisen paljon vuosina Vuosina 2008 ja 2009 kasvu tasaantui, Pirkanmaalla hitusen muuta maata selvemmin heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi. (Kuvio 10.) Käytettävissä olevat tulot olivat koko maassa keskimäärin euroa kotitaloutta kohti vuonna Eniten tuloja oli käytössään ahvenanmaalaisilla kotitalouksilla ( /asuntokunta). Myös Uudenmaan ( ) ja Itä-Uudenmaan ( ) asuntokuntien tulot olivat selvästi muita maakuntia korkeammat. Pirkanmaa sijoittui maakuntien välisessä vertailussa keskivaiheille. Sijoitus on hieman laskenut verrattuna vuosien 2000 ja 2008 tulonjakotilastoihin, mutta kohonnut selvästi vuoden 1995 asemasta. Vuonna 1995 Pirkanmaa sijoittui vielä kuudenneksi alhaisimmalle sijalle maakuntavertailussa. Tilastot on ilmoitettu vuoden 2010 aluejaolla ja vuoden 2009 rahan arvolla. Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tuloja on käytettävissä Tampereen seutukunnan kotitalouksilla (v. 2009: /asuntokunta). Seuraavaksi eniten tuloja saivat kaakkoispirkanmaalaiset ( ) ja eteläpirkanmaalaiset ( ) kotitaloudet. Kaikissa seutukunnissa asuntokuntien keskimääräiset tulot ylittivät euroa vuonna Paras tulokehitys on 2000-luvulla ollut Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla (kasvua 20 %) sekä Lounais-Pirkanmaalla ja Tampereen seutukunnassa (19 %). Luoteis-Pirkanmaalla asuntokuntien käytössä olevat tulot ovat kasvaneet 16 prosenttia ja Ylä-Pirkanmaalla 15 prosenttia vuosina Koko maan kehitysvauhti on ollut 17 prosenttia. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja menoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja lapset painon 0,3 (0 13-vuotiaat) (Tilastokeskus). Näin tarkastellen pirkanmaalaisilla oli käytössä tuloja vuonna 2009 keskimäärin euroa kulutusyksikköä kohden. Koko maan keskiarvo asettui euroon/ kulutusyksikkö. Parhaiten vertailussa menestyvät ahvenanmaalaiset ( /kulutusyksikkö). Painoarvoltaan suurimmalla Uudellamaalla tulotaso on muuta maata parempi ( ). Pirkanmaalaisia enemmän tuloja oli käytössä myös Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen asukkailla Kulutusyksikköä kohden, koko maa Asuntokuntaa kohden, koko maa Kulutusyksikköä kohden, Pirkanmaa Asuntokuntaa kohden, Pirkanmaa 20 Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto Kuvio 10. Asuntokuntien ja kulutusyksikköjen käytettävissä olevat tulot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.7.2015 Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli kesäkuun 2015 lopussa 38233 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat heinäkuu kesäkuu heinäkuu heinäkuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat heinäkuu kesäkuu heinäkuu heinäkuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.8.2016 Heinäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.7.2016) Työttömiä yli 40000 henkilöä Pirkanmaan TE-toimistossa oli heinäkuun 2016 tilastopäivänä 40539

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2017) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2017 lopussa 33956

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat lokakuu syyskuu lokakuu lokakuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat lokakuu syyskuu lokakuu lokakuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.11.2016 Lokakuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.10.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.10.2017 Syyskuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.9.2017) Työttömyyden aleneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun 2017 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat lokakuu syyskuu lokakuu lokakuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat lokakuu syyskuu lokakuu lokakuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.11.2015 Lokakuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.10.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli lokakuun 2015

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat huhtikuu maaliskuu huhtikuu huhtikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat huhtikuu maaliskuu huhtikuu huhtikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.5.2017 Huhtikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.4.2017) Työttömyyden väheneminen kiihtyi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2017 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2015 Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.5.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2015 tilannekatsauspäivänä 34400

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Maaliskuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen kiihtyi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Maaliskuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen kiihtyi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.4.2017 Maaliskuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2017) Työttömyyden väheneminen kiihtyi Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun 2017 viimeisenä

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun 2015 viimeisenä päivänä työtöntä työnhakijaa, joka oli 2160 (6 %) henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun 2015 viimeisenä päivänä työtöntä työnhakijaa, joka oli 2160 (6 %) henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.10.2015 Syyskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2015) Työttömyydessä kuukausitasolla kausiluonteista alenemista Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden kasvuvauhti hidastui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden kasvuvauhti hidastui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.11.2013 Tilannekatsaus 31.10.2013 Työttömyyden kasvuvauhti hidastui Pirkanmaalla oli lokakuun 2013 viimeisenä päivänä 31398 työtöntä työnhakijaa. Vuotta

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei elpymisen merkkejä Työttömyystilanne

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat elokuu heinäkuu elokuu elokuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat elokuu heinäkuu elokuu elokuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.9.2017 Elokuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2017) Työttömyyden aleneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2017 viimeisenä päivänä

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat heinäkuu kesäkuu heinäkuu heinäkuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat heinäkuu kesäkuu heinäkuu heinäkuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.8.2017 Heinäkuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.7.2017) Työttömyyden alenemisvauhti kiihtyi edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli heinäkuun 2017

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.6.2013 Tilannekatsaus 31.5.2013 Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli toukokuun 2013 lopussa 28854 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat kesäkuu toukokuu kesäkuu kesäkuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat kesäkuu toukokuu kesäkuu kesäkuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.7.2017 Kesäkuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2017) Työttömyyden alenemisvauhti kiihtyi edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli kesäkuun 2017 viimeisenä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla yli 30 000 työtöntä työnhakijaa Tammikuun 2013 lopussa Pirkanmaan

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1/2012

Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1/2012 TIEDOTE 21.02.2012 Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1/2012 Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen vähentynyt Tammikuun 2012 lopussa Pirkanmaan TE -toimistoissa oli 25 748 työtöntä työnhakijaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 212 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.4.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 980 Muutos 8 kk -801 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.2.2010 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot