JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ANSIORAKENNE SUKUPUOLITTAIN VUOSINA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ANSIORAKENNE SUKUPUOLITTAIN VUOSINA Selvityksen tekijät tohtorikoulutettava Juho Jokinen ja professori Jaakko Pehkonen yhteistyössä hallintokeskuksen kanssa Lisätietoja Henkilöstöjohtaja Markku Uusitalo , 2011

2 ANSIORAKENNE SUKUPUOLITTAIN Tämä selvitysraportti tarkastelee Jyväskylän yliopiston ansiorakenteen sukupuolieroja vuosina Tarkastelut perustuvat ansiorakenneaineistoon, joka sisältää kokonaisuudessaan ansiohavaintoa yhteensä 5849:stä eri työntekijästä. Tarkasteluiden pohjana ovat kokonaiskuukausiansiot, jotka mittaavat työntekijöiden kaikkien palkkatekijöiden yhteenlaskettua summaa. Raportissa keskitytään tarkastelemaan ainoastaan kokoaikaisten työntekijöiden ansiorakennetta, ja näin ollen alkuperäisestä ansioaineistosta on karsittu pois osa-aikaisiksi rekisteröidyt työntekijät. Samasta syystä alkuperäisaineiston ansiojakauman alaosaa karsittiin siten, että aineistosta poistettiin ne palkansaajahavainnot, joiden kohdalla kuukausiansiot jäivät yliopiston työehtosopimuksissa määriteltyjen vähimmäispalkkojen alapuolelle: vuosilta karsittiin alle 1150 euron kuukausiansioihin jääneet palkansaajat, ja vuosilta alle 1250 euroa kuukaudessa tienannet palkansaajat. Nämä alarajat myötäilevät likimääräisesti yliopiston työehtosopimuksessa kullekin vuodelle määriteltyjä alimman vaativuustason palkkoja alimmalla mahdollisella henkilökohtaisen työn suoritustasolla. Myös ansiojakauman yläosan karsiminen nähtiin tarpeelliseksi, sillä poikkeuksellisen korkeilla ansiohavainnoilla jotka ovat verrattain hyvin harvinaisia on taipumus vääristää ansioita koskevia tilastollisia tunnuslukuja, kuten keskija mediaaniansioita. Tästä syystä aineistoon sisällytettiin kunakin vuonna ainoastaan ne palkansaajat, joiden kuukausiansiot jäivät alle 9000 euroon. Osa-aikaiseksi rekisteröityjen työntekijöiden sekä ansiojakauman ala- ja yläosan karsimisen jälkeen aineiston havaintomäärä supistui ansiohavaintoon, jotka koskivat yhteensä 4433:ää eri työntekijää 1. Raportti etenee seuraavasti: aluksi esitellään sukupuolten ansiorakenteita kuvaavia tilastollisia tunnuslukuja koko henkilöstön tasolla. Tämän jälkeen luodaan lyhyt katsaus yksittäisten palkanerien osuuksiin kokonaiskuukausiansioista tarkastelu kohdistuu niin kutsutun pohjapalkan päälle maksettujen lisäpalkanerien sukupuolieroihin. Seuraavaksi sukupuolten välisiä ansiorakenteita tarkastellaan erikseen ikäryhmittäin, koulutusasteittain ja henkilöstöryhmittäin. Lopuksi esitetään niin kutsuttuihin palkkayhtälöihin perustuvan tilastollisen analyysin pohjalta arvio sukupuolten välillä tarkasteluajanjaksolla vallinneelle ansioerolle, sekä tarkastellaan kuukausiansioissa erilaisten yksilöllisten ominaispiirteiden kuten iän, koulutuksen ja työkokemuksen myötä tapahtunutta vaihtelua. 1 Eri henkilöstöryhmien ja koulutusasteiden ansiotarkasteluiden yhteydessä aineistoa jouduttiin puuttuvien tietojen vuoksi karsimaan entisestään: henkilöstöryhmiä koskevat tarkastelut perustuvat yhteensä ansiohavaintoon ja koulutusasteita koskevat tarkastelut yhteensä ansiohavaintoon. 1

3 Koko henkilöstön ansiorakenne Vuosina miesten keskiansiot olivat keskimäärin noin 3218 euroa kuukaudessa ja keskimääräiset mediaaniansiot noin 2914 euroa kuukaudessa. Naisilla vastaavat ansiot olivat noin 2850 euroa ja 2525 euroa kuukaudessa. Näin ollen miesten keskimääräiset keskiansiot olivat noin 370 euroa naisten vastaavia suuremmat, kun keskimääräisten mediaaniansioiden tapauksessa ansioero oli noin 390 euroa. Kuviossa 1 on kuvattu miesten ja naisten keski- ja mediaaniansioiden ajallista kehitystä. Kuten kuviosta havaitaan, olivat molempien sukupuolten keski- ja mediaaniansiot tarkasteluaikavälillä selkeässä kasvussa. Ansioiden kasvu oli sukupuolten välillä hyvin samansuuruista tämä näkyy siinä, että niin keskiansioita kuvaavat mustat viivat kuin mediaaniansioita kuvaavat harmaat viivatkin pysyivät vuosittain käytännössä katsoen samalla etäisyydellä toisistaan. Naisten mediaaniansiot kasvoivat keskimäärin hieman miesten vastaavia nopeammin: naisilla kasvuaste oli keskimäärin noin 5,5 prosenttia vuodessa, miehillä noin 4,4 prosenttia vuodessa Euroa/kk Keskiarvo (miehet) Mediaani (miehet) Keskiarvo (naiset) Mediaani (naiset) 2000 KUVIO 1 Keski- ja mediaaniansioiden kehitys Kuvio 2 havainnollistaa sukupuolten ansiojakaumien ajallista kehitystä kuvaamalla molempien sukupuolten alimpien ja ylimpien ansioneljännesten sekä mediaaniansioiden vuosimuutokset. Kuviosta ilmenee, kuinka sekä mediaaniansioiden että alimpien ja ylimpien neljännesten ansiokehitys on ollut molempien sukupuolten tapauksessa hyvin samankaltaista. Toisaalta kuviossa näkyy miesten naisia leveämpi ansiojakauma: siinä missä miesten ja naisten alimmat ansioneljännekset olivat hyvin lähellä toisiaan, olivat sekä miesten mediaaniansiot että ylimmän neljänneksen ansiot naisten vastaavia korkeampia. 2

4 Euroa/kk Alin ja ylin neljännes (miehet) Mediaani (miehet) Alin ja ylin neljännes (naiset) Mediaani (naiset) KUVIO 2 Ansiojakaumien kehitys sukupuolittain Miesten naisia leveämpi ansiojakauma näkyy myös ansioeroa mittaavassa alimman ja ylimmän ansioneljänneksen välisessä suhdeluvussa: miehillä tämä suhdeluku oli keskimäärin noin 1,81, naisilla noin 1,59. Tämä tarkoittaa sitä, että miehissä parhaiten ansainnut neljännes ansaitsi vähintään 1,81-kertaisesti vähiten ansainneeseen neljännekseen nähden, kun naisilla vastaava ansiosuhde oli 1,59-kertainen. Naisten kohdalla tämä ansioneljännesten välinen suhde oli vuositasolla keskimäärin hienoisessa kasvussa, kun se miehillä pysyi käytännössä katsoen samana. Lopuksi, miesten naisia leveämpi ansiojakauma eli ansioiden suurempi vaihtelu näkyy myös ansioiden hajontaa mittaavassa variaatiokertoimessa 2 : siinä missä miesten vuotuinen variaatiokerroin oli keskimäärin noin 43 (prosenttia), oli se naisilla noin 38 (prosenttia). Toisin sanoen, miesten ansiot vaihtelivat keskimäärin noin 43 prosenttia keskiansioiden ympärillä, naisilla noin 38 prosenttia. 2 Variaatiokerroin lasketaan ansioiden keskihajonnan ja keskiarvon välisenä suhteena. 3

5 Kuukausiansiot palkkaerittäin Tarkastellaan seuraavaksi yksittäisten ansioerien osuutta kokonaiskuukausiansioista. Tarkastelussa työntekijöiden kokonaiskuukausiansiot on jaettu kahteen erilliseen osaan: pohjapalkkaan ja pohjapalkan päälle maksettuihin lisäpalkaneriin 3. Kuviossa 3 on esitelty yhteenlaskettujen lisäpalkanerien keskimääräisissä kokonaisansio-osuuksissa tarkasteluajanjaksolla tapahtuneita muutoksia. Kuviossa harmaat viivat kuvaavat lisäpalkanerien keskimääräisiä ansioosuuksia kaikkien työntekijöiden tapauksessa siis myös niiden, jotka eivät ansainneet minkäänlaisia lisäeriä, mustat viivat ainoastaan erilaisia lisäeriä ansainneiden työntekijöiden tapauksessa. Kuten kuviosta voidaan havaita, olivat erilaisten lisäpalkanerien suhteelliset ansio-osuudet miesten ja naisten kesken melko samansuuruisia: kaikkien työntekijöiden tapauksessa keskimääräinen ansio-osuus oli yleisesti noin prosentin luokkaa, erilaisia lisäeriä ansainneiden työntekijöiden kohdalla noin prosentin luokkaa KUVIO 3 Pohjapalkan päälle maksettujen lisäpalkanerien keskimääräinen osuus kokonaiskuukausiansioista (prosenttia) Kuvio 3 mahdollistaa osaltaan myös tarkasteluajanjaksolle sijoittuneen yliopiston palkkausjärjestelmäuudistuksen sukupuolivaikutusten arvioinnin. Näin siksi, että työtehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista suoriutumista palkkojen määräytymisessä korostavan uuden palkkausjärjestelmän 3 Pohjapalkkaan sisällytetyt palkanerät on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Kaikki pohjapalkkaan kuulumattomat muut liitteessä esitellyt palkanerät on luokiteltu niin kutsutuiksi lisäpalkaneriksi. 4

6 vaikutukset näkyvät selkeimmin pohjapalkan päälle maksetuissa lisäpalkanerissä siis juuri niissä erissä, joita kuvio 3 mittaa. Kuten edellä on jo todettu, olivat erilaisten lisäpalkanerien keskimääräiset kokonaisansio-osuudet miehillä ja naisilla koko tarkasteluaikavälillä jokseenkin samansuuruisia. Näin ollen palkkausjärjestelmän muutoksella näyttää tästä näkökulmasta tarkasteltuna olleen jotakuinkin samanlainen vaikutus sekä miesten että naisten kokonaisansioiden määräytymiseen 4. 4 Tämä arvio on kuitenkin syytä nähdä ainoastaan suuntaa-antavana. Palkkausjärjestelmän uudistamisen sukupuolivaikutusten tarkempi arviointi vaatisi huomattavasti edistyneempien tilastollisten analyysimenetelmien hyödyntämistä, kuin pelkkien sukupuolten välisten keskiarvojen vertailua. 5

7 Ansiorakenne ikäryhmittäin Tarkastellaan seuraavaksi sukupuolten ansiorakenteita kolmessa eri ikäryhmässä: alle 35-vuotiaissa, vuotiaissa ja yli 50-vuotiaissa. Kuviossa 4 on esitelty näiden kolmen ikäryhmän mediaaniansiot tarkasteluajanjakson päätevuonna Kuviossa näkyy selkeällä tavalla kuukausiansioiden ikärakenne: mediaaniansiot kasvoivat portaittain ylempiin ikäluokkiin siirryttäessä. Eri ikäryhmien mediaaniansioiden ajallista kehitystä on esitelty kuviossa Euroa/kk Alle 35-vuotiaat vuotiaat Yli 50-vuotiaat KUVIO 4 Ikäryhmittäiset mediaaniansiot vuonna KUVIO 5 Mediaaniansioiden kehitys ikäryhmittäin 6

8 Kuvio 6 muodostaa kuvan eri ikäryhmien ansiojakaumissa tapahtuneista muutoksista. Siinä on kuvattu kunkin ikäryhmän mediaaniansioiden sekä alimpien ja ylimpien ansioneljännesten kehitystä vuosina Kuviosta voidaan tehdä ainakin kaksi tärkeää havaintoa, kun otetaan huomioon pystyakselien sama mitta-asteikko kuvion kaikissa yksittäisissä viivakuvioissa. Ensinäkin, sekä mediaaniansiot että alin ja ylin ansioneljännes olivat sitä korkeammalla tasolla, mitä vanhemmasta ikäluokasta oli kyse. Toiseksi, ansioiden jakauma leveni sitä mukaa, mitä vanhempaan ikäryhmään siirryttiin (miehillä naisia enemmän) Alle 35-vuotiaat vuotiaat Yli 50-vuotiaat KUVIO 6 Ansiojakaumien kehitys ikäryhmittäin 7

9 Ansiorakenne koulutusasteittain Kuviossa 7 on esitelty yliopiston henkilöstön mediaaniansioita koulutusasteittain tarkasteluajanjakson päätevuonna Kuviossa on havaittavissa kuukausiansioiden selkeä koulutusrakenne: mediaaniansiot olivat yleisesti ottaen sitä korkeammat, mitä koulutetummasta ryhmästä oli kyse. Eri koulutusasteiden mediaaniansioiden ajallista kehitystä on esitelty kuviossa 8. Euroa/kk KUVIO 7 Koulutusasteittaiset mediaaniansiot vuonna KUVIO 8 Mediaaniansioiden kehitys koulutusasteittain 8

10 Kuviossa 9 on kuvattu sukupuolittain eri koulutusasteiden alimpien ja ylimpien ansioneljännesten etäisyyksiä mediaaniansioista tämänkaltainen kuvio helpottaa naisten ja miesten ansiojakaumien keskinäistä vertailua. Alin neljännes - mediaani Mediaani - ylin neljännes Keskiaste (naiset) Keskiaste (miehet) Alin korkea-aste (naiset) Alin korkea-aste (miehet) Alempi korkeakouluaste (naiset) Alempi korkeakouluaste (miehet) Ylempi korkeakouluaste (naiset) Ylempi korkeakouluaste (miehet) Tutkijakoulutusaste (naiset) Tutkijakoulutusaste (miehet) Euroa/kk KUVIO 9 Ansiojakaumat koulutusasteittain vuonna 2010 Kuvio 10 esittää eri koulutusasteiden ansiojakaumien vuosimuutoksia. Siinä on kuvattu kunkin koulutusasteen mediaaniansioiden sekä alimpien ja ylimpien ansioneljännesten kehitystä vuosina Kuviosta voidaan tehdä ainakin kaksi tärkeää havaintoa, kun huomioidaan pystyakselien sama mitta-asteikko kaikissa kuvion yksittäisissä viivakuvioissa. Ensinäkin, sekä mediaaniansiot että alin ja ylin ansioneljännes olivat sitä korkeammalla tasolla, mitä korkeammin koulutetusta ryhmästä oli kyse. Toiseksi, ansiojakauma leveni sitä mukaa, mitä koulutetumpaan ryhmään siirryttiin. 9

11 Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste (Jatkuu seuraavalla sivulla) 10

12 Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste KUVIO 10 Ansiojakaumien kehitys koulutusasteittain 11

13 Ansiorakenne henkilöstöryhmittäin Tarkastellaan seuraavaksi yliopiston eri henkilöstöryhmien ansiorakenteita. Tarkasteluissa henkilöstö on jaettu 12 erilliseen pääluokkaan: 1) assistentteihin, 2) ATK-henkilökuntaan, 3) hallinto- ja toimistohenkilökuntaan, 4) huolto- ja kiinteistöhenkilökuntaan, 5) kirjastohenkilökuntaan, 6) lehtoreihin/opettajiin, 7) opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstöön, 8) professoreihin, 9) päätoimisiin tuntiopettajiin, 10) tutkijoihin, 11) yliassistentteihin ja 12) harjoittelijoihin 5. Kuviossa 11 on esitelty eri henkilöstöryhmien mediaaniansiot vuonna Kuviossa 12 on ansiojakaumien keskinäisen vertailun helpottamiseksi kuvattu henkilöstöryhmittäin alimpien ja ylimpien ansioneljännesten sekä mediaaniansioiden väliset etäisyydet molempien sukupuolten tapauksessa. Kuviossa 13 on esitelty kaikkien muiden henkilöstöryhmien, paitsi harjoittelijoiden ja päätoimisten tuntiopettajien ansiojakaumien ajallista kehitystä tarkemmin sanottuna, mediaaniansioiden sekä alimpien ja ylimpien ansioneljännesten vuosimuutoksia. Koska pystyakselien mitta-asteikko on sama kaikissa kuvion yksittäisissä viivakuvioissa lukuun ottamatta professoreita koskevia viivakuvioita, ne ovat suoraan vertailukelpoisia keskenään. Euroa/kk * Ansiohavaintojen vähyyden vuoksi miesten mediaaniansiot puuttuvat KUVIO 11 Henkilöstöryhmittäiset mediaaniansiot vuonna Harjoittelijoita koskeviin tilastollisiin tunnuslukuihin kannattaa suhtautua osin varauksella, sillä ansiojakauman alaosan karsimisen myötä merkittävä osa harjoittelijoita koskevista ansiohavainnoista jää tarkastelun ulkopuolelle. 12

14 Alin neljännes-mediaani Mediaani-ylin neljännes Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta (naiset, N=7) Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta (miehet, N=35) Opet. ja tutk. Apuhenkilöstö (naiset, N=93) Opet. ja tutk. Apuhenkilöstö (miehet, N=107) Kirjastohenkilökunta (naiset, N=42) Kirjastohenkilökunta (miehet, N=11) Tutkijat (naiset, N=399) Tutkijat (miehet, N=433) Assistentit (naiset, N=40) Assistentit (miehet, N=31) Atk-henkilökunta (naiset, N=14) Atk-henkilökunta (miehet, N=57) Hallinto- ja toimistohenkilökunta (naiset, N=340) Hallinto- ja toimistohenkilökunta (miehet, N=117) Yliassistentit (naiset, N=34) Yliassistentit (miehet, N=48) Lehtorit, opettajat (naiset, N=208) Lehtorit, opettajat (miehet, N=142) Professorit (naiset, N=55) Professorit (miehet, N=124) Euroa/kk KUVIO 12 Ansiojakaumat henkilöstöryhmittäin vuonna

15 Opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö (N=514) (N=644) Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta (N=45) (N=236) Kirjastohenkilökunta (N=265) (N=51) (Jatkuu seuraavalla sivulla) 14

16 Tutkijat (N=2041) (N=2236) Atk-henkilökunta (N=87) (N=399) Hallinto- ja toimistohenkilökunta (N=2284) (N=825) (Jatkuu seuraavalla sivulla) 15

17 Assistentit (N=425) (N=289) Lehtorit, opettajat (N=1264) (N=920) Yliassistentit (N=200) (N=300) (Jatkuu seuraavalla sivulla) 16

18 Professorit * (N=326) (N=742) * Huomaa pystyakselin mitta-asteikon muutos verrattuna edeltäviin viivakuvioihin. KUVIO 13 Ansiojakaumien kehitys henkilöstöryhmittäin 17

19 Tuloksia palkkayhtälöistä Tässä luvussa esitellään niin kutsuttuja palkkayhtälöitä koskevia tuloksia. Palkkayhtälöiden perusajatuksena on työntekijöiden kuukausiansioissa havaittavan vaihtelun selittäminen yksilöllisissä ominaispiirteissä ilmenevillä eroilla. Palkkayhtälöiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi sellaisten työntekijäkohtaisten muuttujien, kuten iän, koulutuksen ja työkokemuksen myötä ansioissa havaittavaa vaihtelua. Tämän lisäksi palkkayhtälötarkastelu mahdollistaa sukupuolten välisen ansioeron arvioimisen. Taulukossa 1 on esitelty palkkayhtälötarkasteluiden keskeisimpiä tuloksia. Taulukossa kuukausiansioissa esiintynyttä vaihtelua on selitetty seuraavilla muuttujilla: sukupuolella, iällä, työkokemuksella (vuosina), koulutusasteella, henkilöstöryhmällä, työyksiköllä sekä tieteellisten julkaisujen ja opinnäytetyöohjausten lukumäärillä 6. Palkkayhtälö on arvioitu erikseen sekä koko henkilöstön tasolla (sarake 1) että sukupuolittain (sarakkeet 2 ja 3). Tarkastellaan seuraavaksi yksityiskohtaisemmin taulukon 1 tuloksia, mutta jo sitä ennen on syytä huomauttaa tulosten huomattavasta yhdenmukaisuudesta: palkkayhtälötulokset ovat keskenään hyvin samanlaisia riippumatta siitä, koskevatko ne koko henkilöstöä vai jompaakumpaa sukupuolta erikseen. Taulukon 1 tulokset antavat hyvin suoraviivaisen arvion sukupuolten väliselle ansioerolle: kun ansioissa havaittua vaihtelua selitettäessä otetaan huomioon työntekijöiden ikä, työkokemus, koulutusaste, henkilöstöryhmä, työyksikkö sekä tieteellisten julkaisujen ja opinnäytetyöohjausten lukumäärät, miesten kuukausiansiot olivat tarkasteluaikavälillä keskimäärin noin neljä prosenttia naisten vastaavia suuremmat 7. Toisin sanoen, erilaisten ansioita selittävien yksilöllisten ominaisuuksien huomioimisen jälkeenkin miehet näyttävät tienanneen keskimäärin noin neljä prosenttia naisia enemmän. 6 Työkokemusvuosia mittaava muuttuja on osin ongelmallinen, sillä tieto työntekijän työkokemuksesta perustuu useassa tapauksessa viimeisimmän työsuhteen kestoon näin ollen työkokemuksen määrä tulee useissa tapauksista aliarvioiduksi. Tieteellisten julkaisujen ja opinnäytetyöohjausten lukumääriä koskevat tiedot on kerätty TUTKAtietokannasta. Ne mittaavat henkilön kaikkien tieteellisten julkaisujen ja opinnäyteohjausten yhteenlaskettuja määriä, ja näin ollen tarkasteluissa ei tehdä eroa eritasoisten julkaisujen ja opinnäytetöiden välille. Työyksiköllä viitataan tässä yhteydessä yliopiston tiedekuntiin sekä palvelu- ja erillislaitoksiin. Tieto työntekijöiden työyksiköistä perustuu ansiorakenneaineistoon sisältyviin sijoitusyksikkötietoihin (poikkeuksena Agora Center, jonka henkilöstöä koskevat tiedot perustuvat osin myös vastuualuetietoihin). 7 Tämä nähdään taulukon ensimmäisen sarakkeen sukupuolimuuttujan kertoimesta, joka saa arvon 0,042 (eli 4,2 prosenttia). Tätä arviota kannattaa kuitenkin pitää ennemminkin suuntaa-antavana kuin tarkkana arviona naisten ja miesten väliselle ansioerolle kyseinen arvio perustuu verrattain yksinkertaiseen tilastolliseen malliin (ns. pienimmän neliösumman malliin), joten kehittyneempien menetelmien soveltaminen saattaisi johtaa toisenlaisiin arvioihin. Aiemman julkista sektoria tarkastelleen tutkimuskirjallisuuden valossa miesten hyväksi havaittu neljän prosentin ansioero on verrattain (hyvin) matala arviot miesten palkkapreemiolle ovat usein olleet tätä selkeästi suurempia. 18

20 TAULUKKO 1 Palkkayhtälöiden tuloksia Selitettävä muuttuja: log(kuukausiansiot) Koko henkilöstö Vakio 6,455 (167,12) 6,375 (109,56) 6,570 (126,33) Sukupuoli mies 0,042 (9,60) Ikä 0,036 (21,72) 0,044 (17,71) 0,031 (13,70) Ikä 2 0,0003 ( 16,92) 0,0004 ( 14,02) 0,0003 ( 10,52) Työkokemus vuosina 0,003 (9,31) 0,002 (4,62) 0,003 (8,60) Julkaisut 0,010 (12,63) 0,009 (9,66) 0,013 (8,88) Opinnäyteohjaukset 0,005 (12,55) 0,004 (8,62) 0,005 (8,63) Alin korkea-aste 0,014 (1,15) 0,065 (3,14) 0,005 (0,30) Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 0,177 (13,95) 0,312 (29,11) 0,484 (41,92) 0,192 (9,37) 0,278 (16,45) 0,451 (24,83) 0,160 (9,71) 0,308 (21,81) 0,475 (31,26) Kontrollimuuttujat Tilastointivuosi Henkilöstöryhmä Tiedekunta/laitos Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä R 2 sopeutettu F-testisuure 0,68 535,2 0,71 293,6 0,63 244,3 Havainnot Huomioita: Sulkeissa on ilmoitettu t-testisuureen arvot. Kun t-testisuureen itseisarvo ylittää arvon 1,96 eli kun arvo on pienempi kuin 1,96 tai suurempi kuin 1,96, havaitun kerroinestimaatin sanotaan olevan tilastollisesti merkitsevä 95 prosentin merkitsevyystasolla (tai vastaavasti 5 prosentin riskitasolla). 19

21 Taulukon tulosten perusteella työntekijöiden iän ja ansioiden välillä oli vahvasti positiivinen, tilastollisesti merkitsevä suhde. Toisin sanoen, työntekijöiden ansiot kasvoivat iän myötä. Arviot iän myötä tapahtuneesta ansiovaihtelusta eroavat sukupuolten välillä, joskin melko vähän: yksi lisävuosi näyttää miesten kohdalla olleen yhteydessä keskimäärin noin 4,4 prosentin kasvuun kuukausiansioissa, kun vastaava kasvu on naisten kohdalla ollut noin 3,1 prosenttia. Toisaalta ansioiden ja iän väliseen positiiviseen suhteeseen näyttää liittyneen tiettyä epälineaarisuutta 8. Tämä tarkoittaa sitä, että iän ja ansioiden välisen suhteen voimakkuus heikkeni työntekijöiden ikääntyessä: ansiot kasvoivat iän myötä nopeammin nuorissa ikäryhmissä kuin vanhoissa. Tulokset antavat tukea myös ansioiden ja työkokemuksen väliselle positiiviselle suhteelle, joskin arviot suhteen voimakkuudesta ovat verrattain pieniä: yksi lisäkokemusvuosi oli yhteydessä noin 0,2 0,3 prosentin kasvuun kuukausiansioissa. Selitys voimakkuuden alhaisille arvioille löytyy mitä todennäköisimmin työkokemusmuuttujaan liittyvistä mittausongelmista (ks. alaviite 6). Taulukon tulosten valossa niin ansioiden ja tieteellisten julkaisumäärien kuin ansioiden ja opinnäyteohjausmäärienkin välillä näyttää olleen selkeästi positiiviset, tilastollisesti merkitsevät suhteet: yksi lisäjulkaisu on ollut sekä miehillä että naisilla yhteydessä noin yhden prosentin nousuun ansiotasossa, kun taas yksi lisäohjaus on ollut yhteydessä noin puolen prosentin ansiokasvuun. Näihin arvioihin kannattaa kuitenkin suhtautua osin varauksella, sillä julkaisu- ja opinnäytetyöohjausten lukumääriä mittaavat muuttujat eivät tee eroa eritasoisten julkaisujen ja opinnäytteiden välille (ks. alaviite 6) 9. Tässä yhteydessä tärkeintä onkin ansioiden ja kyseisten muuttujien välille havaitut positiiviset suhteet toisin sanoen, työntekijöiden ansiot näyttävät kasvaneen julkaisu- ja opinnäyteohjaustoiminnan lisääntyessä. Työntekijöiden kuukausiansioiden ja koulutusasteiden välille havaitaan täysin intuitiivinen tulos: ansiot olivat keskimäärin sitä korkeammat, mitä korkeampi oli koulutusaste. Taulukossa koulutusmuuttujille esitellyt kertoimet vertaavat kunkin koulutusasteen keskimääräisiä ansioita keskiasteen koulutettujen vastaaviin ansioihin. Näin ollen esimerkiksi koko henkilöstöä koskeva tutkijakoulutusasteen kerroin 0,484 tarkoittaa sitä, että otettaessa huomioon muut taulukossa esitellyt yksilölliset muuttujat (ikä, koulutus jne.) tutkijakoulutetut työntekijät tienasivat keskimäärin 48,4 prosenttia enemmän kuin keskiasteen koulutetut Tämä näkyy toiseen potenssiin korotetun ikämuuttujan negatiivisista kertoimista. 9 Näin ollen esimerkiksi referoidut kansainväliset julkaisut ja ei-referoidut kotimaiset julkaisut saavat tarkasteluissa saman painon, kun taas opinnäytetyöohjausten tapauksessa tarkasteluissa ei tehdä eroa pro gradu -tutkielmien ja väitöskirjatöiden ohjausten välille. 10 Taulukon muut koulutusasteita koskevat kertoimet tulkitaan täysin vastaavalla tavalla. 20

22 LIITE 1 Pohjapalkkaan sisällytetyt palkanerät Arv.puhjohtpalkkio Op erikoistumislisä Arvryhmän jäspalkkio Op kelpoisuuslis As ja ylias tul lisä Op pätevl/yl kkt Assist/Aman 4v-mvk Palkan oikaisu (pohjapalkka) Erillislisä (pohjapalkka) Palkan takuuosuus (pohjapalkka) Erillispalkkio (pohjapalkka) Palvelusvuosilis Hallintotehtpalkkio Peruspalkka (pohjapalkka) Hallintotehtäväpalk2 Proj johtamispalkkio Harj op tuloks.lisä Puutt tutk alenn Henk koht lisä eitp Siirtolisä Henk lisäp l-ple Siirtymälisä Henkilök palkanosa Tehtäväpalkka (pohjapalkka) Ikälisä Tohtorinlisä Kalleusluokka (pohjapalkka) Tulospalkk ryhmä Kalliinpaikanl (pohjapalkka) Tuntipalkkio Kielitaitolisä vs Tutk lp, A28-A29 Kk-palkkio osit (pohjapalkka) Työsuhdepalkka (pohjapalkka) Koulast rehtlisä Työsuojelvalt.palk. Koulukoh pl-kor (pohjapalkka) Työsuojvalt palk Kylmänalueenlisä Virkas palkka (pohjapalkka) Leht ainop kelp Ylitunnin siirto Leht kielitlisä Ylituntipalkkio kk Leht/ym tul lisä Lehtorin erillislisä Lisensiaattilisä Lisätehtäväpalkkio Luottamusmiesp Luottamusmiespal Määrävuosik 10v Määrävuosik 15v Määrävuosik 20v Määrävuosikor 3v Määrävuosikor 4v Määrävuosikor 5v Määrävuosikor 9v 21