Kaarinan kaupunki TASEKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaarinan kaupunki TASEKIRJA"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupunki TASEKIRJA

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 2 TOIMINTAKERTOMUS... 4 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 4 KAUPUNGIN HALLINTO... 6 Organisaatio Kaupunginvaltuusto... 7 Kaupunginhallitus... 8 Lautakunnat... 8 Kaupunginviraston johtoryhmä... 9 Toimikunnat ja neuvostot... 9 YLEISKATSAUS KAARINAN KAUPUNGIN TALOUTEEN TILIVUODELTA KAARINAN KAUPUNGIN VÄESTÖ KAARINAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ KAARINAN KAUPUNGIN SISÄINEN VALVONTA TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Kaarinan kaupungin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kaarinan kaupungin tase ja sen tunnusluvut KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Konsernijohto Tarkastuslautakunta Elinkeinopolitiikka Vuokrataloyhtiöt Palo- ja pelastustoimi Hallintopalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Kansalaistoiminnan lautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitos Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelulautakunta TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KOTIKUNTA HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS HENKILÖSTÖMENOT HENKILÖSTÖN KOULUTUS

3 5 TYÖTERVEYSHUOLTO POISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT YHTEENVETO TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KAARINAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KAARINAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KAARINAN KAUPUNGIN TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ

4 Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus Maailman talouden kasvu hiipui. Suomen BKT:n kasvu pysähtyi ja julkisen sektorin velka kasvoi ollen vuoden lopussa yli 50 prosenttia BKT:sta. Viennin määrä hiipui loppuvuodesta ja teollisuuden tilauksetkin olivat loppuvuodesta alhaalla. Turun seudulla huolta aiheuttivat telakkateollisuuden rahoitusvaikeudet. Työttömyys ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut koko maassa. Erityistä huolta tuo nuorten alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys. Myös Turun seudulla työttömyys on kasvanut eikä elektroniikkateollisuuden vaikeudet Salossa helpota tilannetta. Telakkateollisuuden rahoituksen osittainen ratkeaminen antaa kuitenkin uskoa hieman parempaan. Kuntasektori on muutosten edessä. Vuoden 2012 aikana on laadittu palvelu- ja kuntarakennetta koskevaa lainsäädäntöä. Kuntarakennelakiluonnos tuli kuntiin käsittelyyn vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvitystyöryhmän selvittämään terveyspalveluiden palvelurakennetta ja valtionvarainministeriö asetti selvitysmiehen selvittämään valtionosuusjärjestelmää. Myös kuntalain uudistus on vireillä. Kaarina taistelee samojen ongelmien kanssa kuin suuri osa Suomen kunnista. Vuoden 2012 talousarviota jouduttiin muuttamaan kesken vuoden sekä hyvinvointipalveluiden että sivistyspalveluiden kustannusten osalta. Vuosikate Lainakanta Vuosikate ei riittänyt investointien rahoittamiseen eikä edes poistojen kattamiseen, joten tulos oli vuoden 2012 osalta tappiollinen. Investointien osalta merkittävin uudisrakennus Piispanlähteen lastentalo valmistui. Talo on osoittautunut tarpeelliseksi ja pystynyt palvelemaan alueen väestöä monipuolisesti. Kaiken kaikkiaan lähes 16 miljoonan euron investoinnit mahdollistivat myös korjausvelan lyhentämisen. Seudullisesti vuoden aikana neuvoteltiin rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteistyön tiivistämisestä ja rakenteidenkin muuttamisesta. Neuvotteluissa päädyttiin jatkamaan toimintoja yhteistyön periaat- 4

5 teella. Sairaanhoitopiirin kanssa neuvoteltiin ensihoidosta, yhteispäivystyksestä, uudesta talousarviokäytännöstä sekä seudullisesta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta. Kaarinan maine yritysystävällisenä kaupunkina todettiin vuoden aikana monissa eri tutkimuksissa. Hyvä maine tuo kaupunkiin yhä enemmän yrityksiä. Yritysten määrä kasvoikin yli kahden tuhannen. Myös markkinoinnilla pyrittiin luomaan kuvaa hyvinvointia edistävästä, kustannus- ja laatutietoisesta, ekologisesti viihtyisästä ja luovasta Kaarinan kaupungista. Konsernirakenteeseen tehtiin vuoden aikana kaksi merkittävää muutosta. Vuokratalot yhdistettiin ja vanhusten palvelutaloasumiseen perustettiin kokonaisuudessaan Kaarinan kaupungin omistama yhtiö. Muutoksilla pyritään päätöksenteon ja toimintojen selkeyttämiseen. Vuoden lopulla valmisteltiin myös ruokapalvelujen ja tilakeskuksen yhdistämistä. Yhdistäminen toteutettiin vuoden 2013 alusta. Vuoden 2012 alussa aloitti toimintansa Laskentapalvelut -yksikkö, johon yhdistettiin palkkahallinto ja taloushallinnon laskenta. Lokakuun kuntavaalit toivat pieniä muutoksia Kaarinan valtuuston kokoonpanoon. Huomioitavaa on, että naisten osuus valtuutetuista kasvoi merkittävästi (+8). Vuonna 2012 huolta aiheuttivat sisäilmaongelmat Hyvinvointipalveluiden ja kirjaston tiloissa. Ratkaisua ongelmiin on etsitty aktiivisesti ja päätöksiä uusista tilaratkaisuista on odotettavissa lähikuukausien aikana. Kaarinan kaupunki on ollut mukana kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kuntaliitoksen jälkeinen aika on ollut niin työntekijöille kuin asukkaille muutoksen aikaa. Uskon, että muutos on koettu pääosin positiivisena ja varsinkin valtuustokauden viimeisen vuoden aikana on ollut havaittavissa, että alun "kasvukivut" ovat ohi. Tämä ei ole tapahtunut itsestään, vaan vaatinut niin päätöksentekijöiltä kuin henkilöstöltäkin kärsivällisyyttä ja kokonaisuuden hallintaa. Tässä työssä on auttanut asukkaiden ja yritysten kannustava palaute. Kaarinan kaupunki haluaa olla jatkossakin itsenäinen. Noin asukkaan kasvavana kaupunkina Kaarinalla on kyky tuottaa pääosan palveluistaan itse. Turun seudun hyvä yhteistyöhenki mahdollistaa seudun kilpailukyvyn kehittämisen. Kehittäminen edellyttää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, hyvää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua sekä laajaa yhteistyötä etenkin vaativan perusterveydenhuollon osalta. Vuonna 2012 hyväksytty rakennemalli ja perustetut joukkoliikenne- ja jätelautakunnat antavat hyvän pohjan yhteistyön kehittymiselle edelleen. Lopuksi voin todeta, että menestyvät valitsevat usein valtavirrasta poikkeavan tavan ja osaavat ottaa riskejä. Menestyneillä on katsetta ja uskoa tulevaisuuteen. Jos joku Suomessa menestyy, niin rohkea Kaarina! Harri Virta kaupunginjohtaja 5

6 Kaupungin hallinto Organisaatio Konsernijohto Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Palo- ja pelastustoimi Hallintopalvelut Kanslia- ja viestintäpalvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Laskentapalvelut Ruokapalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Perusturvalautakunnan yleishallinto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Sivistyspalvelut Ympäristöpalvelut Sivistyslautakunnan yleishallinto Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Ympäristöpalveluiden yleishallinto Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Rakentamispalvelut Maankäyttö Ympäristönsuojelu Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta sekä seuraavat toimialoilla toimivat lautakunnat: Hallintopalvelut Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta Hyvinvointipalvelut Kansalaistoiminnan lautakunta Perusturvalautakunta Sivistyspalvelut Ympäristöpalvelut Sivistyslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta 6

7 Kaupunginvaltuusto Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden 2012 aikana 10 kertaa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 51 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 18 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 13 valtuutettua, Vihreä liitto 6 valtuutettua, Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Suomen Keskusta 3 valtuutettua, Perussuomalaiset 2 valtuutettua, Ruotsalainen kansanpuolue 2 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua ja sitoutumattomat 1 valtuutettu. Muutokset vuonna 2012: Niina Virranheimo erosi Vihreän liiton valtuustoryhmästä ja siirtyi Perussuomalaisten valtuustoryhmään. Antti Koskenvoiman tilalla varsinaisena valtuutettuna aloitti Tiina Simonen. Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Puolue Valtuutettu Puolue Ranne Matti pj SDP Kujanpää Pertti KOK Hurme Hannu 1. vpj KOK Kuosmanen Pekka VAS Fröberg Ralph vpj RKP Kurkilahti Tomi VIHR Toivonen Toni vpj KD Kylkis Margita RKP Järvinen Jarkko 3. vpj SDP Laaksonen Ilkka SDP Rantanen Mika 4. vpj KOK Laine Tuomo VAS Ailanto Pirjo SDP Laitinen Aila KOK Alander Matti KESK Lindblad Niklas KOK Arell Oskari KOK Mäki Vesa KOK Aso Janne PS Männistö Milla VIHR Elo Arto SDP Nikkonen Kari SDP Eriksson Terttu VIHR Ossa Jaakko KOK Friman Kari KOK Raittila Tapani SIT. Gustafsson Irja SDP Rautanen Hannu VIHR Hartonen Teuvo KOK Ruohonen Maija SDP Hautakoski Rainer SDP Saario Mari VIHR Hollmén Kimmo KOK Savo Seija VAS Hollmén Timo KESK Seivästö Ismo KD Hukkanen Sari SDP Simonen Tiina SDP Hyppönen Sirpa KOK Sirkiä Hanna KOK Jalo Henrik SDP Suutari Anneli VIHR Järvinen Jere SDP Sysinoro Olli-Pekka KOK Kallio Pentti VAS Tapper Keijo KOK Kannisto Petri KOK Tähkämaa Sanna KESK Kantalainen Merja KOK Virranheimo Niina PS Korvensyrjä Kalervo KOK 7

8 Kaarinan kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 1 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä riittävän määrän varapuheenjohtajia kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden päättyessä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa valtuustokaudella tapahtuneet muutokset: 2. varapuheenjohtajaksi toimikaudelle valittiin Ralph Fröberg ja toimikaudelle Toni Toivonen. Kaupunginvaltuuston 4. varapuheenjohtajana ajalla toimi Kimmo Hollmén. Kaupunginhallitus Konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 1 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallitukseen 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Kaupunginhallituksen jäsenten keskuudesta kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 24 kertaa. Kaupunginhallitus Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Mäki Vesa pj KOK Tähkäpää Päivi KOK Ossa Jaakko 1. vpj KOK Kannisto Petri KOK Jalo Henrik 2. vpj SDP Vuori Mikko SDP Saario Marjo 3. vpj VIHR Suutari Anneli VIHR Friman Kari KOK Arell Oskari KOK Laitinen Aila KOK Hyppönen Sirpa KOK Sirkiä Hanna KOK Kantalainen Merja KOK Aso Janne PS Alander Matti KESK Kylkis Margita RKP Ilus Anneli KD Nikkonen Kari SDP Laaksonen Ilkka SDP Ruohonen Maija SDP Taimila Marjo SDP Rautanen Hannu VIHR Eriksson Terttu VIHR Savo Seija VAS Kallio Pentti VAS Lautakunnat Puheenjohtaja Puolue Henkilöstölautakunta Jensen, Eivor KOK Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Järvinen, Jere SDP Kansalaistoiminnan lautakunta Virranheimo, Niina PS Keskusvaalilautakunta Halttunen, Tuula VAS Sivistyslautakunta Tähkämaa, Sanna KESK Perusturvalautakunta Vuorinen, Olli KOK Tarkastuslautakunta Korvensyrjä, Kalervo KOK Tekninen lautakunta Kujanpää, Pertti KOK Ympäristönsuojelulautakunta Lehtisalo, Esko SDP 8

9 Kaupunginviraston johtoryhmä Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Tekninen johtaja Jyrki Lappi Hyvinvointipalvelujen johtaja Antti Parpo Sivistysjohtaja Esko Poikela Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen Tietohallintojohtaja Kari Hölsö Johtoryhmän sihteeri Pirkko Aalto Henkilöstön edustaja Kirsti Bergendahl Toimikunnat ja neuvostot Puheenjohtaja Puolue Agenda 21 toimikunta Elias Aarnio VIHR Ansiomerkkitoimikunta Timo Hollmén KESK Lapsi- ja nuorisoneuvosto Taru Ruohonen SDP Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Matti Ranne SDP Saaristotoimikunta Tapio Koskenvoima SDP Seurantatoimikunta Vesa Mäki KOK Työllistämistoimikunta Marja-Helena Salmio KOK Veteraanitoimikunta Jaakko Förbom SDP Kaarinan vanhusneuvosto Sirpa Hyppönen KOK Kaarinan vammaisneuvosto Paula Mäkinen palveluyhdistys Kasevan nimeämä edustaja 9

10 Kaarinan kaupunki KAUPUNGINVALTUUSTO (51 ) KAUPUNGINHALLITUS (13) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslaulakunta (9) Henkilöstö Jaulakunta (9) Tekninen lautakunta (11) Ympäristönsuojefufautakunta 11 Kaavoitusja rakennuslautakunta 11 Sivistyslaulakunta (11 ) Perusturvalautakunta (11) Kansafaistoiminnan lautakunta 11 ja. y!1'1>ä Maan- ml-~ rislör>käyuö vekji sl.iojmj ama;.;. Kouki- IUS tus Köjaslo Hyvin- Al<.. Koli _,nio - T8N8ys- sosiaali- hoito ja edistä- p panelut työ ja vanhu&- minerl - palvelut Palvelut Hankintapa! \lelut ( ==~ )

11 Yleiskatsaus Kaarinan kaupungin talouteen tilivuodelta 2012 Katsaus tilinpäätöksen keskeiseen talousinformaatioon Kaarinan kaupungin väestö kasvoi 0,9 %:ia vuonna Tämä väestön kasvu vastaa niitä odotuksia, mitä kaupungin väestön kasvulle on asetettu. Kaupungin tilinpäätös kertoo tuloksen jääneen 1,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin kertyneet ylijäämät riittävät kattamaan tämän tappiollisen tuloksen. Vuosikate ei riittänyt kattamaan investointeja. Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen ero oli 9,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin on tullut rahoittaa tämä ero nettovelan kasvulla. Kaupungin bruttovelat eivät kuitenkaan kasvaneet. Tämä johtui siitä, että toiminnan alijäämä katettiin kuluttamalla kertynyttä kassaa. Kaarinan kaupungin tarkastuslautakunta on raporteissaan perinteisesti kiinnittänyt huomiota nettovelkojen muutokseen, joka ottaa huomioon kattavasti pitkä- ja lyhytaikaiset velat ja kassavarat. Nettovelkojen kasvu vuonna 2012 oli 350 euroa. Nettovelat olivat vuonna euroa, vuonna ja vuonna euroa tilinpäätöksessä. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat vain 2,4 %:ia. Samalla perusturvalautakunnan nettomenot kasvoivat 7,1 %:ia ja sivistyslautakunnan 4,4 %:ia. Keskeiset palvelusektorin menoalueet kasvoivat nopeammin kuin verorahoitus. Tämä on keskeinen syy siihen, että kaupungin talous on tällä hetkellä velkarahoitteista. Toimintatuotot Toimintakulut Keskeisiä poikkeamia ei ole suhteessa talousarvion taloudellisiin tavoitteisiin. Tämä johtuu siitä, että kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2012 syksyllä lisämäärärahoja, jotka riittävät kattamaan budjettipoikkeamat. Suhteessa alkuperäiseen talousarvioon perusturvalautakunta ylitti budjettinsa 2,8 miljoonalla eurolla ja sivistyslautakunta 1,0 miljoonalla eurolla. Ylitystä kattoi erikoissairaanhoidon alitus 1,2 miljoonaa euroa ja teknisen lautakunnan positiivinen tulos 1,5 miljoonaa euroa suhteessa budjettitavoitteeseen.

12 Kaarinan kaupungin ensimmäinen kolmannesvuosiraportti kertoi, että valtionosuudet tulevat ylittämään talousarvion. Samalla kuitenkin verorahoitus oli jäämässä jälkeen budjettitavoitteista. Talousarviota valmisteltaessa oli odotuksia siihen, että kuntien valtionosuudet eivät kehittyisi positiivisesti, mutta samalla valtakunnan tason verotuloarviot olivat positiivisia. Tilikauden aikana ei ollut tarkoituksenmukaista siirtää budjettitavoitetta valtionosuuksista verotuloihin. Valtionosuuksien ja verotulojen nettosumma ylitti talousarviossa olevan tavoitteen 2,0 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 talousarviossa on tehty rakenteellinen muutos budjetoituihin lukuihin toteutuman edellyttämällä tavalla. Verotulot Valtionosuudet

13 Kaarinan kaupungin väestö Muutos /2011 Elävänä syntyneet ,8 % Kuolleet ,4 % Syntyneiden enemmyys ,9 % Kuntien välinen tulomuutto ,2 % Kuntien välinen lähtömuutto ,4 % Kuntien välinen nettomuutto ,5 % Nettomaahanmuutto ,2 % Väestönlisäys yhteensä ,7 % Väkiluku ,9 % (lähde: Tilastokeskus; väkiluku 2012 perustuu ennakkotietoon viimeisen vuosineljänneksen lopussa) Vuosi Asukasluku Muutos Työpaikat Muutos Työvoima Muutos Työvoima Työpaikkakpl kpl kpl suhteessa omavaraiasukkaisiin suusaste ,5 % 62,2 % ,0 % ,6 % ,0 % 51,5 % 62,0 % ,9 % ,3 % ,7 % 51,3 % 60,2 % ,1 % ,9 % ,8 % 51,2 % 61,4 % ,0 % ,0 % ,3 % 50,8 % 61,8 % ,0 % ,6 % ,6 % 50,2 % 61,8 % ,7 % ,6 % ,6 % 50,1 % 62,5 % ,6 % ,9 % ,8 % 50,2 % 64,4 % ,4 % ,5 % ,8 % 50,4 % 63,6 % ,4 % ,7 % ,1 % 49,7 % 60,7 % ,5 % ,1 % ,3 % 49,3 % 60,9 % ,5 % ,0 % 49,0 % ,9 % Kaarinan kaupungin työpaikkaomavaraisuusasteesta on Tilastokeskuksesta saatavilla vasta tiedot vuodelta Asukasmäärä

14 Kaarinan kaupungin henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli 1768, josta vakinaisia 1351 henkilöä ja määräaikaisia 417 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön määrä oli vähentynyt 28 henkilöllä. Tilinpäätösvuoden palkat ja palkkiot olivat euroa ja henkilösivukulut euroa, yhteensä henkilöstökulut euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna henkilöstökulut ovat nousseet 2,9 % (2011: euroa). Tilinpäätökseen sisältyy erillinen henkilöstötilinpäätös, jossa henkilöstöasioita on käsitelty laajemmin. Kaupungin kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön määrä vakinaiset 2012 vakinaiset 2011 vakinaiset 2010 määräaikaiset 2012 määräaikaiset 2011 määräaikaiset 2010 kokoaikaiset osa-aikaiset yhteensä Kaarinan kaupungin sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kaarinan kaupunginhallitus on ( ) hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet. Yleisohjeiden mukaan esimiesasemassa olevien henkilöiden on raportoitava tarvittaessa ja vähintään puolivuosittain ylemmälle esimiehelle/luottamusmiesorganisaatiolle sisäisessä valvonnassa esille tulleista, toimenpiteisiin johtaneista tai johtavista asioista. Luottamusmiesorganisaatiolle tapahtuva raportointi suoritetaan aina kirjallisesti ja raportit toimitetaan myös tarkastuslautakunnalle. Talousarvion toteutumisesta on raportoitu kolmannesvuosiraporteissa. Hallintopalvelut Kaarinan kaupungissa on vuonna 2008 otettu käyttöön sopimustenhallintajärjestelmä, joka on tällä hetkellä käytössä kansliapalveluissa sekä tietohallinnossa. Tavoitteena on laajentaa järjestelmä kaikille toimialoille. Työ on aloitettu alkuvuodesta Järjestelmän avulla kyetään seuraamaan sopimusten voimassaoloaikoja ja mahdollisia optiovuosia sekä vakuusmääräaikoja. Tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta ovat kiinnittäneet kertomuksissaan huomiota ns. vaarallisiin työyhdistelmiin. Tehtävien sisältöä on tarkasteltu erityisesti talous- ja palkkahallinnossa ja vaaralliset työyhdistelmät pyritty minimoimaan. Esimerkiksi ostoreskontran hoitaja ei tallenna toimittajien tilitietoja ja laskuttaja ei käsittele suorituksia. Myös henkilöstöhallinnon riskit ovat liittyneet riskialttiisiin työyhdistelmiin palkanlaskennassa. Tämä on ollut yksi syy laskentapalveluiden perustamiseksi: suuremmassa yksikössä on tehtäväketjuja helpompi hajottaa. Mahdollistamalla siirto sujuvasti on valvontaa ja riskien hallintaa helpotettu tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Web Ags mahdollistaa esimiehille mm. palkkojen seurannan. Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Tarjouspyynnön valmistelussa huomioitiin kattavasti vakuutettavat kohteet. Sivistyspalvelut Sisäinen valvonta on järjestetty sivistyspalveluissa Kaarinan kaupunginhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan yleisohjeiden mukaisesti. Valvonta toteutuu siten, että organisaation ja siinä toimivien henkilöiden tuloksia ja toimintatapaa verrataan säädettyihin lakeihin, kaupungin toimintojen järjestämisestä annettuihin säädöksiin ja ohjeisiin ja kaupunkia sitoviin sopimuksiin sekä toisaalta varattuihin resursseihin ja toimintatavoitteisiin. Sivistyspalveluiden johtoryhmä johtaa omalta osaltaan toimialan päätöksentekoa, kehittämistä sekä toiminnan ja talouden seurantaa. 14

15 Vuoden 2013 aikana otetaan käytännöksi, että kaikki sivistyspalvelujen voimassa olevat sopimukset skannataan sähköiseen muotoon ja tallennetaan sivistyspalvelujen hallinnon käyttöön. Menetelmällä varmistetaan, että sopimukset ovat tallessa ja kaikkien sopimuksia tarvitsevien nähtävillä. Vuodelle 2013 laaditaan oma sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma, jonka pohjalta valvontaa suoritetaan. Sivistyspalvelujen mittaristoja ja hinnastoja uusitaan edelleen vuoden 2013 talousarvioon. Kehitystyö parantaa osaltaan myös sisäistä valvontaa, koska oikeanlaisten mittarien avulla toiminnan seuraaminen ja muutosten havaitseminen tehostuu. Toimintayksiköiden talousjohtamista tullaan tehostamaan aiempaa tiiviimmällä raportointivelvoitteella sekä keskitetyllä kustannustietoisuuden lisäämisellä. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa on noudatettu kaupunginhallituksen vuonna 2000 hyväksymiä sisäisen valvonnan yleisohjeita. Säännöllisesti kokoontuva toimialan johtoryhmä on systemaattisesti pyrkinyt tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään riskejä. Hyvinvointipalveluissa toimintaa ja taloutta on seurattu puuttuen konkreettisin toimenpitein palveluihin, joissa kustannustaso on ollut korkea mm. suhteessa muiden kuntien kustannustasoon. Tässä tarkoituksessa Kaarina on mukana keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailuhankkeeseen. Vastuualueille on asetettu talousjohtamisen tavoitteet, joissa on painotettu tärkeyttä kiinnittää huomiota kriittisiin merkittäviin toimintoihin, joiden kasvu on ollut voimakasta. Talousorientoitunutta johtamista on toteutettu mm. vammaispalveluiden uudistamisessa sekä toimeenpanemalla talouden sopeuttamistoimenpiteitä, joissa on kiinnitetty huomiota myös palvelujärjestelmän rakenteellisiin ratkaisuihin. Toimialalla on taloussäännön mukaisesti määritelty talouden vastuuhenkilöt jaostolaskujen hyväksyjät kustannuspaikkakohtaisesti. Ostolaskuja ja niiden käsittelyprosesseja seurataan pistokokein ja tarvittaessa käsittelyä ohjeistetaan. Toimialan toimistosihteereiden työnkuvia on selvitetty pyrkien poistamaan päällekkäisyyksiä, luomaan rationaalisia toimintaprosesseja ja varmistamaan työparien kautta toiminnan keskeytymättömyys. Sisäiseen valvontaan kuuluva luottamushenkilöiden toimesta suoritettava seuranta on mahdollistettu säännöllisellä raportoinnilla sekä taloudesta että toiminnasta. Käyttösuunnitelmassa on asetettu vastuualuekohtaisia tavoitteita, joiden toteutumisesta on raportoitu kolmannesvuosiraportin yhteydessä. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut on toiminnassaan noudattanut kaupungin yleisiä sisäisen valvonnan ohjeita ja lisäksi Ympäristöpalveluiden omia tarkennettuja sisäisen valvonnan ohjeita, joissa on otettu huomioon valvonnan lisäksi, riskejä ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Ympäristöpalvelujen osalta keskeisimmät riskit ovat vesihuollon toimitusten keskeytyminen sekä työturvallisuus. Vesihuollon toimitushäiriöihin on pyritty valmistautumaan valmiussuunnitelmien ajantasaistamisella, sekä ennakoivalla huollolla. Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. työturvallisuusmittausten avulla. Konsernivalvonta Kaarinan kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa ( ) on määritelty periaatteet ja menettelytavat, joita käytetään kaupungin määräysvaltaan kuuluvien yhteisöjen johtamisessa ja yhteydenpidossa. Seurantatoimikunta on antanut ohjeistuksia mm. Kaarinan kaupungin vuokrataloyhtiöiden vuonna 2012 toteutettuun fuusioon. Seurantatoimikunnan työn lisäksi Kaarinan kaupunki valvoo tavoitteiden saavuttamista seuraamalla kolmannesvuosiraportteja, jotka sisältävät myös konsernia koskevia osia. Sisäisen valvonnan kehittäminen Sisäisen valvonnan kehittäminen on suuntautunut tilivuoden 2012 aikana johtosääntöjen kehittämiseen. Talous- ja hankintastrategia on määrittänyt perusteet taloustasapainon tavoitteluun. Yksi suurimmista riskeistä kaupungin toiminnan jatkuvuuden kannalta on tällä hetkellä toiminnan alijäämäisyys ja sitä aiheutuvat tarve nostaa lisää lainaa. 15

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kaarinan kaupungin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 18,5 % 20,8 % 20,5 % Vuosikate/Poistot % 83 % 170 % 231 % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate prosenttia poistoista kertoo tulorahoituksen riittävyydestä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistojen määrä vastaa kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Keskimääräinen investointitaso vuonna 2012 on ollut tuhatta euroa. Vuosikate euroa/asukas kertoo tulorahoituksen riittävyydestä. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kuntien välisissä vertailuissa on otettava myös huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin. Vertailuluvuiksi saadaan 328 euroa vuonna

17 Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 10 6 Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -3 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 37,5 % 72,4 % 190,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 33,2 % 70,6 % 166,0 % Lainanhoitokate 13,1 26,8 11,8 Kassan riittävyys pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus % = 100* Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omarahoitusosuudesta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo paljonko investointien omahankintamenosta, antolainojen lisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on katettu tulorahoituksella (=vuosikatteella). Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun arvo jää alle yhden. Vuonna 2012 johdannaissopimusten ansiosta kaupungin korkokulut ovat tuottoja ja tunnusluku on laskettu vuosikatteen ja lainanlyhennysten suhteena. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluvulla kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassasta maksut saadaan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Toimintakulut, Valmistus omaan käyttöön, Korkokulut, Muut rahoituskulut, Investointimenot, Antolainojen lisäys ja Pitkäaikaisten lainojen vähennys. 17

18 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaarinan kaupungin tase ja sen tunnusluvut (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä/ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 53,1 % 53,6 % 49,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 48,6 % 48,4 % 54,3 % Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) Kertynyt yli-/alijäämä ( / asukas) Lainakanta (1000 ) Lainakanta ( / asukas) Lainasaamiset (1000 ) Asukasmäärä

20 Taseen tunnusluvut Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % = ( Vieras pääoma Saadut ennakot ) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta Lainakantaan lasketaan korollinen vieras pääoma. Kaarinan kaupungin kassavaroista oli vuoden 2011 lopulla 10,7 miljoonaa euroa sijoitettu korkeakorkoisiin, nopeasti rahaksi muutettaviin pankkitalletuksiin. Nämä pankkitalletukset siirrettiin vuoden 2012 aikana maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavaroihin. Tämän vuoksi korollisen lainan määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kunnan, joka muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään konsernitase, konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteensä 7 tytäryhteisöä. Kaarinan kaupunkikonserniin kuuluu 7 tytäryhteisöä, 3 osakkuusyhteisöä ja 5 kuntayhtymää. Luettelo konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä

21 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhtöiden voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -19 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 3 7 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut % 37,0 % 39,4 % Vuosikate / Poistot % 77,9 % 150,2 % Vuosikate euroa / asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnuslukua käytetään arvioitaessa investointeihin käytettävissä olevan tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Tässä pitää ottaa huomioon myös se, vastaavatko poistot ja arvonalentumiset konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate euroa / asukas Tunnuslukua käytetään arvioidessa tulorahoituksen riittävyyttä. Konsernin tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. 21

22 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset 10 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaiset lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 37,2 % 67,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 30,8 % 61,8 % Lainanhoitokate 2,5 5,6 Kassan riitttävyys (pv) Investointien tulorahoitus % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omarahoitusosuudesta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus % Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus on riittävä, jos sen arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys (pv) kuvaa konsernin maksuvalmiutta. Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. 22

23 Konsernitase ja sen tunnusluvut (1000 ) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden alijäämä/ylijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Vähemmistöosuudet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Eläkevaraukset Muut saamiset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen korollinen Saamiset Pitkäaikainen koroton Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen korollinen Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen koroton Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 40,9 % 42,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 60,9 % 60,0 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /asukas Konsernin lainasaamiset Kunnan asukasmäärä

24 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tulos on ,99 euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että poistoeroa vähennetään suunnitelman mukaan ,67 euroa ja että tilikauden alijäämä ,32 euroa siirretään kaupungin taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville. 24

25 Talousarvion toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat määrärahat Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston sitova taso käyttötaloudessa on nettomääräraha eli taulukon katerivi. Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset erät. (1000 ) TA 2012 MTA 2012 TP 2012 Ero Ero % TP 2011 Ero TP11- >TP12 Konserni- Tuotot ,4 % ,5 % johto Kulut ,9 % ,4 % Kate ,4 % ,5 % Aluepelastus- Tuotot laitos Kulut ,4 % ,1 % Kate ,4 % ,1 % Hallinto- Tuotot ,7 % ,2 % palvelut Kulut ,7 % ,8 % Kate ,9 % ,6 % Henkilöstö- Tuotot ,9 % ,6 % lautakunta Kulut ,0 % ,7 % Kate ,1 % ,3 % Tarkastus- Tuotot lautakunta Kulut ,3 % ,6 % Kate ,3 % ,6 % Sivistys- Tuotot ,4 % ,5 % lautakunta Kulut ,3 % ,3 % Kate ,4 % ,4 % Perusturva- Tuotot ,7 % ,8 % lautakunta Kulut ,2 % ,0 % Kate ,5 % ,1 % Erikois- Tuotot sairaanhoito Kulut ,8 % ,6 % Kate ,8 % ,6 % Kansalais- Tuotot ,5 % ,6 % toiminnan Kulut ,5 % ,0 % lautakunta Kate ,8 % ,0 % Tekninen Tuotot ,8 % ,5 % lautakunta Kulut ,1 % ,5 % Kate ,0 % ,9 % Rakennus- ja Tuotot ,7 % ,2 % kaavoitus- Kulut ,4 % ,9 % lautakunta Kate ,5 % ,5 % Ympäristön- Tuotot ,4 % 42 31,0 % suojelu- Kulut ,0 % ,0 % lautakunta Kate ,7 % ,5 % Yhteensä Tuotot ,3 % ,8 % Kulut ,8 % ,9 % Kate ,9 % ,1 % 25

26 Käyttötalouden toteutuminen Konsernijohto 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toiminta-ajatus Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä palo- ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11% Tuotot ,5 % Kulut ,4 % Kate ,5 % 100 Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginvaltuusto TP 2012 TA 2012 TP 2011 TP 2010 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Tehdyt valtuustoaloitteet, lukumäärä Kaupunginhallitus 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 113 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginhallituksen pj. 114 Elinkeinopalvelut Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginhallitus TP 2012 TA 2012 TP 2011 TP 2010 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Tavoite Päätöksentekoa tukevan johdon raportointijärjestelmän kehittäminen Mittarin tavoitearvo Luottamushenkilöiden ja esimiesten raportointijärjestelmälle asettamat odotukset on kartoitettu ja analysoitu järjestelmän toteuttamismahdollisuudet. Toteutuma 12/2012: Raportointijärjestelmän kartoitus tehtiin esimiestasolla marraskuussa Kyselyn perusteella yli 70% vastaajista katsoi saavansa tarvitsemansa tiedon nykyjärjestelmillä hyvin tai kohtuullisesti. Tämän perusteella päätettiin tehostaa nykyisten järjestelmien käyttöä, täsmentää raportointiaikataulua eri organisaatiotasoilla ja kehittää raporttien tietosisältöä. Luottamushenkilöiden osalta kartoitusta ei vielä tehty. 26

27 Vuoden 2013 aikana tullaan seuraamaan laajempien, huhti- ja elokuun lopun toteutumia selvittävien kolmannesvuosiraporttien lisäksi kuukausittain valmisteltavaa tiivistetympää talousraporttia maalis-joulukuun toteutuneiden tilanteiden osalta. Raporttien muoto ja sisältö täsmentyvät vuoden 2013 kuluessa. Luovuudesta tunnettu Kaarina/ muutosherkkyyden edistäminen Innovaatiojärjestelmän (Kahli) laajentaminen koko kaupunkiin Järjestelmä on käytössä kaikilla toimialoilla. Toteutuma 12/2012: Kahli-hankkeen pilottiprojekti päättyi Hyvinvointipalveluissa toukokuussa Syksyn 2012 aikana uutta aloitekanavaa markkinoitiin kaikille toimialoille ja esimiehille järjestettiin koulutusta uuden aloitejärjestelmän käytöstä. Esimiesten tehtävänä on jakaa tietoa aloitejärjestelmästä omalle henkilöstölleen. Nimikilpailun tuloksena uutta henkilöstön aloitekanavaa kutsutaan "A-mapiksi". A-mappiin tehtiin vuonna 2012 aloitteita yhteensä 64 kpl. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Kaupungin johtamisjärjestelmän arviointi Kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä johtoryhmän itsearviointi on tehty ja tulokset analysoitu. Toteutuma 12/2012: Seurantatoimikunta asetti asettanut yhdeksi vuoden 2012 painopistealueeksi kaupungin johtamisjärjestelmän arvioinnin. Arviointi käsitti sekä valtuuston, hallituksen ja johtoryhmän itsearvioinnin sekä johtosääntöjen uudistamisen arvioinnin tulosten pohjalta. Valtuuston ja kaupunginhallituksen työn arviointia koskeva kysely toteutettiin syyskuussa sähköpostikyselynä. Kaupunginvaltuuston työskentelyn arviointikyselyyn vastasi 35 valtuutettua ja varavaltuutettua (vastausprosentti 36 %). Kaupunginhallituksen vastaavaan kyselyyn vastasi puolestaan 11 hallituksen jäsentä ja varajäsentä (vastausprosentti 42 %). Arvioitavia asioita olivat mm. valtuustotyön edellytykset ja yhteistyön toimivuus, valtuuston ja muiden tahojen vaikutusmahdollisuudet, valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri sekä viranhaltijavalmistelu, toimintakulttuuri, työskentely- ja toimintamuodot, kuntalaisten osallistumisja vaikutusmahdollisuudet, kokonaisarvioita kuluneesta valtuustokaudesta ja näkemyksiä tulevaan valtuustokauteen. Kyselyn tulosten perusteella vastaajat olivat melko tyytyväisiä päättyvän valtuustokauden toimintaan, yleisimmin vastaajien antamat arvosanat liikkuivat 3-3,5 välillä asteikolla 1-5. Johtosääntöjen tarkistaminen siirtyi tammikuun 2013 valtuustoon. Johtoryhmä on arvioinut omaa toimintaansa toukokuussa käynnistyneen johtoryhmätyön kehittämishankkeen yhteydessä. Suoritettujen kyselyiden ja haastattelujen perusteella on nostettu esille kehittämiskohteita, joiden työstäminen jatkuu keväällä Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Littoistenjärven tilan parantaminen Littoistenjärven kunnostustoimenpiteistä, -aikataulusta ja rahoituksesta on saavutettu yksimielisyys eri osapuolten kesken. 27

28 Toteutuma 12/2012: EU:n vesipolitiikassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä Littoistenjärvellä on saavutettu hyvä ekologinen tila. Aikaisempina vuosina järven tilaa on pyritty parantamaan mm. veden korkeutta säätelemällä, harjoittamalla poistokalastusta, hillitsemällä ulkoista kuormitusta sekä rakentamalla laskeutusaltaita. Ilmastusta on tehostettu asentamalla kaksi uutta ilmastuslaitetta marraskuun alussa. Uusi raportti Littoistenjärven ekologisen tilan kehityksestä ja hoitovaihtoehdoista valmistunee kevään 2013 aikana. Alustava raportti on ollut valmiina jo talvella Edellinen raportti on vuodelta Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ palveluketjujen toimivuus Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tavoitteiden toteuttaminen Toimialat ovat arvioineet, miten eurooppalaisen tasaarvon peruskirjan tavoitteet ovat toteutuneet omalla toimialalla. Toteutuma 12/2012: Toimialoille suunnatun kyselyn tulosten perusteella kaikilla toimialoilla olisi kehittämisen varaa siinä, miten tutkitaan erityisesti asiakkaiden tarpeita ja toteutumista sukupuolittain. Lisäksi jokaisen toimialan tulisi arvioida omalta kohdaltaan, miten palvelutarjonta tukisi molempien sukupuolten tarpeita mahdollisimman hyvin. Em. selvitys on saatettu kaupunginhallituksen tiedoksi

29 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston pj Matti Ranne Tarkastuslautakunnan pj. Kalervo Korvensyrjä Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja valvoo tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päättynyt tilikausi. Tämä lisäksi tarkastuslautakunta antaa väliraportteja. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Tavoite Kolmannesvuosiraporttien arviointi valtuustolle Mittarin tavoitearvo Raportit on arvioitu valtuustolle Toteutuma 12/2012: Vuoden 2012 arviointi alkoi kesäkuussa. Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11% Tuotot Kulut ,6 % Kate ,6 % Toiminta Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toimintojen tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Lautakunta on valvonut tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta kokoontui 12 kertaa vuoden 2012 aikana. Tilintarkastajana toimi JHTT tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy ja vastuualaisena tilintarkastajana JHTT Tomi Moisio. Lautakunnan painopistealueena on ollut hallintopalvelut kokonaisuutena sekä johtaminen. Arviointikausi aloitettiin yhteispalaverilla valtuuston puheenjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa. Arviointia on toteutettu mm. haastatteluin, toimipaikkavierailuin ja tilinpäätösasiakirjaan tutustumalla. Lautakunta järjesti luottamus- ja virkahenkilöille tarkoitetun tuottavuus ja sen johtaminen seminaarin. Luennoitsijoina olivat teollisuusneuvos Risto Anttonen ja Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen. Tilintarkastuksessa esiin tulleet puutteet on raportoitu hallitukselle toimenpiteitä varten. Lautakunta on antanut lausunnot palvelustrategiasta ja kuntarakenneuudistuksesta. 29

30 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaarina Kilpailukykyisen Turun seudun yhteistyökykyisin elinkeino- ja yrityskaupunki Elinkeinopolitiikan tavoitteiden mukaisesti Kaarinan kaupunki on parantanut yrittämisen edellytyksiä. Kaarina on pystynyt kehittämään vahvuuksiaan, joista esimerkkeinä ovat hyvä imago, nopea päätöksenteko, hyvät asuinolot ja laajat palvelut ja virkamiesten myönteinen asenne yrittämiseen. Kaarinan kaupungin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa yhdessä omistama kehitysyhtiö, Kaarinan kehitys Oy on toiminut aktiivisesti elinkeinopolitiikan painopisteiden edistämisen osalta. Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja toimii linkkinä yrittäjien ja kaupungin sekä muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden välillä, huolehtii yritystonttien markkinoinnista yhdessä Turun seudun kehittämiskeskuksen kanssa ja pyrkii kaikin tavoin edistämään yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa kaupungissa yhdessä yhteistyökumppaneiden ja erityisesti Kaarinan ja Piikkiön Yrittäjät ry:iden kanssa. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutettiin: 1) Kaupungin omina toimenpiteinä, joita pääasiassa toteuttaa Kaarinan Kehitys Oy 2) Alueellisena yhteistyönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen koordinoimana. Kaarinan kaupungin yhdyshenkilönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa toimii markkinointipäällikkö Hannele Haapamäki. Lisäksi Kaarinan kaupunki on ollut vuonna 2012 mukana Varsinais-Suomen Liiton ja Turun kaupungin koordinoimassa Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeessa. 30

31 Kaarinan Kehitys Oy:n toimintakertomus 2012 Kaarinan Kehitys Oy on vuonna 1992 perustettu, vuonna 2004 varsinaisen toimintansa aloittanut Kaarinan kaupungin, Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät ry:n omistama yhtiö. Yhtiö on Kaarinan kaupungin konserniyhtiö. Kaarinan Kehitys Oy on yksi Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan työkaluista. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungille vuosiksi laaditussa elinkeino-ohjelmassa on määritelty elinkeinopolitiikan tavoitteet, joiden toteutumiseen Kaarinan Kehitys Oy:n toiminta tähtää. Kaarinassa edelleen Suomen paras yrittäjyysilmapiiri Loppuvuodesta 2012 toteutetun ja 2013 alussa julkaistun tuoreimman Maakuntaennusteen tulokset olivat samansuuntaiset kuin vuotta aiemmin: Kaarina sijoittui nyt maakunnan kärkeen sekä yrittäjyysilmapiirivertailussa että kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä arvioitaessa. Kaarinan yritysmyönteisyys sai tunnustusta myös valtakunnallisesti, kun Elinkeinoelämän keskusliiton nyt kolmatta kertaa toteuttamassa yritysilmastoa koskevassa tutkimuksessa Kaarina sijoittui selkeästi ykköseksi Suomen 50 suurimman kunnan vertailuryhmässä. Taloustutkimus Oy:n vuosittain tekemässä Kuntaimago-tutkimuksessa Kaarina voitti niin ikään ykkössijan yrittäjävastaajien keskuudessa. Yrittäjyysmyönteisyyden taustoja lähdettiin selvittämään omalla kyselyllä, joka käynnistyi loppuvuodesta Yritysten määrän ja rakentamisen määrien kehittyminen Kaarinassa sijaitsevien yritysten kokonaismäärä kasvoi 92 yrityksellä v Vuotta aiemmin määrä kasvoi 120 yrityksellä. Luvut perustuvat Kaupparekisteristä saatuihin tietoihin. Kaupunki myi tai vuokrasi v alueeltaan kuusi yritystonttia, joista kolme myytiin (yht m 2 ) ja kolme vuokrattiin (yht m 2 ). Näiden lisäksi yksi tontti myytiin vanhalle vuokralaiselle. Vuotta aiempaan verrattuna myytyjen ja vuokrattujen tonttien määrä laski (v myytiin tai vuokrattiin peräti 15 tonttia). Vuonna 2012 yritystoimintaan liittyvien toimitilojen rakennuslupia myönnettiin 34 kpl yhteensä m 2. Vuotta aiemmin vastaavien tilojen rakennuslupia myönnettiin 31 kpl yhteensä m 2. Yritystoimintaan liittyviä tiloja valmistui koko Kaarinaan laajennukset ja varastot mukaan lukien 22 kpl yhteensä m 2. Vuonna 2011 yritystoimintaan liittyviä tiloja valmistui koko Kaarinaan laajennukset ja varastot mukaan lukien 27 kpl yhteensä m 2. Kehittämishankkeella näkyvyyttä kaarinalaiselle matkailulle Kaarinan Kehitys Oy:n hallinnoima matkailuelinkeinon kehittämishanke käynnistyi loppuvuodesta Alun perin kahden vuoden mittaiseksi suunniteltua hanketta päätettiin jatkaa puolella vuodella, asti. Vuoden 2012 loppuun mennessä hankkeeseen oli saatu mukaan 21 paikallista matkailualan toimijaa. Hanke on pääosin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsin Hyvä ry:n rahoittama. Hankepartnerit maksavat omarahoitusosuutena 15 % hankkeen kuluista. Kaarinalaisten matkailualan toimijoiden verkostoitumiseen ja yhteismarkkinointiin tähtäävä hanke markkinoi Kaarinan matkailukohteita useissa tapahtumissa. Tuorlan ja Rauhalinnan alueiden kehittäminen Vuoden 2012 alussa lähdettiin tekemään konkreettista hankesuunnitelmaa ja kustannuslaskelmaa Tuorlan vierailijakeskuksen toteuttamisesta. Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n ensimmäiset piirustukset valmistuivat kesällä ja niitä hiottiin vielä syksyn aikana. Marraskuussa teetettiin kustannuslaskelma AP Rakennuslaskenta Oy:llä. Tuorlan alueella toimivat organisaatiot aloittivat Kaarinan Kehitys Oy:n aloitteesta alueen matkailullisen liiketoimintasuunnitelman tekemisen huhtikuussa Kaarinan Kehityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja osallistuivat työryhmään, jossa oli edustajia maaseutuoppilaitos Liviasta, Turun yliopiston 31

32 tähtitieteen laitokselta/tuorlan observatoriosta, Opteon Oy:stä sekä Tuorlan Majatalosta. Viidesti kokoontunut työryhmä pohti Tuorlan alueella toimivien tahojen yhteistyön nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kaarinan Kehitys Oy hallinnoi v Rauhalinnan tirolilaista aittaa, jota on hyödynnetty sekä yhtiön omana kokoustilana että vuokrattu ulkopuolisille tahoille. Kesäkuukausina Kaarinan Kehitys organisoi Rauhalinnan kartanossa seitsemän avoimien ovien keskiviikkoa yhdessä Kaarinan Oppaiden kanssa. Joulukuussa Kaarinan Kehitys järjesti Rauhalinnan alueen ideariihen, johon osallistui parikymmentä seudulla toimivaa luovan alan ihmistä ja käsityöyrittäjää sekä potentiaalisia investoijia. Tilaisuudessa ideoitiin Rauhalinnaan käsityöläiskylää. Ajatus oli läsnäolijoiden mielestä kiinnostava ja jatkosuunnitelmat ovat vireillä. Oppimisympäristökonferenssi Kaarinan kaupunki liittyi Kaarinan Kehitys Oy:n nimissä vuoden 2011 alusta OECD:n alaisuuteen kuuluvan CELE:n (Center for Effective Learning Environments eli opetustilojen toimivuuden, arkkitehtuurin ja muun oppimista edistävän tilakehittämisen keskus) jäseneksi. CELE-yhteistyö toi Kaarinaan kansainvälisen oppimisympäristökonferenssin, joka järjestettiin Kaarinassa ja Raumalla helmikuussa Konferenssiin osallistui toistasataa edustajaa ympäri maailman. Yhteistapahtumat yritysten kanssa vetivät väkeä Kaarinan Kehityksen tehtävänä on paitsi uusien yritysten houkuttelu Kaarinaan, myös jo kaupungissa toimivien yritysten toimintaedellytysten edistäminen. Alkuvuonna 2012 Kaarinan Kehitys Oy ja kaupunki järjestivät kolme aamukahvitilaisuutta, joissa yrittäjille esiteltiin kevään aikana käynnistymässä olevia hankintoja toimialoittain. Yhteistyötä tehtiin myös kaupungin ja neljän paikallisen yrityksen yhteisellä messuosastolla Turun Rakentaminen & Sisustaminen messuilla helmikuussa Muita Kaarinan ja Piikkiön Yrittäjäyhdistysten kanssa vuoden aikana järjestettyjä tilaisuuksia ja tapahtumia olivat Uskoa & Oivallusta juhla maaliskuussa, Krossin Kevättuuletus markkinatapahtuma huhtikuussa, Krossin alueen yritysten glögitilaisuus marraskuussa sekä Koko perheen joulunavaus tapahtuma joulukuussa. Alueellisia kehittämis- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin Krossin tapahtuman lisäksi kesäkuussa keskusta-alueella sekä marraskuussa Piispanristillä. Yksi vuodelle 2012 nimetty erityisteema oli yrittäjien eläköityminen ja yritysten omistajanvaihdokset. Kaarinan Kehitys Oy organisoi yhteistyötahojensa kanssa kolme tapahtumaa tällä teemalla vuoden aikana: Turun amk:n opiskelijoille toteutettu road show -ajelu kaarinalaisiin, jatkajaa etsiviin, yrityksiin, Ostaisinko yrityksen infotilaisuus sekä Omistajanvaihdostreffit -ilta, joka sai runsaasti väkeä liikkeelle. Yritysvaikutusten arviointiprosessin pilotointia jatkettiin Vuoden 2011 aikana Kaarinan Kehitys Oy suunnitteli ja toteutti yhteistyössä yrittäjäyhdistysten ja kaupungin viranhaltijoiden kanssa yritysvaikutusten arviointiin lomakemallin, joka otettiin kesäkuussa käyttöön koeluonteisesti kaupungin kaavoitustoimessa sekä hankintaosastolla. Alkuvuonna 2012 todettiin, että pilotointivaihe ei ollut tuonut vielä riittävästi käytännön kokemusta mallin toimivuudesta. Kaupungin johtoryhmä päätti laajentaa pilotointia tiettyjen päätöstyyppien osalta muillekin toimialoille ja pilotointia päätettiin jatkaa vuoden 2013 loppuun asti. Taloudellinen yhteenveto Yrityksen liikevaihdoksi muodostui ,51. Lisäksi yhtiölle kertyi liiketoiminnan muita tuottoja ,01, nämä pääosin matkailuhankkeen tukea. Kustannukset koostuivat pääsääntöisesti palkka- ja palkkiokuluista sekä yleiskuluista. Tilikauden voitto oli ,28, mikä ylitti budjetoidun noin eurolla. Yhtiön taseen loppusumma on ,29. 32

33 Vuokrataloyhtiöt Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Toteutuma 12/2012: Fuusio toteutui Tavoite Kaarinan vuokrataloyhtiöt (pois lukien As Oy Orakas) on fuusioitu yhdeksi yhtiöksi Mittarin tavoitearvo Yhtiöiden fuusio on valmis mennessä Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalojen tilikausi 2012 sujui toiminnallisesti ja taloudellisesti pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Tilikauden aikana Kaarinan vuokratalot Oy:öön sulautuivat Kiinteistö Oy Piikkiön vuokra-asunnot, Kiinteistö Oy Karpanpuisto ja Kiinteistö Oy Hovirinnanketo. Lisäksi yhtiö osti Karpanrinteen kiinteistön rakennuksineen Kaarinan kaupungilta. Yhtiöllä on tilikauden päättyessä vuokrattavia huoneistoja 736 kpl, joissa yhteensä ,10 m2. Huoneistoja on 18 eri kiinteistöissä ja huoneistojen keskikoko on 55,56. Yhtiön käyttöaste oli 91,5 % ( ed. vuosi 92%) ja keskivuokra 9,96 /m2 (9,71 /m2). Kiinteistöjen ikääntyessä korjauskustannukset ovat nousseet vuosittain ja yhtiö valmistautuu jatkamaan peruskorjauksia tilikausien aikana. Villakujan rivitalon peruskorjaussuunnittelu on käynnissä ja korjauksen on tarkoitus alkaa vuonna Tilikauden 2012 aikana ei suoritettu oleellisia laajoja peruskorjauksia. Yhtiö osti tilikauden aikana rivitalotontin osoitteesta Tuuliviirinkatu 7. Uuden rivitalokiinteistön suunnittelu on alkanut tilikauden päättymisen jälkeen ja tarkoituksena on aloittaa kohteen rakentaminen syksyllä Yhtiö on käynnistänyt tilikauden aikana omistamiensa kiinteistöjen kokonaisvaltaisen energiatehokkuushankkeen, joka jatkuu

34 Palo- ja pelastustoimi 119 Palo- ja pelastustoimi Kaupunginjohtaja Harri Virta Talousjohtaja Janne Lavén Palo- ja pelastustoimi on siirtynyt vuoden 2004 alusta alueelliseksi pelastuslaitokseksi ja pelastuslaitoksen menot ovat valtuustoon nähden sitova erä. Pelastuslaitos toimii Turun kaupungin organisaation osana. Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11 % Tuotot Kulut ,1 % Kate ,1 % 34

35 Hallintopalvelut 120 Hallintopalvelut Hallintojohtaja Päivi Antola 122 Kanslia- ja viestintäpalvelut Kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto 130 Taloushallinto Talousjohtaja Janne Lavén 133 Laskentapalvelut Laskentapäällikkö Merja Uuttu 135 Tietohallinto Tietohallintojohtaja Kari Hölsö 140 Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Heidi Paju 190 Keskusvaalilautakunta Kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto Toiminta-ajatus Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimiala huolehtii kaupungin kanslia- ja viestintäpalveluista taloushallinnosta hankintahallinnosta henkilöstöhallinnosta tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavat yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Keskushallinnon palveluiden lisäksi toimiala tuottaa ruokapalveluja kaupungin yksiköille sekä joillekin konsernin ulkopuolisille yksiköille. Hallintopalveluiden toimiala palvelee kaarinalaisia ja muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen Tavoite menestystekijä Luovuudesta tunnettu Kaarina/ Yhteispalvelun laajentamitäminetasoon Muutosherkkyyden edisnen kaupunginviraston katu- Mittarin tavoitearvo Useiden toimijoiden yhteispalvelu käynnistyy vuoden 2012 aikana Toteutuma 12/2012: Hankkeen toteuttamisesta luovuttiin keväällä 2012 työvoimahallinnon palveluverkkomuutosten ja hyvinvointipalveluiden tilakustannusten kasvun välttämiseksi. Valmistelua jatkettiin kuitenkin Kelan kanssa ja Kelan palvelu yhteispalvelupisteessä käynnistyi vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2012 lopulla on kuitenkin nostettu uudelleen valmisteluun alun perin ajateltu useiden toimijoiden yhteispalvelupiste. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Laskentapalveluiden toiminnan käynnistäminen Vuoden 2013 talousarvioon voidaan ottaa käyttöön uudistettu hinnoittelu laskentapalveluiden tuotteille Toteutuma 12/2012: Tuotehinnat on määritelty talousarvio-ohjeiden mukaisesti mennessä. Laskentapalvelujen sisäisesti laskutettava tuote on palkkalaskelma. Kirjanpidon osalta kustannukset jaetaan talousarviovaiheessa sisäisesti toimialoille henkilömäärän suhteessa ja tilinpäätöksen yhteydessä käytetään vertailuhintana kirjanpidon tositteen yksikköhintaa. Todettiin, että nykyisellä laskentatavalla kustannusten kohdistaminen toimialoille tapahtuu riittävän tarkasti. Tuotteistamiseen tarvittavat resurssit siitä saatavaan hyötyyn nähden eivät käytössä olevilla menetelmillä ole oikeassa suhteessa. Luovuudesta tunnettu Kaarina/ Osallistuva kaupunkilainen ja henkilöstö Otetaan käyttöön seudullista yhteistyötä paremmin tukevat perustoimistojärjestelmät Microsoftin Exchange sähköpostijärjestelmä ja Microsoftin Office 2010 tuotteet otetaan asteittain tuotantoon vuoden 2012 aikana. Toteutuma 12/2012: Microsoft Office 2010 tuotteet otettiin käyttöön hallintoympäristössä huhtikuussa ja oppilasympäristössä syys-lokakuussa. Koko kaupungin sähköpostijärjestelmä vaihdettiin Microsoft tuotteisiin torstaina 35

36 Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Kaupungin ruokapalveluiden kilpailukykyisyyden turvaaminen tulevaisuudessakin yksi seuraavista ruokapalvelun kehittämissuunnitelman mukaisista kehittämisajatuksista toteutettu mennessä: - Hovirinnan tiimin kilpailuttaminen - Valmakodin ja ateriapalvelun toiminnankehittäminen - Yhteistyön lisääminen sivistyspalveluiden ja siivouspalveluiden kanssa - Jos Hovirinnan kilpailutus ei toteudu, valmistus siirretään lukioon - Valmistuskeittiöiden määrä Neuvottelut ympäristöpalveluiden kanssa ruokapalveluiden toimialan muutoksesta Toteutuma 12/2012: Kaupunginhallitus päätti asiasta laaditun selvityksen pohjalta kesäkuussa, että ruokapalvelut siirtyvät hallintopalveluista ympäristöpalveluihin alkaen. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että Hovirinnan alueen ruoan valmistuksen ja jakelun kilpailutusta ei tehdä, vaan Hovirinnan keittiön toiminta valmistuskeittiönä loppuu ja ruoan valmistus siirtyy lukion keittiöön alkaen. Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11 % Tuotot ,4 % Kulut ,4 % Kate ,3 % Vuonna 2012 hallintopalveluiden talousarvio toteutui suunnitellusti huolimatta siitä, että erityisesti ruokapalveluissa sairauspoissaolojen kustannukset ylittivät ennakoidun määrän ja sivistyspalveluille toimitettiin vajaa ateriaa enemmän kuin mitä budjetointivaiheessa oli suunniteltu. Kaiken kaikkiaan toimintakuluja kertyi hallintopalveluissa euroa enemmän talousarvioon verrattuna (toteutumaprosentti 102 %), mutta vastaavasti toimintatuotot ylittävät talousarvioon varatun määrän eurolla (toteutumisprosentti 103 %). Toimintasuunnitelman toteutuminen 1-12/2012 Kanslia- ja viestintäpalvelut Viestintä- ja markkinointistrategiasta vuodelle 2012 nostettuihin painopisteisiin on pureuduttu seuraavasti: Osaamisen tukeminen Huhti- toukokuussa 2012 toteutettiin viestintäkysely koko henkilöstölle ja ryhmähaastattelu viestintäverkostolle. Tulosten perusteella lähdettiin kehittämään toimintamalleja esimiesten ja viestintäverkoston työpajoissa syksyllä Toimenpiteistä päätetään vuoden 2013 alussa. Painopisteiksi valittiin vuorovaikutteisen palautekulttuurin kehittäminen sekä muutosviestinnän kehittäminen. Lisäksi viestintää ollaan ottamassa mukaan perehdyttämisprosesseihin. Viestintäsuunnitelmat tehdään vuosittain, hallintopalvelut pilotoi Viestintäsuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kaarinan Kehitys Oy:n kanssa. Suunnitelma sisältää määritellyt ulkoiset ja sisäiset perusviestit, ohjeet arkiviestinnän toteuttamiseen sekä suunnitelman markkinointi- ja viestintästrategiasta nostettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmaa päivitetään edelleen vuoden 2013 aikana. Lisäksi päivitettiin kriisiviestintäsuunnitelma. 36

37 Toimivat ja ajantasaiset kotisivut sekä Kantrin hyödyntäminen ensisijaisena tiedotuskanavana Kantrin sisällön uudistaminen on tehty henkilöstö-osion osalta. Kotisivujen ulkoasu-uudistus toteutettiin vuoden 2012 lopulla. Kantrin käyttäjäkysely on valmisteilla. Seuraavaksi viestinnän painopistealueeksi on nostettu verkkosisällöntuottajien osaamisen kehittäminen. Hyödynnetään kaarinalaisten menestystarinoita kaupungin näkyvyydessä Kaupungin hyviä käytäntöjä nostetaan esille mediatiedotuksen avulla. Mediatiedotuksen lisääminen on valittu seuraavaksi viestinnän painopistealueeksi. Tiedotusaiheita on etsitty yksikkövierailuilla, myös toimialojen oma-aloitteiset yhteydenotot ovat lisääntyneet. Aito kaarinalainen -kampanja jatkuu ja sitä on nostettu esille muun muassa Yritys- ja palveluhakemistossa. Määritellään markkinointiviestinnän vastuut ja toimintatavat resurssit huomioiden Markkinointiyhteistyö on aloitettu kaupungin ja Kaarinan Kehityksen välillä. Markkinointia on pohdittu yhteisissä kokouksissa ja viestintäsuunnitelma on laadittu yhteistyönä. Lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa tapahtuma- ja matkailumarkkinoinnin saralla. Aito kaarinalainen -kampanjaa on suunniteltu ja toteutettu niin ikään yhteisvoimin. Kaupungin puhelinvaihdepalvelut yhdistettiin terveyskeskuksen vaihdepalvelun kanssa vuoden 2012 alusta lukien. Vaihdepalvelu nykyisessä muodossa on vakiintunut vuoden 2012 aikana. Asiakkaalle palvelun toimivuutta ja laatua on vuoden aikana arvioitu ja parannettu mm. vastausviestien ja tiedottamisen osalta. Yhteispalvelupisteessä jatkettiin matkailuhankkeen tukemana vihreän I-kiven kriteerit täyttävää matkailuneuvontaa. Keväällä 2012 luovuttiin valmisteilla olleesta useiden toimijoiden yhteispalvelusuunnitelmasta ns. Seppälän tiloihin. Valmistelua jatkettiin kuitenkin Kelan kanssa ja Kelan palvelu yhteispalvelupisteessä käynnistyi vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2012 lopulla on kuitenkin nostettu uudelleen valmisteluun alun perin ajateltu useiden toimijoiden yhteispalvelusuunnitelma. Päätöksiä tehdään alkukevään 2013 aikana. Kaarinassa järjestettiin seudullisena yhteistyönä arkistotoimen peruskurssi. Koulutukseen osallistui yhteensä lähes 50 arkistotyötä tekevää henkilöä Kaarinasta, Liedosta, Länsi-Turunmaalta, Naantalista, Paimiosta, Punkalaitumelta, Raisiosta, Salosta ja Ammattiopisto Liviasta. Kurssi on nelipäiväinen (1. osa ja 2. osa ). Kouluttajat ovat Turun maakunta-arkiston asiantuntijoita. Kurssin antina oli osaamisen lisääminen organisaation asiakirjahallinnosta ja arkistotoimen merkityksestä hallinnossa ja substanssitehtävien hoidossa. Taloushallinto Taloustyöryhmä valmisteli vuoden 2012 aikana talous- ja hankintastrategiaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian Logistiikka-asiantuntija on laatinut kaupungin logistisista toiminnoista selvityksen, jossa on analysoitu logististen toimintojen tehokkuutta ja raportoitu tehdyistä kehittämistoimista. Kaupunginhallitus jatkoi Turun seudun hankintayhteistyöpimusta vuoden 2014 loppuun saakka. Kaarinan kaupunki on käyttänyt Turun hankintayhteistyötä ja KL-kuntahankintoja kilpailutuksissa. Turun kanssa on kilpailutettu kirjastoaineisto, koulukirjat ja -tarvikkeet, kuten on myös aiemmin toimittu. KL- Kuntahankintojen kanssa on kilpailutettu kopiopaperit, polttonesteet ja matkapuhelimet. Sairaanhoitopiirin kanssa kilpailutetaan lääkkeet ja hoitotarvikkeet. 37

38 Laskentapalvelut Laskentapalvelujen ensimmäinen toimintavuosi sujui hyvin henkilöstömuutosten aiheuttamista järjestelyistä huolimatta. Vuoden aikana tapahtui yksi eläkkeelle siirtyminen ja kaksi osa-aikaiseen työaikaan siirtymistä ja pääkirjanpitäjän vaihtuminen. Nämä kaikki aiheuttivat tilapäistä työkuormaa muille tiimiläisille. Aikatauluissa kuitenkin pysyttiin ja tällä hetkellä tehtävien jako alkaa olla selkeä ja resurssit kohdistettu oikein. Vuoden aikana selvitettiin yhdessä tietohallinnon kanssa kaupungin eri laskutusjärjestelmien mahdollisuuksia vuoden 2013 käyntiin saatavan verkkolaskutuksen osalta. Seuraava askel verkkolaskutukseen siirtymisessä on verkkolaskuoperaattorin kilpailuttaminen, mikä tehdään keväällä Laskentapalvelujen ja taloushallinnon sekä toisaalta henkilöstöhallinnon kanssa on vuoden aikana selkeytetty tehtäviä ja vastuita. Yhteistyön toimivuuteen on kiinnitetty huomiota. Henkilöstöhallinnon kanssa se toteutuu mm. siten, että kaupungin palkka-asiamiehenä toimiva henkilöstösihteeri osallistuu aina palkkatiimin palavereihin. Tietohallinto Kaupungin Tietohallinto on käynyt kaupungin Terveyspalveluiden kanssa keskustelua tietojärjestelmien hyödyntämisen tehostamiseen vaadittavasta pääkäyttäjäosaamisen vahvistamisesta. Pääkäyttäjäosaamisen vahvistaminen on yksi valtuuston hyväksymän tietohallintostrategian strategisista päämääristä. Keskustelujen tuloksena Terveyspalveluissa päätettiin perustaa Terveyspalveluiden IT-asiantuntijan tehtävä ja rekrytointi käynnistyi heti alkuvuodesta Kaupunkistrategian ja tietohallintostrategian mukaisesti Tietohallinto on ottanut osaa seudulliseen tietojärjestelmäyhteistyöhön. Yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaupunkien välisessä yhteistyössä on nyt tiiviisti mukana myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin ICTpalveluita tuottava MedBit Oy. Alla on mainittu merkittävimmät seudulliset ICT -yhteistyöhankkeet. Turun kaupunginseudun ICT-strategian hahmottelu (karkea toimintamalli) Turun kaupunkiseudun yhteiset konesalipalvelut (palvelinlaitteet ja tallennuskapasiteetti) Seudullinen kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan esiselvitys Sitovan tavoitteen mukaisesti seudullista tietojärjestelmäyhtenäisyyttä lisättiin ottamalla keväällä käyttöön koko kaupungin laajuisesti MS Office 2010 toimistojärjestelmä ja syksyllä Microsoft Exchange 2010 sähköpostijärjestelmä. Ruokapalvelut Vuoden 2012 aikana toteutettiin ruokapalveluiden kehittämissuunnitelman mukainen selvitystyö ruokapalveluiden toimialan muuttamisesta hallintopalveluista ympäristöpalveluihin. Kesäkuun kaupunginhallitus hyväksyi esityksen, jonka mukaan ruokapalvelut siirtyy alkaen omana yksikkönään tilakeskuksen alaisuuteen. Samalla edellytettiin, että tilakeskuksen nimi muutetaan enemmän kuvaamaan uutta palvelumuotoaan. Syksyllä järjestetyn nimikilpailun tuloksena tilakeskuksen nimi muutettiin alkaen Tilaja ravintopalveluiksi. Muutoksesta päätettäessä tarkistettiin myös palvelustrategiaa ruokapalveluiden osalta vuosille , siten että sivistyspalveluiden ateriatuotantoa koskenut kilpailutusvelvoite poistettiin ja Hovirinnan ruuanvalmistus päätettiin siirtää osaksi lukion keittiön toimintaa. Piispanlähteen lastentalon valmistumisen myötä ruokapalveluilta poistui kaksi huonokuntoista palvelukeittiötä ja kaksi pientä jakelukeittiötä. Hovirinnan alueen muutoksen jälkeen valmistuskeittiöiden määrä väheni neljään ja palvelukeittiöiden 25:een. Toiminnallisten muutosten myötä ruokapalveluiden vakanssien määrä väheni vuoden vaihteessa 65:sta 62:een. 38

39 Ruokapalveluissa otettiin vuoden aikana kaksi uutta ohjelmaa aktiiviseen käyttöön. Tammikuun alusta otettiin käyttöön kotipalveluaterioiden tuotanto-ohjelma Aromi. Muutoksessa tilaus- ja laskutustoiminnot sähköistettiin, mikä säästää noin kaksi työpäivää kuukaudessa. Lokakuun alusta siirryttiin ruokapalveluiden sijaishankinnassa käyttämään Kuntarekry-ohjelmaa, jonka ansiosta saatiin myös runsaasti uusia sijaisia helpottamaan sijaispulaamme. Ruokapalveluiden toimintaa vaikeutti runsaiden sairauspoissaolojen lisäksi elintarvikkeiden voimakas hinnan nousu. Kustannuspaineita hillitäksemme Hovirinnan ruuanvalmistus siirrettiin jo alkaen lukion keittiöön. Ruokapalveluiden määrärahaylitykseen on kuitenkin suurimpana syynä sivistyspalveluiden alibudjetoitu suoritemäärä. Koulu- ja päiväkotiaterioita toimitettiin noin enemmän, mitä sivistyspalveluilta laskutettiin. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia vaalilakia noudattaen vaalien järjestämisestä kuntatasolla. Vaalitehtävien osalta vuosi 2012 oli työntäyteinen. Alkuvuodesta järjestettiin presidentinvaalit. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä oli ja toinen vaalipäivä 5.2. Kunnallisvaalien valmistavat tehtävät käynnistettiin elokuun alussa. Kunnallisvaalit järjestettiin Kunnallisvaalien ennakkoäänestysaika oli Kunnallisvaalien yhteydessä Kaarinassa pureuduttiin huolella sähköisen vaaliluettelon käytön kokeiluun ja se toimivuuteen. Koulutuksia ja testauksia järjestettiin ajateltua enemmän, koska järjestelmässä ilmeni puutteita. Kaarina saikin positiivista huomioita sillä, että järjestelmävirheet löydettiin Kaarinan testauksissa ja oikeusministeriö pystyi niistä muille kunnille tiedottamaan juuri ennen vaalipäivää. Oikeusministeriö maksaa valtiollisista vaaleista kaupungille aiheutuneet kustannukset lähes kattavasti. Kunnallisvaalien järjestelyjen kustannuksista kaupunki vastaa kokonaisuudessaan itse. 39

40 Tietohallinnon suoritemäärät TA11:ssä näkyy KSTOn siirtyminen Liviaan ja lukion aloittavan luokan minikannettavat TP12:ssä mukana jälleen lukion aloittavan luokan minikannettavat Tietohallinnon suoritemäärät TP10 TP11 TA12 TP12 Hallintotyöasema kpl Oppilastyöasemat kpl Työasemat yhteensä kpl Kiinteät puhelimet Matkapuhelimet Puhelimet yhteensä Työasemapalvelut hallintotyöasemat (Kaarinan kaupunki) TP10 TP11 TA12 TP12 Hinta /kk (hallintotyöasema) 52,00 52,00 64,50 64,50 Muutos 0,0 % 24,0 % 0,0 % Suoritteet (työasemat*12kk) Muutos -3,4 % 0,0 % 3,1 % Kust.yhteensä Muutos -3,4 % 24,0 % 3,1 % Työasemapalvelut oppilastyöasemat (Kaarinan kaupunki) TP10 TP11 TA12 TP12 Hinta /kk (oppilastyöasema) 20,00 20,00 20,00 20,00 Muutos 0,0 % 0,0 % 0,0 % Suoritteet (työasemat*12kk) Muutos 17,5 % 0,0 % 15,9 % Kust.yhteensä Muutos 17,5 % 0,0 % 15,9 % Kirjanpidon hinnasto ja suoritemäärät TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hinta 7,16 7,35 8,63 8,38 Muutos 2,7 % 17,4 % 5,6 % Suoritteet Muutos -0,3 % -1,4 % -2,2 % Kust.yhteensä Muutos 2,3 % 15,7 % -0,7 % Palkanlaskennan hinnasto ja suoritemäärät TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hinta 22,32 22,23 23,21 24,89 Muutos -0,4 % 4,4 % 7,2 % Suoritteet Muutos -1,2 % 4,9 % -3,2 % Kust.yhteensä Muutos -1,6 % 14,2 % -0,4 % 40

41 Ruokapalveluiden hinnastot ja suoritemäärät Kouluruoka TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP12* Hinta 2,85 2,94 3,02 3,02 2,93 Muutos -8,0 % 3,2 % 2,7 % 0,0 % 0,0 % Suoritteet Muutos 27,9 % 4,5 % 3,8 % 0,0 % 5,4 % Kust. yhteensä Muutos 17,7 % 7,8 % 6,6 % 0,0 % 2,3 % Päivähoitoruoka TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP12* Hinta 3,41 2,98 3,10 3,10 2,98 Muutos 26,1 % -12,6 % 4,0 % 0,0 % -3,9 % Suoritteet Muutos 4,4 % 5,5 % -6,4 % 0,0 % 4,4 % Kust. yhteensä Muutos 31,9 % -7,8 % -2,6 % 0,0 % 0,3 % Kokopäivähoitolaitokset (vanhus- ja vammaislaitokset) TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP12* Hinta 3,57 3,9 4,02 4,02 3,90 Muutos 3,6 % 9,2 % 3,1 % 0,0 % -3,0 % Suoritteet Muutos 195,5 % -14,6 % -4,5 % 0,0 % 0,0 % Kust. yhteensä Muutos 206,3 % -6,7 % -1,6 % 0,0 % 7,9 % TP12* Hinnat laskettu uudelleen toteutuneiden kustannusten ja suoritemäärien perusteella Suoritemäärät sisältävät myös ulkoiset suoritteet 41

42 Henkilöstölautakunta 180 Henkilöstölautakunta Hallintojohtaja Päivi Antola 180 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 181 Palkanlaskenta Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 182 Henkilöstöpalvelut ja koulutus Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 183 Työyht. kehittämisryhmä Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen Toiminta-ajatus Henkilöstöhallinnon tehtävänä on ohjata ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua että henkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaa osaava, sitoutunut sekä työ- ja uudistumiskykyinen henkilöstö. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Tavoite Työhyvinvointia tukevienmallien jalkauttaminen koko henkilöstölle Mittarin tavoitearvo Kaikissa kaupungin yksiköissä on käyty läpi työhyvinvointia tukevat mallit. Toteutuma: Mallien läpi käyminen aloitettu työhyvinvointitutkimuksen tulosten kanssa, läpi käyty jo kolme toimialaa kokonaan, sivistyspalveluissa malleista kertominen jatkuu edelleen vuoden 2013 puolella. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Työhyvinvointikyselyn pohjalta kaikilla vastuualueilla on valittu kehittämiskohteet ja toimet Toteutuma: Vastuualueet kierretty kertomassa tuloksista ja ohjaamassa jatkokäsittelyyn. Valitut jatkotoimet kirjattu Kehry:lle raportointia varten. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimiva johtaminen Varhe-maksujen aktiivinen seuranta - merkittävä osa uudelleensijoitusprosessiin päätyneistä työntekijöistä on kyetty uudelleensijoittamaan - laadittu analysoitu raportti varhemaksujen kehityksestä uudelleensijoitteluperiaatteet määritelty ja hyväksytty Toteutuma: Uudelleensijoitus- ja kuntoutustoiminta on osoittautunut toimivaksi: uudelleensijoitustoiminnan piirissä olevista yli puolet on töissä, työkokeilussa, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Malli uudelleensijoituksen uusiksi periaatteiksi laadittu vuoden 2013 toteutusmista varten. Varhe-maksujen kehittymistä seurattu koko laajenneen Kaarinan ajalta. 42

43 Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11 % Tuotot ,6 % Kulut ,7 % Kate ,3 % Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Henkilöstölautakunta alitti talousarvion menot parin muuttavan tekijän takia: työterveyshuollon laskutus jäi alle vuodelle 2012 annetun ennusteen, lisäksi henkilöstön kehittämisen ja lautakunnan osalta hankintoja eikä seminaari- tai koulutusmatkoja ei juurikaan tehty, eikä juristien palveluita tarvittu siinä määrin, kuin oli varauduttu - etenkin viimeistä voitanee pitää positiivisena merkkinä. Toimintasuunnitelman toteutuminen 1-12/2012 Henkilöstöhallinto on kiertänyt vastuualueilla kertomassa henkilöstöhallinnon malleista sekä alustamassa työhyvinvointitulosten jatkotyöstämistä yksiköissä. Osaamisen kehittäminen Kaarinan kaupunki on edelleen mukana KT:n vetämässä Osaamisen ennakointi kuntatyössä- hankkeessa, jonka pohjalta on tarkoitus pystyä mallintamaan osaamistarvesuunnittelua hyvinvointipalveluissa sekä KT:n johdolla vaikuttamaan valtakunnallisesti sekä alueellisesti koulutuspolitiikkaan ja määriin kuntatyön tarpeet huomioiden. Paimio on Kaarinan mukana Päijät-Hämeen pilottiryhmässä, jotta naapurien yhteinen näkemys palveluiden tuottamisen edellytyksistä tukisi mahdollisia yhteistyöhankkeita jatkossakin. Laskentapalveluiden ja henkilöstöhallinnon yhteistyön tukeminen Palkanlaskenta siirtyi vuoden 2012 omaan yksikköönsä laskentapalveluihin, aiemmin palkanlaskenta on ollut osa henkilöstöhallinnon toimintaa. Vuoden 2012 aikana henkilöstöhallinto ja laskentapalvelut on yhteistyössä selvittänyt rajapintoja ja palvelumalleja mahdollisimman hyvin organisaation toimintaa tukeviksi. Laskentapalveluiden perustaminen on koettu toimivaksi tavaksi saada laskentaan ammatillista jäntevyyttä ja kilpailukykyä yksityisiin palveluiden tuottajiin verrattuna ilman, että oman talon tuntemuksen ja vastuullisen toiminnan edut menetettäisiin. Työyhteisön kehittäminen ja työsuojelu Kahli-hanke, jolla etsittiin Kaarinaan sopivaa mallia aloite- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi, saatiin päätökseen ja järjestelmän käyttöön otto koko talon laajuisesti toteutettiin syksyllä. Aloitejärjestelmä sai nimikilpailussa nimekseen A-mappi. Henkilöstöstrategisia tavoitteita on viety läpi yksiköihin työhyvinvointikyselyn yhteydessä korostamalla perehdytyksen ja tehtävänjaon selkeyden merkitystä. Avainprosessien auki kirjaamiseen on ensimmäiseksi askeleeksi valittu vuosikellon tekeminen yksiköihin, jotta kokonaisuuden hahmottaminen kunkin työpanoksen merkityksestä helpottuu. Työsuojelun tavoitteista sairaslomalta paluun mallin jalkauttaminen toteutettiin vastuualuekierroksella. Työssä jatkamisen tukemiseen luotiin Puhti-malli, jonka toiminta käynnistyy vuoden 2013-malli laitoshuoltajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden jaksolla. Syksyn koulutustarjonta piti sisällään työyhteistyötaitoja sisältäen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat. Tuottavuus Tuottavuuden parantamisen kohteeksi valittiin Kuntarekryn käyttöön otto runsaasti sijaishankintaa sisältävissä pilottiyksiköissä. Palaute on järjestelmästä ollut positiivista. 43

44 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ja hallinto Sivistysjohtaja Esko Poikela 200 Sivistyspalveluiden yleishallinto Sivistysjohtaja Esko Poikela 205 Kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Maija Söderblom 210 Koulutus Sivistysjohtaja Esko Poikela 250 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen Toiminta-ajatus Laadukkailla sivistys- ja päivähoitopalveluilla luodaan hyvät edellytykset elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Ekologisesti viihtyisä ympäristö Tavoite Mittarin tavoitearvo Tietojärjestelmien ja tieto- ja Koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan käytön viestintätekniikan Hyvinvoinnin hyödyntäminen ja tuottavuuden parantami- edistäminen ennakoivasti kehittämiseksi on laadittu Kaarinan koulutuksen nen. Seutuyhteistyön lisääminen kirjastotoimessa. Varhaisen puuttumisen ja ennakoivien tukitoimien avulla parannetaan perusopetuksen oppilaiden mahdollisuuksia opiskella yleisopetuksen ryhmässä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laatuhankkeen käynnistäminen: laaditaan kriteerit ja tavoitearvot hyvälle kaarinalaiselle oppimisympäristölle. TVT-strategia mennessä. TVTkehittämistoimintaan saadaan merkittävä erillisrahoitus vuodelle (Opetushallitus) erinomaisella hankehakemuksella. Toimivan oppilashallintojärjestelmän tuella vähennetään päällekkäisiä työ-vaiheita ja yksinkertaistetaan toimintaprosesseja. Toteutuminen: Koulutuksen TVT-suunnitelma käsitellään lautakunnassa maaliskuussa Kehittämistoimintaan on saatu yhteensä euron erillisavustukset. Oppilashallintojärjestelmän kehittämistoimet on käynnistetty. Liittyminen Vaski-yhteisjärjestel-mään toteutettu ja uusi järjestelmä käytössä keväällä Toteutuminen: Uusi kirjastojärjestelmä on otettu käyttöön Kiinteässä pienryhmässä opiskelevien perusopetuksen oppilaiden määrä vähenee 8 prosentilla verrattuna vuoteen Arviointipäivämäärä Toteutuminen: Pienryhmässä opiskelevien määrä on vähentynyt 12,5%. Merkittävä osa pienryhmäoppilaista opiskelee osan koulupäivästä yleisopetuksen ryhmässä. Laatukoulutus käynnistetty ja hyvän oppimisympäristön kriteerit on laadittu mennessä. Toteutuminen: Laatuhanke on käynnistetty ja ensimmäinen laatukortti (fyysinen oppimisympäristö ja oppimisympäristön turvallisuus) on toteutettu. Hankkeeseen on saatu Opetusministeriön 40 44

45 Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Varhaiskasvatuksen laatu on varhaiskasvatussuunnitelman mukaista. 000 euron avustus. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on valmis mennessä. Toteutuminen: Suunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa helmikuussa Talous 1000 TP 2012 MTA2012 TA2012 TP2011 TP12/11 % Tuotot ,5 % Kulut ,3 % Kate ,4 % Toimintatuotot: Sivistyslautakunnan toimintatuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuksen päivähoitomaksut jäivät suunnitellusta n euroa, mutta vastaavasti perusopetuksen kotikuntakorvaukset sekä erilaiset hankeavustukset ylittivät suunnitellun n euroa. Toimintakulut: Sivistyslautakunnan toimintakulut jäivät muutetusta talousarviosta n euroa. Vastuualueista kirjasto alitti talousarvionsa n eurolla. Vaskiin liittyvät kustannukset olivat etenkin tehtyjen järjestelmämuutosten vuoksi vuonna 2012 normaalia korkeammat, mutta vastaavasti aineistohankinnoissa saatiin aikaan merkittäviä säästöjä. Koulutuksen vastuualueen toimintakulut alittuivat muutetusta talousarviosta n euroa. Alkuvuoden ennusteiden pohjalta aloitetut säästötoimenpiteet purivat hyvin. Tiukan taloustilanteen vuoksi esim. avustajaresurssia käytettiin erittäin tiukin kriteerein ja talousarvio alittui sen osalta n euroa. Myös koulutusjohtajan tehtävä oli suuren osan vuotta täyttämättä. Tästä kertyi palkkasäästöjä n euroa. Asiakaspalvelujen ostoihin kohdennettiin euroa lisämäärärahaa, mutta tästä säästyi euroa. Alkuperäisen talousarvion ylitys johtuu pitkälti siitä, että erityisesti muiden kuntien erityisopetuksessa olevien kaarinalaisten lasten määrä on kasvanut. Tämän vuoksi sivistyspalveluissa käynnistetäänkin selvitys perusopetuksen oppilaiden erityisen tuen toteuttamisvaihtoehdoista Koulukuljetuksiin varattu määräraha ylittyi n. 10 % ( euroa). Muutetussa talousarviossa ko. menokohdalle tehtiin euron lisävaraus, mikä ei aivan riittänyt. Syksyn aikana kuljetuskustannuksia kuitenkin leikattiin mm. oppilaitosten työaikajärjestelyillä sekä kuljetusta odottavien oppilaiden kerhotoiminnalla. Koululaiskuljetuksissa on talviaika huomioiden n. 280 oppilasta. Varhaiskasvatuksen talousarvio ylittyi toimintakulujen osalta n euroa muutettuun talousarvioon nähden. Erityistä tukea tarvitseville lapsille jouduttiin palkkaamaan alkuvuonna yhteensä kuusi avustajaa, joille ei ole ollut määrärahavarausta. Avustajien työsuhteita ei enää syksyllä jatkettu. Henkilöstökulujen ylityksen vastapainoksi varhaiskasvatuksen toimenpitein aikaansaatiin merkittävät säästöt materiaalihankinnoissa. Hankintojen osalta säästöt olivat n euroa, mikä on n. 25 % materiaalihankintoihin varatusta kokonaismäärärahasta. Ostopalvelupaikkoihin tehty alkuperäinen määrärahavaraus osoittautui riittämättömäksi ja muutetussa talousarviossa menokohdalle kohdennettiinkin euron lisävaraus, josta jäi lopulta n euroa käyttämättä. Alkuvuonna ostopalvelupaikoilla oli ennätysmäärä lapsia, mutta loppuvuodesta hoitoon tulleet lapset saatiin eri järjestelyillä sijoitettua pääosin kunnallisiin hoitopaikkoihin. 45

46 Toimintakatteen osalta sivistyspalvelut alitti muutetun talousarvion n euroa (0,4 %). Toimintasuunnitelma Sivistyspalveluiden yleishallinto Toimialalla vahvistetaan edelleen taitavaa johtamista, kiinnitetään huomiota keskeisten hankkeiden koordinointiin ja tuloksiin ja erityisesti nykyisten toimintojen tehokkuuteen ja tuottavuuden lisäämiseen. Työn, toimintatapojen ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä vastataan toimialan muuttuviin haasteisiin ja tarpeisiin. Yhtenäiset käytänteet, tietojärjestelmien hyödyntäminen ja tiimiryhmien tavoitteet tukevat toimistopalvelujen toimintaa. Vuoden 2012 painopistealueena on sivistyspalvelujen tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen. Toimialan tieto- ja viestintätekniikan osaamista vahvistetaan a) ohjaamalla resursseja ohjelmistolisensseistä ja hajautetuista TVT-vastuista sekä hankinnoista toimialan oman vastuuhenkilön palkkaukseen ja b) parantamalla erillisrahoitusta saavien kehittämishankkeiden tuottavuutta. Toteutuminen: Hankkeiden koordinointia ja niihin liittyvää talousseurantaa varten on luotu seurantajärjestelmä, johon tiedot päivitetään reaaliaikaisesti. Tämä tehostaa erityisesti hankeraporttien tekemistä. Talouden seurannan parantamiseksi on otettu käyttöön talouden kuukausiraportointi. Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnollisessa asiakastyössä siirrytään varhaiskasvatuksen Pro Consona -ohjelman sijasta käyttämään koulutoimen oppilashallinto-ohjelmaa, jossa lasten perustiedot ovat jo valmiina. Siirtyminen etenee kolmivaiheisesti; paikkapäätökset, maksupäätökset ja laskutus. Valmiudet paikkapäätösten tekemiseen ovat jo olemassa. Selvitys on pitkällä, mutta toteutuminen siirtyy vuoteen Aamu- ja iltapäivätoiminta siirretään pääosin koulutuksen vastuualueelle alkaen. Toimialan tieto- ja viestintätekniikan osaamista on vahvistettu rekrytoimalla oma vastuuhenkilö. Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien hankkeiden tuottavuutta on parannettu tiivistämällä ja parantamalla hankkeiden ohjausta sekä lisäämällä oppilaitosten tukipalveluja. Kaarinan kaupunki on saanut rahoituksen neljään oppimisympäristöjen kehittämishankkeeseen. Tuottavuuden parantaminen Tietojärjestelmien paremmalla hyödyntämisellä vähennetään päällekkäisiä työvaiheita, yksinkertaistetaan toimintaprosesseja ja parannetaan tiedonkulkua. Työntekijöiden työn kausivaihtelut tasaantuvat, työviihtyvyys paranee ja tarve ylitöiden tekemiseen vähenee. Tuottavuuden parantamiseen tarvittavat resurssit hankitaan sivistyspalvelujen toimialan sisäisillä järjestelyillä. Ruotsinkielisen koulun hallinnon ja kansliapalvelujen hoitamisen tuoma lisätyö hoidetaan 2012 n. ½ henkilötyövuoden lisäyksellä. Kustannussäästöt hallinnon ja toimistopalvelujen hoitamisesta ovat n euroa (vertailuvuodet 2010 ja 2012). Toteutuminen: Hankkeiden seurantajärjestelmällä ja aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnollisen asiakastyön siirtymisellä koulutoimen oppilashallinto-ohjelmaan on tuottavuutta edistävä vaikutus. Oppilashallintojärjestelmän käytön laajentamisella parannetaan ja tehostetaan koulukuljetusten järjestelyjä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan käytänteitä. Ruotsinkielisen koulun hallinnon ja kansliapalvelujen hoitamiseksi ei ole lisätty henkilökuntaa. 46

47 Opettajien tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutus hoidetaan ostopalvelujen sijaan omana hankerahoitteisena toimintana. Kirjasto Seutuyhteistyö Vaski -yhteisjärjestelmän laajentaminen ja kirjastojärjestelmän uusiminen siirtyy ohjelmiston keskeneräisyyden vuoksi kevääseen Vaski -yhteisjärjestelmän laajentaminen ja kirjastojärjestelmän uusiminen Vaski -kirjastoissa toteutetaan OPM:n tukemana projektina. Yhteisjärjestelmään liittyminen parantaa palvelun laatua ja saavutettavuutta ja lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta. Vaski -yhteisjärjestelmässä jatketaan strategiatyötä, jossa sovitaan yhteisistä toimintaperiaatteista ja -tavoista sekä yhtenäisistä palvelutuotteista: tähän liittyvät ratkaisut kokoelmapolitiikasta, hankintayhteistyöstä, yhteisestä logistiikasta ja resurssien harmonisoinnista. Yhteisellä strategialla pyritään laadun parantamiseen ja kustannustehokkuuteen. Toteutuminen: Konversio uuteen järjestelmään ja Vaskiin on valmistunut ja normaaliin tuotantokäyttöön on siirrytty Yhteisjärjestelmä on toiminut hyvin ja asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä yhteiseen nopeaan varausjonoon ja aineiston joustavaan saatavuuteen ja siihen, että aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski - kirjastoon. Yhteistyötä on syvennetty työryhmissä, erityisesti kokoelmatyössä ja lainauspalvelujen yhtenäistämisessä. Palvelun laadun turvaaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön Yleisten kirjastojen laatusuositukseen nähden Kaarinassa on huomattava poikkeama henkilöstön määrän suosituksesta: Henkilöstön määrä - OPKM:N laatusuositus: vähintään 0,8 1 htv/1000 as. - Kaarinassa n as ja henkilöstöä 18,5 htv - suosituksen mukainen henkilöstömäärä olisi Seutuyhteistyössä Kaarinan vastuulla ovat erityisesti paikalliset lähipalvelut, jossa korostuvat lasten, nuorten, koulujen, vanhusten ja maahanmuuttajien palvelut. Nykyisellä henkilöstömäärällä palveluja ei pystytä tuottamaan tasa-arvoisesti painopisteryhmille, jotkut koulut ja jotkut vanhukset saavat hyviä palveluja, mutta eivät kaikki. Nuoret ja maahanmuuttajat ovat aivan marginaalissa. Vuodelle 2012 esitetään yhden kirjastonhoitajan toimen perustamista lasten- ja nuortenkirjastotyöhön. Uuden henkilön palkkaamisen myötä yhden kirjaston työntekijän työajasta puolet osoitetaan sisäiseen tiedottamiseen. Piikkiön kirjastoa kehitetään alueen yhteisökeskukseksi tila- ja kalustomuutoksin. Piispanlähteen koulukirjastoa uusitaan palvelemaan myös päiväkodin tarpeita. Toteutuminen: Kirjasto sai uuden nuortenkirjastonhoitajan toimen, joka täytetään 1.6. alkaen. Samalla yhden kirjastonhoitajan työpanoksesta luovutettiin 50 % hallinto-osastolle viestintään. 47

48 Piikkiön kirjastossa on toteutettu suunnitellut tilamuutokset. Piispanlähteen koulukirjastoa on kehitetty Lastentalon laajentuneisiin tarpeisiin. Aukioloa on lisätty ja kirjasto on auki tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Koko kirjastotila on luovutettu kirjaston käyttöön ja kalustus on uusittu syksyllä Tuottavuuden parantaminen Kaarinan kirjasto toimii erittäin edullisesti ja tehokkaasti. Henkilöstön määrän vähäisyydestä ja tilojen puutteellisuudesta huolimatta kaarinalaisille on kyetty tarjoamaan laadukkaat kirjaston lähipalvelut ja kehittämään koulukirjastotoimintaa. Tuottavuutta on parannettu lainaus- ja palautusautomaateilla, jotka ovat vähentäneet työn kuormittavuustekijöitä. Vaski-järjestelmä tuo seudulliset kirjastopalvelut kaikkien kaarinalaisten ulottuville ja moninkertaistaa kirjaston aineistovalikoiman. Toteutuminen: Koulukirjastotoiminnassa on uutena aloitettu ruotsinkielisen alakoulun palvelut ja yläkoulujen tiedonhakukoulutukset ja lukemisvinkkaukset. Vaski -yhteisjärjestelmä on tehostanut aineiston käyttöä ja helpottanut huomattavasti asiakkaiden kirjastonkäyttöä. Verkkokirjasto on hieman puutteellinen, ja Vaskissa on perustettu projekti uuteen kansalliseen asiakasliittymään siirtymiseksi v Koulutus Perusopetus Vuoden 2012 painopistealueena on tehostetun ja erityisen tuen toimintamallien vakiinnuttaminen sekä aluemallin vahvistaminen (koulukuljetustarpeen vähentäminen ja lähikouluperiaatteen toteutuminen). Toimintaan saatua avustusta (Opetushallitus) käytetään henkilöstön koulutukseen ja oppilaitosvierailujen kautta tapahtuvaan oman koulun toiminnan kehittämiseen. Moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisilla toimintamalleilla ehkäistään syrjäytymistä ja tarjotaan oppilaille joustavia ja yksilöllisiä malleja perusopetuksen suorittamiseen (mm. JOPO-toiminta, lisäopetus ja pajakoulu). Vuoden 2012 aikana toteutetaan toimenpiteet JOPO-toiminnan, lisäopetuksen ja pajakoulutoiminnan yhteensovittamiseksi. Kouluohjaajien toiminnalla kehitetään oppilaitosten ja nuorisopalvelujen yhteistyötä sekä tarjotaan yksilöllisen tuen mahdollisuuksia perusopetuksen viimeisille vuosiluokille. Uraohjaus tukee nuorten selviytymistä jatko-opintoihin ja ehkäisee opiskelun keskeyttäneiden syrjäytymistä opiskelusta ja työelämästä. Koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehittämiseen ja oppimisympäristöjen kehitystyöhön on saatu Opetushallitukselta avustuksia vuosittain. Avustusten kautta saadut pysyvät hyödyt Kaarinan kaupungille ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi toiminnan hajanaisuuden ja vähäisen koordinaation takia. Sivistyspalvelut vahvistaa hankkeiden tuottavuutta kohdentamalla resursseja asiantuntijaohjaukseen ja toiminnan parempaan koordinaatioon. Nykyisiä resursseja kohdennetaan rekrytoitavan koulutuksen ICT-asiantuntijan palkkaukseen. Opetusministeriön laatimiin perusopetuksen laatukriteereihin perustuva laatujärjestelmä otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2012 aikana. Ensimmäisenä painopistealueena Kaarinassa on hyvän oppimisympäristön laatukriteereiden määrittäminen. Piispanlähteen päiväkodin valmistuminen parantaa koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä. Hovirinnan koulun kahden sisäpihan kattaminen mahdollistaa ruotsinkielisen koulun toiminnan laajenemisen sekä esi- 48

49 opetuksen järjestämisen koulun yhteydessä. Kaarinan Ruotsinkielisen koulun toiminta vakiintuu ja koulun koko kasvaa oppilaalla. Selvitetään mahdollisuudet ja tehdään tarvittavat toimenpiteet kolmessa rakennuksessa (Muurikinkatu, Silvola ja Auranlaakson koulu) toimivan Kultanummen päiväkodin toiminnan uudelleen järjestämiseksi ja toiminnan tuottavuuden parantamiseksi. Toteutuminen: Tehostetun ja erityisen tue toimintamallit on vakiinnutettu ja Opetushallituksen määrärahalla on toteutettu useita oppilaitosvierailuja. Syksyllä 2012 käynnistettiin Kaarinassa lisäopetus (13 oppilasta), joka mahdollistaa oppilaille perusopetuksen arvosanojen korottamisen. Pajakoulun toiminta on lakkautettu. Kouluohjaajat ovat omalla toiminnallaan tiivistäneet nuorisotoimen ja koulutoimen yhteistyötä. Uraohjauksella on tuettu nuorten selviytymistä jatko-opintoihin sekä ehkäisty opiskelun keskeytymistä ja syrjäytymistä työelämästä. Sivistyspalvelut on rekrytoinut ICT-asiantuntijan (opetusteknologiapäällikön) alkaen. Samalla on toteutettu tuottavuuden parantamistoimia (hankittujen ohjelmistojen ja palvelujen karsintaa), joilla on osin rahoitettu oman palvelutuotannon kehittämistä. Laatukriteerityö on käynnistetty asettamalla hankkeelle ohjausryhmä ja toteuttamalla fyysisen oppimisympäristön ja turvallisuuden laadun arviointi. Piispanlähteen päiväkodin valmistuminen on lisännyt koulun ja päiväkodin yhteistyötä. hovirinnan koulukiinteistössä toteutetut muutostyöt ovat mahdollistaneet ruotsinkielisen koulun toiminnan laajentamisen ja ruotsinkielisen esiopetuksen siirtymisen Björkhagenista koulun tiloihin. Silvolan, Auranlaakson ja Kultanummen esiopetuksen ja päivähoidon toiminnan uudelleen järjestämisestä tehty esitys on valmistunut. Lukiot Lukioiden tavoitteena on vetovoiman parantaminen. Hakijamäärät ja toteutunut sisäänpääsyn alin keskiarvo kuvaavat oppilaitoksen suosiota (mittarit). Painopistealueita ovat musiikkiteatterilinja ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden kurssitarjonta. Lukion oppilasmäärää kasvatetaan syksyllä opiskelijalla. Monipuolinen kansainvälinen toiminta antaa opiskelijoille valmiuksia jatko-opiskelua ja työelämää varten. Yhteistyötä tehdään sekä eurooppalaisten että aasialaisten koulujen kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa käytetään tukena tietoverkkoja ja sosiaalista mediaa. Verkko- ja virtuaaliopetuksen osuutta kaikissa oppiaineissa laajennetaan. Lukio-opiskelijoiden käytössä (1. ja 2. vuosikurssi) olevat päätelaitteet mahdollistavat TVT:n hyödyntämisen ja siirtymisen sähköisten oppimateriaalien käyttöön. Tukemalla opiskelijoiden vertaistoimintaa vähennetään tietohallintopalveluihin ja - tukeen kohdentuvaa kysyntää. Kestävä kehitys on osa lukiokoulutuksen arkipäivää. Muun muassa Itämeri-projekti on osa kestävän kehityksen suunnitelmaa ja maan laajuista yhteistyöverkostoa. Oppimistuloksia parannetaan laajentamalla opiskelijoiden erityistä tukea. Oppimishäiriöiden testauksella ja tukitoimenpiteillä autetaan opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa. Opiskelijoiden syrjäytymistä ehkäistään opinto-ohjauksen avulla. Samalla seurataan opiskelunsa keskeyttäneiden määrää ja heidän sijoittumistaan. 49

50 Lukion sisäpihan kattaminen (2011) on ajanmukaistanut lukion oppimisympäristöä ja mahdollistaa yhteisöllisten opiskelumenetelmien käyttämisen nykyistä paremmin. Uuden musiikkitilan suunnittelu saatetaan loppuun vuoden 2012 aikana. Toteutuminen: Lukion oppilasmäärää on kasvatettu lisäämällä sisäänoton määrää 10 oppilaalla. Musiikkiteatterilinjalle haettiin opetusministeriöltä erityistä tehtävää, jota ei kuitenkaan myönnetty. Uuden musiikkiteatteritilan suunnittelu on käynnistetty yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Kansainvälinen toiminta jatkui mm. opiskelijavaihdon ja Itämeri-projektiin kuuluvan Tanskan vierailun merkeissä. Verkko- ja virtuaaliopetusta on lisätty useimmissa oppiaineissa, Google-alue ja Gemilo-oppimisympäristö on otettu käyttöön opetuksessa ja sekä koulun sisäisessä tiedotuksessa. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen määrä on nostettu tarkastelun kohteeksi ja lukion opinto-ohjauksen resurssointia arvioidaan uudelleen keväällä Katettu sisäpiha on monipuolistanut lukiolaisten opiskelutapoja. Uuden musiikkiteatteritilan suunnittelutyö on keskeytetty hankkeen lykkääntymisen vuoksi. Erityisesti 18 vuotta täyttäneiden lukio-opetus: Tavoitteena on aikuislukion vetovoiman ylläpito ja parantaminen sekä hyvä menestys ylioppilaskokeissa. Vetovoimaa kuvaa opiskelijamäärä ja menestystä ylioppilaskokeissa sijoittuminen julkisissa aikuislukioiden välisissä ylioppilaskokeiden tulosten vertailuissa. Erityisenä tavoitteena on kehittää laajenevan vieraskielisen väestönosan mahdollisuutta hankkia suomen kielen valmiuksia, päästä sitä kautta suomalaisiin jatko-opiskelupaikkoihin, työelämään ja sijoittua suomalaiseen yhteiskuntaan. Peruskoulunsa päättäneiden syrjäytymistä aikuislukio ehkäisee järjestämällä lukiostarttikoulutusta, jossa peruskoulunsa päättäneen on mahdollisuus korottaa peruskoulun päättöarvosanoja ja pohjustaa myös mahdollisia toisen asteen ja erityisesti lukio-opintoja. Toisen asteen koulutusuralta suistuneiden syrjäytymistä aikuislukio ehkäisee omalta osaltaan mahdollisimman tehokkaan opinto-ohjauksen avulla ohjaamalla erityisesti päivälukioiden keskeyttäjiä saattamaan opintonsa valmiiksi aikuislukiossa. Ammatillisten ja lukio-opintojen kaksoistutkintomahdollisuutta jatketaan Kaarinan ja ympäristökuntien ammatillisten oppilaitosten kanssa. Painopisteenä on ammattiopisto Livian alayksiköt. Toteutuminen: Aikuislukiosta valmistui ylioppilaaksi keväällä 13 oppilasta. Vieraskielisen väestönosan mahdollisuuksia suomen kielen valmiuksien parantamiseen on tuettu aikuislukion kurssitarjonnassa. Tuottavuuden parantaminen Tehostetun ja erityisen tuen aluemalli vähentää koulukuljetusten tarvetta ja lyhentää oppilaan koulunkäyntiin varattua aikaa. Oppilashuollon toimintatapojen yhtenäistäminen sekä vastuiden ja prosessien selkiyttäminen 50

51 vähentää ulkoa ostettujen (muilta kunnilta ja yhteisöiltä) kalliiden palvelujen määrää (hillitsee kustannusten nousua). JOPO- ja kymppiluokkatoiminta vähentävät riskiä toisen asteen opiskelun keskeyttämiseen ja koulutuksesta syrjäytymiseen (syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle 1,2 milj. euroa) parantamalla opiskelijan mahdollisuuksia mielekkääksi koettuun koulutukseen pääsemiseen. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät lisätoimenpiteet ja kehittämistoiminta rahoitetaan hankitulla erillisrahoituksella (Opetushallitus-OPKM). Oppimisympäristöjen kehittämiseen hankitulla ja hankittavalla kehittämisrahalla (n euroa) parannetaan kaarinalaisten oppilaiden/opiskelijoiden edellytyksiä sähköisten oppimateriaalien käyttämiseen ja uusien monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Vahvistamalla koulutuksen ICT-osaamista lisätään työn tuottavuutta sekä toimistopalveluissa että oppilaitosten (ja oppilaiden/opiskelijoiden) toiminnassa. Osaamisen lisääminen parantaa kustannustietoisuutta ja vähentää virheinvestointien riskiä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. OPKM:n ja Opetushallituksen vakiintuneeseen toimintatapaan kuuluu koulutuksen kehittäminen kohdennettujen hankerahoitusten kautta. Hankerahoitettavan toiminnan määrä on edelleen kasvussa. Tuottavuuden lisääntyminen näkyy sekä tuottavien hankkeiden taloudellisen arvon kasvuna että toimintatapojen kehittymisenä. ICT-sidonnaisten toimintatuottojen määrä vuosina on yhteensä vähintään euroa. Lukiokoulutuksen tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen lisää koulussa käytössä olevien päätelaitteiden määrää n. nelinkertaiseksi vuoteen 2013 mennessä (laitekanta lukiolla tuolloin yhteensä n. 550 päätelaitetta). Uudella, jo osittain käyttöön otetulla toimintatavalla, minimoidaan laitteista aiheutuvat ylläpitokulut ja tarvittavat tietohallintopalvelut: laitteet ja ylläpito opiskelijoiden ja laitetoimittajan vastuulla (tuotetakuu), kilpailutus ja hankinta edelleen kaupungilla. Laitteet eivät kirjaudu kaupungin palvelimille vaan palvelut hoidetaan edullisina "pilvipalveluina". Tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin tarvittava rahoitus hankitaan ulkopuolisella rahoituksella, seudullisella hanketoiminnalla, opiskelijan omavastuuosuudella ja nykyisiä resursseja uudelleen kohdentamalla. Kaupungin ylläpidossa olevien laitteiden määrä lukiolla vähenee 30 %. Kaarinan ruotsinkielisen koulun toiminnan järjestäminen omana toimintana vähentää koulukuljetusten määrää, parantaa opetuksen ja oppimisympäristön laatua, mahdollistaa aktiivisen kehittämistoiminnan ja parantaa kustannustehokkuutta. Koulun saavuttaessa täyden kokonsa (n. 150 oppilasta/2014) kustannusten säästö aiempaan toimintamalliin verrattuna on n euroa/vuosi. Toteutuminen: Oppilashuollon toimintatapojen vahvistamista ja selkiyttämistä on jatkettu. Lähikoulujen edellytykset oppilaiden tuen järjestämisessä ovat parantuneet. Lisäopetus ja JOPO-toiminta ovat tarjonneet yksilöllisiä vaihtoehtoja perusopetuksen suorittamiseen sekä numeroiden korottamiseen ja jatko-opintokelpoisuuden parantamiseen. Opetushallitukselle on toimitettu viisi hakemusta sekä oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin että tietoja viestintäteknologian kehittämishankkeisiin. Hankkeisiin on saatu avustusta yhteensä euroa. Pettymyksenä todettiin, että Kaarinan lukion hakemuksella ei saatu uutta avustusta. Lukiokoulutuksen tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät ratkaisut on tehty. Kaupunki ei huolehdi oppilaskoneiden ylläpidosta vaan ylläpito on opiskelijoiden sekä laitetoimittajien vastuulla. Oppimisympäristöjen kehittämiseen haetaan uutta avustusta keväällä Uusien sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönotto on vähentänyt kustannuksia sekä parantanut koulujen ja opettajien valmiuksia sähköisten oppimateriaalien ja välineiden käytössä. 51

52 Varhaiskasvatus Piispanlähteen päiväkoti aloittaa toiminnan Samalla lakkaavat Poikluoman ja Kirkkomäen päiväkotien toiminta sekä Rinnehovin ryhmäperhepäivähoito ja Karhunkadun leikkipuisto. Toimintojen yhdistäminen säästää päivähoidon henkilöstökuluja (erityisesti sijaisten käyttöä), sekä ruokahuollon ja siivouksen kustannuksia. Varhaiskasvatuksen Varhaiskasvatussuunnitelma valmistuu mennessä. Varhaiskasvatuksen punaisena lankana on "Lapsen hyvä päivä päivähoidossa", ja se ohjaa toimintaa koko vastuualueella. Erityisenä tarkastelun kohteena on lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus. Hyvän vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi henkilökunnan kouluttamista jatketaan edelleen. Vuoden 2012 aikana kiinnitetään huomiota myös kiusaamisen ennalta ehkäisemiseen. Lasten ympäristökasvatuksen tavoitteena on, että kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä on tulevaisuudessa ympäristökasvatussuunnitelma. Iltahoidon tarve on kasvanut. Kirkkomäen päiväkodin toiminnan siirtyessä Piispanlähteen uuteen päiväkotiin, tulee iltahoito organisoida uudelleen. Palvelut tulee järjestää jatkossa ensisijaisesti pohjoiselle palvelualueelle, jossa iltahoidon tarvetta esiintyy tällä hetkellä eniten. Ruotsinkielinen esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito siirtyy lukien Hovirinnan koulun tiloihin. Samalla Björkhagenin päiväkodin toiminta lakkaa. Korvaavat ruotsinkieliset päivähoitopaikat 1-5-vuotiaille järjestetään perustamalla ruotsinkielinen ryhmä Kuovinkadun päiväkodin yhteyteen. Esimiehet saavat koulutusta pedagogisessa johtamisessa ja ikäjohtamisessa. Henkilökunnan työhyvinvoinnista pidetään huolta jatkamalla Kunnossa Kaiken Ikää -hankkeessa teemalla "Työvireestä hyvinvoinniksi". Suunnitteilla on kehonkoostumusmittauksen avulla arvioida työntekijän kuntoa ja antaa ohjeita kunnon kohottamiseksi. Henkilöstölle järjestetään 1-2 ravintoteemaan liittyvää luentotilaisuutta. Lisäksi järjestetään mahdollisuuksia lajikokeiluihin ja pyritään aktivoimaan vähän liikkuvia työntekijöitä yhdessä liikuntatoimen kanssa. Yhteistyökumppanina KKI -hankkeessa on Liiku ry. Toteutuminen: Varhaiskasvatussuunnitelma valmistui tammikuussa Iltahoidon tarve väheni vuoden vaihteen jälkeen. Iltahoitoa tarvitsevat lapset on hoidettu vuorokoti Rinkelissä. Hovirinnan ruotsinkielisessä esiopetuksessa aloitti 28 lasta. Kuovinkadun päiväkodissa aloitti lisäksi elokuun alussa ruotsinkielinen lapsiryhmä. Esimiehet ovat saaneet pedagogisen johtamisen ja ikäjohtamisen koulutusta. Henkilöstön työhyvinvoinnista on pidetty huolta Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmalla. Ohjelma on sisältänyt lajikokeiluja, inbodymittauksia ja liikuntatietoutta. "Rapakunto remonttiin" -teeman avulla on kannustettu vähän tai ei lainkaan liikuntaa harrastavia työntekijöitä aloittamaan liikuntaharrastus. Tuottavuuden parantaminen Piispanlähteen päiväkodin valmistuminen (Poikluoman, Kirkkomäen ja Rinnehovin päivähoitoyksiköiden lakkauttaminen) parantaa toiminnan tuottavuutta vähentämällä kiinteistöön ja ruokapalvelujen järjestämiseen liittyviä kustannuksia sekä tehostaa henkilöstön käyttöä. Piispanlähteen hankesuunnittelun yhteydessä on arvioitu uudisrakennuksen kustannusvaikutuksia. Päiväkoti rakennetaan kymmenien vuosien käyttötarkoitukseen. Piispanlähteen uudisrakennuksen kokonaistalousvaikutuksen on arvioitu olevan 20 vuoden aikana noin 8.3 milj. euroa. Summaan sisältyvät Poikluoman alueen tonttien myyntitulot ( euroa), Rinnehovin rivitalon osakkeet ( euroa), Koivukulman päiväkodin myyntitulot ( euroa), Rauvolan terveystalon myyntitulot ( euroa). Myyntitulot yhteensä ovat noin euroa. Kustannusten säästöihin on laskettu säästöt kiinteistömenoissa ( euroa), Poikluoman päiväkodin korjaamatta jättäminen ( euroa), muiden käytöstä poistuvien päiväkotien korjaamatta jättäminen ( eu- 52

53 roa), ruokahuollon säästöt 20 vuoden ajalta ( euroa), sähkö, vesi ja jätehuolto 20 vuoden ajalta ( euroa) ja henkilöstön tehokkaampi käyttö päivähoidossa 20 vuoden ajalta ( euroa). Björkhagenin päiväkodin lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen esiopetusikäisten lasten osalta Kaarinan Ruotsinkielisen koulun yhteyteen ja pienempien lasten osalta Kuovinkadun päiväkodin yhteyteen vähentää kiinteistöön ja ruokapalveluihin liittyviä kustannuksia sekä parantaa tehostaa henkilöstön käyttöä. Henkilöstön osalta säästyy yhden avustajan palkkauskulut, joka on vuonna euroa ja vuodesta 2013 lukien noin euroa vuodessa. Henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on vähentänyt ja vähentää edelleen sairauspoissaolojen määrää ja sijaisten tarvetta. Perhepäivähoitajien työaikalainsäädäntöön liittyvien muutosten vaikutus lisääntyneinä kustannuksina jää Kaarinassa toteutettavilla järjestelyillä n. + 8 %:iin (valtakunnallinen arvio kustannusvaikutuksista %). Tehdään tarvittavat ratkaisut Kultanummen päiväkodin toiminnan tuottavuuden parantamiseksi. Nykyinen toimintatapa, jossa päiväkotihoitoa ja esiopetusta järjestetään Auranlaakson / Kultanummen-alueella kolmessa toimipisteessä, on kustannuksiltaan vaihtoehtoisiin toimintatapoihin verrattuna liian korkea. Perhepäivähoidon ohjaajan sisäinen siirto vuorokoti Rinkelin johtajaksi lukien säästää palkkakustannuksissa noin euroa vuodessa. Toteutuminen: Piispanlähteen päiväkodin myötä on luovuttu Kirkkomäen ja Poikluoman päiväkodeista, Rinnehovin ryhmäperhepäivähoidosta sekä Karhunkadun puistosta lukien. Myös Koivukulman päiväkodista on luovuttu. Ruotsinkielinen toiminta jatkuu Hovirinnan esiopetusyksikössä ja Kuovinkadun päiväkodissa. Henkilöstön pitkät sairauslomat ovat lisääntyneet. Syynä ovat mm. leikkaukset, jotka ovat vieneet pitkän toipumisajan. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot ovat laskeneet. Henkilöstön sairauspoissaolojen kokonaismäärä on vuodesta 2009 alkaen ollut edelleen laskeva. Kultanummen ja Auranlaakson esiopetukseen on kartoitettu erilaisia tilaratkaisuja. Littoisten päiväkodin uudisrakennukselle on tehty tilaohjelma. Yksi perhepäivähoidon ohjaajan työsuhde on jätetty täyttämättä, kun perhepäivähoidon ohjaaja siirtyi vuorokodin johtajaksi. Uusi toiminta ja henkilöstö Virka / Perustamis- Yksikkö Nimike toimi päivämäärä euroa euroa euroa Kirjastonhoitaja Toimi Kaarinan pääkirjasto Luokanopettaja Virka S:t Karins svenska skola ICT-asinatuntija Toimi Sivistyspalveluiden yleishallinto Lastentarhanopettaja Toimi Piispanlähteen päiväkoti Lastentarhanopettaja Toimi Piispanlähteen päiväkoti Lastenhoitaja Toimi Piispanlähteen päiväkoti Lastenhoitaja Toimi Piispanlähteen päiväkoti Yhteensä Yhteyspäällikön virka lakkautetaan. 53

54 Kaarinan kirjaston henkilöstömäärä poikkeaa huomattavasti opetus- ja kulttuuriministeriön Yleisten kirjastojen laatusuosituksista. Uuden henkilön palkkaaminen tasa-arvoistaa palveluntuotantoa ja parantaa kirjaston henkilöstön työssäjaksamista. Uusi kirjastonhoitajan toimi perustetaan lasten ja nuorten kirjastotyöhön ja toimi on pysyvä. Uuden henkilön palkkaamisen myötä yhden kirjaston työntekijän työajasta puolet osoitetaan sisäiseen tiedottamiseen. Järjestelyn vuosikustannukset ovat euroa. Syksyllä 2011 toimintansa aloittaneessa Kaarinan ruotsinkielisessä koulussa (S:t Karins svenska skola) toimii syksystä 2012 vuosiluokat 1-6 vuosiluokkien 1-5 sijasta. Koulu tarvitsee uuden luokanopettajan syksystä 2012 alkaen. Virka on pysyvä eikä sillä ole kustannuksia lisäävää vaikutusta. Resurssit osoitetaan palveluiden ostoista sekä kotikuntakorvausmenoista. Vahvistamalla koulutuksen ICT-osaamista lisätään työn tuottavuutta sekä toimistopalveluissa että oppilaitosten (ja oppilaiden/opiskelijoiden) toiminnassa. Hankerahoitettavan toiminnan määrä on kasvussa ja sivistyspalveluihin tarvitaan oma pedagoginen ict-asiantuntija. Toimi on pysyvä ja toimen perustaminen ei aiheuta kustannuslisäystä, vaan resurssit osoitetaan muulla tavoin (mm. palveluiden ostoista ja erillisistä hankkeista). Syksyllä 2012 toimintansa aloittava uusi Piispanlähteen päiväkoti tarvitsee kaksi uutta lastentarhanopettajaa sekä kaksi uutta lastenhoitajaa. Nämä neljä uutta toimea ovat kaikki pysyviä. Uusilla toimilla ei ole kustannuksia lisäävää vaikutusta, vaan ne toteutetaan sisäisin henkilöstöjärjestelyin. Toteutuminen Suunnitellut rekrytoinnit on tehty ja henkilöstön siirroista on sovittu. Toimintaa kuvaavat mittarit Kirjasto TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012* Lainat, kpl / asukas 16,9 17,3 17,5 Vertailutieto 18,1 Käynnit, kpl Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Käynnit yhteensä Aineiston hankinta, kpl / 1000 asukasta Vertailutieto 442 Henkilöstön määrä / 1000 asukasta 0,60 0,64 0,65 0,61 Vertailutieto 0,77 Vertailutietona opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastotilaston Varsinais-Suomen luvut. *Vuoden 2012 aikana kirjasto oli suljettuna 5 viikon ajan kirjastojärjestelmämuutoksen takia Koulutus Perusopetus TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Oppilaita tilastointipäivänä 20.9 yhteensä Vieraskielisiä oppilaita (20.9.) Toisen kunnan oppilaita (31.12) Kuljetusoppilaita (20.9) Oppilaita keskimäärin Muissa kunnissa sop. perusteella (20.9) Toisen kunnan oppilaita koskeva tieto on kerätty vuodesta 2010 lähtien

55 Keskimääräinen yleisopetuksen tuntikehys Alakoulu 1,35 1,35 1,35 1,36 Yläkoulu 1,95 1,95 1,95 1,90 Opetusministeriöltä opetusryhmien pienentämiseen saatu avustus huomioon ottaen : 1,42 ja 1,98 Lukiot Varhaiskasvatus Aikuislukio Aineopiskelijat Lukiotutkintoon tähtäävät Opiskelijamäärä yhteensä TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP Kaarinan lukion opiskelijamäärä Toisen kunnan oppilaita Päivähoidon lapset (päivähoito ja esiopetus) TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 hoitomuodoittain Alle 3-vuotiaat Päiväkotihoito Perhepäivähoito Ostopalvelupaikat Alle 3-vuotiaat yhteensä Yli 3-vuotiaat Päiväkotihoito Perhepäivähoito Ostopalvelupaikat Yli 3-vuotiaat yhteensä Yhteensä Päiväkotihoito Perhepäivähoito Ostopalvelupaikat Kaikki yhteensä Lastenhoidon tukien piirissä olevat lapset Kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki Taulukon luvut ovat keskiarvo huhti- ja marraskuun luvuista. Suoritehinnat: Hinnastossa on käytetty bruttokustannuksia. Kunkin vastuualueen kustannuksiin on lisätty osuus vastuualueelle kuuluvista sivistyspalvelujen yleiskustannuksista. Luottamushenkilötoiminnan kustannukset on poistettu kokonaiskustannuksista. Kirjasto TP 2010 TP 2011 MTA 2012 TP 2012 Hinta (euroa/asukas) 42,32 46,27 45,81 44,84 Muutos 9,3 % -1,0 % -3,1 % Suoritteet (asukas) Muutos 0,9 % 3,0 % 1,2 % Kust.yhteensä Muutos 10,3 % 2,0 % -1,9 % 55

56 Perusopetus TP 2010 TP 2011 MTA 2012 TP 2012 Hinta (euroa/asukas) Muutos 6,3 % 3,1 % 4,4 % Suoritteet (asukas) Muutos 0,3 % 1,5 % 1,0 % Kust.yhteensä Muutos 6,7 % 4,7 % 5,4 % Perusopetuksen vuoden 2012 kuluista katettiin n euroa ulkopuolisella hankerahoituksella Päivälukio TP 2010 TP 2011 MTA 2012 TP 2012 Hinta (euroa/asukas) Muutos 5,9 % 2,4 % 3,2 % Suoritteet (asukas) Muutos -1,5 % 2,5 % 1,8 % Kust.yhteensä Muutos 4,4 % 5,0 % 5,0 % Aikuislukio TP 2010 TP 2011 MTA 2012 TP 2012 Hinta (euroa/asukas) Muutos 1,3 % 6,7 % 17,8 % Suoritteet (asukas) Muutos -1,9 % 0,8 % -5,5 % Kust.yhteensä Muutos -0,7 % 7,5 % 11,3 % Varhaiskasvatus TP 2010 TP 2011 MTA 2012 TP 2012 Hinta (euroa/asukas) Muutos 4,8 % 1,9 % 1,5 % Suoritteet (asukas) Muutos -0,3 % 1,3 % 1,7 % Kust.yhteensä Muutos 4,5 % 3,2 % 3,3 % Varhaiskasvatuksen suorite on alle kouluikäinen lapsi 56

57 Perusturvalautakunta Hyvinvointipalveluiden johtaja Antti Parpo 450 Hyvinvointipalveluiden yleishallinto Hyvinvointipalveluiden johtaja Antti Parpo 460 Perhepalvelut Perhepalvelujohtaja Antero Paananen, 500 Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Aikuissosiaalityön johtaja Timo Pettersson 600 Kotihoito- ja vanhuspalvelut Vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom 700 Terveyspalvelut Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala Toiminta-ajatus Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Valtuustotason tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoite Kuntalaisten terveystiedon lisääminen Mittarin tavoitearvo Järjestettyjä teemapäiviä 3 tai enemmän vuodessa. Hyvinvointipalveluiden nettisivujen tietosisällön merkittävä kohentaminen Toteutuminen Kuluneen vuoden aikana järjestettiin yksi teemapäivä (savuttomuuspäivä) Nettisivujen rakenteen ja tietosisällön parantaminen jatkuu. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Dialogisen verkostotyön osaamisen lisääminen ja työskentelymallin luominen Kaarinaan. Menetelmä otetaan vähitellen käyttöön eri hallintokunnissa ja järjestetään yhteinen dialogisen verkostotyön jatkokoulutustilaisuus vuoden 2012 aikana. Riskiryhmissä olevien löytäminen Toteutuminen Lastensuojelun tiimeistä osallistuttiin Remontti-hankeen järjestämään dialogisen verkostotyön koulutukseen. Lastensuojelun kahdessa tiimissä kokeiltiin lasta kannattelevan liittouman työmuotoa sekä kerran Piispanlähteen alueella. Työmuodon niveltämistä peruspalveluihin jatketaan ja mm. se kuuluu Olkkarin toimintasuunnitelmaan. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Alueellinen yhteistyö Kaarinan kaupungin kotouttamisohjelma vuosille Uuden kotouttamislain (astui voimaan ) kriteerit. Turun seudun lähikuntien kanssa yhtenevä. Ohjelma valmis Valmistelussa on vielä seudullinen kotouttamisohjelma, josta kuulemiset ovat Kaarinassa keväällä Kun molemmat ohjelmat ovat valmiit, ne tuodaan yhtaikaa poliittiseen käsittelyyn. Toteutuminen Kaarinan oma osuus valmistunut syksyllä 2012 ja alueellinen osuus valmistuu vasta maaliskuussa Kokonaisuus esitetään perusturvalautakunnalle tämän jälkeen. Ohjelmasta pidetään kuulemistilaisuus maaliskuun aikana. 57

58 Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Kotihoito ja vanhuspalveluiden poikkihallinnollinen vastuu palveluketjun toimivuudesta, jota arvioidaan suhteessa ikäihmisten palvelujen laatusuositusten palvelurakenneindikaattoreihin Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaiset indikaattorien tavoitearvot (ks. tunnusluvut, indikaattorit taulukko Kotihoito- ja vanhuspalveluiden tekstissä) Toteutuminen Palvelurakenneindikaattorien seurantatutkimus tehtiin suunnitelman mukaisesti kolme kertaa vuoden aikana. Vanhuspalvelujen palvelurakenteen muutostavoitteen kannalta kehitys oli pääsääntöisesti tavoitteiden mukainen. Yli 75-vuotiaiden säännöllistä kotihoitoa saavien osuus kasvoi 1,93 % (+ 49 asiakasta) verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen. Omaishoidon tukea saavien yli 75-vuotiaiden osuus kasvoi vastaavaan aikana 0,24 % (+ 8 asiakasta). Ympärivuorokautisessa hoidossa (= tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito) olevien osuus kasvoi hieman 0,31 % (+ 14 asiakasta), mikä ei ole palvelurakenteen muutostavoitteen mukainen kehitys. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Kilpailutusprosessi Kehitysvammaisten asumisen alueellisen suunnitelman toteuttaminen vuosina Kilpailutus ja valinta valmis Kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen. Asumispalveluiden kilpailuttaminen. Toteutuminen Kilpailutus ja asukasvalinnat tehty Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen madaltaminen. ja yhteistoiminnan lisääminen Vuoden 2012 aikana valmistuu suunnitelma pediatrisen perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin työnjaosta ja yhteistoiminnasta. Suunnitelma koskee kouluterveydenhuoltoa, neuvolaa ja konsultaatiotoimintaa. Toteutuminen Kouluterveydenhuoltoa ja neuvolaa koskeva osa on valmis. Sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon työnjako on saatu toimivaksi, mutta kirjallinen suunnitelma on kesken. Laatu ja kustannustietoinen johtaminen Toimiva johtaminen Talousjohtamista vahvistetaan, lisätään ja tuetaan Esimieskoulutus hyvinvointipalveluiden talouteen. Uudistusten tukena talousseuranta Toteutuminen Koulutustilaisuus järjestämättä Ekologisesti viihtyisä ympäristö Virkamatkoja vähennetään Etäneuvotteluja toteutettu vuoden aikana jokaisella vastuualueella. Energiatehokkuuden parantaminen 58

59 Toteutuminen Etäneuvotteluja toteutettu perhepalveluissa sekä henkilöstön osaamisen ennakoinnin kehittämishankkeessa yleishallinnossa Luovuudesta tunnettu Kaarina Muutosherkkyyden edistäminen Etäpalveluiden hyödyntäminen palvelutuotannossa Etäpalveluita käyttöönotettu tai käyttöönoton ajankohdasta päätetty terveyspalveluissa Toteutuminen Kansalaisen ajanvarausta ei ole saatu teknisten esteiden vuoksi käyttöön. Diabeetikkojen etäseuranta ja haavanhoidon etäyhteydet ovat pääosin käytössä. Kyseessä on EUrahoitteinen hanke, jolla kerätään käyttökokemuksia etätoiminnasta. Talous 1000 TP 2012 MTA2012 TA2012 TP2011 TP12/ MTA12 % TP12/11 % Tuotot ,7 % 6,8 % Kulut ,2 % 7,0 % Kate ,5 % 7,1 % Perusturvalautakunnan valtuustoon nähden sitova erä, toimintakate alittui ( 3,5 %). Toimintatuotot alittuivat (1,7 %) ja toimintakulut alittuivat (3,2 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna toimintakatteen nousu oli (7,1 %) Talousarviovuoden aikana sitovuustasolle myönnettiin :n lisämääräraha, joten alkuperäinen talousarvio ylittyi toimintakatteen osalta ja myönnetystä lisämäärärahasta säästyi em. toimintakatteen alitus. Merkittävimmät syyt lisämäärärahan alitukseen olivat - tuottojen ennakoitua parempi kertymä, vielä syyskuun tilanteessa ennakoitiin tuottojen jäävän 0,5 milj. alle budjetin mutta erityisesti loppuvuonna saatujen kertaluonteisten erien johdosta alitus jäi euroon - henkilöstökuluissa ennakoidut jaksotuskirjaukset jäivät 0,2 milj. alle ennakoidun - asiakaspalveluiden ostot, joihin pääosa lisämäärärahasta painottui, jäivät kaikilla osa-alueilla alle ennakoidun, osittain toimialan jo keväällä käynnistetyn talouden sopeuttamisohjelman ansiosta. Vastuualuetason tarkastelu Yleishallinto, katteen alitus , muutos edellisvuoteen -5,6 % - lisämäärärahaa ei kohdennettu yleishallintoon, alitus syntyi mm. täyttämättä jätetyn laskentasuunnittelijan vakanssin sekä muiden toimintakulujen sekä eräiden budjetoimattomien projektituottojen johdosta Perhepalvelut, katteen alitus , muutos edellisvuoteen 16,4 % - lisämäärärahaa kohdennettiin vastuualueelle , perusteena lastensuojelun laitoshoito-, perheiden päihdekuntoutus- ja perhehoitopalveluiden suuri palvelukysyntä. Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut, katteen alitus , muutos edellisvuoteen 8,7 % - lisämäärärahaa kohdennettiin vastuualueelle , perusteena lähinnä vammaispalvelun subjektiivisten oikeuksien piiriin kuuluvat toiminnot: henkilökohtaiset avustajat, asumispalvelut, laitoshoito ja kuljetuspalvelut; vammaispalveluiden toimintakatteen kasvu edellisvuoteen oli 10,4 % 59

60 Kotihoito- ja vanhuspalvelut, katteen alitus , muutos edellisvuoteen 6,5 % - lisämäärärahaa kohdennettiin vastuualueelle , perusteena asumispalvelut, omaishoidon tuki, kotihoidon palvelusetelikulut, kotihoidon ostopalvelut ja tukipalveluiden ateriapalvelut. Terveyspalvelut, katteen alitus , muutos edellisvuoteen 3,4 % - lisämäärärahaa kohdennettiin vastuualueelle , perusteena sijaiskulut, lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden asiakaspalveluostojen kulut, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten ostopalvelut sekä ja toimeentulotuki. Toiminta Yleistä Perusturvalautakunnan alaisessa toiminnassa vuosi 2012 oli taloudellisesti vaikea. Palveluiden käyttö ja kustannukset kasvoivat kaikilla vastuualueilla. Säästötoimenpiteitä aloitettiin toteuttaa jo alkuvuonna. Osana toiminnan jäntevöittämistä ja taloustietoisempaa johtamista päätettiin vuoden 2012 aikana hyvinvointipalveluissa organisaatiouudistuksesta. Organisaatiouudistuksessa aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden vastuualue sulautettiin perhepalveluihin. Muutoksen myötä syntyi uusi vastuualue: Perhe- ja vammaispalvelut. Organisaatiouudistus tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Organisaatiomuutoksella kyetään lisäämään johtamisvastuuta vammaispalveluissa. Pidemmällä aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi aloitettiin kehittää vammaispalveluissa palveluprosesseja. Merkittävämpiä kehittämispanoksia käytettiin toimialalla seudullisten palveluiden valmisteluun. Vuoden 2012 aikana tehtiin mm. päätös siirtyä seudulliseen terveydenhuollon yhteispäivystykseen. Hyvinvointikeskuksen ja Oskarinaukio 5 B:n huonoiksi todetuille työtiloille etsittiin vuoden 2012 aikana korvaavia vaihtoehtoja. Tuottavuuden parantaminen Hyvinvointipalveluiden taloustilanne heikkeni oleellisesti alkuvuonna Vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä todettiin vuoden 2012 talousarvio riittämättömäksi. Toimenpiteisiin ryhdyttiin toimialalla välittömästi ja lautakunta hyväksyi talouden sopeuttamistoimenpiteet huhtikuussa. Hyvinvointipalveluissa merkittävä yleishallinnon työpanos kohdennettiin sopeutustoimenpiteiden toteuttamiseen, muutosten johtamiseen ja seurantaan. Konkreettisina toimenpiteinä on toteutettu tavoitteiden mukaisesti seuraavia asioita: 1. Vanhuspalveluiden rakennemuutosta jatkettu, Päätetty käyttöönotettavaksi uusia palvelumuotoja Palvelusetelit Perhehoito 2. Vammaispalveluiden kustannusten nousun hillintä, perhehoidon kehittäminen vammaispalveluissa Kustannusten nousun hillitsemiseksi käynnistettiin prosessi, jossa vammaispalvelut uudistetaan kokonaisuudessaan. Valtuusto hyväksyi vammaispalveluiden organisaatiouudistuksen joulukuussa Perhehoidon toimeenpano käynnistettiin 3. Perhepalveluiden toimenpiteet Perhetyötä ja varhaisen puuttumisen työtä jatkettiin Sijaisperheiden käyttöä suosittu lastensuojelun sijoituksissa 60

61 4. Sähköisten etäpalveluiden hyödyntäminen palvelutuotannossa Suunnitteilla on ottaa käyttöön sähköisiä etäpalveluita vuoden 2012 aikana diabeteshoidossa, kokeilu on käynnissä. E-resepti käyttöönotettu. Käyttöönottoa yhä laajennetaan Yleishallinto Yleishallinnon työpanos kohdentui vuonna 2012 vahvasti voimakkaasti kulujen kasvun hillitsemiseen. Työtä tehtiin aikaisempaa pienemmin resurssein. Osansa sopeuttamistoimenpiteitä mm. yleishallinnon laskentasuunnittelijan toimi jätettiin täyttämättä. Yleishallinnosta osallistuttiin tiivisti seudullisiin yhteistyöhankkeisiin. Kaarinan rooli oli seudullisesti merkittävä mm. valtakunnallisten Kaste II-rahoituksen hakuprosessissa. Yleishallinto jatkoi mukana hankkeessa, jossa vertailtiin keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Vertailutietojen perusteella löytyi ja vahvistui perusturvalautakunnan pahimmat talouden kipupisteet. Yleisessä tarkastelussa Kaarinan sosiaali- ja terveyspalvelut kestävät kustannusvertailun. Taloudellisesti Kaarina suoriutui kuitenkin huonosti vammaisten subjektiivisissa palveluissa ollen kalleimpia Kirkkonummen ja Rovaniemen kuntien kanssa. Kehitysvammapalveluissa Kaarina oli koko vertailun edullisin palveluiden järjestäjä. Perhepalvelut Toiminta-ajatus Perhepalveluiden toiminta-ajatuksena on turvata lapsen kansainvälisestikin tunnustetut oikeudet: etusija erityiseen suojeluun, oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Tavoitteena on: 1) edistää lapsen ja perheen hyvinvointia ja terveyttä 2) kehittää palveluja kasvatuksen tukemiseksi 3) toteuttaa lapsi ja perhekohtaista lastensuojelua Yleistä Perhepalveluiden ylitysennustetta euroa saatiin supistettua "vain" n euroon. Tulokseen vaikuttavin tekijä oli lasten sijoitusten lisääntyminen perhehoidossa laitoshoitosijoitusten sijasta ja talousarviovuoden aikana tehty 2 perhetyöntekijän työpanoksen lisääminen avohuoltoon. Ylitykset kohdentuivat laitoshoitoon n euroa, perhehoitoon n euroa ja avohuollon perhe- ja lapsisijoituksiin n euroa. Yksiköistä perhepalveluiden hallinto ja puheterapia- ja psykologiapalvelut alittivat ja neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto pysyi täsmällisesti talousarviossaan. Tuottavuuden parantaminen 1)Alkuvuoden puheterapian rekrytointivaikeuksien jälkeen on päästy henkilöstön osalta normaalitilanteeseen. Kesäkuusta lukien palveluita on tuottanut kolme puheterapeuttia ja elokuusta em. puheterapeutit saivat kaikki Valviran hyväksymän kelpoisuuden. Palvelut pystytään tuottamaan nyt hoitotakuun rajoissa. Työllistävistä ostopalvelusopimuksista päästään vähitellen eroon. Sopimuksia tehdään vain poikkeustilanteisiin (hyvin runsaasti puheterapia palveluja ja ruotsinkielistä palvelua tarvitsevat asiakkaat). Vanhat sopimukset viedään loppuun, koska ei ole perusteluta katkaista alkanutta palvelua. Äännehäiriöisten (R,S,L) lasten osalta on elokuussa aloitettu sivistyspalveluiden kanssa yhteistyössä näiden lasten puheopetuksen siirtämisestä sivistystoimen henkilöstölle siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Samaa tavoitetta lähdetään toteuttamaan varhaiskasvatuksessa pidettävällä yleisinfotilaisuudella vastuualueen henkilöstölle. 61

62 2)Tilanne 12/2012: lastensuojelun sijaishuollossa jatketaan rakennemuutosta, jossa vahvistetaan perhehoidon asemaa suhteessa laitoshoitoon. Kaarinassa on päästy aikaisemmasta n %-osuudesta nykyiseen yli 50%:n perhehoidon osuuteen kaikista sijoitetuista. Tämä merkitsee vuositasolla n euron säästöä. Tähän tilanteeseen on päästy pitkäjänteisellä perhehoitajien rekrytoinnilla ja valmennuksella, perheohjauksen ja perhetyön kehittämisellä. Tilanne sijoitettuna oli 61 lasta, joista 39 oli perhehoidossa. Prosenttiosuuksina laitoshoito 36,1 % ja perhehoito 63,9%. 3) Perhetyön varhaisella puuttumisella erityisesti neuvoloiden perhetyössä ehkäistään asiakkuuksien siirtymistä korjaaviin lastensuojelun palveluihin. Neuvolan perheohjaukseen tuli 38 asiakasperhettä. Lisäksi neuvolan perheohjaajat ohjaavat kaksi kertaa vuodessa alkavia perheryhmiä, joihin ohjaudutaan neuvolan kautta. Neuvolan lapsiperheiden kotihoitopalveluissa oli ensimmäisen kolmanneksen 24 ja toisen kolmannekseen mennessä 40 perhettä. Ehkäisy- äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Ehkäisyneuvolan ennaltaehkäisevä toiminta ja oikea-aikainen hoitoon pääsy alle 25-vuotiaiden asiakkaiden osalta ei toteutunut tavoitteen mukaisesti. Ehkäisyneuvolan asiakkaiden käynneistä alle 25-vuotiaiden osuus laski edelleen edeltävistä vuosista: 56,3 % vuonna 2010, vuonna ,3 % ja vuonna %. Palvelujen kysyntään ei ole pystytty kaikilta osin vastaamaan eikä ole myöskään voitu vahvistaa riittävää seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamista neuvolassa. Henkilöstötyöpanos oli terveydenhoitajien osalta vain 0,6 htv. Palvelut on keskitetty pääterveysasemalle ja Piikkiön terveysasemalle. Kaikille ensimmäistä lastaan odottaville perheille tarjottiin perhevalmennusta, joka toteutui poikkihallinnollisena yhteistyönä. Mukana olivat äitiys- ja lastenneuvola, lastensuojelu, varhaiskasvatus ja seurakunta. Ryhmätilaisuuksia oli 103 vuonna Huomiota kiinnitettiin lapsiperheiden huolen aiheiden mahdollisimman varhaiseen havaitsemiseen. Lapsiperheiden lisätuen tarpeen tukeminen onnistui osittain neuvolan perhetyön avulla ja MLL:n lapsiperheiden kotihoitopalvelujen ostopalveluina. Palveluilla pyrittiin varhaiseen puuttumiseen, kts. tuottavuustavoite. Virtapiirin (toimintamalli lasten lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon) toiminta jatkui vuonna Toiminnassa on yhdistynyt eri ammattiryhmien (lääkärit, terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutti, liikuntasuunnittelija) osaaminen lasten liikalihavuuden ennaltaehkäisyssä. Toimintamallissa perheitä on tuettu eri keinoin elintapojen muutokseen sekä annettu tietoa ravitsemuksesta että kannustettu perheitä yhteiseen liikunnan lisäämiseen ja lasten liikunnallisten harrastusten löytämiseen. Tulokset toiminnasta olivat hyvät: perheissä ravitsemustottumukset paranivat, liikunta lisääntyi ja päivärytmi tuli säännöllisemmäksi. Lisäksi lapsilla (7/10) pituuspainoprosentti kääntyi laskuun. Terveydenhuoltolaki ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta toivat muutos- ja kehittämistarpeita yksikön toimintaan mm. tarkastusten sisältöihin. Laajat terveystarkastukset ja niiden toteutuminen lain ja asetuksen mukaisesti olivat vuoden 2012 painopistealueena. Äitiysneuvolan laajat terveystarkastukset toteutuivat. Lastenneuvolan laajat terveystarkastukset toteutuivat lukuun ottamatta 18 kk tarkastusta. Lastenneuvolasta jouduttiin syksyllä 2012 siirtämään 0,5 terveydenhoitajan työpanosta kouluterveydenhuoltoon. Neuvolatoiminta on ollut Valviran ja AVI:n valvonnan kohteena. Äitiysneuvolatoimintaan tulee kohdistumaan rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia uusien äitiyshuollon suositusten myötä. Suositukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna

63 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Laajat terveystarkastukset ja niiden toteutuminen lain ja asetuksen mukaisesti olivat vuoden 2012 painopistealueena. Luokkakohtaiset vuositarkastukset ja laajat terveystarkastukset toteutuivat. Tämä mahdollistui kouluterveydenhuoltoon saadun terveydenhoitajan (1 htv) lisäresurssin avulla. Myös lääkärityöpanosta vahvistettiin. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja lukion ja Ammattiopisto Livian opiskelijat. Asetuksen mukaiset ensimmäisen opiskeluvuoden terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset toteutuivat. Vaadittava lääkärintarkastus toisena vuonna ei kaikilta osin toteutunut. Opiskeluterveydenhuolto tulee olemaan Valviran valvonnan kohteena Velvoitteena on, että kaikilla opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetuilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada opiskeluterveydenhuollon palveluja ja että palvelut järjestetään terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sisältävänä kokonaisuutena. Tämä vaatii opiskeluterveydenhuollon resurssien lisäämistä. Puheterapia- ja psykologipalvelut Katso kohta Tuottavuuden parantaminen. Kesäkuusta lukien Kaarinaan on saatu rekrytoitua kaikki kolme pätevää puheterapeuttia lukien. Puheterapiapalvelut pystytään tuottamaan nyt hoitotakuun 6 kk:n rajoissa. Uusia ostopalvelusopimuksia tehdään hyvin harkitusti. Työkäytäntöjen tehostamista /järkeistämistä estää puheterapeuttien hajasijoittuminen kahteen eri yksikköön: 2 Piikkiön terveysasemalla ja 1 Kaarina terveyskeskuksessa. Tämä vaikeuttaa tiimin asiakasohjausta, sijaistamista, tiedonkulkua, keskinäistä ammatillista konsultaatiota ja tukea. Yhteisiä tiloja etsitään Kaarinan keskustasta. Piikkiössä tullaan säilyttämään puheterapian vastaanotot, jolle on tarvetta. Psykologiapalvelut tuotettiin normaalisti. Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ydintehtävänä on turvata lapsen oikeus arvokkaaseen elämään ja mahdollisuus turvallisiin ihmissuhteisiin. Tehtävän toteuttamiseen pyritään lastensuojelutarpeen selvityksellä, avohuollon tukitoimilla, lapsen kiireellisellä sijoituksella, huostaanotolla, kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvällä sijaishuollolla sekä jälkihuollolla. Lastensuojelulain säädösten toteuttaminen ja noudattaminen on lastensuojelun keskeinen tehtävä. Kaarinan lapset ja nuoret Hyvinvointisuunnitelma on Kaarinan kaupungin suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (Lastensuojelulaki 2007/417, 12 ). Lastensuojelu käyttää seudullisen lastensuojelun asiantuntijaryhmän palveluja. Lastensuojelun asiakkuudet kasvoivat vuonna Asiakasperheitä vuonna 2012 oli 640, kun vuonna 2011 niitä oli 558. Asiakasmäärä kasvoi lähes 15 prosentilla. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä 755 pysyi lähestulkoon samana vuoteen 2011 nähden. Lastensuojelu asiakkuuksien kasvaminen nosti myös alkuvuonna sijoitusten lukumäärää. Elokuussa perhehoitoon oli sijoitettu 46 lasta, joka oli 16 lasta enemmän kuin vuonna Kiireelliseen sijoitukseen turvauduttiin 66 kertaa vuoden 2012 aikana, mikä oli 42 sijoitusta enemmän kuin vuonna Perusturvalautakunta teki 6/2012 päätöksen, että intensiivinen perheen kuntoutus- ja arviointityöhön saadaan palkata määräaikaisia perheohjaajia/perhetyöntekijöitä perheen ollessa sijoitus uhan alla ja näin ollen loppuvuoden aikana sijoitusten lukumääriä pystyttiin hillitsemään ja lapsia, nuoria ja perheitä palauttamaan kotiin. Lastensuojelun sijaishuollon rakennemuutos, jossa pyritään lisäämään toimeksiantosuhteisen perhehoidon osuutta sijoituksista 70 % : iin, edistyttiin lopulta hyvin ja luku oli vuoden lopussa 64%. Tällä on ollut merkittävä vähentävä vaikutus sijaishuollon kustannuksiin. Vuoden lopussa sijoitettuja lapsia oli 61, joista 39 oli perhehoidossa. Perhehoidon hoitopäiviä (htpv) oli 12747, lisäystä edelliseen vuoteen oli 3790 n, laitoshoidossa htpv:ä oli 11431, joissa lisäystä edelliseen vuoteen 946 htpv. 63

64 Myös tukiasuntopalveluissa oli enemmän nuoria. Vuonna 2012 nuoria asui palveluissa 19, kun vuonna 2011 niitä oli 13. Vastuualueen tiimiorganisaatiomallin toimivuutta selvitettiin ja päädyttiin ottamaan käyttöön Akuutti- ja arviointitiimi, millä oli nykyistä työnjakoa ja asiakasprosessia selventävä merkitys. Samoin uusi tiimi mahdollisti muiden tiimien työskentelyn suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Tavoitettavuus kiireellisissä lastensuojelupalveluissa parani huomattavasti sekä asiakkaan että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Osaltaan tämä näkynee kiireellisten sijoitusten räjähdysmäinen kasvussa (63%:ia). Toisaalta osaltaan kiireellisten sijoitusten kasvun määrä selittyy sillä, etteivät peruspalvelut pysty riittävästi vastaamaan lasten ja nuorten erityisiin tarpeisiin. Seudullinen sijaishuoltopankki. Seudullisen sijaishuoltoyksikön toiminta alkoi 09/2009. Palvelut on tarkoitus tuottaa vastuukuntamallin mukaisesti, jossa vastuukuntana on Kaarina. Palvelua on myyty 23 kunnalle Varsinais-Suomessa, joissa alle 21-vuotiaita on n Lastensuojelulain 50 :n mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuoltopaikka lapselle. Lisäksi sijaishuollon perhehoitajalain muutokset edellyttävät kunnilta lisäpanostusta perhehoitajien työn tukemiseen ja jaksamiseen, kts. tuottavuustavoite. Näihin seikkoihin perustuen talousarvioon sisältyy seudullisen ohjaajan palkkauskustannukset lukien, mutta työ- ja taloustilanteen tilanteen johdosta toimi täytettiin vasta lukien. Lisäksi Varsinais- Suomen sijaishuoltoyksikkö järjesti huostaanotettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmän. Varsinais- Suomen sijaishuoltoyksikön kautta perhehoitajat saavat myös sijaishoitajan apua. Sijaishoitaja aloitti työt v Uutena otettiin käyttöön myös lyhytaikaisen perhehoidon koulutukset. Olkkari-ryhmä. Toimintavuoden aikana on selvitetty Olkkari-työryhmässä lasten ja nuorten peruspalveluihin tukeutuvan lasten ja nuorten mielenterveys - ja päihdetyöryhmän perustamista. Tarkoituksena oli selvittää, miten voidaan em. yksiköllä paremmin tukea peruspalveluja, vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia, lisätä psykiatrista - ja päihdeosaamista peruspalveluissa, lisätä näiden palveluiden nopeaa saatavuutta sekä mitä resursseja em. yksikkö tarvitsisi että luoda kustannuksia ja vaikuttavuutta arvioima seurantajärjestelmä. Työryhmän työ saatiin valmiiksi ja Kaste 2 -hankerahoitus käsiteltiin vuoden 2013 talousarviossa. Hanke sai Kaste II -rahoituksen 1.4 M vuosille Perheneuvola Perheneuvolatyön tavoitteena on kehittää työmenetelmiä ja yhteistyötä, jotka edistävät mahdollisimman varhaista puuttumista lasten ja lapsiperheiden ongelmiin. Perheneuvolassa on otettu Ensikäynti-malli, jossa perhe saa ensimmäisen ajan 1-4 viikon sisällä yhteydenotosta. Tällä hetkellä ensikäyntiajan saa 5 viikon päähän. Perheneuvolassa asiakasperuutuksia on hyödynnetty siten, että asiakas on kutsuttu ensikäynnille peruutusajalle. Jono on tällä hetkellä 1-3 kuukauden mittaiseksi (aikaisemmin jopa kuusi kuukautta). Toisena painopistealueena on auttaa lapsia/perheitä selviytymään erilaisissa muutos- ja kriisitilanteissa. Huhtikuussa järjestettiin lapsille ja vanhemmille eroryhmät. Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Toiminta-ajatus Sosiaalityö ehkäisee syrjäytymistä ja tukee asukkaiden omatoimista selviytymistä yksilö-, ryhmä- ja yhteisökeskeisin menetelmin. Vammaispalvelulain mukaiset ns. subjektiiviset etuudet turvataan erityisesti vaikeavammaisille, siten että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumista. Tämä edistää henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Yleistä Tuottavuuden parantaminen sekä moniammatillisen tiimityön kehittäminen ja toimivat työskentelyketjut ovat olleet keskeisiä tavoitteita vastuualueen toiminnallisessa kehittämisessä talousarviovuonna

65 Talousarvion ylitys johtuu pääosin vammaispalveluiden subjektiivisten oikeuden piiriin kuuluvien palveluiden käytöstä. Valtuusto päätti että Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun vastuu-alue yhdistetään Perhepalvelun vastuu-alueeseen. Näin ollen aikuissosiaalityönjohtajan virka lakkautettiin ja uusia virkoja aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluun perustettiin seuraavasti: aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, vammaispalvelun johtaja, vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja (kuntouttavaan työtoimintaan). Uuden yhdistetyn perhepalveluiden ja aikuissosiaalityön vastuualueen johtajana toimii Perhepalveluiden johtaja uudella nimikkeellä palvelujohtaja. Tuottavuuden parantaminen Tuottavuuden parantamiseen tähdättiin kiinnittämällä huomioita erityisesti vammaispalveluiden nopeasti kasvaneisiin kustannuksiin. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi vammaispalveluluiden toimintatapoja tarkasteltiin ja muutettiin mm siten että sosiaalihuoltolain kuljetuspalvelun käyttöaste on noussut suhteessa vammaispalvelun kuljetuspalveluun. Työ edellyttää entistä taloustietoisempaa johtamista ja uusien toimintatapojen juurruttamista organisaatioon. Tätä työtä tehtiin mm osallistumalla THL:n vammaisten kuljetuspalvelu projektiin. Yksi tällainen ns. innopäivä on pidetty huhtikuussa Kaarinassa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua on laajennettu ja samalla pyritty vammaispalvelun mukaista kuljetuspalvelua vähentämiseen Vuonna käyttäjää vähemmän kuin 2011). Tavoitteena on ollut tarjota asiakkaan palvelutarpeiden mukaista palvelua. Palvelutarjonnan rakenteellinen muutos on sekä taloudellisesti että palvelun sisällön kannalta järkevää. Kuljetuspalveluiden uudistamista jatketaan v Palveluiden kehittäminen seudullisena yhteistyönä (perhehoito) v. 2012, tuo kustannussäästöjä verrattuna siihen, jos palveluja kehitetään vain kaupungin omana toimintana. Sijaishuoltoyksikkö on aloittanut toimintansa ja perheiden koulutus aloitettu. Aikuissosiaalityö Toimeentulotukitiimissä vastataan asiakkaiden viimesijaisesta toimeentuloturvan tarpeesta toimeentulotuella. Toimeentulotuen tarve on vähentynyt vuoteen 2011 verrattuna, sekä rahallisesti että asiakaskotitalouksien määrällä mitattuna (kotitalouksien määrä 85, ja menot n euroa vähemmän kuin 2011). Palvelun järjestämisen lähtökohtana on, että toimeentulotukipäätökset pyritään tekemään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Laissa määritelty käsittelyaika on kuitenkin ylittynyt useasti, vaikka tilannetta on pyritty paikkaamaan erilaisilla tilapäisratkaisuilla. Työntekijämäärän ollessa pieni, vaikuttavat kaikki ns. normaalitkin poissaolot (esimerkiksi sairaus- ja vuosilomat) siihen, että lakisääteisestä käsittelyajasta ei pystytä pitämään kiinni. Jotta lain edellyttämissä määräajoissa pysytään jatkossa, pitää kaikki avoinna olevat virat täyttää joko sijaisilla tai vakituisella työvoimalla. Aikuissosiaalityössä on jatkettu aktiivista otetta syrjäytymisen ehkäisyssä. Tarkoituksena oli lisätä työttömien aktivointiastetta ja osallistua työttömät entistä tiiviimmin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Valtio laskuttaa kaupunkia niiden henkilöiden osalta, jotka ovat passiivisina, ja joille ei ole järjestetty aktivoivaa toimintaa. Kaarinan kaupungin tavoitteena on aktiivinen työllistämistoiminta ja kuntouttava työtoiminta (aktivointiaste 71 % lokakuussa), jotta Kelan laskutus pidetään mahdollisimman pienenä. Vuoden 2010 alusta lukien tuli voimaan lakiuudistus, jonka mukaan myös yli 25-vuotiaiden on velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Yhden kuntoutusohjaajan vähentäminen käytännössä työllistämisyksiköstä vaikeutti tavoitteiden saavuttamista. (Vuonna 2011 tätä tehtävää hoiti pätevä ohjaaja työllistämiskeinoin, mutta tätä keinoa ei voitu enää käyttää täysimääräisesti vuonna 2012). Kaarinalla on voimassa ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta sopimus. Asuntopoliittiseen ohjelmaan on kirjattu noin 10 asunnon osoittamine vuosittain pakolaisille. Kaarinaan on otettu vastaan pakolaista ELY-keskuksen kautta ja 3 pakolaista on muuttanut itsenäisesti. Pakolaisten vastaanottamisessa on lisätty seudullista yhteistyötä (yhteinen seutuohjaaja sekä yhteinen kotouttamisohjelman projekti). Ko- 65

66 touttamista koskeva uusi laki tuli voimaan : Laki kotoutumisen edistämisestä. Laki asettaa kunnalle uusia velvoitteita ja korostaa kunnan roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Laki koskee kaikkia maahanmuuttajia, ei vain pakolaisia. Lain edellyttämä kotouttamisohjelmaa on työstetty ja se valmistui syksyllä Kaupunki saa laskennallista ja erityiskustannusten korvausta palveluiden järjestämisestä ELYkeskukselta. Kaikkien kustannusten laskuttamiseen valtiolta, kotouttamisohjelman laatimiseksi, maahanmuuttajien kotouttamiseen, poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja koordinointiin on palkattu määräaikainen erityistyöntekijä. Saatujen korvausten määrä eri vuosina: v. 2010, , v. 2011, ja 2012, euroa. Vammaispalvelut Vammaispalveluiden keskeisimmät haasteet ovat palveluasumisen järjestäminen asumispaikkoina tai avustajatoiminnan avulla sekä vammaispalvelulain mukaisten etuuksien turvaaminen vaikeavammaisille. Vammaispalvelulain mukaisten käsittelyaikojen noudattaminen on palvelutoiminnan perusta. Avun tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään 7 arkipäivän kuluessa ja päätös tehtävä 3 kuukauden kuluessa. Pääsääntöisesti on lain edellyttämissä määräajoissa pysytty. Viranhaltijoiden vähyyden takia ei kaikille asiakkaille ole ehditty laatimaan lain edellyttämää palvelusuunnitelmaa. Kuljetuspalvelu uudistus sekä henkilökohtaisen avun subjektiivisen oikeuden toteuttaminen siihen oikeutetuille vaikeavammaisille lisää haastetta vammaispalveluille. Henkilökohtaista apua on lain mukaan saatava päivittäisiin toimiin tarpeen mukaan ja harrastuksiin, osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on saatava vähintään 30 tuntia vuodesta 2011 alkaen. Tämä subjektiivisen oikeuden toteuttaminen on kasvattanut vammaispalveluiden kustannuksia. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluita saavien määrä on vähentynyt ja kustannukset pysyneet suunnilleen samana vuoden 2012 aikana verrattuna vuoteen Samanaikaisesti sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden käyttö on otettu käyttöön. Keskeinen vammaispalveluiden kehittämiskohde tulee edelleen olemaan kuljetuspalvelut. Kehittämispäivien avulla pyritään jatkuvaan työprosessien kehittämiseen siten että työhyvinvointikyselyiden tulokset paranevat kun se seuraavan kerran tehdään. Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestäminen Kaarinassa selvityksen tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kuntia tarkentamaan valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvia kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpanoon liittyviä alueellisia suunnitelmia mennessä. Talousarvioon 2013 on myönnetty varoja jotta tämän hetken palveluasumistarve voidaan tyydyttää. Kotihoito- ja vanhuspalvelut Toiminta-ajatus Kotihoito- ja vanhuspalvelujen vastuualueen tavoitteena on asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen (toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä työote, ehkäisevät toimintamuodot) sekä mahdollisimman turvallinen elämä omassa kodissa (kotihoidon ja omaishoidon vahvistaminen). Monipuolisilla ja yksilöllisillä palveluilla vältetään tai myöhäistetään laitoshoitoon joutumista (toimivat palveluketjut). Palvelujen tuottamisessa korostuu yhteistyö, monituottajamalli. Yleistä Kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuualueen tulee varautua palveluiden kysynnän merkittävään kasvuun väestön ikääntymisen myötä. Vanhuspalveluiden kehittämisen keskeiset linjaukset määritetään laissa "ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista" (="vanhuspalvelulaki"). Laki tulee voimaan Lain keskeiset linjaukset tulee myös ottaa huomioon 66

67 laadittaessa suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Laissa korostuu iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus sekä oikeus saada tarvitsemansa palvelut kolmen kuukauden kuluessa. Kotihoito- ja vanhuspalvelujen vastuualueen tunnuslukuina seurataan STM:n laatusuosituksessa esitettyjä palvelurakenneindikaattoreita, joiden avulla voidaan verrata Kaarinan vanhustyön palvelurakennetta suhteessa toisiin kuntiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin. Palvelurakenneindikaattorien avulla voidaan arvioida Kaarinan vanhustyön hoidon porrastuksen toimivuutta. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaiset palvelurakenneindikaattorit: Tavoite kuvaa, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla ko. palvelun piirissä STM:n laatusuosituksen palvelurakennesuositusten mukaan. Vuosien luvut kuvaavat toteutumaa tilanteen mukaisesti. Vuosi 2008 kuvaa erikseen Kaarinan (K) ja Piikkiön (P) tilannetta sekä yhteen laskettua (Y) toteutunutta tilannetta. Indikaattorit Tavoite % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % % % Säännöllistä 1 kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa 2 palveluasumisessa asuvien osuus 3 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus K: 10,3 P: 12,8 Y: 11,0 5-6 K: 2,5 P: 4,9 Y: 3,1 5-6 K: 8,7 P: 4,9 Y: 7,7 3 K: 4,3 P: 6,6 Y: 4,9 7,75 8,43 9,31 9,67 11,47 11,24 3,07 3,53 4,17 4,00 4,36 4,41 8,68 8,88 9,63 9,89 9,36 9,90 3,90 1,72* 1,67 1,53 1,80 1,71 Tuottavuuden parantaminen Kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuualueella toiminnan tuottavuuden parantamisen ydinasia on varmistaa poikkihallinnollisena yhteistyönä palveluketjun toimivuus, jonka avulla mahdollistetaan viiveettömät potilaiden siirrot erikoissairaanhoidosta sekä terveyskeskuksen sairaalan osastojen mahdollisuus keskittyä akuuttihoitoon. Palveluketjun toimivuutta on arvioitu palvelurakenneindikaattoriseurannan avulla. Palveluketjun toimivuutta on myös arvioitu kuukausittain seuraamalla terveyskeskuksen sairaalassa tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa odottavien yli 65- vuotiaiden lukumäärää (keskimäärin/pv). Palvelutuotannon tuottavuuden parantamiseen pyritään vanhuspalveluiden rakenteellisten muutosten avulla. Rakenteellisten muutosten avulla kyetään loiventamaan vanhuspalveluiden kustannusten kasvua palvelukysynnän kasvaessa väestön ikääntyessä. 1 Säännöllinen kotihoito: Asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa, jolloin hänelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma (ei siis ilmoiteta tilapäisiä asiakkaita, vuosi 2008 ei sisällä kotisairaanhoidon asiakkaita, koska ei ollut mahdollista saada ao. tilastotietoja) 2 Tehostettu palveluasuminen: Henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden 3 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus: Sisältää vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen sairaalassa olevat (* alkaen Kaarinakoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi) 67

68 Kotihoito ja vanhuspalvelut: Palveluketjun toimivuus TP2010 TP 2011 TA Terveyskeskuksen sairaalassa tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa odottavat yli 65- vuotiaat (keskimäärin/pv) 5, ,1 5,63 7,03 Ns. jonotuspäivien lukumäärä kasvu verrattuna talousarviossa asetettuun tavoitteeseen johtui siitä, että määrärahatilanteen takia (säästövelvoite) ei ole ollut mahdollisuutta sijoittaa asiakkaita viiveettömästi tarkoituksenmukaiseen hoitoon tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Asiakkaat joutuivat asumaan akuuttiosastoilla odottamassa pääsyä palveluasumiseen, vaikka heillä ei enää ollut lääketieteellisesti perusteltua tarvetta olla sairaalassa. Jonotuspäivien lisääntyminen aiheutti loppusyksyn aikana osastoilla tilanteita, jolloin akuutti sairaanhoidon tarpeessa olevia potilaita jouduttiin hoitamaan käytäväpaikoilla, koska osastolla oli hoidettavana useita jatkohoitopaikan tarvitsijoita. Lokakuussa saatiin lupa sijoittaa sairaalasta jatkohoitoon jonottavia asiakkaita tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Loppuvuoden aikana tehdyt sijoitukset (nettokasvu + 12 asiakasta) vaikuttaa voimakkaasti vuoden 2013 tehostetun palveluasumisen määrärahatarpeeseen. Henkilöstö ja laatutyö Toimivat tiimit varmistavat toimivat palveluketjut, palveluprosessit. Tiimien toimivuutta, henkilöstön työhyvinvointia on tuettu mm. tiimivastaavien valmennusohjelman avulla ja kehittämällä perehdyttämistä. Sijaisten saannin turvaamiseksi vastuualue on ollut aktiivisesti mukana koko toimialan yhteisessä rekrytoinnin kehittämishankkeessa (Kunta-rekryn käyttöönoton suunnittelu, rekrytointitapahtuman järjestelyt, Kuntarekryn koulutuksiin osallistuminen). Lyhytaikaisten sijaisten hankinta on tehty Kunta-rekryn kautta. Kokemukset uudesta järjestelmästä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Vanhustyön sujuvia palveluprosesseja on kehitetty koko vanhustyön yhteisessä poikkihallinnollisessa laatutyössä (mm. yhteisten toimintaohjeiden laatiminen ja päätös omavalvontasuunnitelman laatimisesta) Kotihoito Kotihoidon keskeisten rakenteellisten muutosten toteutuminen: Resurssien lisäyksen kohdentaminen kotihoitoon ja omaishoitoon sekä kotihoidon ja omaishoidon jatkuvuuden varmistamiseksi muistisairautta sairastavien varhaisen tukeen ja ohjaukseen panostaminen muistineuvojan toimen perustamisen avulla: Muistineuvoja aloitti työnsä Muistineuvoja koordinoi muistisairautta sairastavan ja hänen omaistensa tarvitsemia palveluita. Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon palvelusetelijärjestelmän kehittäminen seudullisena yhteistyönä: Perusturvalautakunta hyväksyi tammikuussa seudullisen palvelusetelimallin ja sääntökirjan. Palvelutuottajien hakuprosessi käynnistyi helmikuussa. Palvelutuottajien hyväksyminen viivästyi tarvittavien hakuasiakirjojen täydennysten takia. Kaarinassa seudullinen palveluseteli otettiin suunnitellusti käyttöön Kaarinan oma kotihoidon palveluseteli on voimassa elokuun loppuun asti. Palveluohjauksen kehittämisen avulla on varmistettu nopeat, joustavat kotiutukset terveyskeskuksen sairaalasta kotihoitoon (toimiva hoidon porrastus): Kotihoidon hoitaja toimi muutettiin palveluohjaajan viraksi. Kotihoidon palveluseteliasiakkaiden lukumäärän kasvu on lisännyt palveluohjauksen tarvetta. 68

69 Sairaanhoidollisen osaamisen lisääminen kotihoidossa varmistaa asiakkaiden kotihoidon jatkuvuutta: Hoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi. Kotihoidon jatkuvuutta turvaavien tukipalveluiden osalta laadittiin päivähoidon kehittämissuunnitelma yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen kanssa (vastaa avoimesta päivätoiminnasta). Perusturvalautakunnan ja kansalaistoiminnan lautakunnan huhtikuussa hyväksymä selvitys painottui palvelutalo Tupasvillassa tuotettavien palveluiden (avoin päivätoiminta, Vinkki ikäihmisten neuvonta, päivähoito) tuottamistapojen muutokseen. Eo. palvelut päätettiin siirtää tuotettavaksi vuoden 2013 alusta alkaen kaupungin omana toimintana. Kotihoidossa on tavoitteena tietoteknologian laajemman hyödyntämisen avulla kehittää tiedon kulkua (kannettavien avulla asiakastietojen kirjaaminen asiakkaiden kotona) ja työnjakoa arjen työssä (toiminnanohjausjärjestelmät): Pienimuotoisesti on kokeiltu asiakastietojen kirjaamista kannettavien avulla asiakkaiden kotona. Helmikuussa käynnistyi seudullinen yhteistyö kotihoidon palveluprosessien ja toiminnanohjauksen yhteiseksi kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä kuntien tietohallintoyksiköiden kanssa. Perusturvalautakunta päätti osallistua toiminnanohjausjärjestelmähankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka käynnistyi syksyn 2012 aikana Perhehoito Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö Rakenteellinen muutos: Ikäihmisten perhehoidon toimintamallin kehittäminen seudullisena yhteistyönä: Perhehoitoyksikkö, jossa on mukana 20 kuntaa (väestöpohja noin asukasta) aloitti toimintansa Ensimmäinen ikäihmisten perhehoitajien valmennus alkoi maaliskuun alussa, toinen valmennus alkoi elokuun lopussa. Perhehoidon koordinaattori on käynyt kaikissa yksikössä mukana olevissa kunnissa. Kehitysvammaisten jo toimiville perhehoitajille on järjestetty täydennyskoulutuspäivä ja on käyty kotikäynneillä heidän perhekodeissaan. Kuntien työntekijöille on järjestetty perhehoitoseminaari. Toimintaohjetta on päivitetty ja yksikön tukiryhmä on aloittanut toimintansa. Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoitoa uutena palveluna on aktiivisesti markkinoitu vanhuspalveluiden henkilökunnalle, jotta he voivat jatkossa informoida asiasta ikäihmisiä ja omaisia. Syksyn aikana oli perhehoidossa kaksi kaarinalaista ikäihmistä. Vanhuspalveluiden fysioterapia Fysioterapeutin työ on painottunut omaishoidon ja kotihoidon asiakkaisiin, joiden akuuttien kotikäyntien tarpeeseen on pääsääntöisesti vuoden 2012 aikana kyetty vastaamaan kolmen työpäivän kuluessa, täten on kyetty varmistamaan nopeat kotiutukset. Yhtenä osana fysioterapeutin työssä on myös Visiitin vapaaehtoistyön ja kuntosalitoiminnan koordinointi. Kevään aikana järjestettiin uusi vapaaehtoisten koulutus, jonka kautta saatiin mukaan uusia vapaaehtoisia Visiitin toimintaan. Omaishoito Omaishoidon rakenteellisena muutoksena oli vastuualueen resurssilisäyksen kohdentaminen omaishoitoon kotihoidon resurssilisäyksen rinnalla. Omaishoidon palkkioihin oli varattu määrärahaa lisää vuodelle 2012 uusille asiakkaille euroa perustuen asiakaslukumäärän kasvuun. Varaus oli riittämätön verrattuna uusien asiakkaiden lukumäärän kasvuun alkuvuoden aikana. Määrärahojen loppumisen takia uusien, myönteisten omaishoitopäätösten tekeminen keskeytettiin (jonossa oli 10 asiakasta) tilapäisesti huhtikuussa, kun- 69

70 nes kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuli varata lisämäärärahaa omaishoidon päätösten tekemiseen. Vuoden lopussa omaishoidon määrärahaylitys (palkkiot ja palvelut) oli noin euroa. Omaishoidon asiakaskriteereitä tarkennettiin syksyn aikana. Omaishoitajien jaksamista tukevat erilaiset palvelut. Tätä osoittaa omaishoidon siivouspalvelun palvelusetelipalvelun asiakaslukumäärän kasvu. Visiitti (Omaishoidon tukikeskus) Visiitin toiminnan (lyhytaikaisen hoidon) avulla on varmistettu kotihoidon ja omaishoidon jatkuvuutta osana kotihoitokeskeistä vanhus- ja vammaistyötä. Visiitin asiakasprofiilia tarkennettiin vuoden alussa. Visiitin käyttöä asiakkaiden toimintakyvyn arviointipaikkana lisättiin: Tavoitteena on varmistaa Visiittijakson aikana asiakkaan toimintakyky ennen asiakkaan sijoittamista pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumisyksikköön. Palveluasuminen Palveluasumisen keskeisten rakenteellisten muutosten toteutuminen: Tehostetun palveluasumisen palvelusetelijärjestelmän kehittäminen seudullisena yhteistyönä: Seudullinen tehostetun palveluasumisen palveluseteli otettiin Kaarinassa käyttöön Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden rakenteellinen muutos, pienten yksiköiden toiminnan päättäminen (vuonna 2011 ryhmäkoti Muistola, vuonna 2012 ryhmäkoti Suokukka) tuo kustannussäästöjä (ko. yksiköihin on ollut merkittäviä vaikeuksia löytää sopivia asukkaita): Piikkiön Hoivataito Oy:n ryhmäkoti Suokukan toiminta päättyi , jolloin kaikki asukkaat muuttivat yhdessä ryhmänä Vire Koti Katariinaan. Asukkaiden mukana uuteen kotiin siirtyi Suokukasta myös kolme tuttua hoitajaa. Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiön toiminnallinen muutos päätettiin huhtikuussa: alkaen säätiö jää kiinteistöjen omistajaksi ja palvelutuotanto siirtyy uudelle perustettavalle osakeyhtiölle (Kaarinan Palvelutalot Oy), jonka kaupunki omistaa 100 %:sti (omistajaohjaus). Uuden yhtiön perustamiseen liittyviä asioita ja uutta palvelusopimusta on suunniteltu tiiviisti koko syksyn ajan yhteistyössä Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiön ja hyvinvointipalveluiden toimialan sekä tilakeskuksen edustajien kanssa. Kaarinakoti on toiminut tehostetun palveluasumisen yksikkönä alkaen. Muutos on lisännyt merkittävästi yhteistyötä omaisten kanssa. Vuoden 2012 aikana on jatkunut uusien toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi arjen työtä. Laitoshoito Valmakodissa panostettiin vuoden aikana merkittävästi hoitotyön systemaattiseen kehittämiseen, mm. sairaanhoitajien tehtävien tarkentamiseen. Valmakodin ja Vanamon yhteistyötä kehitettiin. Joulukuussa käynnistyi Valmakodin tilaselvitys. Terveyspalvelut Toiminta-ajatus Terveyspalvelut tuottaa kaupungin väestölle laadukkaita ja kustannustehokkaita sairaanhoidon palveluja sekä avohoitona että sairaalahoitona. Avosairaanhoidossa ja hammashuollossa pyrkimyksenä on toteuttaa kansanterveyslain ns. hoitotakuumääräykset ja terveyskeskuksen sairaalassa turvata joustava hoitoketju erikoissairaanhoidon ja kotihoidon ja vanhuspalvelujen laitoshoidon välillä. 70

71 Yleistä Lainsäädännön tuomat lisävelvoitteet, tehtäväsiirrot erikoissairaanhoidosta ja ankara pula ammattitaitoisesta työvoimasta ovat olleet perusterveydenhuollon jatkuvana haasteena koko maassa, myös Kaarinassa. Alkuvuonna työvoiman saatavuus ilahduttavasti parani jonkin verran, mikä on helpottanut erityisesti terveyskeskuksen sairaalan toimintaa. Potilasturvallisuuden lisääminen on valtakunnallinen erityistavoite vuonna 2012 kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä laatimalla erityinen potilasturvallisuussuunnitelma, joka on edelleen jonkin verran kesken, mutta työ jatkuu. Asenneilmasto potilasturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on selvästi kehittynyt myönteiseen suuntaan. Tuottavuuden parantaminen Kun puhutaan terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuottavuudesta, tulisi tarkastella kokonaisuutta, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten lisäksi otetaan huomioon myös välilliset kustannukset, kuten sairauspoissaolojen pitkittyminen ja potilaan palveluissa käyttämä aika. Ratkaisut, joilla palvelu saadaan joustavammaksi, usein myös lisäävät tuottavuutta kokonaisuuden kannalta. Kaarinassa on pyritty tuomaan perusterveydenhuoltoon erityisosaamista monellakin alalla, jotta palvelut olisivat helposti kuntalaisten saavutettavissa ja voitaisiin mahdollisuuksien mukaan vähentää kankeaa lähetekäytäntöä. Sähköinen lääkemääräys on saatu tehokkaaseen käyttöön. Vuoden 2012 lopulla lähes 90% resepteistä tehdään sähköisinä. Tietojärjestelmien yhteiskäytössä on edelleen paljon ongelmia. Tiedot eivät siirry sujuvasti järjestelmästä toiseen, mikä aiheuttaa paljon päällekkäistä työtä ja turhia tutkimuksia. Parantamalla tietojärjestelmien toimintaa voitaisiin terveydenhuollon tuottavuutta kohentaa merkittävästi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (MedBit) on yhdessä alueensa terveyskeskusten kanssa perustanut ITarkkitehtuuriprojektiryhmän. Työryhmän on tarkoitus selvittää miten IT-ratkaisuilla voitaisiin tulevaisuudessa parantaa tiedon siirtymistä ja tietoturvaa ja siten parantaa tuottavuutta. Vuoden 2012 aikana työryhmän toiminta ei vielä ollut vilkasta. Avosairaanhoito Avosairaanhoidon tarjoaa kuntalaisille terveydenhuoltolaissa määriteltyjä palveluita laadukkaasti ja ajanmukaisesti. Avosairaanhoidon yksikössä on tarjolla lääkäreiden ja hoitajien pitämää vastaanottoa ja diabetesvastaanottoa. Tavoitteena on merkittävien kansansairauksien ehkäisy ja hyvä hoito. Lääkäreiden vuosilomia, sairauslomia tai muita palkallisia poissaoloja ei ole voitu sijaistaa, mikä johti keväällä ja kesällä jonojen pidentymiseen pahimmillaan kuukauteen. Kesälomakauden jälkeen tilanne hiukan korjaantui. Hoitohenkilökunnan osalta sijaistilanne oli kohtuullinen. Hoitohenkilökunnan äkilliset sairauspoissaolot pystyttiin osittain kattamaan sijaistajien työpanoksella. Lokakuussa 2011 aloittaneen lastentautien erikoislääkärin työpanosta on ollut pakko suunnata aiottua enemmän kouluterveydenhuoltoon. Täyttä hyötyä hänen erikoisosaamisestaan ei ole vielä saatu, mutta tilanne on korjaantumassa. Vastaanoton hoitomalliprojekti etenee suunniteltua hitaammin. TEKES-rahoituksella on palkattu puolipäiväinen projektityöntekijä. Diabetestyöhön liittyvä EU-hanke, jossa pyritään kehittämään diabeetikkojen etäseurantaa, etenee hankesuunnitelman mukaan. 71

72 Terveyskeskuksen sairaala Terveyskeskuksen sairaalassa tehdään yleislääkäritasoista tutkimusta ja annetaan yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja kuntoutusta. Hoitohenkilöstöllä on käytössään kuntouttavan työotteen periaate. Erityisesti pyritään siihen, että potilaat pystytään vastaanottamaan erikoissairaanhoidosta mahdollisimman lyhyellä viiveellä tarvittaessa niin sanottuja ylipaikkoja käyttäen. Tavoitteena on myös, että potilaat hoidon saatuaan pääsevät viiveettä jatkohoitoon. Suunnitelman mukainen toiminta jatkui vuonna 2012 sairaalassa. Sairaansijoja on edelleen yhteensä 72. Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta oli jonkin verran. Sairaalan toiminta on muuttunut jatkuvasti akuutimpaan suuntaan ja potilasvaihto on pysynyt vilkkaana. Sairaalan toiminnan kannalta hankalaksi koettiin hoivapotilaiden kertyminen osastoille, koska kotihoidon tekemät sijoitukset viivästyivät kustannussyistä. Ajoittain osastot olivat tukossa, eikä omasta päivystyksestä voitu ottaa potilaita normaalisti osastoille vaan jouduttiin turvautumaan erikoissairaanhoitoon. Potilasturvallisuushanke yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun kanssa alkoi vuonna 2011 ja jatkui edelleen seuraavana vuonna. Terveyskeskuksen sairaala osallistui vuonna 2012 yhteistyössä kotihoito- ja vanhuspalveluiden sekä palvelukeskusten säätiöiden kanssa vanhuspalveluiden kehittämiseen ja SAS-ryhmän toimintaan. Hammashuolto Hammashuolto on tuottanut hammassairauksien ehkäisyä ja hoitoa koko väestölle. Myös välinehuolto terveyspalveluille on ollut hammashuollon alaisuudessa. Aikuisten jonotusajat hammaslääkärin kiireettömiin tarkastuksiin eivät ylittäneet sallittua puolen vuoden määräaikaa. Alle 18-vuotiaiden asetuksen mukaiset suuhygienistien toteuttamien suun terveystarkastuksien toteuttamisessa on ollut jonkin verran vaikeuksia edelleen. Hammaslääkärien vakanssit olivat lähes koko ensimmäisen vuosipuoliskon vain osittain täynnä. Sijaisia ei ollut saatavilla. Arkipäivystys on tuotettu omana toimintana. Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys on ollut entiseen tapaan sairaanhoitopiirin yhteinen. Työterveyshuolto Työterveyshuollon keskeisenä tavoitteena on työssä käyvän väestön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshenkilöstö toimii työpaikkojen asiantuntijana arvioimalla työn ja työolosuhteiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen sekä tekemällä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Työskentelytapa on moniammatillinen tiimityöskentely. Yksikkö myy palvelujaan Kaarinan alueella toimiville yrityksille, yrittäjille ja maanviljelijöille. Vuonna 2012 palveluja tuotettiin 224 yritykselle ja 19 maatilalle. Palvelujen piiriin kuului 3397 työntekijää ja 25 maanviljelijää sekä 139 yrittäjää. Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palveluja, jotka sisältävät lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoidon, tarjottiin 2628 työntekijälle. Yrityksistä 80 % oli alle 10 työntekijän työpaikkoja. Tehtäväalueella työskenteli kaksi lääkäriä, joista toinen on työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, 4,3 työterveyshoitajaa, 0,5 työterveyspsykologia, yksi työfysioterapeutti ja yksi osastosihteeri. Työhyvinvointi on noussut tärkeäksi asiaksi yrityksissä, minkä vuoksi työnantajat haluavat yhä kattavampia työterveyshuollon palveluja. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen sairaanhoidon minimitavoite on, että työterveyshuollossa saadaan hoidetuksi ajanvarauksella työperäiset eli työhön liittyvät ja työkykyyn etenkin pitkäaikaisesti vaikuttavat sairaudet. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki muuttui Lakimuutoksen tavoitteena on työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy. Vuonna 2013 työterveyshuolto aikoo tiivistää yhteistyötä työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä, jotta pitkittyvät työkyvyttömyydet havaittaisiin mahdollisimman varhain. 72

73 Vuoden 2012 aikana lääkärivajaus oli noin 75 päivää koulutusten ja lomien johdosta ja terveydenhoitajavajaus 41 työpäivää. Sijaisten käyttö on ollut vähäistä. Kevään 2012 aikana lääkäritilannetta helpotti 1-2 päivää viikossa työskennellyt, ylimääräinen lääkäri. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitelman keskeisimmät linjaukset ovat päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen, matala kynnys ja avohoitopainotteisuus. Vintin toimintaa on pyritty entisestään kehittämään näiden periaatteiden mukaiseksi. Tavoitteena on ollut säilyttää vuosien aikana saavutettu avohoitopainotteisuus. Vaikuttaa siltä, että tässä on onnistuttu. Uutena piirteenä on ollut erikoissairaanhoidosta tuleva merkittävä potilaspaine, johon ei ole täysin kyetty vastaamaan. Tukipalvelut Laboratorio- ja kuvantamispalvelut on tuotettu suunnitellusti. Kuvien lausunnot ja osa laboratorionäytteiden analytiikasta on ostettu yksityisiltä toimijoilta. Kuntalaisille ei voida vielä tarjota mahdollisuutta laboratorioajanvaraukseen internetin kautta. Nettiajanvaraus on siirtynyt tietoteknisistä syistä. Sekä kuvantamistutkimusten, että laboratoriotutkimusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Syynä lienee yhä sairaampien potilaiden siirtyminen perusterveydenhuollon vastuulle. Erikoissairaanhoidosta on ohjattu fysioterapiaan keinonivelpotilaita leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen. Tämä toiminta nykyisessä laajuudessa on uutta ja sinänsä varmasti järkevää. Koska se on merkittävä tehtävälisäys, joka toteutetaan ilman resurssilisäystä, on muuta toimintaa jouduttu jossain määrin supistamaan. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestettiin mm. fysioterapiaa, puheterapiaa, diabeetikkojen jalkahoitoa ja myönnettiin apuvälineitä. Lääkinnälliseen kuntoutukseen käytettiin varoja budjetoitua enemmän lähinnä puheterapioiden ostopalvelun takia. Ostopalveluun piti turvautua ennakoitua enemmän, koska hyvinvointipalveluiden puheterapeuttien vakanssit olivat vain osittain täytettynä. 73

74 Yksikköhinnat Bruttokustannuksia, sisältävät poistot ja vyörytykset TP2012 muutosprosentit: muutos tilinpäätökseen 2011 Ympäristöterveydenhuolto TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012* ) Hinta ( /asukas) 7,95 5,17 6,81 6,76 6,82 Muutos 7,1 % -35,0 % 31,7 % -0,8 % 0,2 % Suoritteet (asukas) Muutos 1,3 % 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Kust. yhteensä Muutos 8,5 % -34,6 % 32,4 % -0,4 % 1,1 % Nettomenoja Ehkäisy- ja äitiysneuvola TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 73,39 62,02 75,85 74,42 64,86 Muutos 3,5 % -15,5 % 22,3 % -1,9 % -14,5 % Suoritteet (käynti) Muutos -5,4 % 16,9 % -7,7 % 7,7 % 14,3 % Kust. yhteensä Muutos -1,2 % 12,9 % 5,6 % -2,2 % Lastenneuvola TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 54,46 57,89 58,97 63,24 52,19 Muutos -23,2 % 6,3 % 1,9 % 7,2 % -11,5 % Suoritteet (käynti) Muutos 38,6 % -10,9 % 2,4 % -2,5 % 20,6 % Kust. yhteensä Muutos -5,3 % 4,3 % 4,6 % 6,7 % Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 32,27 37,90 41,75 46,80 42,58 Muutos -54,5 % 17,5 % 10,1 % 12,1 % 2,0 % Suoritteet (käynti) Muutos 31,0 % -10,9 % -3,3 % -3,9 % 8,9 % Kust. yhteensä Muutos 4,6 % 6,5 % 7,7 % 11,1 % Lastensuojelun perhehoito TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012* ) Hinta ( /asukas) 12,95 16,78 22,23 24,80 31,93 Muutos 59,1 % 29,5 % 32,5 % 11,6 % 43,6 % Suoritteet (asukas) Muutos 35,0 % 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Kust. yhteensä Muutos 114,8 % 30,2 % 33,3 % 12,0 % 44,9 % Lastensuojelun laitokset TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012* ) 74

75 Hinta ( /asukas) 61,93 61,38 84,18 78,74 85,45 Muutos 7,4 % -0,9 % 37,1 % -6,5 % 1,5 % Suoritteet (asukas) Muutos 35,0 % 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Kust. yhteensä Muutos 45,0 % -0,4 % 37,9 % -6,1 % 2,4 % Perheneuvola TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 56,23 72,96 67,82 63,83 67,96 Muutos 10,4 % 29,8 % -7,1 % -5,9 % 0,2 % Suoritteet (käynti) Muutos -1,9 % -15,0 % 23,9 % 10,2 % -1,8 % Kust. yhteensä Muutos 8,3 % 10,3 % 15,2 % 3,7 % -1,6 % Toimeentulotuki TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /kotitalous) 2 990, , , , ,26 Muutos 23,7 % 1,2 % 3,6 % -1,1 % 7,0 % Suoritteet (kotitalous) Muutos 46,2 % 4,2 % -0,1 % 0,1 % -8,6 % Kust. yhteensä Muutos 80,8 % 5,5 % 3,5 % -1,0 % -2,2 % Kuntouttava työtoiminta TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asiakas) 1 251, , , , ,32 Muutos 72,0 % -4,1 % 8,4 % 4,1 % 11,0 % Suoritteet (asiakas) Muutos -0,8 % 40,8 % 1,6 % -3,2 % 1,1 % Kust. yhteensä Muutos 70,7 % 35,0 % 10,1 % 0,7 % 12,2 % Vammaisten päivätoiminta TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( / käyttöpäivä) 89,34 87,02 92,53 131,22 84,05 Muutos -8,0 % -2,6 % 6,3 % 41,8 % -9,2 % Suoritteet (käyttöpäivä) Muutos 28,9 % 19,2 % -3,9 % -26,1 % -4,1 % Kust. yhteensä Muutos 18,6 % 16,1 % 2,2 % 4,8 % -12,9 % Vammaisten työtoiminta TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( / käyttöpäivä) 65,23 63,93 61,49 67,21 66,28 Muutos -12,4 % -2,0 % -3,8 % 9,3 % 7,8 % Suoritteet (käyttöpäivä) Muutos 23,4 % -1,4 % 8,8 % -8,6 % -11,1 % Kust. yhteensä Muutos 8,1 % -3,3 % 4,6 % -0,1 % -4,2 % 75

76 Vammaisten avotyötoiminta TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( / käyttöpäivä) 17,87 19,78 19,47 27,37 20,60 Muutos -12,1 % 10,7 % -1,6 % 40,6 % 5,8 % Suoritteet (käyttöpäivä) Muutos 6,8 % -0,7 % -2,4 % -10,1 % 4,2 % Kust. yhteensä Muutos -6,1 % 10,0 % -3,9 % 26,4 % 10,3 % Vammaisten asumispalvelut / Kasevan Pirta TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asumispäivä) 134,27 117,46 115,99 128,63 121,79 Muutos 20,3 % -12,5 % -1,3 % 10,9 % 5,0 % Suoritteet (asumispäivä) Muutos 3,6 % -1,4 % 2,2 % -7,2 % -2,1 % Kust. yhteensä Muutos 24,7 % -13,8 % 0,9 % 2,9 % 2,8 % Vammaisten asumispalvelut / Muut TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asumispäivä) 80,03 92,48 102,93 114,74 110,72 Muutos -5,9 % 15,6 % 11,3 % 11,5 % 7,6 % Suoritteet (asumispäivä) Muutos 13,2 % 13,9 % 6,9 % -18,4 % 8,1 % Kust. yhteensä Muutos 6,4 % 31,6 % 18,9 % -9,1 % 16,3 % Vammaisten kuljetuspalvelut TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asiakas) 1 257, , , , ,35 Muutos -21,4 % 17,2 % -13,7 % -7,7 % 4,5 % Suoritteet (asiakas) Muutos 67,0 % 16,4 % 9,8 % -12,9 % -5,7 % Kust. yhteensä Muutos 31,2 % 36,4 % -5,2 % -19,5 % -1,4 % Vammaisten laitoshoitopalvelut TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /hoitopäivä) 167,07 225,67 251,57 219,46 302,33 Muutos 3,7 % 35,1 % 11,5 % -12,8 % 20,2 % Suoritteet (hoitopäivä) Muutos 159,4 % 1,9 % 18,1 % -5,0 % -2,1 % Kust. yhteensä Muutos 169,0 % 37,6 % 31,7 % -17,2 % 17,6 % 76

77 Kotihoitopalvelut TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /tunti) 81,30 78,00 71,26 68,72 70,60 Muutos 11,7 % -4,1 % -8,7 % -3,6 % -0,9 % Suoritteet (tunti) Muutos 5,7 % 14,3 % 20,8 % 3,6 % 7,7 % Kust. yhteensä Muutos 18,0 % 9,7 % 10,3 % -0,1 % 6,7 % Omaishoito TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /hoitopäivä) 17,25 17,56 16,96 18,37 17,09 Muutos 14,4 % 1,8 % -3,4 % 8,3 % 0,8 % Suoritteet (hoitopäivä) Muutos 45,6 % 7,6 % 23,8 % -0,6 % 11,3 % Kust. yhteensä Muutos 66,5 % 9,5 % 19,6 % 7,7 % 12,2 % Omaishoidon tukikeskus Visiitti TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /hoitopäivä) 183,29 156,43 144,20 156,24 153,97 Muutos 5,2 % -14,7 % -7,8 % 8,3 % 6,8 % Suoritteet (hoitopäivä) Muutos -2,1 % 14,2 % 2,0 % -0,2 % -0,1 % Kust. yhteensä Muutos 2,9 % -2,5 % -6,0 % 8,2 % 6,7 % TP 2011 irtaimiston poisto loppunut Vanhusten laitoshoito / Valmakoti TP2009 TP2010 TP2011**) TA2012 TP2012 Hinta ( /hoitopäivä) 136,23 144,50 164,51 157,78 163,27 Muutos 11,0 % 6,1 % 13,8 % -4,1 % -0,8 % Suoritteet (hoitopäivä) Muutos 67,7 % -59,5 % -3,0 % 4,8 % 2,3 % Kust. yhteensä Muutos 86,2 % -57,0 % 10,4 % 0,5 % 1,6 % TP09 mukana myös Kaarinakoti Vanhusten palveluasuminen / Kaarinakoti TP2009 TP2010 TP2011**) TA2012 TP2012 Hinta ( /asumispäivä) 126,05 129,62 128,88 133,87 Muutos 2,8 % -0,6 % 3,3 % Suoritteet (asumispäivä) Muutos 200,1 % 2,4 % 0,7 % Kust. yhteensä Muutos 208,6 % 1,8 % 4,0 % Kaarinakoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi Vanhusten palvelu- 77

78 asuminen / Muu TP2009 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asumispäivä) 80,94 88,66 93,07 92,08 101,13 Muutos 67,0 % 9,5 % 5,0 % -1,1 % 8,7 % Suoritteet (asumispäivä) Muutos 40,4 % 6,8 % 4,3 % 5,2 % -0,7 % Kust. yhteensä Muutos 134,5 % 17,0 % 9,5 % 4,1 % 7,9 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut TP2009 TP2010 TP2011**) TA2012 TP2012* ) Hinta ( /asukas) 50,25 62,35 73,27 75,68 78,23 Muutos 24,1 % 17,5 % 3,3 % 6,8 % Suoritteet (asukas) Muutos 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Kust. yhteensä Muutos 24,7 % 18,2 % 3,7 % 7,7 % Avosairaanhoito TP2009 TP2010 TP2011**) TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 82,20 86,40 97,01 84,39 101,84 Muutos 21,3 % 5,1 % 12,3 % -13,0 % 5,0 % Suoritteet (käynti) Muutos 1,9 % -1,3 % -7,1 % 8,5 % -6,1 % Kust. yhteensä Muutos 23,6 % 3,8 % 4,3 % -5,6 % -1,4 % Terveyskeskuksen sairaala TP2009 TP2010 TP2011**) TA2012 TP2012 Hinta ( /hoitopäivä) 227,43 218,06 233,22 202,27 239,84 Muutos 45,4 % -4,1 % 7,0 % -13,3 % 2,8 % Suoritteet (hoitopäivä) Muutos -16,6 % 7,7 % -3,5 % 6,5 % 0,7 % Kust. yhteensä Muutos 21,2 % 3,3 % 3,2 % -7,7 % 3,6 % TA11 hoitopaikkoja vähennettin kahdeksalla Hammashuolto TP2009 TP2010 TP2011**) TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 81,52 82,15 93,98 88,77 95,59 Muutos 40,3 % 0,8 % 14,4 % -5,5 % 1,7 % Suoritteet (käynti) Muutos -2,1 % 3,9 % -3,9 % 8,2 % 1,9 % Kust. yhteensä Muutos 37,3 % 4,7 % 9,9 % 2,2 % 3,7 % *) asukasluku 2012 ennakkotieto **) TP2011 kustannusten laskenta yhtenäistetty vastaamaan TP2012:a, luvut poikkeavat hieman tasekirjassa 2011 esitetyistä 78

79 Erikoissairaanhoito Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala Talous 1000 TP 2012 MTA2012 TA2012 TP2011 TP12/ MTA12 % TP12/11 % Tuotot Kulut ,8 % 6,6 % Kate ,8 % 6,6 % Erikoissairaanhoidon toimintakate alittui (3,8 %) ja kustannusnousu edellisvuoteen oli 6,6 %. Kustannuksiin sisältyy sairaanhoitopiirin laskutuksen lisäksi erikoissairaanhoidon ostopalvelut, joihin käytettiin (edellisvuonna ). Toiminta Suurin osa kaarinalaisten erikoissairaanhoidosta on ostettu sairaanhoitopiiriltä kuten aiemminkin. Tavoitteena on ollut lisätä joustavaa yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, jotta järkevällä työnjaolla voitaisiin välttää päällekkäistä työtä ja turhia viiveitä hoidon järjestämisessä. Erityisesti psykiatrian alalla on onnistuttu hyvin. Vuoden 2012 aikana lähetemäärä sairaanhoitopiirin sairaaloihin lisääntyi noin 10 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen suuri lisäys ympäristökuntiin verrattuna. Yksityissektorin lähetteet selittävät osan kasvusta. Erikoissairaanhoidon käyttö lisääntyy, kun perusterveydenhuollossa on vaikeuksia. Terveyskeskuksessa on lääkärinvakansseja tällä hetkellä tarpeeksi. Ongelmana on poissaolojen sijaistaminen: Lääkäreiden poissaoloista vain palkattomat voidaan sijaistaa. Vuosilomat, sairauslomat, päivystysvapaat ym. on pakko jättää sijaistamatta. Jos vastaanotto on kovin ruuhkainen, erikoissairaanhoitoon ohjautuu helposti sellaisiakin potilaita, jotka voitaisiin hoitaa perustasolla. 79

80 Kansalaistoiminnan lautakunta Kansalaistoiminnan johtaja Tuuli Salospohja vv Vs. kansalaistoiminnan johtaja Tapio Svärd o.v.o 400 Hyvinvoinnin edistäminen kuten lautakuntatasolla 400 Yleishallinto kuten lautakuntatasolla 405 Kansalaisopisto Rehtori Risto Jaakola 407 Kansalaistoiminta ja kulttuuripalvelut Kulttuurisihteeri Mikko Nortela 410 Terveyden edistämisen palvelut kuten lautakuntatasolla 430 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd 445 Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva Toiminta-ajatus Kansalaistoiminnalla aktivoidaan kaarinalaisia omaehtoiseen toimintaan ja tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen harrastamiseen. Hyvillä palveluilla edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Tavoite Kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen Mittarin tavoitearvo Mitattu hyvinvointi paranee Toteutuminen Hyvinvointikertomuksen seurantaraportti on käsitelty kansalaistoiminnan lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2012 loppupuolella. Luovuudesta tunnettu Kaarina Kaupunkilaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja asiakaslähtöisyyttä lisätään Joka kylä kasvaa hanketoiminta on aloitettu kahdessa kaupunginosassa vuoden 2012 loppuun mennessä Toteutuminen Joka kylä kasvaa toimintaa on ollut Littoisissa, ja vuoden 2012 keväällä toiminta alkoi myös Piikkiön alueella. Loppuvuonna toimintaa ei ole koordinoitu, koska väliaikainen hyvinvoinnin suunnittelija lopetti työnsä elokuussa. Hankkeen eteenpäin vienti siirtyy kansalaistoiminnan johtajalle hänen aloittaessaan työt Talous 1000 TP 2012 MTA2012 TA2012 TP2011 TP12/11 % Tuotot ,6 % Kulut ,0 % Kate ,0 % Kansalaistoiminnan lautakunnan valtuustoon nähden sitova erä, toimintakate alittui (2,8 %). Toimintatuotot ylittyivät (4,6%) ja toimintakulut alittuivat (1,5%). 80

81 Toimintatuottojen ylittyminen johtui erilaisista projektirahoitustuloista, joita saatiin vuoden 2012 aikana yhteensä Näistä käyttämättömistä projektituloista siirrettiin vuoden 2013 tuloiksi, koska eri projektit jatkuvat vielä vuonna Toimintakuluissa suurimmat säästöt muodostuivat henkilöstökuluissa (liikuntapalvelujohtaja teki oman työnsä ohella kansalaistoiminnan johtajan tehtävät, osassa henkilövalinnoissa tehtävien täyttöjä viivytettiin). Nuorisotilaratkaisuun varattu :n vuokraraha myös säästyi. Yleishallinto Kansalaistoiminnan johtajan sijaisuutta on hoitanut koko vuoden 2012 ajan liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd oman virkansa ohella. Kansalaisopisto Kansalaisopisto on toteuttanut vuoden aikana kursseja yhteensä 12621h. Opisto on osallistunut Ilo oppia - opistoverkostossa seudulliseen yhteistyöhön. Verkoston kanssa yhteistyössä opisto on saanut hankerahoitusta sekä opintosetelihankkeeseen että Inno-oppi -projektiin. Koulutuspalveluiden kanssa on toteutettu yhteistyössä Comenius Regio -hanketta yhdessä Portugalin Ansiãon kaupungin kanssa. Kansalaistoiminta ja kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluissa vakinaistettiin Konsertti joka kouluun -toiminta, jolla tuomme OPM:n tukeman Konserttikeskuksen kautta yhden konsertin jokaiselle peruskoululaiselle vuosittain. Kuntalaisten osallisuutta kulttuuripalveluissa lisättiin mm. viemällä työpajatoimintaa nuorisotaloille ja tanssitaidetta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jälkimmäinen uudistus sai näkyvyyttä valtakunnan televisiota myöten. Valtakunnallista huomiota saavutettiin myös toiminta-ajatukseltaan uudella alueellisella Kummitaiteilija-hankkeella, jota Kaarina koordinoi ja jolla viedään pilottivaiheessa kulttuuria perhepäivähoidon asiakkaille. Yhteensä vuoden aikana toteutettiin yli 30 tapahtumaa tai kiertuetta. Monet tapahtumat, esimerkiksi Vanhustyön kulttuuriviikko, sisälsivät itsessään useita osatapahtumia ja vierailuja. Alueellista yhteistyötä kehitettiin ja Kaarinan ja Paimion kulttuurisihteerien perustama Oikeesti jotakin - verkosto vakinaistettiin Turun seudun PARAS-hankkeen kulttuurin alatyöryhmäksi. Terveyden edistämisen palvelut Ikäihmisten neuvonnan toimintaa kehitettiin siten, että käyttöön otettiin henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi ns. ryhmätapaamiset ja vuoden vaihteen jälkeen palveluohjaaja Mirja Tengström hoitaa koko Kaarinan palveluohjauksen. Hyvinvoinnin suunnittelija toimi tammi-kesäkuun ajan erittäin monessa projektissa mukana, mutta hänen irtisanoutui. elokuussa. Tämän jälkeen projektien koordinointi jäi odottamaan uuden kansalaistoiminnan johtajan töihin saapumista. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen merkittävämpänä tehtävänä on hoitaa n liikuntapaikkaa, joista varsin suuri määrä on ulkoliikuntapaikkoja. Ulkoliikuntapaikkojen hoidon osalta on jouduttu lisäämään ostopalveluja, kun 81

82 niitä vain on saatavilla. Oman henkilöstön ja kaluston merkitys on kuitenkin erittäin tärkeää, koska liikuntapaikkojen hoidon aikataulutukset ja hoidon laatu ovat niin merkittäviä. Liikuntapalvelujen hallinnossa ja liikuntasuunnittelussa on töissä 4,5 henkilöä, sisäliikuntapaikoissa 15,25 ja ulkoliikuntapaikoilla 7 henkilöä. Kaarinan uimahallin ja kuntokoulun vuoden 2012 kävijämäärä oli Laskua huippuvuoteen eli v oli asiakasta. Turun Impivaaran uimahalli aukesi peruskorjauksen ja laajennuksen rakentamisen jälkeen helmikuussa Kaarinan hallin kävijämäärä on silti vielä erittäin korkea. Littoisten monitoimitalon kävijämäärä on tasaantunut n kävijään vuodessa. Keskusliikuntapuiston kävijämäärät ovat tosi korkeat, mutta niitä ei pystytä täysin tarkasti laskemaan. Vuoden 2012 aikana jäähallin kantavia rakenteita korjattiin. Keskusliikuntapuiston kht-kentän pinta uusittiin ja vanhaa pintaa siirrettiin Valkeavuoren kentälle, johon saatiin kaksi jalkapallokenttää sekä pesäpallokentän viivat. Piispanlähteen alakoulun yhteyteen valmistui uusi kivituhkakenttä, monitoimikaukalo sekä koripallokenttä. Kolmelle koululle hankittiin ulkopingispöytiä ja Piispanlähteen yläkoulun pihalle valmistui skeittipaikat. Rungon kentän viimeinen osuus maksettiin Piikkiön Palloseuralle vuonna Littoisten kentän huoltorakennuksen ja Piikkiön uuden urheilukentät suunnittelua aloitettiin loppuvuonna Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on mukana nuorten osallisuutta toteuttavassa alueellisessa Vaikuta-hankkeessa, jonka toiminta on alkanut keväällä Etsivän nuorisotyön kehittämistä varten maakuntaan perustettiin etsivän nuorisotyön alueellinen ohjausryhmä ja alueen etsivien nuorisotyöntekijöiden yhteistyöfoorumi. Etsivään nuorisotyöhön palkattiin alueellinen koordinoija. Nuorisotaloilla järjestettiin käyttäjäkysely (N 149) maaliskuussa Nuoria on myös kuultu valmisteltaessa skeittialueita ja nuorisotiloja koskevia asioita. Nuorten tiimin kanssa pidetään Valomerkkipalaverit kuukausittain ja koulujen kouluohjaajat osallistuvat nuorisopalveluiden palavereihin ja suunnittelupäivään. Syksyn toiminnassa huomioitiin nuorten kuuleminen ja uutena toimintana alkoi nuorille maksuton liikuntatoiminta kuntosaliharjoittelussa, pelailussa ja tanssissa. Toiminta on nuoriso- ja liikuntapalveluiden yhteistyötä yhdistysten kanssa ja Ely-keskuksen tuella. 82

83 Yksikköhinnat Bruttokustannuksia, sisältävät poistot ja vyörytykset TP2012 muutosprosentit: muutos tilinpäätökseen 2011 Kansalaisopisto TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /tunti) 78,27 70,54 72,22 77,06 Muutos 2,4 % -9,9 % 2,4 % 9,2 % Suoritteet (tunti) Muutos 0,3 % -0,4 % 0,3 % 0,1 % Kust. yhteensä Muutos 2,6 % -10,2 % 2,7 % 9,3 % Vuodesta 2011 alkaen taiteen perusopetus on siirretty kansalaisopistosta kulttuuriin ja kansalaistoimintaan Kulttuuri ja kansalaistoiminta TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asukas) 10,55 14,70 18,30 16,59 Muutos -21,9 % 39,4 % 24,4 % 12,9 % Suoritteet (asukas) * ) Muutos 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Kust. yhteensä Muutos -21,5 % 40,2 % 25,0 % 13,9 % Uimahalli ja kuntokoulu TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /käynti) 5,71 5,48 6,39 6,44 Muutos 17,7 % -4,1 % 16,5 % 17,5 % Suoritteet (käynti) Muutos -0,6 % 3,8 % -3,0 % -6,2 % Kust. yhteensä Muutos 17,0 % -0,5 % 13,0 % 10,2 % Muut liikuntapalvelut TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /asukas) 71,61 71,27 72,21 70,67 Muutos -3,1 % -0,5 % 1,3 % -0,8 % Suoritteet (asukas) * ) Muutos 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Kust. yhteensä Muutos -2,7 % 0,1 % 1,7 % 0,0 % Nuorisopalvelut TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta ( /alle 30-v.) 70,09 77,48 72,29 74,80 Muutos 22,4 % 10,5 % -6,7 % -3,5 % Suoritteet (alle 30-v.) * ) Muutos -0,8 % -0,5 % 4,8 % 0,3 % Kust. yhteensä Muutos 27,1 % 9,1 % -2,3 % -3,2 % * ) ennakkotieto 83

84 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Jyrki Lappi 800 Yleispalvelut Tekninen johtaja Jyrki Lappi 810 Yhdyskuntatekniikka Kaupungininsinööri Risto Saari 850 Tilakeskus Tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellanen saakka. Taisto Nuutinen > 860 Rakentamispalvelut Työpäällikkö Tarmo Mäkeläinen Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta tuottaa kaupungin asukkaiden, yritysten ja kaupungin oman toiminnan tarvitsemat ympäristö-, yhdyskuntatekniset- ja tilapalvelut tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hyvässä yhteistyössä kumppaneiden kanssa siten, että palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ekologisesti viihtyisä ympäristö Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Ekologisesti viihtyisä ympäristö Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen ja ekologisesti viihtyisä ympäristö Tavoite Leikkikenttäverkoston kehittämisohjelma Uimarantojen turvallisuussuunnitelma Elinkaarikustannusten laskentamallin jatkokehittäminen toteuttamalla vähintään yhden merkittävän kaava-alueen laskenta. Keskusta-alueen hulevesien käsittelyn yleissuunnitelman laatiminen Öljy- ja sähkölämmitteisille kiinteistöille laaditaan kymmenvuotis- ohjelma lämmitysmuodon muuttamiseksi uusiutuvia energialähteitä käyttäviksi Mittarin tavoitearvo Tavoite: Työ on valmis mennessä. Toteutuma: Tavoite toteutui. Tavoite: Suunnitelma valmis mennessä. Toteutuma: Tavoite toteutui. Tavoite: Työ on valmis mennessä. Toteutuma: Laskentamalli on laadittu ja laskenta toteutettu kahdella kaava-alueella. Tavoite: Työ on valmis mennessä. Toteutuma: Työ valmistuu 3/2013 Tavoite: Työ valmis Toteutuma: Ohjelma on laadittu. Ohjelmaan joudutaan tekemään kuitenkin vuoden 2013 aikana joitakin tarkennuksia. Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11 % Tuotot ,5 % Kulut ,5 % Kate ,9 % Teknisen lautakunnan talous toteutui n. 1,0 milj. euroa talousarviota paremmin. Vuoden nettotulosta parantaa myös investointituloista kirjanpidollisista syistä käyttötalouden tuloksi siirtyneet katujen rakentamiskorvaukset, joiden osuus oli n euroa. Myös oletettua suurempi lämmön myynti ja joukkoliikenteen arvioitua pienemmät kustannukset paransivat nettotulosta. 84

85 Toiminta Yleistä Vuoden 2012 aikana toimialan keskeisenä tavoitteena oli edistää omalta osaltaan kaupunkiseutusuunnitelmassa hyväksyttyjä tavoitteita. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli saattaa pitkään valmisteltu vesihuoltoyhtiön selvitystyön loppuun. Kaarina päätti kuitenkin syksyllä irtautua selvitystyöstä ja jatkaa toistaiseksi itsenäisenä vesihuollon toimijana. Seudullisesti Turku perusti infran tuotantoyhtiön johon osallistumisesta ei ole toistaiseksi tehty minkäänlaisia päätöksiä. Vuoden aikana päätettiin seudullisesti, että seudullisen rakennusvalvonnan valmistelua ei jatketa ja ympäristönsuojelun osalta toimintaa pyritään seudullisesti kehittämään yhteistyömallin pohjalta. Uutena seudullisena viranomaisena käynnistyi seudun jätehuoltolautakunnan toiminta kevään 2012 aikana. Lautakunta toimii seudun jätehuollon valvovana viranomaisena. Toimialan laatu- ja kustannustietoista johtamista jatkettiin siten, että kaikki yksiköt järjestivät vuosittain kehittämispäivän, jossa toimintatapoja arvioitiin ja kehitettiin. Kaupunki antoi vuoden 2011 aikana ekolupauksen Kaarinan kehittämisestä hulevesien käsittelyn mallikaupungiksi Suomessa. Vuoden 2012 aikana on valmistunut selvitys Väriojan vesien käsittelyn tehostamisesta. Piikkiönjoen valuma-alueelta on ollut tarkoitus laatia selvitys Varsin Hyvä ry:n avustuksin, mutta tarpeellista yksityistä rahoitus hankkeelle ei ole löydetty. Kaarinan keskustan osalta valmistuu vuoden 2013 alussa alueen hulevesien käsittelyn yleissuunnitelma. Yhdyskuntatekniikka Talousarvio perustui siihen, että seudullinen kaukolämpötoiminnan yhteistyöratkaisu toteutui. Järjestelyssä kaukolämpölaitos vuokrattiin Turku Energialle ja yhdessä Fortumin, Turku Energian, Raision ja Naantalin kaupunkien kanssa perustettiin seudullinen lämmön, sähkön ja höyryn tuotantoyhtiö TSME pohjalle. Kaukolämpölaitoksen vuokrauksesta syntyi vuokratuloja euroa. TSME:n osakkuudesta kaupunki sai sähköä n. 28 GWh. Sähkö myytiin markkinoille. Markkinoiden alhaisen sähköhinnan johdosta myyntikate jäi selvästi tavoitteesta ja vain niukasti positiiviseksi. Yhtiöjärjestelystä saatavat osinkotuotot ja osakaslainojen korkotuotot ovat toteutuneet ennakoidun mukaisesti. TSME:n osakepääomaa korotettiin ensin keväällä eurolla ja uudelleen vuoden lopussa eurolla. Vesijohto- ja viemäriverkoston vuotovesiä pyrittiin vähentämään verkoston saneerauksella. Tavoitteena on vuotovesien määrän pienentäminen 38 %:iin. Hulevesiviemäriin liittymättömien kiinteistöjen selvittämistä jatkettiin vanhoilla asuntoalueilla. Vesihuollon käyttötulot toteutuivat voimassa olevien myyntihintojen mukaan. Veden voimassa oleva myyntihinta oli 1,426 /m3 (alv 0%). ja jäteveden 1,914 /m3 (alv 0%). Taksahinnat perustuivat vesihuoltolaitosten erilliskirjanpitoon ja niillä pyrittiin oikeudenmukaisesti kattamaan syntyvät kustannukset käyttäjiltä. Liikenneväylillä kiinnitettiin erityistä huomiota kevyenliikenteen väylien liukkauden torjuntaan. Erityisenä painopistealueena jatkuivat korjauspäällystykset, joiden tarve on tehtyjen kuntalaiskyselyjen perusteella erittäin suuri. Korjauspäällystyksiin käytettiin käyttötaloudessa noin sekä investoinneissa % määrärahoista sijoitettiin kevyen liikenteen väylien päällystyksien parantamiseen. Katuvalaistuksessa painopistettä siirrettiin olemassa olevan valaistuksen kunnossapitoon mm. korvaamalla Hg -lamppuja vähemmän energiaa kuluttavilla valaisimilla. Liikennemerkkejä ja kadunnimikylttejä ei uusittu, kuin rikkoutumistapauksissa vuoden 2012 aikana. Talvihoitokauteen verrattuna lisääntyi kunnossa pidettävien katujen määrä koko kaupungin alueella noin 1,5 km:llä mm. Voivalan ja Pohjanpellon kaava-alueen rakentamisen johdosta. Talousarviovuonna katuvalaistuksen yön aikaista sammutusaikaa koko kaupungissa lyhennettiin tunnilla. Valot sammutettiin klo väliseksi ajaksi. Kokonaan valot sammutettiin keväällä viikolla 19 ja sytytettiin kesällä viikolla

86 Uuden maankaatopaikan käyttöönottoa valmisteltiin talousarviovuonna. Tähän tarkoitukseen oli investoinneissa varattu euron suuruinen määräraha. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin kokouksessaan vetää pois maa-aineksen ottamislupa- sekä ympäristölupahakemukset. Kaarinan kaupungin hoidettujen viheralueiden pinta-ala vuonna 2012 oli 122 hehtaaria. Kaupunki oli rakentanut vuonna 2011 uusia viheralueita 2 hehtaaria. Tämän lisäksi puistopuolen käyttötalouteen liitettiin Littoisten, Koristonrannan, Voivalan ja Hovirinnan venesatama-alueet, jotka kasvattivat erityisalueiden pintaalaa reilut 2 ha. Viheralueiden hoitoluokat vuonna 2012 olivat rakennettujen viheralueiden osalta A1, A2 ja A3 sekä erityisalueet E. Näiden lisäksi käytössä olivat myös avointen alueiden B- ja taajamametsien C- luokitus. Viheralueiden hoidon taso säilytettiin vuoden 2011 tasolla. Ainoastaan nurmikoiden leikkuukertojen määriä hieman lisättiin sekä alettiin ylläpitää B-hoitoalueita. Kaarinan kaupungin leikkialueverkoston kehittämisohjelma (121 Tekla ) päivitettiin talousarviovuonna. Edellisen ohjelman tavoitetila oli vielä saavuttamatta vuoden 2007 jälkeen rakennettujen leikkipuistojen ja Piikkiön leikkipuistojen takia. Yleisiä uimarantoja vuonna 2012 olivat Littoinen, Hovirinta, Voivala, Raadelma ja Harvaluoto. Uimarannoille tehtiin turvallisuussuunnitelma alkuvuoden 2012 aikana. Matonpesupaikkoja oli vuonna 2012 yhteensä kahdeksan kappaletta. Ne sijaitsivat Auranlaaksossa, Littoisissa, Poikluomassa, Hovirinnassa, Empossa, Voivalassa, Katarissa ja Teppalassa. Viljelypalstoista Hovirinta lopetettiin Rantapuiston rakentamisen takia. Muut viljelypalstat jäivät ennalleen. Hovirinnan ja Voivalan pienvenesatamien satamatoiminnot olivat edelleen yksityisyrittäjien hoidossa. Kaupunki hoiti Koristonrannan ja Littoistenjärven pienvenepaikat. Kunnallistekniikan suunnittelun painopisteinä olivat edelleen Piikkiön alueen yhdyskuntateknisten tietojen selvittäminen, vesihuoltolaitoksen kunnossapito-ohjelman kohteiden suunnittelu sekä maankäyttösopimusten mukaisten kaava-alueiden kunnallistekniikan suunnittelu. Uusia alueita olivat mm. Nunnan alue ja Herrasniityn alue. Yksityistieavustuksiin käytettiin euroa. Palvelulinjojen toiminta säilyi nykytasolla. Lakisääteinen joukkoliikenteen palvelutasomääritys oli tehty vuoden 2011 aikana ja sen aiheuttamia toimenpiteitä alettiin toteuttaa Vuoden alusta aloitti toimintansa Turun seudun joukkoliikennelautakunta. Lautakunta käynnisti valmistelun uuden palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen järjestämiseksi vuoden 2014 heinäkuun alusta lukien. Turun seudun yhteisen joukkoliikenneorganisaation toimintakulut olivat vuodelta 2012 n :a. Kaarinalaiset seudun joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat toivotusti kasvaneet, minkä johdosta myös kulut ovat kasvaneet. Lisäksi valtion myöntämät avustukset seutulipputukiin ovat vähentyneet aiemmasta n. 6 %:ia. Tukien osuus oli talousarviovuonna n. 35 %. Tilakeskus Öljy- ja sähkölämmitteisille kiinteistöille laadittiin kymmenvuotisohjelma ja sitä joudutaan tarkentamaan vielä vuonna Tavoitteena on öljylämmitteisten kiinteistöjen muuttaminen uusiutuvia energialähteitä käyttäviksi. Aikataulutus perustuu öljykattiloiden ja sähkölämmitysjärjestelmien elinkaaren mukaiseen uusimistarpeeseen. Vaihtoehtoisia uusiutuvaa energiaa käyttäviä kohdekohtaisia lämmitystapoja ovat esim. maalämpö tai pellettikattilat. Varteenotettava vaihtoehto on myös ilma-vesilämpöpumput jotka tullaan ottamaan mukaan selvityksiin. 86

87 Kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon tiedonhallintaan, suunnitteluun, valvontaan ja dokumentointiin käyttöön otettuun FacilityInfo-ohjelmaan sisältyvä palvelupyyntö osio oli tarkoitus ottaa laajamittaisempaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Henkilöstömuutoksista johtuen tähän ei päästy ja töitä joudutaan jatkamaan vuoden 2013 aikana. Järjestelmässä kaikki palvelupyynnöt, korjauspyynnöt, korjaukset ja toiminnalliset muutostarpeet tallentuvat ohjelmaan. Palvelupyyntöosio varmistaa pyydettyjen tehtävien asianmukaisen suorituksen ja dokumentoinnin Talonrakennushankkeiden suunnitteluohjeen laadinta viivästyi vuoden 2012 rakentamisprojekteista johtuen. Suunnitteluohje valmistuu vuonna Suunnitteluohjeessa painotetaan elinkaarikustannusten minimointia ja rakennuksen huollon sekä taloteknisten järjestelmien uusimistarpeiden huomioimista rakenneratkaisuissa. Vuonna 2011 laadittujen uusien palvelukuvausten perusteella mitoitettiin koulujen siivoustyöt ATOPs 17 ohjelmalla. Työ jatkuu edelleen ja vanhoja mitoituksia joudutaan päivittämään muuttuneita tarpeita vastaaviksi. Siivouspalveluissa selkiytettiin laitoshuoltajien työnkuvaa asiakkaille. Seurattiin sovitun siivouspalvelun toteumista ostopalveluissa, sekä seurattiin laadunvalvontaa yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Siivoushenkilöstön psyykkisen ja fyysisen työkyvyn parantumiseen panostettiin ja yhdessä ruokapalveluiden kanssa aloitettiin työkykyä ylläpitävä toimintaa. Vuoden aikana päätettiin Ruokapalveluiden yhdistämisestä osaksi Tilakeskusta vuoden 2013 alusta lukien. Syksyn aikana käytiin läpi yhdistymisprosessia ruokapalveluiden kanssa ja valmistauduttiin tulevaan organisaatiomuutokseen. Tämän lisäksi tilakeskuksessa on vuoden aikana tapahtunut useita henkilöstö muutoksia ja ne ovat osaltaan lisänneet työpaineita. Rakentamispalvelut Rakentamispalvelut tuottaa pääasiassa ympäristöpalvelujen muiden vastuualueiden (mm. yhdyskuntatekniikan, maankäytön ja tilakeskuksen) tilauksesta kunnossapito-, rakentamis- ja mittauspalveluja. Rakentamispalvelut toiminta on keskittynyt Kaarinan Rauhalinnassa sijaitsevaan työmaatoimistoon, muut aikaisemmin käytössä olleet varikkotilat Varastomiehenkadulla, Pukkilassa ja Voivalassa on tyhjennetty ja osa purettu. Infrapuolen varaston toiminta on nyt myös osa Rakentamispalveluja, näin voidaan ohjata toimintoja paremmin ja hyödyntää henkilö- ja kalustoresursseja tehokkaammin. Rakentamispalvelut rakentaa infrakohteet ennalta sovittujen tilausten mukaisesti, kunnossapidossa tehtävänä on varmistaa verkostojen häiriötön toiminta koko kaupungin alueella samantasoisena. Suurimmissa kohteissa kalusto- ja materiaalihankinnat tehdään projektikohtaisesti sekä hyödynnetään oman kaluston tehokas käyttö. Henkilöstö Vuoden 2012 keväällä valittiin uusi tilakeskuksen päällikkö. Hän siirtyi tehtävään Tilakeskuksen teknisen isännöisijän paikalta. Uusi tekninen isännöitsijä valittiin virkaan syksyllä. Varastotoiminnan siirron yhteydessä hallintopalveluista siirtyi kalustonhoitaja Rakentamispalveluihin ja kaukolämpötoiminnan vuokrauksen yhteydessä siirtyi Rakentamispalveluista kaksi henkilöä ja yleispalveluista yksi henkilö Turku Energian palvelukseen. 87

88 Toimintojen tuottavuuden kehitystä voidaan arvioida alla olevien mittaritietojen avulla Strategiset mittarit, tunnusluvut ja hinnastot Liikenneväylät, kesäkunnossapito, / katu- m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,16 0,10 0,16 0,11 Muutos % -34,3 % 53,4 % -29,3 % Suoritteet Muutos % 0,0 0,0 Kust.yhteensä Muutos % -34,0 % 54,2 % -29,3 % Liikenneväylät, päällysteiden korjaus, / katu- m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,04 0,04 0,05 0,05 Muutos 7,9 % 7,4 % 18,0 % Suoritteet Muutos 25,8 % -18,4 % Kust.yhteensä Muutos 35,7 % -12,3 % 18,0 % Liikenneväylät, talvikunnossapito, / katu- m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,32 0,34 0,29 0,39 Muutos 4,1 % -15,2 % 34,7 % Suoritteet Muutos 0,5 % 0,5 % Kust.yhteensä Muutos 4,5 % -14,8 % 34,7 % Liikenneväylät, auraus, / katu- m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,22 0,18 0,15 0,25 Muutos -18,6 % -15,2 % 67,7 % Suoritteet Muutos 0,5 % 0,5 % Kust.yhteensä Muutos -18,2 % -14,8 % 67,7 % Liikenneväylät, hiekoitus ja hiekan poisto, / katu- m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,06 0,12 0,12 0,10 Muutos 107,1 % 0,4 % -13,9 % Suoritteet Muutos 0,5 % 0,5 % Kust.yhteensä Muutos 108,1 % 1,0 % -13,9 % 88

89 Liikenneväylät, katuvalaistus, / katu- km TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 595,24 536,65 755,21 528,65 Muutos -9,8 % 40,7 % -30,0 % Suoritteet Muutos 1,1 % 0,5 % Kust.yhteensä Muutos -8,9 % 41,5 % -30,0 % Liikenneväylät, muut, / katu-m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,17 0,17 0,23 0,34 Muutos -3,1 % 38,2 % 45,0 % Suoritteet Muutos 0,5 % 0,5 % Kust.yhteensä Muutos -2,7 % 38,9 % 45,0 % Yleiset alueet, A1-hoitoluokka, / m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 3,96 3,94 4,46 4,57 Muutos -0,5 % 13,1 % 2,5 % Suoritteet Muutos 2,9 % -9,3 % Kust.yhteensä ,1 Muutos -0,5 % 16,5 % -7,0 % Yleiset alueet, A2-hoitoluokka, / m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,41 0,64 0,91 0,98 Muutos 57,6 % 42,6 % 7,0 % Suoritteet Muutos -1,0 % -26,3 % -16,4 % Kust.yhteensä ,4 Muutos 56,1 % 5,1 % -10,5 % Yleiset alueet, A3-hoitoluokka, / m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,29 0,17 0,18 0,31 Muutos -41,4 % 9,0 % 71,9 % Suoritteet Muutos 57,0 % -20,3 % 6,2 % Kust.yhteensä ,6 Muutos -8,0 % -13,1 % 82,5 % 89

90 Yleiset alueet, erityisalueet, / m 2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 1,63 1,47 1,87 2,05 Muutos -9,5 % 27,4 % 9,5 % Suoritteet Muutos -0,6 % 57,7 % -14,3 % Kust.yhteensä Muutos -10,0 % 100,8 % -6,2 % Vesilaitos, tuotantokustannukset, / m 3 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,32 0,40 0,61 0,76 Muutos 25,2 % 53,1 % 25,8 % Suoritteet Muutos -5,3 % 7,0 % -5,5 % Kust.yhteensä Muutos 18,5 % 63,7 % 18,9 % Viemärilaitos, tuotantokustannukset, / m 3 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 1,02 1,10 1,12 1,32 Muutos 7,8 % 1,6 % 18,0 % Suoritteet Muutos -4,9 % 7,3 % Kust.yhteensä Muutos 2,5 % 9,0 % 18,0 % Joukkoliikenne, seutuliikenne tuki, /matka TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Tuki ( /matka) 0,51 0,47 0,63 0,75 Muutos -8,0 % 35,5 % 18,5 % Suoritteet Muutos 11,4 % -1,0 % 9,4 % Kust.yhteensä Muutos 2,4 % 34,1 % 29,7 % Joukkoliikenne, palveluliikenne tuki, /matka TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Tuki ( /matka) 7,17 8,67 7,87 8,35 Muutos 20,8 % -9,1 % 6,0 % Suoritteet Muutos -1,9 % 10,0 % -3,4 % Kust.yhteensä Muutos 18,5 % 0,0 % 2,4 % 90

91 Yksityistiet, avustus, /avustettava km TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 /km 691,36 504,67 622,64 622,64 Muutos -27,0 % 23,4 % Suoritteet Muutos 32,1 % -0,9 % Kust.yhteensä Muutos -3,6 % 22,2 % Rakennuttaminen/infra, kustannukset, /asukas TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 1,79 1,80 1,84 1,84 Muutos 0,8 % 2,3 % Suoritteet Muutos 0,4 % 0,4 % Kust.yhteensä Muutos 1,3 % 2,7 % Suunnittelu, kustannukset, /asukas TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 5,88 5,97 6,57 6,35 Muutos 1,6 % 9,9 % -3,4 % Suoritteet Muutos 0,4 % 0,4 % Kust.yhteensä Muutos 2,1 % 10,4 % -3,4 % Siivouskustannukset; koulut /m2/v. TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 23,22 23,34 23,29 22,00 Muutos % 0,5-0,2-5,5 Suoritteet Muutos % 0,0 0,3 0,0 Kust.yhteensä Muutos % 0,5 0,1-5,5 Siivouskustannukset; päiväkodit /m2/v. TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 37,65 37,63 40,26 36,95 Muutos % -0,1 7,0-8,2 Suoritteet Muutos % 10,2 3,5 0,0 Kust.yhteensä Muutos % 10,2 10,7-8,2 91

92 Siivouskustannukset; vanhus- ja vammaistyö /m2/v TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 21,47 20,69 20,94 21,45 Muutos % -3,6 1,2 2,4 Suoritteet Muutos % 0,0 0,0 0,0 Kust.yhteensä Muutos % -3,6 1,2 2,4 Siivouskustannukset; toimistot /m2/v. TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 17,91 18,20 18,28 18,88 Muutos % 1,6 0,5 3,3 Suoritteet Muutos % 0,0 0,0 0,0 Kust.yhteensä Muutos % 1,6 0,5 3,3 Kiinteistönhoidon kustannukset /m2/v. TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 10,13 10,01 10,13 10,05 Muutos % -1,2 1,2-0,8 Suoritteet Muutos % 1,0 7,4 0,0 Kust.yhteensä Muutos % -0,2 8,7-0,8 Kunnossapito; /m2/v. TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 8,54 8,68 8,41 8,56 Muutos % 1,6-3,1 1,7 Suoritteet Muutos % 1,0 7,4 0,0 Kust.yhteensä Muutos % 2,6 4,0 1,7 Isännöinti; /m2 TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 0,73 0,73 0,69 1,23 Muutos % 0,7-6,4 79,1 Suoritteet Muutos % 1,0 7,4 0,0 Kust.yhteensä Muutos % 1,7 0,5 79,1 Rakennuttaminen/talonrakennus; /asukas TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 2,03 2,17 2,13 2,50 Muutos % 6,8-2,0 17,4 Suoritteet Muutos % 0,0-0,4 0,0 Kust.yhteensä Muutos % 6,8-2,4 17,4 92

93 Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksi valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on vesihuoltolaitoksen kohdalla liikeylijäämä. Molempien laitosten liikeylijäämä on toteutunut talousarvion mukaisesti. Valtuustoon nähden sitova tavoite Vesihuoltolaitosten sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %. Lisäksi vesihuoltolaitokset maksavat lainapääomalle 4,5 %:in korkoa. Talouden toteutuma Vesihuoltolaitoksen talous on toteutunut kokonaisuutena suunnitellusti. Valtuustoon nähden sitova tavoite, liikeylijäämä on ollut vesihuoltolaitoksen osalta euroa. Vuonna 2012 liikeylijäämäksi muodostui ,92 euroa. Vesilaitoksen osalta liikeylijäämä oli ,00 euroa ja viemärilaitoksen osalta ,92 euroa. Turun Seudun Vesi Oy:n vuoden 2012 tasauslasku euroa (+alv 23%) puuttuu vuoden 2012 kuluista ja kirjautuu vuoden 2013 kuluksi, koska se saatiin vasta vuoden 2012 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. 93

94 VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,12 Valmistus omaan käyttöön , ,54 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,35 Palvelujen ostot , , , ,16 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,93 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,54 Muut henkilösivukulut , , , ,56 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,63 Liiketoiminnan muut kulut , ,83 Liikeylijäämä / -alijäämä , ,48 Rahoitustuotot- ja kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut , ,36 Korvaus peruspääomasta , , , ,01 Tilikauden yli-/alijäämä , ,47 VIEMÄRILAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,19 Valmistus omaan käyttöön , ,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,73 Palvelujen ostot , , , ,75 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,05 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,87 Muut henkilösivukulut , , , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,18 Liiketoiminnan muut kulut -447, ,40 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,95 Rahoitustuotot- ja kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut , ,18 Korvaus peruspääomasta , ,64 Muut rahoituskulut , ,82 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,13 94

95 VESIHUOLTO YHTEENSÄ Liikevaihto , ,31 Valmistus omaan käyttöön , ,13 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,08 Palvelujen ostot , , , ,91 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,41 Muut henkilösivukulut , , , ,06 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,81 Liiketoiminnan muut kulut , ,23 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,43 Rahoitustuotot- ja kulut Kunnalle maksetut korkokulut , ,54 Korvaus peruspääomasta , ,29 Muut rahoituskulut 0, ,83 0, ,83 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,60 95

96 VESILAITOS VIEMÄRILAITOS VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 0,00 0, , ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,48 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,48 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , , , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,19 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , ,88 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,88 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,95 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , , ,63 Edellisten tilikausien alijäämä , , , ,87 Tilikauden alijäämä/ylijäämä , , , , , , , ,63 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , , , ,81 Liittymismaksut ja muut velat , , , , , , , ,08 Lyhytaikainen Ostovelat , , , ,67 Muut velat 7 082, , , ,02 Siirtovelat , , , , , , , ,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,95 96

97 VESIHUOLTO YHTEENSÄ VESIHUOLTO YHTEENSÄ VESIHUOL- TO YH- TEENSÄ VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,61 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 0,00 0,00 Sijoitukset , ,61 Muut osakkeet ja osuudet , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,45 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,67 Siirtosaamiset 0,00 0, , ,67 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,53 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,07 Edellisten tilikausien alijäämä , ,28 Tilikauden alijäämä/ylijäämä , , , ,95 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,35 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,54 Lyhytaikainen Ostovelat , ,10 Muut velat , ,15 Siirtovelat , , , ,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,53 97

98 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 870 Maankäyttö Tekninen johtaja Jyrki Lappi Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Toiminta-ajatus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta tuottaa kaupungin asukkaille hyvän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön suunnittelemalla ja ohjaamalla alueiden rakentamista avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi toiminnalla tarjotaan houkuttelevia tontteja asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ekologisesti viihtyisä ympäristö Tavoite Hyvän johtamisen kehittäminen, kysely henkilöstölle Kaarinan maankäyttöä kehitetään kaupunkiseudun rakennemallin pohjalta Rauhalinnasta painopiste asuntorakentamiseen Mittarin tavoitearvo Tavoite: Maankäyttö on kunnollinen työpaikka Kehittäminen jatkuu erikseen laadittavan ohjelman mukaan Toteutuma: Kehittämisohjelma toteutettiin Tavoite: Kaarinan rakenne- ja mitoitustarkastelun laatiminen käynnistetään (strateginen maankäytön suunnitelma) Toteutuma: Syksyllä käynnistettiin kaupunkiseudun rakennemallin toteuttamisohjelman laadinta Tavoite: Voivalan osayleiskaavan muutos käynnistetään: Tavoitteet hyväksytty valtuustossa Selvitykset valmiina Toteutuma: Tavoite on toteutunut Tavoite: Nykyisen osayleiskaavan pohjalta laadittavan itäosan asemakaavan luonnos valmiina Toteutuma: Tavoite on toteutunut Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11 % Tuotot ,2 % Kulut ,9 % Kate ,5 % Toiminta 98

99 Kaavoitus Kaavoitus vaikuttaa ympäristön muodostumiseen yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen sekä poikkeuslupien ja suunnittelutarveharkintojen kautta. Kaavoitus osallistuu myös rakennuslupavalmisteluun ja rakentajien neuvontaan. Yleiskaavoitus Turun kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin keväällä. Sillä on merkittäviä vaikutuksia Kaarinan maankäyttöön. Syksyllä aloitettiin kaupunkiseudulla rakennemallin toteuttamisohjelman laadinta. Toteuttamisohjelma valmistuu syksyllä Sen rinnalla pohditaan rakennemallista tehtäviä Kaarinan omia johtopäätöksiä. Ehkä merkittävimmäksi kysymykseksi nousee Lemunniemen rakentamisen luonne ja ajoitus. Lisäksi on monia maankäytön kysymyksiä, joihin rakennemalli ei erittäin yleispiirteisenä suunnitelmana ota kantaa. Yleiskaavoitus jatkuu Kaarinassa osayleiskaavoja laatimalla. Rauhalinnan alueen maankäytön suunnittelu alkoi Voivalan osayleiskaavan muutoksella. Valtuusto hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet. Luontoselvitys ja liikennemeluselvitys valmistuivat. Kaavaluonnoksen laadinta käynnistyi. Rauhalinna antaa uusia ulottuvuuksia koko keskustan alueen kehittämiselle rakentamismahdollisuuksien, puiston ja rannan vuoksi. Länsi-Krossin osayleiskaava hyväksyttiin. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava valmistui hyväksymiskäsittelyä varten. Molempien tavoitteena on kehittää moottoritien vartta yritysalueena Kurkelan ja Raadelman välillä. Länsi-Krossin yritysalueella kehitetään muun muassa katuverkkoa. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavassa selvitetään myös Littoisten taajaman laajentamista Raadelmantien ja Vanhan Nunnantien suuntaan. Kaarinantiehen kohdistuvaa painetta pyritään vähentämään lisäämällä Raadelman liittymän käyttöä uusia katuyhteyksiä rakentamalla. Turun kehätien parantamisen yleissuunnitelmaan liittyvä Kirismäen osayleiskaavan muutos hyväksyttiin. Valtuusto on päättänyt Littoisten osayleiskaavan tarkistamisesta Kultanummella ja Auranlaaksossa. Työn tarkoituksena on muun muassa selvittää mahdollisuuksia uusien asuinalueiden rakentamiseen Auranlaakson koulutien ja Kohmontien tuntumaan. Työ oli syksyllä tavoitevaiheessa. Asemakaavoitus Alueiden rakentaminen tukee olemassa olevan Uudenmaantien varren nauhataajaman ja Littoisten taajaman kehittymistä. Rauhalinnan asemakaavoitus käynnistettiin aloittamalla voimassa olevan osayleiskaavan mukaisen pientaloalueen suunnittelu Rauhalinnantien varteen. Kaarinan keskustassa järjestettiin Kallenraitin kulman asuinkerrostalon suunnitteluvarauskilpailu. Syksyllä laadittiin koko kirkon korttelin käsittävän asemakaavan luonnos. Piikkiön keskustan asemakaavan muutoksen pääosa on valmistunut. Asemakaavojen uudistaminen on laajentunut Puostan ja Pappilanpellon suuntaan. Piikkiön nykyisen urheilukentän kaavoitustyö käynnistettiin. Hulkkionkaaren alue mahdollistaa omakotirakentamisen osittain kaupungin ja osittain yksityiselle maalle Kesämäen itäpuolella. Nunnanpellon asemakaava on tullut voimaan. Radan varren ja Pyydysmäen asemakaavat ovat tekeillä. Myös kaupungilla on myynnissä Nunnassa omakotitontteja. Poikluoman puretun päiväkodin alueelle laadittu omakotiryhmän asemakaava on tullut voimaan. Verkostojen piirissä olevien pienehköjen täydennysrakennuskohteiden toteuttamista pyritään edistämään asemakaavoja muuttamalla. Näin saadaan myyntikelpoisiksi myös kaupungin omistamia tontteja Piispanristiltä, keskustasta, Littoisista ja Piikkiön taajamasta. Tavoitteena on laajentaa Krossin yritysaluetta moottoritien kummallakin puolella. Krossin ja Lakarin jatkoalueen asemakaava on hyväksytty. Kaavoitusohjelmalla pyritään turvaamaan kaupungin nykyisen maanmyyntitavoitteen toteutuminen lähivuosina. Johtosääntömuutoksilla helpotettiin asemakaavatyön käynnistämistä. Alueiden suunnittelu -ryhmällä parannetaan ympäristöpalveluiden sisäistä yhteistyötä etenkin asemakaavoituksessa. 99

100 Maaomaisuuden hallinta Toteutunut 2,5 Me:n maan myynti oli 0,2 Me tavoitetta suurempi. Korkea myyntitavoite on edellyttänyt asuintonttien luovuttamista pääasiassa myymällä. Omakotitontteja on myyty Voivalan rannasta, Poikluomasta, Nunnasta, Pohjanpellosta, Varsahaasta ja Moskalasta. Rivitalotontteja on myyty Pohjanpellosta, Silvolanrinteestä, Pohjois-Keskustasta ja Mattelmäestä. Vuodelta 2011 jäänyttä tonttivarantoa on ollut myytävänä jatkuvassa haussa. Maanvuokratuloja saatiin euroa. Tämä oli euroa tavoitetta enemmän. Maanvuokratuloihin vaikuttaa korkotaso. Vuokratonttien lunastukset pienentävät vuokra-alueiden määrää. Toisaalta uusia yritystontteja on vuokrattu. Piikkiön entinen varikko myytiin. Vanhojen rakennusten purkamiseen ja kaupungin omistamien maiden roskaantuneiden ja pilaantuneiden kohteiden siivoamiseen kului euroa. Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut Uusia laajoja pohjakarttahankkeita ei käynnistetty vuoden 2012 aikana. Normaalit pohjakartan tarkistukset kaavoituksen, kiinteistötoimitusten ja kunnallistekniikan tarpeisiin toteutettiin. Kaarinan aktiivinen asemakaavoitus piti pohjakarttatuotannon täystyöllistettynä. Pohjakartan laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Paikkatiedot koko kunnan alueella ovat hyvässä kunnossa. Uusia projekteja paikkatietoaineiston parantamiseksi ei aloitettu. Tavoitteena oli paikkatietojen osalta ylläpitää saavutettu taso. Turun kanssa yhteistyössä tehtävää vuonna 2010 aloitettua korkeusrunkopisteistön vaaitus- ja laskentaprojektia jatkettiin vielä keväällä Lisäksi olimme mukana cyclomedia -testihankkeessa. Noin 50 km Kaarinan katuja keskustan alueelta kuvattiin ja aineistot tuotiin paikkatietojärjestelmään. Maanmittauslaitos on tehnyt vanhojen rakennuskaava-alueiden sekä Piikkiön kunnan hyväksymien asemakaavojen yleisten alueiden lohkomistoimituksia. Tavoitteena on hoitaa kuntoon haltuunotot vanhoilla katualueilla ja saada lohkottua kaikki aiemmin haltuun otetut yleiset alueet. Viimeiset kaksi vuotta käynnissä ollutta projektia on jatkettu aktiivisesti määräaikaisen toimitusinsinöörin tultua keväällä töihin. Erityisesti on otettu haltuun ja lohkottu Kultanummen ja Kalttassuon yleisiä alueita. Liiketoiminnan tuotot olivat euroa. Tavoite oli euroa. Tulos selittyy vilkkaalla rakentamisella ja sitä myöden kasvaneella karttamyynnillä sekä paikkatiedon myynnillä. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on toiminnassaan pyrkinyt hyvän, joustavan ja ammattitaitoisen asiakaspalvelun ylläpitämiseen. Rakennusvalvonnan suurimpana haasteena on edelleen ollut palvelukyvyn ja resurssien tasapainottaminen. Tapahtuneet henkilövaihdokset ja uusien henkilöiden perehdyttäminen luo erityisen haasteen palvelukyvylle. Rakentamisen määrä Kaarinassa oli tammikuusta elokuuhun erittäin vilkasta. Lupakäsittelyt, rakentamiseen liittyvä neuvonta ja lisääntyneet valvontatoimenpiteet asettivat rakennusvalvonnan henkilöstön jaksamisen äärimmilleen. Loppuvuonna uudet lupahakemukset vähenivät ja työmäärä tuli kohtuulliseksi. Rakennusjärjestyksen uusimistyön jälkeen oli luontevaa tarkastella taksan sisältöä. Uusi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan taksa laadittiin ja hyväksyttiin. Aiempina vuosina suoritettu rakennuskannan tarkastustyö odottaa vieläkin viimeistelyvaihettaan. Koko kaupungin alueen tarkastettu rakennuskanta-aineisto on jo aiempina vuosina toimitettu paperitulosteina maistraattiin. Se ei ole resurssiensa johdosta suoriutunut tietojen manuaalisesta tallentamistyöstä. Tilanteen ratkaisemiseksi käytiin keskusteluja maistraatin ja väestörekisterikeskuksen edustajien kanssa. Väestörekisterikeskus taipui kokeiluun, jossa tarkastettu tietoaineisto saatetaan viralliseen rakennusrekisteriin sähköisesti. Kokeilu on ainutlaatuinen Suomessa. Kaarinan rakennuskanta-aineisto siirrettiin syksyllä väestörekisterikeskuksen operoitavaksi. Kuudenneksi vuoden rakennushankkeeksi valittiin Senioritalo Onnikka. Kunniamaininnan sai Asumisryhmä Sukkula. 100

101 Henkilöstö Määräaikainen toimitusinsinööri aloitti työn toukokuun alussa. Kahden vuoden määräaikainen virka muodostettiin vapautuneesta maanmittausteknikon virasta. Pääasiallinen tehtävä on ottaa haltuun ja lohkoa yleisiä alueita. Toimistoarkkitehti aloitti työn elokuun alussa. Toimi muodostettiin vapautuneesta projektipäällikön virasta. Pääasiallinen tehtävä on asemakaavojen suunnittelu. Rakennustarkastaja sanoutui irti virasta syyskuun alussa. Uusi rakennustarkastaja valittiin vuoden lopulla. Toimintaa kuvaavat mittarit ja hinnastot Asukkaat kunakin vuonna. Asemakaavoitus ja poikkeamisasiat (Yksikköhinta on kustannukset asukasta kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/asukas 10,87 11,64 13,97 12,56 Muutos % 7,1 20,0 7,8 Asukkaita Muutos % 0,6 0,4 0,9 Kust.yhteensä Muutos % 7,7 20,4 8,8 Yleiskaavoitus (Yksikköhinta on kustannukset asukasta kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/asukas 1,91 3,57 2,47 2,93 Muutos % 87,0-30,9-17,9 Asukkaita Muutos % 0,6 0,4 0,9 Kust.yhteensä Muutos % 88,1-30,6-17,1 Maaomaisuuden hallinta (Yksikköhinta on kustannukset asukasta kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/asukas 10,35 9,39 8,01 11,31 Muutos % -9,3-14,7 20,5 Asukkaita Muutos % 0,6 0,4 0,9 Kust.yhteensä Muutos % -8,8-14,4 21,6 Kiinteistönmuodostus, tonttijako (Yksikköhinta on kustannukset tonttijaossa mukana ollutta tonttia kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/tontti Muutos % -54,4-34,8-33,5 Tontteja Muutos % 145,0 12,2 12,2 Kust.yhteensä Muutos % 11,7-26,9-25,4 101

102 Kiinteistönmuodostus, kiinteistötoimitukset (Yksikköhinta on kustannukset kiinteistötoimituksissa muodostettua rekisteriyksikköä kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/yksikkö Muutos % 3,9-8,9-20,6 Rekisteriyksiköt Muutos % 2,9 1,9 1,9 Kust.yhteensä Muutos % 6,8-7,2-19,1 Kantakartta ja paikkatieto (Yksikköhinta on kustannukset asukasta kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/asukas 10,74 9,94 11,41 9,15 Muutos % -7,5 14,8-8,0 Asukkaita Muutos % 0,6 0,4 0,9 Kust.yhteensä Muutos % -6,9 15,2-7,1 Rakennusvalvonta Suoritteena ovat kaikki luvat, toimenpideilmoitukset, lausunnot ja valmistelut (ei katselmuksia). Yksikköhinta (Yksikköhinta on kustannukset suoritetta kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/suorite Muutos % -2,8 3,0 5,8 Suoritteet Muutos % 22,0-9,6-13,6 Kust.yhteensä Muutos % 18,6-6,9-8,6 Yksikköhinta (Yksikköhinta on kustannukset asukasta kohden) TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Euroa/asukas 13,04 15,37 14,26 13,93 Muutos % 17,9-7,3-9,4 Asukkaita Muutos % 0,6 0,4 0,9 Kust.yhteensä Muutos % 18,6-6,9-8,6 102

103 Ympäristönsuojelulautakunta 850 Ympäristönsuojelu Tekninen johtaja Jyrki Lappi Ympäristöpäällikkö Jouni Saario Toiminta-ajatus Edistää ympäristönsuojelua ja valvoa erilaisia toimintoja siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava kestävän kehityksen mukainen elinympäristö. Littoistenjärvi neuvottelukunnan toiminta-ajatus on edistää Littoistenjärven suojelua, valvoa järveen ja sen valuma-alueeseen liittyviä hankkeita ja suunnitelmia siten, että järvellä saavutetaan hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä sekä kehittää osaltaan järvestä kuntalaisten virkistyskeidas. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Lautakunnan tavoite Mittari Mittarit tavoitearvo ja sen toteutuminen Ekologisesti viihtyisä ympäristö Työn valmiusaste Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelytilanteen selvittäminen Tavoite: Ranta- ja pohjavesialueiden selvityksiä tehty n. 200 kpl:tta mennessä. Toteutuma: Selvityksiä tarkastettu 232 kpl. Talous 1000 TP 2012 MTA 2012 TA 2012 TP 2011 TP 12/11 % Tuotot ,0 % Kulut ,0 % Kate ,5 % Littoistenjärvi -neuvottelukunnalla oli tuloja ,87 (Liedon osuus). Toteutunut talousarvion ylitys johtui seuraavista tekijöistä; 1. Tapaninpäivän myrsky aiheutti usean tuhannen euron korjaus- ja raivauskulut luontopoluille, joita katettiin sekä ympäristönsuojelun että puistotoimen menoista; Littoistenjärvelle hankittiin kaksi ilmastuslaitetta neuvottelukunnan toimesta, joita ei ollut talousarviossa; hankinta- ja asentamiskustannukset olivat yhteensä Rikkoutuneen kopiokoneen uusiminen ja xcity- ohjelman lisenssien käyttöönotto; yhteensä Eläinsuojelutoiminnan kustannukset nousivat huomattavasti yli ennakoidun; Rauhalinnan kaavoitusta varten laadittiin luontoselvitys; Toiminta Ympäristönsuojelun keskeisimmät tehtävät ovat: - "ympäristönsuojelulakien valvonta" - asiakaspalvelu - ympäristönsuojelulautakunnan tehtävien hoitaminen Lakisääteisten asioiden lisäksi ympäristönsuojelun henkilökunta vastasi osaltaan myös Littoistenjärvi neuvottelukunnan, Littoistenjärven säännöstely-yhtiön, Kaarinan kaupungin agenda toimikunnan asioista ja eläinsuojelulain mukaisista asioista rahaliikenteen osalta. 103

104 Lautakunnan keskeiset toiminnot (ympäristölakien valvonta, asiakaspalvelu ja ympäristölautakunnan tehtävät) hoidettiin lähes aina määräaikojen puitteissa. Yhteistyötä naapurikuntien, Varsinais-Suomen ely- keskuksen ja mm. Turun ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin aiempien vuosien tapaan. PARAS-hankeen edellyttämää selvitystyötä seudullisen ympäristönsuojelun erivaihtoehdoista jatkettiin määrätietoisesti saakka. Kaarinan kaupungin agendatoimikunta ei kokoontunut kertaakaan. Littoistenjärvi neuvottelukunta ja säännöstely-yhtiö kokoontuivat keväällä ja syksyllä. Littoistenjärven veden laatu oli parempi kuin kertaakaan luvulla. Sinilevä- kukintoja ei ollut lainkaan. Särkikalojen poistoa jatkettiin jo seitsemättä vuotta. Peltojen ravinteikkaita vesiä ei johdettu missään vaiheessa järveen. Särkikaloja ja pieniä ahvenia poistettiin kevään paunettipyynnissä vain 938 kg. Vuosina Littoistenjärvestä on poistettu vähempi arvoisia kaloja yhteensä n kg. Sinilevän seurantaa jatkettiin Littoistenjärvellä optisilla laitteilla ja lisäksi kerran viikossa tapahtuvalla silmämääräisellä arvioinnilla. Arviointi tehtiin myös Raadelman rannassa, Harvaluodossa ja Hovirinnan rannassa. Aurajokisäätiön toiminnassa oltiin edelleen aktiivisesti mukana. Turun seudun ilmanlaadun yhteistyöryhmän toiminta jatkui edellisten vuosien tapaan. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna ilmanlaatu oli Kaarinassa huono 8 päivänä ja hyvä n. 235 päivänä. Maalis- huhtikuun ajan pölypitoisuudet nostivat huonojen, välttävien ja tyydyttävien päivien määrää. Mittauslaitteet toimivat moitteettomasti. Jätehuollon osalta roskaamis- ja ilmoitusluontoiset asiat hoidettiin. Kiinteistöjen jätehuollon valvontaa ei ehditty toteuttaa juuri lainkaan. Vuoden aikana annettiin 6 ympäristölupapäätöstä, annettiin tai käsiteltiin 8 ympäristölupiin liittyvää lausuntoa tai oikeuden päätöstä ja annettiin 3 YVA lausuntoa. Tapaninpäivän myrskyn aiheuttamia tuhoja jouduttiin korjaamaan Rauvolanlahden, Vaarniemen, Kappelinmäen ja Karpanmäen luonnonsuojelualueilla ja luontopoluilla. Järvelän kosteikolla aloitettiin uuden lintujen katselulavan rakentaminen, joka valmistuu Littoistenjärven ympäri kulkevan virkistysreitin kuntoa parannettiin padon kohdalla. Kosteikko on edelleen Turun seudun "paras" kosteikko, mutta osmankäämi on vallannut huolestuttavan suuria alueita. Laulujoutsen pesi jälleen kosteikolla ja sai viisi poikasta lentokykyisiksi. Järvellä nähtiin myös yksi kihlapari. Metsoselvitys eteni ja esitys annettiin kaupunginhallitukselle. Luonnonsuojeluasioita käsiteltiin lautakunnassa yhteensä 5 kappaletta. Vuoden aikana saatiin seuraavat selvitykset, raportit ja esitteet valmiiksi, joissa ympäristönsuojelutoimi on ollut osallisena; Littoistenjärven vuosiraportti 2012 (pdf. tiedosto), Littoistenjärven tehokalastus vuonna 2012 Lounais-Suomen kalastusalue/ Olli Ylönen, Vaarniemen lehdon suurperhosselvitys , VA- RELY/1624/2010 Petri J. Vainio, Kaarinan Littoistenjärven ja Järvelän kosteikon linnustoselvitys 2012 Tmi Hannu Klemola ja Rannikkokalaston seuranta Saaristomeren sisäosassa Turun amk. / Raisa Kääriä sekä kuukausiraportit Turun seudun ilman laadusta. Opastetuilla linturetkillä oli osallistujia yhteensä n. 400 hlöä. Koriston talleilla pidettävillä tapahtumilla n. 200 hlöä ja luontokuvaillassa n. 100 hlöä. Henkilöstö Sisäisten siirtojen vuoksi toimen vakituinen toimistosihteeri oli käytännössä koko vuoden osittain liiketaloustoimen palveluksessa. Ympäristöinsinööri oli talvella projektitöissä seudullisessa yhteistyöhankkeessa. Näillä paikoilla oli sijaiset, joista toinen jatkoi haja-asutusalueiden jätevesien selvitystyötä ja toinen tietojen siirtoa ja tallennusta xcity ohjelmaan. 104

105 Tunnusluvut TP 2010 TP2011 TP2012 TS2013 TS2014 ympäristöluvat (myönnetyt, evätyt, lausunnot, vastineet) suoritetut maastokäynnit ja tarkastukset valvonta-asiat (selvityspyynnöt, kehotukset, päätökset, lausunnot) Littoistenjärven veden laadun ja sinilevätilanteen seuranta, näytettä/a Särkikalojen poisto, kg/a Suoritteet ja hinnat Ympäristönsuojelun kustannuksiin on laskettu vuodesta 2010 alkaen kaikki menot, myös Littoistenjärven neuvottelukunnan menot eli luvat, selvitykset, neuvonta, valvonta, jne. /as. Yksikköhinta ympäristönsuojelu, /asukas TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Hinta 12,76 14,09 15,47 17,55 Muutos % 9,4 8,9 11,9 Suoritteet Muutos % 1,4 0,3 0,7 0,3 Kust.yhteensä Muutos % 31,4 9,7 9,6 12,1 105

106 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman talousarviovertailu Alkuperäinen Muutettu Poikkeama Poikkeama talousarvio talousarvio Toteutuma MTA->TP MTA->TP (1000 ) (1000 ) % Toimintatulot Myyntitulot ,5 % Maksutulot ,5 % Tuet ja avustukset ,8 % Muut toimintatulot ,1 % Toimintatulot yhteensä ,5 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % Toimintamenot Henkilöstömenot ,1 % Palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % Avustukset ,7 % Muut toimintamenot ,0 % Toimintamenot yhteensä ,4 % Toimintakate ,9 % Verotulot ,0 % Valtionosuudet ,1 % Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ,3 % Muut rahoitustulot ,0 % Korkomenot Muut rahoitusmenot ,3 % Vuosikate ,2 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6 % Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,6 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

107 Investointiosan toteutuminen Investoinnit Vuoden aikana toteutettiin seuraavat investointikohteet: - Hovirinnan koulun kahden sisäpihan kattaminen - Piispanlähteen päiväkoti valmistui - Jäähallin kantavien rakenteiden vahvistaminen - Herrasniityn alueen kunnallistekniikka - Hartwallin kunnallistekniikka - Nunnan alueen aloitusosan kunnallistekniikka - Niittyläntien ja Notkelmatien kunnallistekniikat - Kallenraitin peruskorjaus - Hovirinnantien ja Hoviherrantien klv:t - Sorron alueen peruskorjaus - Vyyryläisenmäen vesihuollon peruskorjaus - Tehtiin lukuisa määrä aiemmin toteutettujen kohteiden viimeistelytöitä - Paaskunnan leikkipuisto - Hovirinnan rantapuiston jatkorakentaminen leikkialueiden osalta - Keskusurheilukentän hiekkatekonurmen peruskorjaus - Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n osakepääoman korotus - Lukuisa määrä pieniä kiinteistökannan ja infrastruktuurin uudis- ja peruskorjaushankkeita Investoinnit ovat toteutuneet pääosin varattujen määrärahojen puitteissa. Joissakin kohteissa on pieniä määrärahan ylityksiä, mutta kokonaisuus alittaa talousarvion n. 0,7 milj. euroa. Merkittävin ylitys kaupungin katujen osalta johtuu siitä, että Pyhän Katariinantien ja Vaakunatien liittymän korjaukseen saadut yksityisen maksamat tulot on kirjattu käyttötalouteen eivätkä ole vähentäneet kohteen investointimenoja. Investointimenot olivat vuoden aikana yhteensä n. 16 milj. euroa. Vuoden aikana säästöjä syntyi maankaatopaikan määrärahoista n euroa, koska hanke päätettiin jättää toteuttamatta. Lisäksi jäähallin peruskorjauksen kustannukset alittivat määrärahat n eurolla. Investoinnit Poistot

108 Valtuustoon nähden sitovat erät TOT 2012 MTA 2012 TA 2012 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , Aineettomat oikeudet, Menot , , ,00 tietohallinnon ohjelmistot Tulot Nettomeno , , , Tietohallinnon laitteet Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Ruokapalveluijen irtaimisto Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Osakkeiden osto Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Sivistyslautakunta Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Perusturvalautakunta Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Kansalaistoiminnan lautakunta Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Hovirinnan koulu, vesikatto Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Piispanlähteen päiväkoti Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Rakennuskannan peruskorjaus Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Littoisten kentän huoltorakennus Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Hovirinnan päiväkoti, vesikatto + IV Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Jäähallin peruskorjaus Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , ,00 108

109 TOT 2012 MTA 2012 TA Piikkiön paloaseman peruskorjaus Menot , ,00 Tulot Nettomeno 0, , , Pääterveysaseman A-siiven Menot , , ,00 peruskorjaus Tulot Nettomeno , , , Pääterveysaseman vuodeosaston Menot , , ,00 2 sprinklaus Tulot Nettomeno , , , Kaupungin osuudet valtion Menot , , ,00 tiejärjestelyistä Tulot Nettomeno , , , Kaupungin kadut, muut hankkeet Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Puistot, muut hankkeet Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Hovirinnan rantapuisto Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Kenttien peruskorjaus Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Rungon tekenurmikenttä Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Piikkiön urheilukenttä Menot , ,00 Tulot Nettomeno 0, , , Keskurin hiekkatekonurmen Menot , , ,00 uusiminen Tulot Nettomeno , , , Vesilaitos, muut hankkeet Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Viemärilaitos, muut hankkeet Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Lämpölaiatoksen verkosto Menot 178,10 0,00 0,00 Tulot Nettomeno -178,10 0,00 0,00 109

110 TOT 2012 MTA 2012 TA Satamat Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Maankaatopaikka Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Kiinteistöjen myynti Menot ,96 0,00 0,00 Tulot Nettomeno ,96 0,00 0, Kiinteistöjen osto Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , , Autot ja työkoneet Menot , , ,00 Tulot Nettomeno , , ,00 110

111 Henkilöstötilinpäätös 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Henkilöstön määrä ja kotikunta Vuoden 2012 lopussa vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli yhteensä 1768 (2011:1796), mikä on 28 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski kaikilla toimialoilla. Kaarinan kaupunki on palkannut kaarinalaisia nuoria kesäkaudella kuukaudeksi eri toimialoille yhteensä 128. Taulukko 1 Kaupungin henkilöstö toimialoittain määräaikaiset 2012 määräaikaiset 2011 määräaikaiset 2010 määräaikaiset 2009 vakin vakin vakin vakin Hallintopalvelut Hyvinvointipalvelut ** 240** 265** 220** Sivistyspalvelut * 154* 166* 185* Ympäristöpalvelut Yhteensä *Sivistyspalveluiden määräaikaiset sisältää sivutoimiset tuntiopettajat ( 10 henkilöä) ** sisältää työllistetyt ja kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat (65 henkilöä) Työllistetyt Kesänuoret Vuoden lopussa koko henkilöstöstä vakinaisia oli 76 % (ei muutosta) ja määräaikaisia 24 %. Vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaisia on 91 %. Naisvaltaiselle alalle tyypillisesti määräaikaisuuksia tulee kuntasektorilla olemaan aina, kun perhevapaiden, opinto-, vuorottelu- ym. vapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia: palvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Vuoden 2012 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 47 % oli sivistyspalvelujen toimialalla, 13 % ympäristöpalvelujen toimialalla, hyvinvointipalveluiden toimialalla 32 % ja hallintopalvelujen osuus oli 8 % - merkittävää muutosta ei henkilökunnan kokonaissuhteissa ole tapahtunut. 111

112 Taulukko 2 vakin Kaupungin kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön määrä vakin vakin vakin vakin määräaik määräaik määräaik määräaik määräaik Hallintopalvelut -kokoaikaiset osa-aikaiset Hyvinvointipalvelut -kokoaikaiset osa-aikaiset sivutoimiset opettajat Sivistyspalvelut -kokoaikaiset osa-aikaiset Ympäristöpalvelut -kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä -kokoaikaiset osa-aikaiset Kaarinalaisten osuus kaupungin henkilökunnasta on 54,4 % ( ,2 %). Turkulaisia oli vuonna 2012 vajaat 27 %. Taulukko 3 Henkilöstön kotikunta Kaarina 54,4 % 55,2 % 55,4 % 56,3 % 55,0 % Turku 26,8 % 25,8 % 26,4 % 25,4 % 28,2 % Muut kunnat 18,9 % 19,0 % 18,2 % 18,3 % 16,8 % 1.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Koko henkilöstöstä naisia oli 83 % ja miehiä 17 % (ei muutosta vuoteen 2011). 53 % on vähintään 45-vuotiaita (2011: 54%)). Taulukon 4 mukaisessa ryhmittelyssä suhteellisesti eniten on vuotiaita; lähes 16 % henkilöstöstä. Alle 30-vuotiaiden osuus on noin 12 %. Huomattavaa on, että Kaarinassa työskenteli vuonna vähintään 65-vuotiasta! Taulukko 4. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Ikä alle 20v Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä

113 Kaarinan kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ( ,1 v). Korkea keski-ikä voi olla haaste tulevan poistuman ja ikääntymisen tuomien haasteiden kannalta, mutta toisaalta se on merkki myös siitä, että Kaarinassa on onnistuttu työurien tukemisessa. Toimialoista ympäristöpalvelujen henkilöstö on keskimäärin iäkkäin (50,5 v) ja hyvinvointipalveluiden keski-ikä on alhaisin (45,7 v). Koko Suomessa kuntasektorilla vakituisesti työskentelevien keski-ikä on Kuntatyönantajien tilastojen mukaan 47,7 v. Taulukko 5 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä KESKI-IKÄ kaikki 47,2 47,1 47,0 47,0 46,9 miehet 48,3 48,1 48,3 48,2 47,4 naiset 47,0 46,9 46,8 46,7 46,8 Hallintopalvelut kaikki 49,0 49,0 48,6 48,6 49,2 miehet 42,5 42,8 44,5 44,6 44,4 naiset 49,9 49,9 49,4 49,3 50,2 Hyvinvointipalvelut kaikki 45,7 46,0 45,9 45,6 45,7 miehet 47,6 47,5 46,4 46,1 45,6 naiset 45,4 45,8 45,8 45,5 45,7 Sivistyspalvelut kaikki 47,1 46,5 46,4 46,4 46,0 miehet 46,5 46,0 46,4 46,3 45,1 naiset 47,2 46,5 46,4 46,5 46,1 Ympäristöpalvelut kaikki 50,5 50,6 50,8 50,7 49,6 miehet 51,4 51,2 51,4 51,3 50,2 naiset 49,6 50,0 50,2 50,0 49,0 113

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki TASEKIRJA

Kaarinan kaupunki TASEKIRJA Kaarinan kaupunki TASEKIRJA 1.1 31.12.2011 Kaarinan kaupunki 2011 Sisällysluettelo Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 3 Kaupungin hallinto Organisaatio 5 Kaupunginvaltuusto 6 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KAARINAN KEHITYS OY TOIMINTAKERTOMUS 2012

KAARINAN KEHITYS OY TOIMINTAKERTOMUS 2012 KAARINAN KEHITYS OY TOIMINTAKERTOMUS 2012 2 (9) Kaarinan Kehitys Oy on vuonna 1992 perustettu, vuonna 2004 varsinaisen toimintansa aloittanut Kaarinan kaupungin, Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki TASEKIRJA

Kaarinan kaupunki TASEKIRJA Kaarinan kaupunki TASEKIRJA 1.1 31.12.2013 Sisällys Toimintakertomus... 4 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 Kaupungin hallinto... 7 Organisaatio 31.12.2013... 7 Kaupunginvaltuusto... 8 Kaupunginhallitus...

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot