KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA KV

2 Kouvolan kaupunki Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleiset lähtökohdat Kouvolan toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstö Strategia Konsernipalvelut Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Liikelaitokset Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Laskelmat Konserniyhteisöt Liitteet Henkilöstösuunnitelma Kaaviot ja taulukot Kunnallistekniikan investointien erittely Kouvolan Veden investointien erittely Tilaliikelaitoksen investointien erittely

3 Yleiset lähtökohdat 1 Kaupunginjohtajan katsaus Kouvolan kaupungin vuoden 2012 talousarviota on valmisteltu jälleen epävakaissa olosuhteissa. Talouden epävarmuus jatkuu ja kasvuennusteet ovat vielä viime viikkojen aikana laskeneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Valtion vuoden 2012 talousarvion pohjana olevia lukuja joudutaan todennäköisesti tarkistamaan. Jo päätetty kuntien valtionosuusleikkaus, yhteisövero-osuuden lasku sekä kuntasektorin palkkaratkaisut kiristävät osaltaan kuntataloutta. Kaupungin talouden keskeinen kulmakivi on alueen työllisyys. Kymenlaakson keskeisten toimialojen näkymät ovat talouden epävarmuuden myötä heikentyneet. Kymenlaakson kauppakamarin tuoreen toimialakatsauksen mukaan teollisuus- ja palveluyritysten kasvuodotuksissa tapahtui kesällä merkittävä käänne huonompaan suuntaan. Molempien toimialojen kasvun ennustetaan kuitenkin jatkuvan. Metsäteollisuuden rakennemuutos Kymenlaaksossa jatkuu. Myllykosken paperitehtaalta irtisanottiin vuoden alkupuolella lähes 100 työntekijää. Tehtaan toiminta lakkaa kokonaan ensi vuoden aikana. Rakennemuutoksen seurauksena Kouvolan metsäteollisuuden työpaikkojen lukumäärä on laskenut merkittävästi. Kaupungin talouden näkökulmasta on kuitenkin ilahduttavaa, että alueen teollinen toiminta uudistuu mm. kasvuhakuisten pk-yritysten myötä. Palvelujen merkitys kaupungin elinkeinorakenteessa kasvaa nopeasti. Puolustushallinnosta on tullut vahva tukijalka alueen talouteen. Kaupan uudet investoinnit vahvistavat osaltaan Kouvolan roolia Kaakkois-Suomen kaupallisena keskuksena. Helsingin ja Pietarin välinen nopea ratayhteys avaa Kouvolalla uusia mahdollisuuksia kahden metropolin välimaastossa. Kaupungin vuoden 2012 talousarvioesityksen kokonaismenot ovat 619 miljoonaa euroa ja toimintakate 457,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 talousarvioon nähden menojen kasvu on n. 3,1 %. Yhdistymisavustusten maksun päättymisen takia toimintatuotot kasvavat vain 1,9 %. Verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,3 % ja valtionosuuksien n. 4,8 %. Veroprosentti säilyy entisellä tasolla, mutta kiinteistöveroihin on tehty n. 10 %:n korotus. Talousarvioesityksen alijäämä on 1,7 miljoonaa euroa, mutta se voidaan kattaa edellisten vuosien ylijäämien ansiosta. Vuosikate kattaa noin 91,2 % poistoista. Kaupungin talouden vahvuus on alhainen lainamäärä (1753 /as.), joka mahdollistaa osaltaan tarvittavien tuottavuusinvestointien rahoittamisen tulevaisuudessa. Talousarviovuoden toiminnallinen painopiste on palvelurakenteiden uudistamisessa. Yhdistymissopimukseen sisältyvä palveluverkkosuoja purkautuu vuoden 2011 lopussa. Perusopetuksen kouluverkon uudistaminen käynnistyy vuoden 2012 syksyllä, kun kahdeksan opetuspisteen toiminta lakkaa. Investoinneista merkittävä osa kohdistuu kouluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen käynnistyy talousarviovuoden aikana. Kaupungin johtamisjärjestelmän ja palveluorganisaation uudistamista jatketaan siten, että muutokset toteutuvat kokonaisuudessaan vuoden 2013 alusta. Henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostetaan aiempaa enemmän. Kouvolan kaupungin vuoden 2012 talousarvio luo pohjaa positiivisen tulevaisuuden rakentamiselle. Teollisuuden rakennemuutos on kääntymässä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Palvelujen nopea kehitys luo työtä ja tulevaisuudenuskoa nuorille. Se myös vahvistaa kaupungin alueellista kilpailukykyä ja asemaa Kaakkois-Suomessa. Kuntaliitos on aikaa vievä ja raskas projekti, mutta Kouvolalla on muihin kuntiin nähden kolmen vuoden etumatka. Organisaation osaaminen ja kehityskyky on kansallista huippuluokkaa. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta onnistuminen edellyttää kaupungin oman toiminnan uudistamista ja määrätietoista työtä kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 1

4 Yleiset lähtökohdat 2 Yleiset lähtökohdat 2.1 Kouvolan toimintaympäristö Väestö Kouvolan kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Kouvola muodostettiin kuudesta Kouvolan seudun kunnasta ja kolmesta kuntayhtymästä. Vuodenvaihteessa 2010/2011 Kouvolassa oli asukasta. Asukasluku on Kouvolan alueella vähentynyt vuodesta 1993 keskimäärin henkilöä/vuosi. Vuodesta 2000 asukasluku on laskenut henkilöllä. Väestökehitys lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana (tammisyyskuu) Kouvolassa on syntynyt 510 ja kuollut 723 henkilöä. Kouvolaan on muuttanut muualta Suomesta henkilöä ja täältä muualle Suomeen on muuttanut henkilöä. Ulkomailta Kouvolaan on muuttanut 210 henkilöä ja täältä ulkomaille 73 henkilöä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Kouvolan väkimäärä on yhdeksässä kuukaudessa vähentynyt 434 henkilöllä. Väestökehityksen kääntäminen kasvuun on Kouvolan keskeinen tavoite. Väestökehitys neljännesvuosittain I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 lähde: Väestörekisterikeskus 2

5 Yleiset lähtökohdat Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen. Väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesi riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kouvolan väestömäärä vähenee tällä vuosikymmenellä. Väestöennuste lähde: Tilastokeskus Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee vajaalla kolmella prosentilla vuodesta 2011 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuotiaiden määrä laskee noin viidellä prosentilla vuoteen 2018 mennessä ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin kymmenellä prosentilla. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 22 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Väestörakenteen muutosennuste lähde: Tilastokeskus

6 Yleiset lähtökohdat Työ Kouvolassa oli vuonna 2009 eniten työpaikkoja tilastokeskuksen luokituksen mukaan julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa ja teollisuudessa. Yhteensä työpaikkoja Kouvolassa vuonna 2009 oli ja Kouvolan työpaikkaomavaraisuus oli 98,5 %. Työpaikat toimialan mukaan Kouvola Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta; sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelu Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivak.; koulutus; terveys- ja sosiaalipalv Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä lähde: Tilastokeskus Kouvolan seudun työttömyys on Kaakkois-Suomen alueen alhaisin, mutta koko Suomen keskiarvoa korkeampi. Syyskuun lopussa 2011 Kouvolassa oli työttömiä 4 098, työttömyysaste oli lomautetut mukaan lukien 10,1 %. Työttömien määrä oli Kouvolassa laskenut 3 % viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Nuorten työttömyys kääntyi pieneen kasvuun, kun taas pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on hieman hidastunut. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski viime vuoteen verrattuna eniten kuljetuksessa ja liikenteessä sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Työttömyys puolestaan nousi rakennus- ja kaivosalalla sekä muussa teollisuudessa ja varastoalalla. Kuukauden lopussa työttömyys oli suurinta vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuuden aloilla sekä muualla luokittelemattomassa työssä. Työttömyyden kehitys Työttömät yht. Alle 25 v työttömät Yli vuoden työttömänä Avoimet työpaikat tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys lähde: ELY -keskus 4

7 Yleiset lähtökohdat Asuminen Asuntokuntien lukumäärä on lisääntynyt väkimäärän vähentymisestä huolimatta. Asuntokuntien määrän kasvua selittää asuntokuntien koon pienentyminen. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Kouvolassa asuntokuntien määrä vuonna 2010 oli Vastaava luku vuotta aiemmin oli Asuntokunnat henk henk henk henk henk henk henk Kaikki asuntokunnat lähde: Tilastokeskus Rakentaminen Vuonna 2010 Kouvolaan valmistui 123 asuntoa. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on valmistunut yhteensä 227 asuntoa, joista 99 pientaloasuntoja, rivitaloasuntoja 44 ja kerrostaloasuntoja 84. Rakennuslupia asuinrakennuksiin on syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna myönnetty yhteensä 251. Valmistuneet asunnot , asuntojen lukumäärä Pientalo asunnot Rivitalo asunnot Kerrostalo asunnot lähde: Tilastokeskus 5

8 Yleiset lähtökohdat 2.2 Taloudelliset lähtökohdat Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistukseen ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasonindeksin kehityksestä. Valtionvarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehitykseksi. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 prosenttia. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy VM:n ennustamissa kasvuluissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 VM arvioi noin 7,5 %. (Lähde: Kuntatalous 3/2011.) Kaupungin taloudellinen tilanne Uuden Kouvolan kaupungin ensimmäisen vuoden 2009 tilinpäätös ilman omaisuusjärjestelyjä oli n. 11 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2010 tilinpäätös kohosi yllättäen 2,8 miljoonaa euroa positiiviseksi satunnaiserien ja verotulokertymien vuoksi. Verohallitus muutti joulukuussa 2010 kuntien ja valtion välistä jako-osuutta kuntien hyväksi ja sai aikaan Kouvolassa n. 5 milj. euron suuruisen lisätilityksen. Kouvolalla on taseessa 2,8 milj. euron suuruinen ylijäämä. Vuonna 2011 arvioidaan kertyvän noin 0-5 milj. euron suuruinen ylijäämä lähinnä kunnallisveroprosentin korotuksen johdosta. Ylijäämäisestä tuloksesta huolimatta talouskehitys ei näytä hyvältä. Palvelujen kysyntä ja väestön vanheneminen aiheuttavat talouden tiukkenemista jo ensi vuodesta alkaen. Julkisen rahoituksen (kunnallis- 6

9 Yleiset lähtökohdat verojen ja valtionosuuksien) 2,3 % kasvu ei vastaa toimintakatteen eli nettomenojen 3,1 % kehitystä. Kuluvan vuoden (2011) nettomenojen kasvu kokonaisuutena liikelaitoksineen on noin 4 %. Palvelutuotannosta pääosin vastaavan hyvinvointipalvelujen bruttomenojen kasvu on % luokkaa ja nettomenojen kasvu 5-6 % luokkaa. Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna % sisältäen veroprosentin korotuksen. Ilman korotusta verotulojen kasvu olisi 1,5 %. Valtionosuuksien kasvu on n. 2,1 % edellisestä vuodesta. Lähinnä verovähennysten täysimääräisen kompensaation johdosta valtionosuuksien arvioidaan ensi vuonna kasvavan 4,8 %. Verotulojen kehitys suunnittelukaudella ei näytä riittävän palvelutuotannon tarvitsemien menojen kasvun tasolle. Vuosina kunnat saavat ylimääräisen 5 % suuruisen erän yhteisöveroista. Kunnat saivat vuosina yhteensä 10 % suuruisen erän valtion kädenojennuksena kuntatalouden heikolle kehitykselle. Tämän hetken veroennusteiden mukaan vuonna 2014 jako-osuuden lasku aiheuttaa kaupungille 2 milj. euron suuruisen verotulomenetyksen. Kouvola on saanut yhdistymisavustusta vuosina yhteensä 13,3 milj. euroa. Tästä avustuksesta vuonna 2011 on saatu 4 milj. euroa. Avustusta ei enää ensi vuonna saada ja se näkyy toimintatuottojen pysymisenä kuluvan vuoden tasolla hinnankorotuksista huolimatta. Kaupunki saa vielä 2012 ja 2013 vuosittain 2,144 milj. euroa valtionosuusmenetysten kompensaatiota kuntaliitoksesta johtuen. Vuoden 2012 talousarvioesitys on 1,7 milj. euroa alijäämäinen. Yhden vuoden alijäämä pystytään kattamaan aikaisemmista ylijäämistä. Vuosien 2013 ja 2014 talouskehitys näyttää jo painuvan kriisikuntien tasolle, mikäli vuosikate painuu alijäämäiseksi. Kaupunki on laatinut vapaaehtoisen talouden tasapainottamisohjelman, jossa tarkastellaan palvelutuotannon rakennemuutostarpeita. Peruskouluja koskevaa kouluverkkoa on jo päätetty supistaa oppilasmäärän vähenemisen johdosta. Kaikkia palvelusektoreita, liikelaitoksia ja tukipalveluita koskevia rakenneratkaisuja käsitellään edelleen ensi vuoden aikana. Kaupungin on kyettävä tekemään omia, vapaaehtoisuuteen perustuvia ratkaisuja, koska mikään muukaan ei näytä kaupungin taloutta pelastavan. Valtio leikkaa ensi vuonna peruspalvelujen valtionosuutta alentamalla valtionosuusprosenttia 2,7 % laskennallisista kustannuksista eli lisäämällä kuntien omavastuuosuutta. Vuosina leikataan toisen asteen koulutuksen rahoitusta. Silloin lukioverkot ja ammattiopiston toiminta pitää saattaa vastaamaan yksikköhintarahoituksen muutoksia vastaavalle tasolle. Taloussuunnitelmassa on varauduttu henkilökunnan palkankorotuksiin 2 prosentilla. Uuden sopimuksen mukaan ensi vuoden palkkakehitys vastaa 2,4 prosentin kustannusnousua. Valtio on arvioinut palkkakehityksen yli 3 % suuruiseksi palkan korotusperimien johdosta. Ensi vuoden talousarviossa henkilöstömenot kasvavat vain 1,5 % sijaisten palkanvarauksen vähenemisen johdosta. Arvioitua suuremmat palkanmuutokset aiheuttavat paineita talouden tasapainossa pitämiselle. Kaupunki on mukana valtion tuottavuusohjelmassa. Kaupungin oma tuottavuusohjelma sisältyy talousarvioon ja siitä raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä. Kaupungilta jää eläkkeelle tulevina vuosina huomattavan paljon työntekijöitä. Näissä tilanteissa pyritään tuottavuutta kasvattamaan sisäisillä virkajärjestelyillä kokonaishenkilömäärää vähentämällä. Samanaikaisesti toimintatapoja muutetaan tuottavuutta lisäten ja kustannustasoa alentaen. Kaupungin investointiohjelma ei sisällä Ratamo-keskusta ja on vuosille yhteensä 133 milj. euroa, johon arvioidaan saatavan rahoitusavustuksia ja myyntituloja vain 7,3 milj. euroa. Valtio leikkaa rakentamiseen myönnettäviä harkinnanvaraisia valtionosuuksia lähes olemattomiin esim. koulurakentamisesta. Mikäli investointiohjelma toteutetaan esitetyn mukaisena, nousee kaupungin lainakanta 2500 euroon asukasta kohden, jolloin se vastaa vähintään kuntakentän keskimääräistä velkaantuneisuutta. Koko Kouvola-konsernin lainakannan kehitykseen ja talouden tasapainossa pitämiseen vaikuttaa suurimpien tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien kehitys. KSS Energia Oy:n tuloksellisuus kattaa esim. erikoissairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean alijäämät. Konsernin lainakanta on lähes kolminkertainen peruskuntaan verrattuna, mutta ei vielä vastaa keskimääräistä kuntakonsernien velkatasoa. Kaupungin palveluverkkojen uudistaminen väestön palvelutarpeita ja talouden mahdollisuuksia vastaavaksi on ainut edellytys kaupungin talouden pitämisessä tasapainossa ilman nopeaa veroprosenttien nousua. 7

10 Yleiset lähtökohdat Talousarviorakenne 2012 ja organisaatiouudistus Vuonna 2012 noudatetaan vielä olemassa olevaa tiliorganisaatiorakennetta, mutta raportoidaan uuden palvelurakenteen ylätasojen mukaisesti, joita ovat konsernipalvelut, kaupunkikehitys ja hyvinvointipalvelut. Vuoden 2012 alusta lukien konsernipalveluista ulkoistetaan talouspalvelukeskuksen toiminta Taitoa Oy:lle. Eri vuosien vertailtavuutta heikentää erinäisten toimintojen siirto toimialojen kesken. Esimerkiksi joukkoliikenne siirtyy vuonna 2012 kaupunkikehityksestä hyvinvointipalveluihin. Liikelaitoksia on edelleen 3: Kouvolan Vesi, Tilaliikelaitos ja Teknisen tuotannon liikelaitos. Talousarvion sitovuus Toiminnalliset tavoitteet on määritelty valtuustoon nähden sitovalla tasolla. Tilaajaosassa tämä tarkoittaa toiminnallisten tavoitteiden esittämistä lautakunnittain mukaan lukien elinkeinojaosto. Konsernipalveluissa palvelualueittain mukaan lukien sisäinen tarkastus sekä tuottaja-osassa esitetään johtokunnittain mukaan lukien liikelaitosten johtokunnat. Käyttötalouden määrärahat ovat sitovia uuden organisaation mukaisesti kunkin toimialan (konsernipalvelut, kaupunkikehitys, hyvinvointipalvelut) toimintakatteen osalta. Liikelaitosten sitovuustaso on määritelty tuloslaskelman tuloksen mukaan. Investointimäärärahojen sitovuustaso on kunkin hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio. Investointimäärärahojen sitovuus tarkastelu tehdään lopputilitysten yhteydessä. Määrärahat arvioidaan talousarvioon ja suunnitelmaan toteuttamissuunnitelman aikataulun mukaisesti. Ns. pienet kohteet ovat sitovia vuositasolla myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa. Rahoitus Kaupungin tuloslaskelman mukainen vuosikate on 17,3 milj. euroa, joka kattaa 18,9 milj. euron suuruisista poistoista 91 %. Tilikauden alijäämäksi muodostuu 1,7 milj. euroa. Investointimenoiksi esitetään hyväksyttäväksi 42,8 milj. euroa ja niihin on arvioitu saatavan 3,7 milj. euroa rahoitusosuuksia ja myyntituloja miljoona euroa eli yhteensä 4,7 milj. euroa ja rahoitettavaksi jää 38,3 milj. euroa. Tulorahoituksella siitä katetaan 16,3 milj. euroa. Uutta lainaa on arvioitu tarvittavan 44 milj. euroa, josta rahoituslaskelmassa on esitetty pitkäaikaisena 42 milj. euroa ja lyhytaikaisena 2 milj. euroa. Lainanlyhennyksiä maksettaneen 24 milj. euroa. Lainakanta lisääntyy 20 milj. euroa ja sen arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 153 milj. euroa eli 1753 e/as. Rahoituksen kehittyminen suunnittelukaudella esitetään laskelmissa. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2009 TP 2010 MUUT TA 2011 TA 2012 TS2013 TS2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Investoinnit brutto Investoinnit netto Lainakanta tuhat euroa Lainat euroa/asukas Vuosikate, % poistoista 46,7 103,9 90,7 91,2 45,8 10,7 Investointien tulorahoitus 25,2 61,5 52,3 44,1 21,7 5,3 Toimintakatteen muutos % 1,1 6,2 3,1 4,1 2,8 Toimintamenojen kasvu % 4,8 4,9 3,1 3,1 3,2 8

11 Yleiset lähtökohdat Verotulot verotulolajeittain Kouvola S 0 Yhteenveto T ILIVU OSI ** 2012** 2013** 2014** Ve rola ji Kunnallisvero Muutos % 2,0 0,0 6,9 1,5 2,4 2,2 Yhteisövero Muutos % -19,4 13,7 16,5-10,5-0,2-10,0 Kiinteistövero Muutos % 8,6 21,8 9,0 10,4 0,0 0,0 VEROT ULOKSI KIRJAT T AVA Muutos % 0,9 1,9 7,6 1,3 2,1 1,4 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000= ,1 116,5 120,6 124,6 127,25 129,8 Kuluttajahintaindeksin muutos 0,0 1,2 3,5 3,3 2,1 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi ,5 142, , , , Peruspalv. hintaindeksin muutos 2,0 2,6 2,6 3,1 3,2 3,2 Arvioit u verot ulo Arvioitu verotulo Kouvola Kouvola ** 2012** 2013** 2014** Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero 9

12 Yleiset lähtökohdat Valtionosuudet 1000 e TP 2009 TP 2010 TA 2011 Muutettu TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Valtionosuudet Investoinnit Investointimenot vuodelle 2012 ovat kaupungin osalta 14,3 miljoonaa euroa ja liikelaitosten osalta 28,4 miljoonaa euroa eli koko kaupungin osalta yhteensä 42,8 milj. euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan kaupungin osalta 0,9 milj. euroa ja liikelaitosten osalta 2,7 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituottoja arvioidaan vuonna 2012 olevan yhteensä miljoona euroa. Nettoinvestoinnit kaupunki ja liikelaitokset yhteenlaskettuina ovat 38,3 miljoonaa euroa. Aineettomat hyödykkeet, tietokoneohjelmistot Hyvinvointipalvelut: Sosiaali Effica ohjelmaan lisäykset, ajanvaraus sekä asiakaslaskujen ja niiden maksatusprosessin nopeuttaminen sekä tehostaminen, aktimerkintä asiakasdokumentointiin, asiakaspalvelun laadun kehittäminen yhteensä euroa. KouvolaEffica ohjelman lisäykset, tekstiviestimuistutukset suun terveydenhuoltoon, päivystysmonitori yhteispäivystykseen, tapaturmatiedot palvelujärjestelmien kehittämiseen, uudet kasvukäyrät, jolla automatisoidaan potilasseulontaa, perioperatiivinen järjestelmä leikkauspotilaan prosessin tukemiseen, ereseptin (lakisääteinen) käyttöönoton jatkaminen, Effica-raportoinnin käyttöönotto sekä Labrat Efficaan jatkoa 2011 aloitettuun laboratoriovastausten siirtoon Efficaan, yhteensä euroa. SAS-järjestelmä hoitoketjujen hallintaan vanhuspalveluissa sekä tarvittavin osin terveydenhuollossa, euroa. Perhepäivähoitajien mobiililiittymä, työajan seuranta ja kirjaukset sekä päivähoitotietojen siirto Kelaan euroa. Kaupunkikehitys: Tekla GIS-järjestelmän osiot, rakennusvalvonnan mobiilijärjestelmä, rakennusvalvonnan ja ympäristöpalveluiden sähköisen luvan käyttöönotto, maaomaisuuden hallinta, tonttien e-julkaisu ja sähköinen tontinvaraus sekä dokumenttien hallinnan rajapinta, yhteensä euroa. 10

13 Yleiset lähtökohdat Konsernipalvelut: Sähköisen asioinnin, raportoinnin sekä julkaisun ratkaisut yhteensä euroa sisältäen seuraavat: sähköinen palveluseteli, mediapankki, julkaisujärjestelmän kehittäminen, palautejärjestelmän laajennus, strategian jalkauttamisen tietojärjestelmä RATSUn laajennus, Kaakkois-Suomen BI (johdon raportointi), käyttövaltuushallinnan ja kertakirjautumisen ratkaisu, sähköinen asiointi sekä ICT-toiminnanohjaus. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kaupungin talousarviossa on varauduttu maa- ja vesialueiden hankintoihin 1,6 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien myynnit arvioidaan olevan niiden osalta 0,45 milj. euroa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot ovat 9,7 milj. euroa. Niistä investoinnit maa- ja vesirakenteisiin vuonna 2012 ovat 8,7 milj. euroa, josta suurin yksittäinen hanke on Tervaskangas- Korjala-projektin jatkuminen 2,85 milj. euroa. Hankkeeseen saadaan työllisyysperusteista valtionavustusta 0,7 milj. euroa. Johtoverkostojen ja laitteiden investoinnit ovat 0,9 milj. euroa ja muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden 0,1 milj. euroa. Kunnallistekniikan investointikohteiden erittely on liitteenä nro 7.3. Kouvolan Vesi investoi kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 8,4 milj. eurolla, joista johtoverkostot ja laitteet ovat 7,4 milj. euroa ja muut kiinteät rakenteet ja laitteet 1 milj. euroa. Suurin yksittäinen investointi on vuodelta 2011 siirtyvä siirtoviemäri Akanojalta Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Erittely investointikohteista on Kouvolan Veden talousarvion yhteydessä sekä liitteenä nro 7.4. Tilaliikelaitoksen osuus kiinteistä rakenteista ja laitteista on 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot vuodelle 2012 ovat yhteensä 19,2 miljoonaa euroa. Rakennukset Kaupungin rakennusinvestoinnit toteutetaan Tilaliikelaitoksen toimesta ja niihin on varattu vuodella 2012 yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia hankkeisiin saadaan 2,7 milj. euroa ja myyntituottoja on arvioitu saatavan 0,5 milj. euroa. Erittely Tilaliikelaitoksen investointiohjelmasta on esitetty liikelaitoksen talousarvion yhteydessä sekä liitteenä nro 7.5. Koneet ja kalusto Hyvinvointipalveluissa vanhuspalveluiden irtaimistoon on varattu 0,37 milj. euroa rakennushankkeiden irtaimistoihin, sosiaalipalveluissa Kumpulan, Pihlajiston, Varikon sekä Salmentöyryntien asumisyksiköiden perustamisirtaimistoon 0,45 milj. euroa sekä terveyspalveluissa 0,143 milj. euroa avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon laitteisiin. Muut koneiden ja kalustojen hankinnat rahoitetaan leasing-rahoituksella. Sijoitukset Peruskaupungin osakkeissa ja osuuksissa on varauduttu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n omistusjärjestelyihin eurolla. Kouvolan Veden investoinneissa on varauduttu Kymen Bioenergia Oy:n pääomasijoitukseen eurolla. Yhteensä kaupungin sijoituksiin on varattu 0,35 milj. euroa. 11

14 Yleiset lähtökohdat 2.3 Henkilöstö Kouvolan kaupungin palveluksessa oli syyskuun 2011 lopussa yhteensä 6605 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 5104, määräaikaisia 1270, tukitoimenpitein työllistettyjä 195 ja oppisopimussuhteisia 36. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut (ti)* Elinkeinotoimi (ti)** Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) Konsernihallinto (tu) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Liikelaitos tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Liikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalla, jolla hän työskentelee tilastointipäivänä riippumatta sen hetkisen palvelussuhteen luonteesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. *Konsernipalvelujen (ti) vakinaiseen henkilöstöön on laskettu mukaan myös päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (yht. 12 henkilöä), koska heidän palkkansa maksetaan henkilöstöyksikön kustannuspaikalta. **Elinkeinotoimi (ti) sisältää myös lomituspalvelut, joten henkilöstöön kuuluu 132 vakinaista ja 19 määräaikaista maatalouslomittajaa. Henkilöstömäärä on kasvanut vuosina palvelurakenteissa tapahtuneista muutoksista johtuen. Vakinaisen henkilöstömäärän kasvu vuoteen 2010 verrattuna johtuu siitä, että Kuusankosken aluesairaalan (Pohjois- Kymen sairaala) henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Carealta Kouvolan kaupungille. Kaupungin palvelukseen siirtyi aluesairaalan toiminnan siirron myötä noin 330 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli noin 300. Seutulaskenta tuotti kuntayhtymälle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kuusankosken aluesairaalan osalta, joten aluesairaalan siirron johdosta sovittiin kahden työntekijän siirtymisestä Kouvolan kaupungin palvelukseen. Toisaalta henkilöstömäärää on vähentänyt vuoden 2011 alusta tapahtunut Pohjois-Kymen Tieto - liikelaitoksen yhtiöittäminen. Vuodenvaihteessa Pohjois-Kymen Tiedon palveluksessa oli yhteensä 37 työntekijää, joista 34 oli vakinaisia ja 3 määräaikaisia. Henkilöstö siirtyi perustetun Kaakkois-Suomen Tieto -osakeyhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksella. Vuonna 2010 henkilöstömäärän kasvuun vaikutti erityisesti Iitin ja Haminan lomituspalvelujen siirtyminen Kouvolan kaupungille alkaen. Siirron yhteydessä kaupungille siirtyi yhteensä 114 työntekijää. 12

15 Yleiset lähtökohdat Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelu käsittää strategian ja toiminnan vaatiman määrällisen ja laadullisen henkilöstötarpeen määrittelyn. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin palvelustrategiat, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät palvelurakenteiden uudistamista. Toimintaprosesseja, työnjakoa ja osaamista kehittämällä sekä henkilöstöresurssien käyttöä tehostamalla parannetaan tuottavuutta. Henkilöstösuunnitelmissa otetaan huomioon arviot tuottavuuskehityksestä. Vuosille on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitus asetti ohjeelliseksi tavoitteeksi, että vuoden 2014 loppuun mennessä vapautuvista vakansseista jätetään täyttämättä Täyttölupatyöryhmä jakoi tavoitteen toimialojen kesken vuosien henkilöstösuunnitelman valmistelun pohjaksi. Tavoitteen jakamisessa otettiin huomioon arviot palvelutarpeiden kehityksestä. Tavoite on ollut suuntaa-antava, koska henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla ennen kaikkea kaupungin palvelustrategiat. Henkilöstösuunnitelmalle asetetut vähennystavoitteet kohdistettiin ainoastaan niihin vakansseihin, joiden arvioitiin vapautuvan vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi eli yhteensä noin 800 vakanssiin. Lisäksi vuosittain tulee muita eläkkeitä (esim. työkyvyttömyyseläkkeet), joiden myötä vapautuvia vakansseja jää täyttämättä. Täyttölupayöryhmä päätti seuraavista ohjeellisista tavoitteista toimialojen henkilöstösuunnitelmien valmistelun pohjaksi: Toimiala Arvio Vapautuvista Vapautuvista tulevista vakansseista vakansseista vanhuuseläkkeistä jätetään täyttämättä jätetään täyttämättä lkm % Konsernihallinto % Elinkeinotoimi % Sivistys % Perusturva % Tekninen ja ympäristö % Kouvolan Vesi % Yhteensä % Oikeassa sarakkeessa oleva toimialakohtainen suhdeluku kertoo, kuinka monta prosenttia kyseisellä toimialalla eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista tulisi jättää täyttämättä. Toimialakohtaisissa luvuissa on mukana sekä tilaajan että tuottajan henkilöstö. Kouvolan kaupungilla eläkepoistuma on kunta-alan keskimääräistä eläkepoistumaa suurempi aina vuoteen 2024 asti. Henkilöstösuunnittelun osalta on haasteellista se, ettei eläköityminen välttämättä kohdistu niihin tehtäviin ja toimintoihin, joissa sen hyödyntäminen on mahdollista. Lähivuosina eläköityminen kohdistuu erityisesti sellaisiin ammattiryhmiin, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarpeen kasvu edellyttää jopa henkilöstön lisäämistä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu entisestään lähivuosina. Kooste toimialojen esityksistä henkilöstösuunnitelmaksi vuosille on talousarviokirjan liitteenä

16 Yleiset lähtökohdat Henkilöstösuunnitelmasta nähdään vakinaisen henkilöstön lukumäärä toimialoittain esimiehiin ja muuhun henkilöstöön jaoteltuna , vakinaiset virat ja tehtävät sekä vuosittaiset henkilöstömuutokset (eläköityminen tai muut vähennykset sekä suunnitellut rekrytoinnit tai muut lisäykset) ja arvioitu henkilöstömäärä suunnittelukauden lopussa. Yhteenvedossa näkyy myös henkilöstömäärän muutos tarkasteluvuosina. Ennusteiden mukaan kaupungin henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle toimialoittain seuraavasti: Toimiala Yhteensä Konsernipalvelut Elinkeinotoimi Sivistys Perusturva Tekninen ja ympäristö Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Eläkeiän täyttymispäivä ei siis ole välttämättä sama kuin henkilön eläkkeelle siirtymispäivä, mikä tuo ennusteeseen tiettyä epätarkkuutta. Eläköityminen painottuu hieman eri tavoin tarkasteluvuosille ollen selvästi suurinta vuonna Vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan siirtyvän vuosittain noin 40 viranhaltijaa/työntekijää. Henkilöstön palkkausmäärärahat on laskettu vuoden 2012 talousarvioon korottamalla kesäkuun 2011 mukaisia palkkoja yhteensä 2 prosentilla. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet raamisopimuksen, jolla pyritään turvaamaan Suomen kilpailukyky ja työllisyys. Neuvottelutulos edellyttää vielä alakohtaisia virka- ja työehtosopimusratkaisuja, joita koskevat neuvottelut käydään mennessä. Sopimukset tehdään pääsääntöisesti 25 kuukauden ajaksi. Kunta-alalla ensimmäisen sopimuskorotus olisi mahdollista toteuttaa nykyisten virka- ja työehtosopimusten päätyttyä eli aikaisintaan alkaen. Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus on 2,4 % ja sitä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 %. Sopimuskorotus pitää sisällään palkantarkistukset sekä muut kustannusvaikutteiset työehtojen muutokset. Raamisopimus pitää sisällään myös 150 euron kertaerän, jonka vuositason kustannusvaikutus on kunta-alalla keskimäärin 0,4 %. Valtio kompensoi kunnille kertakorvauksen kustannukset, mikäli sopimuksesta saadaan kattava. Henkilöstömenojen säästöjä haetaan jatkuvasti jättämällä vapautuvia vakansseja täyttämättä, vähentämällä määräaikaista henkilöstöä ja sijaisten käyttöä sekä kannustamalla henkilöstöä harkinnanvaraisiin palkattomiin virka-/työvapaisiin (ns. talkoovapaat). 14

17 Yleiset lähtökohdat 2.4 Strategia Strategiatyön tarkoituksena on kaupunkiorganisaation tulevaisuusvalintojen laadinta ja valintojen uudelleensuuntaaminen toimintaympäristön muuttuessa. Tulevaisuusvalintojen jalkautumiseksi päätöksenteossa strategiatyön pitkän aikavälin tavoitteena (4-10 v) on seuraavaa: 1. Strateginen tarkastelu on vakiintunut käytäntö kaikkien päätöksentekotasojen välillä ja kesken. 2. Strateginen johtaminen konkretisoituu pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteiksi. 3. Tavoitteiden toteutumista seurataan määrällisillä sekä laadullisilla mittareilla kaupunkitasolla ja päätöksentekotasoittain. 4. Tuotettu tieto on ajantasaista, läpinäkyvää ja informoi päätöksentekoa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian Kaupunkistrategian arvot, toimintaajatus, visio ja päämäärät on esitetty seuraavissa kahdessa kuvassa. Strategiakäsitteet Toiminta-ajatus on organisaation yhteinen näkemys kaupungin perustehtävästä ja sen kesto voi olla jopa sata vuotta. Arvot ovat valintojen tekemistä ohjaavia periaatteita. Ne ovat voimassa jopa vuosikymmeniä. Arvoissa yhdistyy tieto, joka auttaa valitsemaan suunnan, sekä tunne, joka virittää halun päästä perille. Arvot määrittelevät, mihin perustaa ratkaisujaan, kun asioita ei ole erikseen ohjeistettu. Visio ilmaisee kuvan siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa olla. Kouvolan visio on asetettu vuoteen Päämäärät ovat visiosta johdettuja koko Kouvola-konsernin yhteisiä pitkän aikavälin tavoitteita. Kaupunkistrategiaa jalkautettaessa toimialat ja liikelaitokset ovat tunnistaneet omaa toimintaansa koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Päämäärät ja pitkän aikavälin tavoitteet saavutetaan noin 4-10 vuodessa vision toteuttamiseksi. Menestystekijät ovat menestyksen tekemisen ehtoja. Johtavista viranhaltijoista koostuva strategian kehittämisryhmä on työkokouksissaan syksyllä 2010 muodostanut kaupungin yhteiset menestystekijät valtuuston ja johdon strategiatyön nojalla. 15

18 Yleiset lähtökohdat Kaupunkistrategian jalkautustyö Kaupunkikokonaisuutta ohjaavien tulevaisuusvalintojen toteutus jakautuu toimialoille ja liikelaitoksille. Strategian jalkauttaminen työtiimien kehityskeskusteluissa niin kutsuttuna arvokirjatyönä on edennyt vuonna 2011 lähes koko kaupunkiorganisaation laajuudelle. Tuloksia on nyt analysoitava. Valtuustotason strategiatarkasteluja varten tuloksista tulee nostaa esiin Kouvola-konsernin tasolla päätettäviä asioita. Vuoden 2012 talousarvion toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu uuden kaupunkistrategian nojalla. Ensi vuoden tavoitteita on työstetty monin tavoin: toimielinten käsittelyissä, arvokirjakeskusteluissa sekä tulevaisuussuunnitelmia laadittaessa (toteutus- ja toimenpidesuunnitelmat). Alla oleva taulukko osoittaa, että toiminnallisia tavoitteita on koottu tiiviimmin kokonaisuuksiksi. Luvut esitetään yhteenlaskettuna kunkin toisiinsa liittyvän päämääräparin kannalta. Liittymäkohdat toiseen päämäärään esitetään rivien värikoodilla. Mukana luvuissa ovat myös elinkeino-ohjelman tavoitteet (2) sekä ympäristöohjelman ympäristötavoitteet (18), jotka noudattavat toiminnallisten tavoitteiden kanssa samaa rakennetta (ks. jäljempänä esitettävä mallitaulukko). Kaupunkistrategiaa toteuttavien tavoitteiden kehitys Päämäärä Päämäärä Määrä yht Määrä yht Päämäärät 1-2: Positiivinen ja kansainvälinen Elinvoimainen ja (+2) tekevä Päämäärät 3-4: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Palveleva Päämäärät 5-6: Moni-ilmeisen Ympäristöystävällinen (+18) elinympäristön Yht (+20) Tavoitteiden esitysmuoto Toimialat ja liikelaitokset ovat esittäneet vuoden 2012 tavoitteet oheisen mallitaulukon mukaan. Tavoitetasot ovat ensi vuoden keskeisimpiä toimenpiteitä tai tavoiteltavia mittariarvoja. Nämä on koottu pitkän aikavälin tavoitteiden alle. Mittarina esitetään tavoitetasoja mittaavat tekijät. Jatkossa mittareiden harmonisointia jatketaan ja kaupunkitason mittarien kehittäminen käynnistetään. Kaupunkistrategia: Strateginen päämäärä: Yhteinen menestystekijä (Mallitaulukko) Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Toimialan tai liikelaitoksen pitkän aikavälin tavoite. Taso, joka tulee saavuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimenpide tai mittarin tavoitearvo. Valtuustoon nähden sitova. Tavoitetasoa mittaava tekijä. Merkittävimmille riskeille on nyt olemassa oma sarakkeensa talousarviokirjassa. 16

19 Yleiset lähtökohdat Riskienhallinta on kytketty kaupunkistrategian jalkauttamiseen. Toiminnan ja talouden riskien hallinta on Kouvolan kaupungin hyväksytyn riskienhallintapolitiikan (KH ) mukainen prosessi, jolla varmistetaan kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tätä varten tehdään riskianalyysejä, jotka kytkeytyvät kiinteästi talousarvioprosessiin. Tietoisuus riskeistä tukee strategisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnallisten tavoitteiden Merkittävimmät riskit osioon kirjattu sisältö luo pohjaa tulevaisuuden suunnitelmalliselle työstämiselle. Jatkossa riskienarvioinnissa käytettäviä työkaluja kehitetään edelleen. Riskejä koskeva raportointi kytketään osaksi kaupungin pitkän aikavälin kehittämis- ja arviointityötä. Toiminnalliset tavoitteet on määritelty valtuustoon nähden sitovalla tasolla. Tilaajaosassa tämä tarkoittaa toiminnallisten tavoitteiden esittämistä lautakunnittain mukaan lukien elinkeinojaosto, Konsernipalveluissa palvelualueittain mukaan lukien sisäinen tarkastus, ja tuottajaosassa johtokunnittain Strategiajohtamisen moniulotteisuus katto-ohjelmat Poikkihallinnollisilla katto-ohjelmilla tarkoitetaan Kouvola-konsernin laajuudessa tehtävää tavoitteellista työtä tietyistä erityisnäkökulmista. Niiden koordinointi kaupunkistrategiaan nähden on tärkeää osaoptimoinnin välttämiseksi. Talousarviokirjassa esitellään tänä vuonna Tuottavuusohjelma (vastuullinen valmistelu Konsernipalveluissa), Ympäristöohjelma (Ympäristöpalvelut) sekä Elinkeino-ohjelma (Kaupunkikehitys). Kaksi ensimmäistä on jalkautettu toimialojen ja liikelaitosten tuottavuus- ja ympäristötavoitteiksi. Tuottavuustavoitteet löytyvät talousarviokirjasta palvelualueittain Hyvinvointipalvelujen tuottajaosasta. Ympäristötavoitteet on esitetty omana taulukkonaan kohdassa Kaupungin ympäristöohjelma. Kaupungin tuottavuusohjelma Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on osa strategista suunnittelua ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Toimenpiteiden toteuttaminen ja vaikutusarviot on aikataulutettu vuoden 2014 loppuun. Toimeenpanotilannetta tarkastellaan osavuosikatsausten yhteydessä. Valtakunnallisessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä on valmisteltu yhteiset tuottavuusmittarit päivähoidon, vanhainkotihoidon, terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, vanhusten palveluasumisen, kotihoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen tehtäväalueille. Tuottavuuden kehitystä seurataan valtakunnallisesti vuosittain. Hyvinvointipalvelut on päättänyt tuottavuustavoitteiden asettamisesta edellä mainituille tehtäväalueille. Tuottavuustavoitteet esitetään hyvinvointipalveluiden tuottajaosassa kunkin palvelualueen tekstin lopussa. Kaupungin elinkeino-ohjelma Kaupunginvaltuusto on vuoden 2009 lopussa hyväksynyt elinkeinostrategian kehyssuunnitelman vuosille Nykyinen Elinkeinostrategia on kaupunkistrategiaa toteuttava katto-ohjelma. Se toimii yhteisöä sitouttavana, sillä yritysten, kehittäjäkumppaneiden ja muiden sidosryhmien edustajat osallistuvat pitkän aikavälin tavoitteiden, painopisteiden ja toteuttamistapojen valmisteluun. Elinkeinostrategia päivitetään elinkeino-ohjelmaksi ensimmäisenä tarkistusvuotenaan 2012 oheisen taulukon mukaisin toimenpitein. Tässä yhteydessä myös tiivistetään elinkeinostrategisen suunnittelun yhteyksiä varsinaiseen kaupunkistrategiatyöhön. Samalla huomioidaan kiinteä yhteys tuottajatasoon; erityisesti Kouvola Innovation Oy:öön. Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Strategisille painopistealueille kohdistettu kehittäminen verkostoyhteistyönä Painopistealueet tarkistettu. Resurssit kohdistettu painopistealueille. Muiden toteuttaja- ja kumppanuustahojen sitoutuminen varmistettu. Käynnistettyjen hankkeiden määrä (kpl) Yritysten määrä hankkeissa (kpl) Kaupungin rahoituksen määrä ( ) 17

20 Yleiset lähtökohdat Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Yritysten toimintaedellytykset Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Kaikkien elinkeinojen kehitysedellytysten ja elinkeinollisen infran ylläpito Yritysten neuvonta- ja kehityspalvelun resurssit varmistettu. Strategisiin painopistealueisiin liittyvät infrahankkeet ja toteutusjärjestys määritelty. Uusien yritysten määrä (kpl) Neuvonta- ja kehittämispalvelun asiakasmäärä (kpl) Kaupungin ympäristöohjelma Kaupunginvaltuusto päätti , että Kouvolaan laaditaan ympäristöohjelma ja otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmä. Ympäristöohjelma on kaupunkistrategiaa toteuttava katto-ohjelma. 11 päätöksentekotasoa on asettanut yhteensä 18 (rakenteeltaan toiminnallista tavoitetta vastaavaa) ympäristötavoitetta vuodelle Alla olevissa taulukoissa vastuullinen päätöksentekotaso on ilmaistu Vastuu-sarakkeessa. Tavoitteet päivitetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Tuloksista raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Työtä koordinoi poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Vuonna 2012 painopistealueita ovat Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ympäristötavoitteet on esitetty kahdessa seuraavassa taulukossa. Koko kaupungin yhteiset tavoitteet esitetään erikseen. Toimialat ja liikelaitokset ovat asettaneet ympäristötavoitteita, joilla vastataan yhteisiin tavoitteisiin. Vuonna 2012 asetetaan ympäristöohjelman pitkän aikavälin tavoitetasot ja kehitetään ympäristöjärjestelmän toimintamalleja, erityisesti ympäristöasioiden huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Taulukko. Koko kaupungin ympäristötavoitteet vuodelle Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Vastuu: Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Jätehuollon ohjeistus on käytössä kaikilla toimialoilla Jätteiden hyötykäyttöä ja lajittelua tehostetaan Ympäristöryhmä Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Jätteiden seuranta- ja raportointijärjestelmää kehitetään Energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaa toteutetaan suunnitellusti Ekotukitoiminta käynnistetään Henkilöstön ympäristöaiheisten koulutuspäivien määrä kasvaa Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) Ympäristöryhmä Ympäristöryhmä Edistetään ympäristökasvatusta Kehitetään järjestelmää, jonka avulla ympäristöasiat huomioidaan päätöksenteossa 18

21 Yleiset lähtökohdat Taulukko. Toimialojen ja liikelaitosten ympäristötavoitteet vuodelle Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ekologinen toimintatapa Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Vastuu: Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Paperittomien kokouskäytäntöjen edistäminen Paperijätteen määrän vähentäminen Sähköinen asiointi Konsernipalvelut Tarkastuslautakunta Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Jätehuolto-ohjeiden laatiminen Jätehuoltokoulutus henkilöstölle Energiansäästökartoitus Energiansäästön varhaistoimet kartoitettu Perusturvapalveluiden johtokunta Tilaliikelaitos Energiansäästökartoitustoimenpiteet tehty Energiankulutus (GWH) Uusiutuvan energian osuus (%) Energiatehokkuus on huomioitu investointien suunnittelussa Perusturvalautakunta Rakennusvalvonnan energianeuvontaoppaan laatiminen Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöliiketoiminnan edistäminen (Green Spirit) Katuvalaistussaneeraus Elinkeinollisia kehittämishankkeita käynnissä Hankkeiden määrä (kpl) Kaupungin rahoituksen määrä ( ) Tekninen lautakunta Elinkeinotoimi Green Spirit of Kouvolan tavoitteiden konkretisointi yrityksissä Tiedotteiden määrä (kpl) Teematilaisuuksien määrä (kpl) Green Spirit-nettisivujen kävijämäärä (kpl) Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ympäristövastuun kantaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Vastuu: Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Peruskoulun oppilaille Ympäristökoulu Reginassa järjestettyjen ympäristökasvatuspäivien määrää lisätään 50 %:lla vuodesta 2011 Osallistuneiden oppilaiden määrä Järjestettyjen ympäristöpäivien määrä Opetus- ja kasvatuslautakunta Ympäristöohjelman indikaattorien käyttöönotto Käytössä olevien indikaattorien määrä Teknisen tuotannon liikelaitos Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Tiedotussuunnitelman laatiminen ilmanlaadun tilapäisen heikkenemisen varalle XCity-järjestelmän käyttöönotto Ympäristönsuojelussa Rakennus- ja ympäristölautakunta Hankintakoulutus henkilöstölle Konsernipalvelut 19

22 Yleiset lähtökohdat Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Eheä kaupunkirakenne Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Vastuu: Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hyvä ilmanlaatu Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien parantaminen osallistumalla NEUVO-hankkeeseen Ilmanlaatuindeksi Rakennus- ja ympäristölautakunta Pohjavesiensuojelusuunnitelmien laadintaan osallistuminen Rakennemalli valmis Kaavoitusohjelma Tekninen lautakunta Luonnon monimuotoisuuden lisääminen Viheralueohjelman laatiminen käynnissä Summanjoki-Sippolanjoki ekologisen tilan selvitys Viheralueohjelman kattavuus (%) Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupungin strategiatyön jatkokehitystarpeet Vuonna 2012 arvioidaan, miten kaupunkistrategia toteutui kuluvalla valtuustokaudella ja tunnistetaan strategian päivitystarpeet. Aloittavan valtuuston kaupunkistrategiatyöhön nivotaan elinkeino-ohjelma ja palvelujen järjestämisohjelma. Toiminnalliset tavoitteet pyritään jatkossa korvamerkitsemään koko kaupungin kannalta relevantteihin johtamisnäkökulmiin (katto-ohjelmiin) raportointia ja seurantaa varten, esimerkkinä tavoitteiden seuranta henkilöstöohjelman näkökulmasta. Tämä tarkoittaa myös pitkän aikavälin tavoitteiden harmonisoimista konsernin kokonaisnäkökulmasta. Lisäksi tavoitteita tulee päivittää ja uudelleen aikatauluttaa toimintaympäristön, taloustilanteen tai muiden reunaehtojen muuttuessa. Tavoitteiden toteutumisseurantaa ja -raportointia kehitetään laajentamalla vuonna 2011 toteutettua strategiajalkautuksen pilottisovellusta. 20

23 3 3.1 Konsernipalvelut Vastuuhenkilö Talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Toiminta-ajatus Organisaatiouudistus astuu voimaan Konsernipalveluiden toiminta-ajatus ohjaustavoitteineen valmistuu organisaatiouudistuksen kanssa samanaikaisesti. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Yhdistymisavustus 4 milj. euroa jää pois Vuonna 2014 ei saada 2,144 milj. euron suuruista korvausta valtionosuusmenetyksiin. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelusopimuksen mukaisen yhteistyön käynnistäminen alkaen Taitoa Oy:n kanssa sekä rajapintojen tunnistaminen uuden organisoitumisen johdosta. Talous Konsernipalvelut Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Konsernipalvelut Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Aineelliset hyödykkeet 89 Keskeneräiset hankinnat 89 Sijoitukset Investointimenot yhteensä Pysyvien vastaavien myynti 425 Investointituotot yhteensä 425 Nettoinvestoinnit yhteensä

24 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginvaltuusto Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta-ajatus Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (kuntalain 1 ). Valtuusto on kunnan ylin toimielin, joka vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai jollei valtuusto ole siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Menojen laskentaperusteena on noin 15 kokoontumista vuodessa. Pääosa menoista on henkilöstömenoja, joista suurimpana eränä ovat kokouspalkkiot. Merkittävä menoerä muodostuu myös valtuutettujen tietotekniikasta. Talous Kaupunginvaltuusto (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus II kaupunginsihteeri Pirjo Kuittinen Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. valtuuston käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta sekä kaupunginhallituksen alaisen toiminnan koordinointi ja käytännön hallintotoiminta. Kaupunginhallitus vastaa myös kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Talouden osalta vastuu käsittää mm. laskentatoimen, rahaliikenteen ja sisäisen valvonnan. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Menojen laskentaperusteena on käytetty noin 40 kokousta tai muuta kokoontumista vuodessa. Menoihin sisältyvät myös kaupunginhallituksen alaisina toimivien elinkeinojaoston ja konsernijaoston kokouskulut. Kaupunginjohtajan henkilöstömenot ja muut kulut sekä verotuskustannukset ja eräät jäsenmaksut (mm. Kuntaliitto ja Kymenlaakson Liitto) sisältyvät kaupunginhallituksen talousarvioon. 22

25 Talous Kaupunginhallitus (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate TOIMIELIN Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä vaalilain mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan johdolla ja ohjauksessa järjestetään europarlamentti-, presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Suunnitelmakaudella ovat presidentinvaali ja kunnallisvaalit v sekä europarlamenttivaalit v Valtion korvaus kattaa suuren osan valtiollisten vaalien kustannuksista. Kunnallisvaalien kustannuksista vastaa kaupunki. Valtaosa kustannuksista on henkilöstökuluja. Äänestysalueiden lukumäärää on vähennetty oleellisesti v Talous Keskusvaalilautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

26 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sisäinen tarkastus Tarkastuspäällikkö Anita Seppänen Palvelualueen toiminnan kuvaus Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa arvioimalla sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta ja riskienhallintaa sekä johtamis- ja hallintoprosesseja. Toimintaa ohjaa kaupunginjohtajan vuosittain hyväksymä tarkastussuunnitelma. Tarkastussuunnitelmien keskeisenä sisältönä on ollut ja on edelleen tukea käynnissä olevan muutosprosessin onnistumista ja hyvän hallinnon toteutumista. Sisäisen tarkastuksen resurssit ovat tarkastuspäällikkö ja kaksi sisäistä tarkastajaa. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Sisäisen tarkastuksen kehittämiskohteena on tarkastus- ja arviointityön laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Toimenpiteitä ovat tarkastussuunnitelman riskilähtöisyyden parantaminen, annettujen suositusten seurannan tehostaminen sekä omaa toimintaa koskevien arviointien kehittäminen. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Yhtenäisen organisaatiokulttuurin ja hyvän hallinnon edistäminen Raporteissa annettujen kehittämissuositusten toteutumaa seurataan ja poikkeamista raportoidaan Johto ei sitoudu suosituksiin. Suositukset eivät tuota lisäarvoa. Suositusten seuranta on tehotonta. Talous Sisäinen tarkastus (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

27 TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Ulkoinen tarkastuspäällikkö Antero Peräkasari Toiminta-ajatus Ulkoinen tarkastus huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä ja valmistelee tarkastusta koskevat asiat valtuustolle sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain mukaiset hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen suorittaa tilintarkastaja. Kaupungin tilintarkastusyhteisönä toimii tämän valtuustokauden Oy Audiator Ab. Palvelualueen toiminnan kuvaus Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta. Tarkastuslautakunnan alaisena toimii tarkastustoimisto, jonka päällikkönä on tarkastuspäällikkö. Tarkastustoimisto valmistelee tarkastuslautakunnan käsiteltäviksi tulevat asiat ja avustaa tilintarkastajia. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Tarkastuslautakunta on hyväksynyt tarkastussuunnitelman ja työohjelman, jonka mukaisesti arviointi järjestetään. Työsuunnitelma ja ohjelma päivitetään tarvittaessa. Käytännön työkaluiksi on laadittu arviointilomake ja yhteenvetolomakkeita, joilla systematisoidaan arviointi informaation hankintaa. Tilintarkastajien tarkastussuunnitelma ja työohjelma täydentää tarkastus ja arviointikokonaisuutta, jossa eri vuosina on valittu tilaajalta ja tuottajalta painopistealueita. Tarkastuslautakunnalle esitellään myös sisäisen tarkastuksen työsuunnitelma. Henkilöstö osallistuu alan koulutustilaisuuksiin, verkottuu yhteistoimintaan muiden kuntien tarkastusorganisaatioiden kanssa ja kehittää osaamistaan. Osallistutaan itsearviointiin joko yhteistyössä muiden suurten kuntien kanssa tai tehdään arviointi itsenäisesti. Toiminnan resursseina ovat tarkastuslautakunta (9 jäsentä), tilintarkastaja (85 pv), tarkastuspäällikkö ja tarkastussihteeri. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Keskeisinä kehittämiskohteina tulevaisuudessa ovat mm. kuntakonsernin laajempi arviointi, suunnitelmallisuuden lisääminen arviointityössä, entistä tiiviimpi yhteistyö tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen kanssa, arvioinnin analytiikan ja systemaattisuuden lisääminen ja merkittävimpänä kehittämisehdotusten konkreettisuuden lisääminen. Tavoitteena on lisäarvon tuottaminen johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Tuottaa lisäarvoa johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle Kehittämisehdotusten konkreettisuuden lisääminen Kehittämisehdotukset kohdistuvat vääriin asioihin. Kehittämisehdotukset jäävät toimialoilla huomioimatta. Laadulliset ja määrälliset poikkeamat jäävät huomaamatta. 25

28 Talous Ulkoinen tarkastus (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Hallinto Hallintojohtaja Jari Niemelä Palvelualueen toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen hallintoyksikkö koostuu kansliapalveluista ja päätöksenteon valmistelusta (hallinto, kanslia, kirjaamo, arkisto, yhteispalvelu, tulostuspalvelu), lakiasioista (sis. pysäköinninvalvonta), viestinnästä ja kaupunkimarkkinoinnista, riskienhallinnan koordinoinnista sekä edunvalvonnasta. Henkilöstön määrä on noin 50. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Uutena kustannuspaikkana on edunvalvonta. Aikaisemmin sen henkilöstö (3 hlöä) oli osa omistajaohjaus- ja maapolitiikkayksikköä, joka on purettu. Vuonna 2011 hallinnon talousarvioon sisältyneet apulaiskaupunginjohtajan menot ja kaupunkikehitysjohtajan palkkavaraus sisältyvät ao. toimialojen talousarvioihin. Hallintoyksikön henkilöstö vähenee vuoden 2012 aikana ainakin eläköitymisen ja sisäisen työkierron takia. Yhteispalvelupisteiden (6 kpl) osalta henkilöstön eläköityminen aiheuttaa tarpeen tehdä vuoden 2012 aikana päätöksiä siitä, miten toimipisteiden suhteen jatkossa menetellään. Edunvalvonnan merkittäviä kohteita ovat mm. hallinto- ja hovioikeusuudistus sekä valtatie- ja rautatiehankkeet. Markkinointisuunnitelman toteuttaminen jatkuu. Riskienhallinnan suunnitelmallisuutta parannetaan. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Terve ja turvallinen elinympäristö Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Kokonaisvaltainen turvallisuudenhallinta Peruskaupungin vuosittaiset riskianalyysit Riskianalyysiin kirjatut toimenpiteet toteutetaan Turvallisuuden edistämisen toimenpiteet kirjataan Turvallinen kunta -ohjelmaan Ratsuun (Katto-ohjelmat) Riskianalyysien määrä (kpl) Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) Valtakunnalliset ja paikalliset turvallisuusindikaattorit Turvallisuus- ja riskienhallintanäkökulman huomiotta jättäminen arjen ratkaisuissa sitoutumattomuus. Turvallisuuteen ei kohdenneta riittäviä taloudellisia eikä henkilöstöresursseja. Ennalta ehkäisyn merkityksen kokonaisvaikutuksia ei tiedosteta. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen 26

29 Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Toimiva valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Sääntöjen, ohjeiden ja päätöksentekotasojen viilaaminen Tiedonkulun (viranhaltijatpäättäjät) parantaminen (iltakoulut, infot, seminaarit) Toimialojen väliset säännölliset "hallintopalaverit" Päättäjien motivaation ja ajankäyttömahdollisuuksien puute. Yhteystyön vaikeus avainhenkilöiden välillä. Valmisteluhenkilöstön vaihtuvuus/väheneminen. Toimintakulttuurien epäyhtenäisyys. Vaikutusten ennakkoarviointi käytössä Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Aktiivinen ja avoin viestintä Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sisäinen viestintä on monikanavaista, vuorovaikutteista ja osallistavaa sekä yhteishenkeä vahvistavaa Yhtenäinen ja aktiivinen ulkoinen viestintäkulttuuri Blogi ja Wiki otettu käyttöön Sisäisen viestinnän käyttäjätutkimus tehty Muuttajat kohderyhmänä viestinnässä huomioitu (muuttajasivusto, postitukset), muuttajapalvelut toteutettu Blogin käyttöaste (%) Wikin käyttöaste (%) Toteutuneet kampanjat (kpl) Intraan ei haluta käyttää aikaa. Viestinnän merkitystä ei sisäistetä. Toimialoilta puuttuu osaamista. Palvelualueittaiset viestintäsuunnitelmat laadittu ja käytössä Viestintäsuunnitelmien määrä (kpl) Ulkoinen tiedotus aktivoitunut Tiedotteiden määrä (kpl) Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Vetovoimatekijät esiin Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Kouvolan ulkoisen vetovoiman lisääminen ja seuturakkauden ja arvostuksen herättäminen Kouvola-brändi käyttöönotettu Markkinointisuunnitelman toteutus (kampanjat) Mediaseuranta Toteutuneet kampanjat (kpl) Yrityksiä ja yhteistyökumppaneita ei saa mukaan. Omat toimialat ja konsernin osat huonosti mukana. Talous Konsernihallinto (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

30 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talous ja strategia Talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Palvelualueen toiminnan kuvaus Konsernipalveluiden talous- ja omistajuusyksikkö vastaa strategia- ja kehittämisprosessista sekä tietohallintoprosessista ja niiden kehittämisestä. Lisäksi yksikkö vastaa sopimusohjausjärjestelmän ja tuottavuutta ja tuloksellisuutta tukevien menettelytapojen kehittämisestä. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessi sekä rahoitus- ja sijoitusprosessi ja laskentaprosessi sekä kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen kuuluvat yksikön tehtäviin. Talous- ja omistajuusyksikkö vastaa myös konserniraportoinnista ja tilinpäätösvalmistelusta sekä konserniohjaukseen liittyvistä valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä sekä hankintojen kilpailuttamisesta ja hankintaprosessin kehittämisestä. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Talousarviovuonna 2012 ja suunnitteluvuosina talous- ja omistajuusyksikkö edistää konsernin taloudellista toiminta- ja kilpailukykyä vaativissa olosuhteissa. Tavoitteena on mahdollistaa edellytykset tasapainoiselle kuntatalouden hoidolle toimintoja kehittämällä. Yhdistämällä toiminnan ja talouden näkökulmia sekä arvioimalla niiden vaikutuksia kuntalaiseen tuotetaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi erityisesti tuottavuusohjelmaan ja Kouvola-sopimukseen liitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi kehitetään koko konsernin tasolla asiakkaiden tarpeet huomioivan, palvelujen järjestämistä, saatavuutta sekä laatua parantavia toimenpiteitä painopisteenä sopimusohjausjärjestelmän kehittäminen. Tietohallinto tuo toiminnallaan lisäarvoa asiakkaidensa ydintoimintaan sekä toteuttaa TVT-toimenpiteitä tietoturvallisuuden ja asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen kehittämiseksi. Erityisesti konsernin laajavaikutteiset kehittämishankkeet edellyttävät tietohallinnolta merkittävää roolia suunnittelu- ja ohjaustoiminnassa. Strategisessa suunnittelussa korostuvat menetelmälliset ja välineelliset ratkaisut sekä niiden mahdollistama kokonaistarkastelu kaikilla päätöksentekotasoilla. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Ennakointi ja vaikuttavuusarviointi valmistelussa ja päätöksenteossa Palvelujen järjestämis- ja elinkeino-ohjelmien päivitysten nivominen kaupunkistrategiaan Osaoptimointi ja kokonaisedun kanssa ristiriitaiset tavoitteet. Omistajapoliittisten linjausten laadinta Kouvola-konsernin kokonaisrahoituksen varmistaminen Strategian arviointi ja toteuttamisseurannan sähköistäminen Sisäisten palvelujen rakenneratkaisuja koskeva tarvekartoitus (liikelaitostamiset/yhtiöittämiset) Pitäytyminen vanhoissa toimintamalleissa. Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sähköinen asiointi ja tietoyhteiskuntakehitys Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri ja hallintamalli kuvattu Sähköiset palvelut Palvelujen sähköistämisen taso (1-5) Toiminnan (palvelujen) ja tietohallinnon (ICT) keskinäinen suunnittelu riittämätöntä. Sähköistetään rajapintoja ei prosessia. 28

31 Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Kouvola-konsernin johtamisjärjestelmä Konsernitason raportoinnin kehittämisen koordinointi Organisaatiouudistuksen ja prosessiajattelun tukeminen Uudistuksille asetettujen tavoitteiden toteutumattomuus resurssien vähäisyyden ja avainhenkilöriskin vuoksi. Sopimusohjausmekanismin sovittaminen uuteen organisaatioon Systemaattisen laatutyön valmistelu käynnistetään konsernitasolla ICT-Governance eli tietohallinnon hyvä johtamis- ja hallintatapa Koko kaupungin tarpeet huomioiva hankintojen johtaminen Kaupungin tuottavuuden aikaansaaminen Taitoa Oy:n tuotantosuunnitelman mukainen muutosjohtaminen ICT - palvelut järjestetty tarkoituksenmukaisesti Projektitoimisto toiminta Hankintakalenterin ohjeistus ja toteutus Tilausjärjestelmän (katalogiostaminen) hankinnan kartoitus Kaupunkitasoisen tuotetiedon ja kustannuslaskennan käyttöönotto Asiakastyytyväisyyskysely Riittämätön resurssointi. Toimialojen sitoutuminen ohjeisiin ja toimintaan. Muutoksen haasteet: yhteistyön ja resursoinnin varmistaminen. Toiminnan ja talouden kehittämisohjelman jalkauttaminen Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) ICT-palvelut laillisuus- ja turvallisuusvaatimusten mukaisia Tuotebudjetoinnin toimintatavan ja käyttöönoton laajenta- minen Perus tietoturvallisuustaso Toteutumisaste (%) Tietoturva kulttuuri aloittavalla kypsyystasolla. Hallintajärjestelmän suunnittelun ja käyttöönoton resurssivaje. Talous Talous ja strategia (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

32 PALVELUALUE TOIMIELIN Vastuuhenkilö HENKILÖSTÖ Henkilöstölautakunta Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Palvelualueen toiminnan kuvaus Henkilöstöyksikkö vastaa strategisesta henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöjohtamisen kehittämisestä, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkka- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä, yhteistoiminnan ja työsuojelun organisoinnista sekä henkilöstösuunnittelusta, työllistämisestä ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipalveluiden suunnittelusta ja koordinoinnista yhteistyössä toimialojen kanssa. Henkilöstön määrä on 12. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Henkilöstöyksikön tavoitteet vuodelle 2012 kohdistuvat kaupunkistrategian päämäärään palveleva Kouvola ja yhteisiin menestystekijöihin tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Kaupunkistrategiaa tukeva uusi henkilöstöohjelma laaditaan vuoden 2012 aikana. Lisäksi henkilöstöyksikön toiminnan painopisteet kohdistuvat johtamisen ja esimiestyön, palkkausjärjestelmien ja henkilöstösuunnitteluprosessin kehittämiseen sekä osaamisen johtamisen mallin käyttöönottoon. Vuoden 2012 aikana laaditaan ja otetaan käyttöön toimenpideohjelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Henkilöstöyksikön määrärahoja käytetään keskitettyyn henkilöstöhallintoon, henkilöstöpalveluihin ja -etuuksiin, työllistämiseen, uudelleensijoituksiin (työssä jatkamisen tuki), työterveyspalveluihin, henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin, työsuojeluun sekä yhteistoimintaan. Henkilöstöhallintoon budjetoidaan myös kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet sekä ne eläkemenoperusteiset maksut (n. 1,73 milj. euroa), joita ei voida kohdistaa aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille. Henkilöstöyksikön kustannuspaikoilta maksetaan myös henkilöstön edustajien palkat (yhteensä 7 luottamusmiestä ja 5 työsuojeluvaltuutettua). Henkilöstöyksikön talousarvioon on varattu määräraha yhteensä 300 kesätyöntekijän (koululaisen) palkkaamiseen. Terveydellisistä syistä tapahtuvien uudelleensijoitusten tukemiseen on varattu erillinen euron palkkamääräraha, jota on tarkoitus käyttää tarvittaessa Kevan ammatillisen kuntoutuksen (esim. työkokeilut) lisäksi. Henkilöstön työterveyspalvelut sisältävät ennalta ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon I korvausluokan (lakisääteinen työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja II korvausluokan (sairaanhoito) kustannuksista 50 %. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Hyvinvoiva henkilöstö ja terveet työyhteisöt Kevan ammatillisten kuntoutuksen hakemusten lukumäärä kasvaa 50 %. Sairauspoissaolot vähenevät 10 %. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laadittu. Kevan ammatillisten kuntoutusten lkm Sairauspoissaolot (kpv/hlö) Aikaresurssin puute. Johto ja esimiehet eivät sitoudu hyvinvoinnin johtamiseen. Yhteistyö henkilöstöyksikön, työterveyshuollon ja toimialojen välillä ei ole riittävän tehokasta. 30

33 Toimenpideohjelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi laadittu ja otettu käyttöön. Työtapaturmien lukumäärä vähenee 10 %. Uudelleensijoitustoimintaa tehostettu. Työtapaturmien lkm/vuosi Käytössä on strategiaa tukeva palkka- ja palkitsemisjärjestelmä Varhe-maksut laskevat 10 %. Aloitepalkkiojärjestelmä otettu käyttöön. Tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen aloitettu. Palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä Henkilöstösuunnitteluprosessin kehittäminen aloitettu. Osaamisen johtamisen mallin käyttöönotto aloitettu. Uusi rekrytointijärjestelmä otettu käyttöön. Varhe-maksut/vuosi Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Aikaresurssin puute. Johto ja esimiehet eivät sitoudu järjestelmien rakentamiseen ja käyttöönottoon. Vaikeudet tulospalkkiojärjestelmän tavoitteiden asettamisessa luotettavien pohjatietojen puuttuessa. Esimiehet eivät sitoudu uuden rekrytointijärjestelmän käyttöönottoon ja toimintatavan muutokseen. Aikaresurssin puute. Useat päällekkäiset kehittämishankkeet vaikeuttavat henkilöstösuunnitteluprosessin ja osaamisen johtamisen mallin kehittämistä. Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Johtaminen on osallistavaa ja yhteistyötä edistävää Johdon ja esimiesten systemaattinen valmennus aloitettu Uusi henkilöstöohjelma laadittu Johdon sitoutuminen, yhteisen näkemyksen ja aikaresurssin puute. Talous Henkilöstölautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

34 3.2 Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti Talous Kaupunkikehitys Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Kaupunkikehitys Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

35 Elinkeino TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto Vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen elinkeinopalvelut vastaa uudistetun kaupunkiorganisaation elinvoimaydinprosessista ja panostaa elinkeinostrategiassa määriteltyjen painopistealojen toimintaedellytysten ja yritysten monipuolisen toimintaympäristön kehittämiseen sekä tukee toimenpiteitä, joilla luodaan kaupungin eri alueille uutta elinvoimaa, osaamista, yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Kaupungin elinkeinopolitiikan lähiajan tavoitteet on määritelty vuosia koskevassa elinkeinostrategian kehyssuunnitelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa Erityinen vastuu elinkeinopalvelulla on kaupunkistrategian päämäärään Elinvoimainen ja tekevä Kouvola liittyvän, yritysten toimintaedellytyksiä koskevan menestystekijän tukemisessa. Tähän liittyvät toimenpiteet määritellään vuosittain hyväksyttävässä elinkeino-ohjelmassa. Elinkeinostrategiaa tarkistetaan vuonna Tässä yhteydessä täsmennetään myös elinkeinopolitiikan suunnittelukäytäntöjä osana kaupunkistrategiaa ja kaupunkikehityksen tilaajaohjausta. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Strategisille painopistealueille kohdistettu kehittäminen verkostoyhteistyönä Yksi kehittämisyhtiö Käynnistetään 20 uutta hanketta. Hankkeisiin tulee mukaan vähintään 70 yritystä. Käynnistettyjen hankkeiden määrä (kpl) Yritysten määrä hankkeissa (kpl) Omistaja- ja sopimusohjauksen sekä vastuiden määrittelyn epäselvyys. Kaupungin oman kehittämispanososuuden vähenemisen vaikutus yritysten sitoutumiseen Vipuvaikutus kehittämisrahoituksessa viisinkertainen kaupungin panostukseen verrattuna. Kehittämisrahoituksen vipuvaikutuskerroin Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Yritysten toimintaedellytykset Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Kaikkien elinkeinojen kehitysedellytysten ja elinkeinollisen infran ylläpito Järjestetään viisi toimialojen tapaamista ja/tai foorumia. Elinkeinofoorumeita (kpl) Resurssien kokoaminen ja kohdistaminen ei onnistu Tutkimus ja koulutus tukee strategisia osaamis- ja toimintakeskittymiä T&K -hankkeiden määrä painopistealueilla vähintään 10. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeiden määrä (kpl) Korkeakoulujen kiinnostuksen väheneminen kaupungin panoksen vähetessä 33

36 Talous Elinkeinotoimi (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset 7 Kaupunginhallitus / elinkeinojaosto (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset 7 Suurimmat projektit yksilöitynä: Elinkeinopalvelujen rooli hanketyössä on toimia rahoittajana kehityshankkeissa, joita hallinnoi mm. Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopiston Palmenia, ProAgria ja muut kehittämisorganisaatiot. Vuodelle 2012 on 23 hankkeen tehdyillä rahoituspäätöksillä sidottu tähän mennessä n Näin hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin voidaan vielä käyttää n , josta maaseudun ja haasteellisten alueiden elinvoimaisuuden ja asukkaiden viihtyvyyden edistämiseksi osoitetaan kuntafuusiosopimuksen mukaan vähintään Elinkeinopalvelujen itse hallinnoimia hankkeita ovat Woodinno-hanke ( ) ja Kouvolan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) ( ). 34

37 TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut Maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen Toiminta-ajatus Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie ja vesihuollon avustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Maaseutupalvelujen toiminta sisältää viranomaistehtäviä, palvelujen tuottamista ulkoiselle ostajalle ja eilakisääteisiä kehittämistehtäviä. Vesihuollon avustuksiin on varattu euroa ja yksityistieavustuksiin euroa. Nettomenot ovat pienentyneet v talousarviosta n. 4 %. Henkilöstömäärä on vähentynyt (tässä luvussa ei lomituspalvelut) 13 %. Toiminnan uudelleenorganisointia valmistellaan v Sopimus viljelijätukipalvelujen tuottamisesta maaseutuviraston (MAVI) ja Kouvolan kaupungin kesken tehdään v aikana. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Vetovoimatekijät esiin Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Maaseudun ja vapaaajan asukkaiden aktiivinen ja monipuolinen osallistuminen Kyläyhdistysten tai kylätoimintaa harjoittavien yhdistysten määrä pysyy ennallaan tai kasvaa. Kylätoimikuntien ja vastaavien yhteisöjen määrä (kpl) Maaseutukaupunkikokonaisuus toimii verkostona ja vetovoimaisena asuin- ja toimintaympäristönä Valokuituhankkeita rahoitettu kansallisen laajakaistahankkeen avulla 4 kpl. Valtion rahoittamien yksityisteiden perusparannushankkeiden kustannusarvio vähintään 0,8 M. Rahoitettujen valokuituhankkeiden (100 Mb) liittyjien määrä Valtion rahoitus yksityisteiden perusparannushankkeisiin Valokuituhankkeissa saattaa olla puute toteuttajista, mikäli 1. vaiheen rahoitus ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talous Maaseutulautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

38 TOIMIALA Vastuuhenkilö Tekninen ja ympäristötoimiala Tekninen johtaja Hannu Luotonen Toiminta-ajatus Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen tarkoituksena on vastata yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja ylläpidosta laatimalla yleis- ja asemakaavoja, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa teknisen ja ympäristötoimialan tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta tehtävien sopimusten perusteella. Talous Tekninen ja ympäristö-toimiala (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tekninen ja ympäristö (ti) Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

39 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Hannu Luotonen Toiminta-ajatus Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen tilaajan toimintaa ohjaa tekninen lautakunta yhdyskuntateknisten palvelujen ja maankäytön osalta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta rakennusvalvontaa ja ympäristöterveydenhuoltoa sekä ympäristönsuojelua koskevilta osin. Molempien toimielinten osalta on omat osionsa ja tavoitteensa. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen vahvistama toimintakatteen kehys kaupunkikehitykselle on -18,919 milj. euroa. Kehyksen jako eri toimintayksiköille on käsitelty kaupunkikehityksen johtoryhmässä. Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen osuus kehyksestä on -11,522 milj. euroa. Kehys sisältää palkankorotusvaraukset (2 %). Kehyksessä on mukana toimialalle siirtyvän asuntoasiat yksikön kehys euroa. Talousarvio on laadittu kehyksen mukaiseksi. Joukkoliikenteen viranomaistoiminta siirtyy kehyksineen hyvinvointipalveluihin. Kehyksen ulkopuolelta on tekniikka- ja ympäristöpalveluihin otettu määrärahavaraus kaupunkikehitysjohtajan palkkaukseen (50 %). Ehdotus ylittää tältä osin kehyksen. Henkilöstösuunnitelman mukaan tilaajan henkilöstömäärä on vuoden 2012 alussa 91 htv ja eläköitymisen seurauksena henkilöstöä vähennetään 86 henkilöön vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on kuitenkin, että palvelustrategiatyön yhteydessä tarkastellaan henkilöstön määrää perusteellisesti ja selvitetään niitä toiminnan osaalueita, joiden palvelutuotanto voidaan ulkoistaa. Tilaaja-tuottaja malli edellyttää hyvin toimiakseen toimintakykyistä ja osaavaa tilaajaorganisaatiota ja tavoitteeksi on asetettu, että pääosin henkilöstömäärää pysyy entisen suuruisena. Kustannustason nousun on taloussuunnitteluvuosille arvioitu korvattavan tuottavuutta kohottamalla. Tuottavuusohjelman mukaan tilaaja on mukana suorittamassa työnsä kriittistä itsearviointia, prosessien kuvaamista ja tehostamista sekä ICT-teknologian hyödyntämistä. Tietohallinnossa keskitetään hallitusti palvelut yhteiseen Xcity-tietojärjestelmään. Rakennusvalvonnassa otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana sähköinen lupasovellus ja katselmukset hoidetaan mobiilijärjestelmää hyväksikäyttäen. Ympäristönsuojelussa otetaan vuoden 2012 aikana Teklan XCityn lupasovelluksen tuotantokäyttöön. Myös maaomaisuuden hallinnan osio otetaan käyttöön. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Eheä kaupunkirakenne Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Kysyntää vastaavan tonttitarjonnan turvaaminen Kaavoitusohjelman toteutuminen: vähintään 100 uutta AOtonttia. Kaavoitusohjelma Investointiohjelma Raakamaavaranto Resurssien riittämättömyys Resurssit 50 tontin toteuttamiseen. Kaavoitusohjelma Liikenne- ja rakennetun ympäristön turvallisuuden parantaminen Liikenneonnettomuuksien vähenemistavoitteen toteutuminen Turvallisuuspalaute Asenteet Pitkäjänteinen maapolitiikka Oikea aikainen maanhankinta Raakamaavaranto Riittämätön raakamaavaranto 37

40 Yleiskaavoitukseen panostaminen Kaavoitusohjelman toteutuminen Resurssien riittämättömyys Rakennemalli valmis Kaavoitusohjelma Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ekologinen toimintatapa Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Viheralueohjelma käytössä Viheralueohjelman laatiminen käynnissä Viheralueohjelman kattavuus (%) Resurssien riittämättömyys Talous Tekninen lautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tekninen lautakunta Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Tekninen lautakunta päättää yhdyskuntatekniikan investointihankkeiden yksityiskohtaisesta toteuttamisohjelmasta. Kunnallistekniikan investointien menot v.2012 ovat 9,7 milj. euroa. Ehdotukseen sisältyvät seuraavat erillishankkeet: Tervaskangas-Korjala projektin loppurahoitus 2,85 milj. euroa, Tähtitaajamat hanke euroa. Näihin em. erillisprojekteihin arvioidaan saatavan rahoitusosuuksia yhteensä 0,9 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 1,6 milj. euroa vuosittain ja pysyvien vastaavien myyntien investointituottoja on arvioitu euroa/v. Alustava investointien toteuttamisohjelma on liitteenä

41 Toimintaan sisältyvät projektit TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS e Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Suurimmat projektit yksilöitynä: Nopeat itäradat projekti PALVELUALUE Vastuuhenkilö Teknisen toimen hallinto Kehittämisjohtaja Antti Laherto Palvelualueen toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on tuottaa teknisen lautakunnan ja rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut. Muutoksena vuoden 2011 talousarvioon on palvelualueelle lisätty puolet kaupunkikehitysjohtajasta palkkaa sivukuluineen. Toinen puolikas sisältyy elinkeinopalvelujen palkkamenoihin. Nopeat Itä-radat projektinmenot sisältyvät edelleen projektimenoina talousarvioon. Hankkeen toiminta katetaan projektista saatavilla tuloilla. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Keskeisimpänä kehittämiskohteena on kaupunkikehitysorganisaation kehittäminen. Organisaatio on tarkoitus saada valmiiksi prosessikuvauksineen vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupunkikehitysjohtajan valinnan jälkeen paneudutaan tarkemmin luodun organisaation perusteella kaupunkikehityksen ydinprosessien Elinympäristö ja Elinvoima yhdistämiseen ja toimintojen yhteen sulauttamiseen mukaan lukien tilajärjestelyt. Talous Teknisen toimen hallinto (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

42 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan johtaja Palvelualueen toiminnan kuvaus Yhdyskuntatekniikan palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja yleisten alueiden hallinnasta ja näitä alueita koskevasta suunnittelusta, suunnitelmien teettämisestä, rakennuttamisesta ja ylläpidon teettämisestä. Lisäksi palvelualue vastaa jätehuollon tilaajatehtävistä. Kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestäminen siirtyy hyvinvointipalveluihin alkaen. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelut järjestetään teknisen lautakunnan hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti. Hoidettavia katuja on 675 km, kevyen liikenteen väyliä 268 km ja jalkakäytäviä 23 km. Vuonna 2011 valmistui uutta katuverkostoa 1680 m ja kevyenliikenteen väyliä 1420 m. Teollisuusratoja on yli 10 km. Liikennevihreää on 111 ha sekä toreja ja pysäköintialueita 132 ha. Puistoja ja leikkialueita kuuluu hoidon piiriin 219 ha. Palvelualueen henkilöstö on vuodenvaihteessa 16 henkilöä. Palvelualueen toimipiste on tekniikka ja ympäristötalolla Kuusankoskella. Vuonna 2012 jää eläkkeelle rakennuttajainsinööri. Toimi täytetään sisäisin järjestelyin. Kaupungin vakauttamisohjelmaan on esitetty, että yhdyskuntatekniikalle maksettavien johtolaitosten maksamia johtojen sijoituskorvauksia tarkistetaan. Tämän perusteella talousarvioehdotukseen on esitetty johtoaluevuokriin euroa. Lisäksi on tarkoitus korottaa pysäköintimaksua ja muuttaa Kouvolan kaupungin keskusta-alueen kiekkopysäköintipaikat maksullisiksi. Venepaikkojen vuokrat nostetaan kustannusten edellyttämälle tasolle tai kehitetään järjestelmä, jossa veneilyseurat tms. ottavat vastuun toiminnan järjestämisestä. Ekomaksua on nostettu viimeksi vuonna 2010, joten se esitetään säilytettäväksi ennallaan. Myöskään suuren suosion saavuttaneen kaupunkilipun hintaan ei esitetä muutosta. Palvelualueen toiminnan on ajateltu jatkuvan pääosin entisessä laajuudessa. Talousarvio on laadittu normaalitalven arvioitujen työmäärien mukaan. Kustannusten nousuvauhti on suunniteltu korvattavan työn tuottavuutta nostamalla sisäisissä palvelusopimusostoissa. Talous Yhdyskuntatekniikka (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

43 PALVELUALUE Maankäytön suunnittelu Vastuuhenkilö Maaomaisuuden hallinta Vastuuhenkilö Maankäyttö Kaavoituspäällikkö Hannu Luotonen Tonttipäällikkö Markku Lähde Palvelualueen toiminnan kuvaus Maankäyttö jakaantuu maankäytön suunnitteluun ja maaomaisuuden hallintaan. Maankäytön suunnitteluun sisältyvät: Asemakaavoitus: Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Yleiskaavoitus: Yleiskaavoitus ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu Asemakaavasta poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut Kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat: Kaupunkikuvaan liittyviin hankkeisiin osallistuminen ja rakennuslupahakemusten kaupunkikuvallinen arviointi Rakennussuojeluasiat Maaomaisuuden hallintaan sisältyvät: Tonttipalvelut: Maan hankintaan, hallintaan ja luovutukseen liittyvät tehtävät Kiinteistöinsinöörin palvelut: Kiinteistötoimituksiin ja kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät Paikkatietopalvelut: Kartasto- ja osoiteasiat Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Maankäytön johtaja jää eläkkeelle Virkaa ei täytetä, vaan tehtävät järjestellään uudelleen. Palvelualue jaetaan tulevaisuudessa kahteen osaan: maankäytön suunnitteluun ja maaomaisuuden hallintaan. Maankäytön suunnittelussa on ohjelmassa koko kunnan rakennemallin laatiminen. Mallissa tarkastellaan kuntaa kokonaisuutena ja yhdistetään palveluverkko ja maankäytön pääperiaatteet toisiinsa. Tämä työ tarkentuu kunnan keskeisen taajama-alueen yleiskaavan laatimisena, joka perustuu Kouvolan maankäyttöpolitiikan linjauksiin. Se luo pohjan alueiden käytön tehostamiselle entisellä kuntien raja-alueella ja mahdollistaa uusien kehittämishankkeiden asemakaavoittamisen. Vuoden aikana laadittavat kaavat esitellään tarkemmin kaavoituskatsauksessa Talous Maankäyttö (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

44 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Rakennus- ja ympäristölautakunta Vs. ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Toiminta-ajatus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja asuntotoimen palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Palvelualueen tehtävät ovat lakisääteisiä ja palvelutarve ja vaativuus kasvavat. Palvelualueen viranomaistehtävien sekä valvontatehtävien suorittamiseksi kuntien keskitason mukaisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun henkilökunnan määrä pidetään nykyisellään avoinna olevien virkojen täyttämisellä. Asuntotoimi on siirretty alkaen rakennusvalvontapalveluiden alaisuuteen ja siihen liittyvät teknisten katselmusten ja tukipäätösten käsittelyn työpanos edellyttää resurssien käyttöä rakennusvalvonnasta. Ympäristöterveydenhuollon valvonta elintarvikelain mukaisissa kohteissa ei kaikilta osin ole ollut riittävää vuoden 2011 aikana. Toiminnan sisäisellä tehostamisella ei ole ollut mahdollista päästä tavoitteisiin, joten talousarviossa on varaus avoimen terveystarkastajan viran täyttämiseksi vuoden 2012 aikana. Ympäristönsuojelun, terveydensuojelun sekä rakennusvalvonnan taksat tullaan tarkistamaan vuoden 2012 aikana. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Tuottavuustoimenpiteet: Rakennusvalvonnassa pyritään ottamaan sähköinen lupasovellus ja katselmusten mobiilijärjestelmä käyttöön vuoden 2012 aikana. Ympäristönsuojelussa otetaan vuoden 2012 aikana Teklan XCityn lupasovelluksen tuotantokäyttöön. Työmenetelmien kehittäminen ja tehtävänjaon uudelleenjärjestely jatkuvat edelleen palveluyksiköissä. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Tehokkaat lupaprosessit Keskimääräinen läpimenoaika kilpailukykyinen vertailukuntiin nähden Läpimenoaika Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ympäristövastuun kantaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Rakentamisen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun aloilla toiminnan ja elinympäristön laadun parantaminen Viranomaistoiminnan harmonisointi Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen EkoKymenlaakso-hankkeen hankesuunnitelman toteutuminen 42

45 Talous Rakennus- ja ympäristölautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suurimmat projektit yksilöitynä: Kouvolan kaupunki osallistuu Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailuun, jota on toteutettu yhteistarkkailuna teollisuuden kanssa vuodesta Seuraava sopimuskausi on Vuoden 2012 kustannusvaikutus, euroa on huomioitu talousarviossa. Eko-Kymenlaakso -hanke vuosille Tavoitteena on mm. kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittäminen ja ympäristöohjelman laatiminen sekä ekotukihenkilötoiminnan käynnistäminen toimialoilla. Vuoden 2012 kustannusvaikutus, euroa on huomioitu talousarviossa. Ympäristön tilan seuranta akuutin tilanteen tai hankkeen yhteydessä. Vuoden 2012 kustannusvaikutus, euroa on huomioitu talousarviossa. Sippolan- ja Summajoen kuormitusselvitys. Vuoden 2012 kustannusvaikutus, euroa on huomioitu talousarviossa. Selvitys jatkuu 2011 lähtien ja tehdään yhteistyössä Haminan kanssa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen Kymenlaakson alueella. Vuoden 2012 kustannusvaikutus, euroa on huomioitu talousarviossa. 43

46 3.3 Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Talous Hyvinvointipalvelut Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Hyvinvointipalvelut Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Investointimenot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

47 TOIMIALA Vastuuhenkilö SIVISTYS Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Talous Sivistys Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset SIVISTYS (TI) Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Sivistystoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia: parantamalla osaamista ja suorituskykyä niin koulutuksessa menestymisen kuin työelämään sijoittumisen osalta muodostamalla toimivaa oppimis ja kehittämisympäristöä edistämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyden muodostumista niin yksilö, perhe, paikallisyhteisö kuin koko alueen tasolla vahvistamalla aktivoivaa toimintaympäristöä turvaamalla toimintakykyä niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikäihmisten osalta rakentamalla fyysistä ja henkistä virikettä tarjoavaa elinympäristöä. Talous Sivistys (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

48 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Opetus- ja kasvatuslautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta-ajatus Opetus ja kasvatuslautakunta järjestää kaupungin opetus ja kasvatuspalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lautakunta järjestää sosiaalihuoltolain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut lasten päivähoidon palvelut ja lastensuojelulain 9 :n 1 momentissa tarkoitetut koulupsykologi ja koulukuraattoripalvelut. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Opetus- ja kasvatuslautakunnan vastuualueen toiminta kattaa 83 % sivistystoimen budjetista. Talousarviovuoden aikana suunnitellaan uuden hyvinvointipalveluiden organisaation tarkemmat yksityiskohdat sekä valmistellaan uuden organisaation käyttöönottoa. Talousarvion laadintavaiheessa uusi organisaatio vaikuttaa toteuttavan sille asetettuja tavoitteita lähtökohtana prosessiorganisoituminen ja asiakaslähtöisyys. Toteutuakseen se edellyttää muutoksia sivistystoimi- ja perusturvalähtöiseen organisoitumiseen, joka on hyvinvointipalveluissa voimassa tällä hetkellä. Muutokset huomioidaan kaikessa talouden ja toiminnan suunnittelussa vuotta 2013 koskien. Vuoden 2012 aikana toteutetaan valtuuston päättämiä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen palveluverkkomuutoksia. Kahdeksan perusopetuksen koulua lakkautuu lukien. 2. asteen ammatillisen koulutuksen palveluverkkomuutokseen liittyen käynnistyy Tornionmäen kampuksen kehittäminen Utinkatu 85:n peruskorjauksella sekä kampuksen kokonaisinvestointisuunnitelmaa päivittämällä. KSAO aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta kirjanpidollisena taseyksikkönä (KV ). Tulorahoitukseen vaikuttaa myönteisesti lasten päivähoidon maksujen tulorajojen tarkistus lukien sekä lautakunnan hyväksymät koulutilojen uudet käyttömaksut (+5 %) lukien. Tuloja pienentää lasten päivähoidon uusissa määräytymisperusteissa päätetty peruskoulujen syys-, joulu- ja talviloman päivähoitomaksujen hyvitys, jos perhe itse järjestää päivähoidon loman aikana. Hoitopäivien hyvittäminen vähentää tilaajan päivähoitomaksuista tulevaa tuloa, mutta samalla mahdollistaa säästöjä tuotantokustannuksissa mm. joustavoittamalla työjärjestelyjä. Päivähoidon kolmiportaisuutta edistetään valmistelutyöllä vuosien aikana. Tavoitteena on turvata asiakkaalle päivähoidon järjestäminen pitämällä kotihoito kilpailukykyisenä vaihtoehtona, selkiyttää yksityisten päiväkotien toimintaa ostopalvelun sijaan uudella asiakasehtoisella toimintamallilla (esim. palveluseteli / yksityisen hoidon tuki) sekä parantaa kunnallisen päivähoidon toimintaedellytyksiä rakenteellisilla muutoksilla. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan yleisopetuksen ja kasvun ja oppimisen tukipalvelujen yhteistyöllä tuen kolmiportaisen mallin mukaisesti sekä toteuttamalla koulutustakuuta perusopetuksen ja 2. asteen nivelvaiheessa. Lisäksi osallistutaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen mm. hyvinvointipalveluiden monialaisen koordinaatioryhmän työn kautta. 46

49 Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Vetovoimainen sivistyksen kaupunki Palvelujen vetovoimaisuuden lisääminen Ensisijaisten hakijoiden määrä toisen asteen koulutuksessa (kpl) Asiakaskysely (varhaiskasvatuksessa) Asiakaskysely (toisen asteen koulutuksessa) Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Asiakkuuksien hallinta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Asiakkaan palvelut Kouvolassa on koulutustakuu Toisen asteen opiskelupaikan saavien määrä (hlöä) Ensisijaisesti hakevien määrän suhde aloituspaikkojen määrään (%) Ohjauspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Koulutustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäävien määrä (hlöä) Opintonsa keskeyttäneiden määrä (hlöä) Jälkiohjausprosessin asiakkuudet (määrä) Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Nuori Kouvola Osallisuutta edistävä toimintakulttuuri Tilaisuudet, joissa asiakas osallistuu palvelujen suunnitteluun (kpl) Asiakkaat eivät osallistu Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Turvallinen arki Ennakkovaikutusten arviointi toteutuu päätöksenteossa Toteutunut ennakkovaikutusten arviointien määrä (kpl) Vaikeus ennakoida tulevia asioita 47

50 Talous Opetus- ja kasvatuslautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut Hallintopäällikkö Mervi Palmu Palvelualueen toiminnan kuvaus Yhteiset hallintopalvelut tuottaa tuki- ja hallintopalveluja sivistystoimen tilaajalle. Hallintopalvelut luovat edellytykset mahdollisimman hyvään ja tehokkaaseen hallinto- ja toimistopalveluiden toimintaan. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistus käynnistyi vuonna 2011 ja sitä jatketaan vuonna Uudistuksen lähtökohtana on johtamisjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukeminen sekä ydintehtävien tunnistaminen. Tavoitteena on johtamisen rakenteita uudistamalla päästä ihmiskeskeiseen oppivaan organisaatioon. Organisaatiouudistus otetaan käyttöön kaupungissa kokonaisuudessaan vuoden 2013 alusta alkaen, jolloin myös lautakuntien määrä vähenee kahteen. Talous Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

51 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut Tilaajapäällikkö Kim Strömmer Palvelualueen toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten palveluissa järjestetään kuntalaisille päivähoito- ja esiopetus-, perusopetus- ja erityisen tuen palvelut opetus- ja kasvatuslautakunnan määrittelemien linjausten mukaisesti. Oman tuotannon lisäksi varhaiskasvatuksen palveluita ostetaan ostopalveluna kuudelta eri toimijalta. Lisäksi suurin osa aamu- ja iltapäivätoimintaa on ostopalveluna seurakuntayhtymältä ja MLL:lta. Lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoon kuuluu vuoden 2012 alussa 48 koulua ja 71 varhaiskasvatuksen toimipistettä. Perusopetuksen palvelusopimuksen kautta ohjataan myös erityisen tuen palveluita varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen osalta. Perusopetuksen pienentyviin oppilasmääriin reagoidaan supistamalla palveluverkkoa kahdeksalla koululla. Oppilasmäärät laskevat keskimäärin 150 oppilasta lukuvuodessa ja perusopetuksen palveluverkon keskimääräinen koulukoko on 170 oppilasta vuoden 2011 palveluverkosta laskettuna. Perusopetuksen palveluverkon supistuminen on vuoden 2012 suurin muutos lasten ja nuorten palvelualueella. Vuoden aikana aloitetaan palveluverkkopäätökseen liittyvän uuden Mansikka-ahon koulun suunnittelutyöt, jonka valmistuminen sijoittuu vuoteen Uudisrakennukseen sijoitetaan yhdistyvät Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut sekä alueellista erityisopetusta. Palveluverkkopäätöksessä myös Kankaan koulun loppuminen on sidoksissa Mansikka-ahon uudisrakennukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittämistä jatketaan, koska sen kautta halutaan luoda uusia toimintamalleja subjektiivisen päivähoidon rinnalle. Samalla varhaiskasvatuksen ostopalveluihin luodaan pitkäkestoisempia yhteistyösopimuksia. Kotona hoidettavien lasten hoitoa tuetaan ja samalla annetaan edellytykset yksityisten hoitomallien kehittymiseen. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Vuoden 2012 aikana ensimmäiset valtuuston päättämät perusopetuksen palveluverkon lakkautukset toteutuvat. Perusopetuksen palveluverkossa lakkautukset kohdistuvat kahdeksaan toimipisteeseen. Lasten päivähoidon maksujen tulorajat tarkistetaan joka toinen vuosi ( ) sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin muutoksen mukaisesti (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734). Lasten päivähoidon uusista määräytymisperusteista on päätetty opetus- ja kasvatuslautakunnassa Uusissa määräytymisperusteissa Kouvolan peruskoulujen syys-, joulu- ja talviloman päivähoitomaksujen hyvitetään, jos perhe itse järjestää päivähoidon loman aikana. Hoitopäivien hyvittäminen vähentää tilaajan päivähoitomaksuista tulevaa tuloa. Kahden ostopalvelupäiväkodin sopimus päättyy Päiväkodit jatkavat toimintaansa uuden toimintamallin avulla, jonka pilotoinnin kautta kaikki ostopalvelupäiväkotien siirtyisivät uuteen toimintamalliin seuraavien vuosien aikana. Valmistelussa on esimerkiksi palvelusetelin käyttöönotto päivähoidossa. Kouvolan kaupungin maksama lasten kotihoidon tuen Kouvola-lisä on aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti voimassa vuoden 2012 loppuun. Kokeilusta laaditaan vaikuttavuusarvio, jonka pohjalta mahdollisesta jatkosta päätetään viimeistään talousarviokäsittelyn 2013 yhteydessä. Sivistyksen ja perusturvan yhteistyönä alkanutta psyykkaritoimintaa (psykiatrinen sairaanhoitaja kouluilla) laajennetaan koskemaan koko Kouvolaa sekä toimintamalleja kehitetään yhteistyössä perusturvan kanssa. Tavoitteena vuonna 2012 on kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka on sijoitettu pohjoiselle, keskiselle ja eteläiselle alueelle. Kouvolan kaupungin koulujen koulutilojen käyttömaksuja korotetaan viidellä (5) prosentilla alkaen, OPKALA

52 Talous Lasten ja nuorten palvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut Tilaajapäällikkö Veikko Niemi Palvelualueen toiminnan kuvaus Toisen asteen koulutuspalvelut järjestää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta opetus- ja kasvatuslautakunnan määrittelemien linjausten mukaisesti. Vuonna 2012 lukiokoulutusta on kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Lukiokoulutukseen hakeutuvien määrä arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla eli 41 % peruskoulun päättävistä oppilaista. Peruskoulun päättävän ikäluokan koko on vuonna 2012 vielä edellisen vuoden tasolla. Ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Kouvolan seudulla tehtyihin metsäteollisuuden rakennemuutoksiin liittyen KSAO:ssa luodaan valmiudet joustaviin uudelleen koulutuksen polkuihin. Ammatillista koulutusta järjestetään Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla. Koulutuksen painopiste siirtyy nuorten ikäluokkien vähenemisen myötä aikuiskoulutukseen, mihin tehtävään on perustettu ammattiopiston sisäinen aikuiskoulutuskeskus. Osaamistarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia kehitetään yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Uusia ammatillisia koulutusohjelmia aloitetaan seudullisen työvoiman kysynnän tarpeen mukaisesti joustavin järjestelyin. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta jatketaan. Lisäksi KSAO järjestää oppisopimuskoulutusta ja muuta maksullista palvelutoimintaa koulutuksen järjestämisluvassa olevan työelämän palvelu ja kehittämistehtävän mukaisesti. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Valtuuston tekemät toisen asteen palveluverkkopäätökset eivät toteudu vielä vuonna Ammatillisen koulutuksen tärkein kehittämishanke on Tornionmäen kampuksen kehittäminen, joka alkaa konkreettisesti vuonna 2012 Utinkatu 85:n peruskorjauksella. Kampuksen kokonaisinvestointisuunnitelma päivitetään, kun KSAO aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta kirjanpidollisena taseyksikkönä. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään erityisesti toisella asteella YES keskus hankkeen kautta, missä tavoitteena on saada oppilaitoksiin innovatiivisen yritystoiminnan malleja yhteistyössä paikallisten yritysverkoston kanssa. YES-keskuksen toiminta saatetaan vakinaiselle pohjalla tekemällä ostopalvelusopimus Kouvola Innovation Oy:n kanssa. 50

53 KSAO:n taseyksikköasema tukee ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä, joustavaa reagointia koulutustarpeiden muutoksiin ja vaikuttavuuden parantamista. Ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttuu, kun jatkossa opiskelijamäärän ja yksikköhinnan mukainen valtionosuus sisältäen ammatillisen peruskoulutuksen (nuorten ja aikuisten koulutus) lisäksi lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen sekä maksupalvelu- ja hanketoiminnan tulot kirjataan suoraan taseyksikön tuloiksi. Lukiokoulutuspalvelut järjestetään lautakunnan talousarvion mukaisin kustannuksin. Kouvolassa on koulutustakuu, joka lupaa kaikille peruskoulun päättäville nuorille toisen asteen koulutuspaikan tai muuta vastaavaa suunniteltua aktiivitoimintaa. Nivelvaiheen ohjausta tehostetaan edelleen. Ammatilliseen peruskoulutukseen tulevaa koulutustarjontaa suunnataan jatkossa myös syksyn yhteishakuun. Toisen asteen koulutuspalvelut osallistuvat lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden monialaisen koordinaatioryhmän toimintaan ja sitä kautta ennaltaehkäisevän työn koordinointiin ja kehittämiseen Kouvolassa. Asiakkaiden osallisuutta ja palvelujen vetovoimaisuutta lisätään järjestämällä tilaisuuksia, joissa asiakas osallistuu palvelujen suunnitteluun. Tehdään asiakaskysely toisen asteen koulutuksen opiskelijoille koulutuspalvelujen vetovoimasta. Valmistellaan lukiokoulutukseen valmistavaa perusopetuksen lisäopetusta ( lukiokymppi ) yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Talous Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta-ajatus Lautakunta järjestää kaupungin kansalaisopisto, kirjasto ja kulttuuripalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vastuualueen toiminta kattaa 8 % sivistystoimen budjetista. Vuoden 2012 aikana aloitetaan kirjasto- ja museopalveluverkkoratkaisujen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano. Talousarviota valmisteltaessa ei ole tiedossa lautakunnan päätösesitysten käsittelystä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa aiheutuvat sisällöt, mutta ratkaisujen laajuudesta riippuen niiden toteuttaminen sijoittuu vuosien välille. Palvelusopimuksilla ohjataan oman tuotannon lisäksi kumppanitoimijoita sekä kulttuurilaitoksia, joissa on kaupungin omistuksia. Osana palvelusopimuskäytäntöä selkiytetään omistajaohjaukseen ja palvelusopimuksiin liittyviä rajapintoja konsernipalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden välillä. Lisäksi erilaisten toteutettujen selvitysten kuten tapahtuma-työryhmän (TATU) työn tuloksia hyödynnetään talousarvioprosessin ja palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä. 51

54 Tulorahoitukseen vaikuttaa myönteisesti lautakunnan hyväksymät korotukset kulttuurin ja kirjaston hinnastoon (+5 %) lukien. Kansalaisopiston hinnaston muutokset ovat valmistelussa ja astuvat voimaan lukien. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Vetovoimainen sivistyksen kaupunki Tapahtuma-kyselyn tulosten jatkotyöstäminen Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) Yhteistyökyvyttömyys Hankkeissa muodostuneiden hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Turvallinen arki Kuntalaisen kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen. Monialaisten tapaamisten, ehdotusten ja hankkeiden lukumäärä (15). Asiakaskysely (kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut) Monialaisten tapaamisten määrä (kpl) Monialaisten ehdotusten määrä (kpl) Palvelujen saatavuus: 1. henkilöstö- ja talousresurssin riittävyys, 2. palveluverkko ei vastaa asiakkaitten tarpeita. Palvelujen saavutettavuus mm. toimimaton joukkoliikenne. Monialaisten hankkeiden määrä (kpl) Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Keskusteleva ja osallistuva kaupunki Toimintojen kehittäminen eri yhteisöjen kanssa Monialaisten tapaamisten määrä (kpl) Tiedottamisen ja viestinnän epäonnistuminen Monialaisten ehdotusten määrä (kpl) Monialaisten hankkeiden määrä (kpl) Yhteistyösopimusten määrä (kpl) 52

55 Talous Kulttuuri- ja kirjastolautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tilaajapäällikkö Elina Koivisto Palvelualueen toiminnan kuvaus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelun muodostavat kulttuuri-, kirjasto- ja kansalaisopistopalvelut, jotka tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen ja virkistäytymiseen sekä kaupungin oman toiminnan kautta että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ulkoisten kumppaneiden Kouvolan Teatterin, Kymenlaakson Orkesterin, Pohjois-Kymen musiikkiopiston ja Kymenlaakson Opiston kanssa tehdään yhteistoimintasopimukset. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Vuoden 2012 aikana aloitetaan toimintaympäristöissä ja palveluissa museon ja kirjaston palveluverkkoselvitysten tuottamien päätösten toimeenpano. Kulttuurin palvelusopimukseen kirjataan painopisteiksi nostettavat tapahtumat tai toimenpiteet. Kansalaisopistosektorilla neuvottelut Kymenlaakson opiston kanssa Anjalankosken alueen opistopalveluista koskien nykyisen puitesopimuksen jälkeistä aikaa toteutetaan v hyväksytyssä kansalaisopistopalveluselvityksessä esitetyllä tavalla. Palvelusopimusten kehittämistyötä jatketaan. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisolautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta-ajatus Liikunta- ja nuorisolautakunta järjestää kaupungin liikunta-, nuoriso ja raittiuspalvelut. Lautakunta vastaa liikuntalain, nuorisolain ja raittiustyölain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Raittiuspalveluista lautakunta vastaa siltä osin, kuin ne koskevat nuoria. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Nuoriso- ja liikuntalautakunnan vastuualueen toiminta kattaa 9 % sivistystoimen budjetista. Vuoden 2012 aikana aloitetaan liikunta- ja nuorisopalveluverkkoratkaisujen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano. Talousarviota valmisteltaessa on lautakunta käsitellyt selvitykset nuorison osalta ja esittää ohjausryhmän esityksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Liikuntapalveluverkkoselvitys käsitellään lautakunnassa lokakuussa. Selvityksistä aiheutuvat toimenpiteet ratkeavat vasta kaupunginhallituk- 53

56 sen ja valtuuston käsittelyjen jälkeen, mutta ohjausryhmien esitykset toimenpiteistä painottuvat vuosien välille. Erityisesti liikuntapalveluverkon osalta tehdään vuoden 2012 aikana tarkempia suunnitelmia, joiden täytäntöönpanon vaikutukset näkyvät vasta vuonna Tulorahoitukseen vaikuttaa myönteisesti lautakunnan hyväksymät korotukset nuorisopalveluiden käyttömaksuhinnastoon sekä käsittelyssä olevat muutokset liikuntatilojen ja toiminnan hinnastoon (+5) lukien. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Vetovoimainen sivistyksen kaupunki Liikuntapaikkaverkoston kehittäminen liikuntamatkailuhankeyhteistyöllä palveluverkkoratkaisun mukaisesti Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) Yhteistyökyvyttömyys Talousresurssin riittävyys Nuorisotalotoiminnan kehittäminen palveluverkkoratkaisun mukaisesti Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Turvallinen arki Laaditaan kehittämissuunnitelmat kuntoreiteistä, hiihtoladuista ja lähiliikuntapaikoista palveluverkkoratkaisun mukaisesti Nuorisotyön turvaaminen lähipalveluna lasten ja nuorten arjessa syventämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Asiakaskysely (kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut) Palvelujen saatavuus: 1. henkilöstö- ja talousresurssin riittävyys, 2. palveluverkko ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Palvelujen saavutettavuus mm. toimimaton joukkoliikenne. Ennaltaehkäisevän liikuntatyön tukeminen syventämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Monialaisten tapaamisten ehdotusten ja hankkeiden lukumäärä (20 kpl) Monialaisten tapaamisten määrä (kpl) Monialaisten ehdotusten määrä (kpl) Monialaisten hankkeiden määrä (kpl) Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Keskusteleva ja osallistuva kaupunki Toimintojen kehittäminen eri yhteisöjen kanssa Monialaisten tapaamisten määrä (kpl) Tiedottamisen ja viestinnän epäonnistuminen Monialaisten ehdotusten määrä (kpl) Monialaisten hankkeiden määrä (kpl) Yhteistyösopimusten määrä (kpl) 54

57 Talous Liikunta- ja nuorisolautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Toimintaan sisältyvät projektit 1000 e TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Suurimmat projektit yksilöitynä: Yrtinkankaan ampumarata, Kaakkois-Suomen Ely keskus; 80 % kustannuksista, suunnittelu jatkuu vuonna PALVELUALUE Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisopalvelut Tilaajapäällikkö Elina Koivisto Palvelualueen toiminnan kuvaus Liikunta ja nuorisotoimialoilla painotetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja sitä toteutetaan viranomaisten monialaisena yhteistyönä sekä kehittämällä toimivia palveluketjuja järjestöjen ja eri yhteistyötahojen kanssa. Nuoriso- ja liikuntajärjestöjen tukemiseen panostetaan edelleen. Painopisteet ovat nykyisten järjestöjen toiminnan tukemisessa ja uusien toimintamuotojen mahdollistamisessa. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Liikunta- ja nuorisopalveluverkkoratkaisujen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano aloitetaan. Monialaista yhteistyötä syvennetään. Suurimpien nuorisotapahtumien tukemista kehitetään. Palvelusopimusten kehittämistyö jatkuu. 55

58 Sivistyspalvelut (tu) Vastuuhenkilö Tuotantojohtaja Vesa Toikka Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen pitkänaikavälin tavoitteet tähtäävät kuntalaisten hyvinvoinnin ja sivistystason kasvuun. Erityinen paino on lasten ja nuorten aktivoimista ja elämänhallinnan edistämistä parantavilla toimenpiteillä. Toiminta suunnitellaan palvelualueiden kesken kattavasti ja sitä tuetaan erilaisin hankkein. Toiminnan kehittämiseksi luodaan henkilöstölle edellytykset ammattitaitonsa päivittämiseen. Johtajuutta vahvistetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Yksilöiden osaamissuunnitelmat laaditaan tukemaan edellä mainittuja tavoitteita. Laatutyön kehittämistä jatketaan jo aloittaneissa ja uusia kohteita nostetaan työn alle toimintavuoden aikana. Arjen turvallisuus ymmärretään laajasti. Se edellyttää sekä fyysisten että psykososiaalisten riskien tunnistamista. Tähän haetaan ratkaisuja uuden organisoitumisen myötä hyvinvointipalveluissa. Toimintaa ohjaavat tekijät ovat asiakkuus, turvallisuus, työilmapiiri sekä kansainvälisyys. Talous Sivistys (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

59 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Sivistyspalvelujen johtokunta/hallinto (tu) Sivistyspalvelujen tuotantojohtaja Vesa Toikka Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut tarjoavat lakisääteiset palvelut, jotka palvelusopimuksissa on määritetty. Palvelut on organisoitu kolmelle palvelualueelle, jotka ovat lasten ja nuorten, II asteen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Palvelutarjonnassa painotetaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä asiakkuuksien hallintaa. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Taloussuunnitteluvälille on laadittu sivistyksen pitkänaikavälin tavoitteet, jotka on esitetty tilaajan talousarvio tekstissä. Tavoitetasot on kirjattu vuositavoitteiksi, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Vetovoimainen sivistyksen kaupunki Laadukas palvelujen sisältö. Perusopetuksen laatukriteerit käytössä. Valmiiden palvelujen prosessikuvausten määrä (kpl) Tapahtumat ja asiakkaat eivät kohtaa. Vuosiaikataulu on liian nopea. Laadukas palvelutarjonta. KSAOn laatu- /toimintajärjestelmän valmistuminen. Menestyminen ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa (sija) Maakunnallisesti vetovoimaisten tapahtumien järjestäminen. Tapahtumien määrä (kpl) Tapahtumien vaikuttavuus (osanottajamäärä) Palvelujen sisällöt kuvattu ja informaatio niistä helposti saavutettavaa. Sähköisten palvelukuvausten lisääminen. Sähköisten palvelukuvausten määrä (kpl) Sivistyksen tietostrategiavalmius Toteutumisaste (%) Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Luovuutta ja osaamista johtava kaupunki Johtajuuden vahvistaminen. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kehityskeskusteluun esimiehensä kanssa. Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Organisaation toiminta on liian lyhytjänteistä kehittämistyön onnistumiseksi. Kehityskeskusteluissa sovittujen toimenpiteiden seurantaa vahvistetaan. Luodaan henkilöstölle todelliset edellytykset ammattitaitonsa päivittämiseen. Yksiköiden osaamissuunnitelma laaditaan. 57

60 Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Nuori Kouvola Lasten ja perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Asiakastyytyväisyys (%) Tarve suurempaa kuin palvelujen määrä. Nuorisokysely uusitaan. Nuorisokyselyn tulokset parantuneet verrattuna edelliseen tutkimukseen. Nuorisokyselyn tulokset Nuorten osallisuuden lisääminen. Tilaisuudet, joissa asiakas osallistuu palvelujen suunnitteluun (kpl) Yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen. Yhteistyöhankkeiden määrä (kpl) Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Turvallinen arki Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat on laadittu. Valmiiden suunnitelmien määrä suhteessa toimintayksiköiden määrään (%) Välineet eivät täytä turvallisuusvaatimuksia. Talous Sivistyspalvelujen johtokunta (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Toimintaan sisältyvät projektit 1000 e TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Suurimmat projektit yksilöitynä: - Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen kohdistettu valtionavustus 0,842 milj. euroa v

61 - KSAO-RAJU KSAO:n rautatiealan oppimisympäristön ja uusien koulutustuotteiden kehittäminen työelämätarpeiden perusteella vv Projektin tulot 0,382 milj. euroa ja menot 0,566 milj. euroa - GAMEDU Pelialan koulutuksen kehittäminen (toteutusosio) vv Projektin tulot 0,345 milj. euroa ja menot 0,459 milj. euroa. - GAMEDU Pelialan koulutuksen kehittäminen (investointiosio) v Projektin tulot 0,270 milj. euroa ja menot 0,270 milj. euroa. - OSUKO Kymenlaakso Työelämän ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen koulutussuunnittelun ja opetussisältöjen kehittämiseen työelämälähtöiseksi vv Projektin tulot 0, 180 milj. euroa ja menot 0,214 milj. euroa. TASEYKSIKKÖ Vastuuhenkilö Nuorisokeskus Anjala (tu) Toiminnanjohtaja Jenni Tani Palvelualueen toiminnan kuvaus Nuorisokeskus Anjalan tarkoituksena on palvella valtakunnallista nuorisotoimintaa ja tukea lasten ja nuorten parissa toimivien työtä. Nuorisokeskus Anjala on osa kymmenen nuorisokeskuksen verkostoa, jota tukee ja valvoo opetusministeriö. Tässä opetusministeriön antamassa tehtävässä nuorisokeskus Anjala tuottaa majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalveluja sekä paikallista ympäristö- ja seikkailukasvatusta. Valtuuston päätöksellä Nuorisokeskus Anjala on muutettu kirjanpidolliseksi taseyksiköksi alkaen. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Kehittämistä vaatii jatkuvasti toiminnan ympärivuotisen kysynnän parantaminen. Ympäristökasvatuksen osalta kummiluokkatoiminnan laajentaminen ja uusien toimintamallien luominen. Tavoitteet Talous Nuorisokeskus Anjala Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

62 TUNNUSLUVUT Nuorisokeskus Anjala TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Majoitusvuorokaudet lkm Toimintapäivät lkm PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut (tu) Palvelujohtaja Sirkka Uusipaikka Palvelualueen toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten palveluissa tuotetaan palvelusopimusten mukaiset varhaiskasvatus, perusopetus, ja nuorisopalvelut. Palvelualueella tuotetaan myös koko sivistyspalvelujen tuotantoa tukevat kasvun ja oppimisen erityisen tuen palvelut sopimusten edellyttämässä laajuudessa. Varhaiskasvatuspalveluja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito koti- ja ryhmäperhepäivähoitona, esiopetus sekä avoimen varhaiskasvatuksen perhepuistotoiminta. Lasten kasvun ja oppimisen tukena ovat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatus vastaa päivähoidon asiakaslaskutuksesta ja perhepäivähoitajien palkanlaskennasta. Perusopetuksen palveluyksikössä tuotetaan palvelusopimuksen mukaiset perusopetuspalvelut ja niiden lisäksi perusopetuslain mukaista koululaisten aamu ja iltapäivätoimintaa. Nuorisopalveluissa järjestetään kodin ja kouluin kasvatustehtävää täydentävää lasten ja nuorten kasvua tukevaa toimintaa. Nuorisopalveluja järjestetään kouvolalaisille alle 29-vuotiaille lapsille ja nuorille. Nuorisopalvelujen toimintayksiköitä on neljä: Perusnuorisotyö, Erityispalvelut, Tiedotus ja vaikuttaminen sekä Työpajatoiminta. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Merkittävin muutos palvelualueella on kouluverkkopäätöksen täytäntöönpano. Palvelujen laatua kehitetään käyttöön otettavien laatukriteerien avulla. Keskeinen kehittämiskohde on turvallisuuden varmistaminen. Perusopetuksen palveluyksikkö tukee sivistyspalvelujen johtokunnan strategisia tavoitteita erityisesti seuraavin toimenpitein: - painopisteenä ovat hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä laadukkaan perusopetuksen toteuttaminen - jatketaan suunnitelmallista strategiatyötä, jota vahvistetaan toimintayksiköiden tasolla - perusopetuksen laatukriteerit otetaan käyttöön kaikissa toimintayksiköissä ja niitä kehitetään ja arvioidaan edelleen - toteutetaan yhdistyvien koulujen prosessi - toteutetaan yhteistyössä Iitin kunnan kanssa laaja opettajien ja esimiesten täydennyskoulutushanke painottaen työhyvinvointia ja koulua kasvatus- ja oppimisympäristönä - jatketaan suunnitelmallista yhteistoimintaa kulttuuri ja liikuntapalvelujen kanssa. Kasvun ja oppimisen tukipalvelujen keskeisenä tavoitteena on jalkauttaa perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevan opetussuunnitelmauudistukseen perustuvan kolmiportaisuuden prosessit koulun arkityöhön. Samalla pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaamaan oppilaiden koulunkäynnin tarpeisiin tukimuotojen oikeanlaisen kohdentamisen ja priorisoinnin avulla. Koulutuksen sekä työnohjauksen avulla vahvistetaan henkilöstön ammattitaitoa ja lisätään valmiuksia muuttaa toimintaa vastaamaan oppilaan tarpeita. Kehittämisen tueksi jatketaan hanketyötä. Psykososiaalisen oppilashuollon palvelujen saatavuutta vahvistetaan palkkaamalla psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelemään kouluilla. Tavoitteena on vastata oppilaiden lisääntyneeseen psyykkisen tuen tarpeeseen. Maahanmuuttajille tarkoitetun perusopetuksen ja valmistavan opetuksen kehittämiseen panostetaan. Resurssikeskussuunnittelua jatketaan ja toiminta pyritään saamaan käytäntöön kaikilla alueilla. Joustavien tukimuotojen kehittämistä jatketaan. 60

63 Nuorisopalveluissa toteutetaan nuorisotalojen laatutyön kehittäminen ja käyttöönotto. Vuonna 2012 nuorisopalveluissa toteutetaan laaja nuorisokysely. Tuottavuustavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetasot 2012: Mittarit: Kustannustaso vuoden 2010 tasolla, huomioiden palkkakustannusten nousun. Kustannukset / laskennallinen lapsi (perhepäivähoito) Kustannukset / laskennallinen lapsi (päiväkotihoito) Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Tavoitetasot 2012: Mittarit: 4 Yleinen asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5) Talous Lasten ja nuorten palvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset TUNNUSLUVUT Lasten ja nuorten palvelut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Varhaiskasvatus 0-6 -vuotiaat lkm Varhaiskasvatus 6-vuotiaat lkm Päivähoidon piirissä lapsia % Nuorisopalvelut toimintaan osall. määrä Perusopetus oppilasmäärä Perusopetus koulujen määrä * Perusopetus aamu- ja iltapäivätoim osal. opp Perusopetus kuljetusoppilaat Nuorisopalvelut nuorten määrä alle 29-v * kouluja 48 kpl kouluja 42 kpl 61

64 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut (tu) Palvelujohtaja Timo Tiainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Toisen asteen koulutuspalvelut tuottavat perusopetuksen jälkeistä koulutusta yleissivistävänä lukiokoulutuksena sekä ammatillisena koulutuksena johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta järjestetään kuudessa päivälukiossa ja yhdessä iltalukiossa sekä ammattiopiston seitsemässä toimipisteessä. Lisäksi koulutuspalvelut järjestävät oppisopimuskoulutusta ja tarjoavat mahdollisuuden myös perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen. Valtuuston päätöksellä Kouvolan seudun ammattiopisto on muutettu kirjanpidolliseksi taseyksiköksi alkaen. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelualue tukee sivistyspalvelujen johtokunnan strategisia tavoitteita erityisesti seuraavin toimenpitein: - Yhteistyössä perusopetuksen oppilaanohjauksen kanssa peruskoulun päättäville pyritään löytämään kullekin parhaiten soveltuva 2. asteen koulutuspaikka niin, että tavoite koulutustakuusta toteutuu. - Ammattiopistossa jatketaan henkilöstöä osallistavin työmenetelmin laatu-/toimintojärjestelmän kehittämistyötä. - Käynnistetään laatu-/toimintojärjestelmän kehittämistyö lukiokoulutukseen. - Opintotarjottimien monipuolistaminen ja järjestämissuunnitelmien tekeminen. - Panostetaan työilmapiiriä kehittäviin toimenpiteisiin toimintayksiköissä. - Järjestetään yhdessä koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa toiset KouAhead-koulutus- ja uramessut. Tuottavuustavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetasot 2012: 1,58 päivälukiot 1,22 iltalukiot 90% 25 Mittarit: Lukiokoulutuksen kurssimäärä yhteensä / opiskelija Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden prosenttiosuus (%) Yo-tutkinnon suorittaneiden arvosanapisteiden keskiarvo Talous (sisältää taseyksikön luvut) Toisen asteen koulutuspalvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

65 TUNNUSLUVUT Toisen asteen koulutuspalvelut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 II asteen koulutus päivälukiot kurssit II asteen koulutus iltalukio kurssit Lukio oppilasmäärä Kouvolan seudun ammattiopisto (taseyksikkö) Talous Ammatillinen koulutus (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset TUNNUSLUVUT Kouvolan seudun ammattiopisto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ammatillinen koulutus oppilasmäärä Ammatillinen lisäkoulutus oppilasmäärä 50, Voimassa olevat oppisopimuskoulutussop. 569, PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (tu) Määräaikainen OVO-palvelujohtaja, kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson Palvelualueen toiminnan kuvaus Kansalaisopisto-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia osallistua, suunnitella ja tuottaa toimintaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupungin vetovoimaisuutta. Tuottava toiminta edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja asianmukaisia toimintatiloja. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelualue tukee sivistyspalvelujen johtokunnan strategisia tavoitteita erityisesti seuraavin toimenpitein: - Palveluverkkoselvitysten perusteella tehtävät mahdolliset toiminnanmuutokset toteutetaan. - Asiakaspalautejärjestelmän ja henkilöstön osaamisohjelman tekemistä jatketaan uuden organisaation selkiydyttyä. - Hyvinvointipalveluja rakennetaan yhteistyössä muiden palvelualueiden ja yksiköiden kanssa. 63

66 Talous Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset TUNNUSLUVUT Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kansalaisopiston opetustunnit Kansalaisopiston kurssilaisten määrä Kirjastojen aukiolotunnit (t) Kirjaston uutuudet (kpl) Liikuntatilavaraukset (kpl) Uimaopetukseen osallistuvat Taidemuseon näyttelyt Kirjasto- ja verkkokäynnit Kulttuuritalojen kävijät Kulttuurituotannon tapahtumat Erityis- ja terveysliikunnan kävijämäärät Uimahallin kävijämäärät

67 TOIMIALA TOIMIELIN Vastuuhenkilö PERUSTURVA PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sakari Laari Talous Perusturva Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Perusturva Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Investointimenot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Toiminta-ajatus Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä - järjestämällä tarpeen mukaisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja - vahvistamalla osallisuutta ja kehittämällä sosiaalisia oloja sekä - takaamalla yksilöille ja perheille riittävä toimeentulo Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Oleellisia muutoksia toimintaympäristössä Asiakkaisiin liittyvät asiat toimintaympäristössä - ikäihmisten määrä ja palvelutarve kasvaa - työllisyystilanne vaikeutuu - päihde- ja mielenterveysongelmat lisääntyvät - lasten pahoinvointi ja nuorten syrjäytyminen yleistyvät - asiakkaiden vaatimustaso kasvaa ja aktiivisuus lisääntyy Säädöksiin ja suosituksiin liittyvät asiat toimintaympäristössä - uuden hallitusohjelman vaikutukset - terveydenhuoltolain vaikutukset - lastensuojelulain muutosten vaikutukset - yksityisiä sosiaalipalveluja koskevan lain vaikutukset - kotikuntalain voimaantulon vaikutukset - palvelurakennekehityksen jatkaminen 65

68 - hyvinvointipalvelujen uudelleen organisointi - laatusuositukset ja palvelutakuut - tuottavuusohjelman jatkaminen Toimenpiteitä palvelutuotannon kehittämiseksi - merkittävänä kehittämishankkeena on Ratamo-keskus - tietotekniikan ja sähköisen asioinnin hyödyntäminen ja kehittäminen - hyvinvointikertomus poikkihallinnollisena työkaluna päätöksenteon pohjaksi - toiminnallisten kokonaisuuksien luominen ja palvelu- ja tehtävärakenteen uudistaminen - painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisyyn ja avohoitoon sekä varhaiseen tukemiseen - palveluohjauksen vahvistaminen ja palveluiden oikea kohdentaminen - henkilökunnan riittävyyden ja osaamisen turvaaminen - terveyserojen kaventaminen ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kehittäminen - tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kehittäminen korvaamaan laitoshoitoa - sosiaalisen kuntoutuksen ja vammaispalvelujen painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja toimintakykyä ylläpitävään ja vahvistavaan toimintaan - asumispalveluiden ja niihin liittyvien työ- ja päivätoimintojen vahvistaminen syrjäytymisen vähentämiseksi - kuntouttavan työtoiminnan ja välityömarkkinoiden kehittämisen tukeminen - huostaanottojen vähentäminen ennalta ennaltaehkäiseviä palveluja kehittämällä avohuollon tukitoimia lisäämällä - sijaishuollon painopisteen siirtäminen laitoshoidosta perhehoitoon vahvistamalla perhehoitajien tukea - kotipalvelun järjestäminen lapsiperheille - yksityisten palveluntuottajien valvonnan ja palvelujen laadun varmistamisen kehittäminen - oman toiminnan laadun varmentaminen ja kehittäminen - aktiivinen osallistuminen kehittämishankkeisiin - asiakkaiden osallisuuden ja asukkaiden yhteisöllisyyden lisääminen Asiakasmaksuissa noudatetaan asiakasmaksulain ja asetuksen enimmäismääriä ja niistä poiketaan vain perustelluista syistä. Kunnan määrättävissä olevien asiakasmaksujen korotukset noudattavat em. säädöksiä. Ns. täyden korvauksen tuottojen laskutuksessa noudatetaan ao. laskutuksista annettuja erillisohjeita. Muiden myyntituottojen myyntihinta määräytyy tapauskohtaisesti siten, että perusteena on vähintään palvelun omakustannushinta. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapoja on monipuolistettu E-resepti on otettu käyttöön. Palveluseteli otettu käyttöön terveydenhuollossa (sairaanhoito, kuntoutus, fysioterapia). Työntekijöiden aika ei riitä. Palveluseteli otettu käyttöön vanhuspalveluissa (tehostettu palveluasuminen) ja aikuissosiaalipalveluissa. Sosiaalinen luototus on otettu käyttöön. Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Palvelujen saavutettavuus Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko kattaa lähi- ja keskitetyt Käynnistetään terveydenhuollon palveluverkon täytäntöönpano Työntekijöiden aika ei riitä. Pitäydytään vanhoihin/entisiin/luutuneisiin 66

69 palvelut tasapainoisella tavalla Laaditaan sosiaalipalveluiden palveluverkkoselvitys toimintatapoihin. Laaditaan vanhuspalveluiden palveluverkkoselvitys Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan palvelualue- ja sektorirajat ylittävinä asiakaslähtöisinä prosesseina Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 10 suurimman kaupungin asukaskohtaisten kustannusten keskiarvoa tai sitä alhaisemmat. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailu SOTKA:n vertailutiedot kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista Henkilöstöriskit (määrä, osaaminen, johtaminen ja motivaatio). Tietosuoja- ja tietosuojarajoitteet. Erva-alueen työnjako suunnitellaan Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako suunnitellaan Pirstaleinen palveluverkko (hankaloittaa sujuvaa prosessia). Työttömien palvelujen prosessit suunnitellaan Kehitysvammaisten palvelujen prosessit suunnitellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen prosessit suunnitellaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen prosessit suunnitellaan Vanhusten/ikäihmisten palvelujen prosessit suunnitellaan Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: On lisätty varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja siirretty painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja laitoshoidosta avopalveluihin Kehitysvammaisten asumispalveluissa kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty Lapsiperheiden ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty Asumispalveluissa olevien määrä (kehitysvammaiset) Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä Käynnit (kpl) Pitäydytään vanhoihin/luutuneisiin toimintatapoihin. Kysyntä ja tarve kasvaa nopeammin kuin resurssit. Lapsiperheiden kotipalvelua lisätty Palvelua saaneiden perheiden määrä (kpl) Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on kasvanut Perhehoidossa olevien osuus sijaishuollossa olevista (%) 67

70 Terveydenhuollon (vastaanotto) kattavuus 60% Työ ja päivätoiminnassa sekä muissa avopalveluissa olevien erityisryhmiin kuuluvien määrä on lisääntynyt Vanhuspalveluissa laitoshoidon osuus on vähentynyt Vanhuspalveluissa laitoshoidon peittävyys suositusten mukainen, peittävyys 2,9% Vanhuspalveluissa yli 75-v varhaisen tuen ja kotihoidon palvelut ovat lisääntyneet Vastaanoton kattavuus (%) Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä vuodessa (vanhuspalvelut) Laitoshoidon peittävyys (%) (vanhuspalvelut) Asiakkaiden määrä vuodessa (vanhuspalvelut) Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla tarvetta vastaavasti ja laadukkaasti perustuen lainsäädännön velvoitteisiin Laadunvalvontakäynnit suositettu yksityisten palvelujen valvonnasta annetun lainsäädännön ja perusturvalautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti Toteutuneiden valvontakäyntien määrä kumulatiivisesti (kpl) Kysyntä ja tarve kasvaa nopeammin kuin resurssit. Säädetyt palvelutakuuajat toteutuvat Palvelutakuuprosentit kumulatiivisesti (%) Terveyspalvelujen laatu- ja potilasturvallisuusstrategia on laadittu Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen taustalla on palvelutarveselvitykset Päivitetään palvelutarveselvitykset aikuissosiaalityössä Päivitetään palvelutarveselvitykset erityisryhmien päivätoiminnassa Työntekijöiden aika ei riitä. Raportointi puutteellista ja horjuvaa. Päivitetään palvelutarveselvitykset erityisryhmien työtoiminnassa Päivitetään palvelutarveselvitykset vanhuspalveluissa Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Lisätään mahdollisuuksia kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumiseen palvelujen suunnitteluun Osallisuutta vahvistetaan eri palveluissa Perusturvan tiedotussuunnitelma on tehty Avoimien kuntatilaisuuksien määrät (kpl) Työntekijöiden aika ja osaaminen ei riitä. 68

71 Perusturvassa on laadittu suunnitelma osallisuuden lisäämiseen Talous Perusturva (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Toimintaan sisältyvät projektit 1000 e TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Suurimmat projektit yksilöitynä: ESTER Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kehittämishanke (netto euroa) Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntaliitoksessa sekä yhteistoiminta-alueella Kaakon Sote-Into Kouvolan osahanke (netto euroa) Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeen osahanke: Kouvolan yhteispäivystys ja kriisikeskushanke sekä jatkohanke (netto euroa) 69

72 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perusturvan hallintopalvelut Perusturvajohtaja Sakari Laari Palvelualueen toiminnan kuvaus Perusturvalautakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. sosiaalihuoltolain, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja muiden em. toimialoja koskevien säännösten mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Palvelualue vastaa perusturvalautakunnan ja yksilöjaoston valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyvät uusina tehtävinä joukkoliikenne ja logistiikka sekä hyvinvointipalvelujen johto. Tilaajaorganisaatio huolehtii siitä, että kunnassa järjestetään lakien edellyttämät kuntalaisten tarpeen mukaiset, määrältään riittävät, laadultaan hyvät ja kustannuksiltaan edulliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden järjestämisen perustana ovat valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä Kouvolan kaupungin hyväksymät strategiset linjaukset Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Tilaajaorganisaation vastuualueeseen kuuluu perusturvan palvelujen kehittämisen ohjaus ja koordinointi, joka toteutetaan pääosin osallistumalla sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan KASTE-ohjelmaan. Kouvola hallinnoi Kaakon Sote-Into 2-hanketta, jolloin koko seudullisen hankkeen tuotot ja kulut sisältyvät perusturvan talousarvioon. Vuoden 2012 aikana keskeisin muutos- ja kehittämiskohde on hyvinvointipalvelujen uuden organisaation valmistelu sekä hallinnon ja taloushallinnon prosessit. Talous Perusturvalautakunta (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

73 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveyspalvelut Tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Palvelualueen toiminnan kuvaus Terveyspalveluiden palvelualueen toimintojen järjestäminen perustuu palveluiden järjestämisen osalta edelleen voimassa oleviin Kansanterveyslakiin ja Erikoissairaanhoitolakiin. Palveluiden sisällön ja kehittämisen osalta sovelletaan uutta Terveydenhuoltolakia ja sitä täydentäviä asetuksia sekä Mielenterveyslakia, Tartuntatautilakia ja Lakia Potilaan asemasta ja oikeuksista. Terveyspalveluiden saatavuus pyritään turvaamaan hoitotakuun edellyttämällä tavalla. Ehkäisevä terveydenhuolto sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisenä juonteena koko palvelualueella. Avoterveydenhuollosta noin kolmasosa on ulkoistettu (Marjoniemen terveysasema) ja loput on kaupungin omaa tuotantoa. Terveyskeskussairaala, suun terveydenhuolto ja aikuispsykiatrian poliklinikkatoiminta on kaupungin omaa tuotantoa. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Kouvolan terveyspalveluhanke (KoTePa) jatkuu Ratamo-terveyspalveluiden kehittämisenä, palveluverkon uudistamisena ja Ratamo-keskuksen suunnitteluna. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota jatketaan, erityisesti päivystystoiminnan kehittämisenä. Terveyskeskuspäivystyksen kokonaisulkoistus päättyy Palveluiden saatavuutta parannetaan kehittämällä mm. asiakaspuheluiden takaisinsoittojärjestelmää ja sähköistä asiointia. Siirtyminen sähköiseen reseptiin (e-resepti-hanke) on iso toimintamallin muutos sekä potilaiden että henkilöstön kannalta ja on osa lakisääteistä valtakunnallista siirtymistä kohti kansallista terveydenhuollon sähköistä arkistoa. Terveydenhuoltolain edellyttämä toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuusstrategia laaditaan. Potilastietojärjestelmän kehittäminen yhdessä Carean ja Kaapo-alueen kanssa Marjoniemen terveysaseman ulkoistussopimus päättyy Uusi sopimuskausi tulee olemaan optiovuotta. Valittavan palveluntuottajan/tuottajien kanssa pyritään rakentamaan kannustinmalli ulkoistuksen kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi. Toiminnan laitosvaltaisuutta pyritään hallitusti purkamaan ja vähentämään terveyskeskussairaalasta sairaansijoja. Talous Terveyspalvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

74 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoitopalvelut Tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Palvelualueen toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon palvelualueen toimintojen järjestäminen perustuu palveluiden järjestämisen osalta edelleen voimassa oleviin Kansanterveyslakiin ja Erikoissairaanhoitolakiin. Palveluiden sisällön ja kehittämisen osalta sovelletaan uutta Terveydenhuoltolakia ja sitä täydentäviä asetuksia sekä Mielenterveyslakia, Tartuntatautilakia ja Lakia Potilaan asemasta ja oikeuksista. Erikoissairaanhoidosta noin kolmasosa tuotetaan Pohjois-Kymen Sairaalassa ja loput ostetaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä Carealta sekä erityisen vaativa hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HYKS). Terveydenhuoltolaki tiukensi hoitotakuuta, jonka toteutumiseen on panostettava yhdessä Carean kanssa. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Perusterveydenhuollon päivystys integroidaan Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen ja kokonaisulkoistus puretaan. Ratamo-keskuksen suunnittelu jatkuu. Yhteistyössä Carean (ja muiden Carean jäsenkuntien) kanssa valmistellaan terveydenhuoltolain edellyttämät uudistukset: mm. terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman laatiminen, ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestäminen, perusterveydenhuollon yksikön perustaminen. Yhdessä HUS-erityisvastuualueen kanssa neuvotellaan erikoissairaanhoidon työnjaosta alueella. Sähköinen resepti otetaan käyttöön toimintavuoden aikana. Terveydenhuoltolain edellyttämä toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuusstrategia laaditaan. Potilastietojärjestelmän kehittäminen yhdessä Carean ja Kaapoalueen kanssa. Talous Erikoissairaanhoito (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Maksutuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Toimintakate

75 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vanhuspalvelut Tilaajapäällikkö Arja Kumpu Palvelualueen toiminnan kuvaus Vanhuspalveluiden palvelualueen toimintojen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta sekä kansanterveyslakiin ja terveydenhuoltolakiin. Vanhuspalveluiden kehittämisen ja uudistamisen periaatteina ovat valtakunnalliset linjaukset ja suositukset (Ikäihmisten laatusuositus 2008:3, Ikähoivatyöryhmän 2010:28, THL:n asettamat tavoitteet sekä paikallisen aluehallintoviranomaisen näkemys palvelukokonaisuudesta). Kouvolan kaupungin valtuusto on hyväksynyt Ikäpoliittisen ohjelman vuosille Elämänmakuisia vuosia Kouvolassa. Ikäpoliittiseen ohjelmaan samoin kuin palvelustrategiaan vuosille (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) on kirjattu varhaisen tuen palveluiden ja kotihoidon vahvistaminen sekä vastaavasti laitosmaisen palvelurakenteen keventäminen ja tilapäisen hoidon paikkojen lisääminen. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Vanhuspalveluiden vuoden 2012 keskeisin strateginen tavoite on ikääntyvien palveluverkon uudistaminen ja kehittäminen siten, että palvelukokonaisuus tukee ikääntyvän itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista. Palveluverkko laaditaan ajalle /2015. Palvelukokonaisuuden painopiste tulee olemaan ennalta ehkäisevän toiminnan, varhaisen tuen palveluiden ja kotihoidon vahvistamisessa. Uudistuva palveluverkko tulee perustumaan palvelutarpeeseen ja suunnittelussa sekä toteutuksessa huomioidaan asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden osallisuus sekä lähipalveluiden tasapuolisuus. Vuoden 2012 aikana keskeisimmät muutokset palveluverkon osalta kohdistuvat hoivakotihoidon yksiköiden toiminnan muutokseen ja lyhytaikaisen laitoshoidon paikkojen lisäämiseen, joista osa tulee kohdentumaan palvelutarpeen arviointia ja lyhytaikaista kuntoutusta tarvitseviin asiakkaisiin. Palvelualueiden välisen yhteistyön toimivuus (erityisesti terveydenhuollon kanssa) on tärkeä palveluverkon uudistamisen peruslähtökohta. Ostettava tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu vuoden 2011 aikana ja uudet puitesopimukset laaditaan ajalle (optiovuodet 2016 ja 2017). Yksityisen palvelutuotannon osuutta lisätään noin 40 paikalla korvamaan palvelurakenteen muutoksen myötä poistuvia laitospaikkoja. Lisääminen toteutetaan 2012 talousarvion puitteissa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana (noin 30 asiakasta) sekä yhteistyössä terveydenhuollon palvelualueen kanssa valmistellaan sairaanhoidon, kotihoidon ja fysioterapian palvelusetelin käyttöönottoa vuoden 2013 alusta. Yksityisen palvelutuotannon valvonta toteutetaan perusturvalautakunnan 2010 hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Ostettavan palveluasumisen sopimukset laaditaan ajalle Vuoden 2012 aikana määritellään uudelleen ostettavan palveluasumisen palvelukuvaus ja toimintatapa. Talous Vanhuspalvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

76 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sosiaalipalvelut Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin, päihdehuoltolakiin, lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta, vammaispalvelu- ja kehitysvammalakiin, lakiin toimeentulotuesta, lakiin sosiaalisesta luototuksesta, lakiin talous- ja velkaneuvonnasta sekä maahanmuutto- ja kotouttamislainsäädäntöön. Palvelut järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluina. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelutarveselvitykset laaditaan erityisryhmien työtoiminnasta, päivätoiminnasta sekä sosiaalityöstä. Palveluprosessit suunnitellaan asiakaslähtöisinä prosesseina huomioiden hyvinvointipalvelujen toimialan uudet mahdollisuudet. Talous- ja velkaneuvonnassa otetaan käyttöön sosiaalinen luototus, joka on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa ja jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalipalvelutoimistojen palveluverkko uudistetaan siten, että toimeentulotuen myöntäminen keskittyy kirjallisena käsittelynä yhteen yksikköön ja sosiaalityö ja ohjaus järjestetään terveydenhuollon palveluverkon kanssa yhtenevästi kuitenkin siten, että palveluohjaus toteutetaan mahdollisimman lähellä asiakasta. Päihdehuollossa vakinaistetaan hankerahoituksella aloitettu selviämisasematoiminta selkeästi positiivisten tulosten perusteella. Lisäksi panostetaan avokatkaisuun ja varhaiseen puuttumiseen. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa avataan loka-marraskuussa Salmentöyryntien asumisyksikkö ja Kouvolan ulkopuolelle sijoitettuja asiakkaita siirretään ulkokunnista siihen. Samanaikaisesti kaksi pientä ao. asiakasryhmien yksityistä palveluasumisen asumisyksikköä lopettaa toimintansa ja asukkaat siirtyvät entisen Kiurunkujan asumisyksikköön. Asiakkaiden työhön valmentavasta toiminnasta ja työtoiminnasta laaditaan kokonaissuunnitelma yhdessä sivistyksen kanssa. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tehostetaan yhdessä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Kehitysvammaisten laitoshoitoa vähennetään ostamalla osalle asiakkaista tehostettua palveluasumista kilpailutuksen perusteella valikoiduilta kokonaistaloudellisesti edullisimmilta palveluntuottajilta. Kumpulan ja Pihlajiston asumisyksiköiden rakennustyöt valmistuvat vuoden vaihteessa ja ao. yksiköiden suunnittelua sekä asukkaiden asumisvalmennusta toteutetaan rakentamisen ohessa koko vuoden ajan. Palveluseteli otetaan vuoden alusta alkaen käyttöön päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten asumispalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa yhteistyössä Kinno Oy:n kanssa. Palvelujen valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Talous Sosiaalipalvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

77 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perhepalvelut Tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Palvelualueen toiminnan kuvaus Perhepalvelut sisältävät lastensuojelulain mukaisten tehtävien, sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun, avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun sekä isyyslaissa, laessa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen elatuksesta ja lapseksi ottamisesta säädettyjen tehtävien järjestämisen. Palvelualueelle kuuluu myös sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa kunnalle säädettyjen tehtävien hoitaminen em. tehtävien osalta. Palvelut hankitaan perusturvapalvelujen palvelusektorilta lapsiperhepalveluista lukuun ottamatta lasten sijaishuollon ja jälkihuollon ympärivuorokautista hoitoa ja kasvatusta, jotka hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta ja toimeksiantosuhteessa olevilta perhehoitajilta. Palvelualueen päämäärät sisältyvät kaupunginvaltuuston hyväksymään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan: lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen väheneminen, lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen, turvalliset kasvuolot, palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Tavoitteena on vähentää huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten määrää ja alentaa kustannuksia kohdentamalla voimavaroja ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen sekä muuttamalla sijaishuollon palvelurakennetta laitoshoidosta perhehoitoon. Erityisiä haasteita tuo vuonna 2011 voimaan tullut lastensuojelulain muutos (Lsl 36 2 mom), jonka mukaan lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä sen mukaisesti kun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa. Lisäksi lapsen sijaishuolto on lukien järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa ja laitoshoitoa järjestetään vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Tämä edellyttää erityistä panostusta perhehoitajien ennakkovalmennukseen, jatkuvaan koulutukseen, ohjaukseen ja tukeen. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan kunnat ovat valvontaviranomaisia Valviran ja aluehallintovirastojen lisäksi. Kouvolassa on valmisteltu lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvonnassa käytettävää lomaketta, joka voidaan ottaa käyttöön heti Valviran valvontaohjelman antamisen jälkeen. Lisäksi tarkistetaan, että vuonna 2011 tehdyn lastensuojelun sijaishuoltoa koskevan hankintapäätöksen mukaisten puitesopimuskumppaneiden palvelut vastaavat tarjouspyynnön liitteenä olevaa palvelukuvausta ennen kuin lapsia sijoitetaan ko. yksikköön. Talous Perhepalvelut (ti) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

78 PERUSTURVAPALVELUT Toimielin Vastuuhenkilö Perusturvapalvelujen johtokunta Perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminta-ajatus Perusturvapalvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja sekä johtamisjärjestelmät ovat nykyaikaisia. Tuotanto pyrkii asiakaslähtöisiin ja laadukkaisiin palveluihin monipuolisella palvelutuotantorakenteella. Johtamisessa pyritään vuorovaikutukseen ja kannattavuuteen eri palvelutuotantoalueilla, huomioiden henkilöstöosaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on olla Suomen kärkikaupunkien joukossa prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen integraatiota jatketaan ja toimintatapoja (palveluseteli, sähköiset palvelut) kehitetään. Muistipoliklinikka siirtyy vuoden alusta kotihoidon ja vanhuspalveluiden palvelualueelta terveydenhuollon palvelualueelle. Kotihoidon ja vanhuspalveluiden strategisena tavoitteena on vanhuspalvelujen palvelurakenteen muuttaminen raskaasta laitoshoidosta kevyempiin palveluihin. Lisätään lyhytaikaispaikkoja, käynnistetään ikäihmisten tilapäinen perhehoito sekä panostetaan varhaisen tuen että kotihoidon palveluihin. Aikuissosiaalipalveluissa jatketaan kehitysvammaisten laitoshoidon purkua ottamalla käyttöön uusia toimintayksiköitä (Kumpula, Pihlajisto). Myös päihde- ja mielenterveystyössä toteutetaan uusi asumisyksikköhanke Salmentöyryntielle. Lisäksi uusina toimintamuotoina otetaan käyttöön palveluseteli ja sosiaalinen luototus sekä kehitetään organisaatiota ja tehtävärakenteita. Perhepalvelujen palvelualueella kehitetään sosiaali- ja kriisipäivystystä, lastenvalvojatoimintoja sekä lisätään voimavaroja lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Asiakkuuksien hallinta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaslähtöisiä Kehitetään ja otetaan käyttöön erilaisia välittömiä ja osallistavia asiakaspalautejärjestelmiä. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Määrärahat/työntekijöiden aika ja motivaatio eivät riitä. Innostuksen puute. Pitäydytään vanhoihin / entisiin / luutuneisiin toimintatapoihin. Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Henkilöstö on motivoitunut, tyytyväinen ja uudistushaluinen Järjestetään työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää esimieskoulutusta. Perusturvassa suunnitellaan ja linjataan yhteiset periaatteet henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen. Työhyvinvointitilaisuuksien määrä/palvelualue (kpl) Työntekijöiden aika ja osaaminen eivät riitä. Innovatiivisuuden, innostuksen ja motivaation puute. Johtaminen on puutteellista / ei tue tavoitteen toteutumista. 76

79 Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan palvelualue- ja sektorirajat ylittävinä asiakaslähtöisinä prosesseina INR-itsehoitomallin kehittäminen edelleen. Kehitysvammaisten palvelujen prosessi suunnitellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen prosessi suunnitellaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen prosessi suunnitellaan Työntekijöiden osaaminen ei riitä. Innovatiivisuuden ja innostuksen puute. Motivaatio ei riitä. Pitäydytään vanhoihin / entisiin / luutuneisiin toimintatapoihin. Johtaminen on puuttellista / ei tue tavoitteen toteutumista. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden monialaiset prosessit suunnitellaan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset prosessit suunnitellaan Perusterveydenhuollon terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevien ja vastaanottotoiminnan prosessien kehittäminen Puhelinvastaajapalvelu terveysasemille ja suun terveydenhuoltoon Työttömien palvelujen prosessit suunnitellaan Vanhusten/ikäihmisten palvelujen prosessit suunnitellaan Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Painopistettä on siirretty laitoshoidosta avopalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin Aikuissosiaalipalveluissa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt. Asumispalveluissa olevien kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt. Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty. Lapsiperheiden kotipalvelua ja ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärä (kpl) Laitoshoidon paikkamäärä (kpl) Ennaltaehkäisevän toiminnan asiakasmäärät (kpl) Määrärahat eivät riitä. Virkoihin ei ole saatu päteviä työntekijöitä. Innovatiivisuuden, innostuksen, motivaation puute. Pitäydytään vanhoissa toimintatavoissa. Johtaminen on puutteellista, päätöksenteko horjuvaa /eivät tue tavoitteen toteutumista. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on kasva- Osuus (%) kaikista huostaan otetuista ja sijoitetuista 77

80 nut. Palveluketjun toimivuus sairaalahoidossa. Terveyspalveluissa EPP - kokemusasiantuntija - ryhmätoiminnan kehittäminen, ryhmätoiminnan kehittäminen terveyden edistämisessä ja kuntoutuksessa. Tuettua asumista on lisätty. Työ ja päivätoiminnassa sekä muissa avopalveluissa olevien erityisryhmiin kuuluvien määrä on lisääntynyt. Vanhuspalveluissa laitoshoidon osuus on vähentynyt. Vanhuspalveluissa yli 75-v varhaisen tuen ja kotihoidon palvelut ovat lisääntyneet. Jonojen seuranta Peittävyys vastaanottotoiminnassa 55 %. Erityisryhmiin kuuluvien määrä Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä vuodessa Asiakkaiden määrä vuodessa Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla riittävästi/tarvetta vastaavasti Ei-kiireettömän käyntiajan saa tarvittaessa 3 arkipäivän kuluessa hoitajalle tai 14 vrk:n kuluessa lääkärille yhteydenotosta (tk). Hoidon tarpeen arviointi aloitetaan 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Hoidontarpeen arvio ja tarvittavat tutkimukset toteutetaan 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (POKS, esh). Hoito aloitetaan 6 kk sisällä hoidon tarpeen toteamisesta. Hoitoon (tk) pääsee 3 kk kuluessa. Ikääntyneiden oikeus ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin toteutuu Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Määrärahat eivät riitä. Työntekijöiden aika ei riitä. Virkoihin ei ole saatu päteviä työntekijöitä. Johtaminen on puutteellista / ei tue tavoitteen toteutumista. Kysyntä kasvaa nopeammin kuin resurssit. Muistisairaat pääsevat tutkimuksiin ja hoitoihin 3 kk kuluessa (perusth) Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset tehdään viimeistään 3 kk kuluessa siitä, kun hakemus on esitetty. Perhepalveluissa lastensuojelutarve arvioidaan 7 arkipäivän aikana asian vireille tulosta ja lastensuojelutarpeen selvitys tehdään 3 kk kuluessa asian vireille tulosta. Sosiaalipalvelujen tarve kiireellisissä tapauksissa arvioidaan viipymättä. Sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa käytävään henkilökohtaiseen keskusteluun pääsee viimeistään seitsemäntenä 78

81 arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. Suun terveydenhuollossa ei kiireettömän hoidon saa 6 kk kuluessa. Toimeentulotukipäätöksen saa kiireellisissä tapauksissa viimeistään seuraavana arkipäivänä ja muissa tapauksissa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Vammaiseläkettä saavan hoitotuensaajan sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi järjestetään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi laaditaan palvelusuunnitelma ilman tarpeetonta viivytystä. Vammaispalveluissa palvelujen ja tukitoimien tarpeen selviäminen aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta. Talous Perusturva (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

82 PALVELUALUE Vastuuhenkilö PERUSTURVAPALVELUJEN JOHTOKUNTA vs. hallintopäällikkö Hannu Marttinen Palvelualueen toiminnan kuvaus Palvelualue käsittää perusturvan hallintopalvelujen ja perusturvan tukipalvelujen kustannuspaikat. Hallintopalvelut sisältävät perusturvapalvelujen johtokunnan toiminnan sekä palvelualueiden palvelujohtajien ja kehittämispäällikön sekä määräaikaisen kehittämispäällikön palkkauskulut. Kustannuspaikan toimintakulut euroa ovat selvästi (42 %) vuoden 2011 talousarvion toimintakuluja alhaisemmat tuotantojohtajan palkkauskulujen ja VOPA hankkeen kustannusten poisjäännin takia. Tukipalvelujen toimintakulut euroa ovat noin 4 % vuoden 2011 talousarvion toimintakuluja alhaisemmat. Tukipalveluhenkilöstö käsittää 36 vakituista ja 3 määräaikaista viran- ja toimenhaltijaa. Henkilöstökulut ovat 6,0 prosenttia edellisen vuoden kuluja alhaisemmat. Toimitilojen sisäisissä vuokrissa kulut kasvavat euroa eli 30 prosenttia. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelualueella muodostetaan vuoden 2012 aikana kaupungin hyvinvointipalvelujen tukipalveluorganisaatio apulaiskaupunginjohtajan johdolla. Tukipalveluhenkilöstö jakautuu viiteen tiimiin, jotka ovat päätöksenteko ja demokratia, tiedon luominen ja hallinta, asiakkuudet ja innovaatiot, talouden ohjaus sekä henkilöstövoimavarat. Talous Perusturvapalveluiden johtokunta (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö TERVEYDENHUOLTO Palvelujohtaja Asta Saario Palvelualueen toiminnan kuvaus Painopisteenä on jatkaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation toteuttamista osana terveydenhuollon kokonaisuutta. Painopisteenä on myös potilasturvallisuuden kehittäminen. Jatketaan keskeisten prosessien kehittämistä tuotteistuksen avulla asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Moniammatillisia toimintaprosesseja kehitetään yhdessä hyvinvointipalvelujen toimijoiden kanssa. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksien hyödyntämistä kehitetään terveydenhuollon eri palveluyksiköissä ja lisätään asiakkaiden itsehoitomahdollisuuksia. Lääkärien ja muiden erityistyöntekijöiden tehostettua rekrytointia jatketaan. 80

83 Vastaanottotoiminnassa lääkäri-hoitajatyöparimallia kehitetään edelleen. INR- asiakkaiden sähköisen asioinnin mahdollisuuksia kehitetään. Kotihoidon ja vanhuspalveluiden kuntoutus integroituu osaksi terveydenhuollon kuntoutuspalveluyksikköön. Yhdistymisellä haetaan mahdollisimman toimivia, laadukkaita ja tehokkaita kuntoutusprosesseja. Kuntouttavaa työotetta kehitetään edelleen aktiivisemmaksi ja itsehoitoa tukevaksi. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa kehitetään lasten ja nuorten palveluja. Neuvolantoiminnassa ja perhetyössä sekä HATTU neuvolassa jatketaan moniammatillista yhteistyötä yli hallintorajojen. Pitkäaikaistyöttömien tarkastukset ja yhteistyö työvoiman palvelukeskuksen kanssa on tiivistä. Terveydenhuollon vanhuspalveluissa asumispalveluiden lääkäripalvelujen yhtenäiset kriteerit laaditaan ja pyritään tuottamaan palvelut laadukkaasti, turvallisesti ja mahdollisimman taloudellisesti. Muistipoliklinikan toimintaa organisoidaan niin, että työnjako muistipoliklinikan ja terveysasemien lääkäreiden kesken on tarkoituksenmukaista. Terveyskeskussairaalassa hoidetaan vain akuuttia terveyskeskustason sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Jatkohoitoa tarvitseville varataan resurssit kotihoidon ja vanhustenhuollon palvelualueelta. Sairaala toimii myös erikoissairaanhoidon jatkohoitopaikkana. Kuntouttavan jatkohoidon tehtävänä on hoitaa ja kuntouttaa erikoissairaanhoidosta siirtyvät potilaat. Sairaalassa toteutetaan myös saattohoitoa. Tässä tehtävässä sairaala toimii kiinteässä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Sairaalahoidon tarve painottuu iäkkäämpiin väestöryhmiin, joille on ominaista useiden yhtäaikaisten tutkimusta ja hoitoa vaativien sairauksien esiintyminen. Usein mukaan liittyy vielä erilaisia sosiaalisia ongelmia. Kotihoidon ja asumispalvelujen toiminnan tehostuessa sairaalan päämäärä on keskittyä enenevästi akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Sairaalainfektioiden ja tartuntatautien systemaattinen rekisteröinti ja seuranta toimivat laatutyökaluina (mittarit) kehitettäessä terveydenhuollon tutkimus- ja hoitotyötä. Suun terveydenhuollossa jatketaan tuotteistuksen toimintolaskentamallin hyödyntämistä sekä prosessi- ja laatutyötä. Keskeisten prosessien sisäinen auditointi jatkuu, asiakaspalaute kerätään systemaattisesti vuosittain. Suun terveydenhuollon toiminnan tuottavuuden tarkastelu vuonna 2012 perustuu toimintolaskentamallin tuottamiin tunnuslukuihin, joilla seurataan keskeisten palveluprosessien (päivystys, aikuisten suun terveydenhoito, lasten suun terveydenhoito, oikomishoito, terveyden edistäminen) tuottavuutta ja kustannuksia. Keskeisiä toiminnallisia tavoitteita ovat oikomishoidon toimintakäytäntöjen, aikuishoidon osaamisen ja toimintakäytäntöjen sekä potilasturvallisuuden ja henkilöstön työturvallisuuden kehittäminen. Yhteistyökumppaneita suun terveyden edistämisessä tulevat olemaan erityisesti neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kotihoito ja vanhuspalvelut. Aikuispsykiatriassa hoito on tehokasta ja laadukasta, joten psykiatrisen sairaalan käyttöä pystytään edelleen vähentämään. Painopisteinä ovat depression hoitomallin laatiminen, dialektisen käyttäytymisterapian laajentaminen koskemaan myös muita kuin tunne- elämän epävakaudesta kärsiviä asiakkaita. Yhteistyötä kehitetään päihdehuollon, kotihoidon ja aikuissosiaalityön kanssa. Henkilökunnan ammatillista osaamista lisätään edelleen. Tuottavuustavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetasot 2012: Palvelujen tuottavuus 20 suurimman kaupungin keskiarvotuottavuutta parempi. Mittarit: Terveyskeskuksen vuodeosasto: Kustannukset/laskennallinen hoitopäivä 81

84 Talous Terveydenhuoltopalvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset TUNNUSLUVUT Terveydenhuoltopalvelut (tu) TP 2010 TA 2011 TA 2012 Terveydenhuolto yhteiset mammografia Terveydenhuolto yhteiset papa Terveydenhuolto yhteiset suolisto ca Avoterveydenhuolto: ennaltaehkäisevä työ resurssien käyttö % lyhytaikaiset sairaudet resurssien käyttö % pitkäaikaissairaudet resurssien käyttö % Suun terveydenhuolto oikomishoito Suun terveydenh. lasten ja nuorten käynnit Suun terveydenhuolto aikuisten käynnit Suun terveydenhuolto päivystys Suun terveydenhuolto terveyden edistäminen Sairaalahoito, hoitopäivät lyhytaikaishoito pitkäaikaissairaalahoito Avopsykiatria: asiakasmäärä Avopsykiatria vastaanottokäynti Avopsykiatria ryhmäk Terv.huolto yhteiset peittävyys (osall. seul)mammogr,papa Avovastaanottopalvelut peittävyys (oma tuotanto) Muistipoliklinikka lääkärin vast.otto hoitajan vast.otto

85 PALVELUALUE Vastuuhenkilö KOTIHOITO JA VANHUSPALVELUT Palvelujohtaja Martti Toukoaho Palvelualueen toiminnan kuvaus Palvelualue jakaantuu ikäihmisten varhaisen tuen palveluihin, kotihoitoon ja asumispalveluihin. Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat muistikoordinaattorit, gerontologinen sosiaalityö, palveluohjaus, hyvinvointia tukevat kotikäynnit, palvelutarpeen arviointi, hyvinvointiasemat sekä ikäihmisten kuljetuspalvelu ja asuntojen muutostyöt. Kotihoito sisältää kotihoidon, omaishoidon, päiväkeskukset ja tukipalvelut. Asumispalveluihin kuuluvat tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja hoivakotihoito. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Ikäpoliittisen ohjelman mukaan palveluja kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Nykyistä palvelurakennetta muutetaan siten, että pitkäaikaista laitoshoitoa vähennetään hallitusti. Palvelujen painopiste suunnataan ennalta ehkäiseviin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin, kotiin annettaviin palveluihin ja ympärivuorokautiseen hoivaan ja hoitoon kodinomaisissa olosuhteissa. Palvelurakenteen muutos edellyttää varhaisen tuen palvelujen ja kotihoidon voimakasta vahvistamista ja resurssien lisäämistä sekä toimintamallien kehittämistä. Se tarkoittaa myös konkreettisesti yksiköiden lakkauttamista, jotta henkilöstöä ja muita resursseja voidaan ohjata em. palveluihin. Muistipoliklinikka siirtyy vuoden alusta kotihoidon ja vanhuspalvelujen palvelualueelta terveydenhuollon palvelualueelle. Muistikoordinaattorit jäävät vanhuspalveluihin. Ikäihmisten varhaisen tuen palvelut Hyvinvointipalveluissa painopiste on gerontologisessa sosiaalityössä, palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa. Muistisairaiden ikäihmisten määrä kasvaa, mikä näkyy paikallisesti myös hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksissa ja palvelutarpeiden arviointitilanteissa. Gerontologisen sosiaalityön palveluja järjestettäessä panostetaan ikäihmisten erilaisten ongelmien, kuten päihteiden käytön, asumisen, talousongelmien sekä perhe- ja parisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan kunakin vuonna 75 -vuotta täyttäneisiin, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Hyvinvointiasemien (Ikäasema, Etappi, Kettumäki) toimintaa vahvistetaan tuottamalla palveluja eri kaupunginosissa. Psykososiaalisten kerhojen avulla estetään vaikeissa elämäntilanteissa elävien ikäihmisten syrjäytymistä ja liian aikaista laitoshoitoon joutumista. Kotihoito Kun ikäihmiset haluavat tutkimusten mukaan asua kotonaan mahdollisimman pitkään, tulee heidän elinolosuhteensa turvata niin, että he tuntevat saavansa turvallista ja laadukasta kotihoitoa kaikkina vuorokauden aikoina. Tämä vähentää päivystykseen, sairaalaan ja asumispalveluihin hakeutumista. Kotihoidon ja omaishoidon tukemiseksi käynnistetään ikäihmisten tilapäinen perhehoito, jossa perhehoitajakoulutuksen saanut henkilö hoitaa omassa kodissaan ikäihmistä. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään 1 uusi toimistosihteerin vakanssi. Asumispalvelut Palvelurakennemuutoksen toteuttamisessa laitospaikkojen vähentäminen on keskeinen osatekijä. Kustannusrakenne ei kestä sitä, että avopalveluja kehitetään, mutta laitoshoidolle ei tehdä mitään. Lyhytaikaishoidon suunnitelman mukaan lyhytaikaispaikkoja lisätään muuttamalla Lauttarannan hoivakodin yksi osasto kuntouttavaa ja toimintakyvyn arviointia antavaksi yksiköksi. Tavoitteena on, että terveyskeskussairaalassa asumispalveluihin jonottavat ikäihmiset, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa ja jotka eivät selviydy omassa kodissaan, kuntoutetaan ja heidän palvelutarpeensa arvioidaan. Ikäihmisten palvelujen sujuvuuden (hoitoketjujen) tehostamiseksi laaditun suunnitelman mukaan vanhuspalvelut, terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tehostavat toimintojaan niin, että vuoteeseen hoidettavien ikäihmisten määrä on tulevaisuudessa mahdollisimman pieni. Edelleen on tarvetta henkilöstömitoituksen korjaamiseen. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään 1 uusi toimistosihteerin vakanssi. 83

86 Tuottavuustavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetasot 2012: Palvelujen tuottavuus 20 suurimman kaupungin keskiarvotuottavuutta parempi. Mittarit: Vanhainkotihoito: Kustannukset/laskennallinen hoitopäivä Vanhusten palveluasuminen: Kevyt: Hoitopäivän yksikkökustannus Vanhusten palveluasuminen: Keskiraskas: Hoitopäivän yksikkökustannus Vanhusten palveluasuminen: Raskas: Hoitopäivän yksikkökustannus Kotihoito: Asiakkaan luona tapahtuvan työn tuntikustannus Talous Kotihoito- ja vanhuspalvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TA 2014 Kotihoito- ja vanhuspalvelut Varhaisen tuen palvelujen käynnit Varhaisen tuen palvelujen asiakasmäärä Kotihoidon tunnit Kotihoidon asiakas määrä Säännöllinen kotihoito asiakasmäärä yli 75 v Omaishoidon asiakasmäärä Omaishoidon asiakasmäärä yli 75 v Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/oma Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/osto Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät/oma Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät/osto Vanhainkodit ja hoivakodit pitkäaikaishoitopaikat Vanhainkodit ja hoivakodit pitkäaikaishoitopäivät

87 PALVELUALUE Vastuuhenkilö AIKUISSOSIAALIPALVELUT Palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen Palvelualueen toiminnan kuvaus Aikuissosiaalipalveluilla tuetaan kuntalaisten osallisuutta, itsenäistä suoriutumista ja sosiaalista kuntoutumista. Aikuissosiaalityön palveluyksikkö tuottaa aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, talous- ja velkaneuvonnan ja maahanmuuttotyön palvelut sekä hankkii yhteisötyön palvelut kumppanuussopimuksella Kouvolan Korttelikotiyhdistykseltä. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluyksikkö tuottaa päihdehuollon koordinoivan sosiaalityön, Työvoiman palvelukeskuksen palvelut, työ- ja päivätoiminnan ja erityisryhmien asumispalveluja. Vammaispalveluyksikkö tuottaa vammaispalvelulain mukaiset sosiaalityön ja kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset palvelut ja tukitoimet sekä kehitysvammaisten asumispalveluja. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Aikuissosiaalityössä toteutetaan sosiaalityön tehtäväjaon uudistaminen käynnistämällä keskitetty taloudellisen tuen yksikkö. Taloudellisen tuen yksikköön liitetään myös talous- ja velkaneuvonta sekä uutena tukimuotona sosiaalinen luototus. Sosiaalisen luototuksen tavoitteena on pienituloisten ja vähävaraisten taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen estäminen tilanteissa, joissa esim. vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän takia kohtuuehtoisen lainan saantiin ei ole mahdollisuutta. Taloudellisten tukitoimien keskittämisellä pyritään varmistamaan palvelutakuun toteutuminen ja toimeentulotukikäsittelyn yhdenmukaisuus ja sujuvuus. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden määrä on lisääntynyt arvioidusta ja kotouttamistoimenpiteiden turvaamiseksi kehitetään yhteistyötä ja tehtäväjakoa eri sidosryhmien kanssa. Yhteispäivystyksen käynnistyessä yksi sosiaaliohjaaja aikuissosiaalityöstä siirtyy ko. tehtäviin. Sosiaalisessa kuntoutuksessa painopisteenä on asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Asumispalvelustrategian mukaisesti lisätään omaa tuotantoa asumispalveluissa. Lokakuussa valmistuu 36-paikkainen tehostetun palveluasumisen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntouttavan asumisen yksikkö. Samassa yhteydessä lakkautetaan Kouvolan Huoltokoti ja Kiurunkujan asumisyksikkö ja yksiköiden henkilökunta siirtyy uuteen Salmentöyryntien asumisyksikköön. Kiurunkujan asumisyksiköstä vapautuvista tiloissa aloittaa toimintansa Kiurun 20-paikkainen mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikkö, joka korvaa ostopalveluina Ilona- ja Fenixkodeilta hankitut palvelut. Yksikköön perustetaan 6 ohjaajan vakanssia. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa käynnistynyt kotona asumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamalli vakinaistetaan, mikä edellyttää kahden uuden ohjaajan vakanssin perustamista lokakuun alusta. Vuonna 2011 ostopalveluista omaksi toiminnaksi muutettu mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta vakiinnutetaan osaksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista tukevia palveluja vakinaistamalla toimintaa määräaikaisesti koordinoiva sairaanhoitaja. Palveluseteli otetaan käyttöön mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa. Vammaispalveluissa painopisteenä on henkilökohtaisen avun toimintamallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Toimintaa kehitetään Kaakkois-Suomen alueella yhteistyössä Socomin kanssa. Henkilökohtaisen avun Avustajaportti muuttuu maksulliseksi palveluksi pilottivaiheen päättyessä. Henkilökohtainen apu tuotetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla. ostopalvelujen kasvun hillitsemiseksi vakinaistetaan yksi määräaikainen henkilökohtainen avustaja vuoden alusta ja otetaan käyttöön palveluseteli. Kehitysvammaisten laitoshoidon purun toteuttamiseksi käynnistyy joulukuussa 2012 Kumpulan 8-paikkainen kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö ja vuoden vaihteessa 2012/2013 Pihlajiston tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kumpulan henkilöstömäärä lisääntyy 4,5:llä ohjaajalla. Kehitysvammaisten paivätoiminnan palvelujen suunnittelu jatkuu. 85

88 Talous Aikuissosiaalipalvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Keskeisimmät tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TA 2014 Asumispalvelupäivät (oma tuotanto) Kuntouttavan työtoiminnan päivät Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukea saavat taloudet Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaat Henkilökohtaisen avun asiakkaat Kehitysvammahuollon asiakkaat Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä Vakinainen henkilöstö ,5 165, Määräaikainen henkilöstö 13,5 23,5 13,5 13,5 13,5 PALVELUALUE Vastuuhenkilö LAPSIPERHEPALVELUT Palvelujohtaja Liisa Korppi Palvelualueen toiminnan kuvaus Lapsiperhepalvelut tuottaa kasvatus- ja perheneuvonnan, lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ja muita erityispalveluja lapsille, nuorille ja perheille. Palvelualueella on kolme palveluyksikköä. Psykososiaalisten palvelujen päävastuualue on kasvatus- ja perheneuvonta. Lastensuojelun avopalvelut vastaa lastensuojelutarpeen arvioista ja selvityksistä, avohuollon tukitoimista sekä huostaanoton valmisteluista yhteistyössä sijaishuollon kanssa. Lisäksi palveluyksikkö tuottaa lapsiperheiden kotipalvelun sekä perheoikeudelliset palvelut. Lasten sijaishuolto vastaa huostaanotettujen lasten sosiaalityöstä ja jälkihuollosta sekä tuottaa omassa lastensuojelulaitoksessa vastaanotto- ja arviointihoitoa. Lisäksi sijaishuollon palveluyksikkö tuottaa sosiaalipäivystyksen palvelut. 86

89 Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Palvelualueen yhteisiin ostopalveluihin on sisällytetty lastensuojelun edunvalvonnan koordinoinnin ostaminen Socomilta. Lastensuojelulain velvoitteiden mukaan lastensuojelun työntekijöiden on huolehdittava tarvittaessa edunvalvojan hakemisesta lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle. Koordinointi säästää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työaikaa. Psykososiaalisissa palveluissa on tavoitteena sähköisen vuorovaikutuskanavan vakiinnuttaminen toimintamuodoksi. Lastenpsykiatrin tehtäväkuva mallinnetaan siten, että työpanos kohdistuu mahdollisimman tehokkaasti ehkäisevään työhön yli palvelualuerajojen. Lastensuojelun avopalveluissa tavoitteena on toteuttaa palvelutakuu kohdentamalla lastensuojelun käytössä olevia henkilöstöresursseja asiakkuuden alkuvaiheeseen. Ostopalvelumäärärahojen lisäyksellä turvataan eri asiakasryhmien tarvitsemat monipuoliset palvelut. Omaa perhetyötä tehostetaan toimintatapoja muuttamalla. Perheoikeudellisissa palveluissa tavoitteena on tarjota palvelut kohtuuajassa, jotta perhekriisien kärjistyminen ja asiakkaiden hakeutuminen lastensuojelun ja aikuissosiaalipalvelujen asiakkuuteen ehkäistään. Tätä varten talousarvioesitys sisältää uuden lastenvalvojan viran. Lasten sijaishuollossa lastensuojelulain muutos vuoden 2012 alusta asettaa perhehoidon etusijalle lapsen sijoitusvaihtoehtona. Tavoitteena on nostaa perhehoidon osuutta sijoituksissa. Painopistealueena perhehoitajien koulutuksessa on eri-ikäisten ja haastavien lasten tarpeisiin vastaaminen. Toisena painopisteenä perhehoitajien tuen tehostaminen. Sosiaalipäivystyksen toimintakykyä vahvistetaan yhdellä sosiaaliohjaajalla, joka sijoitetaan poliisiasemalle. Talous Lapsiperhepalvelut (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Keskeisimmät tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TA 2014 Kotihoito Perhetukikeskuksen hoitopäiviä Perhetukikeskuksen käyttöprosentti 79, Psykososiaaliset palvelut asiakasmäärä Lastensuojelun avopalvelut lasten määrä Lasten sijaishuolto sijoitettujen lasten määrä Vakinainen henkilöstö ,5 122,5 122,5 Määräaikainen henkilöstö

90 PALVELUALUE Vastuuhenkilö ERIKOISSAIRAANHOITO Palvelujohtaja Kalevi Karjalainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon palvelualue tuottaa Kouvolan kaupungin tilaamat erikoissairaanhoidon palvelut sekä poliklinikalla että vuodeosastoilla sekä suorittaa lääketieteellisen arvion niistä potilaista joiden hoito tai tutkimus on ERVA-alueella sovittu järjestettäväksi muualla. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Kesäkuusta 2011 lähtien on kaikki päivystystoiminta keskittynyt Pohjois-Kymen sairaalan kiinteistöön. Yleislääkäritasoisen päivystyksen ulkoistus puretaan sopimuksen päättyessä ja ulkoistettu hoitajaresurssi siirtyy takaisin kaupungin työntekijöiksi. Päivystys joutuu tämän lisäksi edelleen ostamaan lääkäriresurssia. Asiaa koskeva kilpailutus on tätä kirjoitettaessa vielä ratkaisematta. Päivystyksen palveluyksikön talousarviossa on huomioitu tämä henkilöstön lisäys. Määräraha on aikaisemmin ollut tilaajalla ulkoistetun palvelun ostoissa. Yleislääkäripäivystyksen tarvitsemien lisätilojen vuoksi neurologian ja lastentautien poliklinikat toimivat nykyisin psykiatrisesta sairaalasta vuokratuissa tiloissa. Talousarvion tiukka kehys ei mahdollista oman tuotannon merkittävää muutosta. Talousarviossa on varattu rahat myös avoimien vakanssien täyttämiseen. Mikäli rekrytoinnissa ei onnistuta, joudutaan toiminnan volyymin turvaamiseksi ostamaan lähinnä lääkärityövoimaa. Terveydenhuoltolain velvoite erikoissairaanhoitoon pääsystä erikoislääkärin hoidon tarpeen arviointiin ja tarvittaviin tutkimuksiin on aikaisempaa lainsäädäntöä tiukempi. Tämä voi johtaa vuoden 2012 aikana ristiriitaan talousarviossa pysymisen ja hoitotakuulainsäädännön toteuttamisen välillä. Silmätautien poliklinikan toiminta loppui Pohjois-Kymen sairaalassa pitkään jatkuneen silmälääkäripulan vuoksi. Silmätautien toimintaan 2011 tarkoitettu summa siirretään vuoden 2012 talousarviossa vahvistamaan korva-nenä ja kurkkutautien poliklinikan toimintaa. Pyrkimyksenä on rekrytoida toinen lääkäri poliklinikalle. Hoitoon tarvittavan laitteiston uusimisesta on Pohjois-Kymen sairaalassa laadittu investointisuunnitelma jo sairaalan ollessa osa Careaa. Tätä suunnitelmaa on tarkoitus jatkaa myös lähivuosien aikana. Palvelualueen painopiste on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation loppuun vieminen ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Hallinnollista integraatiota tärkeämpää on kokonaishoitoprosessin saaminen sujuvaksi ja yhtenäiseksi. Tämän vuoksi yhteistyö terveyskeskussairaalan, vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä on tärkeä, jotta potilaat voidaan sijoittaa heidän hoitonsa ja toipumisensa kannalta tarkoituksenmukaisille hoitopaikoille. Muutosprosessi yhdessä terveydenhuoltolain vaatimusten ja tiukan talousarvion kanssa asettaa haasteen henkilökunnan jaksamiselle. Jotta talousarvio suoritelukuineen toteutuisi suunnitellulla tavalla, on työvoiman rekrytoinnissa onnistuttava. Oman riskinsä muodostaa myös nykyisen kiinteistön huono kunto. Mahdollisten sisäilmaongelmien vaatiessa rakennuksen osien perusteellista kunnostamista ei väistötilaa nykyisestä kiinteistöstä löydy ja vain muutamia toimintoja voidaan sijoittaa muualle kuin nykyisen sairaalarakennuksen välittömään läheisyyteen. 88

91 Talous Erikoissairaanhoito (tu) Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Keskeisimmät tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TA 2014 Poliklinikkatoiminta käynnit Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit Lastentaudit Silmätaudit KNK-taudit Ihotaudit Neurologia Keuhkosairaudet Kivunhoito Päivystys (esh+yle) Vuodeosastotoiminta hoitojaksot Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit KNK-taudit

92 Liikelaitokset 4 Liikelaitokset Valtuuston liikelaitoksille asettamat sitovat tavoitteet vuodelle Liikelaitos Tavoitetasot 2012 Mittarit Kouvolan Vesi Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) Aloitettu/valmis Tekninen tuotanto Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) Tilaliikelaitos Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Aloitettu/valmis 4.1 Kouvolan Vesi TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kouvolan Veden johtokunta Vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä Toiminta-ajatus Liikelaitos Kouvolan Vesi huolehtii Kouvolan kaupungin alueen vesihuollosta. Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Talousarvio- ja tulevien vuosien haasteena on saneerausvelan pienentäminen sekä talousveden toimitusvarmuuden varmistaminen. Osaltaan varavedenottamot ovat tärkeässä roolissa. Edellä mainittujen tarpeiden vuoksi lainanoton tarve tulee olemaan merkittävä seuraavien vuosien aikana, että rahoitus korvausinvestointien sekä kehittämisen osalta voidaan järkevästi toteuttaa. Maksujen korotukset: Kouvolan Veden johtokunta , 95 Vesimaksuun ja jätevesimaksuun ei tullut korotuksia. Vesimaksun ja jätevesimaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä. Talousarvio sisältää perusmaksujen tarkistuksen alkaen. Perusmaksun perusteena on vesimittarin koko. Veden hinnan harmonisointi on saatettu loppuun. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaan Mäkikylän jätevesipuhdistamolla jätevedet on käsiteltävä alkaen niin, että jätevesipuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistypen pitoisuus on 90

93 Liikelaitokset enintään 20 mg/l. Puhdistamon saneerauksesta aiheutuvat suuret investoinnit vuosina Saneerauksen valmistuttua Akanojan jätevesipuhdistamon käyttö lopetetaan ja jätevedet johdetaan Mäkikylän puhdistamolle. Siksi siirtoviemärin rakentaminen Akanojalta Mäkikylään aloitettiin vuonna Tähän saadaan vesihuoltoavustusta 40 % kustannuksista. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Terve ja turvallinen elinympäristö Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Verkostojen kunnon ja vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen riittävillä investoinneilla Jätevesipuhdistamoiden lupaehtojen täyttäminen Pitkän aikavälin saneeraussuunnitelma laadittu ja otettu käyttöön. Verkostosaneerauksia tehdään edellisvuotta enemmän. Akanojan jätevesipuhdistamon käytön lopettaminen ja jätevesien johtaminen Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Verkostosaneerausten määrä (m) Toimitusvarmuuden heikkeneminen, resurssit, saneerausvelan kasvu/määrä. Vuotovedet, mahdolliset päästöt. Toiminnan keskittäminen Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Käytössä 2012 loppuun mennessä. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Asiakkuuksien hallinta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Vesihuoltopalveluiden käyttäjien hyvä palvelu Kaikkien yhteiskumppaneiden kanssa sopimukset kunnossa Palvelusopimukset(kpl) Liittymissopimukset (kpl) Urakkasopimukset (kpl) Konsulttisopimukset (kpl) Ajallinen resurssi. Tiedotukset asiakkaille vesihuollon toiminnasta tekstiviestein Varautumis- ja valmiussuunnitelma valmis ja käytössä Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Vesihuollon hyvä organisointi ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen ovat tarpeen infrastruktuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Ajallinen sekä muu resurssi. Henkilöstön eläköityminen ja hiljaisen tiedon katoaminen. Keskeisimmät tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Vesijohtoverkosto, km Viemäriverkosto, km Hulevesiviemäristö, km Jätevesipumppaamot Jätevesipuhdistamot Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset

94 Liikelaitokset Talous Kouvolan Vesi Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Ylijäämä ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kouvolan Vesi Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Rahoituslaskelma 1000 e Muutettu Kouvolan Vesi TP 2010 TA 2011 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 300 Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -173 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

95 Liikelaitokset LIIKELAITOS KOUVOLAN VESI INVESTOINTIKOHTEET Saneerauskohteet Hanke Kouvola Sarkolan alue Ravikylän alue Kotkankallio Kaunisnurmi Kuusankoski Tähtee Väkkärän alue Pilkanmaan alue Markankylän alue Rekola Takaharjun alue Tähteenrinne Mäkikylä Rantakulma/Niskala Elimäki kk/korian alue Ruokosuon vesijohdon saneeraus Valkeala kk/niinistö Jaala Verkostot/vesijohto Verkostot/jätevesiviemäri + hulevesiviemäri Verkostot/liitosjohtojen rakentaminen + saneeraus Uuudet asuntoalueet * varautuminen vesihuollon rakentamiseen Laitospuolen investoinnit Haukkajärven imeytysaltaan rakentaminen Käyrälammen vedenottamo Viilansuon vedenottamo Korian alavesisäiliö Ruokosuo Ruhmaanharjun kaivojen ja putkistojen rakentaminen Paineenkorottamot Automaatio Ylävesisäiliöiden saneeraus Mäkikylä, laajennus ja saneeraus Mäkikylä aita Jätevesipumppaamojen saneeraus Akanojan puhdistamon purku Siirtoviemäri Akanojalta Mäkikylän jätevesipuhdistamolle Kymen Bioenergia Oy pääomasijoitus Yhteensä Johtoverkostot ja laitteet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet

96 Liikelaitokset 4.2 Tilaliikelaitos TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tilaliikelaitoksen johtokunta Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminta-ajatus Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan olevan toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta elinkaariajattelun pohjalta sekä vastaa omaisuusmassan arvon säilymisestä. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin suoraan omistaman rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. Tilaliikelaitos hoitaa keskitetysti toimitilojen välivuokrauksen sekä toimii koko konsernin kiinteistöasioiden asiantuntijana. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmien sekä elinkeinotoimen investointiohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Sisäiset vuokrat on päivitetty v kustannusten tasolle, aiemmin v tasolla. Myös m 2 -määrät on tarkistettu. ATK-pistemaksut on siirretty tietohallinnosta tilaliikelaitokselle. Myös energiakustannukset ovat nousseet vuodesta Rakennusten kunnossapitokustannuksissa on varattu energiansäästökartoituksiin euroa. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Ajanmukaiset ja vetovoimaiset toimitilat 100 % käyty Indeksi yli kaupungin keskiarvon Kaikista toiminnoista on tehty sopimukset. Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Työtyytyväisyysindeksi Palvelusopimukset(kpl) Vuokrasopimukset (kpl) Urakkasopimukset (kpl) Konsulttisopimukset (kpl) Oman tuotannon resurssien riittämättömyys ja ulkopuolisten palveluiden hinnat palvelusopimusten tarkentamisessa. Taloudelliset resurssit yrityksille riittävien toimitilojen tarjoamiseksi ja sovittujen hankkeiden toteuttamiseksi. Palvelusopimukset tarkennettu. Oma tuotanto/ulkoa ostetut palvelut (%) Sovittujen hankkeiden toteutus (yhteistyö Innovation Oy) Toimitilojen riittävyys yrityksille (%) 94

97 Liikelaitokset Talous Tilaliikelaitos Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Ylijäämä ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilaliikelaitos Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineettomat hyödykkeet 8 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 51 Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 78 Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Rahoituslaskelma 1000 e Muutettu Tilaliikelaitos TP 2010 TA 2011 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 4 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos

98 Liikelaitokset Tilaliikelaitoksen investoinnit kust.arvio Sivistyksen toimiala Myllykosken päiväkoti 100-paikkainen siirtokelpoinen, leasing 400 Korian päiväkoti 90-paikkainen uudisrakennus Niskalan päiväkoti peruskorj. ja laajennus 100-paikkaiseksi Keskustan päiväkoti kivirakennuksen peruskorjaus Lautaron päiväkoti 80-paikkainen uudisrakennus Kouvolan päiväkoti 70-paikkainen uudisrakennus Utunmäen päiväkoti peruskorjaus Sippolan koulu tiloja varhaiskasvatukselle ja nuorisopalv. Kaipiaisten koulu tiloja varhaiskasvatukselle ja nuorisopalv. Mansikka-ahon koulu uudisrakennus mahdollinen valtionosuus Anjalankosken lukio ilmanvaihdon saneerausta tilamuutoksia valtionosuus Inkeroisten yhteiskoulu laaj./tekninen -ja tekstiilityö, kotitalous valtionosuus Kaipiaisten koulu peruskorjaus 485 m laajennus 950 m 2 valtionosuus *)Valkealan koulukeskus keittiön kunnostus, iv-muutostyö liikennejärjestelyiden uusiminen valtionosuus *)Myllykosken yhteiskoulu ilmanvaihto, tilamuutoksia valtionosuus *)ko. kohteet toteutetaan vain, jos saadaan valtionosuus Jokelan koulu laajennus/muutostyöt valtionosuus Sarkolan koulu peruskorjaus valtionosuus Kouvolan yhteiskoulu salisiiven iv-saneeraus valtionosuus Kirkonkylän koulu (Valkeala) saneeraus valtionosuus Haanojan haali peruskorjaus valtionosuus Kansalaisopisto Kouvola peruskorjausta Inkeroisten kirjasto uudet tilat m Voikkaan seuratalo peruskorjauksen suunnittelua Inkeroisten nuorisotalo saneeraus ja kaluston uusiminen Utinkatu 85, Ksao rakennus 1 peruskorjaus rakennus 2 peruskorjaus metalliosasto uudisrakennus Utinkatu 44-48, Ksao tilamuutokset autopuolen saneeraus siipi 2 pintaremontti, ikkunat siipi 4 peruskorjaus siipi 5 iv-saneeraus Luonnonvara Anjala, Ksao konehalli, uudisrakennus Helikopterihalli Utti koulu, uudisrakennus Huom! Kohde toteutetaan vain, jos hankkeelle saadaan riittävä ulkopuolinen rahoitus, 30 % Kh päättää toteututuksesta Viitakumpu peruskorjaus Torniomäen koulu tilat sos.ja terv.alan koulutukselle Bioenergia-alan koulutustila Liiketalousinstituutti, Ksao muutostöitä Kiinteät rakenteet ja laitteet Kuusankosken tekonurmi Inkeroisten jäähalli, pallopelikenttä Saviniemen jalkapallokentän peruskorj (siirtyy v. 2011) avustukset UEFA, valtionsosuus -50 Valkealan jäähalli uudet pukusuojat ja pesuhuoneet Monitoimihalli suunnittelun aloitus 50 Pääkirjasto suunnittelun aloitus 50 Sivistys yhteensä

99 Liikelaitokset Tilaliikelaitoksen investoinnit kust.arvio Perusturva Kumpulan asumispalveluyksikkö laajennus ARA:n avustus Pihlajiston tehostettu asumispalveluyksikkö uudisrakennus ARA:n avustus Keltakankaan terveysasema muutostyöt 550 Vaskirinteen palvelukeskus 1983 rakennetun osan uusimista Lauttarannan hoivakoti, Poukama hoivaosastojen muutos Lauttarannan hoivakoti, Valkama hoivaosastojen muutos Vapriikin työkeskus uudet tilat Keltakankaan ammattikouluun Kuntolan toimintakeskus peruskorjaus Elimäen hoivakoti hoivaosastojen muutos Mäntylä 1 peruskorjaus Kouvolan terveyskeskus keittiön muutostyöt Uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö Varikon asumisyksikkö (tilan vuokraaminen) Ratamo-keskus hankesuunnittelu Perusturva yhteensä Tilaliikelaitos Kouvolan teatteri muutostöitä, näyttämön sähkötyöt Anjalankosken kaupungintalo talotekniikan uusiminen, vesikatteen osittainen uusiminen Jaalan paloasema peruskorjaus ulkopuolinen rahoitus Pieninvestoinnit Tilaliikelaitos yhteensä Yhteensä

100 Liikelaitokset 4.3 Teknisen tuotannon liikelaitos TOIMIELIN Vastuuhenkilö Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunta Tuotantojohtaja Jari Horppu Toiminta-ajatus Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitos on kunnan sisäinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa käyttäjä- ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruoka-, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut. Teknisiä työsuorituksia ovat maastomittauspalvelut, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennuksien rakentaminen ja hoito. Hallintosäännön kohdan mukaan liikelaitoksella on kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva 11-jäseninen johtokunta. Liikelaitos ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, vaan hoitaa liiketaloudellisia periaatteita noudattaen sellaisia tehtäviä, joita kunta voi kilpailun neutraliteettia vaarantamatta hoitaa omana tehtävänään. Sisäisen liikelaitoksen on mahdollista myydä kilpailuneutraliteetin erityisesti vaarantumatta tilapäistä ylikapasiteettiaan markkinoille vähäinen määrä liikevaihdostaan Visio 2013: Teknisen tuotannon liikelaitos tunnetaan tuottavana ja palvelualttiina toimijana, jonka asiakaspalvelua arvostetaan kaupungissa. Strategiset päämäärät seuraaville vuosille ovat: Toiminnan kehittäminen perustuu EFQM-laatujärjestelmän mukaisiin itsearviointeihin. Asiakkuuksien hallinta ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen säännöllisesti Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat kaupunkikonsernin keskitason yläpuolella Tuotantoa palvelevien sähköisten ja mobiilijärjestelmien käyttöä laajennetaan mm. päivystysjärjestelyjen tiivistämiseksi. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Vuosina yhdistetään päivystysjärjestelyjä, uudistetaan sijaisuuskäytäntöjä sekä otetaan mobiilit seuranta- ja tilausjärjestelmät käyttöön palvelualueilla. Kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaisesti vakituisen henkilöstön nettovähennys vuonna 2012 on 26 htv. Tästä syntyvä henkilöstömenojen säästö toteutuu täysimääräisenä vasta v Vuoden 2011 nettovähennys 30 htv näyttää myös toteutuvan. Henkilöstösuunnitelman mukainen vähennys vuoden 2014 loppuun mennessä on 97 htv. Henkilöstömuutokset v talousarviossa ovat palvelutuotannon lisäyksen johdosta: - aluepalvelut 3 htv (sisäinen täyttö) - puhtauspalvelut 6 htv (osa siirtyy perusturvan toimialalta). Talousarvio on tehty annettuun kehykseen, tilikauden liikeylijäämä on euroa. Kohonneet tuotantokustannukset on saatu sovittua palvelusopimuksissa lukuun ottamatta yhdyskuntatekniikan ja maankäytön palvelusopimuksia, joissa hinta on sama kuin v.2011 talousarviossa (ollut sama myös vuosina ). Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat alueiden talvikunnossapidon ja viheralueiden hoitotason alenemiseen, kone-ja ajoneuvohankintojen sekä kalustohankintojen supistamiseen ja rakennusvalvontamittausten taksatarkistukseen. Teknisen tuotannon aluepalvelut ja logistiikkapalvelut yhdistetään vuoden 2012 alusta. Aluepalvelujen ja Kouvolan Veden välillä on tehty infran rakentamisesta palvelusopimus n. 1,0 milj. euroa. Käyttäjäpalvelujen kustannusja palvelutuotantomuutokset (mm. neljä päiväkotia ja Valkealakoti), liikevaihdon lisäys n euroa. Rakennusten hoidon palvelusopimuksen tarkistus lisää liikevaihtoa n euroa. 98

101 Liikelaitokset Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Aluepalvelujen henkilöstöjärjestelyt, työtehtävien organisointi, työmenetelmien kehittäminen, prosessikuvausten laatiminen ja tuotteistaminen Omien toimitilojen ja hankintakäytäntöjen tarkastelu Laskutusprosessin kehittäminen Rakennusten hoidon keskitetyn kaukokäytön ja valvonnan lisääminen ja käyttöönotto, mm. uima- ja jäähalleissa Palvelutuotannon kehittäminen itsearvioinnin avulla Asiakastyytyväisyyden mittaaminen säännöllisesti Tuotteistamisen kehittäminen ja säännöllinen päivitys Tuotebudjetoinnin ja talousseurannan edelleen kehittäminen Teknisen tuotannon liikelaitoksen palvelujen järjestämismallien tarkastelu ja toimintamuotojen linjaukset Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Asiakkuuksien hallinta Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Asiakasläheinen toiminta ja kumppanuuksien hallinta Palautteen käsittelyajan mediaani alle 3 vrk Palautteen käsittelyajan mediaani Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Taloudellisten ja toiminnallisten mittareiden vieminen käytännön työhön laatujärjestelmän mukaisesti Määrätietoinen ja tulevaisuuteen suuntaava näkyvä johtaminen Opiferuksen laskentamalli sekä tuotepohjainen budjetointi ja raportointi käytössä Määritellään pidettävät työpaikkakokoukset Sovitut esimies- ja työpaikkakokoukset pidetään Käytön kattavuus (%) Esimieskokouksiin osallistumis-% Kutsutut/osallistujat Työpaikkakokoukset, tavoite 4 kpl/v/esimies (kpl) Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Prosessiperusteinen työnsuunnittelu Pääprosessit, tuotteet ja palvelukuvaukset ajantasaistetaan Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Pitkä aikaväli n v: Tavoitetasot 2012: Mittarit: Merkittävimmät riskit: Henkilöstön moniosaaminen, suorituskyvyn vahvistaminen ja työhyvinvointi Kehityskeskustelujen kattavuus 100 % Sairauspoissaolojen alentaminen 10 % edellisvuodesta Työtyytyväisyys kaupungin keskitason yläpuolella Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Sairauspoissaolojen määrä (kpl) Työtapaturmien määrä (kpl) Työtyytyväisyysindeksi 99

102 Liikelaitokset Talous Teknisen tuotannon liikelaitos Tuloslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Ylijäämä ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma 1000 e Muutettu Tekninen tuotanto TP 2010 TA 2011 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut -1 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot 983 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Keskeisimmät tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Henkilöstö htv (vakituinen) Henkilöstömuutos htv Tuotteiden hintakehitys Ateriahinta eur/ateria 2,36 2,98 3,06 Siivous eur/m 2 /v 30,26 23,44 28,49 Kiinteistönhoito eur/m 2 /v 16,81 14,63 15,12 Katujen hoito eur/m 2 /v 3,09 Puistojen hoito eur/ha Liikunta-alueiden hoito eur/as 29,03 28,16 29,39 100

103 Laskelmat 5 Laskelmat Tuloslaskelma kaupunki ja liikelaitokset Tuloslaskelma Peruskaupunki Kouvolan Vesi Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Kaupunki yhteensä eliminoitu MUUT TA MUUT TA MUUT TA MUUT TA MUUT TA 1000 e 2011 TA TA TA TA TA 2012 TS2013 TS2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloslaskelmaan Tuloslaskelma Peruskaupunki Liikelaitokset Kaupunki yhteensä (eliminoitu) MUUT TA MUUT TA MUUT TA 1000 e TP TA 2012 TP TA 2012 TP TA 2012 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli/alijäämä

104 Laskelmat Rahoituslaskelma kaupunki ja liikelaitokset Kouvolan kaupunki sis. liikelaitokset Rahoituslaskelma 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta Asukasluku Lainakanta e/as Liikelaitosten vaikutus kaupungin rahoituslaskelmaan TA 2012 Rahoituslaskelma 1000 e Peruskaupunki Liikelaitokset Yhteensä Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

105 Laskelmat Investoinnit kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Kouvolan kaupunki Investoinnit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUTETTU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointeihin Investoinnit Peruskaupunki Liikelaitokset Kaupunki yhteensä 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TA 2012 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Kokonaistulot ja menot kaupunki (sis. liikelaitokset) TA 2012 TULOT Milj. euroa MENOT Milj. euroa Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 89,5 Toimintakulut 553,2 Verotulot 313,3 - Valmistus omaan käyttöön -6,1 Valtionosuudet 157,5 Korkokulut 4,8 Korkotuotot 2,0 Muut rahoituskulut 0,2 Muut rahoitustuotot 7,0 Tulorahoitukset korjauserät - Pysyvien vast. hyöd. myyntivoitot -1,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit 42,8 Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 1,0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 2,0 Antolainojen lisäys 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 42,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 24,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2,0 Kokonaistulot yhteensä 618,9 Kokonaismenot yhteensä 619,0 103

106 Laskelmat Tuloslaskelma toimialoittain TA 2012 ulkoiset kustannukset (liikelaitosten ja kaupungin väliset kustannukset sisältyvät) (sis.kaupungin ja liikelaitosten väliset kust.) Toimialat/palvelusektorit 1000 e TP 2010 TA 2011 MUUT TA 2011 TOT 10/2011 TA 2012 MUUTOS% 2012/2011 Konsernipalvelut Toimintatuotot ,0% Jyrki Harjula Toimintakulut ,0% talous- ja strategiajohtaja Toimintakate ,5% Kaupunkikehitys Toimintatuotot ,2% Valm. omaan käyttöön ,2% Aimo Ahti Toimintakulut ,5% vt. kaupunkikehitysjohtaja Toimintakate ,9% Elinkeino Toimintatuotot ,8% Aimo Ahti Toimintakulut ,1% vt. kaupunkikehitysjohtaja Toimintakate ,0% Tekninen ja ympäristö (ti) Toimintatuotot ,3% Hannu Luotonen Valm. omaan käyttöön ,2% tekninen johtaja Toimintakulut ,2% Toimintakate ,9% Hyvinvointipalvelut Toimintatuotot ,9% Annikki Niiranen Toimintakulut ,9% apulaiskaupunginjohtaja Toimintakate ,5% Sivistys yhteensä Toimintatuotot ,2% Ismo Korhonen Toimintakulut ,3% sivistysjohtaja Toimintakate ,7% Perusturva yhteensä Toimintatuotot ,4% Sakari Laari Toimintakulut ,3% perusturvajohtaja Toimintakate ,0% Peruskaupunki yhteensä Toimintatuotot ,5% Liikelaitokset Valm. omaan käyttöön ,2% Toimintakulut ,2% Toimintakate ,8% Kouvolan Vesi Liikeyli/-alijäämä ,0% Timo Kyntäjä, vesihuoltojohtaja Toimintakate ,1% Tilaliikelaitos Liikeyli/-alijäämä ,3% Timo Oksanen, toimitilajohtaja Toimintakate ,3% Teknisen tuotannon liikelaitos Liikeyli/-alijäämä ,0% Jari Horppu, tuotantojohtaja Toimintakate ,0% Liikelaitokset yhteensä Liikeyli/-alijäämä ,8% Toimintakate ,7% Kaupunki yhteensä Toimintakate ,1% 104

107 Laskelmat Tuloslaskelma ulkoiset kustannukset, kaupungin ja liikelaitosten väliset erät eliminoitu Ulkoiset kustannukset TA 2012 Sisäiset ja keskinäiset eliminoitu Peruskau punki Kouvolan Vesi Tekninen tuotanto Tilaliikel aitos Yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos

108 Konserniyhteisöt 6 Konserniyhteisöt Konsernirakenne Kouvola-konserni muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: - peruskunta, johon kuuluvat kaupungin ydintoiminnot - kunta, edellä mainittuihin yhdistetään liikelaitosten tiedot - konserni, kunnan talouslukuihin yhdistetään tytäryhtiö- ja kuntayhtymätoiminta sekä osuus osakkuusyhteisöistä. 106

109 Konserniyhteisöt Kouvolan kaupungin konserniin kuuluville yhteisöille valtuusto voi asettaa tavoitteita. Talousarviossa asetetaan merkittäville tytär- ja osakkuusyhteisöille yhteisökohtaiset tavoitteet. Nämä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on asetettu jäljempänä yhteisön tietojen kohdalla. Muut yhteisöä koskevat esittelytiedot ovat informatiivisia. Keskeisten konserniyhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Konserniohjeen mukaisesti jokaisella konserniin kuuluvalla yhtiöllä tai yhteisöllä tulee olla vuosittain päivitetty strategia sekä toimiva johtamisjärjestelmä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Yhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2012 Yhteisö ja omistusosuus Tavoitetaso Mittari KSS Energia Oy (konserni) 100 % European Business Innovation Center Kymi Oy 80 % Kouvola Innovation Oy (konserni) 100 % Kaakkois-Suomen Tieto Oy 100 % Kouvolan Asunnot Oy 100 % Kouvolan Teatteri Oy 100 % Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 34 % Kymenlaakson Jäte Oy 47 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 34 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46 % Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) 51 % (äänivalta 48,9 %) Sijoitetun pääoman tuotto on > 7,0 % Omavaraisuusaste on > 28,5 % Resurssit on suunnattu elinkeinopoliittisen strategian ja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Resurssit on suunnattu elinkeinopoliittisen strategian ja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Palvelujen hintataso on kilpailukykyinen. Käyttöaste vähintään 97 % Tulos on ennen tilinpäätössiirtoja positiivinen Omana toimintana järjestetyn kunnossapidon ja siivouksen kustannusten selvittäminen Katsojamäärä Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on tasapainossa (±0). Tutkintojen määrä on 666 AMKperustutkintoa ja 50 ylempää AMKtutkintoa Maksullisen palvelutoiminnan tulot ovat 18 % suhteessa koko tulorahoituksen määrään Valmistuvien työllisyystavoitteena on 95 % Kannattavuus edellisen vuoden tasolla Asiakastyytyväisyys Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen. Yleisömäärä on vähintään Osinkotuotto on vähintään vuoden 2011 tasolla (maksetaan vuonna 2013) Kävijämäärätavoite on Käsitellään erikseen Sijoitetun pääoman tuotto (%) Omavaraisuusaste (%) Palvelusopimuksen mittareiden seuranta Palvelusopimuksen mittareiden seuranta Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) Hinta Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) Kiinteistöpalvelut: /m 2 /kk Kustannusten osuus kokonaiskustannuksista (%) Katsojamäärä (kpl) Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) AMK-perustutkintojen määrä (kpl) Ylempien AMK-tutkintojen määrä (kpl) Maksullisen palvelutoiminnan tulot/ tulorahoitus (%) Valmistuneista työllistyneet (%) Liikevoitto (%) Sijoitetun pääoman tuotto (%) Asiakastyytyväisyys (1-5) Hyödynnetty/ kerätty (%) Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) Yleisömäärä (kpl) Maksetun osingon määrä ( ) Kävijämäärä(kpl) 107

110 Liitteet 7 Liitteet 7.1 Henkilöstösuunnitelma Toimiala / Henkilöryhmä Vakinainen henkilöstö Vakinaiset virat ja teht eläke tai muu väh. Henkilöstömuutokset rekr. tai muu lisäys eläke tai muu väh. rekr. tai muu lisäys eläke tai muu väh. rekr. tai muu lisäys Vakinaiset Muutos Muutos 11-14* Konsernipalvelut Esimiehet Muu henkilöstö Yhteensä Talouspalvelukeskus Esimiehet Muu henkilöstö Yhteensä Elinkeinopalvelut Esimiehet 8,5 9, , Muu henkilöstö Yhteensä 162,5 162, , Sivistyksen toimiala Esimiehet Muu henkilöstö , , Yhteensä , , Perusturvan toimiala Esimiehet 149, Muu henkilöstö , ,5-49, ,5 65,5 2093, Yhteensä 1994,5 2104, ,5-56, ,5 73,5 2257, Tekninen ja ympäristö Esimiehet Muu henkilöstö Yhteensä Tilaliikelaitos Esimiehet Muu henkilöstö Yhteensä Teknisen tuotannon liikelaitos Esimiehet Muu henkilöstö Yhteensä Kouvolan Vesi Esimiehet Muu henkilöstö Yhteensä Yhteensä, joista , , esimiehiä , , muuta henkilöstöä , *Muutokset korjattuna toiminnallisilla muutoksilla, joissa noudatettu liikkeenluovutusta: 1 Talouspalvelukeskuksen siirtyminen Kunnan Taitoa Oy:lle

111 Liitteet 7.2 Kaaviot ja taulukot Tuloslaskelman tuloerien muodostuminen TA 2012 kaupunki ja liikelaitokset Tuloslaskelman menoerien muodostuminen TA 2012 kaupunki ja liikelaitokset 109

112 Liitteet Peruskaupungin toimialojen ulkoiset toimintakatteet TA 2012 Liikelaitosten liikevaihtojen ja liikeyli-/alijäämien kehittyminen 110

113 Liitteet 111

114 Liitteet Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto 112

115 Liitteet Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto 113

116 Liitteet Lähde: Kuntaliitto 114

117 Liitteet Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto 115

118 Liitteet Lähde: Verohallinto Verotettavat tulot Kouvolassa Vuosina kasvu keskimäärin 1,4 %. Vuosina kasvu keskimäärin 4,5 %. Vuonna 2009 vähentyminen -1,1 %. Vuonna 2010 kasvu 0,6 %. Vuonna 2011 kasvu 6,9 %, sisältää veroprosentin korotuksen. Vuonna 2012 kasvu 1,5 %. 116