SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Y-tunnus os. Sivulantie 11, Saarijärvi TASEKIRJA 2013 VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2 1 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Konsernitilinpäätös Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Omistajaohjaus Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Omarahoitusosuudet Tukipalvelut Sivistyslautakunta Musiikkiopiston johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 49

3 Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Jätelautakunta Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat Allekirjoitukset ja merkinnät... 96

4 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginjohtajan katsaus Saarijärven kaupungin toimintavuosi 2013 jatkui koko kuntakenttää koskettavien muutosvoimien keskellä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus hallitsivat keskustelua, herättivät uusia kysymyksiä mutta antoivat myös aihetta uudelleen arviointeihin. Kuntarakennelaki astui voimaan Sen mukaan kunnan tulee tiettyjen edellytysten täyttyessä toteuttaa yhdistymisselvitys. Kaupunginvaltuusto päätti , että selvitysalueeksi tulee Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunta, mahdollisesti myöhemmin Uurainen ja Laukaa. Varsinaiset yhdistymisselvitykset ajoittuvat vuodelle Toimintavuoden 2013 tilikauden tulos oli heikko, mutta parempi kuin ennustettiin. Vuoden 2013 talousarvio oli lähtökohtaisesti alijäämäinen 2,45 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksessä päästiin 1,58 miljoonan alijäämään. Tilivuoden toimintatulot ylittyivät eurolla ja toimintamenot alittuivat noin eurolla. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tappiollisen tuloksen jälkeen 6,461 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla on enää muutama vuosi aikaa oikaista taloutensa suuntaa ennen kuin kertynyt ylijäämä on kulutettu loppuun. Vuonna 2013 jatkettiin suunnitelmallista talouden tasapainotustyötä ja siinä myös onnistuttiin. Osana säästötoimenpiteitä kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli 1,0 1,25 miljoonan euron henkilöstösäästöt ja kaupungin henkilöstömäärän vähentäminen enintään henkilötyövuodella. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen valtuusto päätti talouden tasapainottamiskeinona eläköitymisten hyödyntämisen vuosina Eläköitymisten hyödyntäminen tulee

5 4 vähentämään henkilöstömäärää yhteensä 36 henkilötyövuotta ja henkilöstömenoja 1,34 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Vuosi 2013 oli haastava niin talouden kuin johtamisen osalta. Toimintavuonna johtavista viranhaltijoista talous- ja hankintajohtaja sekä kaupunginjohtaja irtisanoutuivat viroistaan. Uusi talous- ja hankintajohtaja aloitti virassaan syyskuussa ja uusi kaupunginjohtaja valittiin virkaan kaupunginvaltuuston kokouksessa Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin valtaosin ja kaupungin peruspalvelutuotanto pystyttiin turvaamaan kohtuullisella tasolla. Toimintaympäristön muutokset ja talouden tasapainottamisvaateet ovat edellyttäneet henkilöstöltä joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Koko kaupunkikonsernin henkilöstö ansaitsee suuret kiitokset tilikauden ennakoitua paremmasta tuloksesta. Saarijärven kaupungissa palvelutarjonta supistui valtion toimijoiden osalta, kun verotoimisto ja TE-toimisto sulkivat toimipisteensä. Vuoden 2013 lopulla suunniteltiin yhteispalvelukeskuksen perustamista erillisessä hankkeessa korvaamaan valtion poistuvia palveluja. Työttömyysaste kasvoi huolestuttavan korkealle, 20,8 %:iin. Toisaalta yritysten määrä jatkoi kasvuaan (+ 14 kpl). Saarijärvellä oli vuoden lopussa yhteensä 775 yritystä. Majoitusvuorokausien määrä Saarijärven seudulla (yht kpl) lisääntyi 1 %, toisin kuin maakunnassa keskimäärin. SSYP Kehitys Oy:n tekemän yritysbarometrin mukaan yritysten suhdannenäkymät ovat paranemassa. Julkisen talouden kestävyysvaje kohdistuu Saarijärven kaupunkiin myös jatkossa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja mahdolliset valtionosuuksien leikkaukset vähentävät palveluihin varattua rahoitusta. Toisaalta kaupungin sijainti ja koko antavat uusia mahdollisuuksia. Aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden merkitys korostuu. On tärkeää huomata ne kohdat, joissa itse voimme vaikuttaa Saarijärven tulevaisuuteen. Tarvitsemme sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa, että myös palvelurakenteen karsimista ja toimintojen supistamista. Huomio tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhoitomenojen kasvun hidastamiseen tarkan taloudenpidon ja uusien toimintatapojen kautta. Saarijärvellä tarvitaan hyvää yhteistyötä niin yrityselämän, henkilöstön kuin luottamushenkilöidenkin kesken. Avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä talouden tasapainoon saattaminen ja kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen on mahdollista. Hyvä yhteistyö mahdollistaa kaupungin vision saavuttamisen: Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Timo Rusanen Kaupunginjohtaja

6 Kaupungin hallinto PERUSTIETOA SAARIJÄRVEN KAUPUNGISTA Kaupungin perustaminen Saarijärven kunta on perustettu Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai v Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupungin sijainti ja koko Saarijärven kaupunki sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa. Alueen tärkeimmät etäisyydet maanteitse mitattuna kaupungin pääkeskuksesta ovat: - Helsinki 340 km - Jyväskylä 65 km - Lähin reittiliikenteen lentokenttä Jyväskylä 45 km - Lähin merisatama, Kokkola 178 km - Lähin rautatieasema, Saarijärvi 1 km - Lähin valtatie, Vt 13 0 km Saarijärven keskusta on rakentunut Saarijärven, Pienen Lumperoisen ja Herajärven väliselle saarekkeelle. Kaupungin pinta-ala - kokonaispinta-ala 1422 km 2 - maapinta-ala 1255 km 2 - vesipinta-ala 167 km 2 Väestö Asukasluku Väestön ikärakenne Ikäryhmä Miehiä Naisia Yhteensä % , , ,3 Yhteensä ,0

7 6 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä OMISTAJAOHJAUKSEN JAOS- TO 7 jäsentä PÄÄLAUTAKUNNAT SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 7 jäsentä LAIN EDELLYTTÄMÄT TOIMIELIMET KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 jäsentä VAALILAUTAKUNNAT 2 kpl, 5 jäsentä VAALITOIMIKUNTA 2 kpl, 3 jäsentä KUNTIEN YHTEISET LAUTAKUNNAT POHJOISEN KESKI-SUOMEN MUSIIK- KIOPISTON JOHTOKUNTA 8 jäsentä SAARIJÄRVEN SEUDUN JÄTELAUTA- KUNTA 5 jäsentä

8 7 SAARIJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO 2013 NIMI PUOLUE AMMATTI Puheenjohtajisto v Tuominen Sami, pj Honkonen Petri, I vpj Nuopponen Kari, II vpj SDP Kesk. Kesk. Jäsenet Hackzell Asko Harju Eija Hyytiäinen Raimo Hänninen Kati Järvinen Esa Kallio Mikko Kankaanpää Tapani Kettunen Tuire Koskenlahti Arja Kotamäki Gunnar Kuorelahti-Juntunen Pulmu Lahtinen Aaro Lehtinen Harri Luotola Martti Mielonen Marko Mäenpää Pekka Ollikainen Hannu Piesanen Anu Pirttiniemi Riitta Rautjoki Jorma Rissanen Arto Ruunaniemi Jukka Siikaranta Antti Sironen Maarit Sneck-Ruotsalainen Ritva Suomäki Marjatta Talaskivi Seija Tannermäki Matti Tuomi Pentti Varismäki Piia Vilkkilä Tuomo Vuori Olavi Sit. Kesk. SDP SDP Kok. Kesk. PS Kesk. Kesk. SDP Vihr. SDP Kok.. Kesk. Kesk. KD SDP PS Kesk. Kesk. Vas Kesk. SDP SDP SDP Kesk. Kesk. Kesk. PS Kok. Kesk. Kesk. robotinkäyttäjä hankekoordinaattori osteopaatti vanhempi konstaapeli emäntä nuohooja koulunkäyntiohjaaja liikkeenharjoittaja, toimitusjohtaja maatalousyrittäjä vanerityöntekijä työnohjaaja, kotitalousopettaja agronomi eläkeläinen/vahtimestari TaM, kuvataidelehtori eläkeläinen DI maanviljelijä eläkeläinen tietojärjestelmäpäällikkö metsätyöntekijä lähihoitaja terveydenhoitaja koneyrittäjä lähihoitaja agronomi, maatalousyrittäjä varustelija myyntineuvottelija palveluvastaava opettaja emäntä, eläkeläinen maaseutuyrittäjä herastuomari, eläkeläinen kauneusalan yrittäjä tuotanto- ja toimitusvastaava rovasti VALTUUSTON VOIMASUHTEET Keskusta 16 SDP 9 Kokoomus 3 Perussuomalaiset 3 Kristillisdemokraatit 1 Sitoutumattomat 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreät 1 Yhteensä 35

9 8 KAUPUNGINHALLITUS 2013 NIMI PUOLUE AMMATTI Puheenjohtajisto Vuori Olavi, pj. Pyykkinen Pasi, I varapj. Koskenlahti Arja, II varapj. Jäsenet Pirttiniemi Riitta Ruunaniemi Jukka Sironen Maarit Ollikainen Hannu Marjoniemi Nina Tuomi Pentti Varajäsenet Vilkkilä Tuomo Viitanen Jorma Leipälä Suvi Miettinen Kirsi Mielonen Marko ( saakka) Kallio Mikko ( alkaen) Raitanen Anna Ingman Lasse Lehtinen Harri Taipale Jaana Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. SDP SDP Kok. PS Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. SDP SDP Kok. PS rovasti palomies, eläkeläinen agronomi terveydenhoitaja agronomi, maanviljelijä myyntineuvottelija metsätyöntekijä suunnitteluinsinööri herastuomari, eläkeläinen tuotanto- ja toimitusvastaava opetusneuvos maatalouslomittaja, yrittäjä sosionomi YAMK eläkeläinen maatalousyrittäjä nuorisotyöntekijä sähköasentaja DI sosionomi Kokoukset 2013 Pykälät/kpl 2013 Kaupunginvaltuusto 7 60 Kaupunginhallitus Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä.

10 9 Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Keski-Suomen kehityslukemat olivat työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman maakuntien suhdannekehitystä kuvaavan raportin mukaan heikot. Vuonna 2013 maakunnissa työttömyys kasvoi nopeimmin Kainuussa, Lapissa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Väestötappio jatkui perinteisissä väestötappiomaakunnissa, mutta myös Keski-Suomen muuttotappio kasvoi selvästi. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu voimakkaimmin maakuntien keskuksiin. Nuorisotyöttömyys oli TEM:n tilastojen mukaan vuonna 2013 korkeinta, noin 23 %, Kymenlaaksossa, Keski- Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Yritystoiminnan liikevaihto putosi eniten Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kuntatalous v Tilastokeskuksen kuntatalouden tilinpäätösennusteista keräämien tietojen mukaan vuonna 2013 kuntien vuosikatteet paranivat, mutta lainakanta jatkoi kasvuaan. Tiedot perustuvat Tilasto-keskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastoon. Tilaston tiedot ovat ennakollisia ja ne tulevat tarkentumaan. Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikatteiden parantuminen perustuu toimintamenojen kasvun taittumiseen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampaan nousuun. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta.

11 10 Liitetaulukko: Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoja 2013, milj. euroa Tuloslaskelma: Kunnat Kuntayhtymät 2013, milj. Muutos, % 2013, milj. Muutos, % = Toimintakate (+ tai -) , ,6 Verotulot ,8.. Valtionosuudet ,9.. Korkotuotot 217-1,2 7-26,3 Muut rahoitustuotot 363-1,2 12 5,7 Korkokulut ,5 97-1,1 Muut rahoituskulut 57 28,8 26-7,5 = Vuosikate (+ tai -) , ,2 Poistot ja arvonalentumiset , ,0 Investoinnit: Investointimenot yhteensä , ,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin 178-8, ,8 Investointihyödykkeiden myyntitulot , ,5 Lainat: Lainakanta , ,2 Liikelaitokset yhdistettynä sekä kunnan/kuntayhtymän sisäiset erät eliminoituna Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2013, Tilastokeskus

12 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toiminnan strategiset tavoitteet Valtuusto päivitti 2013 joulukuun viimeisessä kokouksessaan strategian valtuustokaudelle. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin valtuustokaudelle vahvistetun strategian pohjalta. Strategia Strategian toiminta-ajatus Saarijärven kaupunki järjestää ydinpalvelut, huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja tulee elinkeinoelämän kehittymistä. Kaupunki kehittää myönteistä kuntakuvaa ja yhteishenkeä sekä seudullista yhteistyötä. Strategian visio Saarijärven kaupungin visiona on, että Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus. Strategian painopistealueet - Toimivat peruspalvelut - Yritysten, työllisyyden ja osaamisen kehittäminen - Kaupungin vetovoimaisuus - Terve talous - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Annettujen strategisten linjausten ja painopisteiden toimeenpano organisaation eri tasoilla ja eri hallintokunnissa toteutuu tavoitekortein, joissa kullekin painopistealueelle on määritelty menestystekijät, tavoitteet ja toimenpiteet. Tarkastelu tehdään neljästä eri näkökulmasta: - henkilöstön uudistuminen ja työkyky - prosessit ja rakenteet - taloudellisuus - vaikuttavuus Tilinpäätösaineistoon sisältyy sekä valtuustotason että hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoite- ja tuloskortit, joissa on sanallisen toiminnan kuvauksen lisäksi arvioitu asetettujen tulostavoitteiden toteutumista. Toimintaympäristö Kaupungin väestö väheni vuoden 2013 aikana 98 henkilöllä. Väestörekisterikeskuksen ilmoittama virallinen asukasluku oli henkilöä. Syntyneiden ja kuolleiden välinen nettomuutos oli -50, kuntien sisäisen muuttoliikkeen nettovaikutus -47. Lukujen loppusumma eroaa, sillä VRK:n ja tilastokeskuksen nettoluvuissa on vielä tässä vaiheessa eroavuutta. Työttömyyden kehitys erityisesti loppuvuonna 2013 oli synkkä. Koko Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla työttömyys oli kasvusuunnassa ja työttömyyden taso korkea. Alueen kunnista vaikein tilanne vuoden vaihteessa oli Saarijärvellä (20,8 %) ja Kannonkoskella (19,7 %). Seutukunnan työttömistä valtaosa (63,6 %) oli miehiä ja yli puolet (54,7 %) alle 50-vuotiaita. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista oli noin 10 %.

13 12 Yrityselämä Talouden taantuma on vaikuttanut myös yritysten ja kehittämishankkeisiin. SSYP Kehityksen antamien tietojen mukaan yritysten investointihalukkuus on kuitenkin aikaisempiin vuosiin verrattuna lisääntynyt. Majoitusvuorokaudet Saarijärven seutukunnalla lisääntyivät ja matkailusektorin tulevaisuus näyttää yritysten kommenttien ja liikevaihdon perusteella valoisalta. Saarijärven kaupungin talouden kehitys Kaupungin tulos oli -1,586 M ja rahastojen muutoksen jälkeen alijäämäksi jää 1,583 M. Kun edellisen tilikauden tulos oli rahastojen muutoksen jälkeen 2,102 M alijäämäinen, aiempia ylijäämiä on kahden perättäisen tilinpäätöksen takia menetetty yhteensä 3,685 M, mikä kehityssuuntana on kestämätön. Kun kumulatiiviseen ylijäämään lisätään tilinpäätöksen liitetietojen, kappale 4.1., kohdassa 3. todettu oikaisu, kumulatiivisen ylijäämän määrä on tilikauden lopussa 6,461 M. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden poistosuunnitelman, joka perustui kirjanpito-lautakunnan kuntajaoston 2011 antamaan suositukseen. Tämän poistosuunnitelman perusteella Saarijärven kaupungin vuoden 2013 poistojen euromäärä verrattuna vuoden 2012 poistoihin, poisluettuna vuonna 2012 tehty kertapoisto, oli n. 1,75 M suurempi. Tässä ei ole huomioitu poistosuunnitelmaa vahvistettaessa keskeneräisinä olleita vuoden 2012 investointeja tai vuoden 2013 investointeja. Kun poistosuunnitelman tavoitteena on ollut, että erityisesti taloudellisesti merkittävimpien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien poistoajat ja prosentit todella vastaisivat niiden taloudellista pitoaikaa, se on kestävän taloudenpidon kannalta perusteltu, mutta tuottaa ensimmäisinä käyttöönottovuosina kirjanpidon tuloksessa selkeän haasteen tasapainottamisen näkökulmasta. Myöskään tilinpäätöksen tuloksen vertailu eri kuntien välillä ei tuota relevanttia tietoa, vaan parempi vertailukohde on vuosikate. Vuoden 2013 talousarvio oli lähtötilanteessa 2,451 M alijäämäinen. Talousarvioon tehtiin muutokset kesäkuussa ja marraskuussa siten, että jälkimmäisen talousarvion muutoksen jälkeen talousarvio oli 3,5 M alijäämäinen. Olennaisin muutos talousarvioon oli sosiaali- ja terveyspalveluiden omarahoitusosuuden muutos, T. Verotuloarviota korotettiin marraskuussa 930 T. Tähän sisältyi verontilityslain muutos 2013, jonka perusteella jäännösverojen tilityksiä aikaistettiin. Saarijärvelle tämä merkitsi verotuloissa vuonna 2013 n. 307T kertasuoritusta. Toimintatulot ylittyivät suhteessa talousarvioon 545 T M, toimintamenot puolestaan alittuivat 905 T. Verorahoitus yhteensä ylittyi 70 T talousarviossa ennakoituun nähden, minkä lisäksi rahoitustuotot ja kulut alittuivat kokonaisuutena 231 T. Lainakanta väheni 2012 tilinpäätöksen 28,887 miljoonasta eurosta 27,950 euroon, kun lainankannan oli talousarvion mukaan ennakoitu nousevan. Pienempään lainatarpeeseen ja rahoitusaseman parantumiseen vaikutti hyvin toteutunut käyttötalous, investointien toteutumisaste (83,3 %, 472 T alle ennakoidun), rahoituskustannusten alhaisuus sekä lainasaamisten muutokset, joista merkittävä erä syntyi SSYP Kiinteistöt Oy:n kaupungilta olevien pitkäaikaislainojen takaisinmaksusta, 390 T, josta 300T maksettiin kolmena eri rahasuorituksena ja 90 T kuitattiin Saarijärven kaupungin ostaessa SSYP Kiinteistöt Oy:ltä Peltihalli-nimisen kiinteistön rakennuksineen. Toimintakatteen kasvu oli Saarijärvellä 2,38 %, mikä alittaa hiukan Kuntaliiton tilinpäätösennusteiden mukaisen koko Suomen kuntakentän toimintakatteen nousun, 2,7 %. Verorahoitus kokonaisuudessaan kasvoi edellisvuotisesta, kun kasvusta vähennetään vuoden 2013 kertaerä, 307T, 4,7 %.

14 13 Korkotulot 49 Muut rahoitustulot 219 Myyntitulot 6001,0 Maksutulot 741,0 Tuet ja avustukset 1009,0 Valtionosuudet 30069,0 Muut toimintatulot 7957,0 Verotulot 29133,0 Kuvio 1, tuloslaskelman tuotot 2013, 1000 (ulkoiset/sisäiset) Aineet, tarvikkeet, tavarat 3497,0 Avustukset 860,0 Muut toimintamenot 2908,0 Korkomenot 624,0 Muut rahoitusmenot 203,0 Henkilöstö-menot Palvelujen ostot 44701,0 Kuvio 2, tuloslaskelman menot 2013, 1000 (ulkoiset/sisäiset)

15 (sis/ulk) kehittäminen ja hallinto tontti- ja karttapalvelut+ kaavoitus sotepalvelut hallinnon tukipal. palo- ja pelastuspalvelut sivistyslautakunta musiikkiopiston johtokunta kulttuurija vapaaaikaltk nettotoimintakulut hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin/alueittain (ulkoiset/sisäiset) 1000 ympäristö - lautakunta tekninen lautakunta Kuvio 3, Suurimmat toimintakulut syntyvät Sote-palveluista, jotka kasvoivat vuodesta ,3 M eli 10 %. Tätä kasvua arvioitaessa on huomioitava, että kunnat siirtyivät vuonna 2013 pääomavuokrien perintään, jolloin Saarikan kiinteistöjen ja rakennusten vuokrakulut nousivat kokonaisuudessaan n. 2,6 M. Saarikan tilinpäätöksessä Saarijärven maksuosuus ylittää budjetoidun 578 T. Ylitys kirjataan kuntayhtymän alijäämäksi, joka Saarijärven kaupungin tulee vuosina kattaa maksuosuudestaan tasasuurina erinä. tekninen lautakunta ympäristölautakunta kulttuuri- ja vapaa-aikaltk musiikkiopiston johtokunta sivistyslautakunta hallinnon tukipal. palo- ja pelastuspalvelut sotepalvelut tontti- ja karttapalvelut+ kaavoitus kehittäminen ja hallinto budjetin toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin, nettomenot (ulkoinen/sisäinen) 1000 Kuvio 4, Hallintokuntien nettomenot jäivät suurimmalla osalla alle budjetoidun. Teknisen lautakunnan osalta nettomenojen ylitykseen vaikuttaa osaksi lomapalkkavelkojen kirjausta koskeva muutos; aiemmin ne oli kirjattu

16 15 tasetilille. Kirjauskäytännön muutoksen vaikutus oli yhteensä Käyttötalouden toteutuma hallintokunnittain/vastuuryhmittäin on esitetty kappaleessa Laajakaista kaikille hanke Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti sitoutua maakuntaliiton käynnistämään laajakaista kaikille hankkeeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan hankkeeseen liittyvän operaattorisopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu rahoittamaan hankkeesta Saarijärven kaupungissa tapahtuvan toteutuksen osalta 33 %, enintään 1,153 M sekä antaa hankkeen rakentamisaikaista rahoittamista varten omavelkaisen takauksen, joka on voimassa enintään vuoden 2015 loppuun asti. Operaattorisopimus allekirjoitettiin kaupungin puolelta ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan puolelta Varsinaista takauspäätöstä, joka olisi operaattorisopimuksen mukaan ollut ehdollinen ja rauennut, mikäli Finnvera tai jokin muu vastaava taho ei olisi lähtenyt hankeen takaajaksi, ei tehty. Syksyllä 2013 Verkko-osuuskunta Kuuskaista ilmoitti, että operaattorisopimuksen edellyttämää Finnveran tai muun vastaavan tahon takausta hankkeelle ei ollut saatu, ja alkuperäinen rahoitusratkaisu ei voinut toteutua. Hankkeeseen sitoutuneet kunnat perustivat kuntajohtajista ja maakuntaliiton edustajista selvitystyöryhmän, joka ryhtyi selvittämään hankkeen jatkamismahdollisuuksia. Saarijärven kaupunginhallitus päätti keskeyttää operaattorisopimuksen mukaiset suoritukset. Operaattorisopimuksen perusteella kaupunki oli maksanut syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T. Suoritukset on kirjattu tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarvio on 1,5 M alijäämäinen. Vuoden 2013 talouden toteutuma ei lähtökohtaisesti sisällä tekijöitä, jotka edellyttäisivät vuoden 2014 talousarvion muutosta. Vuoden 2014 toimintakatteeksi on arvioitu T eli muutos vuoden 2013 lopputulokseen on + 2,2 %. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy lukuisia talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden on toteuduttava, jotta talousarvio toteutuisi. Hallitus hyväksyi rakennepoliittisesta ohjelmassaan kuntatalouden kokonaisohjauksen kehittämisen päälinjat. Tässä päätöksessä määriteltyjen linjausten vaikutus kuntatalouteen konkretisoituu budjettilakien säätämisen yhteydessä. Tässä vaiheessa vaikutukset yksittäisen kunnan tasolla eivät vielä ole arvioitavissa. Valtioneuvosto linjasi kehysriihessään 2,3 mrd. euron sopeutustoimet vuosille Näillä sopeutustoimilla julkisen talouden rakenteellinen alijäämä arvioidaan tulevan kurotuksi umpeen jo vuoteen 2018 mennessä. Jatkossa hallitus asettaa vastedes kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoite tulee kuntasektorille kokonaisuudessaan. Samalla otetaan käyttöön menorajoite, joka hillitsee valtion toimista kunnille aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva rakenne ja rahoitusjärjestelmä tulee hallituksen ja opposition päätöksen perusteella radikaalisti muuttumaan. Valtionosuusuudistuksen voimaantuloa on suunniteltu vuoden 2015 alusta. Kaikkineen kuntasektorin talouden kehitys on erittäin vahvasti riippuvainen valtion tulevista toimista. Kansantalouden kehitysnäkymät ovat edelleen varsin epävarmat. BKT:n kehitysennusteita on kuluvan kevään aikana korjattu alaspäin. Euroopan komission talousennuste on Suomen osalta karu. Komissio ennustaa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna vain 0,2 prosenttia ja 1,3 prosenttia vuonna Työttömyysasteen ennustetaan pysyttelevän hieman yli kahdeksassa prosentissa. Julkinen velka ylittänee v % rajan suhteessa BKT:hen.