VESA HYTÖNEN VOIMALAITOSTEN SUURITEHOISTEN NOPEUSSÄÄDETTYJEN SÄHKÖKÄYTTÖJEN INVESTOINTIKUSTANNUSTEN OPTIMOINTI. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESA HYTÖNEN VOIMALAITOSTEN SUURITEHOISTEN NOPEUSSÄÄDETTYJEN SÄHKÖKÄYTTÖJEN INVESTOINTIKUSTANNUSTEN OPTIMOINTI. Diplomityö"

Transkriptio

1 VESA HYTÖNEN VOIMALAITOSTEN SUURITEHOISTEN NOPEUSSÄÄDETTYJEN SÄHKÖKÄYTTÖJEN INVESTOINTIKUSTANNUSTEN OPTIMOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Heikki Tuusa Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 1. toukokuuta 2010

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan koulutusohjelma HYTÖNEN, VESA: Voimalaitosten suuritehoisten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen investointikustannusten optimointi Diplomityö, 66 sivua, 8 liitesivua Joulukuu 2010 Pääaine: Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Tarkastaja: professori Heikki Tuusa Avainsanat: Investointikustannukset, pyörimisnopeussäädetty käyttö, voimalaitos Voimalaitoksissa on usein käytössä prosessin kannalta välttämättömiä nopeussäädettyjä sähkökäyttöjä, jotka voivat olla nimellisteholtaan yli 500 kilowattia, jopa useita megawatteja. Tällaiset käytöt ovat yleensä pumppu- tai puhallinkäyttöjä. Näiden pumppu- ja puhallinkäyttöjen lukumäärä ja suuri tehon tarve vaikuttavat merkittävästi voimalaitoshankkeen investointikustannuksiin sekä hankintavaiheessa että voimalaitoksen elinkaaren aikana. Tässä työssä tarkastellaan taulukkolaskentaan perustuvaa suunnittelutyökalua, joka on suunniteltu helpottamaan suuritehoisten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen erilaisten investointivaihtoehtojen investointikustannusten vertailua. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka esimerkiksi sähkökäytön käyttöjännite ja vuotuinen käyttöaste vaikuttavat investoinnin kokonaiskustannuksiin. Työn tutkimukset voidaan jakaa kolmeen osaan: Kirjallisuustutkimusosassa tarkastellaan, mikä tarkasteltavien sähkökäyttöjen tehtävä on voimalaitosprosessissa ja kuinka niitä mitoitetaan. Lisäksi selvitetään, mitä investoinnin suunnittelulla tarkoitetaan ja kuinka investointihanke etenee. Suunnittelutyökalun esittelyosassa tarkastellaan, mitä laitteita eri investointivaihtoehtojen toteuttaminen vaatii ja kuinka kustannusten laskenta on toteutettu työkalussa. Kustannustarkasteluosassa esitellään suunnittelutyökalun avulla laskettuja investointikustannuksia. Tarkemmin tarkastellaan investointivaihtoehtojen kustannusten jakautumista eri tekijöihin ja sitä, kuinka eri vaihtoehtojen kustannukset käyttäytyvät tehon ja vuotuisen käyttöasteen muuttuessa. Tutkimus osoittaa, että huomattavimmat erot eri investointivaihtoehtojen kesken riippuvat siitä, käytetäänkö tarkasteltavan vaihtoehdon taajuusmuuttajaa ja oikosulkumoottoria keski- vai pienjännitteellä. Hankintakustannukset ovat keskijännitevaihtoehdoilla pienjännitevaihtoehtoja suuremmat, koska keskijännitevaihtoehtojen aine-, työ- ja rakennuskustannukset ovat selvästi suuremmat. Jos tarkastellaan vain investoinnin välittömiä kustannuksia eli hankintakustannuksia, kannattaa valita pienjännitevaihtoehto. Voimalaitoksen elinkaaren aikana juoksevasti syntyvät kustannukset eli häviö- ja jäähdytyskustannukset vaikuttavat merkittävästi investoinnin kokonaiskustannuksiin. Vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi on sähkökäytön vuotuinen käyttöaste. Kun sähkökäytön nimellistehoa kasvatetaan, pienjännitevaihtoehtojen juoksevasti syntyvät kustannukset kasvavat huomattavasti nopeammin kuin keskijännitevaihtoehdoilla.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master's Degree Programme in Automation Engineering HYTÖNEN, VESA: Optimizing the investment costs of high-power variable speed drives for power plants Master of Science Thesis, 66 pages, 8 Appendix pages December 2010 Major: Utilization of electrical energy Examiner: Professor Heikki Tuusa Keywords: Investment costs, variable speed drive, power plant In power plants variable speed drives are often necessarily used for the process. The drives may have a rated power above 500 kilowatts up to several megawatts. Such drives are typically used in pump or fan applications. The number and high power consumption of pump and fan drives significantly affect the power plant project investment costs as well as the procurement stage and the plant life cycle. This study focuses on a spreadsheet-based planning tool that is designed to facilitate for comparison high-power variable speed drives of different investment options and investment costs. The goal is to find out how, for example, the operating voltage of electric drives and the annual utilization rate have an impact on the total cost of investment. This study can be divided into three sections: a literature survey examines the role of electric drives under consideration in the process of the power plant and how they are scaled. In addition it will be identified what is the investment planning purpose, and how the investment project is progressing. The planning tool overview section looks at what devices the different investment options will require and how cost calculation has been implemented in the tool. The cost analysis section presents the investment costs calculated by the planning tool. More specifically, the distribution of costs of the investment options related to various factors are examined, and how the costs of different options have impact on the change of power and the annual utilization. The study shows that the major differences between the different investment options depend on whether it is used in the option under consideration an inverter and a squirrel cage induction motor drive with a low or medium voltage. The costs of acquisition of medium-voltage options compared to low-voltage alternatives are higher because of the clearly higher materials, labor and construction costs of medium-voltage options. If you look at the investment only to the direct costs of the acquisition cost, you should choose the low-voltage option. The power plant's life cycle costs of ongoing losses and cooling costs significantly affect the overall investment costs. The impact is greater the higher the utilization of the annual use of the electric drive is. When the rated power of the electric drive is increased, the ongoing costs of low-voltage options are growing much faster than the medium-voltage alternatives.

4 IV ALKUSANAT Kun opiskelin kolmatta vuotta Petäjäveden lukiossa syksyllä 2003, päätin jättää viimeiset fysiikan syventävät kurssit suorittamatta. Perustelin päätöstäni opinto-ohjaajalle siten, etten seuraavana keväänä vastaisi ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa fysiikan kysymyksiin enkä yhteishaussa hakisi opiskelemaan alaa, jonka opinnot painottuvat fysiikkaan. Puolen vuoden kuluttua kevään ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa vastasin sekä maantiedon että kemian kysymyksiin. Hieman myöhemmin, korkeakoulujen yhteishaun yhteydessä, edellisenä syksynä tehty päätös taisi unohtua. Lähetin hakupaperit Tampereen teknilliseen yliopistoon. Viimeistään nyt, diplomityötäni viimeistellessä, on myönnettävä, että olin väärässä seitsemän vuotta sitten perustellessani fysiikan kurssien suorittamatta jättämistä. Opintorekisteriotteeni on täyttynyt kursseista, jotka tavalla tai toisella liittyvät fysiikkaan. Ei tämä diplomityökään fysiikkaa aivan täysin sivuuta. Kaikesta huolimatta, on kiitoksen aika. Kiitokset Ramboll Finland Oy:n automaatio ja sähkö yksikölle, erityisesti työni ohjaajalle Arto Linnakselle, mahdollisuudesta tämän diplomityön tekemiseen. Kiitokset myös työn tilaajalle, Foster Wheeler Energia Oy:lle sekä ABB Oy:lle. Haluan kiittää erityisesti Foster Wheeler Energia Oy:n henkilökunnasta Markku Moisiota avusta suunnittelutyökalun laadinnassa sekä ABB Oy:n kotimaan tuotemyynnin osastoa Mika Luhtalammen johdolla. Taloudellisesta tuesta kiitokset edellä mainittujen yhteistyöyritysten lisäksi Keski-Suomen Sähköteknillinen yhdistys ry:lle. Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan laitoksen osalta kiitän rakentavasta palautteesta diplomityöni tarkastajaa, professori Heikki Tuusaa. Suuri on joukko, joka on jaksanut kannustaa ja tukea minua tämän työn sekä muiden opintojen edetessä. Lämmin kiitos avopuolisolleni Saaralle kallisarvoisesta tuesta ja avoimesta sylistä, kiitos myös muille läheisille ja ystäville. Jyväskylässä Vesa Hytönen

5 V SISÄLLYS 1. JOHDANTO VOIMALAITOSTEN SUURITEHOISET NOPEUSSÄÄDETYT SÄHKÖKÄYTÖT Käyttöjen erityispiirteet Sähkömoottorikäytön mitoitus... 4 Esimerkki pumppukäytön moottorin ja taajuusmuuttajan valitsemisesta Investointivaihtoehdot INVESTOINTIEN SUUNNITTELU Perusinvestointi Juoksevasti syntyvät tuotot ja kustannukset Laskentakorkokanta Investoinnin pitoaika Jäännösarvo PERUSINVESTOINNIN KERTAMENOERÄ Ainekustannukset Keskijännitekojeisto Taajuusmuuttaja Muuntaja Pienjännitekojeisto Oikosulkumoottori Loistehon kompensointi ja yliaaltosuodatus Työkustannukset Suunnittelu Asennus Käyttöönotto Kaapelointikustannukset Rakennuskustannukset Laskentamenetelmät JUOKSEVASTI SYNTYVÄT KUSTANNUKSET Energian hinta Häviökustannukset Kaapelihäviöt Muuntajahäviöt Häviöt taajuusmuuttajassa ja moottorissa Jäähdytyskustannukset Investoinnin pitoaika KUSTANNUSTARKASTELU Aine- ja työkustannusten tarkastelu Kaapelointikustannusten tarkastelu Rakennuskustannusten tarkastelu... 42

6 6.4. Häviökustannusten tarkastelu Häviöiden jakautuminen Sähkökäytön tehon kasvattaminen Vuotuisen käyttöasteen vaikutus Investointikustannusten tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1: KUIVAMUUNTAJA DTE800A8S LIITE 2: KESKIJÄNNITEMOOTTORI LIITE 3: PIENJÄNNITEMOOTTORI VI

7 VII MERKINNÄT JA TERMIT A laite laitteen pinta-ala [m 2 ] H A muutosrakennuskustannukset [ /m 2 ] H as asennustyön tuntiveloitushinta [ /h] H e teollisuusenergian hinta [ /kwh] H ko käyttöönottotyön tuntiveloitushinta [ /h] H s suunnittelutyön tuntiveloitushinta [ /h] i m moottorivirta [A] I 2 muuntajan toision kuormitusvirran tehollisarvo [A] I 2n muuntajan toision nimellinen kuormitusvirta [A] I k kuormitusvirta [A] I n moottorin nimellisvirta [A] k a laitteen ympärille tarvittavan pinta-alan kerroin K a-kjkojeisto keskijännitekojeiston ainekustannukset [ ] K a-moottori moottorin ainekustannukset [ ] K a-muuntaja muuntajan ainekustannukset [ ] K a-pjk-syöttö pienjännitekojeiston syöttökentän ainekustannukset [ ] K a-pjk-mittaus pienjännitekojeiston mittauskentän ainekustannukset [ ] K a-pjk-lähtö pienjännitekojeiston lähtökentän ainekustannukset [ ] K a-tamu taajuusmuuttajan ainekustannukset [ ] K aine perusinvestoinnin kertamenoerän ainekustannukset [ ] K as-kjkojeisto keskijännitekojeiston asennuskustannukset [ ] K as-laite yhden laiteen asennuskustannukset [ ] K as-muuntaja muuntajan asennuskustannukset [ ] K s-pjk-lähtö pienjännitekojeiston lähtökentän asennuskustannukset [ ] K as-pjk-mittaus pienjännitekojeiston mittauskentän asennuskustannukset [ ] K as-pjk-syöttö pienjännitekojeiston syöttökentän asennuskustannukset [ ] K as-tamu taajuusmuuttajan asennuskustannukset [ ] K asennus perusinvestoinnin kertamenoerän asennuskustannukset [ ] K k-kaapeli yhden kaapeloinnin kustannukset [ ] K k-moottori moottorin syöttökaapeloinnin kustannukset [ ] K k-muuntaja muuntajan syöttökaapeloinnin kustannukset [ ] K k-pjkojeisto pienjännitekojeiston syöttökaapeloinnin kustannukset [ ] K k-tamu taajuusmuuttajan syöttökaapeloinnin kustannukset [ ] K kaapelointi perusinvestoinnin kertamenoerän kaapelointikustannukset [ ] K kh kaapeloinnin vuotuiset häviökustannukset [ /a]

8 VIII K km kaapelikytkentöjen materiaalikustannukset [ ] K ko-kjkojeisto keskijännitekojeiston käyttöönottokustannukset [ ] K ko-laite yhden laiteen käyttöönottokustannukset [ ] K ko-moottori moottorin käyttöönottokustannukset [ ] K ko-pjk-lähtö pienjännitekojeiston lähtökentän käyttöönottokustannukset [ ] K ko-pjk-mittaus pienjännitekojeiston mittauskentän käyttöönottokustannukset [ ] K ko-pjk-syöttö pienjännitekojeiston syöttökentän käyttöönottokustannukset [ ] K ko-tamu taajuusmuuttajan käyttöönottokustannukset [ ] K käyttöönotto perusinvestoinnin kertamenoerän käyttöönottokustannukset [ ] K mh muuntajan vuotuiset häviökustannukset [ /a] K moh moottorin vuotuiset häviökustannukset [ /a] K perus perusinvestoinnin kertamenoerän kustannukset [ ] K r-kjkojeisto keskijännitekojeiston rakennuskustannukset [ ] K r-laite yhden laitteen rakennuskustannukset [ ] K r-muuntaja muuntajan rakennuskustannukset [ ] K r-pjk-lähtö pienjännitekojeiston lähtökentän rakennuskustannukset [ ] K r-pjk-mittaus pienjännitekojeiston mittauskentän rakennuskustannukset [ ] K r-pjk-syöttö pienjännitekojeiston syöttökentän rakennuskustannukset [ ] K r-tamu taajuusmuuttajan rakennuskustannukset K rakennus perusinvestoinnin kertamenoerän rakennuskustannukset [ ] K s-kjkojeisto keskijännitekojeiston suunnittelukustannukset [ ] K s-laite yhden laiteen suunnittelukustannukset [ ] K s-moottori moottorin suunnittelukustannukset [ ] K s-muuntaja muuntajan suunnittelukustannukset [ ] K s-pjk-lähtö pienjännitekojeiston lähtökentän suunnittelukustannukset [ ] K s-pjk-mittaus pienjännitekojeiston mittauskentän suunnittelukustannukset [ ] K s-pjk-syöttö pienjännitekojeiston syöttökentän suunnittelukustannukset [ ] K s-tamu taajuusmuuttajan suunnittelukustannukset [ ] K suunnittelu perusinvestoinnin kertamenoerän suunnittelukustannukset [ ] K kt kaapelikytkentöjen työkustannukset [ ]

9 IX K th taajuusmuuttajan vuotuiset häviökustannukset [ /a] K työ perusinvestoinnin kertamenoerän työkustannukset [ ] K vm kaapelivedon materiaalikustannukset [ /m] K vt kaapelivedon työkustannukset [ /m] l kaapeli kaapelivedon pituus [m] n n moottorin nimellinen pyörimisnopeus [1/s] P 0 muuntajan tyhjäkäyntihäviöt [W] P 0n muuntajan nimellistyhjäkäyntihäviöt [W] P h johtimen häviöteho [W] P k muuntajan kuormitushäviöt [W] P k_75 muuntajan kuormitushäviöt 75 % kuormituksella [W] P kn muuntajan nimelliskuormitushäviöt [W] P kuorma moottorilta vaadittava teho [W] P lähdöt pienjännitekeskuksen sähkökäyttöjen yhteenlaskettu mekaaninen nimellisteho [W] P lähtö sähkökäytön mekaaninen nimellisteho [W] P n moottorin nimellinen teho [W] R' kaapelin tasavirtaresistanssi toimintalämpötilassa [Ω] R 0 resistanssin arvo referenssilämpötilassa [Ω] t as-laite yhden laitteen asennustyöhön kuluva aika [h] t k häviöiden huipunkäyttöaika [h/a] t ko-laite yhden laitteen käyttöönottotyöhön kuluva aika [h] t s-laite yhden laitteen suunnittelutyöhön kuluva aika [h] T toimintalämpötila [ C] T 0 referenssilämpötila [ C] T kuorma moottorilta vaadittava vähimmäismomentti [Nm] T n moottorin nimellismomentti [Nm] U 1 muuntajan ensiöjännite [V] U n muuntajan nimellisjännite [V] α resistiivisyyden lämpötilakerroin η m moottorin hyötysuhde taajuusmuuttajan hyötysuhde η t

10 X Aksiaalipuhallin Diskonttaus Eurostat IGBT IGCT Kvantitatiivinen Lineaarinen regressio Radiaalipuhallin Puhallin, jossa kaasu johdetaan siivistä muodostuvan juoksupyörän läpi eli puhallin toimii ikään kuin potkuri. Korkolaskennalle käänteinen tapahtuma. Eurostat (The Statistical Office of the European Communities) on Euroopan komission alainen yksikkö, joka tuottaa tilastotietoa Euroopan unionin käyttöön. Insulated Gate Bipolar Transistor, kytkinkäyttöön tarkoitettu jänniteohjattu transistori. Integrated Gate Commutated Thyristor, ABB:n keskijännitesovelluksiin kehittämä tehokytkin. Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa käytetään täsmällisiä ja laskennallisia sekä tilastollisia menetelmiä. Lineaarisella regressiolla tarkoitetaan suoran sovittamista havaintoaineistoon siten, että havaintopisteiden ja sovitetun suoran välisten virheiden neliösumma on mahdollisimman pieni. Puhallin, jossa kaasu johdetaan aksiaalisesti pyörivän juoksupyörän sisäkehälle ja sen läpi ulos juoksupyörän ulkokehältä radiaalisesti spiraaliseen kaapuun.

11 1 1. JOHDANTO Voimalaitoksissa on useita prosessin kannalta välttämättömiä nopeussäädettyjä sähkömoottorikäyttöjä, joista suurimmat voivat olla teholtaan megawattiluokkaa. Sen teholuokan sähkömoottorikäytöt ovat lähes poikkeuksetta joko pumppu- tai puhallinkäyttöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi syöttövesipumput ja savukaasupuhaltimet. Suuresta tehontarpeesta johtuen ne vaikuttavat merkittävästi myös voimalaitoshankkeen investointikustannuksiin sekä hankintavaiheessa että voimalaitoksen elinkaaren aikana. Tässä työssä tarkastellaan suuritehoisten pumppu- ja puhallinkäyttöjen erilaisia investointivaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Tarkoituksena on selvittää, miten käyttöjen syöttävän puolen laite- ja jännitevalinnoilla voidaan vaikuttaa kustannuksiin. Yksi tutkimuksen merkittävimmistä kysymyksistä on se, kuinka toimilaitetta pyörittävän laitteen, oikosulkumoottorin, ja nopeusohjauksesta vastaavan taajuusmuuttajan käyttöjännite vaikuttaa investoinnin kokonaiskustannuksiin. Onko mahdollista löytää sähkökäytön nimellisteholle raja-arvo, jota suuremmat sähkökäytöt kannattaa aina tehdä keskijännitelaitteilla ja jota pienemmät sähkökäytöt kannattaa aina tehdä pienjännitelaitteilla? Edellä mainittuihin kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia hyödyntämällä suunnittelutyökalua, joka on laadittu helpottamaan suuritehoisten nopeussäädettyjen sähkömoottorikäyttöjen suunnittelua. Työn tutkimus etenee siten, että luvussa Voimalaitosten suuritehoiset nopeussäädetyt sähkökäytöt esitellään tarkasteltavien pumppu- ja puhallinkäyttöjen erityispiirteet ja vertailtavat investointivaihtoehdot. Investointien suunnittelu -luvussa tarkastellaan investoinnin edullisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kuinka niitä sovelletaan tutkimuksessa. Luvuissa Perusinvestoinnin kertamenoerä ja Juoksevasti syntyvät kustannukset esitellään, mitkä kustannustekijät vaikuttavat suuritehoisten pumppu- ja puhallinkäyttöjen kokonaiskustannuksiin. Luvussa esitellään myös kustannusten laskentamenetelmät suunnittelutyökalussa. Koska investointikustannusten laskentaan vaikuttavia asioita on suuri määrä, on lopputuloksen saamiseksi tehtävä myös rajauksia ja oletuksia. Suunnittelutyökalun avulla voidaan vertailla investointikustannuksia, jotka perustuvat todellisiin laitetietoihin. Luvussa Kustannustarkastelu tarkastellaan, kuinka kokonaiskustannukset eri investointivaihtoehdoilla muodostuvat eri kustannustekijöistä ja kuinka sähkömoottorikäytön tehon ja vuotuisen käyttöasteen muuttuminen vaikuttaa vaihtoehtojen edullisuuteen. Saatujen tulosten perusteella eri investointivaihtoehtojen kustannuksia voidaan vertailla ja tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi jännitetasojen valinnasta erilaisissa toimintaympäristöissä.

12 2 2. VOIMALAITOSTEN SUURITEHOISET NOPEUSSÄÄDETYT SÄHKÖKÄYTÖT Teollisuusprosessit voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään: materiaalin käsittely ja materiaalin kuljetus. Materiaalin käsittelyllä tarkoitetaan materiaalin ominaisuuksien muuttamista erilaisilla materiaalinkäsittelylaitteilla. Materiaali voi olla muodoltaan joko määritelty, kuten paperi, tai määrittelemätön, kuten erilaiset elintarvikkeet. Materiaalien kuljetus -ryhmä muodostuu koneista, jotka kuljettavat materiaalin haluttuun paikkaan. Ryhmään kuuluvat erilaiset kuljettimet sekä annostelusta ja paineen muutoksesta huolehtivat laitteet. Koneet voidaan jakaa käsiteltävän materiaalin mukaisesti kolmeen alaryhmään: kiinteä aine, neste ja kaasu. Prosessilaitteiden ryhmittely esitetään kuvassa 2.1. [1] Kuva 2.1. Prosessilaitteiden ryhmittely. [1, s.10] Yhteistä materiaalinkäsittely- ja materiaalinkuljetuslaitteille on tarve sopeutua prosessin vaatimuksiin. Nopeussäädettyjä sähkömoottorikäyttöjä voidaan hyödyntää mo-

13 3 nissa erilaisissa prosesseissa. Voimalaitosten suuritehoiset pumppu- ja puhallinkäytöt ovat tästä hyvä esimerkki, sillä niiden tehontarve voi vaihdella huomattavasti. [1] 2.1. Käyttöjen erityispiirteet Tässä työssä on valittu tarkasteltavaksi voimalaitosympäristö ja maksimiteholtaan suuret, megawattiluokan käytöt. Tämän suuruusluokan käytöt ovat voimalaitoksissa lähes poikkeuksetta pumppuja ja puhaltimia. Pumpuista suurimmat ovat syöttövesi-, pääjäähdytys- ja kaukolämpöpumppu. Puhaltimista megawattiluokkaan yltävät savukaasu- ja kiertokaasupuhallin sekä primääri- ja sekundaari-ilmapuhaltimet. [2] Pumppujen tehtävä on muuttaa mekaaninen energia ensin nesteen kineettiseksi energiaksi ja lopulta nesteen paineeksi. Todellisessa käytössä pumpulla ei ole pysyvää toimintapistettä, joten vakaa virtaus voidaan saada vain jatkuvalla pumpun säädöllä. Säätö voidaan toteuttaa kolmella eri menetelmällä, juoksupyörän halkaisijan muutoksella, virtauksen kuristamisella sekä pyörimisnopeuden muutoksella. Kun pumpun tuottoarvoihin halutaan pysyvä muutos, on juoksupyörän halkaisijaa muutettava. Virtauksen säätäminen venttiiliä kuristamalla on säätötavoista epätaloudellisin, koska tällöin osa pumppausenergiasta hukataan venttiilin painehäviöinä. Pyörimisnopeuden muuttaminen on sen sijaan kaikkein edullisin tapa säätää pumppua. Nopeussäätö voidaan toteuttaa joko taajuusmuuttajalla tai hydraulikytkimellä. Hydraulikytkin on näistä kahdesta huomattavasti pienempi investointi, mutta taajuusmuuttajien etuna on sen sijaan hyvä hyötysuhde koko säätöalueella sekä ohjelmointimahdollisuus. [2] Puhaltimia tarvitaan voimalaitoksilla muun muassa palamisilman puhaltamiseen, savukaasun kierrättämiseen tai poistamiseen sekä polttoaineen pneumaattisen kuljettamiseen. Nykyaikana tyypillisen leijukerroskattilan puhallintoimitukseen kuuluvat primääri- ja sekundääri-ilmapuhaltimet sekä kiertokaasu- ja savukaasupuhallin. Suurin paine leijukerroskattiloissa tarvitaan primääri-ilmapuhaltimelta, jonka päätehtävä on puhaltaa kattilaan leijutusilmaa. Sekundääri-ilmapuhallinta käytetään johtamaan ilmaa ylemmille tasoille. Savukaasujen kierrätyksellä jäähdytetään tarvittaessa kuumaa tulipesää. Kiertokaasupuhallin siirtää savukaasuja primääri-ilman joukkoon tai suoraan tulipesän alaosaan. Savukaasupuhallin on sen sijaan oltava savukaasukanavassa ennen piippua savukaasukanaviston painehäviöitä kompensoimassa. [2] Puhaltimet varustetaan pumppujen tapaan yleensä säätöjärjestelmillä, koska kattiloiden ilmamäärä ja savukaasujen poisto- sekä kierrätystarpeet vaihtelevat huomattavasti. Säätöä hyödynnetään nykyisin yhä enemmän myös energian säästämisen ja melutason sekä päästöjen minimoinnin vuoksi. Puhaltimen säätömenetelmiä on neljä: kuristus- ja johtosiipisäätö, siipikulmansäätö sekä kierrosnopeussäätö. Kuristussäätö on teknisesti yksinkertaisin, sillä virtausta kuristetaan säätöpellillä, joka sijaitsee kanavistossa puhaltimen painepuolella. Investointikustannuksiltaan säätömenetelmistä pienintä kuristussäätöä tulee käyttää vain pienitehoisissa sovelluksissa, koska käyttökustannukset ovat niin suuret. Johtosiipisäätö säästää energiaa merkittävästä kuristussäätöön nähden, mutta sitä voidaan soveltaa vain radiaalipuhaltimilla. Säätötavoista taloudellisimmat ovat

14 4 siipikulmansäätö ja kierroslukusäätö. Siipikulmansäätö soveltuu käytettäväksi vain aksiaalipuhaltimilla. Kierrosnopeussäätö taajuusmuuttajalla soveltuu kaikkiin puhaltimiin ja on hankintahinnaltaan kallein, mutta käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan halvin säätömenetelmä. [2] Pumpuille ja puhaltimille yhteinen säätömenetelmä, nopeussäätö taajuusmuuttajalla, on valittu työssä tarkasteltavaksi säätömenetelmäksi. Pumput ja puhaltimet ovat tyypillisiä neliöllisen momenttikäyrän sovelluksia. Se tarkoittaa sitä, että kuormitusmomentti on verrannollinen nopeuden neliöön ja teho on verrannollinen nopeuden kuutioon. Kuvassa 2.2. on esitetty kuvaaja, josta nähdään pumppujen ja puhaltimien tyypilliset momentti- ja tehokäyrät pyörimisnopeuden funktiona. [3] Kuva 2.2. Tyypilliset momentti- ja tehokäyrät neliöllisen momenttikäyrän sovelluksessa. [3, s.20] 2.2. Sähkömoottorikäytön mitoitus Sähkömoottorikäytön mitoitus on syytä tehdä harkiten ja huolella, sillä hyvän mitoituksen seurauksena voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä. Mitoitus edellyttää järjestelmän tuntemusta. Käytettävän laitteen ominaisuudet ja prosessin vaatimukset on huomioitava, samoin syöttöverkon jännite ja sen taajuus sekä ympäristöolosuhteet. [3] Pumppu- ja puhallinkäyttöjen mitoituksen ensimmäinen vaihe on kierrosalueen tarkistaminen sekä tehon laskeminen korkeimmalla mahdollisella kierrosluvulla. Lisäksi tarkistetaan mahdollinen käynnistysmomentin tarve. Moottorin koko riippuu tarvittavasta vääntömomentista eli tehon ja pyörimisnopeuden suhteesta. Seuraava vaihe on moottorin napaluvun valitseminen. Tämän jälkeen valitaan moottoriteho niin, että teho on käytettävissä maksimikierrosluvulla. Moottorin terminen kuormitettavuus on otettava huomioon, sillä se määrittelee moottorin pitkäaikaisen maksimikuormitettavuuden. Kun moottoria kuormitetaan alhaisilla kierrosluvuilla, kannattaa moottori varustaa erillisellä jäähdytyksellä. Moottoritehon valinnan jälkeen valitaan taajuusmuuttaja. Taajuusmuut-

15 5 taja valitaan pumppu- ja puhallinarvoja käyttämällä, mutta mikäli edellä mainittuja arvoja ei ole saatavilla, taajuusmuuttaja valitaan moottorivirran mukaan. [3] Esimerkki pumppukäytön moottorin ja taajuusmuuttajan valitsemisesta Mitoitusesimerkki on esitetty ABB Oy:n laatimassa teknisessä oppaassa. [3] Pumpulla on 150 kw kuormitus kierrosluvulla rpm ja käynnistysmomenttia ei tarvita. Moottorin mekaaninen teho P voidaan laskea momentin T ja kulmanopeuden ω avulla. (1) Koska moottorin pyörimisnopeus annetaan yleensä kierroslukuna n, voidaan käyttää yhtälön (1) sijaan yhtälöä. (2) Yhtälöstä (2) voidaan ratkaista momentti T ja laskea tarvittava momentti kierrosluvulla rpm 716 Nm. Pumppukäyttöön voidaan valita joko kaksi- tai nelinapainen moottori.

16 6 Kuvassa 2.3. esitellään moottorin kuormitettavuuskäyrät taajuusmuuttajaohjatuille pumppu- ja puhallinkäytöille. Kuva 2.3. Moottorin kuormitettavuuskäyrät pumppu- ja puhallinsovelluksessa. Vertailussa 1) 2-napaiset ja 2) 4-napaiset moottorit. [3, s.25] Kuvaa 2.3. hyödynnetään siten, että kaksinapaisen moottorin tapauksessa (P=2) vaakaakselilta nähdään kierrosluvun rpm olevan kohdassa 33,3 Hz. Vaaka-akselin ollessa 33,3 Hz, kaksinapaisen moottorin tapauksessa luetaan 1)-käyrältä kuormitettavuus, joka on noin 95 prosenttia. Kuormitettavuuden ollessa 95 prosenttia, moottorin nimellismomentin T n on oltava vähintään 754., Vastaavasti moottorin vaadittava teho P kuorma voidaan laskea käyttämällä yhtälöä (2) 237. Valitaan nimellisteholtaan 250 kw (400 V, nimellisvirta I n 431 A, 50 Hz, rpm ja 0,87) moottori. Moottorin nimellismomentiksi T n saadaan 803.

17 7 Moottorivirta i m kierrosluvulla rpm (vakiovuoalue) on noin Taajuusmuuttajan jatkuva virta on silloin 384 A. Nelinapaisen moottorin tapauksessa (P=4) kuvan 2.3. vaaka-akselilta nähdään kierrosluvun rpm olevan kohdassa 66,7 Hz. Vaaka-akselin ollessa 66,7 Hz, nelinapaisen moottorin tapauksessa luetaan 2)-käyrältä kuormitettavuus, joka on noin 75 prosenttia. Kuormitettavuuden ollessa 75 prosenttia, moottorin nimellismomentin T n on oltava vähintään 955., Vastaavasti moottorilta vaadittava teho P kuorma voidaan laskea käyttämällä yhtälöä (2) 150. Valitaan nimellisteholtaan 160 kw (400 V, nimellisvirta I n 305 A, 50 Hz, rpm ja 0,81) moottori. Arvioitu moottorivirta kierrosluvulla rpm (66,7 Hz) on noin Tarkka virta tulisi laskea, jos valitun taajuusmuuttajan nimellisvirta on lähellä arvioitua moottorivirtaa. Tässä tapauksessa 4-napainen moottori vaatii vähemmän virtaa pumpun toimintapisteessä ja on siten luultavasti 2-napaista moottoria taloudellisempi valinta Investointivaihtoehdot Tässä diplomityössä on tarkoitus vertailla erilaisia voimalaitosten suuritehoisten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen syöttävän puolen kokonaisuuksia sekä niiden komponentteja ja ominaisuuksia. Kuvassa 2.4. esitetään seitsemän nopeussäädettyä sähkömoottorikäyttöä. Näistä vaihtoehdoista viisi ensimmäistä muodostavat työssä tarkemmin tarkasteltavat investointivaihtoehdot. Kuvan sähkömoottorikäyttöjen syöttöratkaisut ovat toisistaan erilaisia, mutta kaikille vaihtoehdoille yhteistä on se, että prosessilaitteiden eli pumppujen ja puhaltimien nopeussäätö on toteutettu taajuusmuuttajalla.

18 8 Kuva 2.4. Seitsemän erilaista nopeussäädetyn sähkömoottorikäytön toteutusta. [4] Kuvan 2.4. mukaisesti vaihtoehdossa 1 keskijännitekojeiston lähtökentästä on kaapelointi kolmikäämimuuntajalle. Muuntajan toisiopuolen kahdelta käämiltä on kaapelointi 12-pulssisella tasasuuntaussillalla varustetulle keskijännitetaajuusmuuttajalle, joka yhdessä keskijännitemoottorin kanssa muodostaa keskijännitesähkömoottorikäytön. Vaihtoehto 2 eroaa vaihtoehdosta 1 siten, että nopeussäädöstä vastaa 12-pulssisella tasasuuntaussillalla varustettu pienjännitetaajuusmuuttaja. Toimilaitetta pyörittää pienjännitemoottori. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 nopeussäätö tapahtuu taajuusmuuttajalla, jonka tasasuuntaussilta on toiminnaltaan 6-pulssinen ja muuntaja kaksikääminen. Vaihtoehdon 3 sähkömoottorikäyttö on keskijännitteinen ja vaihtoehdon 4 sähkömoottorikäyttö pienjännitteinen. Vaihtoehto 5 poikkeaa muista vaihtoehdoista siten, että yksi keskijännitelähtö syöttää useaa pienjännitesähkömoottorikäyttöä. Keskijännite muunnetaan kaksikäämimuuntajalla kolmivaiheiseksi pienjännitteeksi ja johdetaan pienjännitekojeistoon. Pienjännitekojeistossa on useita lähtökenttiä, joista voidaan syöttää pienjännitesähkömoottorikäyttöjä. Nopeusohjaus tapahtuu taajuusmuuttajalla, jossa on 6-pulssinen tasasuuntaussilta. Nopeussäädettyjä taajuusmuuttajaohjattuja sähkökäyttöjä voidaan toteuttaa edellä esiteltyjen vaihtoehtojen lisäksi monella muullakin tavalla. Kuvassa 2.4. esitellään kaksi vaihtoehtoa, vaihtoehdot 6 ja 7, joita ei kuitenkaan tarkempaan tarkasteluun valittu. Vaihtoehdossa 6 koostuu keskijännitelähdöstä sekä kahdesta kaksikäämimuuntajasta,

19 taajuusmuuttajasta ja sähkömoottorista. Kuvan ylemmällä kaksikäämimuuntajalla muunnetaan keskijännite pienjännitteeksi ja alemmalla nostetaan jännite takaisin keskijännitteeksi. Nopeussäätö tapahtuu pienjännitetaajuusmuuttajalla ja prosessilaitetta pyöritetään keskijännitemoottorilla. Tällainen toteutus soveltuu erityisen hyvin sellaisiin kohteisiin, joissa keskijännitekojeisto ja moottori ovat kaukana toisistaan. Tällöin pitkät kaapeloinnit voidaan toteuttaa poikkipinnaltaan pienemmillä keskijännitekaapeleilla ja nopeussäätö edullisemmalla pienjännitetaajuusmuuttajalla. Uudessa voimalaitosympäristössä välimatkat ovat niin pieniä, että kyseistä vaihtoehtoa ei kannata käyttää. Tulevaisuudessa megawattiluokan nopeussäädettyjä käyttöjä voidaan toteuttaa myös vaihtoehdon 7 tapaan käyttämällä keskijännitetaajuusmuuttajaa ja -moottoria ilman erillistä muuntajaa keskijännitekojeiston ja taajuusmuuttajan välissä. Tämän työn tarkasteluun valittujen investointivaihtoehtojen 1-5 laitevalinnat ja esimerkiksi taajuusmuuttajien tasa- ja vaihtosuuntaussiltojen rakenteet esitellään tarkemmin luvussa 4. 9

20 10 3. INVESTOINTIEN SUUNNITTELU Investoinnilla tarkoitetaan suurehkon rahasumman sijoittamista johonkin kohteeseen suhteellisen pitkän ajanjakson ajaksi. Investoinnit ovat yrityksille sellaisia menoja, jotka ovat rahamäärältään suuria ja joissa tulon odotusaika on pitkä. Pitkän sitoutumisajan takia jo investointia suunniteltaessa on tehtävä tarkkoja laskelmia eri ajanjaksojen kustannuksista ja tuotoista. [5] Investoinnin suunnittelu on luonteeltaan projektityötä. Investointiprojekti syntyy, kun todetaan investointitarve, esimerkiksi tarve rakentaa voimalaitos. Seuraavaksi etsitään investointi-ideoita, joita kehitetään edelleen investointivaihtoehdoiksi. Vaihtoehdoista tehdään laskelmia ja niitä verrataan keskenään. Vertailun perusteella vaihtoehtoja karsitaan ja jäljelle jäävistä vaihtoehdoista pyritään määrittelemään epävarmuustekijät ja riskit mahdollisimmat tarkasti. Tämän jälkeen tehdään päätös investoinnista ja voidaan käynnistää investointihanke. Hankkeen etenemistä valvotaan ja jälkiseurannalla pyritään saamaan tarkempia laskelmia tulevaisuuden päätöksentekojen pohjaksi. [5] Investointilaskelmilla pyritään selvittämään investointihankkeen edullisuus koko pitoajalle. Laskelmien avulla pyritään asettamaan eri toteutusvaihtoehdot edullisuusjärjestykseen. Neilimon ja Uusi-Rauvan [5, s. 214] mukaan investoinnin edullisuuteen vaikuttavat tekijät, jotka voidaan arvioida, mitata tai esittää kvantitatiivisesti, ovat perusinvestointi eli perushankintakustannus juoksevasti syntyvät tuotot juoksevasti syntyvät kustannukset laskentakorkokanta investointiajanjakso tai pitoaika investointikohteen jäännösarvo. Edullisuutta arvioidessa on pidettävä mielessä myös sellaiset investoinnin kannalta merkittävät tekijät, joita ei voida kvantitatiivisesti määrittää. [5] Tässä työssä tutkittava investointi on yksi osa suuresta uuden voimalaitoksen investointihankkeesta. Suurien nopeusohjattujen sähkökäyttöjen investointia varten kehitellään taulukkolaskentaa hyväksi käyttävä työkalu. Seuraavaksi esitellään investointilaskelmien kvantitatiivisesti määritettävissä olevat edullisuuteen vaikuttavat tekijät ja selvitetään, kuinka niitä sovelletaan tutkittavien sähkökäyttöjen investointilaskelmissa.

21 Perusinvestointi Perusinvestoinnilla eli perushankintakustannuksella tarkoitetaan suurta kertamenoerää, joka ajoittuu lähelle investoinnin päätöksentekohetkeä. Ajoituksesta johtuen sen määrittämiseen sisältyy vähemmän epävarmuustekijöitä kuin muihin investoinnin tuottoihin ja kustannuksiin. Suurissa investoinneissa selvitystyö on kuitenkin merkittävän laaja. [5] Perusinvestointi voidaan jakaa käyttöomaisuus- ja käyttöpääomainvestointiin. Käyttöomaisuusinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisiin tuotannontekijöihin sidottua pääomaa. Tällaisia ovat esimerkiksi maa-alueiden hankinta ja käyttöönotto sekä rakennuskustannukset. Käyttöpääomainvestoinneilla tarkoitetaan lyhytvaikutteisiin tuotannontekijöihin sidottua pääomaa, joka muodostuu raaka-aine- ja tuotevarastojen, keskeneräisen tuotannon sekä myyntisaamisten sitomasta pääomasta, josta on vähennetty ostovelat. [5] Suurten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen investointilaskelmia varten kehitelty taulukkolaskentaan perustuva suunnittelutyökalu laskee perusinvestoinnin kertamenoerän suuruuden. Kertamenoerä muodostuu aine- ja työkustannuksista. Ainekustannukset muodostuvat prosessilaitetta pyörittävien taajuusmuuttajaohjattujen moottorilähtöjen komponenttien sekä kaapelointien hankintakustannuksista. Työkustannuksia arvioidaan aiempien kokemusten perusteella suunnittelu-, asennus- ja käyttöönottotyöhön kuluvan ajan perusteella. Eri toteutusvaihtoehtojen erilaiset tilatarpeet huomioidaan rakennuskustannuksina neliöhintaan perustuen Juoksevasti syntyvät tuotot ja kustannukset Perusinvestoinnin lisäksi tuottoja ja kustannuksia käsitellään vuositasolla investointikohteen valmistumisen jälkeen. Investoinnin käytön aikana seurataan investoinnista saatavan vuotuisen erillistuoton ja siitä aiheutuvan vuotuisen erilliskustannuksen erotusta. Sitä kutsutaan vuotuiseksi nettotuotoksi. Tuottojen arvioinnissa voidaan ennakoida myyntimääriä käyttämällä hyväksi markkinatutkimuksia ja kysyntäennusteita. Juoksevasti syntyvien tuottojen ennusteista voidaan johtaa niitä vastaavat juoksevasti syntyvät kustannukset. [5] Tämän työn tarkastelussa juoksevasti syntyvät kustannukset muodostuvat häviö- ja jäähdytyskustannuksista. Suunnittelutyökalun avulla arvioidaan investointivaihtoehtojen eri osissa syntyvien vuotuisten häviöenergioiden summaa sekä jäähdytykseen kuluvaa energiamäärää. Vuotuisen häviö- ja jäähdytysenergian sekä teollisuusenergian hinnan perusteella voidaan arvioida juoksevasti syntyviä kustannuksia tutkittavalta ajanjaksolta. Sähköä, lämpöä tai niitä molempia tuottavan voimalaitoksen juoksevasti syntyvät tuotot arvioidaan yleensä vain koko voimalaitoksen osalta. Yksittäisten prosessilaitteiden osuus tuotoista on vaikeasti määriteltävissä. Tarkasteltavan suuritehoisen nopeussäädetyn sähkömoottorikäytön tehtävä on investointivaihtoehdosta riippumatta sama,

22 12 joten syntyvissä tuotoissa ei ole eroa eri vaihtoehdoilla. Näistä syistä johtuen tämän työn tarkasteluissa ei huomioida juoksevasti syntyviä tuottoja Laskentakorkokanta Käsite korko tarkoittaa korvausta, joka maksetaan rahan käyttöön saamisesta. Lainan myöntämä taho eli velkoja perii tietyn korvauksen myöntämästään luotosta. Investointikustannukset katetaan usein osittain omalla, osittain vieraalla pääomalla, esimerkiksi tulorahoituksella tai osakepääoman korotuksella. Eri investointivaihtoehtojen välinen kannattavuusvertailu tehdään käyttämällä laskentakorkokantaa. [5] Laskentakorkokannan avulla eri aikoina tapahtuvat suoritukset saatetaan vertailukelpoisiksi, sillä investoinneissa tuotot ja kustannukset ajoittuvat useille eri vuosille. Diskonttausta hyödyntävän vertailun avulla voidaan selvittää, kuinka paljon arvokkaampi tietty rahamäärä on tänään kuin tietyn ajan kuluttua. Menetelmä mahdollistaa myös inflaation huomioimisen investointilaskelmissa. [5] Laskentakorkokantaa ei sovelleta tämän työn tutkimuksissa. Oletetaan, että perusinvestoinnin kertamenoerän kustannukset hoidetaan kerralla investointihankkeen käynnistyessä omalla pääomalla. Lisäksi oletetaan, että tietty rahamäärä arvoltaan yhtä suuri koko tarkasteluajan Investoinnin pitoaika Investoinnin pitoajalla eli investointiajanjaksolla tarkoitetaan investointihyödykkeen taloudellista käyttöaikaa. Pitoaika voi periaatteessa tarkoittaa myös esimerkiksi koneen tai laitteen fyysistä ikää eli sitä ajanjaksoa, jonka kone tai laite on käyttökelpoinen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Fyysiseen ikään voidaan kuitenkin vaikuttaa huoltotoimenpiteillä ja modernisoinnilla, joten pitoaikatarkasteluissa on syytä turvautua arvioihin koneen teknistaloudellisesta iästä. Teknistaloudellisella iällä tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluttua arvioidaan markkinoille ilmestyväksi parempi kone, joka tekee aiemmin hankitun koneen epätaloudellisena nopeammin vanhentuneeksi. Pitoaikatarkastelussa on huomioitava, että investointihanke voi sisältää erilaisia pitoaikoja. [5] Nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen eri investointivaihtoehtojen pitoajat eivät merkittävästi eroa toisistaan. Osa käytettävistä komponenteista on myös sen verran uusia, ettei niiden fyysisestä käyttöiästä ole kokemusperäistä tietoa. Tästä syystä investoinnin pitoaikaa ei tarkastella tämän työn suuritehoisten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen eri investointivaihtoehtojen vertailulaskelmissa Jäännösarvo Jäännösarvolla eli romutusarvolla tarkoitetaan investointihyödykkeen sitä myyntituloa, joka perusinvestoinnista arvioidaan saatavan pitoajan päättyessä. Usein jäännösarvoksi arvioidaan nolla, sillä on vaikea arvioida myyntitulojen suuruutta kaukana tulevaisuu-

23 dessa. Jäännösarvo voi olla myös negatiivinen, mikäli on maksettava hyödykkeen jatkokäsittelystä. [5] Voimalaitosympäristöstä ja teknisistä ominaisuuksista johtuen suurten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen syöttävän puolen komponenttien pitoajat ovat kymmeniä vuosia. Laitteiden kehittymisen ja komponenttien pitkän pitoajan takia tämän työn investointilaskelmissa ei jäännösarvoa huomioida. 13

24 14 4. PERUSINVESTOINNIN KERTAMENOERÄ Perusinvestoinnilla tarkoitetaan suurta kertamenoerää, joka ajoittuu lähelle investoinnin päätöksentekohetkeä. Tässä työssä tarkasteltavien voimalaitosten suuritehoisten nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen perusinvestoinnin kertamenoerän oletetaan muodostuvan aine-, työ-, kaapelointi- ja rakennuskustannuksista. Tässä luvussa esitellään, miten nämä kustannustekijät muodostuvat ja kuinka niiden laskenta on toteutettu suunnittelutyökalussa Ainekustannukset Tässä alaluvussa esitellään, mitä laitteita tarvitaan luvussa 2 esitettyjen investointivaihtoehtojen toteutukseen. Lisäksi esitellään tarkasteluun valittujen laitteiden laitetyypit, tärkeimmät ominaisuudet, hintatiedot ja suunnittelutyökalun laskentamenetelmät. Alaluvussa 4.5. esitellään, kuinka ainekustannukset K aine lasketaan perusinvestoinnin kertamenoerän K perus kustannuksiin. Keskijännitekojeisto Tarkasteltavien pumppu- ja puhallinkäyttöjen eri syöttövaihtoehtojen tarkastelu lähtee liikkeelle liittymisestä keskijännitekojeistoon. Oletuksena on, että jokaisessa voimalaitoksessa on keskijännitekojeisto, joten perusinvestoinnin kertamenoerässä huomioidaan tässä tarkastelussa vain lähtökentät. Yhteiset syöttö- ja mittauskentät ovat siis olemassa joka tapauksessa. Keskijännitekojeiston osalta tarkasteluun on valittu ABB:n valmistama UniGearkojeisto. Kojeisto on niin sanottu katkaisijakojeisto eli erillistä kuormanerotinta ei ole ja katkaisijavaunu toimii erottimena. Katkaisijaksi voidaan valita sekä sf 6 - että tyhjökatkaisija. Valitaan tyhjökatkaisija, jotta vältetään kasvihuonekaasun, rikkiheksafluoridin, käyttö. Virta-arvoltaan pienin katkaisijakoko on 630 A katkaisija, joka on riittävä tarkasteltavilla sähkökäytöillä. [6] Yhden keskijännitekojeistolähdön perusinvestoinnin kertamenoerän ainekustannukseksi K a-kjkojeisto saadaan noin euroa, kun käytössä on 12 kv keskijänniteliityntä. Käytettävän tyhjökatkaisijan oikosulkukestoisuus on 25 ka. Suojausta varten kenno on varustettu virta- ja kaapelivirtamuuntajalla sekä suojareleellä REF543 ja valokaarianturiyksiköllä REA107. [6]

25 15 Taajuusmuuttaja Tarkasteltavien pumppu- ja puhallinkäyttöjen nopeussäätö toteutetaan taajuusmuuttajilla. Investointivaihtoehdosta riippuen taajuusmuuttajan syöttöjännite voi olla joko pientai keskijännitteinen ja tasasuuntaussillalta vaadittava toiminta joko 6- tai 12-pulssinen. Tästä syystä on tarkasteluun otettava useampi erilainen taajuusmuuttajatyyppi. Pienjännitetaajuusmuuttajaksi on valittu useista kentistä koostuva kaappiin asennettu ilmajäähdytteinen ABB:n valmistama taajuusmuuttaja, tyyppikoodiltaan ACS Laitetta on saatavilla useassa eri teholuokassa ja kolmella eri jännitealueella. Alimmillaan käytettävä kolmivaiheinen syöttöjännite voi olla 380 V ja ylimmillään 690 V. [7] Kuvassa 4.1. on piirikaavio yksiviivaesityksenä taajuusmuuttajasta, jossa on kaksi jarrukatkoja/vastusyksikkö, mutta ei kuormakytkin-, ilmakatkaisija- eikä moottorilähtökenttää. Kuva 4.1. Taajuusmuuttajan ACS piirikaavio yksiviivaesityksenä. [8, s. 25] Suuret, yli 500 kw:n ACS taajuusmuuttajat koostuvat erillisistä tasa- ja vaihtosuuntaajamoduuleista. Kun moduulit kytketään rinnan kuvan 4.1. tapaan, taajuusmuuttaja jatkaa toimintaa alennetulla teholla yhden moduulin ollessa vikatilassa. Taajuusmuuttajassa tasasuuntaus tapahtuu DSU-moduuleissa, joita voi olla kokoonpanossa tehosta ja runkokoosta riippuen yhdestä neljään. Kun keskijännite muunnetaan kaksikäämimuuntajalla pienjännitteeksi, DSU-moduuli on toteutettu kolmella diodilla ja

26 16 kolmella tyristorilla. Kuvassa 4.2. on esitetty tasasuuntauksen toteutus 6-pulssisella puoliksi ohjatulla sillalla. Kuva 4.2. Kaksikäämimuuntaja ja 6-pulssinen puoliksi ohjattu tyristorisilta. Kun keskijännite muunnetaan pienjännitteeksi kolmikäämimuuntajalla, on tasasuuntaus toteutettu kahdella rinnan kytketyllä 6-pulssisella puoliksi ohjatulla tyristorisillalla. Kun tasasuuntaussiltojen syöttöjännitteet ovat keskenään 30 asteen vaihesiirrossa, on toteutus 12-pulssinen puoliksi ohjattu tyristorisilta. Kytkentä esitetään kuvassa 4.3. Kuva 4.3. Kolmikäämimuuntaja ja 12-pulssinen puoliksi ohjattu tyristorisilta. Syöttömoduulien ohjaus tapahtuu DSSB-kortin avulla. Taajuusmuuttajan vaihtosuuntaus tapahtuu IGBT-vaihtosuuntaajamoduuleissa, joiden määrä kokoonpanossa on tehosta ja runkokoosta riippuen kahdesta kuuteen. Kuvassa 4.4. on esitetty vaihtosuuntaussillan kytkentä, kun kaksi IGBT-vaihtosuuntaajamoduulia on kytketty rinnan.

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128.

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ.  Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128. LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø138 8 Ø 14 2 6 15 Ø133 4 Ø8 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 14 3 m/h Ø138 9 8 Ø133 7 Ø8 6 5 4

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)? Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

MNS ACS880 MNS-kojeistoon asennetut taajuusmuuttajat

MNS ACS880 MNS-kojeistoon asennetut taajuusmuuttajat MNS ACS880 MNS-kojeistoon asennetut taajuusmuuttajat MNS-kojeistoon asennetut ACS880-taajuusmuuttajat Taajuusmuuttajat on suunniteltu sijoitettavaksi sellaisenaan normaaliin tehdasympäristöön. Niiden yhteyteen

Lisätiedot

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen Taustaa Taustaa Ulkoisia näyttömittareita ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Ehdot, mitä ajoneuvon tietoja ulkoiset näyttömittarit näyttävät,

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

01/2011. HEKA muuntamot

01/2011. HEKA muuntamot HEKA muuntamot HEKA muuntamot ovat tyyppitestattuja tehdasvalmisteisia muuntamoja, jotka käsittävät suojakotelon ympäröimät muuntajat, pienjännite- ja keskijännitekojeistot, kytkennät ja apulaitteet. RAKENNE

Lisätiedot

Sähköiset tiedot Nimellisjännite AC/DC 24 V Nimellisjännitteen taajuus. Tehontarve ajossa Tehontarve pidossa Tehontarve mitoitus

Sähköiset tiedot Nimellisjännite AC/DC 24 V Nimellisjännitteen taajuus. Tehontarve ajossa Tehontarve pidossa Tehontarve mitoitus ekninen tuote-esite GR4A-7 Kiertoliiketoimilaite läppäventtiileille Nimellisvääntömomentti 40 Nm Nimellisjännite AC/DC 4 V Ohjaus auki-kiinni ekniset tiedot Sähköiset tiedot Nimellisjännite AC/DC 4 V Nimellisjännitteen

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Kestomagneettiteknologia tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen Johdanto Kestomagneettikoneen roottorin magnetointi tapahtuu

Lisätiedot

Tekninen tuote-esite. Tekniset tiedot. Turvallisuusohjeet

Tekninen tuote-esite. Tekniset tiedot. Turvallisuusohjeet ekninen tuote-esite NRQ4A oimilaite ja 3 tie säätöpalloventtiileille Vääntömomentti: 8 Nm Nimellisjännite AC/DC: 4 V Ohjaus: auki-kiinni oiminta-aika 9 s ekniset tiedot urvallisuusohjeet Sähköiset tiedot

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

EL.PI. CAST-RESIN. suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT

EL.PI. CAST-RESIN. suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT EL.PI. CAST-RESIN suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT Vakio-ominaisuudet Vuonna 1962 perustetun Elettromeccanica Piossascon pitkää kokemusta hyödyntävä tytäryhtiö EL.PI. CAST-RESIN aloitti vuonna 2010 valuhartsimuuntajien

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja Pienjännitetuotteet SD200_FI_15_02 System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja 2CDC051001S0013 2CDC051003S0013 SD200-sarjan kuormankytkimet ovat täysin yhteensopivia kaikkien ABB:n System pro M compact

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206 Harjoitus DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt Jenni Rekola jenni.rekola@tut.fi huone SE06 Tehtävä 1 11.3.015 11.3.015 3 a) Moottorin vääntömomentti, jolla hissiä saadaan liikutettua tasaisella nopeudella Tasaisen

Lisätiedot

Lämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan

Lämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan Lämpötila-anturien valinta 24.11.2015 1(5) Lämpötila-anturien valinta SKS Automaatio Oy:n valikoimista löytyvät ratkaisut erilaisiin räjähdysvaarallisen tilan lämpötilamittaustoteutuksiin: lämpötila-anturit,

Lisätiedot

Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu. Ensto Auguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin

Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu. Ensto Auguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu Ensto uguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Ensto uguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Ensto uguste kuormanerotin on suunniteltu enintään 630 :n

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Woods. JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz

Woods. JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz Woods JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz Sisällysluettelo Savunpoistopuhaltimet käyttötarkoitus / käyttökohteet 3 Laatujärjestelmät 3 Lämpötilakokeet / todistukset 3 Puhallintyypit 4 Lämpötila-/aikaryhmät

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

CKD CKDR CKD/EW CKDR/EW

CKD CKDR CKD/EW CKDR/EW BRUSHLESS IE4 40 mm äänieristys Suuri teho ja alhainen kulutus Mallit: CKD CKDR Moottorit IE2-IE3 Mallit: CKD/EW CKDR/EW Harjattomat IE4-teollisuusmoottorit suuritehoinen E.C. Helppo asentaa ja suunnata

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 14. Putkivirtausten ratkaiseminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten erilaisia putkistovirtausongelmia ratkaistaan? Motivointi: putkijärjestelmien mitoittaminen sekä painehäviöiden

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi Toiminta Toiminta Seuraavat näkyvyys- ja valaistustoiminnot voidaan kaukoaktivoida: Lisätietoja valaistuksesta on annettu asiakirjoissa Ajovalojen passivointi ja Vaihteleva kaukovalovilkku. Varoitusvilkut

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

Break. the Limits! Pienjännitekojeet

Break. the Limits! Pienjännitekojeet Break the Limits! Pienjännitekojeet SIRIUS Puolijohdelähdöt Jäähdytyselementin mitoitus ja valinta Teoria Oikean jäähdytyselementin valinta Automation and Drives Teoria Teoreettinen lähestyminenl Kuorman

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen. Toiminta PGRT

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen. Toiminta PGRT Toiminta Toiminta Käytetään ajoneuvon tietojen näyttämiseen ja lukemiseen näyttömittareista, jotka sijaitsevat muualla kuin kuljettajan paikalla. Huom! Toimintoa ei voi käyttää ulkoisen CAN-yhteyden kautta.

Lisätiedot

Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat

Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat Valmistaja: TMC Transformers Standardimuuntajien tekniset tiedot Teho Ensiöpuolen eristystaso Väliottokytkin Toisiojännite Taajuus Kytkentäryhmä Jäähdytys Lämpötilaluokka

Lisätiedot

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100 Magneettitoimimoottorilla varustetut moduloivat säätöventtiilit PN kylmä- ja lämminvesilaitoksia varten; varustettu asennon säädöllä ja asennon takaisinkytkennällä MP80FY MP00FY Magneettisella toimimoottorilla

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot