Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen. Heli Koski Innovaation ja toimialan taloustiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen. Heli Koski 28.10.2010 Innovaation ja toimialan taloustiede"

Transkriptio

1 Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen Heli Koski Innovaation ja toimialan taloustiede 1

2 Luennon runko 1. Teknologian määritelmä 2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä? 3. Teknologian erityispiirteet 4. Teknologioiden leviäminen: teoria 5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen tutkimus 6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä 7. Teknologiapolitiikka 2

3 1. Teknologian määritelmä Taloustieteen määritelmä: teknologia tarkoittaa tietoa siitä, kuinka tuotetaan jokin tuote (tavara tai palvelu) tietyillä tuotantopanoksilla - teknologialla käsitetään usein koneiden ja laitteiden sekä tuotantoprosessien lisäksi liiketoimintaosaaminen ja tuntemus markkinoista, yrityskulttuuri ja johtaminen sekä luovuus. Teknologian kehitys - Uusi tuote (esim. pesukone) - Uusi tapa tehdä tuotteita (esim. liukuhihnatuotanto) tai tuottaa palveluita (esim. uusi palvelukonsepti kuten verkkokauppa) 3

4 2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä? Yrityksille: menestys ja hengissä säilyminen perustuvat onnistuneeseen uusien teknologioiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta: Teknologisen kehityksen ymmärtäminen tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan järkeviä ja toimivia politiikkatoimenpiteitä Kansantaloudelle: teknologian kehitys on aineellisen elintason kasvun tärkein lähde. Talouskasvu mahdollista vain teknologian kehittyessä Ellei teknologia kehittyisi, voisi kansantalouden kokonaistuotanto eli bruttokansantuote (BKT) kasvaa vain siten, että tuotantopanosten määrä kasvaa. Teknologia vaikuttaa henkeä kohti laskettuun bkt:hen välillisesti tuotannontekijöiden eli työn ja pääoman tuottavuuden kautta. 4

5 Teknologia ja talouskasvu Työn tuottavuus = tuotos/työtunti BKT = (BKT/työtunti) x tehdyt työtunnit BKT = työn tuottavuus x työn määrä BKT:n kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu. Työikäisen väestön määrä vähenee jo vuoden 2010 jälkeen talouskasvu on jatkossa pelkästään työn tuottavuuden kasvun varassa. 5

6 BKT henkeä kohti v GDP per capita Source: OECD Main Science and Technology Indicators Finland Italy USA Total OECD EU-15 6

7 7 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

8 Keskustelua: Mittaako BKT hyvinvoinnin kehitystä ja minkälaisia ongelmia (pelkästään) sen käyttöön liittyy? Jos BKT:n kasvuvauhti 1% (2%) per vuosi, BKT kaksinkertainen 70 v. (35 v. kuluttua). Tarkoittaako tämä tavaratuotannon kaksinkertaistumista? Miksi eläkeiän korotuksella on relevanssia talouskasvun näkökulmasta? 8

9 Teknologinen kehitys Suuri osa teknologisesta kehityksestä tapahtuu pienten, aiempia innovaatioita täydentävien keksintöjen ja uudistusten muodossa. Schumpeterin kolmivaiheinen malli: keksintö (uusien ideoiden kehittäminen; tutkimus) - innovaatio (kehitystoiminta) teknologioiden leviäminen Pienillä lisäinnovaatioilla voi olla merkitystä esim. yksittäisen yrityksen tai tuotteen tuotantoprosessin tehostamisessa tai tuotteiden laadun parantamisessa, mutta niiden vaikutus ei ylety tarpeeksi laajalle eri sektoreilla vaikuttaakseen taloudelliseen kasvuun koko kansantalouden tasolla. 9

10 Investoinnit teknologiseen kehitykseen Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). 10

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bkt:sta (%) 11

12 T&K-investoinnit Suomessa sektoreittain (milj. euroa) 12

13 Teknologinen kehitys Merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun voi olla vain teknologioilla, joilla on monia käyttötarkoituksia ja joita voidaan hyödyntää laajamittaisesti talouden eri sektoreilla. Tällaisia laajalle levinneitä teknologioita, joille tyypillisesti kehitetään lukuisia täydentäviä innovaatioita, kutsutaan yleiskäyttöisiksi teknologioiksi (general purpose technologies). - Höyry, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT), tulevaisuudessa: bio- ja nanoteknologia? 13

14 Internetin käytön kasvu maailmanlaajuisesti Source: Miniwatt Marketing Group 14

15 Yleiskäyttöiset teknologiat Yleiskäyttöisten teknologioiden vaikutus kokonaistuottavuuteen on tyypillisesti vähäinen niiden käytön alkuvaiheessa ja usein niistä seuraava tuottavuuskasvun huippu nähdään vasta vuosikymmenten päähän niiden synnystä. Esim. sähkön ja siihen liittyvien innovaatioiden laajamittainen hyödyntäminen toimi merkittävänä tuottavuuskasvun lähteenä vasta 1920-luvulla, vaikka sähköteollisuus oli kehittynyt jo 1800-luvun loppupuolella Höyryvoiman taloudelliset vaikutukset aggregaattitasolla ovat materialisoituneet vieläkin suuremmalla viiveellä: höyryvoiman vaikutus työn tuottavuuden kasvuun Englannissa oli vähäistä ennen 1830-lukua ja sen kasvuvaikutuksen huippu ajoittui noin 100 vuotta höyryvoiman keksimisen jälkeen 15

16 Yleiskäyttöiset teknologiat Meneillään oleva 1950-l. transistorin keksimisestä alkanut ja 1970-l. mikroprosessorin kehittämisen vauhdittama ns. kolmas teollinen vallankumous tapahtuu suurella viipeellä kuten aiempienkin yleiskäyttöisten teknologioiden. Jotta uuden teknologian leviäminen vaikuttaisi talouskasvuun aggregaattitasolla, tarvitaan paitsi sen laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mutta myös monia muita (esim. organisatorisia) muutoksia talouden eri toimialoilla ja toimijoissa kuten yrityksissä. 16

17 3. Teknologian erityispiirteet 3.1 Hyödyketyypit i) Missä määrin hyödykkeen omistaja voi estää jotakin tahoa käyttämästä sitä ja laskuttaa sen käytöstä (excludable vs. nonexcludable)? Jos käyttäjiä ei voida pois sulkea, syntyy usein ulkoisvaikutuksia (externalities) - positiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian pieni tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. julkishyödykkeiden tuotanto) - negatiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian suuri tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. saasteiden tuotannon rajoittaminen) 17

18 Hyödyketyypit Vaikuttaako yhden yksilön kulutus muiden mahdollisuuksiin käyttää teknologiaa (rival vs. non-rival)? Ei-kilpailulliset (non-rival) hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kulutus ei vähene yhden yksilön kulutuksesta - Tarvitsee tuottaa vain kerran - Korkeat kiinteät tuotantokustannukset, rajakustannukset nolla (kasvavat skaalatuotot) 18

19 Mihin kategoriaan sijoittaisit seuraavat hyödykkeet: DVD-soitin, julkinen terveydenhuolto, kalat meressä, laskento, maanpuolustus, maksulliset tv-kanavat, ruoka, yksityinen puisto Kilpailullinen Ei-kilpailullinen Käytön esto mahdollista Käytön esto ei mahdollista 19

20 Hyödykkeiden luokittelu Käytön esto mahdollista Käytön esto ei mahdollista Kilpailullinen Yksityishyödykkeet Yhteisomaisuus Ei-kilpailullinen Klubihyödykkeet Julkishyödykkeet 20

21 3.2 Teknologian luonne Tieto siitä, kuinka tuotetaan jokin hyödyke tietyillä tuotantopanoksilla i) ei-kilpailullista ii) sen käyttö voidaan toisinaan estää, esim: - coca-colan resepti (liikesalaisuus) - ohjelmisto (immateriaalioikeuksia koskeva lainsäädäntö) mutta ei kaikissa tapauksissa, esim: - laskento, avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot 21

22 4. Teknologioiden leviäminen: teoria Teknologioiden leviämiseen vaikuttavat seikat paitsi teknologiakohtaisia, mutta myös maat eroavat eri teknologioiden leviämisvauhdin suhteen niin, ettei mikään yksittäinen maa johda muita kaikkien teknologioiden leviämisessä Empiirinen fakta: uusien teknologioiden leviäminen yli ajan potentiaalisessa käyttäjäpopulaatiossa noudattaa yleensä S- muotoista käyrää. Miksi? 22

23 Esimerkki: matkapuhelinten leviäminen Lähde: HS

24 Taloustieteelliset diffuusioteoriat I. Epideeminen leviämismalli (Epidemic effects) II. Hyötyjen rankkaus (Rank effects) III. Peliteoreettiset mallit, stock & order effects IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät erityispiirteet 24

25 I. Epideeminen diffuusiomalli Yksinkertaisin selitysmalli Malli lainattu epidemiologiasta: teknologian leviäminen mallinnettu kuten tarttuvien tautien leviäminen Teknologian leviämisnopeus riippuu pelkästään siitä kuinka moni potentiaalisista käyttäjistä on kosketuksissa teknologian kanssa eli tietää teknologiasta Kun tieto leviää, teknologia leviää: aluksi vain harvojen tietäessä teknologiasta, teknologian leviäminen on hidasta. Mitä useampi saa tartunnan, sitä nopeammin tauti tarttuu eli teknologia leviää. 25

26 Epidemiamallin kritiikkiä Tieto teknologiasta johtaa sen välittömään käyttöönottoon. Miksi ihmiset/yritykset, joilla molemmilla informaatio teknologiasta ottavat sen käyttöön eri aikaan? Tieto siirtyy vain käyttäjien kautta (mainonta?) Tiedon saajat homogeeninen ryhmä, jossa ei tapahdu muutoksia yli ajan Tiedon saajat passiivisia vastaanottajia, eivät aktiivisia tiedon etsijöitä 26

27 II. Hyötyjen rankkaus Teknologian arvo vaihtelee yksilöittäin/ yrityksittäin ne, joille teknologia on arvokkainta, ottavat sen ensin käyttöön. Hinnat alenevat yhä enemmän käyttäjiä eli niitä, joille teknologiasta saatava hyöty >teknologian hinta Päätöksenteko perustuu teknologian käyttöönoton kustannuksiin vs. siitä saataviin hyötyihin Teknologian asteittainen leviäminen on seurausta voiton (tai hyödyn) maksimoinnista 27

28 III: Peliteoreettiset leviämismallit i) Käyttäjäkunnan koon vaikutus ( Stock effects ): kun käyttäjien määrä kasvaa, hyöty teknologian käyttöönotosta vähenee. ii) Käyttöönoton järjestyksen vaikutus ( Order effects ): Teknologian käyttöönotosta saatava hyöty riippuu sen käyttöönoton järjestyksestä (yrityksen sijoitus 1, 2,, n) - 1st mover advantage dominoi parempien teknologioiden odottamisesta saatavaa hyötyä 28

29 IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät erityispiirteet Verkostoteknologiat ovat teknologioita, joiden käytöstä saatava hyöty riippuu positiivisesti käyttäjien määrästä (verkostovaikutukset, network effects) Verkostovaikutukset i) Suorat (esim. sähköposti, facebook) ii) Epäsuorat (esim. tietokone&ohjelmistot) 29

30 Verkostovaikutus (VV) vs. verkostoeksternaliteetti (VE)? VE:iin sisältyy markkinahäiriö, esim. olisi optimaalista, että kaikki siirtyisivät uuden teknologian käyttäjiksi, mutta VE:n takia suurin osa käyttäjistä pysyy vanhan teknologian käyttäjinä, odottaa muiden siirtymistä VV:n ja VE:n erossa ei ole kyse pelkästään oikean terminologian käytöstä vaan myös tärkeää käytännön politiikkatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi 30

31 Verkostoeksternaliteettien vaikutus kysyntään Kuluttajat yrittivät ennakoimaan, mikä teknologia otetaan yleisesti käyttöön Mahdolliset tehottomuudet: - Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto ( excess inertia ); paremman teknologian käyttöönottoa siirretään turhan pitkään - Uuden teknologian liian nopea käyttöönotto ( excess momentum ); parasta vaihtoehtoa huonompi teknologia otetaan käyttöön 31

32 Esimerkki 1: Oletetaan, että on 2 kuluttajaa, jotka käyttävät vanhaa teknologiaa ja saavat siitä hyödyn v(2). Uusi teknologia tulee markkinoille, hyöty siitä u(q), where q= käyttäjien lukumäärä. Oletetaan, että - v(2)>v(1) and u(2)>u(1), kun verkostovaikutukset ovat positiivisia - v(2)>u(1), u(2)>v(1), eli kuluttajien kannattaa koordinoida valintojaan. Kuluttajat tekevät ostopäätöksen samanaikaisesti. Mitä kuluttajat tekevät? Mikä on dominoiva strategia (= paras valinta riippumatta siitä, mitä toinen pelaaja tekee)? Nash tasapaino (= valinta, jota kummankaan pelaajan ei kannata muuttaa, ottaen huomioon toisen pelaajan valinta)? 32

33 Paras vastaus riippuu siitä, mitä toinen pelaaja tekee (ns. koordinaatiopeli) Ei dominoivaa strategiaa Kuluttaja A Kuluttaja B Vanha Uusi Vanha v(2), v(2) v(1), u(1) Uusi u(1), v(1) u(2), u(2) Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto ( excess inertia ), jos u(2)>v(2) & kuluttajat pitäytyvät vanhassa teknologiassa Uuden tekn. liian nopea käyttöönotto ( excess momentum ), if v(2)>u(2) & kuluttajat vaihtavat uuteen teknologiaan 33

34 Esimerkki 2: Oletetaan, että kuluttajat eivät tiedä toistensa preferenssejä ja - Kuluttajien preferenssit uuden tekn. suhteen vaihtelevat parametrin z mukaan (suurempi z merkitsee teknologian suurempaa arvoa käyttäjälle) - Oletetaan, että kuluttaja voi ottaa teknologian käyttöön nyt, huomenna tai ei koskaan eli vaihtoehdot kuluttaja A:lle ovat: 34

35 Esimerkki 2: Vaihtoehdot: 1) Kuluttaja A ei ota tekn. koskaan käyttöön. 2) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, jos kuluttaja B ottaa sen käyttöön tänään. 3) Kuluttaja A ottaa teknologian käyttöön tänään. 4) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, vaikkei kuluttaja B käyttäisi sitä. Onko vaihtoehto 4) mahdollinen? Kuluttajat joiden z on alhainen: strategia? keskiverto : strategia? korkea: strategia? Milloin liian hidas käyttöönotto? 35

36 Epävarmuuden ja odotusten merkitys Epävarmuus: uusien innovaatioiden markkinoilletulon nopeus, teknologisten parannusten merkittävyys ja ajoitus, hintakehitys, hyödyllisyys ym. + verkostovaikutukset Epävarmuus käyttäjämäärästä tulevaisuudessa Käyttäjämäärällä (historialla) ja ostajien odotuksilla suuri merkitys; markkinoilla taipumus suosia alun perin menestynyttä teknologiaa tietotuotteen 1. tarjoaja voi kaapata markkinat (esim. Microsoft) strateginen käyttäytyminen - Ilmiö johtua/vahvistua myös kasvavista skaalatuotoista tuotantopuolella (esim. isot T&Kkustannukset, pienet tuotannon yksikkökust.) 36

37 Tekijät, jotka rajoittavat yhden teknologian valta-asemaa markkinoilla 1) Kuluttajien heterogeenisuus - Erot kuluttajien preferensseissä, maksukyvyssä ja - halukkuudessa - Markkinat niche-tuotteille 2) Hyödyt uusista täydentävistä teknologioista (epäsuorat verkostovaikutukset) eivät kasva lineaarisesti (esim. käyttäjille tietyt ohjelmistot ovat arvokkaita ja ohjelmistojen lisätarjonta ei hyödytä heitä lainkaan tai vain vähän) 3) Paikalliset verkostovaikutukset - kielet, alueelliset teknologiset standardit 37

38 Vaihtokustannukset ja kiinnittyminen (switching costs and lock-in) Teknologian vaihtaminen uuteen ei ole ilmaista (esim. oppimiseen liittyvät kustannukset) Kiinnittyminen (lock-in): tiettyä laitetta täydentävät teknologiat sopivat yhteen pelkästään ko. laitteen kanssa (esim. Blue-raylaite ja -dvdt ) Kiinnittyminen voi tapahtua yksilötasolla (esim. ostetut dvd:t), yritystasolla (esim. ohjelmistot) ja yhteiskunnan tasolla (esim. Windows käyttöjärjestelmä) On mahdollista kiinnittyä standardiin, joka ei ole paras Yritysten käyttämät strategiat: i) Edulliset laitteet & kalliit oheispalvelut/-tuotteet (esim. printterit ja väripatruunat) ii) Päivitykset Markkinajohtajat pyrkivät usein pitämään vaihtokustannukset korkeina 38

39 Esimerkki: QWERTY-näppäimistö Ensimmäisissä kirjoituskoneissa aakkoset järjestyksessä neljällä ensimmäisellä rivillä kun vierekkäisiä näppäimiä lyötiin nopeasti peräkkäin, ne juuttuivat toisiinsa Christopher Sholesin kehittämä ja v patentoima QWERTY-järjestys: useimmin peräkkäin käytetyt näppäimet eri puolilla näppäimistöä, joten kirjoitusnopeus hidastuu automaattisesti August Dvorak kehitti ja patentoi v uuden nopeamman näppäimistön, jossa 9/10:sta engl. kielisissä sanoissa käytetyimmästä kirjaimista on sijoitettu näppäimistön keskelle Miksi QWERTY yhä maailmanlaajuinen standardi? 39

40 QWERTY 40

41 DVORAK 41

42 Esimerkki: QWERTY-näppäimistö David (1985) syynä QWERTY:n säilymiseen standardina: - Tarvittava tekninen yhteensopivuus oli olemassa laitteen ja käyttäjien taitojen (näppäinjärjestyksen oppiminen) välillä - Odotukset; QWERTY-koulutuksen saanut käyttäjämassa loi odotuksia laajasta käyttöönotosta - Dvorakiin siirtymisen kustannukset suuret (quasiirreversibility); sekä koko laitekanta uusittava että käyttäjien opeteltava uusi näppäinjärjestys Polkuriippuvuus, lock-in, pienillä historian tapahtumilla suuri merkitys 42

43 5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen tutkimus Empiirisissä tutkimuksissa selitettävä muuttuja on tyypillisesti teknologian käyttäjien osuus populaatiosta (aggregaattimallit) tai tekn. käyttöön oton ajoitus (yritystason analyysi) Empiiriset yritystason tutkimukset tukeneet eniten epidemiamallia & hyötyjen rankkaukseen perustuvaa teoriaa (ts. yrityskohtaiset tekijät selittävät yritysten eriaikaista teknologioiden käyttöönottoa) Myös verkostovaikutusten olemassaololle löytynyt vahvistusta 43

44 Maakohtaisia uusien teknologioiden leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Elintaso ja koulutus Kilpailun voimakkuus, markkinoiden avaaminen kilpailulle/uusien yritysten markkinoille tulo Standardisointi (esim. matkapuhelinten leviämisessä) Käyttäjämäärä ( installed base ) Hinnoittelu (esim. 2G kännykät: varhaisen vaiheen monopolistit: aggressiivinen hinnoittelu, muita edullisemmat hinnat) 44

45 Esimerkki: miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? Figure 1. Analogue mobile telephones per capita (%), ,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 EU ANAPOP USA ANAPOP Nordic ANAPOP 0,08 0,06 0,04 0,02 0, Lähde: Koski (2006) 45

46 2G-matkapuhelinten leviäminen : EU, USA ja Pohjoismaat Figure 2. Digital mobile phone subscribers per capita, ,000 0,900 0,800 0,700 0,600 0,500 EU DIGIPOP USA DIGIPOP Nordic DIGIPOP 0,400 0,300 0,200 0,100 0, Lähde: Koski (2006) 46

47 Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? Usa:ssa regulaattori (FCC) valitsi ensin analogisen (1G) matkapuhelinstandardin, AMPS:n, kun taas se antoi markkinoiden ratkaista standardikilpailun digitaalisen 2Gteknologian tapauksessa (Euroopassa yhteinen 2G-standardi, GSM) AMPS-teknologialle annettiin pitkäaikainen erityisasema lainsäädännössä: langattomia palveluita tarjoavien operaattoreiden piti tarjota palveluita 1G-matkapuhelimia käyttäville asiakkaille vielä 2000-l. puolivälissä, kun taas 2Gpalveluiden tarjoamisesta ei asetettu minkäänlaista velvoitetta. Maantieteellisesti hajanaisilla USA:n markinoilla tämä tuki analogista käyttäjäkuntaa ja lisäksi sen luoma epävarmuus antoi operaattoreille kannustimen odottaa ennen kuin päättivät 2Gverkkoinvestoinneista. 47

48 Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? USA:n kuluttajilla oli lisäksi kaksi kannettavaa substituuttiteknologiaa 2G-palveluille, analoginen 1Gteknologia ja myös 1990-l. suositut paging palvelut, joilla oli molemmilla maanlaajuinen roaming -kattavuus. 2G-roaming ei ollut mahdollista ensimmäisinä vuosina, jolloin 2Gteknologiaa oli tarjolla ja roaming pysyi rajoitettuna pitkään. Myös langattomien palveluiden ja niiden substituuttien hinnoittelu oli suotuisampaa matkapuhelinten käytölle Euroopassa kuin Usa:ssa (esim. kiinteässä lähiverkossa USA:ssa paikallispuheluista vain kuukausimaksu, ei lainkaan käyttömaksua) Mitä tästä voimme oppia: Standardoinnin merkitys! Erityisesti siirryttäessä teknologiasukupolvesta toiseen ja muutettaessa standardointikäytäntöä (ex-ante standardointi standardoinnin aste markkinoiden päätettävissä) 48

49 Yrityskohtaisia teknologioiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Koko (yleensä isot yritykset varhaisia käyttöönottajia, poikkeuksia esim. OSS) Innovatiivisuus (T&K-toiminta) Henkinen pääoma (esim. henkilökunnan koulutustaso) Kumuloitunut tai aiemmin käyttöön otettu teknologia 49

50 6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on argumentoitu 1990-l. puolivälistä asti, että ICT on yleiskäyttöinen teknologia, joka edesauttaa täydentävien innovaatioiden syntymistä, ja että yritysten ICT:n käytöstä saamat hyödyt liittyvät likeisesti täydentävien organisatoristen käytäntöjen implementaatioon Taloustieteellinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti todistusaineistoa ICT-investointien positiivisista vaikutuksista yr. toimintaan/tulokseen yleensä, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on käsitelty yrityksen ICT-kannan liikkuvuuden and liitettävyyden taloudellisia vaikutuksia 50

51 Tietotekniikan käyttö yrityksissä kokoluokittain keväällä 2009 Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus 51

52 Internetin käytön kasvu suomalaisissa yrityksissä Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus 52

53 Koski (2010): Firm growth and profitability: The role of mobile IT and organizational practices Vaikuttaako mobiili IT, liikkuvuus ja liitettävyys, yhdessä organisatoristen innovaatiotoimintaa ja henkilöstönhallintaa koskevien toimintatapojen kanssa vaikuttavat yrityksen suoritukseen? 53

54 Miksi liikkuvuudella ja liitettävyydellä on merkitystä? Päämies-agenttiteoria: taloudellisten kannustinmekanismien ansiosta johtajat ja työntekijät saattavat työskennellä kovemmin työpaikan ulkopuolella (esim. liikematkoilla ja kotona) erityisesti, kun heillä on käytössään kannettavia, Internetiin liitettyä laitteita. Transaktiokustannusteoria: Internetiin liitetty tietotekniikka saattaa merkittävästi vähentää yr. transaktiokustannuksia, koska se mahdollistaa informaation tehokkaan koordination, hallinnan ja käytön. Kannettavat Internetyhteyksin varustetut laitteet saattavat vähentää transaktiokustannuksia vielä enemmän, koska työntekijöillä on myös työpaikan ulkopuolella pääsy yrityksen sisäisiin tietokantoihin. 54

55 Aineisto Aineisto: Puhelun haastattelulla kerätty kyselyaineisto 398 vähintään 50 henkilöä työllistävästä suomalaisesta. teollisuusyrityksestä syksyllä 2005 Noin 38% otospopulaatiosta (eli 1,054 yrityksestä). Kyselyaineisto yhdistetty yritysten tilinpäätösaineistoihin. 55

56 Teollisten yritysten osuus, joilla Internet and laajakaistayhteys : EU-15 maat vs. Suomi EU15: broadband Finland: broadband EU15: Internet access Finland: Internet access Data source: Eurostat, Information Society Statistics (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database) 56

57 % Pöytäkoneita ja läppäreitä käyttävien työntekijöiden osuus aineiston yrityksissä SME LARGE ALL share of (only) desktop users with no LAN connection share of (only) desktop users with LAN connection share of laptop users with no LAN connection share of laptop users with LAN connection 57

58 Estimoitu ekonometrinen malli Selitettävä muuttuja (suoritus tai tulosmittari): i) Liikevaihdon kasvu, ii) kannattavuus Malli 1: PERFORMANC E i 0 j IT j ij k ORG k ik l CONTROL l il i Malli 2: PERFORMANC E i IT ORG ORG * IT 0 j j ij k k ik m m im l CONTROL l il i 58

59 Selittävät muuttujat: ICT IT: IT-muuttujat, jotka mittaavat yrityksen työntekijöiden osuutta, jotka käyttävät i) Vain pöytäkonetta ilman lähiverkko- eli Intranetyhteyttä (DESKTOP) ii) iii) iv) Vain pöytäkonetta, jossa lähiverkkoyhteys (DESKTOP+LAN) Läppäriä ilman lähiverkkoyhteyttä (LAPTOP) Läppäriä, jossa lähiverkkoyhteys (LAPTOP+LAN) 59

60 Selittävät muuttujat: organisatoriset tekijät ORG; muuttujajoukko: i) Tehtävien uudelleenorganisointi: %-osuus yrityksen tehtävistä, jotka on uudelleenorganisoitu vuoden 2002 alun jälkeen ii) Palkkiojärjestelmien käyttö: 1/0 muuttujat, jotka indikoivat käyttääkö yritys - tulospalkkausta - optioita - omistavatko yrityksen työntekijät ja/tai johtajat sen osakkeita 60

61 iii) Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon iv) Laatu ja valvonta: 1/0 muuttujia, jotka indikoivat käyttääkö yritys - erilaisia laadunvalvontajärjestelmiä - tuloskortteja tai bechmarking-vertailua (= oman organisaation suorituksen vertailua jonkin viiteryhmän parhaisiin suorituksiin) tuloksen valvontaan - tulospalkkausta yhdistettynä systemaattiseen tulosseurantaan, jonka tulokset raportoidaan työntekijöille 61

62 Empiiriset tulokset: kannustimet Yksittäiset ICT:n käyttöä mittaavat muuttujat eivät liity merkittävästi yrityksen kasvuun tai kannnattavuuten. Tulospalkkaus parantaa kannattavuutta Yrityksissä, joissa suurempi osa yrityksen työntekijöistä käyttää Internet-yhteyksin varustettuja läppäreitä JA tulospalkkausta yhdistettynä tulosseurantaan on suurempi liikevaihdon kasvu. Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä ITkanta, jota ei ole liitetty Internetiin JA käytössä tulospalkkaus kasvavat selvästi muita hitaammin 62

63 Empiriiset tulokset: onnistunut ulkoistaminen Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä ITkanta, joka on liitetty Internetiin ja jotka ovat ulkoistaneet toimintojaan lähimenneisyydessä ovat sekä kannattavampia että nopeammin kasvavia kuin yritykset keskimäärin Liitettävyys (connectivity) täydentää mahdollisesti ulkoistamiseen liittyvien merkittävien transaktiokustannusten pienenemisen kautta menestyksekästä, kasvua edistävää ulkoistamisstrategiaa. 63

64 Empiiriset tulokset: tehtävien uudelleenorganisointi Tehtävien uudelleenorganisoinnin laajuus ei itsessään liittyy merkittävästi yrityksen kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun. Tehtävien uudelleenorganisointi on toteutettu parhaiten, kannattavuutta parantavasti, kun strategiaan liittyy mobiilin Internet-yhteyksin varustetun IT-kannan käyttöönotto Muutos kohti joustavampia työkäytäntöjä, jotka pitävät mukanaan paikasta riippumattoman työnteon on hyödyttänyt merkittävästi niitä yrityksiä, joissa on otettu myös käyttöön laajempi kannettava, Internet-yhteyksin varustettu tietokonekanta 64

65 Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista Hyödyt, joita yritys voi saada organisatoristen muutosten ja ulkoistamisstrategioiden toteuttamisesta sekä taloudellisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta riippuvat merkittävästi yrityksen käytössä olevan ICT-kannan ominaisuuksista. - Sekä IT-laitteiden liikkuvuus että liitettävyys ovat tärkeitä. Aineisto tukee erityisesti päämies-agenttiteoriaan perustuvaa argumenttia: Tietoliikenneyhteyksien suurempi liikkuvuus yhdistettynä sopiviin taloudellisiin kannustinmekanismeihin ja systemaattiseen tulosseurantaan näyttää lisäävän yrityksen kasvua. 65

66 Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista Vanhentunut ICT-kanta voi estää taloudellisista kannustinjärjestelmistä saatavat hyödyt (eli kannustimet ovat hyvät, mutta välineet eivät) 66

67 7. Teknologiapolitiikka Miksi teknologiapolitiikka voidaan tarvita vaikuttamaan teknologioiden leviämisnopeuteen? - Markkinoilla voi olla tehottomuutta Esim. verkostovaikutusten takia yksittäisen markkinatoimijan hyöty yhteiskunnan hyöty teknologian käytön leviäminen voi olla hitaampaa/nopeampaa kuin olisi optimaalista koko yhteiskunnan näkökulmasta verkostovaikutusten takia julkisvallan toimenpiteet: tehokas resurssien allokointi - esim. teknologiapolitiikka: ICT:n käytön leviämisen tukeminen: - ICT-investoinnit yritysten tuottavuus & taloudellinen kasvu 67

68 Teknologiapolitiikka: leviämisnopeuteen vaikuttavia politiikkakeinoja Standardit: varmistaa järjestelmän eri osien toiminnan yhteensopivuuden (epävarmuuden poistuminen) - merkitys korostuu verkostomarkkinoilla, joilla tekn. käytön arvo riippuu käyttäjämäärästä ja toisiaan täydentävien teknologioiden yhteensopivuus tärkeää (yksittäiset teknologiat muodostavat käytössä teknologiajärjestelmiä) (Standardeista enemmän Sääskilahden luennoilla) Julkisen sektorin investoinnit/teknologiahankinnat Teknologiaan liittyvän tiedon lisääminen ja koulutuksen tukeminen Suora tuki teknologian leviämiselle (esim. laitteiden jakaminen ilmaiseksi käyttäjille, Ranska: Minitel) 68

69 Teknologiapolitiikka: ongelmia Päätöksentekijöillä ei markkinatoimijoita parempaa tietoa parhaasta teknologiasta Toimenpiteiden pitäisi olla teknologisesti ja kilpailullisesti neutraaleja Julkisen sektorin rooli: luoda suotuisat puitteet yrityksille, innovaatioita edistävä ympäristö 69

70 KYSYMYKSIÄ? 70

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Luento 8. June 3, 2014

Luento 8. June 3, 2014 June 3, 2014 Luokka pelejä, joissa pelaajilla on epätäydellistä informaatiota toistensa preferensseistä ja joissa valinnat tehdään samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että pelaajat eivät tiedä toistensa

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Mikrotaloustiede (31C00100)

Mikrotaloustiede (31C00100) Mikrotaloustiede (31C00100) Syksy 2016 Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto Luento 1: Johdanto 1. Mitä on mikrotaloustiede 2. Miksi opiskella mikrotaloustiedettä 3. Tyypillisiä käsitteitä 4. Esimerkki: niputtaminen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä

13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä 13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä Opimme aiemmin, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2. Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Saara Hämäläinen, Helsingin yliopisto, syksy 2016

Laskuharjoitus 2. Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Saara Hämäläinen, Helsingin yliopisto, syksy 2016 Laskuharjoitus 2 Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Saara Hämäläinen, Helsingin yliopisto, syksy 2016 Tässä laskusetissä on kymmenen tehtävää (10 pistettä ), yksi per luento (6 Saaran, 4

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Verkostoteknologioiden käyttöönotto yrityksissä 1

Verkostoteknologioiden käyttöönotto yrityksissä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Verkostoteknologioiden käyttöönotto yrityksissä 1 HELI A. KOSKI Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tieto- ja tietoliikenneteknologinen kehitys viimeisten

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi alastuksen taloustiede Marko Lindroos Luentoteemat I Johdanto II SchäferGordon malli III Säätely IV ansainväliset kalastussopimukset SchäferGordon malli Gordon

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen Alustaliiketoiminta Vesa Kokkonen You don t need a digital strategy, you need a business strategy for the digital age Judy Goldberg Alustatalous miksi nyt? Digitalisaatio muuttaa arvonmuodostuksen tapoja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto. Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen

Lisätiedot