Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen. Heli Koski Innovaation ja toimialan taloustiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen. Heli Koski 28.10.2010 Innovaation ja toimialan taloustiede"

Transkriptio

1 Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen Heli Koski Innovaation ja toimialan taloustiede 1

2 Luennon runko 1. Teknologian määritelmä 2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä? 3. Teknologian erityispiirteet 4. Teknologioiden leviäminen: teoria 5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen tutkimus 6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä 7. Teknologiapolitiikka 2

3 1. Teknologian määritelmä Taloustieteen määritelmä: teknologia tarkoittaa tietoa siitä, kuinka tuotetaan jokin tuote (tavara tai palvelu) tietyillä tuotantopanoksilla - teknologialla käsitetään usein koneiden ja laitteiden sekä tuotantoprosessien lisäksi liiketoimintaosaaminen ja tuntemus markkinoista, yrityskulttuuri ja johtaminen sekä luovuus. Teknologian kehitys - Uusi tuote (esim. pesukone) - Uusi tapa tehdä tuotteita (esim. liukuhihnatuotanto) tai tuottaa palveluita (esim. uusi palvelukonsepti kuten verkkokauppa) 3

4 2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä? Yrityksille: menestys ja hengissä säilyminen perustuvat onnistuneeseen uusien teknologioiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta: Teknologisen kehityksen ymmärtäminen tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan järkeviä ja toimivia politiikkatoimenpiteitä Kansantaloudelle: teknologian kehitys on aineellisen elintason kasvun tärkein lähde. Talouskasvu mahdollista vain teknologian kehittyessä Ellei teknologia kehittyisi, voisi kansantalouden kokonaistuotanto eli bruttokansantuote (BKT) kasvaa vain siten, että tuotantopanosten määrä kasvaa. Teknologia vaikuttaa henkeä kohti laskettuun bkt:hen välillisesti tuotannontekijöiden eli työn ja pääoman tuottavuuden kautta. 4

5 Teknologia ja talouskasvu Työn tuottavuus = tuotos/työtunti BKT = (BKT/työtunti) x tehdyt työtunnit BKT = työn tuottavuus x työn määrä BKT:n kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu. Työikäisen väestön määrä vähenee jo vuoden 2010 jälkeen talouskasvu on jatkossa pelkästään työn tuottavuuden kasvun varassa. 5

6 BKT henkeä kohti v GDP per capita Source: OECD Main Science and Technology Indicators Finland Italy USA Total OECD EU-15 6

7 7 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

8 Keskustelua: Mittaako BKT hyvinvoinnin kehitystä ja minkälaisia ongelmia (pelkästään) sen käyttöön liittyy? Jos BKT:n kasvuvauhti 1% (2%) per vuosi, BKT kaksinkertainen 70 v. (35 v. kuluttua). Tarkoittaako tämä tavaratuotannon kaksinkertaistumista? Miksi eläkeiän korotuksella on relevanssia talouskasvun näkökulmasta? 8

9 Teknologinen kehitys Suuri osa teknologisesta kehityksestä tapahtuu pienten, aiempia innovaatioita täydentävien keksintöjen ja uudistusten muodossa. Schumpeterin kolmivaiheinen malli: keksintö (uusien ideoiden kehittäminen; tutkimus) - innovaatio (kehitystoiminta) teknologioiden leviäminen Pienillä lisäinnovaatioilla voi olla merkitystä esim. yksittäisen yrityksen tai tuotteen tuotantoprosessin tehostamisessa tai tuotteiden laadun parantamisessa, mutta niiden vaikutus ei ylety tarpeeksi laajalle eri sektoreilla vaikuttaakseen taloudelliseen kasvuun koko kansantalouden tasolla. 9

10 Investoinnit teknologiseen kehitykseen Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). 10

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bkt:sta (%) 11

12 T&K-investoinnit Suomessa sektoreittain (milj. euroa) 12

13 Teknologinen kehitys Merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun voi olla vain teknologioilla, joilla on monia käyttötarkoituksia ja joita voidaan hyödyntää laajamittaisesti talouden eri sektoreilla. Tällaisia laajalle levinneitä teknologioita, joille tyypillisesti kehitetään lukuisia täydentäviä innovaatioita, kutsutaan yleiskäyttöisiksi teknologioiksi (general purpose technologies). - Höyry, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT), tulevaisuudessa: bio- ja nanoteknologia? 13

14 Internetin käytön kasvu maailmanlaajuisesti Source: Miniwatt Marketing Group 14

15 Yleiskäyttöiset teknologiat Yleiskäyttöisten teknologioiden vaikutus kokonaistuottavuuteen on tyypillisesti vähäinen niiden käytön alkuvaiheessa ja usein niistä seuraava tuottavuuskasvun huippu nähdään vasta vuosikymmenten päähän niiden synnystä. Esim. sähkön ja siihen liittyvien innovaatioiden laajamittainen hyödyntäminen toimi merkittävänä tuottavuuskasvun lähteenä vasta 1920-luvulla, vaikka sähköteollisuus oli kehittynyt jo 1800-luvun loppupuolella Höyryvoiman taloudelliset vaikutukset aggregaattitasolla ovat materialisoituneet vieläkin suuremmalla viiveellä: höyryvoiman vaikutus työn tuottavuuden kasvuun Englannissa oli vähäistä ennen 1830-lukua ja sen kasvuvaikutuksen huippu ajoittui noin 100 vuotta höyryvoiman keksimisen jälkeen 15

16 Yleiskäyttöiset teknologiat Meneillään oleva 1950-l. transistorin keksimisestä alkanut ja 1970-l. mikroprosessorin kehittämisen vauhdittama ns. kolmas teollinen vallankumous tapahtuu suurella viipeellä kuten aiempienkin yleiskäyttöisten teknologioiden. Jotta uuden teknologian leviäminen vaikuttaisi talouskasvuun aggregaattitasolla, tarvitaan paitsi sen laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mutta myös monia muita (esim. organisatorisia) muutoksia talouden eri toimialoilla ja toimijoissa kuten yrityksissä. 16

17 3. Teknologian erityispiirteet 3.1 Hyödyketyypit i) Missä määrin hyödykkeen omistaja voi estää jotakin tahoa käyttämästä sitä ja laskuttaa sen käytöstä (excludable vs. nonexcludable)? Jos käyttäjiä ei voida pois sulkea, syntyy usein ulkoisvaikutuksia (externalities) - positiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian pieni tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. julkishyödykkeiden tuotanto) - negatiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian suuri tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. saasteiden tuotannon rajoittaminen) 17

18 Hyödyketyypit Vaikuttaako yhden yksilön kulutus muiden mahdollisuuksiin käyttää teknologiaa (rival vs. non-rival)? Ei-kilpailulliset (non-rival) hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kulutus ei vähene yhden yksilön kulutuksesta - Tarvitsee tuottaa vain kerran - Korkeat kiinteät tuotantokustannukset, rajakustannukset nolla (kasvavat skaalatuotot) 18

19 Mihin kategoriaan sijoittaisit seuraavat hyödykkeet: DVD-soitin, julkinen terveydenhuolto, kalat meressä, laskento, maanpuolustus, maksulliset tv-kanavat, ruoka, yksityinen puisto Kilpailullinen Ei-kilpailullinen Käytön esto mahdollista Käytön esto ei mahdollista 19

20 Hyödykkeiden luokittelu Käytön esto mahdollista Käytön esto ei mahdollista Kilpailullinen Yksityishyödykkeet Yhteisomaisuus Ei-kilpailullinen Klubihyödykkeet Julkishyödykkeet 20

21 3.2 Teknologian luonne Tieto siitä, kuinka tuotetaan jokin hyödyke tietyillä tuotantopanoksilla i) ei-kilpailullista ii) sen käyttö voidaan toisinaan estää, esim: - coca-colan resepti (liikesalaisuus) - ohjelmisto (immateriaalioikeuksia koskeva lainsäädäntö) mutta ei kaikissa tapauksissa, esim: - laskento, avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot 21

22 4. Teknologioiden leviäminen: teoria Teknologioiden leviämiseen vaikuttavat seikat paitsi teknologiakohtaisia, mutta myös maat eroavat eri teknologioiden leviämisvauhdin suhteen niin, ettei mikään yksittäinen maa johda muita kaikkien teknologioiden leviämisessä Empiirinen fakta: uusien teknologioiden leviäminen yli ajan potentiaalisessa käyttäjäpopulaatiossa noudattaa yleensä S- muotoista käyrää. Miksi? 22

23 Esimerkki: matkapuhelinten leviäminen Lähde: HS

24 Taloustieteelliset diffuusioteoriat I. Epideeminen leviämismalli (Epidemic effects) II. Hyötyjen rankkaus (Rank effects) III. Peliteoreettiset mallit, stock & order effects IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät erityispiirteet 24

25 I. Epideeminen diffuusiomalli Yksinkertaisin selitysmalli Malli lainattu epidemiologiasta: teknologian leviäminen mallinnettu kuten tarttuvien tautien leviäminen Teknologian leviämisnopeus riippuu pelkästään siitä kuinka moni potentiaalisista käyttäjistä on kosketuksissa teknologian kanssa eli tietää teknologiasta Kun tieto leviää, teknologia leviää: aluksi vain harvojen tietäessä teknologiasta, teknologian leviäminen on hidasta. Mitä useampi saa tartunnan, sitä nopeammin tauti tarttuu eli teknologia leviää. 25

26 Epidemiamallin kritiikkiä Tieto teknologiasta johtaa sen välittömään käyttöönottoon. Miksi ihmiset/yritykset, joilla molemmilla informaatio teknologiasta ottavat sen käyttöön eri aikaan? Tieto siirtyy vain käyttäjien kautta (mainonta?) Tiedon saajat homogeeninen ryhmä, jossa ei tapahdu muutoksia yli ajan Tiedon saajat passiivisia vastaanottajia, eivät aktiivisia tiedon etsijöitä 26

27 II. Hyötyjen rankkaus Teknologian arvo vaihtelee yksilöittäin/ yrityksittäin ne, joille teknologia on arvokkainta, ottavat sen ensin käyttöön. Hinnat alenevat yhä enemmän käyttäjiä eli niitä, joille teknologiasta saatava hyöty >teknologian hinta Päätöksenteko perustuu teknologian käyttöönoton kustannuksiin vs. siitä saataviin hyötyihin Teknologian asteittainen leviäminen on seurausta voiton (tai hyödyn) maksimoinnista 27

28 III: Peliteoreettiset leviämismallit i) Käyttäjäkunnan koon vaikutus ( Stock effects ): kun käyttäjien määrä kasvaa, hyöty teknologian käyttöönotosta vähenee. ii) Käyttöönoton järjestyksen vaikutus ( Order effects ): Teknologian käyttöönotosta saatava hyöty riippuu sen käyttöönoton järjestyksestä (yrityksen sijoitus 1, 2,, n) - 1st mover advantage dominoi parempien teknologioiden odottamisesta saatavaa hyötyä 28

29 IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät erityispiirteet Verkostoteknologiat ovat teknologioita, joiden käytöstä saatava hyöty riippuu positiivisesti käyttäjien määrästä (verkostovaikutukset, network effects) Verkostovaikutukset i) Suorat (esim. sähköposti, facebook) ii) Epäsuorat (esim. tietokone&ohjelmistot) 29

30 Verkostovaikutus (VV) vs. verkostoeksternaliteetti (VE)? VE:iin sisältyy markkinahäiriö, esim. olisi optimaalista, että kaikki siirtyisivät uuden teknologian käyttäjiksi, mutta VE:n takia suurin osa käyttäjistä pysyy vanhan teknologian käyttäjinä, odottaa muiden siirtymistä VV:n ja VE:n erossa ei ole kyse pelkästään oikean terminologian käytöstä vaan myös tärkeää käytännön politiikkatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi 30

31 Verkostoeksternaliteettien vaikutus kysyntään Kuluttajat yrittivät ennakoimaan, mikä teknologia otetaan yleisesti käyttöön Mahdolliset tehottomuudet: - Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto ( excess inertia ); paremman teknologian käyttöönottoa siirretään turhan pitkään - Uuden teknologian liian nopea käyttöönotto ( excess momentum ); parasta vaihtoehtoa huonompi teknologia otetaan käyttöön 31

32 Esimerkki 1: Oletetaan, että on 2 kuluttajaa, jotka käyttävät vanhaa teknologiaa ja saavat siitä hyödyn v(2). Uusi teknologia tulee markkinoille, hyöty siitä u(q), where q= käyttäjien lukumäärä. Oletetaan, että - v(2)>v(1) and u(2)>u(1), kun verkostovaikutukset ovat positiivisia - v(2)>u(1), u(2)>v(1), eli kuluttajien kannattaa koordinoida valintojaan. Kuluttajat tekevät ostopäätöksen samanaikaisesti. Mitä kuluttajat tekevät? Mikä on dominoiva strategia (= paras valinta riippumatta siitä, mitä toinen pelaaja tekee)? Nash tasapaino (= valinta, jota kummankaan pelaajan ei kannata muuttaa, ottaen huomioon toisen pelaajan valinta)? 32

33 Paras vastaus riippuu siitä, mitä toinen pelaaja tekee (ns. koordinaatiopeli) Ei dominoivaa strategiaa Kuluttaja A Kuluttaja B Vanha Uusi Vanha v(2), v(2) v(1), u(1) Uusi u(1), v(1) u(2), u(2) Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto ( excess inertia ), jos u(2)>v(2) & kuluttajat pitäytyvät vanhassa teknologiassa Uuden tekn. liian nopea käyttöönotto ( excess momentum ), if v(2)>u(2) & kuluttajat vaihtavat uuteen teknologiaan 33

34 Esimerkki 2: Oletetaan, että kuluttajat eivät tiedä toistensa preferenssejä ja - Kuluttajien preferenssit uuden tekn. suhteen vaihtelevat parametrin z mukaan (suurempi z merkitsee teknologian suurempaa arvoa käyttäjälle) - Oletetaan, että kuluttaja voi ottaa teknologian käyttöön nyt, huomenna tai ei koskaan eli vaihtoehdot kuluttaja A:lle ovat: 34

35 Esimerkki 2: Vaihtoehdot: 1) Kuluttaja A ei ota tekn. koskaan käyttöön. 2) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, jos kuluttaja B ottaa sen käyttöön tänään. 3) Kuluttaja A ottaa teknologian käyttöön tänään. 4) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, vaikkei kuluttaja B käyttäisi sitä. Onko vaihtoehto 4) mahdollinen? Kuluttajat joiden z on alhainen: strategia? keskiverto : strategia? korkea: strategia? Milloin liian hidas käyttöönotto? 35

36 Epävarmuuden ja odotusten merkitys Epävarmuus: uusien innovaatioiden markkinoilletulon nopeus, teknologisten parannusten merkittävyys ja ajoitus, hintakehitys, hyödyllisyys ym. + verkostovaikutukset Epävarmuus käyttäjämäärästä tulevaisuudessa Käyttäjämäärällä (historialla) ja ostajien odotuksilla suuri merkitys; markkinoilla taipumus suosia alun perin menestynyttä teknologiaa tietotuotteen 1. tarjoaja voi kaapata markkinat (esim. Microsoft) strateginen käyttäytyminen - Ilmiö johtua/vahvistua myös kasvavista skaalatuotoista tuotantopuolella (esim. isot T&Kkustannukset, pienet tuotannon yksikkökust.) 36

37 Tekijät, jotka rajoittavat yhden teknologian valta-asemaa markkinoilla 1) Kuluttajien heterogeenisuus - Erot kuluttajien preferensseissä, maksukyvyssä ja - halukkuudessa - Markkinat niche-tuotteille 2) Hyödyt uusista täydentävistä teknologioista (epäsuorat verkostovaikutukset) eivät kasva lineaarisesti (esim. käyttäjille tietyt ohjelmistot ovat arvokkaita ja ohjelmistojen lisätarjonta ei hyödytä heitä lainkaan tai vain vähän) 3) Paikalliset verkostovaikutukset - kielet, alueelliset teknologiset standardit 37

38 Vaihtokustannukset ja kiinnittyminen (switching costs and lock-in) Teknologian vaihtaminen uuteen ei ole ilmaista (esim. oppimiseen liittyvät kustannukset) Kiinnittyminen (lock-in): tiettyä laitetta täydentävät teknologiat sopivat yhteen pelkästään ko. laitteen kanssa (esim. Blue-raylaite ja -dvdt ) Kiinnittyminen voi tapahtua yksilötasolla (esim. ostetut dvd:t), yritystasolla (esim. ohjelmistot) ja yhteiskunnan tasolla (esim. Windows käyttöjärjestelmä) On mahdollista kiinnittyä standardiin, joka ei ole paras Yritysten käyttämät strategiat: i) Edulliset laitteet & kalliit oheispalvelut/-tuotteet (esim. printterit ja väripatruunat) ii) Päivitykset Markkinajohtajat pyrkivät usein pitämään vaihtokustannukset korkeina 38

39 Esimerkki: QWERTY-näppäimistö Ensimmäisissä kirjoituskoneissa aakkoset järjestyksessä neljällä ensimmäisellä rivillä kun vierekkäisiä näppäimiä lyötiin nopeasti peräkkäin, ne juuttuivat toisiinsa Christopher Sholesin kehittämä ja v patentoima QWERTY-järjestys: useimmin peräkkäin käytetyt näppäimet eri puolilla näppäimistöä, joten kirjoitusnopeus hidastuu automaattisesti August Dvorak kehitti ja patentoi v uuden nopeamman näppäimistön, jossa 9/10:sta engl. kielisissä sanoissa käytetyimmästä kirjaimista on sijoitettu näppäimistön keskelle Miksi QWERTY yhä maailmanlaajuinen standardi? 39

40 QWERTY 40

41 DVORAK 41

42 Esimerkki: QWERTY-näppäimistö David (1985) syynä QWERTY:n säilymiseen standardina: - Tarvittava tekninen yhteensopivuus oli olemassa laitteen ja käyttäjien taitojen (näppäinjärjestyksen oppiminen) välillä - Odotukset; QWERTY-koulutuksen saanut käyttäjämassa loi odotuksia laajasta käyttöönotosta - Dvorakiin siirtymisen kustannukset suuret (quasiirreversibility); sekä koko laitekanta uusittava että käyttäjien opeteltava uusi näppäinjärjestys Polkuriippuvuus, lock-in, pienillä historian tapahtumilla suuri merkitys 42

43 5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen tutkimus Empiirisissä tutkimuksissa selitettävä muuttuja on tyypillisesti teknologian käyttäjien osuus populaatiosta (aggregaattimallit) tai tekn. käyttöön oton ajoitus (yritystason analyysi) Empiiriset yritystason tutkimukset tukeneet eniten epidemiamallia & hyötyjen rankkaukseen perustuvaa teoriaa (ts. yrityskohtaiset tekijät selittävät yritysten eriaikaista teknologioiden käyttöönottoa) Myös verkostovaikutusten olemassaololle löytynyt vahvistusta 43

44 Maakohtaisia uusien teknologioiden leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Elintaso ja koulutus Kilpailun voimakkuus, markkinoiden avaaminen kilpailulle/uusien yritysten markkinoille tulo Standardisointi (esim. matkapuhelinten leviämisessä) Käyttäjämäärä ( installed base ) Hinnoittelu (esim. 2G kännykät: varhaisen vaiheen monopolistit: aggressiivinen hinnoittelu, muita edullisemmat hinnat) 44

45 Esimerkki: miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? Figure 1. Analogue mobile telephones per capita (%), ,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 EU ANAPOP USA ANAPOP Nordic ANAPOP 0,08 0,06 0,04 0,02 0, Lähde: Koski (2006) 45

46 2G-matkapuhelinten leviäminen : EU, USA ja Pohjoismaat Figure 2. Digital mobile phone subscribers per capita, ,000 0,900 0,800 0,700 0,600 0,500 EU DIGIPOP USA DIGIPOP Nordic DIGIPOP 0,400 0,300 0,200 0,100 0, Lähde: Koski (2006) 46

47 Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? Usa:ssa regulaattori (FCC) valitsi ensin analogisen (1G) matkapuhelinstandardin, AMPS:n, kun taas se antoi markkinoiden ratkaista standardikilpailun digitaalisen 2Gteknologian tapauksessa (Euroopassa yhteinen 2G-standardi, GSM) AMPS-teknologialle annettiin pitkäaikainen erityisasema lainsäädännössä: langattomia palveluita tarjoavien operaattoreiden piti tarjota palveluita 1G-matkapuhelimia käyttäville asiakkaille vielä 2000-l. puolivälissä, kun taas 2Gpalveluiden tarjoamisesta ei asetettu minkäänlaista velvoitetta. Maantieteellisesti hajanaisilla USA:n markinoilla tämä tuki analogista käyttäjäkuntaa ja lisäksi sen luoma epävarmuus antoi operaattoreille kannustimen odottaa ennen kuin päättivät 2Gverkkoinvestoinneista. 47

48 Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? USA:n kuluttajilla oli lisäksi kaksi kannettavaa substituuttiteknologiaa 2G-palveluille, analoginen 1Gteknologia ja myös 1990-l. suositut paging palvelut, joilla oli molemmilla maanlaajuinen roaming -kattavuus. 2G-roaming ei ollut mahdollista ensimmäisinä vuosina, jolloin 2Gteknologiaa oli tarjolla ja roaming pysyi rajoitettuna pitkään. Myös langattomien palveluiden ja niiden substituuttien hinnoittelu oli suotuisampaa matkapuhelinten käytölle Euroopassa kuin Usa:ssa (esim. kiinteässä lähiverkossa USA:ssa paikallispuheluista vain kuukausimaksu, ei lainkaan käyttömaksua) Mitä tästä voimme oppia: Standardoinnin merkitys! Erityisesti siirryttäessä teknologiasukupolvesta toiseen ja muutettaessa standardointikäytäntöä (ex-ante standardointi standardoinnin aste markkinoiden päätettävissä) 48

49 Yrityskohtaisia teknologioiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Koko (yleensä isot yritykset varhaisia käyttöönottajia, poikkeuksia esim. OSS) Innovatiivisuus (T&K-toiminta) Henkinen pääoma (esim. henkilökunnan koulutustaso) Kumuloitunut tai aiemmin käyttöön otettu teknologia 49

50 6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on argumentoitu 1990-l. puolivälistä asti, että ICT on yleiskäyttöinen teknologia, joka edesauttaa täydentävien innovaatioiden syntymistä, ja että yritysten ICT:n käytöstä saamat hyödyt liittyvät likeisesti täydentävien organisatoristen käytäntöjen implementaatioon Taloustieteellinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti todistusaineistoa ICT-investointien positiivisista vaikutuksista yr. toimintaan/tulokseen yleensä, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on käsitelty yrityksen ICT-kannan liikkuvuuden and liitettävyyden taloudellisia vaikutuksia 50

51 Tietotekniikan käyttö yrityksissä kokoluokittain keväällä 2009 Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus 51

52 Internetin käytön kasvu suomalaisissa yrityksissä Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus 52

53 Koski (2010): Firm growth and profitability: The role of mobile IT and organizational practices Vaikuttaako mobiili IT, liikkuvuus ja liitettävyys, yhdessä organisatoristen innovaatiotoimintaa ja henkilöstönhallintaa koskevien toimintatapojen kanssa vaikuttavat yrityksen suoritukseen? 53

54 Miksi liikkuvuudella ja liitettävyydellä on merkitystä? Päämies-agenttiteoria: taloudellisten kannustinmekanismien ansiosta johtajat ja työntekijät saattavat työskennellä kovemmin työpaikan ulkopuolella (esim. liikematkoilla ja kotona) erityisesti, kun heillä on käytössään kannettavia, Internetiin liitettyä laitteita. Transaktiokustannusteoria: Internetiin liitetty tietotekniikka saattaa merkittävästi vähentää yr. transaktiokustannuksia, koska se mahdollistaa informaation tehokkaan koordination, hallinnan ja käytön. Kannettavat Internetyhteyksin varustetut laitteet saattavat vähentää transaktiokustannuksia vielä enemmän, koska työntekijöillä on myös työpaikan ulkopuolella pääsy yrityksen sisäisiin tietokantoihin. 54

55 Aineisto Aineisto: Puhelun haastattelulla kerätty kyselyaineisto 398 vähintään 50 henkilöä työllistävästä suomalaisesta. teollisuusyrityksestä syksyllä 2005 Noin 38% otospopulaatiosta (eli 1,054 yrityksestä). Kyselyaineisto yhdistetty yritysten tilinpäätösaineistoihin. 55

56 Teollisten yritysten osuus, joilla Internet and laajakaistayhteys : EU-15 maat vs. Suomi EU15: broadband Finland: broadband EU15: Internet access Finland: Internet access Data source: Eurostat, Information Society Statistics (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database) 56

57 % Pöytäkoneita ja läppäreitä käyttävien työntekijöiden osuus aineiston yrityksissä SME LARGE ALL share of (only) desktop users with no LAN connection share of (only) desktop users with LAN connection share of laptop users with no LAN connection share of laptop users with LAN connection 57

58 Estimoitu ekonometrinen malli Selitettävä muuttuja (suoritus tai tulosmittari): i) Liikevaihdon kasvu, ii) kannattavuus Malli 1: PERFORMANC E i 0 j IT j ij k ORG k ik l CONTROL l il i Malli 2: PERFORMANC E i IT ORG ORG * IT 0 j j ij k k ik m m im l CONTROL l il i 58

59 Selittävät muuttujat: ICT IT: IT-muuttujat, jotka mittaavat yrityksen työntekijöiden osuutta, jotka käyttävät i) Vain pöytäkonetta ilman lähiverkko- eli Intranetyhteyttä (DESKTOP) ii) iii) iv) Vain pöytäkonetta, jossa lähiverkkoyhteys (DESKTOP+LAN) Läppäriä ilman lähiverkkoyhteyttä (LAPTOP) Läppäriä, jossa lähiverkkoyhteys (LAPTOP+LAN) 59

60 Selittävät muuttujat: organisatoriset tekijät ORG; muuttujajoukko: i) Tehtävien uudelleenorganisointi: %-osuus yrityksen tehtävistä, jotka on uudelleenorganisoitu vuoden 2002 alun jälkeen ii) Palkkiojärjestelmien käyttö: 1/0 muuttujat, jotka indikoivat käyttääkö yritys - tulospalkkausta - optioita - omistavatko yrityksen työntekijät ja/tai johtajat sen osakkeita 60

61 iii) Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon iv) Laatu ja valvonta: 1/0 muuttujia, jotka indikoivat käyttääkö yritys - erilaisia laadunvalvontajärjestelmiä - tuloskortteja tai bechmarking-vertailua (= oman organisaation suorituksen vertailua jonkin viiteryhmän parhaisiin suorituksiin) tuloksen valvontaan - tulospalkkausta yhdistettynä systemaattiseen tulosseurantaan, jonka tulokset raportoidaan työntekijöille 61

62 Empiiriset tulokset: kannustimet Yksittäiset ICT:n käyttöä mittaavat muuttujat eivät liity merkittävästi yrityksen kasvuun tai kannnattavuuten. Tulospalkkaus parantaa kannattavuutta Yrityksissä, joissa suurempi osa yrityksen työntekijöistä käyttää Internet-yhteyksin varustettuja läppäreitä JA tulospalkkausta yhdistettynä tulosseurantaan on suurempi liikevaihdon kasvu. Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä ITkanta, jota ei ole liitetty Internetiin JA käytössä tulospalkkaus kasvavat selvästi muita hitaammin 62

63 Empiriiset tulokset: onnistunut ulkoistaminen Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä ITkanta, joka on liitetty Internetiin ja jotka ovat ulkoistaneet toimintojaan lähimenneisyydessä ovat sekä kannattavampia että nopeammin kasvavia kuin yritykset keskimäärin Liitettävyys (connectivity) täydentää mahdollisesti ulkoistamiseen liittyvien merkittävien transaktiokustannusten pienenemisen kautta menestyksekästä, kasvua edistävää ulkoistamisstrategiaa. 63

64 Empiiriset tulokset: tehtävien uudelleenorganisointi Tehtävien uudelleenorganisoinnin laajuus ei itsessään liittyy merkittävästi yrityksen kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun. Tehtävien uudelleenorganisointi on toteutettu parhaiten, kannattavuutta parantavasti, kun strategiaan liittyy mobiilin Internet-yhteyksin varustetun IT-kannan käyttöönotto Muutos kohti joustavampia työkäytäntöjä, jotka pitävät mukanaan paikasta riippumattoman työnteon on hyödyttänyt merkittävästi niitä yrityksiä, joissa on otettu myös käyttöön laajempi kannettava, Internet-yhteyksin varustettu tietokonekanta 64

65 Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista Hyödyt, joita yritys voi saada organisatoristen muutosten ja ulkoistamisstrategioiden toteuttamisesta sekä taloudellisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta riippuvat merkittävästi yrityksen käytössä olevan ICT-kannan ominaisuuksista. - Sekä IT-laitteiden liikkuvuus että liitettävyys ovat tärkeitä. Aineisto tukee erityisesti päämies-agenttiteoriaan perustuvaa argumenttia: Tietoliikenneyhteyksien suurempi liikkuvuus yhdistettynä sopiviin taloudellisiin kannustinmekanismeihin ja systemaattiseen tulosseurantaan näyttää lisäävän yrityksen kasvua. 65

66 Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista Vanhentunut ICT-kanta voi estää taloudellisista kannustinjärjestelmistä saatavat hyödyt (eli kannustimet ovat hyvät, mutta välineet eivät) 66

67 7. Teknologiapolitiikka Miksi teknologiapolitiikka voidaan tarvita vaikuttamaan teknologioiden leviämisnopeuteen? - Markkinoilla voi olla tehottomuutta Esim. verkostovaikutusten takia yksittäisen markkinatoimijan hyöty yhteiskunnan hyöty teknologian käytön leviäminen voi olla hitaampaa/nopeampaa kuin olisi optimaalista koko yhteiskunnan näkökulmasta verkostovaikutusten takia julkisvallan toimenpiteet: tehokas resurssien allokointi - esim. teknologiapolitiikka: ICT:n käytön leviämisen tukeminen: - ICT-investoinnit yritysten tuottavuus & taloudellinen kasvu 67

68 Teknologiapolitiikka: leviämisnopeuteen vaikuttavia politiikkakeinoja Standardit: varmistaa järjestelmän eri osien toiminnan yhteensopivuuden (epävarmuuden poistuminen) - merkitys korostuu verkostomarkkinoilla, joilla tekn. käytön arvo riippuu käyttäjämäärästä ja toisiaan täydentävien teknologioiden yhteensopivuus tärkeää (yksittäiset teknologiat muodostavat käytössä teknologiajärjestelmiä) (Standardeista enemmän Sääskilahden luennoilla) Julkisen sektorin investoinnit/teknologiahankinnat Teknologiaan liittyvän tiedon lisääminen ja koulutuksen tukeminen Suora tuki teknologian leviämiselle (esim. laitteiden jakaminen ilmaiseksi käyttäjille, Ranska: Minitel) 68

69 Teknologiapolitiikka: ongelmia Päätöksentekijöillä ei markkinatoimijoita parempaa tietoa parhaasta teknologiasta Toimenpiteiden pitäisi olla teknologisesti ja kilpailullisesti neutraaleja Julkisen sektorin rooli: luoda suotuisat puitteet yrityksille, innovaatioita edistävä ympäristö 69

70 KYSYMYKSIÄ? 70

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Tuottavuuden kasvu ja ICT

Tuottavuuden kasvu ja ICT Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

ERP-järjestelmän kannattavuus

ERP-järjestelmän kannattavuus ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana

Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana 21.3.2013, ICTexpo / Tuottava ICT Marco Halén Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miten mittaamme menestystämme kansantalouden tasolla? Elintaso = bruttokansantuote/asukas

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä

Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä Suomen Pankki 1 Viime vuosina kasvu odotuksia heikompaa 120 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Scandic Marski Helsinki. Julkistaminen 20.6.2012 9:00 10:30

Scandic Marski Helsinki. Julkistaminen 20.6.2012 9:00 10:30 Scandic Marski Helsinki Julkistaminen 20.6.2012 9:00 10:30 Mistä tullaan? Pekka Ylä-Anttila Missä ollaan? Petri Rouvinen Mihin mennään? Matti Lehti Railakas keskustelu! Mistä tullaan? Pekka Ylä-Anttila

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 11.12.2013 27.11.2012 Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi 27.11.2012 Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot