VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2011-2012"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

2 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36), Turku p. +358(0) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 6 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen toimintalinjoittain Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Rakennemuutosalueet Erityisohjelmat maakuntaohjelman toteutuksessa Kansalliset ohjelmat EU-ohjelmat Toteuttamissuunnitelman vaikutusten arviointi LAAJA-ALAISESTI TOTEUTETTAVAT YHTEISHANKKEET RAHOITUSTAULUKOT 25 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

4

5 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on laadittu laajalla maakunnallisella yhteistyöllä. Toteuttamissuunnitelma on ollut esillä kahdessa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksessa ja asiaa on käsitelty toukokuun maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa. Toteuttamissuunnitelmaan sisältyy myös maakunnan yhteistyöasiakirja Syyskuun aikana toteuttamissuunnitelma oli esillä Varsinais-Suomen liiton vetämissä aluehallintoviranomaisten sekä korkeakoulujen kanssa pidetyissä aluekehittämis-neuvotteluissa, joihin myös seutukunnilla oli mahdollisuus osallistua. Asiakirja on hyväksytty maakuntahallituksessa Valmistelun aikana on varmistettu keskeisten kohtien yhteneväisyys Varsinais-Suomen ELY:n strategisen tulossuunnitelman ja sen tarkistuksen kanssa. Myös Satakuntaliiton kanssa on käyty läpi yhteiset hankkeet. Toteuttamissuunnitelman viisi tärkeintä hankekokonaisuutta vuosille ovat: - Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen - Itämeren suojelu / Saaristomeren tilan parantaminen - Yliopistojen perusvoimavarojen korotus - Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamisen aloittaminen ja lisäksi VT 9 liikenneturvallisuuden parantaminen - Bioetanolitehtaan rakentaminen Uuteenkaupunkiin Maakunnan yhteistyöryhmä 18. lokakuuta 2010 Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen Aluehallintovirasto Pekka Sundman ylijohtaja Rauno Saari ylijohtaja Maakuntahallitus 18. lokakuuta 2010 Ilkka Kanerva maakuntahallituksen puheenjohtaja Juho Savo maakuntajohtaja VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Edellisen toteuttamissuunnitelman toteutuminen Edellisessä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa määriteltiin viisi tärkeintä hankekokonaisuutta. Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi maakunnan telakkatyöryhmä teki omat esityksensä valtiolta vaadittavista tukitoimista. Valtio vastasi huutoon kevään 2010 lisäbudjetin yhteydessä ja antoi kohtuullisen tukipaketin Turun telakan ja sen alihankkijaverkoston toiminnan turvaamiseksi. Enää uupuu vain se tärkein eli uusi laivatilaus. Kompassi työryhmä on koordinoinut käytännön toimia mm. alihankkijaverkoston kehittämisessä sekä rakennemuutosrahoituksen suuntaamisessa. Maatalouden vesiensuojelukeinojen käyttämiseen Itämeren suojelussa pääministeri Vanhanen esitti keväällä 2010 pidetyssä Baltic Sea Action Summit kokouksessa kahdeksan kohdan sitoumuksen, jossa Suomen hallitus lupasi ryhtyä tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Lupaus on poikinut pienen määrärahan TEHO hankkeen jatkamiseksi, mutta muuten konkreettinen panostus on vielä jäänyt uupumaan. Yliopistojen strategisessa rahoituksessa maakunnan vaatimukset menivät hyvin läpi Opetusministeriössä. Täsmennettävää jäi vielä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymiseen liittyvien kustannusten kattamisessa. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamisen toteutussuunnittelu on käynnissä keskushallinnon myöntämällä erillisrahoituksella. Maakaasuputken vetäminen Varsinais-Suomeen on hautautunut ainakin tällä erää keväällä 2010 esitetyn laajan uusiutuvan energian velvoitepaketin sisältämien veronkorotusten myötä. Varsinais-Suomi eilen, tänään sekä tavoitteet huomiseksi Muutamat edelliset vuodet hujahtivat Varsinais-Suomen matkatessa kohti tulevaisuutta aallonharjalla, jossa nautittiin hyvästä talous- ja työllisyyskehityksestä. Vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen talouskriisin takia tilanne on nyt toinen: kriisin heijastukset on jo lähes käsin kosketeltavissa. Maakunta elää nyt aallonpohjalla. Maakunta katsoo tulevaisuuteen ja uskoo, että pitkäjänteisellä työllä maakunnalla on mahdollisuus päästä aallonpohjasta seuraavankin aallonharjan kyytiin. Missä maakunta oli eilen, tänään ja tavoite olla huomennakin, on käsitelty hieman tarkemmin seuraavassa. Työllisyydessä ja taloudessa heikot näkymät mutta ei onneksi kaikilla aloilla Työttömyyskehityksessä Varsinais-Suomi on ollut pitkään koko maan keskiarvoa selkeästi alemmalla tasolla, mutta nyt laman aikana työttömyys on noussut niin nopeaa vauhtia, että maakunnan työttömyysaste on nyt koko maan tasolla (8/2010). Maakunnan työttömyys on kasvanut nopeammin kuin koko maassa. Työttömien määrä on noussut kahdessa vuodessa noin henkeä, ja työpaikkoja on menetetty noin Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt rajuun nousuun. Tulevaisuusnäkymät muualla maassa näyttävät valoisammalta kuin Varsinais-Suomessa (Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2010, TEM). Varsinais-Suomen vientivetoisen teollisuuden työllisyys- ja talousvaikutukset ovat kuitenkin maakuntaa laajempia, joten alueen heikentynyt tilanne ei tee muidenkaan maakuntien tilannetta sen helpommaksi. Viime syksynä asetetut tavoitteet työllisyydessä ja taloudessa eivät ole enää saavutettavissa. Pudotus aallonharjalta on ollut syvempi ja palautuminen vuosien tasolle vuoden 2011 loppuun mennessä ei ole enää realistinen. Maakunnan vaikeutena on edelleen teknologiateollisuuden rakennemuutoksen jatkuminen. Laivanrakennus on uusien tilausten puuttumisen takia suurten haasteiden edessä. Rakennemuutoksen nopeaa ylitse pääsemistä heikentää investointien hidas käynnistyminen, vaikkakin investointien määrä on kasvussa. Erityisen koville joutuvat yritykset, jotka ovat olleet yhden asiakkaan varassa. Muilla teollisuuden aloilla kehitys on säilynyt entisellään tai lähtenyt jopa pienoiseen nousuun. Teollisuuden kehityksessä on alueittain eroja. Esimerkiksi Vakka-Suomen teollisuuden kehitysnäkymät ovat hyvin positiiviset. Äkillisen rakennemuutoksen alueesta on noustu maakunnan kärkijoukkoon, kun seudun elinkeinorakennetta on monipuolistettu määrätietoisesti. Tätä samaa tulosta odotamme myös Salon seudulle, josta vuorostaan on tullut äkillisen rakennemuutoksen alue vuosi sitten. Varsinais-Suomen työllisyyttä on kuitenkin parantanut myös palvelualojen kehitys, jossa ei ole vielä laman merkkejä. Sosiaali- ja terveyssektorin tarpeiden kasvu ei tosin noudata talouden lainalaisuuksia. Myös rakentaminen on ollut vilkasta 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 erityisesti korjausrakentamisessa, mutta myös uudisrakentamisessa. Kokonaisvolyymit ovat edelleen matalia aiempiin vuosiin nähden. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen työttömyysaste on 10,2 % (12 kk liukuva ka). Työttömyysaste oli alimmillaan kaksi vuotta sitten, vain 6,0 % (9/2008, 12 kk liukuva ka). Työttömyyden nopeasta noususta huolimatta maakunnan työttömyysaste on edelleen Suomen alhaisimpia. Seuduittain tarkasteltuna Salon seudun työttömyysaste on kasvanut eniten jopa 11,3 %:iin (12 kk liukuva ka), maakunnan seutujen korkeimmaksi. Koska työttömyys on kasvanut erityisesti miesvaltaisilla teollisuuden aloilla, se näkyy myös naisten ja miesten työttömyydessä. Miesten työttömyys on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Positiivista seutujen kehityksessä on se, että kaikilla muilla neljällä Varsinais-Suomen seudulla työttömyyden kasvu on joko pysähtynyt tai laskussa. Turun tilanne sen sijaan vaan heikkenee. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat ovat arvioineet, että Turun seudun työttömyysaste voi nousta pahimmillaan jopa 17 %:iin nykyisestä 10,2 %:sta (12 kk liukuva ka), jos koko telakalla tarvittava työvoima jää työttömäksi uusien risteilijätilaustausten jäädessä toteutumatta. Toinen positiivinen asia on nuorisotyöttömyyden kasvun pysähtyminen. Siinä on samansuuntainen kehitys kuin työttömyydessä yleensäkin: Turun seutua lukuun ottamatta Varsinais-Suomessa on nuorten työttömyyden kasvu pysähtynyt ja lähtenyt jopa laskemaan. Salon seudulla nuorisotyöttömyyden kasvuun on saatu oikein äkkipysähdys, mikä ilahduttaa kovasti. Väestönkasvu voimistunut maakunnassa ja Turussa Vuoden 2010 aikana väestönkasvu on selvästi piristynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Varsinais-Suomen väkiluku voi vuoden 2010 aikana kasvaa yli 2200 henkeä aiempien vuosien selvästi alle parintuhannen hengen sijasta. Väestönkasvu johtuu sekä syntyneiden määrän kasvusta että kotimaisen muuttovoiton kasvusta. Nettosiirtolaisuus on vähentynyt vain aavistuksen aiempiin vuosiin. Turun seutu ja erityisesti Turun väkiluku on reilussa kasvussa. Turun kaupungin väkiluku on kasvanut viime syksystä yli 800 hengellä. Näin suurta kasvua Turussa oli viimeksi vuosituhannen vaihteen alussa. Toinen miellyttävä väestöuutinen tulee Vakka-Suomen suunnalta Uudestakaupungista, jonka väkiluku on ollut plussalla vuoden 2010 alusta lähtien pitkäaikaisen vähenemisen sijasta. Salon seudulla väestönkasvu on sen sijaan hidastunut ja Turunmaalla väestömuutos säilyy edelleen negatiivisena. Loimaan seudun väkiluku säilyy ennallaan. Väestönkehitys on heijastus taloustilanteesta: Turusta ei muuteta ympäristökuntiin omakotitaloasujaksi ja maakunnasta ei muuteta muualle Suomeen töiden perässäkään. Maan sisäiset muutot Varsinais-Suomessa ovatkin vähentyneet jopa 16 % kolme vuoden takaisesta huipusta. Tilanne muuttoliikkeissä voi kuitenkin muuttua rajusti, kun uusi talouden nousuvaihe alkaa. Jos talous alkaa nousta Varsinais-Suomessa, muutot maakuntaan kasvavat nopeammin kuin muutot poispäin. Jos kasvu alkaa jossain muualla, kehitys muutoissa tulee olemaan vastakkainen. Työttömillä miehillä syrjäytymisriski ellei koulutus kiinnosta Väestön koulutustasossa tapahtuvat muutokset ovat hitaita, kumpaankin suuntaan. Varsinais-Suomen koulutustaso onkin noussut ylöspäin tasaisen varmasti ollen likimain koko maan tasolla tai hieman sen alapuolella. Suurin huolenaihe ei ole kuitenkaan nyt yleisen koulutustason nostaminen, vaan syrjäytymisvaarassa tai ammattitaidon hukkaamisvaarassa olevat nuoret sekä työiän puolivälissä olevat aikuiset. Nuorten ohjaaminen koulutukseen sekä koulutuksen keskeyttäminen on haasteellista, mutta vielä suurempi haaste on miehet, sekä nuoret että varttuneemmat. Työttömyystilastoissa on nähtävissä, että työttömyys laskee rajusti syksyllä kou- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 lujen alkaessa, mutta vain naisilla. Miehet jäävät kotiin odottamaan parempia aikoja. Kun paremmat ajat vihdoin koittaa, vanhat taidot eivät enää riitä uusien asioiden tekemiseen. On myös totta, että korkeasti koulutettujen työttömien määrä on ollut nousussa, joten pelkkä korkea koulutus ei ole taannut työllistymistä. Työttömien lukumäärästä koulutustasoittain ei kuitenkaan julkaista työvoimatutkimuksen tilastoissa tai TEM:n työnvälitystilastoissa, mikä heikentää huomattavasti koulutustarpeiden ennakoinnin mahdollisuuksia. Tavoitteet keskeisten tilastoindikaattorien muodossa Tavoite 2012 Väkiluku a Kokonaisnettomuutto vuodessa a Työttömyysaste (%) TEM (vuosikeskiarvo) 10,3 9,2 7,9 6,9 6,5 9,2 10,5a 8,0 Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut), TEM a Työpaikkoja, työssäkäyntitilasto a a a a = Varsinais-Suomen liiton arvio 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen toimintalinjoittain Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Varsinais-Suomi on erittäin merkittävä koulutusmaakunta. Uuden yliopistolain myötä yliopistojen oikeudellinen ja taloudellisen asema sekä siihen liittyen rahoitusmalli muuttuivat. Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla on menossa varainkeräyskampanja, jonka tavoitteena on koota itse vuoden 2010 loppuun mennessä Turun yliopistolle 20 miljoonaa ja Åbo Akademille 10 miljoonaa euroa, jolloin saadaan valtiolta yhteensä 75 miljoonaa euroa. Kilpailukykyisen ja laadukkaan toiminnan varmistaminen vaatii yliopistojen kokonaisrahoituksen tason nostamista. Osaamiskeskusohjelmassa Koneteknologiakeskus Turku Oy:llä on valtakunnallinen vetovastuu meriklusterissa sekä Turku Science Parkilla HealthBio -klusterissa. Lisäksi maakunnasta ollaan mukana matkailu- ja elämystuotanto, elintarvike-, metsä- sekä Jokapaikan Tietotekniikka -klustereissa. Vuonna 2010 tehtävän osaamiskeskusohjelman välitarkistuksen yhteydessä Varsinais-Suomi hakee jäsenyyttä Jokapaikan Tietotekniikka sekä Digitaaliset sisällöt -klustereihin. Jäsenyys Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa tulisi siirtää Nanoklusteriin. Osaamiskeskusohjelman lisäksi Suomeen on perustettu kuusi strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK). Keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä keskenään. Varsinais-Suomesta Åbo Akademi on mukana viidessä ja Turku Science Park sekä Turun ammattikorkeakoulu yhdessä huippuosaamisen keskittymässä. Turun yliopisto aikoo mennä mukaan terveyden ja hyvinvoinnin SHOKkiin vuoden 2010 aikana. Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat BioCityssä systemaattisesti kehittäneet bioalan tutkimusinfrastruktuuria. Pisimmälle kehittyneitä aloja ovat biokuvantaminen, systeemibiologia ja tautimallit. Näiden infrastruktuurialojen kehittäminen on pystyttävä takaamaan myös tulevaisuudessa. Jotta Turun asema merkittävänä eurooppalaisena tutkimuskeskuksena vahvistuisi, tulee Turun biokuvantamisen keskuksesta kehittää Pohjoismaiden johtava alan keskus. Seutukuntien elinvoimaisuuden kannalta olennaista on säilyttää ammattikorkeakoulutasoinen opetus seutukunnissa. Porin yliopistokeskus tuo merkittävän lisän Turun yliopiston koulutustarjontaan. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta ongelmana on se, että Turun seudun hajanaisen järjestäjäverkon takia maakunnan aloituspaikkoja ei saada hyödynnettyä maksimaalisesti. Maakunnan toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyöstä ja kehitysnäkymistä valmistui keväällä 2010 järjestäjäverkkoselvitys. Järjestäjäverkon kehittäminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Aloituspaikkojen nopeisiin muutostarpeisiin voitaisiin varautua perustamalla koulutuspaikkapankki, jolloin tietty määrä uusia aloituspaikkoja jätetään sitomatta oppilaitoksiin myöhemmin tehtävää päätöstä varten. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden verkostoituminen ja konkreettinen toiminta elinkeinoelämän kanssa on ollut puutteellista erityisesti osaamisen, tuotekehityksen ja tutkimuksen siirrossa sekä hyödyntämisessä. Maakunnallisen kansainvälistymisfoorumi toimintamallin ja verkostoyhteistyön avulla edesautetaan pk-yrityssektorin kansainvälistymistä. Koulutuksen vienti tarjoaa yhden mahdollisuuden vientitoiminnan monipuolistamiseen. Keväällä 2009 valmistuneessa Varsinais-Suomen elinkeinostrategiassa 2009 tarkemman tarkastelun kohteena on ollut kahdeksan toimialaa: metalli ja materiaalit, ICT, rakentaminen ja kiinteistöt, hyvinvointipalvelut, lääke-diagnostiikka-bio, luonnonvara-ala, matkailu ja kulttuuri sekä logistiikka. Elinkeinostrategiaa tarkistetaan vuosittain ja seuraavaksi sitä on tarkoitus laajentaa innovaatio- ja työllisyysasioihin. Meriklusteri on yksi Varsinais-Suomen hyvinvoinnin keskeisistä tekijöistä. Telakkateollisuuden ympärille on kehittynyt ainutlaatuinen yhteistyö- ja osaamisverkosto, jonka säilyttäminen ja kehittäminen on elintärkeää. Tilausten puuttuessa Turun telakan tulevaisuuden näkymät ovat synkät. Valtion tukipaketin tulee olla koko ajan viritettynä, jotta se voi osaltaan mahdollistaa uusien tilausten saamisen. Meritekniikan ylemmän korkeakoulutason tutkimuksen ja koulutuksen saamiseksi Lounais-Suomeen tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 Uudenkaupungin Valmet Automotive Oy:n tehtailla valmistetaan ladattavia hybridiautoja Fisker Karmoja sekä norjalaisia Think sähköautoja. Sähköajoneuvot Suomessa työryhmän mietinnössä esitetään toimenpidesuosituksia mm sähköajoneuvotoimialan kehittämiseksi, sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistämiseksi sekä sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannusteiksi. Työryhmän toimenpidesuosituksia tulee ottaa mahdollisimman pian käyttöön, jotta ne osaltaan edesauttavat tulevaisuuden ajoneuvojen valmistuksen kehittymistä Suomessa. Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna Valtion tähänastinen tuki (10 milj. euroa) on tullut opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Myös muiden ministeriöiden on päätettävä osallistumisestaan hankkeen valmisteluvaihteen ajatusten mukaisesti. Itse kulttuuripääkaupunkivuosi rullaa etukäteen suunnitellun ohjelman puitteissa. Kulttuurialan elinvoimaisuuden kannalta olennaista on se, että Kulttuuripääkaupunki 2011 hankkeen keskeisiä ideoita ja verkostoja ylläpidetään ja kehitetään myös vuoden 2011 jälkeen. Maakunnan olosuhteet tarjoavat Suomen oloissa poikkeuksellisen monipuolisen mahdollisuuden matkailun kehittämiselle. Maakunnallinen vetovastuu matkailun kehittämisestä on Turku Touringilla, josta tulee tehdä aidosti maakunnallinen matkailun toimialakehittäjä. Valtioneuvosto on nimennyt Salon seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun asti. Salon seutukunnalla on tapahtunut voimakas elektroniikkateollisuuden rakennemuutos, jonka seurauksena on menetetty työpaikkaa vuoden sisällä. Erityisen voimakasta on ollut nuorisotyöttömyyden kasvu. Äkillisen rakennemuutosalueen määritys turvaa Salon seutukunnalle valtion osoittamaa erillistä rakennemuutosrahoitusta. Rakennemuutosrahoituksen jaossa on huomioitava myös Turun seutukunnan vaikea tilanne, vaikka seutukunta ei ole valtioneuvoston nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue. Varsinais-Suomi on maan johtava maatalousalue ja viljantuotanto keskittynee enenevässä määrin maakuntaan. Avainasemassa on leipäviljantuotanto, erikoiskasvien kasvatus, avomaan puutarhatuotanto ja kasvihuonetuotanto. Huolimatta alaa koetelleesta rakennemuutoksesta maaseudulle on lisääntyvässä määrin syntymässä pienimuotoista elintarviketeollisuutta, mikä osittain korvaa perinteistä elintarviketeollisuutta Elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi on Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntahallitusten, Vakka-Suomen alueen kuntien sekä kalastuselinkeinon selkeä kanta se, että valmistelussa oleva Selkämeren kansallispuisto tulee rajata Selkämeren Satakunnan puoleiselle alueelle. Kalataloudessa Varsinais-Suomi on maamme tärkeimpiä toiminta-alueita. Kalasatamien kehittämistä tulee jatkaa ja myös vesiviljelyn laatua ja tehokkuutta pitää optimoida. Tavoitteena on sijainninohjauksen kautta aikaansaada kalatalouden toimialalle sekä ammattikalastuksen että vesiviljelyn toimintaympäristössä kestäviä kasvumahdollisuuksia ja toimialan tulevaisuutta turvaavia ratkaisuja. Maakunnan yhteistyöryhmän määrittämät keskeiset hankkeet: TELAKKATEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN Meriteollisuus klusterina työllistää Suomessa henkilöä, minkä lisäksi välilliset työllisyysvaikutukset ovat paljon laajemmat. Mikäli uusia laivatilauksia ei saada, merkitsee se noin työpaikan menetystä välillisesti työpaikan poistuminen merkitsee 85 miljoonan euron tuloverojen menetystä vuositasolla. Turun seutukunnan työttömyysasteen on ennustettu nousevan 17 prosenttiin. Valtion tukitoimin on varmistettava mahdollisuus uusiin laivatilauksiin, sillä muuten on vaarana, että Suomi menettää risteilijärakentamiseen vahvasti pohjautuvan laivanrakennusklusterinsa lähes kokonaan. Laivanrakennuksen innovaatiotuen käyttö Suomen laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukiohjelma hyväksyttiin Euroopan komissiossa toukokuun lopulla Tukea voidaan maksaa ohjelman voimassaoloaikana yhteensä 80 miljoonaa euroa. Kevään VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 lisätalousarviossa eduskunta myönsi 18 miljoonaa euroa innovaatiotuen maksamiseen vuodelle Vuonna 2009 ei tilausten puuttuessa käytetty laivanrakennuksen innovaatiotukea. Keväällä 2010 työ- ja elinkeinoministeriö myönsi STX Finland Oy:lle lähes neljä miljoonaa euroa innovaatiotukea Rauman telakalla valmistettavaan alukseen. Jotta kilpailukyky muihin telakkatoimintaa harjoittaviin maihin voidaan turvata, niin laivanrakennuksen innovaatiotukeen on osoitettava 20 miljoonaa euroa vuosille 2010 ja Alusinvestointien ympäristötuki Laivaliikenteen ympäristömääräysten kiristyessä on oltava valmius käyttää alusinvestointien ympäristötukea. Tukiprosentin suuruus riippuu varustamon koosta. Suurelle yritykselle tuki voisi olla enintään 35 % alushankkeeseen sisältyvien lisäinvestointien määrästä. Alusinvestointien ympäristötukeen tulisi osoittaa 30 miljoonaa euroa. Tax lease malli vaihtoehtona Tax lease -malli on yleistymässä kansainvälisesti. Siinä laivan omistajat (jotka ovat usein muita kuin varustamoyrityksiä) hyötyvät etupainotteisista poistoista ja tappioista verotuksessaan. On arvioitu, että hyöty laivojen hinnassa on noin 10 prosenttia tai joissain maissa jopa yli 20 %. Tax lease -malli on Euroopassa käytössä ainakin Isossa- Britanniassa, Espanjassa ja Ranskassa. Koska tax lease malli on jo käytössä keskeisissä kilpailijamaissa, niin se tulee ottaa myös Suomessa käyttöön siten, että tax leasen osuus alusten rakentamiskustannuksista olisi noin 10 %. Alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen Suomalaisen laivanrakennuksen painopiste sijaitsee lounaisessa Suomessa. Ainoa maassa meritekniikan yliopistotasoista koulutusta ja tutkimusta tarjoava yliopisto on Teknillinen korkeakoulu/aalto yliopisto. Ainoa meritekniikan koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu on Turun ammattikorkeakoulu. Syksyllä 2009 Lounaisrannikon kaupungit (Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori) valmistelivat yhdessä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ja Prizztech Oy:n kanssa hankkeen Meriteollisuuden ylemmän korkeakoulutason tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen Lounaisrannikolle. Hankkeen toteutti keväällä 2010 Aalto yliopisto. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus luoda alueen korkeakoulujen (Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut), Aalto yliopiston ja mahdollisten muiden yliopistojen välinen yhteistoimintamalli meritekniikan tutkimukseen ja koulutukseen lounaisrannikolla. Rakennemuutosrahoituksen vahvistaminen Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja rakennemuutoksen hoitaminen vaatii myös erilaisten rahoitusmuotojen monipuolista käyttöä ja määrärahojen riittävää tasoa. Tämä tulee huomioida mm. kansallisiin työllisyysperusteisiin investointitukiin, yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen, työllisyyspoliittisiin määrärahoihin, pk-yritysten osaamisen kehittämiseen sekä maakunnan kehittämisrahaan suunnattavassa rahoituksessa. UUDEN TURUN YLIOPISTON VOIMAVAROJEN KOROTUSTARVE Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu ovat yhdistäneet osaamisensa ja resurssinsa. Vuoden 2010 alusta on toiminut uusi Turun yliopisto, joka keskit tää yhteen kaikkien tieteenalojen voimat. Turun yliopisto tarjoaa Suomessa ainutlaatuisen monitieteisyyden areenan, joka integroi liiketaloudellisen osaa misen entistä laajemmin ja tiiviimmin osaksi koulutusta ja tutkimusta. Turun yliopisto on korkeatasoinen kansainvälinen tutkimusyliopisto, laadukkaan suomalaisen korkeakoulutuksen tarjoaja ja kehittäjä sekä alueensa vahva suunnannäyttäjä. Yliopisto on vahvuusaloillaan kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu ja pyrkii entisestään vahvistamaan asemaansa ja mainettaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 Kahden yliopiston yhteenliittyminen ei ollut hanke, vaan pysyvä ratkaisu, jolla tähdätään tieteellisen huipputason nostamiseen ja suuremman koon tuomaan markkinointivoimaan. Uuden Turun yliopiston kehittämistoimenpiteet ja rahoituksen vahvistaminen muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Turun yliopiston strategia on laadittu niin, että sen toimeenpano edellyttää yhdistymisen valmisteluvaiheelle myönnetyn rahoitustason säilymistä, ja kehitystä nopeuttaisi rahoitustason nosto. Strategiaa on pidetty opetus- ja kulttuuriministeriössä hyvänä, joten sitä tulisi tukea myös konkreettisesti, antamalla resurssit strategian toteuttamiseen. Turussa vahvistetaan globaalisti menestyvää yliopistoa ja yliopistouudistuksen myötä pyritään parantamaan yliopiston kilpailukykyä. Vauhdissa olevan hyvän kehityksen vaarantaminen olisi Suomen tieteen kannalta erittäin valitettava tilanne. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen toteutussuunni telma perusteluineen on esitetty varatuomari Markku Linnan johtaman työ ryhmän raportissa Turusta tieteen huippukeskittymä (Opetusministeriön työ ryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:14). Linnan työryhmämuistiossa Turun yli opiston ja Turun kauppakorkeakoulun muodostaman konsortion ja uuden yli opiston toteuttamisen arvioitiin vaativan perusrahoitukseen kumulatiivisesti 4 miljoonan euron vuosittaisen tasokorotuksen vuosina Täten vuonna 2012 vuosittaisen rahoituksen määrän tulisi työryhmän esityksen mukaan olla vuoden 2007 tasoon verrattuna 20 M korkeampi. Konsortiovaiheeseen on myönnetty suunnitelmassa esitetyn suuruinen hankeraha ja sen lisäksi pysyvän rahoitustason nostoon on suhtauduttu myönteisesti. Vähimmillään TY:n tulisi siis saada päättyneen vuosittaisen hankerahoituksen (4 M /vuosi) verran lisää pysyvää rahoitusta. Koska vastaava rahoitus on jo ollut TY:n käytössä, budjettiteknisesti rahoituksen muuttaminen pysyväksi säilyttäisi TY:n rahoitustason ilman, että rahoitusta siirtyy pois muilta yliopistoilta. Suomalaisen yliopistosektorin rakenteellisen kehittämisen edelläkävijän roolista huolimatta lähivuosien rahoitustilanne Turun yliopistossa tulee olemaan niukka. Esimerkiksi vuonna 2010 kaikilla yliopistoilla, Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta, toimintaan käytettävissä olevan rahoituksen määrä on alempi kuin edeltävänä vuonna, koska yliopistoille on tullut yliopistolain ja oikeusaseman muuttumisen myötä lisävelvoit teita, jotka rasittavat budjetteja jatkossa uudella tavalla. Uuden Turun yliopiston perustoimintojen, infrastruktuurin ja erityisesti vahvuusalueiden kehittäminen, tutkimuksen ja ope tuksen profilointi sekä keskeisten kehityshankkeiden toteuttaminen edellyttävätkin pysyvää voimavarojen vahvistamista. Åbo Akademin laboratoriorakennuksen Gadolinian peruskorjaus Kun Åbo Akademista vuonna 1981 tuli valtionyliopisto, niin Suomen valtio ja Åbo Akademin Säätiö päättivät yhdessä, että Säätiö vastaavaisuudessakin omistaa ne kiinteistöt jotka Åbo Akademi piti hallussaan silloin kun Åbo Akademi valtiollistui, sekä vastaa niiden huollosta, ja että kiinteistöt asetetaan vastikkeettomasti Åbo Akademin käytettäviksi. Tämä tosin niin, että Suomen valtio ja Säätiö erikseen keskustelevat erityisen kalliista toimenpiteistä, esim. rakennuksen peruskorjauksesta tai jos rakennuksen käyttö muuttuu. Tämä sopimus on voimassa vielä vaikka yliopistojen status muuttui julkisoikeudellisiksi laitoksiksi uuden yliopistolain myötä. Suomen valtio vastasi noin puolesta ASA-talon peruskorjauksen kustannuksista, joka valmistui vuodenvaihteessa 2009/2010. Se on luonut paremmat toimintaedellytykset Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tutkimukselle ja koulutukselle, kirjastolle ja ATK-keskukselle. On tärkeää, että korjausohjelma jatkuu, ja että Suomen valtio saadaan yhteistyöhön myös laboratoriorakennus Gadolinian peruskorjaukseen. Gadolinia käsittää m2, jotka otettiin käyttöön jo vuonna 1967, ja tämän takia se tarvitsee läpikäyvän teknisen korjauksen, jotta se vastaisi modernin luonnontieteiden ja teknisen koulutuksen ja tutkimuksen asettamia vaatimuksia. Merkittävä osa Åbo Akademin teknisestä ja luonnontieteellisestä huippututkimuksesta tapahtuu Gadoliniassa. Merkille pantavaa on myös se, että kolmella Suomen Akatemian valitsemista kärkiyksiköistä on toimintaa tässä rakennuksessa. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on noin 30 miljoonaan euroa, josta valtion osuus 15 miljoonaa euroa. Peruskorjaus ajoittuisi vuosille (10 milj. /vuosi). 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 3.1.2 Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Saaristomeren tilan parantaminen on ollut jo pitkään yksi maakunnan kärkihankkeista. Keväällä 2010 pidetyssä Baltic Sea Action Summit kokouksessa pääministeri Vanhanen esitti kahdeksan kohdan sitoumuksen, jossa Suomen hallitus lupasi ryhtyä tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Lupaukset tulee myös lunastaa valtion budjetin kautta tulevalla rahoituksella. Keskeisellä sijalla ovat maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseen tähtäävän TEHO hankkeen laajennus koskemaan Lounais-Suomen kaikkia vesistöalueita sekä runkoviemärien nopeutettu rakentamistahti. Liikennehankkeista ykköskohde on VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen. Koko yhteysvälin parantaminen tulee aloittaa vuonna Suunnitelmavalmiuden puolesta hanke on käynnistettävissä vuonna Turun päässä Turun sataman toimivat liikenneyhteydet valtatielle 8 vaativat Suikkilantien parantamista. Suikkilantien toteuttaminen edellyttää, että valtion vuoden 2011 talousarvioon merkitään hankkeelle tarvittava sopimusvaltuus. Valtatien 9 kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa ensisijaisia ovat liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Välitön toteutusvalmius on mm. Lieto-Aura keskikaiteellinen ohituskaistatie -hankkeella. Turun kehätien (kantatie 40) toimivuus kaupunkiseudulla on tärkeää, sillä se yhdistää maakunnan muuhun Suomeen kytkevät päätiet (E18 sekä valtatiet 8, 9 ja 10), välittää maakunnan poikittaisliikenteen, toimii kaupunkiseudun kehänä sekä palvelee satamaliikennettä. Tien itäpää vaatii nelikaistaistamisen ja eritasoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi. Hallitusohjelman mukaan saariston lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan vähintään nykytasolla. Saariston Rengastien yhteydet (Iso ja Pieni Rengastie) ovat elintärkeitä niiden varaan perustetuille matkailuyrityksille. Ison Rengastien muuttaminen maantieksi tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Toimiva saaristoliikenne vaatii nopeaa aluskaluston uusimista sekä laitureiden kunnossapitoa. Kevään 2010 valtion budjetin lisätalousarviossa on annettu valtuudet kahden uuden yhteysaluksen hankintaan, ainakin toinen aluksista tulee sijoittaa Turunmaan saaristoon. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea myönnetään Helsingille, Oululle, Tampereelle ja Turulle. Jakoperusteena käytetään kaupunkiseutujen asukasmääriä. Joukkoliikenteen asema ja tukitilanne pääkaupunkiseudulla on erilainen kuin muilla tukea saavilla kaupunkiseuduilla. Joukkoliikennetuen jakoperusteena tulee käyttää tarveharkintaa. Turun lentoaseman henkilöliikenne on kehittynyt myönteisesti ja perinteisten reittien rinnalle on syntynyt useita uusia reittejä. Suomi ja Venäjä ovat päässeet sopimukseen uuden lentoreitin avaamisesta Turun ja Pietari välille. Rahtiliikenteen puolella pikakuljetusyritykset ovat keskittäneet toimintojaan Turun lentoasemalle. Logististen palvelujen kehittämistä jatketaan Turun lentoaseman ja myös maakunnan satamien yhteydessä. Uudenkaupungin väylä sisältyy valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen vuodelle Espoo-Lohja-Salo ratalinjauksen alustava yleissuunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi sekä vaihemaakuntakaavan laadinta ovat käynnissä. Turku Toijala -rataosuuden kapasiteetin käyttöaste on korkea, mistä johtuen rataosan välityskykyä on parannettava, jotta se pystyisi palvelemaan lisääntyvää liikennettä, erityisesti tavaraliikennettä. Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen Varsinais-Suomessa, olemassa olevalla rataverkolla, on yksi maakunnan kärkihankkeista, jota on suunniteltu ja jonka toteuttaminen ei vaadi mittavia investointeja. Yhteistä tahtotilaa raideliikenteen edistämiselle löytyy mm. ratavarsien kunnista. Kalustoyhtiön perustaminen on keskeinen edellytys Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämiselle. Liikenne- ja viestintäministeriön nimeämän työryhmän esitys Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n omistuspohjan laajentamisesta sopii myös Varsinais-Suomen tarpeisiin ja on hyvinkin perusteltu ratkaisu edistää maakunnallista paikallisjunaliikennettä. Maakuntaan laaditaan parhaillaan sekä ilmasto- että energiastrategiaa. Strategioiden keskeiset osat tullaan julkaisemaan samassa raportissa. Varsinais-Suomessa on kaksi (Mynämäki ja Uusikaupunki) Suomen viidestä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankeen kunnasta (HINKU -hanke). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesien aiheuttaman sisävesiin ja Saaristomereen kohdistuvaa ravinnekuormitusta tulee vähentää. Yhdyskuntien osalta tavoite tarkoittaa jätevedenpuhdistuksen edelleen parantamista, erityisesti typen poiston tehostamista. Tämä saavutetaan jätevesien käsittelyn keskittämisellä suuriin yksiköihin. Siirtoviemärit aiheuttavat lisäinvestointitarpeita. Tässä vaiheessa uusia toteutuskelpoisia hankkeita ovat Vahto-Rusko, Aura-Lieto, Lemu-Masku ja Muurla-Salosiirtoviemärit. Haja-asutuksen osalta voimassa oleva asetus edellyttää jätevesien käsittely tehostamista vuoden 2013 loppuun mennessä. Tehostamistoimet tulisi ohjata yhteisiin viemäröintijärjestelmiin siellä, missä se on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua, koska niiden elinkaari on pitkä ja toiminta varmaa verrattuna kiinteistökohtaisiin järjestelmiin. Varsinais-Suomen alueella on laadittu haja-asutuksen viemäröitävyyttä koskeva selvitys, joka antaa perusteet keskitetyn viemäröinnin tarkoituksenmukaiseen arviointiin tapauskohtaisesti. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Sisämaan tuuliolosuhteita selvitetään vuosina Maan hallitus esitteli keväällä 2010 laajan uusiutuvan energian velvoitepaketin. Tämä paketti mahdollistaa kahden bioetanolitehtaan rakentamisen Suomeen. Toinen näistä tehtaista tulee sijoittaa Uuteenkaupunkiin. Maakuntaa markkinoidaan Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin johdolla. Seutukunnat osallistuvat omalta osaltaan hankkeen rahoitukseen. Haasteena on yksityisen rahoituksen kerääminen. Valtioneuvoston Haja-asutusalueiden laajakaista kaikille hankkeen Houtskarin pääsaarten pilottihankkeen toteutus on alkanut kesällä Lisäksi toteutus aloitetaan Vehmaalla, osassa Pöytyän kuntaa ja todennäköisesti Kustavissa. Vuoden 2011 toteutukseen valmistellaan Auran, Loimaan, Marttilan ja Maskun kunnissa olevat hankkeet. Maakuntakaavoituksen yksi keskeinen tavoite on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Turun seudulla on sovittu suunnittelu-yhteistyön kehittämisestä ja kaupunkiseudun rakennemallityö on käynnistynyt. Syntyneet kuntaliitossopimukset eivät osaltaan paranna Turun seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisongelmaa lyhyellä aikavälillä. Maakunnan yhteistyöryhmän määrittämät keskeiset hankkeet: ITÄMEREN SUOJELU / SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMINEN Suomen valtiojohto nosti Saaristomeren Itämeren suojelun painopisteeksi keväällä 2010 kansainvälisessä Baltic Sea Action Summit -konferenssissa. Suomen hallituksen Itämeri -sitoumuksen mukaisesti Suomessa ryhdytään tehostettuihin toimiin Saaristomeren tilan parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tehostettuja toimia tehdään kaikilla sektoreilla. Varsinais-Suomessa keskeisimmät hankkeet vuosina ovat: Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen TehoPlus -hanke TehoPlus-hankkeen päätavoite on vähentää mahdollisimman nopeasti ja monipuolisesti maatalouden vesistökuormitusta ja tehostaa ravinteiden kierrätystä. Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla sovelletaan TEHOhankkeessa tehtyä neuvontamallia, kehitetään vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumisen seurantajärjestelmää, tehostetaan ravinteiden käyttöä (kierrätys), tiedotetaan viljelijöille vesiensuojeluratkaisuista, välitetään ympäristötietoutta ja toimintamalleja sekä koulutetaan neuvojia tiedon levittämiseksi eri puolille Suomea, suunnitellaan tilakohtaisia vesiensuojeluratkaisuja, kokeillaan tilatasolla uusia vesiensuojelukeinoja sekä tehostetaan vedenlaadun seurantaa ja kerätyn aineiston hyödyntämistä mm. mallitarkasteluissa. Hanke toteutetaan laajana yhteistyönä, jossa avaintoimijoita ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä MTK:t V-S ja Satakunta. Rahoitusesitys vuosille (YM ja MMM) on yhteensä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 Yhdyskuntien jätevesikuormituksen vähentäminen Siirtoviemärihankkeiden tehostettu toteutus Toteutetaan vuoteen 2015 mennessä yhteensä 11 hanketta, joiden yhteenlasketut kustannukset ovat euroa. Tästä valtion tukea (YM ja MMM) on euroa. Vuosina toteutetaan seuraavat hankkeet: Vahto - Rusko siirtoviemäri, Riihikoski Aura Lieto siirtoviemäri sekä Teijo - Salo yhdysvesijohto ja siirtoviemäri sekä Rymättylä Merimasku vesihuoltolinja. Toteutuksessa keskeisinä toimijoina ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja alueen kunnat. Kokonaiskustannusarvio hankkeille on euroa, josta valtion osuus (YM ja MMM) euroa. Haja-asutuksen viemäröinnin edistäminen Toteutetaan viemäröinti yhteensä kiinteistölle Varsinais-Suomessa (kokonaiskustannus noin euroa) Tätä kautta saadaan viemäröinnin piiriin noin asukasta. Satakunnan osalta viemäröitäviä kiinteistöjä on (kokonaiskustannus noin euroa), ja viemäröinnin piiriin tulevien asukkaiden määrä niin ikään noin Valtion tukirahoituksen (YM ja MMM) osuudeksi esitetään yhteensä euroa. Avaintoimijoita asiassa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja alueen kunnat. VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIN PARANTAMISEN ALOITTAMINEN Tiehankkeista maakunnan kärkihanke on valtatie 8 yhteysvälihanke Turku-Pori. Hankkeen toteutussuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Valtatien sujuvuuden lisäämisellä vähennetään päivittäisen työmatkaliikenteen ruuhkia ja parannetaan elinkeinoelämän kuljetusvarmuutta, kuljetusten tehokkuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta. Yhteysvälihankkeen avulla valtatie 8 ja siihen liittyvän muun tie- ja katuverkon liikenneturvallisuus paranee. Paikoitellen tien kapeus sekä tiheässä olevat tasoliittymät yhdessä suurten liikennemäärien kanssa heikentävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Yhteysvälihankkeella vähennetään yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden likaantumisriskiä. Myös asutuksen meluhaitat pienenevät. Valtatie 8 yhdistää Lounais-Suomen jatkuvasti kehittyvät satamat toisiinsa mahdollistaen satamien välisen työnjaon. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä, joten valtatie 8 on tärkein tavaraliikenteen väylä ja se palvelee välillisesti myös Naantalin ja Uudenkaupungin satamia. Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa valtatie 8 yhteysvälihanke Turku-Pori on merkitty vuoden 2011 jälkeen aloitettaviin hankkeisiin. Suunnitelmavalmiuden puolesta useista eri toimenpiteistä muodostuva 180 milj. euron hanke on aloitettavissa vuonna Valtatie 9 liikenneturvallisuuden parantaminen Valtatien 9 turvallisuustilanne on päätieverkon huonoimpia. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi välin Lieto as Aura leveäkaistatie tulisi muuttaa keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Hankkeen kustannusarvio on noin 9,5 miljoonaa euroa. Hankkeen tiesuunnitelma on lainvoimainen ja hanke voidaan aloittaa vuonna BIOETANOLITEHTAAN RAKENTAMINEN UUTEENKAUPUNKIIN Hanke tukee hallituksen tekemää esitystä liikenteen biopolttoaineiden käytön nostamisesta 7 TWh:n. Kysynnän täyttämiseksi tavoitellaan kotimaisen biodieseltuotannon lisäksi viljapohjaisen etanolituotannon toteuttamista tn. Hankkeita tuettaisiin sekä EU:n että kansallisin tukijärjestelmin. Tuen edellytyksenä viljapohjaisen energian tuotannossa on, että etanoli täyttää EU:n asettamat biopolttoaineiden kestävyyskriteerit. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 Tuotantolaitoksen kustannusarvio on 70 miljoonaa euroa (energialaitos erillinen lämpöyhtiön investointi), josta valtion osuuden tulisi olla 17,5 miljoonaa euroa (25 %). Kustannukset jakautuvat puoliksi vuosille 2011 ja Muu rahoitus tulisi yksityisiltä eri alojen yrityksiltä, jotka ovat mukana polttoainetuotannossa ja jakelussa sekä merkittävinä toimijoina vilja- rehu- ja liha-alalla. Yritysten kiinnostus tehdashankkeeseen perustuu liiketoiminnan laajentamiseen uusiutuvan energian tuotantoon ja kotimaisen viljan jalostuksen lisäämiseen, sekä tehtaalla tuotettavien tuotteiden sopivuus olevaan tuotantoon. Etanolituotannon konseptina käytetään korkean jalostusasteen mallia, jossa etanolin lisäksi syntyy merkittävä määrä elintarvikelaatuista vehnägluteenia. Toisena sivutuotteena syntyy merkittävä määrä hyvälaatuisia rehujakeita. Näiden merkitys on huomattava sekä tehtaan taloudelle, että kotieläintalouden kilpailukyvylle. Vehnägluteenia käytetään pääasiassa leipomoissa parantamaan leivontaominaisuuksia. Rehujakeet soveltuvat hyvin eläinten ruokintaan ja parantavat siksi tilojen tuotantotehokkuutta ja kilpailukykyä. Tehdasinvestointi tuottaa biopolttoaineen lisäksi merkittävää liiketoimintaa maatalouteen viljan, rehujakeiden ja energiapuun muodossa. Lisäksi tarvittava työvoima tehtaan toimintaan ja logistiikkaan parantaa alueellista työllisyyttä. Uudenkaupungin kaupunki on toteuttanut laitoksen esi-, kestävyyskriteeri- ja sijoituspaikkaselvitykset. Tehtaan kapasiteetti Etanolituotannon vuosikapasiteetti on 66 milj. kg (83 milj. litraa) Gluteenia syntyy n tn/a Rehujakeiden määrä on n tn/a Vilja raaka-ainetta tehdas käyttää n tn/a Määrä vastaa n. 6 % maan vuotuisesta viljasadosta. Etanolituotantoon sopivien vehnälajikkeiden viljely ylläpitää ja säilyttää maan viljelykelpoisuuden. Korkean valkuaispitoisuuden johdosta rehujakeet korvaavat tuontisoijaa yli 15 milj. kg (n. 8 % tuonnista). Uusikaupunki tehtaan sijoituspaikkana Etanolin kuljetukset polttoaineiden jakelu- tai sekoituspaikkoihin voidaan suorittaa optimaalisesti vastaanottajasta riippumatta. Käytettävissä ovat laivakuljetusmahdollisuus Suomen ja Itämeren alueelle, valmis rautatie ja maantieliikenneyhteys tehtaalle saakka. Tehtaan tarvitsema viljaraaka-aine, pääasiassa vehnä, on saatavissa lähialueelta (alle 100 km:n etäisyydeltä). Raakaaine tuotetaan sopimusviljelynä. Viljasta saatavaa saantoa lisättäisiin viljelemällä paljon tärkkelystä sisältäviä etanolituotantoon sopivia lajikkeita. Raaka-aine-logistiikassa voidaan käyttää suurelta osin meno-paluu kuljetusta. Sivutuotteena syntyvät rehujakeet toimitetaan lähialueen kotieläintiloille, sikaloille ja broileritiloille sekä alueen rehutehtaille. Kuljetusetäisyydet ovat kohtuullisen lyhyet km Uudellakaupungilla on käytettävissä poikkeuksellisen hyvä tehdaspaikka etanolitehtaalle. Tehdas tultaisiin sijoittamaan Yaran lannoitetehtaan yhteyteen. Tällä ratkaisulla voidaan tehokkaasti hyödyntää olevaa teollisuusinfraa, henkilöstöä, satamaa ja logistisia järjestelmiä sekä energiatuotantoa siten, että toiminta saadaan kustannustehokkaaksi ja kannattavaksi. Sijoituspaikassa on valmiina sisäinen vedenpuhdistamo ja sisäinen jäteveden kierto. Myös raakaveden putkisto Uudenkaupungin makeanveden altaasta on valmiina 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

17 Energiantuotanto ja kestävyyskriteerit Tehtaan tarvitsema energia tuotettaisiin metsäbioenergialla, tuulivoimalla ja lannoitetehtaan ylijäämäenergialla. Uusiutuvan energian käyttö on välttämätöntä kestävyyskriteerien täyttymisen kannalta. Merkittävä parannus viljanviljelyn edullisemmalle ympäristövaikutukselle tuli Yaran lannoitetehtaan investoitua 2010 tuotannon CO2 päästöjen alentamiseen. Uudella katalysaattoritekniikalla päästöt vähenivät n. 90 %. Paikallisena ympäristön kannalta edullisena energian ja ravinteiden kierrätysratkaisuna voidaan käyttää biokaasulaitoksissa syntyviä kierrätysravinteita. Etanolitehtaan rehu toimitetaan tiloille, tiloilta lanta bioenergialaitokselle ja sieltä ravinteet takaisin viljelyyn. Laitosinvestoinnissa käytettävä prosessitekniikka on viljaetanolituotannon uusimman käytännön mukaista, energiatehokasta ja eri sivuvirtoja tehokkaasti hyödyntävä Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Vuoden 2009 alusta Varsinais-Suomen kuntarakenne supistui 53:sta 28:aan. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen ( asukasta) ja ammatillisen koulutuksen ( asukasta) mukaisten yhteistoiminta-alueiden muodostaminen maakunnassa on edelleen joiltakin osin kesken. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi tuetaan vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistyötä. Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä keskeisellä sijalla on sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen. Nykykoulutus ei sisällä näiden kahden ammattikunnan yhteistä koulutusta. Kuntien palvelujen järjestämiseksi tarvitaan alueellisia (yhteistoiminta-alueittaisia ja kaupunkiseutujen) palvelustrategioita, joilla turvataan asiakkaan kannalta ehyt ja turvallinen palvelukokonaisuus. Varsinais-Suomessa valmistui oma maahanmuuttopoliittinen ohjelma jo vuonna Ohjelman seurannan ja koordinoinnin vastuu on ELY:n maahanmuuttoasiain toimikunnalla. Turun kaupungin vetämänä on menossa Palo-hanke, jonka tavoitteena on tehdä siirtolais-asiakkaille alkukartoituksia ja ohjata heidät oikeanlaiseen koulutukseen. Pakolaiset ovat sijoittuneet pääasiassa Turun ja Salon kaupunkeihin. Myös muiden seutukuntien tulee osallistua pakolaisten vastaanottoon. Nuorten syrjäytymisen kannalta kriittisiä ovat nivelvaiheet perusopetuksesta toisella asteelle ja vastaavasti koulutuksesta työelämään. Koulutustakuun piiriin tulisi pelkän nivelvaiheen lisäksi sisällyttää myös toinen aste kokonaisuudessaan, jolloin nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki opintojen aikana sekä selkeä reitti muihin palveluihin keskeytystilanteessa. Nuorten työpajatoiminta on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Työpajatoiminnan keskeinen tavoite on nuorten työttömien sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten aktivointi työelämään tai koulutukseen. Yli 10 % nuorista uhkaa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, mistä aiheutuu tarve nuorten työpajatoiminnan resurssien lisäämiseen. Tämä tulee huomioida opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän rahoituksen tason nostona. Tavanomaisten työnvälitys- ja työnhakupalvelujen lisäksi tarvitaan erityisiä palveluja niille työttömille, joiden työllistämiseksi nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Välityömarkkinoiden kehittämisellä turvataan polkuja avoimille työmarkkinoille myös niille henkilöille, jotka eivät suoraan tai ensisijaisten työhallinnon toimenpiteiden kautta pääse avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliselle yritystoiminnalle on kysyntää vammaisten, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työmahdollisuuksien tarjoajana. Turvallinen elämä syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy koko ajan ja myös turvallisuutta tulee miettiä toiminta- ja havainnointikyvyn heiketessä. Pitkään kotona asuminen lisääntyy ja myös erilaisille palveluasumismuodoille riittää kysyntää. Asuntojen esteettömyysarviointien merkitys kasvaa. Kuntien yhteinen esteettömyyteen erikoistunut tieto tulee koota yhteen paikkaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 17

18 Seuraavan hallituskauden KASTE -ohjelma kokoaa erilaisia strategisia ohjelmia yhteen. Ohjelmaohjausta vahvistettaessa tulee ottaa palvelurakennemuutoksessa tarvittavat toiminnalliset muutokset ja resurssien riittävyys voimakkaammin kehittämiskohteeksi. Alueellisesta toimeenpanosta vastaavan aluejohtoryhmän toiminnassa sosiaali- ja terveydenhuollon strategista ulottuvuutta tulee kehittää toiminta-alueen toimijoiden riittävällä ja kattavalla edustuksella. Alueellisessa toimeenpanossa tulee varmistaa yhteensovitus alueelliseen kehittämiseen. 3.2 Rakennemuutosalueet Valtioneuvosto on syksyllä 2009 nimennyt Salon seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun asti. Salon seutukunnalla on tapahtunut voimakas elektroniikkateollisuuden rakennemuutos, jonka seurauksena alue menetti työpaikkaa vuoden sisällä. Salon seutukunnan työllisyystilanteen heikkeneminen heijastuu voimakkaasti myös alueen ulkopuolelle, sillä seutu on merkittävä työssäkäyntialue myös muille varsinaissuomalaisille. Turun seutukunta ei ole valtioneuvoston virallisesti määrittelemä äkillisen rakennemuutoksen alue. Pitkälti laivanrakennusteollisuuden vaikeuksista johtuen seutukunnan työttömyystilanne on koko ajan huonontunut ja sen ennustetaan edelleen heikkenevän. Vaikka Turun seutukunnalla ei ole virallista äkillisen rakennemuutosalueen statusta, niin seutukunta on huomioitava äkillisille rakennemuutosaluille suunnattavan rahoituksen jaossa. Rakennemuutosrahoituksen (kansalliset yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet sekä EU reservirahoitus) tarve Salon seudulle vuodelle 2011 vastaa vuoden 2010 tasoa. Sen sijaan Turun seudun edelleen heikkenevä työllisyystilanne vaatii lisäpanostusta myös rakennemuutosrahoituksen osalta. 3.3 Erityisohjelmat maakuntaohjelman toteutuksessa Kansalliset ohjelmat Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmassa Varsinais-Suomi on valtakunnallisessa vetovastuussa HealthBio Terveyden bioklusterista sekä meriklusterista. HealthBio -klusteria koordinoi Turku Science Park Oy ja meriklusteria Koneteknologiakeskus Turku Oy. Lisäksi maakunnasta ollaan mukana Elintarvikekehityksen, matkailu ja elämystuotannon, Uudistuvan metsäteollisuuden ja Jokapaikan tietotekniikka -klustereissa. HealthBio Terveyden bioklusteri on bioteknologian terveyssovellusten ja terveyteen liittyvien liiketoiminta-alueiden kansallinen klusteri. Liiketoiminta-alueiden ydintä ovat diagnostiikka, lääketutkimus ja kehitys sekä biomateriaalit ja kudosteknologia, jotka toimialoina ovat hyvin monitieteellisiä ja edellyttävät monipuolista osaamisalueiden yhdistelmää. Meriklusteriohjelman tehtävänä on aktivoida, yhdistää ja edistää meriteollisuuden, merenkulun sekä näitä tukevien pkyritysten kehitystä, koulutusta, soveltavaa tutkimusta ja parantaa meriklusterin näkyvyyttä. Meriklusteriohjelman painopiste on laivanrakennus-, offshore- ja veneteollisuudessa. Painopistealueita poikkileikkaavina teemoina ovat materiaali- ja valmistusteknologiat, kansainvälistyminen, turvallisuus ja ympäristöasiat sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Merenkulku on ohjelmassa mukana merilogistiikan sekä merenkulun turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden osalta. Vuonna 2010 tehtävän osaamiskeskusohjelman välitarkistuksen yhteydessä Varsinais-Suomi hakee jäsenyyttä Jokapaikan Tietotekniikka sekä Digitaaliset sisällöt -klustereihin. Jäsenyys Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa tulisi siirtää Nanoklusteriin. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa toimenpiteenä on se, että uudelle osaamiskeskusohjelmakaudelle Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen toimialoiksi määritellään bioalat, meriklusteri, funktionaaliset materiaalit, elintarvike, ICT sekä matkailu ja luovat toimialat. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

19 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Varsinais-Suomen kaikki viisi seutukuntaa ovat mukana Koheesio- ja kilpailukyky (KOKO) ohjelmassa. Loimaan seutukunnan KOKOssa tavoitteena on osaamisen ja ennakointiverkoston kehittämisessä ennakoida eri toimialojen kehitystä, tunnistaa alueellisia tarpeita ja vahvuuksia sekä hallita työmarkkinoihin liittyviä muutoksia. Työtä koordinoi alueen kehittäjä-, työvoima-, ja koulutusorganisaatioiden tiivis yhteenliittymä Loipolis. Aluerakenteellisena kehittämistavoitteena on alueen pääliikenneväyliin pohjautuvien elinkeinoelämän ja asumisen vyöhykkeiden mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen. Salon seudun KOKO on alueellisen kumppanuuden, verkostoitumisen, ennakoinnin ja arvioinnin avulla kehittyvä ohjelma. Innovaatioympäristön vahvistamisessa jatketaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja yritysten välisen yhteistyön rakentamista. Kilpailukyvyn vahvistamisessa ja elinkeinorakenteen monipuolistamisessa panostetaan Salon ja Someron kaupunkien elinkeino-ohjelmien toteutumisen tukemiseen sekä avautuvien mahdollisuuksien joustavaan ja nopeaan hyödyntämiseen. Maaseudun uudet mahdollisuudet toiminta perustuu vuoden 2010 lopussa valmistuvalle maaseutuyrittäjyysselvitykselle ja maatalouden kehittämisohjelmassa laadittaville suuntaviivoille. Aluerakenteen kehittämisroolin vahvistamiseksi tuetaan asukkaita osallistavaa ja liiketoimintaa edistävää maankäytön suunnittelua. Turun seudun KOKO -ohjelmassa tavoitellaan osaamista lisäävää vuorovaikutusta kärkitoimialojen, välittäjäorganisaatioiden sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sisällä, välillä ja rajapinnoilla. Huomiota kiinnitetään mm. sosiaalisen median hyödyntämiseen elinkeinopolitiikassa sekä luovuusosaamisen verkottamiseen muille toimialoille. Alueiden välisessä yhteistyössä haetaan uudenlaisia aluekombinaatioita sekä hyödynnetään kehityskäytävä- että kehittämisvyöhykemalleja. Ohjelman avulla järjestetään verkostointitilaisuuksia, tehdään selvityksiä, kehitetään toimintamalleja ja tehdään yhteisiä hankevalmisteluja. Turunmaan seudun KOKO -ohjelma tukee jo olemassa olevia yhteistyö- ja kehitysprojekteja. Ohjelman roolina on myös edesauttaa sitä, että alueella voidaan tarjota tasavertaisesti peruspalveluita riippumatta siitä, missä alueella asutaan. KO- KOn tehtävänä on myös parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä nostaa innovaatio-osaamista alueen yrityksissä. Vakka-Suomessa KOKOn tavoitteena on syventää tutkimus- ja tuotekehitystiedon soveltamista ja tuotteistusta sekä tukea uuden tuotannon ja/tai yritystoiminnan käynnistymistä. Lisäksi tarkoitus on lisätä yhteistyötä eri osapuolten välillä, syventää vahvuuksia, tukea verkottumista ja päätoimittaja alihankkija-suhteiden syntymistä ja hyödyntää osaamiskeskusohjelmien tuloksia yritystasolla. KOKO -ohjelmamerkitys luo maanlaajuisia verkottumismahdollisuuksia ja tekee valtakunnalliseen ohjelmaan perustuvan kehittämistoiminnan mahdolliseksi seututasolla. Se myös antaa lisäresurssin strategiatyöhön ja innovaatio- ja ennakointitoiminnan edistämiseen. KOKO ohjelmien toteuttaminen rahoitetaan vapaasta maakunnan kehittämisrahasta. Jotta varsinaisen hanketoiminnan lisäksi rahoitusta riittää myös KOKOjen toteuttamiseen, tulee vapaan maakunnan kehittämisrahan tasoa nostaa EU-ohjelmat Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma (EAKR) Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) haasteellisia alueita ovat Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat sekä saaristolain mukaiset saaristokunnat sekä asetuksen mukaiset saaristo-osakunnat. Suoraan yrityksiin kohdistuvissa toimenpiteissä keskitytään pääsääntöisesti kasvupotentiaalia omaavien pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Hankkeet kohdistuvat monipuolisesti pk-yritysten kasvua edistäviin kehittämistoimiin (mm. kansainvälistyminen), yrityspalveluyritysten liiketoiminnan ja palvelutarjonnan kehittämiseen, pk-yritysten (yritysryhmien) liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistamisen edistämiseen, ympäristöteknologian hyödyntämiseen pk-yrityksissä sekä innovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Alle 10 henkeä työllistävien yritysten yritystukihankkeet hoidetaan pääsääntöisesti maaseutuohjelman kautta. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 19

20 Yritysten toimintaympäristön kehittämisessä panostetaan yrityshautomoiden kehittämiseen, liiketoimintojen uusiutumista, vahvistamista ja kansainvälistymistä edistävien yrityspalveluiden vahvistamiseen, tutkimis- ja kehittämistoimintaa tukevien toimintojen kehittämiseen, alueiden erikoisosaamisen ja klustereiden kehittämiseen, verkostoitumiseen alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa sekä innovaatiopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantamiseksi kohennetaan mm. yritysten liikenteellistä saavutettavuutta, tehdään kokeilutoimia palvelutuotannon tehostamiseksi, edistetään Itämeren ja vesistöjen suojelua, kehitetään luonto- ja kulttuurimatkailua sekä hyödynnetään kehittyvää ympäristöteknologiaa ja panostetaan ympäristöriskien hallintaan. Ympäristöhankkeiden tulisi toteuttaa Lounais-Suomen ympäristöstrategiaa ja -ohjelmaa sekä vesienhoidon suunnittelun kautta tunnistettuja toimenpiteitä (Varsinais-Suomen pintavesien vesienhoidon toimenpideohjelma). Työllisyysperusteisella investointituella tuetaan pienimuotoisia infrastruktuuri-investointeja, jotka parantavat alueen työllisyyttä ja tukevat elinkeino-toiminnan kehitystä (esim. logistiset yhteydet, ympäristöriskien hallinta, matkailun edistäminen). Vuonna 2010 saatua äkillisen rakennemuutoksen EAKR -rahoitusta käytetään Salon ja Turun seutujen yritystoiminnan kehittämiseen ja rakennemuutosongelmien lievittämiseen. Äkillistä rakennemuutos-rahoitusta tarvitaan myös vuonna Turun kaupunkiseudun kehittämisessä keskitytään Turun kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantamiseen sekä yhteisöhanketoimintaan. Toimintalinjan 5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen hankkeilla vahvistetaan Etelä-Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ylimaakunnallisten teemahankkeiden avulla keskitetään ja kohdennetaan ohjelmavaroja Etelä-Suomen ja maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja tuetaan osaamiskeskusohjelman keskeisiä sisältöjä. Temaattisessa osiossa on ohjelmakaudella tähän mennessä toteutettu neljä hakukierrosta. Hakukierrosten teemat ovat olleet ) Ympäristöteknologia 2) Meriklusterissa 1) Hyvinvointi 2) Digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut 3) Metsäteollisuusklusteri. 1) Toimitusketjujen klusteri (logistiikka) 2) Innovatiiviset metallituotteet 3) Muotoilu ja muut luovat toimialat 1) Ympäristöteknologia ja ympäristöystävälliset palvelukonseptit (ml. esim. matkailu ja elintarvike) 2) Innovatiiviset julkiset hankinnat 3) Kansainvälisessä osiossa em. ja aiempien vuosien teemojen kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen Näiltä hakukierroksilta valittuihin ylimaakunnallisiin hankkeisiin sitoutuu rahoitusta (EAKR+valtio) yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS Janne Virtanen Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän mietintö Turku Seas 2020, alueellinen meri- ja metalliteollisuuden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2012-2013

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2012-2013 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2012-2013 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012-2013

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Kaupunginvaltuusto 25.10.2010 Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen kuvaus Hankeen tausta SYKKEEN pilottihanke, mukana viisi kuntaa Kuhmoinen, Mynämäki,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen

MAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen MAAKUNTAINFO Pirkanmaa Leena Tuunanen Sisällysluettelo Dia 1 ja 2: Yleistä Pirkanmaan maakunnasta Dia 3: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 4-5: Pirkanmaan kuntien tunnuslukuja Dia 6: Maakunnan väestörakenne

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot