Tilausbudjetti 2014 Taloussuunnitelma Hämeenlinnan kaupungin. Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilausbudjetti 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016. Hämeenlinnan kaupungin. Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuusto 11.11."

Transkriptio

1 Valokuva: Pekka Hovi Hämeenlinna 375 vuotta vuonna 2014 Hämeenlinnan kaupungin Tilausbudjetti 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa

2 3 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2014 Taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 10 Taloussuunnitelman perusteet 14 Tilausbudjetti vuodelle Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 22 Kaupungin yhteiset erät 24 Tilaajaosa 26 Lasten ja nuorten lautakunta 26 Varhaiskasvatuspalvelut 30 Opetuspalvelut 32 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 34 Elämänlaatulautakunta 36 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 40 Liikuntapalvelut 42 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 43 Terveyspalvelut 47 Sosiaalisen tuen palvelut 49 Vammaispalvelut 51 Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut 53 Ikäihmisten lautakunta 55 Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva 61 Yhdyskuntalautakunta 64 Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 67 Infran suunnittelu 67 Infran rakennuttaminen ja ylläpito 68 Maaomaisuuden hallinta 69 Maankäytön suunnittelu 69 Tietopalvelu 70 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 71 Ympäristöpalvelut 73 Rakennusvalvonta 73 Yhteinen jätelautakunta 74 Konsernipalvelut 76 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 77 Kaupungin johto ja johtoryhmä 77 Talous- ja hallintopalvelut 78 Henkilöstöpalvelut 79 Omistajaohjaus 80 Kehittämispalvelut 81 Tarkastuslautakunta 82 Keskusvaalilautakunta 83 Elinkeinorahaston taseyksikkö 83

3 4 Tuottajaosa 84 Palvelutuotanto 84 Palvelutuotannon hallinto 86 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 87 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 89 Lasten ja nuorten palvelut 92 Ikäihmisten hoito ja hoiva 94 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 96 Liikelaitokset 100 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos 100 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 105 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 111 LinnanInfra-liikelaitos 114 Laskelmat Tuloslaskelma (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin) 118 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 119 Tuloslaskelma (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät) 120 Ulkoinen tuloslaskelma 121 Investoinnit 122 Rahoituslaskelma 125 Määrärahojen sitovuus 126 Käyttötalous yhteensä 127 Avustukset ja yhteisöjen tuki 129 Liitteet Maankäyttö 130 Konserniyhtiöt 136

4 5 YLEISTÄ TILAUSBUDJETISTA Vuoden 2014 tilausbudjetin valmistelu on edennyt keväällä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Epävarman yleisen taloustilanteen johdosta valtio on edelleen joutunut alentamaan kuntien valtionosuuksia ja myös verotuloennuste on alentunut kevään luvuista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman vuosille Yhteisenä tavoitteena oli saada kertyneet alijäämät katettua viimeistään vuonna Kaupungin talouden sopeuttaminen on sujunut hitaammin kuin vuonna 2012 ennustettiin. Uusi suunnitelma on laadittu mahdollisimman realistiseksi ja sen mukaan alijäämät saadaan katettua vasta vuonna Vuoden 2014 aikana laaditaan konkreettiset suunnitelmat siitä, miten uutta strategiaa noudattaen päästään tasapainoisen talouden tavoitteeseen. Viimeinen vuoden 2009 kuntaliitokseen liittyvä valtionapu päättyy vuonna 2013 ja tuota 4,2 miljoonan euron tuloerää ei enää vuonna 2014 saada. Kevään budjettiraamissa kaupunginhallitus lähti siitä, että kunnallisveroa korotetaan 0,50 % ja sillä katetaan em. valtionosuuden loppuminen. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamisohjelma edellyttää, että ensi vuonna kaupungin maksuosuus on noin 2,5 miljoonaa euroa suurempi kuin kaupungin lautakunnille keskimäärin myönnetään lisämäärärahaa. Sairaanhoitopiirin lisärahan johdosta esitetään 0,25 %:n veronkorotusta ja yhteensä veronkorotusesitys on siis 0,75 %. Uusi kunnallisvero on 20,25 %. Lisäksi kiinteistöveroja esitetään korotettavaksi siten, että korotus on noin 10 % vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2014 budjettiesitys on valmisteltu siten, että mitään äkillisiä toiminnan muutoksia ei tehdä. Menopuolta alentavan tuottavuuden tehostamisen lisäksi talous on tasapainotettu em. veronkorotuksilla. Tilausbudjetti on näillä keinoin tasapainossa. Investointeja ei kasvavassa kaupungissa voida lopettaa ja investointimenojen netto on 27,5 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät ovat yhdyskuntarakentamisen 9 miljoonaa, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n osakepääoman korotus 5 miljoonaa, Tuomelan koulun rakentamisen 5 miljoonaa sekä peruskorjaushankkeet ja suunnitteluraha 3,6 miljoonaa euroa. Vuosikate ei riitä kaikkeen rakentamiseen, joten lainamäärä kasvaa vielä noin 10,5 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan lainamäärä kasvaisi vielä myös vuosina 2015 ja 2016 mutta vuonna 2017 se kääntyisi laskuun. Ennusteen mukaan lainamäärä on suurimmillaan noin 216 miljoonaa euroa ja se olisi noin euroa/asukas. Tilausbudjetissa on varovaisia riskejä sekä menojen toteutumisessa että tulojen kertymisessä. Budjetin toteutumista ja ennustetta koko vuodelle aletaan seurata aktiivisesti heti vuoden alusta alkaen ja näin pyritään varmistamaan, että tavoitteet toteutuvat. Ennusteiden osoittaessa, ettei budjetin mukaiseen tulokseen päästä, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma ja toteutus tilanteen korjaamiseksi. Vuoden 2014 tilausbudjetissa lähdetään siitä, että myönnetyillä määrärahoilla hoidetaan kaupunkilaisten peruspalvelut. Vuoden 2014 aikana valmistellaan ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla talouden alijäämät on katettu viimeistään vuonna Tasapainoisen talouden saavuttaminen edellyttää hyväksytyn budjetin kurinalaista toteuttamista ja välittömien toimenpiteiden toteuttamista, mikäli ennusteet osoittavat että menopuoli ei toteudu budjetin mukaisesti tai tulopuolella on haasteita. Tämä vaatii kaikilta toimijoilta yhteistyökykyä ja toiminnan jatkuvaa suunnittelua ja kehittämistä. Omistajaohjauksen rooli nousee merkittäväksi, erityisesti erikoissairaanhoidon toimintamenojen kasvun taittamiseksi. Työllisyyden kehittäminen on Hämeenlinnassakin suuri haaste ja sen johdosta uusien työpaikkojen luominen ja kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen tulee nostaa yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi ja toimenpiteitä on suunnattava tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

5 6 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väestö Hämeenlinnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Väkiluku on kasvanut 0,3 prosenttia vuodesta Ennusteen mukaan Hämeenlinnan väkimäärä olisi vuonna vuonna vuonna vuonna ja vuonna Asukasluku on kasvanut muuttovoiton ansiosta vuoteen 2012 saakka. Seuraavassa kaaviossa (1) kuvataan Hämeenlinnan seutukunnan lähtö-, tulo- ja nettomuuttoa vuosina Vuonna 2012 nettomuutto on kääntynyt laskuun. Kaavio 1. Hämeenlinnan seutukunnan muuttoliike (Lähde: Tilastokeskus) Asuminen Hämeenlinnassa oli asuntokuntia heinäkuussa yhteensä Yksin asuvien talouksia oli , mikä on 43,8 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä , mikä on 33,4 % asuntokunnista. Kolmen henkilön talouksia oli yhteensä (10,1 %). Hämeenlinnan asuntojen lukumäärä vuonna 2013 on kuvattuna taulukossa 1. Asuntojen lukumäärä Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kaikki asunnot Vakinaisesti asuttu Ei vakinaisesti asuttu Taulukko 1. Hämeenlinnan asuntokanta vuonna 2013 (Tilastokeskus: Asuminen/Asunnot ja asuinolot)

6 7 Ikärakenne Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 21,5 % on vuoden 2012 tilaston (kaavio 2) mukaan koko maan (18,8 %) keskiarvoa suurempi. Ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden prosenttiosuus kasvaa koko maan tasoa nopeammin vuoteen 2040 mennessä (kaavio 4). Väestöennusteiden (vuoteen 2040) mukaan Hämeenlinna on 0-15-vuotiaiden (kaavio 3) väestöosuuden kehityksessä hieman koko maata alemmalla tasolla. Kaavio vuotta täyttäneet, % väestöstä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Kaavio 3. Väestöennuste vuotiaat (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Kaavio 4. Väestöennuste +75 -vuotiaat (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013).

7 8 Työvoima ja työttömyys Hämeenlinnassa oli työttömänä henkilöä heinäkuussa Koko seutukunnassa, Hattula ja Janakkala mukaan lukien, oli työtöntä. Hämeenlinnan työttömyysaste lomautetut mukaan lukien oli kesäkuussa 11,4 % (Hämeenlinna seutukunta: 10,6 %; Hattula: 8,2 %; Janakkala: 8,8 %: koko maa:12,2 %). Työvoiman kokonaismäärä heinäkuussa oli henkilöä. Kaavio 5. Työnhakijoiden määrä Hämeenlinnassa (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Kaavio 6. Työttömyysasteen kehittyminen Hämeenlinnassa (Tilastokeskus).

8 Hämeenlinnan organisaatio 9

9 10 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET STRATEGIA Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Hämeenlinnan kaupunki uudisti strategian vuosille Strategian perustana ovat seuraavat arvot: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti Luovuus ja rohkeus Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja Kestävä elämäntapa Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2020 historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä.

10 11 Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa. Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia. Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti. Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. V H A Y L V T Ä U K U S S Y T M O Ä N T Palvelu-ja hankintasuunnitelma (PALHA 2) Hämeenlinnan strategia Talouden tasapainotusohjelma Elinvoimaohjelma (Elinkeinostrategia) Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset Maapoliittinen ohjelma Omistaja poliittinen ohjelma Suunnitelmat (MIEPÄ, Monikulttuurisuus, LASU,Terveys ja hyvinvointi, Maaseutu ) LAUTA- KUNTIEN HYVÄK- SYMÄT Palvelusuunnitelma , Puitesopimus Vuotuinen palvelutilausbudjetti Vuotuiset palvelusopimukset KAUPUNGINHAL- LITUKSEN hyväksyttävä Henkilöstöohjelma Liiketoimintasuunnitelmat Ulkoinen palvelutuotanto Liiketoimintasuunnitelmat Oma palvelutuotanto Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää viisi päämäärää: 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, 2) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut 3) Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu 4) Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuteen parantaminen 5) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö elinvoimainen elinkeinoympäristö

11 12 Päämääriin päästäkseen Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa seuraaviin asioihin: 1. Yritysten sujuvat sijoittautumisprosessit 2. Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken 3. Kasvukäytävän (HHT-akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen 4. Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus 5. Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut 6. Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti 7. Hyvinvointia, osallistumista aktiivisuutta tukevat tavat toimia 8. Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa 9. Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu 10. Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot 11. Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen 12. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus 13. Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen 14. Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen 15. Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi 16. Tehokas omistajapolitiikka 17. Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen 18. Haluttu ja kiinnostava työnantaja 19. Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen 20. Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Vuoden 2014 strategisesti tärkeitä asioita ovat onnistuminen elinkeinotoimessa, uusien yritysten sijoittumisessa Hämeenlinnaan sekä elinvoiman lisäämisessä kaupunkiseudulla. Kasvukäytävähankkeen (HHT) edistäminen on myös kaupungillemme tärkeää. Talouden haasteet lisäävät tarvetta keskittyä palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoitushankkeita ja tuottaa uusia tontteja sekä asukkaiden että yritysten tarpeisiin. Kuntarakenneselvityksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen mallin työstäminen ovat vuoden 2014 keskeisiä selvitystöitä yhdessä seudun muiden kuntien kanssa. Palvelu- ja hankintasuunnitelman toimeenpanon käynnistäminen sekä ympäristöohjelman ja elinvoimaohjelman valmistuminen ovat vuoden 2014 merkittäviä asioita. Huomioitavat suunnitelmat Henkilöstöohjelma: Henkilöstöohjelma linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksellisen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Aalborgin sitoumukset: Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset, jotka ovat eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusten tarkoituksena on se, että kunnat asettavat tavoitteita asiakirjassa mainittujen kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi paikallisesti. Energiasäästöstrategia: Kaupunki noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää energiansäästöstrategiaa. Lapsiystävällinen kunta: Hämeenlinnassa kaikki lapset ja nuoret ovat yhdenvertaisia ja tasaarvoisia kunnan asukkaita. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Hämeenlinnan lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Hämeenlinnassa sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä.

12 13 Nuorten yhteiskuntatakuu: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Vuonna 2014 Hämeenlinnan kaupungin eri palveluissa ja niiden järjestämisessä huomioidaan erityisesti yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttaminen paikallisella tasolla yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään toisen asteen opintojen loppuunsaattamiseen. Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto NOP koordinoi yhteiskuntatakuun tavoitteita ja toteutumista kaupungin tasolla. Monikulttuurisuusohjelma: Kaupungin palveluissa noudatetaan kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä monikulttuurisuusohjelmaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seudullinen toimintaohjelma: Kaupungin palveluissa noudatetaan Tetolan hyväksymää ohjelmaa. Juhlavuodet: Lähivuosien toiminnassa tulee erityisesti ottaa huomioon kaupungin juhlavuodet osana normaalia toimintaa.

13 14 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Tuoreimmat, syyskuulta olevat kansantalouden ennusteluvut vuodelle 2014 ennakoivat taantuman kääntymistä hienoiseen kasvuun. Työttömyysluvut kaikissa ennusteissa pysyvät kuitenkin kahdeksan prosentin tuntumassa BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % VM 1,2 2,1 8,3 PT 2,1 1,6 8,1 Suomen Pankki 0,9 1,8 8,6 Nordea 1,5 1,8 8,3 Danske Bank 1,5 1,3 8,3 Maailmantalouden kehitysennuste vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan maltillisen positiivinen. Euroalueen ja Suomen talouden lisäpaineena ovat kriisimaiden mahdolliset tarpeet uusiin velkajärjestelyihin. Suomen talouden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, maltillinen kustannuskehitys palkkaratkaisuineen ja julkisen talouden ns. kestävyysvajeen tasapainottaminen tulevina vuosina. Kunnilla ovat kovat ajat edessään. Menopuolella normaalin kustannuskehityksen lisäksi kansantalouden vaikeudet, erityisesti työttömyys, väestön ikääntyminen ja kuntien lisävelvoitteet kasvattavat kustannuksia. Tulopuolella verotulojen heikko kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset kääntävät kehitystä yhä tappiollisempaan suuntaan. Vuonna 2012 peräti 232 kunnan vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja ja 80 kunnassa vuosikatekin oli negatiivinen. Kuntaliiton arvioiden mukaan molemmat luvut kasvavat 2013 ja Valtion ensi vuoden budjetissa kunnallisveron tuoton arvioidaan nykyisillä veroprosenteilla kasvavan vain 1,5 %. Kiinteistöveron tuottoa kasvatetaan noin 100 M arvostamisperusteiden muutoksella. Yhteisöverokanta alennetaan 2014 nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Valtio kompensoi kuitenkin muutoksen kunnille korottamalla niiden osuutta veron tuotosta. Käyttötalouden valtionosuuksia vähennetään 1,5 %. Hallitusohjelman ja kehysriihien mukainen peruspalvelujen valtionosuuden tasoleikkaus nousee 2014 jo noin 1,1 miljardiin euroon. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti supistuu 1,39 prosenttiyksikköä uuden tason ollessa 29,57 %. Valtionosuuksien indeksikorotus 2014 on 2,4 %. Sen sijaan opetus- ja kulttuuripuolen valtionosuuksiin ei tehdä kustannustason muutoksista johtuvia indeksitarkistuksia. Jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 M. Edellä kerrotusta tulopuolen rapautumisesta huolimatta kuntien toimintamenojen arvioidaan 2014 kasvavan nimellisesti 3,5 %. Normaalin kustannuskehityksen lisäksi menoja kasvattavat myös kunnille säädetyt lisätehtävät ja valtion valvontaviranomaisten yhä tiukentuvat tulkinnat. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos heikkenee tasaisesti vuosi vuodelta ja on 2017 jo 2,4 miljardia euroa. Samalla lainakanta kaksinkertaistuu vuoteen 2013 nähden ja nousee 23 miljardiin euroon. Tämä kehitys merkitsee kunnallisveron 2,5 prosenttiyksikön korotuspainetta vuoteen 2017 mennessä. Kun huomioidaan kuntien tehtäväkentän laajuus, lakien ja ohjauksen mahdollistama liikkumavara sekä väestön ikääntyminen, em. vajetta ei ole mahdollista kuroa umpeen pelkästään tuottavuus- yms. toimenpiteillä. Myös kuntien tehtävien suunniteltu noin miljardin euron suuruinen karsinta on vielä vailla konkretiaa ja toteutusta. Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Taseessa on edellisten tilikausien kertynyttä alijäämää -20,4 M. Vuoden 2013 tilausbudjetti laadittiin tasapainoon (ylijäämä noin 0,6 M ). Vuoden 2013 tilausbudjettiin sisältyi talouden tasapainotusohjelman päivitys, jonka tavoitteena oli saada kertyneet alijäämät katetuiksi 2015 mennessä. Talouden elpymisen viivästyminen ja edellä kuvatut valtion toimenpiteet sekä kaupungin omat palvelu- ja investointitarpeet

14 15 tekevät mahdottomaksi asetettuun tavoitteeseen pääsyn. Tasapainotusohjelma on päivitetty tuoreiden ennusteiden mukaan ja alijäämän kattautuminen siirtyy vuoteen Merkittävän lisähaasteen kustannuskehitykselle tuo kuntaliitokseen liittyvän ylimääräisen valtionavustuksen loppuminen. Viimeinen 4,2 M :n erä saatiin Kuntien taloustilanne on vaikeutunut pysyvästi mm. valtionosuusleikkausten ja väestön ikääntymisen ym. kasvavien palvelutarpeiden vuoksi. Hämeenlinnassakaan tulevista haasteista ei selvitä ilman veronkorotuksia. Tilausbudjetti sisältää kunnallisveron nostamisen 19,50 prosentista 20,25 prosenttiin. Tämän arvioidaan lisäävän vuotuista verotuottoa noin 8 M. Myös kiinteistöveroja korotetaan. Arvioitu lisätuotto on noin 2 M vuodessa. Vuoden 2014 budjettipohjaan tuovat lisähaasteita 2013 tilausbudjetin määrärahojen riittävyysongelmat. Syyskuun talousennusteen mukaan lasten ja nuorten sekä terveyden ja toimintakyvyn palvelujen nettokustannukset uhkaavat nousta 3,9 M budjettitavoitetta suuremmiksi. Tätä pysyväisluonteista ylityspainetta tasaavat 2013 satunnaiset, budjetoimattomat omaisuuden myyntituotot. Nykyisen taloustilanteen vaikeutta lisää merkittävästi erikoissairaanhoidon alijäämäkehitys. Vuoden 2014 suurimpina käyttötalouden haasteina ovat edellä mainitun erikoissairaanhoidon lisäksi mm. uusien ja saneerattujen toimitilojen aiheuttama vuokrakustannusten kasvu, vammaispalvelujen jo vuosia vaikeutunut kustannuskehitys, ikäihmisten palvelukokonaisuuden optimaalinen toiminta ja heikentyneen työllisyystilanteen tuomat lisäkustannukset. Vuoden 2014 tilausbudjetin kehysvalmistelussa toimintakulujen kokonaiskasvu rajattiin 2,7 %:iin. Koska tulopuolelta poistui viimeinen kuntaliitostukierä, toimintakatteen eli nettokulujen kasvuprosentti jouduttiin nostamaan 4,3 %:iin. Valmistelun edetessä on jouduttu tinkimään asetetusta kehystavoitteesta osittain juuri vuodelta 2013 heijastuvan kustannuspaineen vuoksi. Tilausbudjetin toimintakulujen kasvu nousi 3,6 %:iin ja toimintakatteen eli nettokäyttömenojen kasvu 5,7 %:iin. Tilausbudjetin vuosikate on noin 16,7 M ylijäämäinen ja tilikauden tulos on tasapainossa eli noin 0,1 M ylijäämäinen. Nettoinvestointeihin varataan noin 27,5 M. Suurin investointisumma, 9 M, on yhdyskuntarakentamiseen. Hämeen Liikuntahallit Oy:n osakepääoman lisäykseen on 5 M. Tuomelan koulun investointihankkeeseen varataan 5 M, Ahveniston maauimalaan 1,6 M ja perusparannushankkeisiin 3,6 M. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa nettona 10,5 M ja on vuoden 2014 lopussa arvion mukaan 203,0 M, joka on /asukas. Henkilöstö Henkilöstön määrä Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä on laskenut toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen noin 300 henkilöllä. Vuoden 2014 henkilöstömäärä tullee olemaan vuoden 2013 tasolla eli keskimäärin vuoden mittaan henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön osuus tästä on alle 15 %. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2014 varattu 158,7 M. Tästä 24,9 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin. Varaukseen sisältyvä palkankorotusvaraus on vuositasolla 0,8 %. Tehdyn työmarkkinaratkaisun mukaisesti toteutetaan 20 euron palkankorotukset. Henkilöstöpalvelujen ostamiseen on varattu noin 2,4 M ja erikseen lääkäripalvelujen ostamiseen noin 0,7 M.

15 16 Henkilöstöpolitiikan painopistealueet vuonna 2014 Talousarviovuoden 2014 ja suunnitelmakauden henkilöstöpolitiikan painopistealueet kytkeytyvät kiinteästi kaupunkistrategian asettamiin henkilöstöpoliittisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Tarkemmat keinopäämärät on asetettu henkilöstöohjelmassa, jonka keskeiset osaalueet ovat - Ennakoiva henkilöstösuunnittelu - Hyvä työnantajakuva ja tehokas rekrytointi - Innovatiivinen osaamisen kehittäminen - Kannustava palkkaus - Työhyvinvointi ja työssä jatkaminen - Laadukas henkilöstöjohtaminen Työn tuloksellisuuden jatkuvalle kehittämiselle asetetaan erityisen suuria vaatimuksia koko suunnittelukauden. Uudistuva palvelu- ja hankintasuunnitelma sekä talouden tasapainottamisohjelma sisältävät tuloksellisuuden kehittämiselle asetettavia erityistavoitteita. Tähän liittyen esimiesten tulee edelleen käyttää erityistä harkintaa avautuvien vakanssien täyttämisessä. Tavoitteena on, että vakanssien avautuessa arvioidaan työn tekemisen ja prosessien uusia organisointitapoja. Lisäksi määräaikaisen henkilöstön ja vuokratyövoiman käytössä noudatetaan tiukkaa harkintaa. Tilaaja- ja tuottajaorganisaatio sitoutuu rakenne- ja toimintamuutosten henkilöstövaikutusten arviointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Palvelurakenneuudistukset sisältävät aina henkilöstövaikutusten arvioinnin, jolloin arvioidaan mm. suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset henkilöstömäärään tai -rakenteeseen sekä mahdollisten päällekkäiskustannusten aiheutumisriskit. Palvelurakennemuutosten yhteydessä työtä vaille jäävä henkilöstö sijoitetaan henkilöstön ammattitaitoa vastaaviin tai lähinnä vastaaviin tehtäviin tai koulutetaan uusiin tehtäviin. Kaikissa rakennemuutoksissa varmennetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja yt-prosessien toteutuminen. Muutosjohtaminen toteutetaan palvelu- ja hankintasuunnitelmassa päätetyn prosessimallin mukaisesti. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen tavoitteet vuodelle 2014 Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Kehittämistavoitteet Mittarit Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen Tuloksellisuudesta palkitseminen ja uuden tuloksellisuuspalkkion käyttöönotto Sosiaalisen pääoman mittaustulokset Tuloksellisuuspalkkion käytön laajuus Haluttu ja kiinnostava työnantaja Uudenlaisten tapojen kehittäminen rekrytointiin ja myönteisen työnantajakuvan vahvistaminen Kehittämistoimenpiteistä ja henkilöstön saatavuudesta raportointi Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen Perehdyttämisprosessien kehittäminen Perehdyttämisen toimivuudesta raportointi Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen Työkyvyttömyysmäärät ja -kustannukset Sosiaalisen pääoman mittaustulokset

16 17 TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2014 Laadintavaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 tilausbudjetin kehyksen Tilaajat ja tuotanto ovat käyneet budjettineuvotteluja kesän ja syksyn aikana. Talouspalvelujen controllerit ovat olleet sekä tilaajan että tuotannon apuna budjettivalmistelussa. Lautakunnat ja johtokunnat jättivät esityksenä mennessä. Kaupunginjohtajan johdolla käytiin täsmentäviä neuvotteluja ja niiden jälkeen kaupunginjohtaja antoi kaupunginhallitukselle tasapainotetun tilausbudjettiesityksen Kaupunginhallitus antoi tilausbudjettiesityksen valtuustolle. Taloussuunnitelma vuosiksi Tilausbudjetin rakenne Taloussuunnitelmavuosista on laadittu alustava tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Investoinneissa on ohjeellisesti suunniteltu tulevien vuosien investointiaikataulu. Vuosien toimintakatteen kasvutavoitteeksi on asetettu 2,0 %. Tavoite on sivulla 22 esitetyn talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman mukainen. Tuloveroprosentti suunnitelmavuosille on 20,25 %. Verotulojen kasvuarvio vuodelle 2015 on 3,3 % ja vuodelle ,7 %. Arvio noudattaa Kuntaliiton ennustetta. Taloussuunnitelmavuodet ovat jo voimakkaasti ylijäämäiset. Aikaisemmilta vuosilta kertynyt alijäämä saadaan katettua Tarkistettu tasapainotusohjelma vaatii myös talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman päivittämistä sekä muita em. kohdassa mainittuja kaupunkistrategian mukaisia toimenpiteitä. Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tärkeimmille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarvion liitteenä. Vuoden 2014 tilausbudjettiin on tehty seuraavat rakenteelliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna: - Konsernipalveluihin on perustettu uusi omistajaohjauksen vastuualue. - Kehittämispalvelujen kirjaussuunnitelman sisäinen rakenne on muuttunut edellisestä vuodesta. - Kaupunginhallituksen alaisuuteen on kohdistettu HHT-kasvukäytävähanke. - Palvelutuotannon varhaiskasvatuspalveluiden, opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palveluiden palvelualueet on yhdistetty yhdeksi lasten ja nuorten palvelujen palvelualueeksi. - Perhehoitoyksikkö Kanerva siirtyy palvelutuotannon kasvua tukevista palveluista tilaajaosaan lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. - Hämeenlinnan Etelärannan kustannukset on siirretty yhdyskuntalautakunnalta kaupunginhallituksen alaisuuteen. - Hämeenlinnan kaupungin osuus pelastuslautakunnan kustannuksista on siirretty yhdyskuntalautakunnalta kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottajamallin rakennetta. Tilaajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet budjettivuodelle ja mittariston, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, kaupungin oma palvelutuotanto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Tilausbudjetin loppuun on liitetty tärkeimpien konserniyhtiöiden toiminta ja tavoitteet sekä keskeiset talouden luvut. Liitetietoina esitetään maankäytön pääpiirteet sekä tuotekustannukset.

17 18 Kaupunkistrategia on laadittu vuosille Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lainakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Määrärahojen sitovuudesta esitetään erillinen taulukko laskelmien yhteydessä. Valmistus omaan käyttöön käsitellään sitovuutta koskevissa kohdissa omana sitovana eränään. Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa. Käyttötalousosa: Lautakuntien ja johtokuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Tilaajalautakunnille myönnetyt menomäärärahat, valmistus omaan käyttöön ja tuloarviot ovat sitovia (bruttositovuus). Yhteisen jätelautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus). Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus). Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Liikelaitoksia ovat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja LinnanInfra-liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat. Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä.

18 19 Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa: Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja sekä ottaa olemassa oleviin ja uusiin lainasopimuksiin tarvittavat johdannaissopimukset korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimuksia voi tehdä siten, että lainamäärän suojausaste ei nouse yli 90 %:n. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2014 aikana kasvaa enintään 10,5 M. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuina ovat valtuustoon nähden nettositovat. Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle kaupunki myöntää sisäistä lainaa investointien toteuttamiseksi. Lainaa maksetaan ennakkoon enintään investointikohteiden toteutuneiden investointimenojen verran. Laina-aika, lyhennykset ja korot alkavat kohteen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuonna 2014 ja sen jälkeen valmistuvien kohteiden laina-aika on 20 vuotta. Aiemmin valmistuneiden kohteiden laina-aika on 15 vuotta. LinnanInfra-liikelaitokselle kaupunki myöntää sisäistä lainaa investointien toteuttamiseksi. Lainaa maksetaan ennakkoon enintään investointikohteiden toteutuneiden investointimenojen verran. Laina-aika, lyhennykset ja korot alkavat kohteen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Laina-aika on 8 vuotta. Verotulot ja valtionosuudet ovat bruttositovat. Investointiosa: Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Pelastuslaitoksen kalustomääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Muun irtaimen omaisuuden määräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Liikelaitoksen investointiosassa oleva irtaimen omaisuuden määräraha on liikelaitosta sitova (bruttositovuus). Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta vastaa tilapalvelun talonrakennusinvestointien kokonaismäärärahasta (bruttositovuus). Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta vastaa pysäköintioikeuksia koskevan investoinnin kokonaismäärärahasta (bruttositovuus). Hankintoja koskeva ohje: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiset hankintaohjeet Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on ennakoitava tulevat käyttökustannukset.

19 20 Investointien pienhankintaraja: Investointeihin kohdistettavan omaisuuden hankinnassa on yksittäisen hyödykkeen ostohinnan raja euroa, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena. Halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen em. rajaa koskevaan määräykseen silloin kun ensikertaisen kalustuksen kokonaisuudesta muodostuu yhteensä yli euron hankinta. Ensikertaiseen kalustukseen ei kuitenkaan kirjata lyhytaikaisessa käytössä kuluvia hyödykkeitä, kuten esim. pientarvikkeita ja -laitteita, kirjallisuutta ja tarveaineita. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Riskienhallinta Tilausbudjetin ja toiminnan toteutumasta ja ennusteesta annetaan kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle kaksi kolmannesvuosiraporttia (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu). Koko vuoden toteutumasta laaditaan toimintakertomus, joka käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ja tarvittaessa ohjeistavat talouden toteutumista ja siihen liittyviä käytännön toimenpiteitä kuukausittain aivan alkuvuotta ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Talouden ohjaamisen ja johtamisen helpottamiseksi laaditaan eri johtotasoille kuukausiraportit talouden toteutumasta ja ennusteesta. Myös johdon raportointijärjestelmä päivittyvine talous-, henkilöstö- ja suoritetietoineen palvelee johtamista. Lisäksi kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja muista talouden ja toiminnan tekijöistä tarpeen mukaan. Lautakuntien ja johtokuntien on seurattava taloustilannetta normaalin kokousaikataulunsa puitteissa säännöllisesti. Kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti johtamansa toiminnan talouden kehittymistä ajantasaista kirjanpitoa ja raportteja hyödyntäen sekä laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä johtamisensa tueksi. Tarvittaessa controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus vahvistaa riskienhallinnan menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöissä kunkin yhtiön hallitus vastaa riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa ohjaa riskienhallinnan koordinaatioryhmä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tarkoittaa, että riskienhallinta kattaa perinteisten vahinkoriskien lisäksi strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien systemaattisen ja säännöllisen tarkastelun. Riskienhallinta edellyttää riskinäkökulman sisällyttämistä johtamiseen, suunnitteluun, päätöksentekoon, sopimusmenettelyihin ja kaikkeen muuhun toimintaan. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Kaikkien riskien toteutumista ei kuitenkaan voida ennalta estää. Niihin varaudutaan vakuutusten ja kaupungin vahinkorahaston avulla. Vahinkorahaston suuruus on 2,8 M.

20 21 Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kuntalakiin on lisätty säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännösten tavoitteena on vahvistaa riskienhallinnan asemaa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kuntalain uudet velvoitteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta: -valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 ) -hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset (50 ) -toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 ); vastaava säännös koskee liikelaitoksen toimintakertomusta (87 k ) -tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti (73 ). Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä niitä koskevan raportoinnin asianmukaisesti vuoden 2014 alusta.

21 22 TALOUDEN TEHOSTAMISEN JA SOPEUTTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Talouden sopeuttamiseksi tehdään erilliset suunnitelmat konkreettisine tavoitteineen ja vastuutahoineen perustuen kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan. Toimenpideohjelmassa asetetaan tavoitteita tulopohjan vahvistamiselle ja menokasvun hillitsemiselle. Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma TP 2011 TP 2012 TB 2013 TB 2014 TB 2015 TB 2016 TB 2017 TB 2018 TB 2019 TB 2020 Asukasluku Veroprosentti 19,00 19,50 19,50 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Muutos % 5,0 4,8-0,8 5,7 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 3,0 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset kulut Varausten muutokset netto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulat. ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Toimintatuottoihin on laskettu mukaan myös valmistus omaan käyttöön toimintatuotoissa on huomioitu valtionosuuskompensaation (4,2 M ) vähennys. Se nostaa toimintakatteen kasvua.

22 23 Toimenpideohjelman toteuttamiseksi tehdään seuraavat asiat: 1. Kaupungin elinkeinokonsernille asetetaan mitattavat tavoitteet yritystoiminnan vahvistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi (luova- ja elinvoimainen elinkeinoympäristö). Teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian osaamisen kehittämistä koskeva puitesopimus toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Matkailun kehittämisen ja markkinoinnin panostus suunnataan maakunnallisesti Venäjän / Pietarin markkinoille. Kaupunki panostaa matkailun toimintaedellytyksien vahvistamiseen mm. Kantolan tapahtumapuiston rakentamisella. Elinvoimaohjelma laaditaan ja toteutetaan. 2. Palvelu- ja hankintaohjelmassa määritellään konkreettisia toimenpiteitä, jotka liittyvät kaupungin taloutta vahvistaviin toimiin ja yhteistyöhön elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa (kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut). Erityistä huomiota kiinnitetään hankintojen kautta saataviin säästöihin ja paikallisten toimijoiden mahdollisuuteen osallistua tarjousmenettelyyn. 3. Maankäytölle ja kaavoitukselle laaditaan tarkennettu kaavoitusohjelma ja tavoitteet kaupungin tulopohjan kehittämiseksi (hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu). Yhdyskuntarakentamiseen osoitettu lisäpanostus ohjataan tonttituotantoon ja elinkeinoympäristöjen vahvistamiseen. Markkinoinnissa hyödynnetään HHT-kasvukäytävää. 4. Henkilöstöohjelman tavoitteena on varmistaa kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö). Uusien virkojen ja toimien perustamiseen suhtaudutaan pidättyväisesti. Kokonaishenkilöstömäärä ei kasva. Henkilöstön liikkuvuutta ja moniosaamista lisätään. Työn tuottavuus ja työhyvinvointi ovat keskeisiä hyvän työnantajan menestystekijöitä. 5. Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelmalla varmistetaan toimintakatteen muutoksen pysyminen 2 prosentin tasolla, mikä on välttämätöntä talouden tasapainon ja alijäämien kattamisen kannalta (tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen). Toimenpideohjelman toteutumista seurataan kolmannesvuosittain ja tarvittaessa avataan tilausbudjetti. Seurantavastuu on jokaisella toimielimellä. Kaupunginhallitus koordinoi seurantaa. 6. Omien tilojen käyttöastetta lisätään, ulkopuolelta vuokrattavien tilojen määrää vähennetään ja tilankäyttöä tiivistetään. Tilatehokkuutta ja tilojen laatutasoa seurataan nykyistä tarkemmin, erityisesti uusinvestoinneissa. Investoinneissa pyritään 10 % kustannusten laskuun. Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle annetaan valtuudet kustannusten karsintaan. Vapautuvat ja tarpeettomat kiinteistöt myydään tai jatkojalostetaan, markkinatilanne huomioiden. Energiansäästötoimiin panostetaan. 7. Tärkeä elementti talouden tasapainottamiseksi on myös erikoissairaanhoidon sopeutusohjelman toteuttaminen. Sairaanhoitopiirin ja kaupungin tukipalvelujen yhteinen tarkastelu ja kehittäminen ohjelmoidaan ja toteutetaan. Omistajaohjausta vahvistetaan.

23 24 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot ja -kulut Nykyinen tuloveroprosentti 19,50 joudutaan 2014 korottamaan mm. valtionosuusleikkausten ja kasvavien palvelutarpeiden vuoksi 20,25 prosenttiin. Korotus lisää verotuloja arvion mukaan 8 M. Kaupungin taloustilanteen tasapainottamiseksi myös kiinteistöveroja joudutaan korottamaan seuraavasti: Vero 2013 Vero 2014 Välys Yleinen 1,05 % 1,15 % 0,60-1,35 % Vakituinen asunto 0,45 % 0,50 % 0,32-0,75 % Vapaa-ajan rakennus 1,00 % 1,10 % 0,60-1,35 % *) Yleishyödyllinen rakennus 0,00 % 0,00 % 0,00-1,35 % Voimalaitos - 1,50 % 0,60-2,85 % Rakentamaton paikka 3,00 % 3,00 % 1,00-3,00 % *) Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero saa olla enintään 0,60 %-yksikköä suurempi kuin vakituisen asunnon. Kiinteistöverojen korotus lisää verotuloja arvion mukaan 2,0 M. Vuoden 2014 tuloverokertymäksi on arvioitu 232,3 M, yhteisöverokertymäksi 13,1 M ja kiinteistöverokertymäksi 22,1 M eli yhteensä 267,5 M. Verotulojen kasvuennusteen pohjana on Kuntaliiton arviolaskelma Hämeenlinnan verokehityksestä lisättynä veronkorotusten vaikutuksella. Myös taloussuunnitelmavuosien verokehityksessä on käytetty Kuntaliiton ennusteen mukaista kasvulinjaa. Hämeenlinna sai kuntaliitoksen vuoksi pienentyneen valtionosuuden korvauksena ylimääräisen 4,2 M :n valtionosuuden vuosittain. Tuki kirjattiin kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Vuosi 2014 on ensimmäinen, jolloin kaupunki on kuntaliitoksen jälkeen ns. omillaan. Vuonna 2014 hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuusleikkauksen vuotuinen vaikutus kasvaa koko maan tasolla noin 1,1 miljardiin euroon. Hämeenlinnan karkeasti laskettu osuus tästä on vähän yli 10 M. Vuosina 2015 ja 2016 leikkausten taso nousee noin 1,3 miljardiin euroon. Tämä summa on pysyvästi pois kuntien valtionosuuksien laskentapohjista, vaikka valtio vuosittain tekeekin velvoitemuutoksista yms. aiheutuvia tarkistuksia valtionosuuksien määrään. Vuoden 2014 valtionosuuden määräksi on arvioitu noin 91,4 M. Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu noin 80,0 M ja tuottotavoitteeksi on asetettu vähintään 4,5-5,0 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2013 oli marginaalit mukaan lukien 2,55 % ja lainasalkun varma suojausaste 53 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko. Kaikkiaan vuoden 2014 korkotuotoiksi arvioidaan noin 3,5 M ja korkokuluiksi 6,4 M.

24 25 Rahoitustuotot ja -kulut Lainanotto Rahoitustuottoihin kirjataan mm. arvopapereiden myyntivoitot, osinkotulot, sijoitustoiminnan osingot, verotilitysten korkotulot ja viivästyskorot sekä Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen sisäinen korvaus peruspääomasta. Rahoitustuottoja arvioidaan 2014 kertyvän 10,2 M, josta sisäisen peruspääomakorvauksen osuus on 6,0 M. Rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset arvopapereiden myyntitappiot ja arvonalentumiset sekä em. korvaus peruspääomasta. Rahoituskuluja arvioidaan 2014 syntyvän noin 6,5 M, josta sisäisen peruspääomakorvauksen osuus on 6,0 M. Korko- ja rahoitustuottojen sekä -kulujen nettotuotto on noin 0,9 M. Hämeenlinnan lainakanta oli 181,6 M, joka on asukasta kohti. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kuntien keskiarvo oli /asukas. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että Hämeenlinnalla oli samaan aikaan sijoituksia 83,1 M. Jos tämä summa huomioidaan laskennallisesti lainamäärästä pois, Hämeenlinnan nettomääräinen velka olisi huomattavasti pienempi eli /asukas. Vuonna 2013 lainamäärä kasvaa yhteensä noin 192,5 milj. euroon. Vuoden 2014 loppuun mennessä lainamäärä kasvaa 10,5 M eli 203,0 milj. euroon. Lainamäärä on tällöin /asukas. Antolainauksen muutokset Laskennallinen korko Poistot Tilapalvelun laina-aika Korvaus peruspääomasta Vuodelle 2014 ei ole määrärahaa ulkoisiin antolainoihin. Antolainasaamiset vähenevät 0,5 M. Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan vuoden peruskoron keskiarvon mukaan. Laskennallinen korko ei ole määrärahaa. Vuoden 2014 suunnitelman mukaisiin poistoihin varataan noin 16,7 M. Vuonna 2012 vahvistettiin uusi poistosuunnitelma, joka koskee vuonna 2013 ja sen jälkeen valmistuvia pysyvien vastaavien hyödykkeitä. Aiemmin valmistuneiden hyödykkeiden poistoaikoja ei muutettu, vaan ne poistetaan aiemman poistosuunnitelman mukaisesti. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen sisäistä lainoitusjärjestelyä on muutettu siten, että vuonna 2013 valmistuvien kohteiden laina-aika on 20 vuotta entisen 15 vuoden sijasta. Aiemmin valmistuneiden kohteiden lainojen laina-aikaa ei muuteta. Muutoksella ei ole nettovaikutusta koko kaupungin tasolla. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen vuokratulot pienenevät tältä osin. Ko. valmistuvien kiinteistöjen vuokralaisten vuokramenot pienenevät. Liikelaitosten peruspääoman korko on budjettivuotta edeltävän vuoden peruskoron keskikorko eli vuodelle 2014 korko on 0,63 %. Tilapalvelun peruspääoman korko on määritelty erikseen 9 prosentiksi. Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko on peruskoron keskikorko + 1 %.

25 26 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Lautakunnan vastuulla on palvelujen järjestäminen ikäsegmenteille. Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Palvelut ryhmitellään 0-3, 4-8, 9-13, ja vuotiaiden ikäsegmentteihin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeiden kokonaisuuden hahmottamiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tällä tilausbudjetilla lasten ja nuorten lautakunta asettaa tavoitteekseen lasten ja nuorten hyvän päivän edellytysten parantamisen edelleen jatkona vuosien työlle. Lautakunta ottaa tehtäväkseen lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen. Lautakunnan keskeisenä tavoitteena on turvata lasten ja nuorten hyvään päivään turvallinen, tasa-arvoinen, toiminnallinen, terveellinen, toiset huomioonottava kasvu- ja työskentely-ympäristö. Lapsen ja nuoren hyvä päivä -toimintatavalla rakennetaan palveluja Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan yhteistyössä eri palvelutuottajien ja perheiden kanssa. Kokonaisuutta lähestytään kolmen tavoitteen avulla: tulevaisuuden kehitysyhteisöt, syrjäytymisen ehkäisy ja tuottavuus. Tavoitteet ovat yhdenmukaiset kaupunkistrategian ja palvelu- ja hankintasuunnitelman kanssa. Strategisten tavoitteiden jalkauttamisessa lautakunnalla on keskeisinä välineinä kaupunkistrategian lisäksi puitesopimus vuosille ja palvelusopimukset. Vuonna 2014 tavoitteiden mittaamiselle asettaa erityisiä haasteita sisäisen palvelutuotannon organisaatiouudistus, jolla muodostetaan yksi lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus. Vuodesta 2012 lukien sisäisen palvelutuotannon kanssa on tehty yksi sopimus, jossa rahat on eritelty varhaiskasvatus- ja opetuspalveluille sekä kasvua tukeville palveluille. Vuonna 2014 sopimus tehdään yhdelle kokonaissummalle, jonka puitteissa tuotanto voi kohdentaa resurssejaan entistä joustavammin. Tavoitteiden ja tiedolla johtamisen merkitys palvelujen ohjauksessa ja valvonnassa korostuu entisestään. Sopimuksen ja sen tavoitteiden tulee tukea ja ohjata sisäistä palvelutuotantoa kansallisesti merkittävässä ja radikaalissa uudistuksessa. Onnistuessaan uudistuksella saadaan aikaan lapsille, nuorille ja heidän perheilleen alueelliset kokonaisvaltaiset ja tarvelähtöiset palvelut. Lasten ja nuorten lautakunta on asettanut kolme valtuustotason tavoitetta: 1. turvallinen, terveellinen, aktiivinen ja tasa-arvoinen kasvuympäristö 2. päivähoidon tarjonta vastaa kysyntään, sekä 3. tilojen monikäyttöisyys ja korjausvelan lyhentäminen Lasten ja nuorten hyvä päivä -konseptin tavoitteiden toteutumiseksi lautakunta katsoo, että asiakastyytyväisyyden pitää olla hyvä, kouluviihtyvyyden ja koetun terveydentilan tulee olla parempi kuin samankokoisissa kaupungeissa keskimäärin, kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) tulee olla käytössä kaikissa lasten ja nuorten palveluissa, kaikkien perusopetuksensa päättäneiden tulee saada päättötodistus sekä toisen asteen koulutuspaikka ja kaikille lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Lautakunnan haasteena on ollut viime vuosina päivähoidolle varattujen resurssien riittävyys vaikka muutokset palvelutarpeessa ovat olleet maltillisia. Päivähoidon valintaoikeuden piirissä olevien lasten määrä on neljässä vuodessa kasvanut 153:lla. Lisäys kotihoidon tuen käyttäjien määrässä on vuoden 2009 ja vuoden 2012 viimeisen päivän tilastossa ollut 35 lasta. Omassa tuotannossa sijoitettuina olleiden lasten määrä on pudonnut 44:llä ja yksityisessä päivähoidossa olleiden määrä on kasvanut 208 lapsella. Päivähoitoa käyttävien osuus valintaoikeuden piirissä olevista lapsista on kasvanut 1,6 % ja kotihoidon tukea käyttävien määrä 0,4 %. Samaan aikaan päivähoitoon on rakennettu tai saneerattu 10 päiväkotia. Lasten ja nuorten lautakunta on ollut suurin investointiresurssien käyttäjä vuodesta 2009 lukien. Haasteena ovat heikkokuntoiset toimitilat ja useissa kohteissa havaitut sisäilmaongelmat. Vuosittain on tehty perusparannuksia ja rakennettu uusia päiväkoteja ja kouluja. Tilanne on huolestuttavin kantakaupungin alueella, jossa sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu tyhjentämään toimitiloja ja nopeuttamaan näiden kohteiden korjaamista tai uudisrakentamista. Tällä hetkellä korjausvelan arvioidaan olevan noin 45 miljoonan euron suuruinen. Lautakunta edellyttää, että korjausvelalle tehdään tarvittava lyhennys- ja investointisuunnitelma, jota seurataan kolmannesvuosittain talouden toteuman seurannan yhteydessä.

26 27 Lasten ja nuorten palveluja on keskitetty mahdollisuuksien mukaan samoihin toimitiloihin. Lautakunta edellyttää, että keskittämistä jatketaan ja tilojen käyttöprosenttia seurataan vuosittain. Palveluverkkosuunnittelun ohella optimoidaan tilankäyttö päiväkotien ja koulujen sekä nuorisotilojen osalta siten, että tilojen käyttöastetta saadaan nostettua nykyisestä. Uusien sekä peruskorjattavien tilojen tarveselvityksessä selvitetään mahdollisuus tiloista luopumiseen ja toimintojen järjestämiseen vaihtoehtoisella tavalla kuten esimerkiksi vuorolukumallia kehittämällä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa noudatetaan äärimmäistä tilatehokkuuden vaatimusta sekä rakentamiskustannusten minimointitavoitetta huonetilaohjelmia laadittaessa. Lautakunnan alaisessa toiminnassa tapahtuu vuonna 2014 seuraavia keskeisiä muutoksia: - Puitesopimuksella sovitaan vuosille lasten ja nuorten palvelujen lakisääteisten palvelujen toteuttaminen, meno- ja tulokehitys perustuen taloushallinnon laskelmiin talouden tasapainottamisesta ja palvelujen järjestämisen kehittäminen. Vuotuisilla palvelusopimuksilla tarkennetaan puitesopimuksen linjaukset. - Nummen päiväkoti toimii väistötiloissa Kanta-Voutilassa vuoden 2014 ajan. - Tuuloksen päiväkodin perusparannus valmistuu. - Palveluverkkosuunnittelua jatketaan Kantakaupungin yläkouluverkon osalta. Kokonaisuus kytkeytyy HAMKin suunnitelmiin tyhjentää Myllymäen kampus, jolloin sieltä vapautuvien tilojen käyttötarkoitusta mietitään tavoitteena sekä pienentää peruskorjausinvestointeja että rajoittaa kiinteistömassaan kasvua. - Tuomelan koulun peruskorjaus alkaa. - Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan astuessa lisävakanssitarve 3 4 työntekijää. Uuden lain myötä toisen asteen opiskelijahuollon työntekijöiden kustannukset siirtyvät oppilaitoksen sijaintikunnan vastuulle. Hämeenlinnan osuus kustannuksista on noin 70 %. - Vuoden 2014 aikana lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut ovat osana seudullista SOTEselvitystä. - Palvelu- ja hankintasuunnitelma valmistuu alkuvuodesta Suunnitelmaan kirjataan mahdolliset muut vuoden 2014 muutostarpeet. - Vuonna 2014 astuu mahdollisesti voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka sisältää uusia ja laajenevia tehtäviä perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämiseksi. Tästä aiheutuviin lisäkustannuksiin ei budjettiesityksessä ole vielä varauduttu.

27 28 Lautakunnan sitovat tavoitteet Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus Päivähoidon tarjonta vastaa kysyntään - Haettu hoitopaikka / myönnetty Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Hyvinvointia, osallistumista ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia Turvallinen, toiminnallinen, terveellinen, toiset huomion ottava kasvu- ja työskentely-ympäristö - Asiakastyytyväisyys toimialueittain ja alueittain. - Kouluviihtyvyys ja koettu terveydentila parempi kuin saman kokoisissa kaupungeissa keskimäärin. - Kolmiportainen tuki käytössä lasten ja nuorten palveluissa - Perusopetuksen päättötodistus kaikille - Toisen asteen koulutuspaikka kaikille - Kaikilla lapsilla ja nuorilla vähintään yksi harrastus Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi Tilojen monikäyttöisyys ja korjausvelan lyhentäminen - Toimitilojen käyttöaste - Korjausvelalle tarvittava lyhennys- ja investointisuunnitelma ja sen toteutuman mittaaminen.

28 29 Lautakunnan talous Lasten ja nuorten lautakunta TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Palvelutilaus Lasten ja nuorten lautakunta TB 2013 TP Sisäinen osto omalta palvelutuotannolta Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Sisäinen palvelutuotanto yhteensä Muut kulut Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Muut kulut yhteensä LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. Lautakunnan investoinnit: Jukolan päiväkoti, Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy toteuttaa, kustannusarvio 4,5 milj. euroa. Tuomelan koulu 5,0 milj. euroa, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos toteuttaa. Myllymäki-kampuksen suunnittelu alkaa, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos toteuttaa.

29 30 TEHTÄVÄALUE : LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Lasten ja nuorten lautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Tilaajatoimintaa vahvistetaan yhdellä tuotannon puolelta siirtyvällä palvelupäälliköllä. Määrärahoihin sisältyy myös Kastellin asiakasohjausyksikkö. TEHTÄVÄALUE: VARHAISKASVATUSPALVELUT Tehtäväalueen kuvaus Laki ja asetus lasten päivähoidosta ohjaavat varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitaja on kunnan hyväksymä yksityisen päivähoitopalvelujen tuottaja ja sen toimintaa valvoo kunta. Yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki muodostuvat lakisääteisistä hoitorahasta ja hoitolisästä, joka on tulosidonnainen, sekä kuntalisästä. Kunnallinen päivähoito sisältää seuraavat muodot: päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, esiopetus ja erityisvarhaiskasvatus. Kaupunki voi myös ostaa palveluja yksityisiltä toimijoilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuspalveluissa Lapsen ja nuoren hyvä päivä -kokonaisuutta toteutetaan vahvistamalla varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden yhteistyötä lasten neuvolatarkastuksissa. Päiväkotien ja neuvoloiden yhteistyössä toteutetussa kuusivuotiaiden neuvolatarkastuksessa tehtyjä havainnointeja hyödynnetään seitsemänvuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyönä kehitetään edelleen esi- ja alkuopetuksessa joustavaa koulunaloitusta ja laajennetaan toimintaa uusiin yksiköihin. Tavoitteena on mahdollistaa lapsen yksilöllisten edellytysten mukainen eteneminen oppimisessa. Varhaiskasvatuksessa pienten lasten kehitysyhteisö rakentuu vanhempien ja varhaiskasvattajien kasvatuskumppanuudesta, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Kasvatuskumppanuuteen sisältyy monialainen yhteistyö kasvua tukevien ja perusopetuspalveluiden, sekä muiden pienten lasten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Vanhemmuuden tukeen pilotoidun Kohti avoimempaa varhaiskasvatuskeskusta -konseptin tulokset arvioidaan ja toimintaa kehitetään edelleen. Vanhempien ja lasten osallisuutta lapsen hyvän päivän rakentumisessa vahvistetaan kehittämällä satakielipedagogiikkaa. Laatukyselyissä varmistetaan lasten omien näkemysten esiin saaminen lapsille suunnatuilla kyselyillä. Kerhotoimintaa ja avointa päiväkotitoimintaa järjestetään pääsääntöisesti palvelusetelillä järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien toimintana.

30 31 Palvelutilaus Tunnusluvut TP 2012 TB 2013 TB 2014 TS 2015 TS v. lapset Lapsia päivähoidossa Alle 3-v. päivähoidossa v. päivähoidossa Erityisen tuen piirissä Päivähoidon käyttöaste 81% 90% 90% 90% 90% Tehtäväalueen talous Varhaiskasvatuspalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Eritysvarhaiskasvatuksen avustajapalvelujen osto omalta tuotannolta sisältyy 2014 alkaen varhaiskasvatuksen tilausbudjettiin. Aikaisemmin tämä noin euron osto oli kasvua tukevien palvelujen puolella.

31 32 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: OPETUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Tehtäväalueen kuvaus Opetuspalvelut huolehtivat perusopetuksen, nuorisotoiminnan sekä lasten kulttuuripalveluiden tuottamisesta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tuottamiseen Hämeenlinnan kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenkuntana. Viimeksi mainittu kuntayhtymä ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen monituottajamallilla. Tästä johdettua Lasten ja nuorten hyvää päivää, syrjäytymisen ehkäisyä ja tulevaisuuden kehitysyhteisöjä toteutetaan opetuspalveluissa seuraavien toiminnallisten painopisteiden avulla: Syrjäytymisen ehkäisyssä keskeisenä opetuspalveluiden painopisteinä ovat perusopetuksen toteuttaminen siten, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kyetään havaitsemaan riskit päättötodistuksen saamiselle. Samoin toiminnassa painotetaan opintomenestyksen seuraamista oppilaskohtaisesti siten, että oppilaille saadaan eri tukimuotoja käyttäen luotua edellytykset siirtyä toisen asteen koulutukseen. Etsivän nuorisotyön toiminta toteutetaan ENO-mallinnuksen mukaisesti. Lähitutor-toiminta muokataan tukemaan nykyistä paremmin syrjäytymisen ehkäisyä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulujen kerhojen avulla, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tukemisella, opetuksen ja tuen järjestämisellä uuden lain mukaisesti, oppilashuoltotyöryhmätyön kehittämisellä, nuorten terveysneuvontapisteen avulla sekä koulunuorisotyötä kehittämällä haetaan elementtejä niin lapsen ja nuoren hyvään päivään kuin syrjäytymisen ehkäisyynkin. Edellä mainittujen keinojen lisäksi tulevaisuuden kehitysyhteisöön tähtäävää tavoitetta pyritään toteuttamaan palveluverkkosuunnitelman pohjalta tehtävillä tilaratkaisuilla. Palvelutilaus Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TB 2013 TB 2014 TS 2015 TS 2016 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) josta erityisoppilaita erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 5,7 5,8 5,7 5,7 5,7 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 20,6 20,6 20,5 20,4 20,3 7-9 luokat 21,0 21,0 20,8 20,5 20,5 NUORISOTOIMINTA kontaktien määrä nuorisotyössä LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu (20.9) oppilaat / käsityökoulu muu käyttäjävolyymi (Hippalot ym)

32 33 Tehtäväalueen talous Opetuspalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Opetustoimen kouluohjaajapalvelun osto omalta tuotannolta sisältyy 2014 alkaen opetuksen tilausbudjettiin. Aikaisemmin tämä noin 2,5 milj. euron osto oli kasvua tukevien palvelujen puolella

33 34 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Jari Pekuri Tehtäväalueen kuvaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut vastaavat seuraavien palvelukokonaisuuksien järjestämisestä kunnassa: neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, nuorten terveysneuvontapiste, Vaahteramäen perhetyö, Ankkuritoiminta, varhaiskasvatuksen ja opetuksen tuki (avustamisen palvelut), oppilashuolto, perheneuvonta, perheasiain sovittelu, puhe- ja toimintaterapia sekä lastensuojelusta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kasvua tukevissa palveluissa Lapsen ja nuoren hyvä päivä -visiota toteutetaan kehittämällä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen rakennetta ja toimintatapaa. Varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden välistä yhteistyötä lisätään lasten neuvolatarkastuksissa. Laajoihin terveystarkastuksiin rakennetaan toimintamalli varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palvelujen yhteistyönä. Nuorisoikäisille suunnattu Toppari-tuottavuuspilotti siirretään osaksi peruspalveluja. Maakunnallinen Perhehoitoyksikkö Kanerva siirtyy tilaajaorganisaatioon palvelutuotannosta. Toiminnan laskutusperuste muuttuu osin suoritepohjaiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelussa ei peritä asiakasmaksuja lautakunnan päätöksen mukaan vuoden 2014 alusta. Kasvua tukevien palveluiden indikaattoriseurantaa kehitetään. Sijaishuollon palvelut kilpailutetaan maakunnallisena yhteistyönä vuoden 2014 aikana. Palvelutilaus Tehtäväalueen talous Lasten ja nuorten kasvua tuk. TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kasvua tukevista palveluista on siirretty erityisvarhaiskasvatuksen avustaja- ja opetustoimen kouluohjaajapalvelujen osto (yhteensä noin 3,3 M ) varhaiskasvatuksen ja opetuksen tilausbudjetteihin. Tuotannosta tilaajan puolelle siirtyvä Perhehoitoyksikkö Kanervan toiminta kasvattaa tilaajan bruttomenoja ja -tuloja mutta nettomenoihin sillä ei ole vaikutusta.

34 35 Tunnusluvut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP 2012 TB 2013 TB 2014 TS 2015 TS 2016 Neuvolapalvelujen käynnit Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä Nuorten terveysneuv. käynnit Lapsiperheiden kotip. saaneiden perheiden määrä Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä Vaahteramäen asiakasperheet Kasvatus- ja perhen. käyntitapahtumat Perheneuvolan keskimääräinen jonotusaika eikiireellisissä tapauksissa (uusi indikaattori) vko 2 vko 2 vko Oppilashuollon asiakaskäynnit Puheterapiakäynnit yhteensä Toimintaterapiakäynnit yhteensä Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelun vireilletulon määrä (ls-hakemukset ja ls-ilmoitukset) Lastens. avohuollon oma perhetyö, lasten määrä Kiireellinen sijoitus Avo- ja jälkihuollon tukitoimenp. piirissä olevat Jälkihuollossa vuoden aikana Vuoden aikana sijoitetut lapset (avohuolto+ huostaan otetut) eri lasten määrä Uudet huostaanotot Vuoden aikana huostassa olleet Perhehoito / laitoshoito (%) vuosi 60/40 60/40 60/40 65/35 65/35 Perhekeskuksen käyttö, Taimistontie, Pollentie(%)

35 36 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki kaupungin järjestö- ja yhdistysavustukset. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. Hämeenlinnan kaupungin visio nostaa elämänlaatulautakunnan yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi kaupungin brändin luomisen. Visiossa tavoitteena on elinvoimaisuuden edellytysten parantaminen Hämeenlinnan vahvan ja monipuolisen historian ja syvältä historiasta periytyvän kulttuurin voimalla. Kaupungin viestinnän visuaalista ilmettä uusittaessa vision sisältö tulee konkretisoida ja uudeksi sloganiksi nousee termi World Capital of Sibelius. Vuonna 2014 vietetään kaupungin 375-vuotisjuhlia. Juhlat ovat ensimmäinen osa tulossa olevaa juhlavuosiketjua. Kaupungin historiasta löytyy mielenkiintoisia tarinoita ja Hämeenlinnalla oli merkittävä rooli Suomen historiassa. Sen lisäksi, että säveltäjämestari Jean Sibelius syntyi 150 vuotta sitten Hämeenlinnassa, Suomen ensimmäinen rautatieyhteys avattiin kaupunkiin ja täällä myös allekirjoitettiin keisari Aleksanteri II:n aikana suomen kielen tasavertaisuusasetus. Historian lisäksi luonto ja rakennettu ympäristö lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta. Kaupungin vetovoiman ja elinvoimaisuuden edellytyksiä ovat hyvät palvelut. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on ylitettävä lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti: - harrastamisen, osallistumisen ja opiskelun tukeminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuriperinnön säilyttäminen - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Jaottelulla muodostetaan raami vuoteen 2017 ulottuvalle puitesopimukselle, jolla korvataan nyt voimassa oleva palvelusuunnitelma. Puitesopimuksessa sovitaan neljälle vuodelle keskeiset toiminnat eri tuottajille, joilla toteutetaan palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien kautta muodostuu elämänlaatupalveluista kokonaiskuva. Vuosittain tehtävillä palvelusopimuksilla tarkennetaan vuosittaiset painopisteet ja kehittämisen alueet sekä määrärahat. Elämänlaatupalvelut on suunnattu kaikille kaupunkilaisille. Lautakunnan oman toiminnan lisäksi yhteistyötä tehdään kaupungin muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Palvelut on tarkoitettu myös matkailijoille ja kaupungissa vierailijoille. Liikuntapalvelujen uudet investoinnit urheiluhalliin ja maauimalaan sekä Kantolaan suunniteltu tapahtumapuisto lisäävät kaupungin vetovoimaa. Linnanniemen aluetta kehitetään toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisella asiakaslähtöisyydellä. Tulevaisuudessa tavoitteena on hyvien yhteistyökäytänteiden vakiinnuttaminen ja uusien yhteistyömuotojen löytäminen. Nykyisin yhteistyötä tehdään mm. seuraavasti: Lasten ja nuorten lautakunta: - Kerhotoiminnan liikunnallistaminen, koulun liikuntatuntien liikuntapaikat, yhteistyö koulujen liikuntasalien käytössä ja rakentamisessa, 1-2. luokkien uimakoulut, Zapway-ryhmä, kesäaikainen liikunnanohjaus varhaiskasvatuskeskuksissa, Jukolan liikuntaleiri, koulujen ja päiväkotien suunnistuskartat - kirjastot ja taidelaitokset koulujen oppimisympäristöinä, koulujen kulttuuritapahtumat ja konsertit, koululaisryhmien vierailunäytännöt, 9-korttilaisten ilmaiset tai alennetut pääsyliput, Sibelius-säätiön kulttuurikasvatushanke, koulukirjastoyhteistyö

36 37 Ikäihmisten lautakunta: - Ikäihmisten liikuntaryhmät, 70+ -kortti, ikäihmisten alennukset maksuista esim. uimahallissa - Kotikirjastopalvelu, teatterin päivänäytännöt ja yleisökasvatus, vanhainkotien konserttivierailut, museoiden yhteistyö, kulttuuriviikko Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta: - Alennukset mm. uimahalliin, yhteistyöryhmiä Linnan terveyspalvelujen kanssa, erityisryhmien liikunnanohjaus, erityisryhmien liikunnallinen kerhotoiminta, kirjaston liikuntavälineiden lainaukset - Kirjaston palvelut maahanmuuttajille, Kettuki-yhteistyö, kotikirjastopalvelu Yhdyskuntalautakunta: - Yhteistyö puistoissa ja kevyen liikenteen väylissä - Rakennetun kulttuuriperinnön vaaliminen Yhteistyö eri järjestöjen kanssa: - Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki järjestöavustukset - Järjestötilaisuudet - Seuraparlamentit - Tapahtumayhteistyö Lautakunnan toiminnan keskeiset muutokset vuonna 2014: - Elenia-areenan valmistuminen ja toiminnan aloittaminen syksyllä Ahveniston maauimalan peruskorjauksen valmistuminen kesällä 2014; maauimala käytössä osan kesästä liikuntapalvelujen maksujen korotukset - Lasten talon (Ojoisilla) liikuntasali käytössä koko vuoden - Linnanniemen kehittämistyön jatko ja uusien kehittämismallien luominen - Juhlavuosiketjun ( ) käynnistäminen ja koordinointi - Luovan talouden voimistaminen yhdessä Luota-hankkeen kanssa Lautakunnan sitovat tavoitteet Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Mittari Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken Elämänlaatupalvelut edistävät elinkeinoelämää ja matkailua Merkittävien kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksien kävijämäärät: HPK:n (miesten ja naisten jääkiekko ja naisten lentopallo)ottelut/kausi, HJS:n jalkapalloturnaukset, moottorirata, keskiaikamarkkinat, Linnajazz, Vanaja festivaalit,tomaatteja tomaatteja, Hämeenlinnan kesäteatteri, Aulangon lasten teatteri, Naivistit Iittalassa Juhlavuosien vaikuttavuus ja yhteistyökumppaneiden lukumäärä arvioidaan

37 38 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Mittari Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Asukkaat ja vierailijat ovat tyytyväisiä elämänlaatupalveluihin Palveluiden kokonaistyytyväisyys (asukaskysely, tavoitteena vuosittainen parannus) Palveluiden kokonaistaloudellisuutta vertaillaan valtuustokauden aikana tehtävällä kattavalla benchmarkingtutkimuksella vastaavien verrokkikuntien kanssa Uusia sähköisiä ja liikkuvia palveluita kehitetään; 1 uusi sähköinen tai liikkuva palvelu Yhteistyötä vaikuttajaraadin kanssa vähintään 2 kertaa vuodessa Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Mittari Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen Elämänlaatupalvelut järjestetään vaikuttavasti olemassa olevilla resursseilla Tasapainoinen talous siten, että uusien investointien vaikutus otetaan huomioon käyttötaloudessa Lautakunnan talous Elämänlaatulautakunta TP A TOIMINTATULOT Maksutulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat.

38 39 Palvelutilaus Elämänlaatulautakunta TB 2013 TP Sisäinen osto omalta palvelutuotannolta Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Liikuntapalvelut (2014 ostot liikelaitokselta) Sisäisen palvelutuotannon ostot yhteensä Muut kulut Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Muut kulut yhteensä LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Lautakunnan investoinnit Ulkopuolisen tahon toteuttamien hankkeiden rahoitus tapahtuu oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla investointiosasta. Korkokulut kohdistuvat lautakunnan käyttötalouteen avustuksina. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy hankkeet: - Urheilutalon rakentaminen; hanke aloitettu v. 2013, kokonaiskustannusarvio 13,1 milj. euroa, kaupungin avustus lainanhoitokuluihin ensimmäisinä vuosina on noin euroa/vuosi. Avustus jaksotetaan 20 vuodelle. - Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjaus; peruskorjauksen suunnitteluun ei ole varattu käyttötaloudessa määrärahaa - Pullerin alueen kehittäminen; vuosi 2015 Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen investoinneissa: - Ahveniston maauimalan peruskorjaus; hanke aloitettu v. 2013, kustannusarvio 2,6 milj. euroa, hanke jatkuu vuonna Tuomelan koulun liikuntasalin peruskorjaus; vuosi 2014; yhteishanke opetuspalvelujen kanssa Ulkoliikuntapaikkojen investointiesitykset sisältyvät yhdyskuntalautakunnan investointiohjelmaan. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut: Museoiden säilytystila -hanke Irtain omaisuus: - Taidemuseon hankintamääräraha TEHTÄVÄALUE: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Elämänlaatulautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

39 40 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Timo Koivu Tehtäväalueen kuvaus Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kulttuuripalvelut jakautuvat musiikki-, teatteri-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalveluihin. Lisäksi osto-, yhteistyö- ja palvelusopimusten kautta tuotetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä tapahtumia. Kaupungin juhlavuosiketju läpäisee kaikki toimialat. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys kasvaa koko ajan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja hyvää elämää. Lapsiperheet arvostavat kulttuuri- ja kirjastopalveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Myös vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Toisaalta ikäihmisten entistä suurempi määrä ja parempi toimintakyky asettavat palveluille omat vaatimuksensa ja edellyttävät uudenlaisten palvelujen kehittämistä. Palvelujen tulee olla kaikkien kuntalaisten saatavissa. Suuri osa palveluista tuotetaan keskitetysti, mutta erityisesti kirjasto- ja vapaan sivistystyön palvelut pyritään tuottamaan alueellisesti kattavasti. Myös taiteen perusopetusta tarjotaan osittain lähipalveluna. Vaikka kulttuuri- ja kirjastopalvelut on suunnattu ensisijaisesti oman kunnan asukkaille, niillä on myös matkailullista ja elinkeinopoliittista merkitystä. Myös niiden imagollinen merkitys on hyvä muistaa, ja ne luovat pohjaa hyvälle asumiskaupungille. Kirjastopalvelujen palveluverkko suunnitellaan kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti palvelevaksi. Kiristyvä talous vaatii kuitenkin entistä tarkempaa harkintaa mietittäessä kiinteiden kirjastopisteiden määrää. Kirjastoautopalvelujen lisääminen ja uusien palveluratkaisujen hakeminen mm. automaatiota ja itsepalvelua lisäämällä helpottavat tilannetta. Lähikirjastojen aukioloaikojen tarkistaminen on myös tarpeen. Koulukirjastojen palvelut järjestetään uudella tavalla opetus- ja kirjastopalvelujen yhteistyönä. Linnanniemen alueen toimijoiden uusien yhteistyömallien, uudenlaisten asiakkuuksien ja johtamisen kehittäminen jatkuu erillisenä projektina. Historiallisen museon perusnäyttelyn siirtämistä Linnaan valmistellaan, ja museolta vapautuviin näyttelytiloihin haetaan aktiivisesti uutta toimintaa. Museoiden säilytystilahanketta selvitetään Myllymäki-kampuksen suunnittelun yhteydessä. Verkatehtaan alueen toimijoiden (Taidemuseo, Vanajaveden opisto, Sibelius-opisto) hallinnollisesta yhdistämisestä luovutaan toistaiseksi. Sen sijaan pyritään kehittämään alueen toimijoiden välistä konkreettista yhteistyötä mm. selvittämällä mahdollisuus yhteiseen lipunmyyntiin ja tukipalvelujen keskittämiseen. Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö vastaa kaupungin julkisen palvelun musiikkitarjonnasta ja osallistuu myös erilaisten tapahtumien tuottamiseen. Säätiö valmistautuu Sibeliuksen juhlavuoteen v ja toimii siinä valtakunnallisena koordinaattorina. Säätiön järjestämä oppilaitosyhteistyö sisältää ympärivuotista taidekasvatusta. Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy joutuu myös sopeutumaan niukkeneviin resursseihin. Teatteri on mm. ulkoistanut pukuvuokraamon Luotsi-säätiölle ja siirtänyt toimistotilansa puvustamon yhteyteen. Verstasnäyttämön käyttöä lisätään esim. residenssitoiminnan avulla. Vierailutoimintaa laajennetaan. Vanaja-sali on varattu alkuvuodesta musikaalia varten. Uuden teatterinjohtajan kädenjälki alkaa näkyä syksyn 2014 ohjelmistossa. Juhlavuosiketjun onnistuneeseen toteuttamiseen vaaditaan kaikkien työpanosta. Eri toimijoiden saaminen mukaan omalla panoksellaan juhlavuosien tarjontaan on välttämätöntä. Ensi vuoden osalta euron lisäpanostus on tarkoitus käyttää ns. virallisten juhlatilaisuuksien rahoittamiseen. Myös kaupunkilaisia pyritään aktivoimaan erityisillä minipilottiavustuksilla. Haettavissa avustuksissa painopisteenä on juhlavuosien näkyminen tapahtumissa ja toiminnassa.

40 41 Palvelutilaus Tunnusluvut TP 2012 TB 2013 TB 2014 Kirjaston kävijämäärä Historiallisen museon kävijämäärä Taidemuseon kävijämäärä Tehtäväalueen talous Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP ATOIMINTATULOT 566 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

41 42 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LIIKUNTAPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Tehtäväalueen kuvaus Liikuntapalvelut huolehtivat liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalvelut huolehtivat palvelujen järjestämisestä avustamalla kolmea eri halliyhtiötä (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Jäähalli Oy ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy), ostamalla palveluja (asiakaspalvelu ja liikunnanohjaus) sekä vuokraamalla tiloja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä (päiväkäyttö koulut ja päiväkodit) sekä tekemällä palvelusopimuksen ulkoliikuntapaikkojen ylläpidosta ja hoidosta LinnanInfra-liikelaitoksen kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen tavoitteena on taata kaupunkilaisille mahdollisimman laadukkaat liikuntapalvelut. Liikuntapalvelut toimivat myös yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa tarjoamalla liikuntapalveluja palvelujen yhteyteen sekä tukemalla matkailua. Vuonna 2014 valmistuvat urheilutalo Elenia-areena ja Ahveniston maauimalan peruskorjaus. Kanta- Hämeenlinnan uimahallin peruskorjaukseen tilausbudjetissa ei ole varattu määrärahaa. Molemmat hankkeet palvelevat sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Liikuntapalvelujen määrärahan lisäys kohdistuu osaksi nykyisten palvelujen ja sopimusten indeksikorotuksiin ja osaksi urheilutalo Elenia-areenan käyttö- ja korkokustannuksiin sekä maauimalan käyttökustannuksiin. Lisäksi Ojoisten lastentalon liikuntasali sekä Seminaarin koulun liikuntasalit ovat koko vuoden käytössä. Palvelut järjestetään samantasoisina kuin vuonna 2013 kuitenkin siten, että maksuihin tulee korotuksia. Palvelutilaus Tunnusluvut TP 2012 TB 2013 TB 2014 Liikuntapalvelujen lukumäärät ja kävijämäärät hoidetut ulkoliikuntapaikat 106 kpl 100 kpl 100 kpl ohjausten lukumäärä/viikko; kevät ja syksy erikseen 110 kpl/vk 110 kpl/vk 110 kpl/vk uimahallien kävijämäärät käyntikertaa käyntikertaa käyntikertaa Tehtäväalueen talous Liikuntapalvelut TP 2012 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

42 43 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Lautakunnalla ja tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisen lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelee palveluiden järjestämistä ja asiakasmaksuja koskevat vastineet kantelu- ja valitusasioissa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan järjestämis- ja rahoittamisvastuulla ovat: 1. Kaupungin terveyspalvelut, jotka sisältävät perusterveydenhuollon palvelut (avosairaanhoito- ja sairaalapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut) sekä yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon osuuden. Lisäksi terveyspalveluiden tilaajatoiminta kattaa Koivikkokodilta ja Ilveskodilta ostettavat erityispalvelut. Erikoissairaanhoidon tilaajatoiminta ja rahoitusvastuu sekä sairaankuljetuksen ja ensihoidon kustannusvastuu ovat myös lautakunnan talousarviossa. 2. Sosiaalisen tuen palvelut, joita ovat työllisyyttä edistävät palvelut, Työn Paikka -kuntapilotti, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen palvelut, maahanmuuttajapalvelut, sosiaaliasiamiestoiminta sekä sosiaalipäivystys. 3. Vammaispalvelut, jotka sisältävät vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden etuudet, palvelut ja tukitoimet. 4. Päihde- ja mielenterveyspalvelut, johon kuuluvat mielenterveyden avopalvelut, psykiatrinen työ- ja päivätoiminta, kuntoutuspoliklinikka, päiväosasto sekä asumispalvelut. Vastuualueelle kuuluu lisäksi päihdehuollon erityis- ja asumispalvelut. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Käytettävissä oleva resurssi kasvaa hitaammin kuin yleinen palkka- ja kustannuskehitys. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta kuntalaisten palvelujen edellyttämä rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Talouden tasapainottaminen edellyttää rakennemuutoksia. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta. Toiminnan prosessien on oltava tehokkaita, laadukkaita ja toimintatapojen vaikuttavia. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksissa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Kaupungin talouden tasapainotusohjelmassa toimintakatteen (käyttötalouden neton) kasvu on rajattu 2 %:iin. Erityisiä menojen nousupaineita lautakunnan toimialueella aiheuttavat työmarkkinatuen kunta-osuuden kasvu sekä vammaispalveluiden kasvava kysyntä. Työllisyyden hoidon ja toimeentulotuen kustannukset ovat vaikeasti ennakoitavissa ja riippuvat yleisestä talouskehityksestä. Sairaanhoitopiirin taseeseen on kertynyt alijäämää 15,3 M ja vuoden 2013 alijäämän odotetaan olevan lisäksi n. 10 M. Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt suunnitelman taseen alijäämän kattamiseksi. Sen mukaisesti erikoissairaanhoidon kuntamaksuihin varataan lautakunnan talousarvioon 5 %:n lisäys vuosille 2014 ja 2015, 4,0 %:n lisäys vuodelle 2016 ja 3,0 %:n lisäys vuodelle Hämeenlinnan kaupunki edellyttää, että kuntamaksujen taso vuodesta 2018 eteenpäin laskee edelleen 0,5 prosentin vuosivauhdilla muiden hyvinvointipalveluiden rahoituksen tasolle. Kyseisillä kasvuprosenteilla Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin oman taloussuunnitelman mukaan alijäämien taso painuu alle 1,5 milj. euroon vuoden 2017 jälkeen. Palvelut järjestetään ensisijaisesti normaalipalveluina ja vasta toissijaisesti erityispalveluina. Se edellyttää, että peruspalveluissa huolehditaan riittävästä osaamista erityisryhmien palvelujen järjestämisessä. Esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelut tulee järjestää osana tavanomaisia palveluja riippumatta siitä, onko asiakas tai potilas muistisairas, maahanmuuttaja tai vammainen. Palvelukokonaisuuksia suunnitellessa otetaan huomioon se, että asiakkailla ja potilailla on myös selvä oma vastuu terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvissä kysymyksissä. Palveluja kohdennetaan erityisesti niihin toimintoihin, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelurakenteen pitkäjänteiseen ja systemaattiseen muuttamiseen ja keventämiseen. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet ikäihmisten palveluissa, mutta myös henkisen tuen ja vammaispalveluiden vastuualueilla palvelurakenne on keventynyt. Tehtäviä, kuten vastuu pitkäaikaishoivasta, on siirtynyt terveydenhuollosta Ikäihmisten lautakunnan vastuualu-

43 44 eelle. Perusterveydenhuollon palveluissa nykyistä terveysasemaverkkoa ylläpidetään kaupunginosakeskuksissa. Kantakaupungissa on neljä terveysasemaa suhteellisen pienellä maantieteellisellä alueella. Kantakaupungin terveysasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan toimintavuoden aikana. Väestö Hämeenlinnassa ikääntyy ja erityisesti yli 90-vuotiaiden määrä on kasvussa. Ikääntymisestä johtuvan palveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ikääntymisestä aiheutuva kustannuspaine on Audiapro Oy:n selvityksen perusteella noin 1 % vuodessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kysyntään vaikuttaviin tekijöihin terveydenhuollossa. Ikääntyminen koskee myös kehitysvammaisia ja vammaisia henkilöitä, jolloin myös vammaispalvelujen vastuualueella tuotettavien palvelujen tarve kasvaa. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa on toteutettu laitosvaltaisen hoitojärjestelmän hajauttaminen ja siirrytty laitoshoidosta palveluasumiseen. Terveydenhuollon palveluiden osalta kehitysvammaiset ovat siirtyneet yleisen palvelujärjestelmän käyttäjiksi. Vammaispalveluiden kasvupaineet ovat jo pitkään olleet suuremmat kuin kuntien taloudelliset mahdollisuudet panostaa palveluihin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa on toteutettu resursoinnin ja toimintojen painopisteen muutos peruspalveluihin ja avohoitoon kun kuntoutuspoliklinikka ja päiväosasto siirrettiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä osaksi Hämeenlinnan kaupungin henkisen hyvinvoinnin palveluita. Vuonna 2014 potilaiden oikeus valita oma terveysasema tai erikoissairaanhoidon hoitopaikka myös oman kunnan tai erityisvastuualueen ulkopuolelta tulee mahdolliseksi. Vapaaseen hakeutumiseen sisältyy sekä riski että mahdollisuus. Kotikunnalla on velvollisuus maksaa hoito palvelun tuottavalle terveyskeskukselle tai sairaalalle. Tämä saattaa vaikuttaa oman sairaanhoitopiirin kuntamaksuosuuteen ja voi myös aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitokselle. Mahdollisuutena on, että muista kunnista tuleva potilasvirta tehostaa kapasiteetin käyttöä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yleisinä päämäärinä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toimialueella ovat: - Palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. - Palvelurakenteen muutosten jatkaminen. - Hyvinvointipalvelut ja niihin läheisesti liittyvät muut palvelut toimivat saumattomasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. - Palveluiden vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vaikuttavuuden arviointia varten suunnitellaan seurantajärjestelmä. - Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen: lautakunnan palvelu- ja hanketoiminta, koordinointi kaupunkikonsernin toiminnoissa. - Tuetaan asiakkaiden mahdollisuuksia normaaliasumiseen lisäämällä asiakkaan asuinympäristössä annettavia moniammatillisia palveluja. - Asumisratkaisut ja niihin liittyvät palvelut tukevat asiakkaan itsenäistä selviytymistä. - Onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa. - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu suunnitelmallisesti ja pohjautuu hyvinvointikertomukseen. - Asiakastasoiset hoito- ja palvelusuunnitelmat takaavat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutosta jatketaan tehostamalla avohoitoa. Tavoitteena on integroida mielenterveyspalvelut kehitteillä olevaan perusterveydenhuollon kanavamalliin yhdessä päihdepalveluiden kanssa. Mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan tuetun asumispalvelun ja klubitalon keinoin. Toivontie 1-3:ssa sijaitsevan kiinteistön korvaavasta asumisesta valmistuu työryhmän esitys. Hämeenlinna toimii monituottajamallilla. Palveluja tuotetaan itse ja niitä hankitaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungin itse tuottamien palveluiden tulee olla kilpailukykyisiä. Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan vammaispalveluissa ja ikäihmisten palveluissa rajattujen kokeilujen kautta lautakuntien päätösten mukaisesti. Päihdedementiayksikön perustamista valmistellaan siten, että työryhmän esitys yksiköstä ja sen sijoittumisesta valmistuu vuonna 2014.

44 45 Lautakunnan toiminnan keskeiset muutokset suunnitelmakaudella : Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva tuleva lainsäädäntö on vielä valmisteilla. Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan terveydenhuoltopalvelut tullaan järjestämään kaksiportaisesti siten, että toimijoina ovat toisaalta kunta ja toisaalta erityisvastuualue (miljoonapiiri). Järjestämislain arvioidaan tulemaan voimaan vuoden 2015 alussa ja perustason alueiden, sote-alueiden ja erva-alueiden käynnistymisen takaraja tulee olemaan vuosi Paikallinen ja seudullinen valmistautuminen muutoksiin on käynnistetty. Vuoden 2014 aikana viedään eduskuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, joka tulee merkittävästi vaikuttamaan kaupungin, seudun ja maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupungin oma tahtotila tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ovat seudulliset peruspalvelut ja erityspalveluiden järjestäminen maakunnallisen sote-alueen kautta. Hämeenlinnan valmistautuminen nivelletään lainsäädännön valmisteluun ja tarkentumiseen. Sosiaalihuoltolain uudistusta valmistellaan ja uuden lain pitäisi tulla voimaan asteittain vuoden 2015 aikana. Lain edellyttämien tehtävien valmistelu aloitetaan jo aikaisemmin. Uusi lainsäädäntö tulee vaatimaan myös kuntien lisärahoitusta asiakasprosessiin liittyvien vaatimusten tiukentuessa. Maan hallitusohjelmassa olevan maksulainsäädännön uudistamisen ei odoteta vaikuttavan vielä vuonna Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien yhdistäminen on valmisteilla. Asiakkaiden subjektiiviset oikeudet saada palvelua tulevat kasvamaan, mikä tulee nostamaan kuntien kustannuksia. Pitkäaikaistyöttömien kuntapilotit jatkuvat vuoteen 2015 ja hankkeen tavoitteena on luoda kunnallisia toimintamalleja. Työllisyyden ja osallisuuden edistämisen ohjelma kaupunkikonsernissa vuodesta 2014 eteenpäin. Koko kaupunkikonsernin sitoutuminen työllisyyden ja aktivoinnin toimenpiteisiin on tärkeätä tilanteessa, jossa sekä työttömyyden että pitkäaikaistyöttömyyden ennakoidaan kasvavan pitkälle vuoden 2014 puolelle. Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Ennakkoluulottomat yhteis-työmallit Palveluprosessin uudistaminen Kunnan työmarkkinatukiosuuden piirissä oleva keskimääräinen henkilömäärä ei nouse. Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen Työn Paikka- hankkeen vaikuttavuus. Terveyshyötymallin käyttöönotto (Kanavamalli) kaupunkikeskustan alueella Henkilömäärän keskiarvo kuukausittain. Vuositasolla työmarkkinatukiosuuden määrä suhteessa vuoden 2013 toteumaan. Terveyspalveluiden vaikuttavuusmittari on kehitetty ja käytössä. Kehittyvät palvelumallit Hankkeen kautta työ- tai opintouralle päässeiden prosentuaalinen määrä Erillinen selvitys toteutumisesta Tunnusluvut TB 2012 TB 2013 TB 2014 Siirtoviivepäivien määrä Terveyshyötypotilaiden lukumäärä Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä/kk Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus Kaupunkikonsernissa toteutuneet kuntouttavan työtoiminnan pv:t/ vuosi Vammaisten henkilöiden asumispalveluihin käytetty euromäärä (sisältää kaikki pois lukien Eteva)

45 46 Lautakunnan talous Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. Palvelutilaus Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta TP 2012 Sisäinen osto omalta palvelutuotannolta Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (liikelaitos) Sisäisen palvelutuotannon osto yhteensä Muut ostot Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (ostopalvelut) Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (liikelaitos) Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut Muu ostot yhteensä LAUTAKUNTA YHTEENSÄ TEHTÄVÄALUE: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

46 47 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TERVEYSPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari Tehtäväalueen kuvaus Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus muodostuu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen avosairaanhoidosta, sairaalasta ja suun terveydenhuollosta. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoito, johon sisältyy sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävä perusterveydenhuollon päivystys sekä sairaankuljetus ja ensihoito, saattohoitoyksikkö Koivikko-kodilta ostettavat palvelut ja sekä Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut. Toimintaympäristön muutos Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta selvää panostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laki painottaa laatua, potilasturvallisuutta sekä hoidon suunnitelmallisuutta. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirin kunnat ovat laatineet vuonna 2012 yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt vuonna 2012 erityisvastuualueen järjestämissopimuksen. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota niiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksiin, joiden palvelutarve on kahdella tai useammalla vastuualueella tai joiden palvelukokonaisuudesta vastaavat osaltaan muut lautakunnat. Palvelujen järjestämistapaa arvioidaan ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen terveyshyötymallin eli kanavamallin avulla tavoitellaan palvelujen vaikuttavuuden ja suunnitelmallisuuden parantamista. Keinoina ovat etenkin sähköinen omahoidon tuki, tarkka asiakassegmentointi sekä mielenterveys- ja päihde- sekä erikoislääkäripalveluiden integroiminen perusterveydenhuollon palveluihin. Toimintamalli käynnistyi vuoden 2013 alussa Viipurintien terveysasemalla. Strategisena valintana on, että alkuvaiheessa terveyserojen kaventaminen pyritään kohdentamalla toiminta erityisesti korkean riskin potilaisiin. Sähköisten palvelujen käyttöä lisätään. Ikäihmisten lautakunnan kanssa yhteisenä tavoitteena on vähentää edelleen ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuvien asukkaiden määrää ja päästä lähemmäksi vanhustenhuollon laatusuositusta. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen edellyttää Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen lääkäreiden ja ikäihmisten palveluyksiköiden hyvää yhteistyötä ja osallistumista yhteiseen suunnitteluun. Tavoitteena on, että Vanajaveden sairaalassa ei ole pitkäaikaispotilaita. Hoitoketjujen toimivuudesta huolehditaan siten, että siirtoviivepäiviä ei kerry tai kertymä on mahdollisimman pieni. Potilaiden hoitoon pääsyn lupaus suun terveydenhuollossa on, että potilaille voidaan antaa vastaanottoaika hoitotakuun mukaisesti kiireettömissäkin tapauksissa alle 180 vrk:n kuluessa yhteydenotosta. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on potilaiden käytössä. Järjestelmän avulla potilas voi itse siirtää varattua aikaa tai alle 18-vuotias voi varata ajan ikäluokan mukaiseen vuositarkastukseen. Saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin laitos- ja kotisairaanhoitopalveluja käytetään aiemmassa laajuudessa. Ilves-kodilta hankittavia kuntoutuspalveluja koskevaa määrärahavarausta nostetaan siten, että määrärahoilla voidaan ostaa 5 hoitopaikkaa vastaava määrä kuntoutuspalveluja. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirissä laaditun tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja ohjelman toteutumista seurataan sopimusohjausneuvotteluissa ja omistajaohjauksen kautta. Perusterveydenhuollon päivystys järjestetään yhdessä sairaanhoitopiirin ja Janakkala-Hattula - yhteistoiminta-alueen kanssa. Sairaanhoitopiiri vastaa ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä. Kuntalainen voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman vuoden 2014 alusta alkaen. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Se, kuinka moni tulee käyttämään tätä mahdollisuutta, on vaikeasti ennakoitavissa. Kotikunnalla on kuitenkin vastuu hoidon kustannuksista. Terveyspalveluiden tähän tarkoitukseen käytössä oleva määrärahaa seurataan ja mikäli terveyskeskusta vaihtaneiden potilaiden määrässä tapahtuu sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka lisäävät tai vähentävät kustannuksia, asiasta neuvotellaan erikseen.

47 48 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen tilaus ja toiminta suunnitellaan siten, että väestötason terveyserojen kaventaminen aloitetaan korkean riskin potilaista. Terveyshyötymallin terveyshyötykanavan päätavoite on hoidon vaikuttavuuden parantaminen. Vaikuttavuuden seuraamiseksi tarvittavat mittarit ja seurantatapa otetaan käyttöön tilaajan ja tuottajan sopimalla tavalla. Episodikanavan päätavoite on hoidon saatavuuden parantaminen ja potilaiden ajankohtaisten ongelmien hoitaminen. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen Sitra-hanke toteutetaan siten, että liikelaitoksen panostus on enintään ja kehittämispalvelujen osuus on enintään Kokonaishanke on noin Liikelaitoksen tulee toteuttaa ko. hanke vuoden 2014 määrärahojen puitteissa. Tilaajalautakunnan ja liikelaitoksen yhteistyönä on laadittava vuosille talouden tasapainottamisohjelma, jonka mukaan liikelaitoksella ei ole taseessa alijäämiä Tasapainotusohjelmassa on oltava selkeät tavoitteet ja niille mittarit, jotta talouden kehitystä voidaan seurata. Tilaaja ja palvelutuotanto tukevat yhteisesti sairaanhoitopiiriin perusterveydenhuollon yksikön toimintaa. Yksikön päätehtävä on tukea perusterveydenhuollon vahvistamista ja kehittämistä käytännön tasolla. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana tavoitteena on luoda mahdollisuus joustaviin ja nopeisiin erikoislääkärikonsultaatioihin. Vuonna 2014 selvitetään yhteistyömahdollisuudet Hämeenlinnan kaupungin ja sairaanhoitopiirin kesken tukipalveluiden järjestämisessä. Ikäihmisten palvelurakennemuutosta jatketaan yhdessä tilaajien ja ikäihmisten palveluiden kanssa. Keskeinen seurattava mittari on sairaalassa annettavan pitkäaikaishoivan määrä. Tavoitteena on, että Vanajaveden sairaalassa ei ole pitkäaikaishoivaa tarvitsevia potilaita. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen: Tavoitteena on tehdä potilaskohtaiset suunnitelmat yhteisenä, jos potilas käyttää myös ikäihmisten, henkisen hyvinvoinnin, päihdehuollon tai erikoissairaanhoidon palveluita. Selvitetään miten pitkäaikaistyöttömien työkykyarvioiden tekeminen järjestetään yhdessä sosiaalisen tuen palveluiden ja työvoiman palvelukeskuksen tehdyn suunnitelman mukaisesti. Suun terveydenhuollon päivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti vuoden 2015 alusta alkaen. Päivystysjärjestelmän suunnittelu ja yhteistyömahdollisuudet seudullisesti ja erva-aluetasoisesti selvitetään. Tehtäväalueen talous Terveyden ja toim.kyvyn palvelut, terveydenhoito TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Terv. ja toim.kyvyn palv. (ostopalvelut) TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Terveyden ja toimintakyvyn palveluiden ostopalveluissa on määrärahavarauksena erikoissairaanhoidon kustannuksiin , Ilveskodin kustannuksiin ja Koivikko-kodin kustannuksiin eli yhteensä

48 49 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: SOSIAALISEN TUEN PALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Tehtäväalueen kuvaus Sosiaalisen tuen palveluissa tavoitteena on sosiaalihuoltolain mukaisesti edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Palvelujen keskeisiä näkökulmia ovat heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaita ovat henkilöt, joilla on riittämättömät tulot, ongelmia talouden- ja elämänhallinnassa, arkielämän taidoissa, päihteidenkäytössä, asumisessa, työllistymisessä, ammattiin tai koulutukseen hakeutumisessa tai tuen tarvetta vanhemmuudessa tai kotoutumisessa. Aikuissosiaalityön palvelut ja maahanmuuttajapalvelut ovat lähes kokonaan kaupungin omaa toimintaa. Hämeen Sininauhalta ostetaan kirkonkylien alueiden aikuissosiaalityön asiakkaille sosiaalista isännöintiä ja maahanmuuttajatyössä tuetaan Hämeenlinnan Setlementin monikulttuurisuustyötä. Rikosuhripäivystystä ostetaan Setlementti Naapurilta ja Itäisen ja Läntisen lähiökeskuksen toimintaa Kotilähiö ry:ltä. Työllisyyden hoidon palveluja ovat seudullinen työvoiman palvelukeskus, kaupungin kuntouttava työtoiminta ja palkkatukityöllistäminen sekä seudullinen pitkä-aikaistyöttömyyden kuntapilotti Työn Paikka -hanke. Työllisyyden hoidon palveluja ostetaan Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsilta, Hämeen Mokialta, Hämeen Sininauhalta, Hämeenlinnan 4H -yhdistykseltä, Hämeenlinnan Setlementiltä, Kotilähiöltä sekä joiltakin yksittäisiltä kansalaisjärjestöiltä. Sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy.ltä. Toiminnan keskeiset painopisteet ja muutokset Heikentynyt ja epävarmana pysyvä taloustilanne vaikuttaa suoraan sosiaalisen tuen palveluihin, joiden asiakkaista valtaosa on taloudellisesti ja sosiaalisesti yhteiskunnan heikommassa asemassa olevia. Hämeenlinnan työllisyystilanne on selvästi vaikeutunut. Heinäkuussa 2013 Hämeenlinnassa oli työttömänä noin henkilöä ja kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen oli yli 500 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli noin 820, kasvun ollessa 144 henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli noin 610 ja kasvua edelliseen vuoteen 93 henkilöä. Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen ovat edelleen toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva painopiste kaikissa sosiaalisen tuen palveluissa. Sosiaalisen tuen palvelujen luonne on pääosin lakisääteistä ja sisältää osin subjektiivisia oikeuksia. Toiminnan taloudesta noin kaksi kolmasosaa on bruttomääräisesti asiakkaiden lakisääteistä toimeentulotukea ja Kelalle maksettavaa kunnan työmarkkinatukea. Työllisyyden vaikeutuminen vaikuttaa suoraan sekä palvelujen tarpeen että taloudellisten avustusten määrän kasvuun. Ei-lakisääteisistä palveluista työllisyyden hoidon kustannukset ilman työmarkkinatukea muodostavat noin 18 % tilausalueen bruttomenoista. Kaupungin investointi työllisyyden hoitoon investoiminen on tässä talous- ja työllisyystilanteessa erittäin tärkeää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret ovat keskeisimmät asiakasryhmät, joihin suunnattuja toimenpiteitä kaupunkikonsernissa lisätään. Kunnan työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan yli 600 henkilölle kuukausittain. Kaupungin työllisyyden hoidolla pyritään estämään työmarkkinatukiosuuden piirin tulevien määrän kasvua huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrän kasvusta. Yhteisvastuullisen kaupunkikonsernin työllisyyden edistämisen ohjelma on uusi tavoitteellinen väline koko kaupungissa kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilu- ja palkkatukipaikkojen määrän ja laadun kasvattamiseen. Kaupungin palkkatuen osuutta on lisätty noin Työn Paikka - hankkeella alkaa toinen toimintavuosi yli 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien parissa. Hankkeessa kokeillaan uusia työttömien toiminta- ja työkykyä edistäviä palvelumuotoja sekä työnhakijoiden pääsyä töihin. Hankkeen toiminta kytkeytyy tiiviisti Työvoiman palvelukeskukseen, aikuissosiaalityöhön ja muihin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Nuorisotakuun hoitamisessa erityisesti nuorille suunnattuja ostopalveluja ovat 4H-yhdistyksen nuorten työpaja, Luotsin Nuorten Startti sekä Hämeen Mokian Kino Wanha-Kop. Talousarviossa on nostettu nuorten työllisyyspalvelujen osuutta. Nuorten työllisyyteen on varattu noin Myös muissa työllisyyspalveluissa on asiakkaina nuoria ja nuoria aikuisia. Aikuissosiaalityössä yhden sosiaaliohjaajan työpanos kohdentuu pääsääntöisesti nuoriin. Toimeentulotuen tarpeen arvioidaan kasvavan. Tämä näkyy sekä etuuskäsittelyyn tulevien hakemusten määrän että myönnettävän toimeentulotuen kasvuna. Toimeentulotuen palvelutakuun toteutumista pyritään parantamaan lisäämällä kaksi henkilötyöpanosta aikuissosiaalityöhön ja maahanmuuttajapalveluihin. Lisäyksestä ja käytössä olevasta tilapäisestä työvoimasta huolimatta on epävarmaa, kyetäänkö palvelutakuun toteuttamiseen täysimääräisesti. Valvira ja THL alkavat seurata kuntien toimeentulotuen palvelutakuun toteutumista kaksi kertaa vuodessa.

49 50 Aikuissosiaalityössä on keskeistä muuttaa enemmän työn painopistettä pitkäjänteiseen, suunnitelmalliseen ja vaikuttavaan työhön. Tämä merkitsee sekä palvelujen sisältöjen, työprosessien että ammattiryhmien välisen työnjaon edelleen kehittämistä. Asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn sekä työelämävalmiuksien parantaminen ovat keskeisiä aikuissosiaalityön tavoitteita, joita tehdään asiakas- ja voimavaralähtöisesti sekä moniammatillisena yhteistyönä. Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys vakinaistuu maakunnallisesti rahoitettuna ja Hämeenlinnan isännöimänä vuoden 2014 alusta ja toimintaan lisätään sosiaalityöntekijän virka. Maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakkaiden määrä on ennätyksellisen korkea. Määräaikainen sosiaaliohjaajan vakanssi muutetaan pysyväksi sosiaalityöntekijän viraksi, etuuskäsittelyä vahvistetaan yhteisellä työntekijäresurssilla aikuissosiaalityön kanssa ja terveyspalveluihin palkataan määräaikainen sairaanhoitaja hoitamaan asiakastyötä sekä tekemään kehittämissuunnitelmaa maahanmuuttajien terveyden edistämiseen. Pakolaisten kotouttamiseen tarkoitettu valtionkorvaus nousee lisääntyvän asiakasmäärän myötä. Monikulttuurityön uusi toimipiste tulee perustettavaan Kumppanuustaloon, jolloin saadaan toiminnallista yhteistyötä talon muiden toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien matalan kynnyksen opastuspiste vahvistuu Maahanmuuttoinfo-hankkeen päätyttyä usealla eri kielellä tapahtuvalla niin sanotulla omakielisellä asiakkaiden neuvonnalla. Tehtäväalueen talous Sosiaalisen tuen palvelujen menot nousevat toimeentulotuen ja työmarkkinatuen osalta. Uudet vakanssit tekevät noususta noin ja työllisyyden edistämisen lisäykset ovat nettona noin Sosiaalisen tuen palvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

50 51 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: VAMMAISPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén Palvelualueen kuvaus Vammaispalvelut kuuluvat toissijaisen lainsäädännön piiriin. Ensiksi tulevat yleispalvelut ja siihen liittyvä lainsäädäntö palveluineen. Vammaispalvelulaki ja kehitysvammaisten erityishuoltolaki tarjoavat palveluja ja etuuksia niille, jotka eivät saa apua muun lainsäädännön nojalla. Palvelualueeseen kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut, niiden ohjaus ja asumispalvelut, kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyvät palvelut kuuluvat terveydenhuollon vastuualueelle. Vammaisten palveluohjauksesta ja viranomaispäätöksistä vastaa tilaajaorganisaatiossa oleva asiakasohjausyksikkö. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen painopiste on avohoidon palvelujen ja tukitoimien kehittämisessä. Tärkeää on, että vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa ja siten, että muiden kanssa yhdenvertainen ja osallinen elämä mahdollistuu. Tämä edellyttää, että kaupungissa on tarjolla esteettömiä asuntoja vammaisten henkilöiden käyttöön. Vammaispalveluissa on suurimmaksi osaksi kysymys subjektiivisista oikeuksista ja niiden suomista palveluista. Lainsäädännön kehittymisen sekä kaupungin asukasmäärän kasvamisen myötä vammaispalvelujen asiakasmäärä tulee nousemaan, samoin myös vammaispalvelujen kokonaiskustannukset. Vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain yhdistyminen lähivuosina tuo vammaispalveluille vielä lisää taloudellisia haasteita. Lisäksi vammaispalveluiden volyymin kehittymisessä näkyy vielä vammaisten aikuisten henkilöiden muuttaminen pois ikääntyneiden vanhempien luota. Kehitysvammaisten laitosten purkaminen on tuonut lisää taloudellisia haasteita vammaisten avopalveluihin mm. kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla myös väestön ikääntyminen näkyy samalla lailla kuin muunkin väestön kohdalla. Vammaiset henkilöt pysyvät vammaispalveluissa eivätkä siirry vanhuspuolelle. Haasteena vammaispalveluille on vaikeavammaisuuden määrittelyn vaikeudet ja tulkinnanvaraisuudet. Vammaispalvelujen piiriin tulee koko ajan uusia sairauksia ja häiriöitä (käyttäytymisen ongelmat), joiden hoitoon edellytetään vammaispalvelujen panostusta. Ikääntyneiden ihmisten sairaudet, jotka johtavat alenevaan liikuntakykyyn, aiheuttavat paineita kuljetuspalveluille. Virvelinrannan palvelukokonaisuuden hyödyntäminen mahdollisimman laajasti asukkaille, järjestöille ja muille toimijoille vaatii monensuuntaista yhteistyötä, mikä parhaimmillaan luo uusia toimintatapoja sekä jakaa kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia. Virvelinrannan kehittämisen Pumppu-hankkeelle on saatu EAKRrahoitusta. Hanke päättyy vuoden 2014 toukokuussa. Virvelinrannassa aloittaa vuoden 2014 alusta kaupungin omana palvelutoimintana vammaisten tilapäishoito. Tähän asti tilapäishoito on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelu on yksityisiltä ostettuna kallista ja palveluntarjoajia on vähän. Tilapäishoidon tuotteeseen liittyy myös Virvelinrannan toiminnan kehittäminen monipuolisemmaksi ja liikkuvammaksi, niin että kaikki toiminta ei tapahdu Virvelinrannan kiinteistön alueella vaan vammaiset henkilöt toimivat siellä missä muutkin. Tämä on omiaan lisäämään integraatiota ja vähentämään ennakkoluuloja. Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut, vammaisten asumispalvelut sekä vammaisten henkilöiden tilapäishoito ja kotiin annettavat palvelut on kilpailutettu. Kilpailutus tuo säästöjä ja vaihtoehtoja asumispalveluihin, mutta esteettömien asuntojen puute vaikeuttaa kotiin annettavien palveluiden ja siten kevyemmän asumisen toteutumista. Kilpailutuksessa kiinnitettiin huomiota hinnan lisäksi asiakastyytyväisyyteen sekä toimintakyvyn säilymiseen tai jopa parantamiseen. Hyvästä onnistumisesta voidaan palveluntuottajaa palkita ja huonosta sanktioida. Vammaisten henkilöiden omaishoidon tuen vapaisiin ja henkilökohtaiseen apuun otetaan käyttöön palveluseteli vuoden 2014 alusta. Palveluseteli tuo lisää valinnan mahdollisuuksia vammaisille henkilöille. Kuljetuspalveluasiakkaat muodostavat vammaispalvelujen isoimman asiakasryhmän. Kuljetuspalveluohjeet on uudistettu. Kuljetuksille tehtiin tarkastus vuoden 2013 aikana. Tarkastuksessa huomattiin joitakin poikkeamia, joiden johdosta jouduttiin antamaan joitakin huomautuksia. Tarkastus tulee jatkossa vähentämään väärinkäytöksiä, sillä tarkastukset tullaan tekemään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.

51 52 Suurimmat paineet taloudessa vammaispalvelujen tulosalueella on vammaisten avustuksissa (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu) ja kehitysvammaisten avopalveluissa (tilapäisen ja vakinaisen asumisen ostopalvelut) ja omaishoidontuessa. Kehitysvammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen menot ovat myös kasvussa (päivätoiminta ym. kuljetukset). Tavoitteet Vammaispalvelujen tavoitteena on laadukkaat asukaslähtöiset, elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Pyrkimys on mahdollisimman kevyisiin ja normaaleihin palveluihin. Tilaaja ja tuottaja tekevät yhdessä asiakaskyselyn. Yhteistyötä tehdään runsaasti palvelutuottajien kanssa, sillä vuorovaikutus lisää palvelujen laatua. Yhteistyötä lisätään myös asuntotoimen ja kaavoituksen kanssa, jotta saadaan tarpeeksi esteettömiä asuntoja ja palveluasumisen tontteja. Vammaispalveluissa on otettu käyttöön sähköinen Webhakemuslomake ja myös muita sähköistä palveluja kehitetään asioinnin sujuvuuden parantamiseksi. Rajapintoja on selkeytettävä lasten- ja nuorten palveluiden sekä ikäihmisten palveluiden kanssa. Yleisissä palveluissa säästäminen ja tiukkojen rajojen vetäminen lisää kustannuksia ja palvelutarpeita vammaispalveluille. Vammaispalvelut ja lasten ja nuorten palvelut hakevat yhdessä Kaste-III -rahaa prosessien ja rajapintatyöskentelyn kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää prosessit sellaisiksi, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa palvelut jouhevammin ja kustannustehokkaimmin. Tehtäväalueen talous Vuodelle 2014 vammaispalvelujen menoihin budjetoidut määrärahat alittavat erittäin paljon vuoden 2012 toteutuneet menot ja vuoden 2013 ennustettavissa olevat menot. Tämä tulee aiheuttamaan suuria paineita lakisääteisten palvelujen järjestämiselle sekä talousarviossa pysymiselle. Vammaispalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

52 53 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT JA PÄIHDEPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Liisa Lepola Tehtäväalueen kuvaus Henkisen hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluiden lisäksi psykiatrinen päivätoiminta, päiväosasto, kuntoutuspoliklinikka, työtoiminta ja asumispalvelut. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot sekä psykologisen jälkipuinnin. Psykiatripalvelut saadaan Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden klubitalotoiminta täydentää kunnan palvelujärjestelmää. Klubitalon tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään tai koulutukseen. Päihdepalvelut muodostuvat pääosin A-klinikkasäätiöltä ostettavista palveluista, joita ovat avopalvelut (Aklinikka ja korvaushoito), katkaisuhoito, terveysneuvontapiste Living Room, ehkäisevä päihdetyö, nuorten selviämisasematyö, laitoskuntoutus ja asumispalvelut (kuntoutumisyhteisö- ja tukiasumispalvelut). Lisäksi päihde-palveluja ostetaan päihdealan järjestöiltä mm. Hämeen Sininauha ry tuottaa sosiaalista tukea tukiasuntoihin, päivätoimintaa ja avustusruoanjakoa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Mielenterveys- ja päihdetyön painopisteitä linjaa kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma vuoteen Mielenterveys- ja päihdetyön tulee muodostaa toimiva kokonaisuus muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden samanaikaiseen esiintymiseen kiinnitetään huomiota ja uutena hoitomallina on ns. integroitu hoito, jossa sama taho hoitaa molempia häiriöitä. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän (Mainiemen kuntoutumiskeskus) palvelujen käyttö on viime vuosina jäänyt asetetuista tavoitteista ja tulos on ollut alijäämäinen vaikka talouden vakauttamisohjelma on tehty. Mainiemen lämmitysjärjestelmän uudistamisesta tulee kustannuksia jäsenkunnille. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen valvonnan ja palveluntuottajan omavalvonnan avulla tuetaan kuntoutujien tuloksellista kuntoutumista. - Toivontien korvaavan asumisen suunnittelu osana palvelurakennemuutosta: työryhmän esitys siitä, miten vaikeasti asutettavien henkilöiden asuminen järjestetään - Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailuttamisesta päättäminen sopimuskauden päättyessä - Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakenteen keventäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa siten, että ensisijainen asumisen muoto on tavallinen asuminen sekä sitä tukeva kotihoito tai psykiatrinen kotikuntoutus. - Psyykkistä hyvinvointia edistävän kansalaisten nettipalvelukokoelman ja itsehoitomenetelmien käyttöönottoon valmistautuminen (Mielenterveystalo) yhdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa - Psykiatrisen hoidon porrastuksen vakiinnuttamista erikoissairaanhoidon psykiatrian ja kaupungin mielenterveyspalveluiden kesken jatketaan. - Palvelujärjestelmän kehittäminen avo- ja peruspalvelupainotteisemmaksi, sekä samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat huomioivaksi - Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integrointia ns. kanavamalliin ja siihen liittyvän omahoidon sekä ryhmätoiminnan kehittäminen yhdessä Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanssa jatketaan. - Järjestöyhteistyö mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kanssa mm. Hämeen Klubitalon ja potilasjärjestö Hämi ry:n kanssa sekä Hämeen Sininauhan kanssa jatketaan Kumppanuustalo-hankkeessa. - Asiakkaan aseman vahvistaminen: Kokemuskouluttajien hyödyntäminen mielenterveyspalveluiden työryhmissä - Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin suunnatun asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen palvelutuottajien toiminnan laadun arvioinnissa - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueellisen psykiatrian ja päihdepalvelujen strategiaryhmän toimintaan osallistuminen - Erityistason päihdeosaamisen siirtäminen edelleen perustasolle ja peliriippuvuuksien hoidon kehittäminen

53 54 Tehtäväalueen talous Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

54 55 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Ikäihmisten lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa palveluiden järjestämisestä vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä muun muassa yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Tilaajaorganisaatioon kuuluu ikäihmisten asiakasohjausyksikkö, joka vastaa palveluneuvonnasta, palvelutarpeen selvittämisestä sekä palvelujen myöntämisestä ja maksupäätöksistä. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelee palveluiden järjestämistä sekä asiakasmaksuja koskevat kanteluja valitusasioiden vastineet. Ikäihmisten lautakunta vastaa kuntalaisten 1. ikäihmisten palveluneuvonnasta, asiakasohjauksesta ja palvelutarpeen arvioinnista sekä seurannasta 2. tukipalveluista 3. koti- ja asumispalveluista sekä 4. ikäihmisten pitkäaikaishoivan palveluista. Keskeinen toimintaympäristön muutos on kuntalaisten yleinen ikääntyminen ja sen myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen vastaaminen, uuden vanhuspalvelulain voimaantulo alkaen ja kesällä 2013 julkaistu uusi laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Lautakunta uudistaa palvelusuunnitelman ja vanhuspalvelulain 5 :n edellyttämän kunnan suunnitelman ikääntyvän väestön tukemiseksi vuoden 2013 aikana. Uusi suunnitelma ulottuu vuosille ja pohjautuu lain ja laatusuosituksen linjauksiin. Lain tavoitteena on: - edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja - tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja - edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin - turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Laatusuosituksen tavoitteena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Laatusuositus korostaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, oikea-aikaisia ja monipuolisen palvelutarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuus on kaikkia suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Laatusuosituksessa on määritelty eri teema-alueille konkreettiset tavoitteet. Ikäihmisten lautakunta kehittää palveluita ja palvelujärjestelmää vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen linjausten mukaisesti. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuodesta 2010 vuoteen 2020 kuitenkin osoittaa, että Hämeenlinnassa ikäryhmittäiset erot ovat varsin suuria tulevan kymmenen vuoden ennusteessa. Ennusteen mukaan vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä nousee tulevan kymmenen vuoden aikana, kun taas vuotiaiden määrän ennustetaan kokonaisuutena jopa laskevan tulevalla kymmenvuotisjaksolla. Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikääntyneiden ryhmät kasvavat.

55 Lkm 56 Hämeenlinnan ikäryhmittäinen väestöennuste Vuosi Erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Kuten kuva alla osoittaa, nousee ympärivuorokautisessa hoivassa olevien osuus ikäluokasta jyrkemmin 85-ikävuodesta ylöspäin vuotiaista kuntalaisista jo keskimäärin 35 % tarvitsee ympärivuorokautisen hoivan paikan. Vuosi-ikäluokista pitkäaikaishoivassa syntymävuoden mukaan, % ikäluokasta Palveluiden kysyntä kaikissa ikäihmisten palveluissa kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Eero Laesterän laskelman mukaan ikääntyminen aiheuttaa Hämeenlinnassa euron kasvavan kustannuksen joka vuosi (41 /asukas/vuosi). Kasvavaan palvelutarpeeseen ja -kysyntään on vastattava kuitenkin supistuvilla resursseilla. Onnistuminen edellyttää erityisesti muutoksia palvelurakenteessa, palveluiden porrastuksen onnistumista ja tuottavuuden nousua. Ikäihmisten palvelujen rakenne on painottunut raskaaseen ympärivuorokautiseen hoivaan. Lautakunnan tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan päästä valtakunnallisen laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteeseen vuoteen 2015 mennessä. Ympärivuorokautisen hoivan määrä onkin lähtenyt laskuun vuonna 2011 ja suunta on edelleen laskeva. Palvelurakenneuudistusta jatketaan siirtämällä resurssia ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin. Tavoitteena on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Keskeinen onnistumisen elementti on se, että kuntalaiset eivät joudu odottamaan sairaalaolosuhteissa jatkohoitopaikan tai asianmukaisen hoivapaikan saamista.

56 57 Ikäihmisten palveluketjun toimivuus on keskeinen tekijä myös erikoissairaanhoidon jatkohoitoa odottavien potilaiden kustannusten hallinnassa. Alla olevassa kuvassa on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kehitys vuodesta 2009 alkaen. Mukana ovat ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen pitkäaikaispaikalla olevat asiakkaat. Luvut sisältävät myös alle 75-vuotiaat, jotka ovat ikäihmisten yksiköissä. Heidän osuutensa on noin 10 % kaikista asiakkaista. Lautakunnan budjetin nettokustannuksista käytetään 1/3 kotona asumista tukeviin palveluihin ja 2/3 ympärivuorokautiseen hoivaan (vanhainkotihoiva ja tehostettu palveluasuminen). Tämä suhde vastaa valtakunnallista tasoa. Uudessa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa määritellään tavoite vuoteen 2017 mennessä eri palvelumuotojen mitoituksen suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään: - kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä % - säännöllisen kotihoidon piirissä (Hilma laskenta), %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 13-14% - omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 6-7% - Tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 6-7 % - vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 2 3 % Elämänkaariajattelu sekä sopimusohjaus ovat jo varsin hyvin vakiintuneet Hämeenlinnan ohjausjärjestelmäksi. Haasteena sopimusohjauksen kehittämisessä ovat palvelujen vaikuttavuuden arviointi, tuottavuuden sekä työprosessien parantaminen. Palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi kerätään säännöllisesti palautetta palvelun käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä (VanhuspalveluL 6 ).

57 58 Vuoden 2014 painospisteenä on järjestää ikääntyville kuntalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Lautakunta edistää omalta osaltaan erilaisien asumisen vaihtoehtojen kehittymistä, kuntoutuspalvelujen kohdentumista erityisesti riskiryhmille, ravitsemusneuvonnan lisäämistä ja omaehtoisen liikkumisen edistämistä. Palvelutarpeiden ennakointi eri asiakas- ja potilasryhmissä ja palveluverkoston suunnittelu ennakoinnin pohjalta on keskeinen lautakunnan tehtävä. Palveluverkoston toiminnan muutokset suunnitellaan ja viedään arjen toimintakäytännöiksi eri palvelualueiden muodostamassa palvelurakenneryhmässä. Toimintavuonna kehitetään edelleen laadukasta, yhdenmukaista ja keskitettyä kuntalaisten palvelutarpeen arviointia ja asiakaskohtaisia hoito- ja palvelusuunnitelmia. Hämeenlinnan on mukana STM:n rahoittamassa vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvässä Ikäpalo-hankkeessa yhdessä Lahden, Vantaan ja Heinolan kanssa. Hankkeen tavoitteena on mm. asiakasohjauksen kehittäminen ja vaikuttavuuden arvioinnin mittariston kehittäminen ikäihmisten palveluihin. Ikäihmisten palveluiden resursseja on suunniteltu voimassaolevan palveluiden laatusuosituksen ja palveluiden valvontaohjeen perusteella siten, että esimerkiksi henkilöstömitoitukset vastaavat vähintään ohjeiden tyydyttävää tasoa. Hämeenlinnassa keskimääräinen hoitajamitoitus vanhainkotihoivassa ja dementiahoivassa on 0,6 hoitajaa asukasta kohden, muun tehostetun palveluasumisen mitoitus on 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Laatusuosituksen minimitavoite hoitajamitoitukselle on 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin tekijä on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Käytettävissä oleva resurssi ei kasva parhaimmissakaan skenaarioissa edes kustannuskehityksen vauhdissa. Todennäköisemmin käytettävissä oleva resurssi vähenee. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta kuntalaisten palvelut ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta, toiminnan prosessit on oltava tehokkaita, laatu kohdallaan ja toimintatapojen vaikuttavia. Ikäihmisten lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksessa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteinä Ikäihmisten lautakunnan toiminnassa ovat: - palveluiden turvaaminen lainsäädännön ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla - palvelurakenteen muutoksen jatkaminen onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella - olemassa olevien resurssien suuntaaminen vahventamaan turvallista kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukevia palveluita - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa - asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla, monipuolisilla kotiin vietävillä palveluilla ja toimintakykyä ylläpitävällä sekä arvokkaalla ympärivuorokautisella hoivalla - omais- ja järjestöyhteistyön vahvistaminen Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Iklan toimintakatteen kasvu ja kustannukset ovat valtakunnallisen keskiarvon alapuolella Laatusuosituksen mukainen palvelurakenne Sosiaalihuollon nettokustannusten kasvu % Sosiaalihuollon ikävakioidut nettokustannukset /asukas Kotona asuvien %-osuus yli 75-vuotiaista. Kotihoidon piirissä olevien %- osuus yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaishoivassa olevien %- osuus yli 75-vuotiaista.

58 59 Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaishoivapaikkoja on käytössä 650. Vaikuttavuusmittareita käytössä Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn muutos Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Hyvinvointia, osallistumista ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia Lautakunnan talous Kattava asiakaspalaute kuvaa laatua. Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi tukee ikääntyvien hyvinvointia Asiakastyytyväisyyskyselyjen keskiarvo on vähintään 4 (asteikko 1-5). Vanhusneuvoston, vaikuttajaraadin ja sekä eri palautejärjestelmistä kerätty arvio Ikäihmisten lautakunta TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat.

59 60 Palvelutilaus Ikäihmisten lautakunta TP 2012 Sisäinen osto omalta palvelutuotannolta Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Ikäihmisten vanhainkotihoiva Sisäisen palvelutuotannon ostot yhteensä Muut ostot Ikäihmisten lautakunta Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Ikäihmisten vanhainkotihoiva Muut ostot yhteensä LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Investoinnit 1. Rengon Raitaharjun peruskorjauksen suunnittelu 2. Voutilakeskuksen Impivaaran ja Uppsalankaaren asukas-hoitajakutsujärjestelmän uusiminen, TEHTÄVÄALUE: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Ikäihmisten lautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

60 61 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Leena Harjula Koti- ja asumispalvelut Ikäihmisten lautakunnan palvelut koostuvat ikäihmisten asiakasohjausyksikön palveluista, kotihoidosta ja kotihoidon tukipalveluista, päivätoiminnasta, omaishoidon tuesta, tehostetusta palveluasumisesta ja ikäihmisten pitkäaikaishoivasta. Ikäihmisten palveluneuvonta ja ohjaus sekä palvelutarpeen arviointi ja seuranta on keskitetty asiakasohjausyksikköön. Palveluohjaajat neuvovat asiakkaita julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden palveluista. Palveluohjaajat selvittävät kotikäynnillä yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa kotihoidon ja tukipalveluiden tarpeen ja tekevät hoito- ja palvelusuunnitelman sekä viranhaltijapäätöksen palveluista ja asiakkaalta perittävistä maksuista lautakunnan vahvistamien kriteerien perusteella. Kotihoidon piiriin kuuluvat kaikki asiakasryhmät. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään erillisten kriteerien perusteella lasten ja nuorten palveluista. Hämeenlinnan kotihoidossa toimii yhdistettynä kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Kotihoidon palvelujen tuottajana on valtaosin kaupungin oma kotihoito. Vuoden 2013 alusta alkaen Kaurialan ja Myllymäen alueella palvelut on tuottanut yksityinen palveluntuottaja. Alueen volyymi vastaa noin 10 % koko kaupungin kotihoidosta. Sopimus kestää vuoden 2015 loppuun saakka ja optiona on mahdollisuus toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen, mikäli palveluntuottaja onnistuu tuottamaan palvelun hankinnan tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Ulkoistetussa kotihoidon hankinnassa on mukana bonus- ja sanktiojärjestelmä, jossa mm. asiakastyytyväisyys ja palvelun vaikuttavuus (asiakkaan toimintakyvyn ylläpito), hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttaminen vaikuttavat palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen. Ostopalveluina hankitaan lisäksi sotainvalidien kotihoitoa ja vähäisessä määrin kaupungin kotihoitoa täydentävää palvelua. Tukipalvelut koostuvat ateria- ja turvapalveluista sekä sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Kotiin vietävät ateriat toimitetaan asiakkaan kotiin yksittäispakattuina kylminä aterioina. Ikäihmisillä on mahdollisuus ruokailla palvelukeskuksissa ja useilla kouluilla. Kotona asuville myönnetään turvapalveluina mm. turvapuhelimia, ovihälyttimiä sekä turva-auttajakäyntejä ympäri vuorokauden. Turvapalvelujen ostopalvelusopimus päättyy Uusi hankinta toteutetaan vuoden 2013 aikana. Kuljetuspalveluja myönnetään lautakunnan vahvistamien kriteerien perusteella pienituloisille ja vähävaraisille ikäihmisille, jotka eivät pysty toimintarajoitteiden vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja tukea myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidon tukemiseksi kehitetään uusia käyttäjälähtöisiä omaishoitoa ja hoitajan jaksamista tukevia toimintamalleja. Vuonna 2013 on otettu käyttöön toimeksiantosopimukseen perustuva sijaishoito, jossa hoitaja menee hoidettavan kotiin. Ikäihmisten päivätoiminnalla tuetaan ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista. Kiinteitä päivätoimintaryhmiä on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Sisälähetyksessä ja Päivärinteessä. Päivätoimintoja kehitetään toimintavuoden aikana huomioiden asiakkaiden tarpeet, palvelun vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Avointa päivätoimintaa korvaavaa kumppanuustoimintaa on Voutilakeskuksessa, Keinusaaressa ja Rengossa. Kumppanuustoiminta on järjestöjen ja vapaaehtoisten vastuulla olevaa avointa ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa. Tavoitteena on toiminnan lisääminen ja laajentaminen eri puolelle kaupunkia. Vapaaehtoiskeskus Pysäkki toimii kaupunkilaisten kohtauspaikkana ja tuottaa vapaaehtoistoimintana mm. kerhotoimintaa, saattajapalvelua, ystävätoimintaa ja toimintatuokioita ikäihmisille. Pysäkin toiminnan rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Pysäkin toiminnassa painopisteenä ovat kotona asuvat ikäihmiset sekä vapaaehtoistoiminnassa olevien oma voimaantuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Pysäkin toimitilat siirtyvät järjestöjen yhteiseen kumppanuustaloon Kirjastokatu 1:een vuoden 2014 aikana remontin valmistuttua.

61 62 Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista mm. kuntoutuksen, julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Vuodelle 2014 varataan veteraanien kotona asumisen tukemiseen euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön erillinen veteraanien kotona asumista tukeva määräraha myönnetään veteraanien hakemusten perusteella tasasuuruisena summana tukipalvelujen hankintaan. Ikäihmisten ympärivuorokautinen hoiva Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoiva on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit. Ympärivuorokautista hoivaa on sekä tehostettuna palveluasumisena että vanhainkotihoivana. Pitkäaikaisia tehostetun palveluasumisen paikkoja on yhteensä noin 520 paikkaa, joista n. 380 paikkaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Yli 75-vuotiaiden käytössä ympärivuorokautisen hoivan paikoista on noin 90 %. Lyhytaikaisia tehostetun palveluasumisen paikkoja on käytössä noin 15. Tehostetun palveluasumisen kilpailutus on toteutettu vuonna 2012 ja puitesopimukset ovat voimassa saakka. Hankinta on toteutettu siten, että sopimuksiin on sisällytetty bonus-sanktiojärjestelmä, jossa mm. asiakastyytyväisyys ja palvelun tuottamisessa onnistuminen vaikuttavat palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä hankitaan konsernin sisäisenä inhouse-hankintana tehostettua palveluasumista. Kaupungin omia ympärivuorokautisia yksiköitä ovat Hauhon Koivukoto, Kalvolan Koivurinne, Naskalin palvelutalo ja alkaen Keinukamarin palvelutalo, jonka toiminta perustuu hyvinvointikeskusajatteluun. Vanhainkotipaikkoja Hämeenlinnassa on vuoden 2014 alussa 266, jotka jakautuvat viiteen kunnalliseen vanhainkotiyksikköön ja yhteen sopimuskumppanin (Sisälähetys) yksikköön. Yksiköistä kaksi sijaitsee Kanta- Hämeenlinnassa (Voutilakeskus ja Sisälähetyksen vanhainkoti). Sen lisäksi kaupunginosakeskuksissa Lammilla, Tuuloksessa, Rengossa ja Kalvolassa on vanhainkotiyksikkö. Toimintavuoden aikana selvitetään arviointiyksikön sijoittamista Voutilakeskukseen tavoitteena selvittää asiakkaiden palvelutarve ja kotona selviytymisen mahdollisuudet ennen pitkäaikaishoivaan siirtymistä. Pitkäaikaispaikkoja muutetaan tarpeen mukaan lyhytaikaisiksi kuntouttaviksi paikoiksi. Sisälähetyksen vanhainkodin sopimukseen sisällytetään 45 paikan osto. Sisälähetyksen yksikön muuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköksi arvioidaan vuoden 2014 aikana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tavoitteena on jatkaa käynnistettyä palvelurakenteen muutosta siten, että vuonna 2015 Hämeenlinnan ikäihmisten palvelurakenne vastaa ikäihmisten laatusuositusta. Jokaiselle ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakevalle tehdään moniammatillinen geriatrinen arvio, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan hoivan tarve. Terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoivapaikkaa odottaville potilaille järjestetään tarkoituksenmukainen hoivapaikka. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä minimoidaan siten, että asianmukaisen hoitopaikan odottamisen aika terveyskeskussairaalassa on mahdollisimman lyhyt. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin. Koti- ja asumispalvelujen sekä pitkäaikaishoivan painopisteet: - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa - palvelutarpeen selvittämisen prosessin kehittäminen vastaamaan lain sisältöä - Asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien kehittäminen ja vastuutyöntekijän roolin selkiyttäminen - turvapalveluiden hankinnan toimeenpano toimintavuoden aikana - Lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisääminen tarvetta vastaavaksi - Ikääntyvien arjen toimintakyvyn vahvistaminen erilaisin kuntoutuksen keinoin sekä omaisyhteistyö. Kaupungin saamia ikäihmisille suunnattuja perintövaroja kohdennetaan arjen toimintakyvyn vahvistamiseen mm. pieniin asunnon muutostöihin ja kuntosalilaitteiden hankintaan ja kumppanuustoimintaan. - Vapaaehtoistyön ja järjestöyhteistyön vahvistaminen osana kumppanuustalotoimintaa - Palvelun vaikuttavuuden arviointi ja sopimuskannusteiden vieminen käytäntöön

62 63 - Iittalan, Ydin-Hämeen ja Rengon pitkäaikaishoivan ja asumisen uuden konseptin suunnittelun jatkaminen. Hankkeissa investoivana toimijana ei välttämättä ole kaupunki, vaan esim. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö. Tästä syystä hankkeet eivät näy kaupungin investointiohjelmassa. - kotihoivan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ja vertailtavuuden lisääminen - Rai-arvioinnin käyttöönotto kotihoidossa ja palvelutarpeen selvittämisessä - kotihoidon mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Palvelualueen talous Ikäihm. koti- ja asumispalv. TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Ikäihmisten vanhainkotihoiva TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

63 64 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Yhdyskuntalautakunta järjestää tilaajana maaomaisuuden kehittämistä, yleis- ja asemakaavoitusta sekä kaupunkiympäristön suunnittelua koskevat palvelut. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Suunnittelupalveluista osa tuotetaan tilaajan maankäytön suunnitteluyksikössä ja osa ostetaan ulkopuolisilta asiantuntijatoimistoilta. Kehittämisessä tehdään yhteistyötä konsernin kehittämispalvelujen ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen kanssa. Maanrakennukseen liittyvät tehtävät tilataan osittain LinnaInfra-liikelaitokselta ja osittain yksityisiltä yrityksiltä. Joukkoliikennepalvelut ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta. Vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Maanrakentaminen määritellään erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa ohjelmassa, joka sisältyy yhdyskuntarakenteen palvelusopimukseen. Lisäksi vuosina lautakunta vastaa kaupungin osuudesta Länsireuna-hankkeessa (moottoritien kattaminen). Engelinranta-aluekehityshanke on siirretty kaupunginhallituksen alaiseksi toiminnaksi samoin kuin Kanta- Hämeen Pelastuslaitoksen palvelujen osto Hämeenlinnan kaupungin osalta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan keskeinen painopiste on suunnitelmallisuuden ja ennalta ohjauksen lisääminen. Maankäytön kehityskuva strateginen asiakirja ohjaa vuosisuunnittelua ja sitä täydennetään vuoden 2014 aikana. Palvelusopimus tehdään LinnaInfra-liikelaitoksen, Hämeenlinnan Valot Oy:n ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n kanssa. Palveluiden tavoitteena on edelleen saavuttaa tilanne, jossa - kaupungilla on 2-3 vuoden omakotitonttivaranto - kaupungilla on 2-3 vuoden suunnitelmavaranto - elinkeinohankkeet toteutuvat kaupungin toiminnassa tavoiteajassa - isojen kehityshankkeiden ohjaus on hallittua ja tehdään yhdessä luottamuselinten kanssa. - yleiskaavatyön edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, kaavatyön taustalle tehdään kaikki tarvittavat selvitykset oikea-aikaisesti. Yhdyskuntarakenteen palvelujen osalta jatkuva muutostekijä on infrastruktuurin kasvu ja samanaikainen verkostojen vanheneminen nopeammin kuin kunnostamiseen sijoitettujen investointien määrä. Näin verkoston arvo heikkenee, sen toimivuuteen liittyvät riskit kasvavat, samoin kuin se investointisumma, jonka avulla vuosittainen kunnossapidon määräraha turvaa arvon säilymisen. Tiestön kuntokartoitustyötä jatketaan ja laaditaan mahdollinen pitkäkestoinen kunnostusohjelma. Merkittäviä hankkeita suunnittelukaudella tulevat olemaan edelleen Kantolan tapahtumapuisto ja Kirstulan alue liittymäratkaisuineen. Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot Hyvä ympäristö ja kaupunkisuunnittelu Tavoitteet Yleiskaavat kaupunkialueella valmistuvat Kevyen liikenteen määrä lisääntyy. Vapaita tontteja on saatavilla useammassa kuin yhdessä kohteessa. Uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto ja seuranta toteutuu osana kaavoitusta Mittarit Yleiskaavasuunnittelu on käynnistynyt. Kevyen liikenteen suunnitelmatyö edistyy. Äikäälän tontit tulevat jakoon. Kaavavarantoa on vähintään kahdeksi vuodeksi. Tavoitteen mahdollistavien kaavojen lukumäärä.

64 65 Suunnittelu synkronoidaan kaavoituksesta kunnallistekniseen suunnitteluun ja rakentamiseen. Kunnallisteknisiä suunnitelmia 2-3 vuoden tarvetta varten. Kriittiset menestystekijät Vaikuttavat tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Tavoitteet Maanrakennuksen investointiohjelman ennustettavuus paranee. Mittarit Rakentamisen ajallinen ja taloudellinen seuranta järjestetty, suunnitellut hankkeet toteutuvat tavoiteajassa ja tavoitekustannuksin. Lautakunnan talous Yhdyskuntalautakunta TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot, toimintatulot ja valmistus omaan käyttöön ovat bruttositovat. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Vuoden 2013 aikana käynnistyneet organisaatiomuutokset vaikuttivat myös yhdyskuntalautakunnan kirjaussuunnitelmaan. Kirjaussuunnitelman muutosten takia edellisten vuosien vertailutiedot eivät nyt näy kaikissa taulukoissa. Infran suunnittelu ja ylläpito on aikaisempaa laajempi kokonaisuus ja vastaavasti infran rakennuttaminen on pienentynyt. Palvelutilaus Yhdyskuntalautakunta TP 2012 TB Muutokset TB 2014 Sisäinen osto omalta palvelutuotannolta Muut kustannukset LAUTAKUNTA YHTEENSÄ

65 66 Lautakunnan investoinnit 2014: Merkittävimmät kohteet TB 2014 varaus Asuinalueet Äikäälä vaihe 1, Keinusaari II vaihe 1, viimeistelytöitä mm. Poltinaho Elinkeinoalueet Moreenin kehittäminen 600 Katusaneeraus Katusan. mm. Sudentie ja Käänteenaro Verkostosaneeraus Hulevesisaneeraus 70 Viherrakentaminen Kansallinen kaupunkipuisto, puistojen ja leikkipaikkojen saneeraus 300 Ulkoliikunta ja virkistys Hauhon laituri, Ahveniston ulkoilukeskuksen suunnittelu 170 Liikenne Vanhojen opasteiden päivittäminen, kojeuusinnat 150 Sillat ja vesistö Kuntokartoitus, Paasikiventien sillan liikuntasaumalaite, Viipurintien 130 kunnostussuunnitelma Kevyt liikenne Toimenpiteet runkoreitistön parantamiseen, Viipurintien kunnostus 170 Palveluverkon infra- Iittalan hyvinvointikeskus 200 tarpeet Länsireuna kadut, sillat 210 Elinkeinohankkeet Yhteensä Maanrakennuksen investoinnit perustuvat vuosiohjelmaan (9 M ). Vuosiohjelma tarkentuu syksyllä 2013, mutta pääpaino tulee olemaan yhden uuden asuntoalueen tuottamisessa (Äikäälä), elinkeinohankkeiden turvaamisessa sekä katujen ja siltojen saneerauksessa. Kevyen liikenteen runkoverkoston kehityssuunnitelma laaditaan.

66 67 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA JA HALLINTO Tilaajajohtaja Päivi Saloranta vs. tilaajajohtaja Tarja Majuri Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeistä on saada aikaan kaavallinen suunnitelmavaranto ja yleiskaavan käynnistyminen etenkin Hämeenlinnan kaupunkikeskustan alueella. Toisaalta keskeistä on myös saada aikaan useamman vuoden kunnallistekninen suunnitelmavaranto. Kaavoituksen edistymien ja rakentamishankkeiden toteutumien aikataulussa on tärkeää. Organisaation johtamiseen, pitkäkestoisten suunnitelmien aikaansaamiseen ja strategisten tavoitteiden täydentymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Vuorovaikutteisen yhteistyön lisäämiseen ja työssä viihtymiseen panostetaan. Tehtäväalueen talous Yhdyskuntalautakunta ja hallinto TP ATOIMINTATULOT 726 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: INFRAN SUUNNITTELU Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Jenni Sabel Tehtäväalueen kuvaus Infran suunnittelun tehtävänä on varmistaa maanrakentamisen investointien toteutusedellytykset. Tähän liittyy suunnittelun tarvitsemien tietojen tuottaminen, mm. maaperätutkimukset ja mittaukset sekä investointien tarvitsemien suunnitelmien tuottaminen. Suunnitteluun sisältyy väylien ja verkostojen suunnittelua sekä liikenne- ja vihersuunnittelua. Infran suunnittelu vastaa myös kaupungin alueiden osalta pilaantuneiden maiden hoidosta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisenä tavoitteena on tuottaa uudisrakentamisen tarvitsemat suunnitelmat niin ajoissa, että hankkeiden kustannukset ja ajoitus voidaan hallitusti suunnitella. Peruskorjauksen osalta tärkein tavoite on tunnistaa kaupungin infran tila, jotta saneerattavat hankkeet voidaan priorisoida oikein ja suunnitella ja toteuttaa siinä aikataulussa, joka on tavoiteltava. Hämeenlinnan kaduista tehtiin kuntokartoitus vuosien aikana. Kuntokartoituksen tuloksia hyödynnetään saneerauskohteiden priorisointijärjestystä laadittaessa. Lisäksi on tavoitteena tuottaa 1 2 vuoden suunnitteluvaranto. Tehtäväalueen talous Infran suunnittelu ja ylläpito TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

67 68 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: INFRAN RAKENNUTTAMINEN JA YLLÄPITO Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Jenni Sabel Tehtäväalueen kuvaus, toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tilaajan investointibudjetti vuonna 2014 on 9 milj. euroa. Tästä hankitaan omalta tuotannolta noin 5,4 M :n osuus ja loppuosa ulkopuolisilta tuottajilta. Ulkoisten kilpailutusten ostoa tehostetaan sekä uudistuotannossa että saneerauksessa. Rakentamista pyritään tehostamaan kilpailutuksilla vertailuhintojen saamiseksi, tuntihintaisten aliurakoiden muuttamiseksi kokonaisurakoiksi sekä projektin- ja laadunhallinnan vaatimusten kasvattamisella. Vuoden 2014 investointiohjelma tarkentuu syksyllä Tilaajan ja tuottajan välistä tiedonvaihtoa parannetaan sekä kehitetään raportointimenetelmiä. Uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen suhteeseen tulisi kiinnittää erityishuomio. Vuonna 2014 peruskorjaamiseen käytetään 2,5 M :n osuus. Ylläpidon tilausta tarkennetaan yksilöimällä tuotettavia palveluita ja tarkentamalla niiden arvoa. Samalla kiinnitetään huomiota tilaajan ja tuottajan välisen tiedonvaihdon parantumiseen ja raportointiin. Erityishuomio hoidon ja kunnossapidon osalta kiinnitetään tunnistettujen riskien seurantaan ja vaikutusten arviointiin. Luontopalvelut tuottavat pääosin metsäomaisuuden hoitoa, johon sisältyvät metsävarantojen inventoinnit, hakkuutarpeiden suunnittelu ja hoitosuunnitelmat. Työohjelmat ja työmäärät muodostuvat siten metsänhoidollisista, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen sekä ulkoilun ja virkistyksen ja maisemanhoidollisista tarpeista. Pieni osa palveluja liittyy maatalousalueiden ja viljelypalstojen vuokraukseen, joihin ollaan etsimässä uutta palvelun tuottajaa. Infran lupa-asiat, joihin kuuluvat mm. kaivu- ja sijoitusluvat, ovat kuuluneet vuoden 2013 alusta tilaajalle. Tilaajan keskeinen tavoite on, että sen alueella kaikki rakentajat ja toimijat noudattavat kaupungin luomia periaatteita ja siten turvataan kaupungin infraomaisuuden arvo. Tavoitteeseen pääsyn varmistamiseksi olemassa olevat ohjeet päivitetään ja ne otetaan käyttöön Pysäköinninvalvonta ja aluevalvonta tilataan Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:ltä. Pysäköinti- ja aluevalvonnan henkilökunta on kaupungin palveluksessa, mutta sopimuksella on siirretty valvontatyön käytännön toteutus Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tehtäväksi. Sopimuksen mukaisesti pysäköintivirhemaksutulot ja mittareista tulevat pysäköintimaksutulot tulevat kaupungille. Tavoitteena on, että pysäköintitulojen kasvulla turvataan katujen kunnossapitoa ja toisaalta Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tarvitsemat investoinnit. Tilaajalla ei ole väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä vaan hankinta liittyy väestönsuojasta aiheutuviin kustannuksiin. Tehtäväalueen talous Infran rakennuttaminen TP ATOIMINTATULOT Valmistus omaan käyttöön #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

68 69 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: MAAOMAISUUDEN HALLINTA Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Geodeetti Aki Järvinen Tehtäväalueen kuvaus Maaomaisuuden hallintaan kuuluu kaupungin maaomaisuusjärjestelmän ylläpito, maanhankinta ja tonttien luovutus. Lisäksi se vastaa tontinvuokrajärjestelmän ylläpidosta laskutuksineen ja maankäyttösopimusten laadinnasta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2014 toiminnan painopisteitä on markkinaehtoisen tonttihinnoittelun sisäänajo ja siihen liittyvä vuokratonttien lunastusmenettely. Lisäksi tärkeää on maaomaisuuden hallinnan tulotavoitteiden toteutumisen varmistaminen. Tonttivarannon lisääntyessä tulee lisätä markkinointipanoksia. Tehtäväalueen talous Maaomaisuuden hallinta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Leena Roppola Tehtäväalueen kuvaus Keskeinen tehtävä on yleis- ja asemakaavoitus, niihin liittyvä muu suunnittelu sekä joukkoliikenteen suunnittelu ja joukkoliikennepalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaavoituksen keskeinen tavoite on yleiskaavojen ajantasaistamisen jatkaminen, pientaloalueiden kaavavarannon synnyttäminen, Sampo-Alajärven osayleiskaava, Hämeenlinnaa koskeva rakennemallityö ja keskustan rakentamisen periaatteet sekä Siiri 3. kaavoitus. Lisäksi rakennemallityötä edistetään. Joukkoliikenneyhteyksiä kantakaupungin ja kaupunginosakeskusten välillä pyritään parantamaan kohti palvelutasotavoitteiden tasoa. Joukkoliikennepalvelujen suunnitellut menot ovat 2,782 M ja tulot 1,064 M. Tehtäväalueen talous Maankäytön suunnittelu TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

69 70 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TIETOPALVELU Tilaajajohtaja Päivi Saloranta vs. tilaajajohtaja Tarja Majuri Tehtäväalueen kuvaus Tietopalvelut on yksikkö, joka koostuu paikkatieto- ja kiinteistöpalveluista ja yksityistieasioista. Paikkatieto- ja kiinteistöpalvelujen avulla järjestetään kiinteistöjen tiedonhallinta ja tuotanto. Tehtävät ovat peruspalveluja, jotka tukevat kaupungin kehittämistä ja rakentamista. Osa toiminnoista on viranomaistehtäviä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopiste on työyksikön toiminnan vahva kehittäminen, erilaisten rekistereiden saattaminen ajan tasalle ja siten mm. kiinteistöveron tuottojen turvaaminen sekä pohjakarttojen ajantasaisuuteen panostaminen kaavoituksen ja tonttituotannon varmistamiseksi. Tavoitteena on kehittää yksikön johtamista ja paikkatiedon hyödyntämistä koko kaupungin toiminnassa. Vuoden 2013 aikana valmistuneen strategisen asiakirjan toimenpiteiden työstäminen on myös tavoitteena. Tehtäväalueen talous Tietopalvelu TP ATOIMINTATULOT Valmistus omaan käyttöön #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

70 71 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii kaupungin ympäristöterveydenhuolto-, ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, leirintäalue-, rakennusvalvonta- sekä maa-ainesten oton lupa- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi lautakunnalle kuuluu viranomaisvalvonta koskien katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa. Lautakunta toimii ympäristöasioiden osalta Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan yhteislautakuntana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakennusvalvonnan toiminnan painopiste on edelleen sähköisen asioinnin kehittäminen osana valtakunnallista hanketta. Kokonaisuutena toimintaa kehitetään työprosessien läpikäynnillä ja tehtäväkuvien uudelleen määrittelyllä. Rakennusvalvonnan palvelut paranevat LVI-asioiden erityisosaamisen ja arkistopalveluiden sujuvuuden osalta. Ympäristöpalvelujen toimintaa ohjaavat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma sekä suunnitelma eläinlääkäripalvelujen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. Ympäristöpalvelut toimii osaltaan asiantuntijana mm. maanhankinnan ja maankäytönsuunnittelun hankkeissa. Lautakunnan sitovat tavoitteet Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaisvaltaiset ja laadukkaat palvelut Rakennusvalvonnassa keskimääräinen rakennuslupien käsittelyaika on enintään neljä viikkoa Asiakastyytyväisyys kasvaa Päätösten oikeusvarmuus Keskimääräinen rakennuslupien käsittelyaika Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja muu palaute Valituksenalaiset päätökset pysyvät ennallaan eri oikeusasteissa Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus Ympäristön tilan seurantaohjelman mukainen säännöllinen vesistöjen tilan seuranta näytteitä ottamalla. Luonnon biologinen ja geologinen monimuotoisuus sekä ekosysteemipalvelut otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, lupaja valvontaprosesseissa sekä kaupungin mailla toteutettavassa luonnon hoidossa. Otetut vesistönäytteet ja seurantajulkaisut. Luontoarvojen huomiointi kaavoissa ja luvissa (säilyneet kohteet suhteessa luontoselvitysten luontokohteiden määrään). Natura- ja luonnonsuojelualueiden pinta-ala ja määrä sekä niiden kehitys ja suhde vastaaviin kaupunkeihin. Kaupungin ilmanlaatumittaus Uimavesien laatu Mittauksen tulokset ilmanlaatuindeksinä Uimavesiluokitus

71 72 Lautakunnan talous Ympäristö- ja rakennusltk TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. TEHTÄVÄALUE: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SEKÄ HALLINTO Tehtäväalueen talous Ympäristö- ja rakennusltk sekä hallinto TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

72 73 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YMPÄRISTÖPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta vs. ympäristöjohtaja Sirkku Malviala Ympäristöpalvelut huolehtii kunnan lakisääteisten ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä. Ympäristöterveydenhuolto koostuu elintarvikevalvonnasta, terveydensuojelusta, kuluttajaturvallisuusvalvonnasta, tupakan ja nikotiinivalmisteiden valvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Peruseläinlääkäripalveluihin sisältyy kotieläinten perustason terveyden ja sairauksien hoito sekä eläinlääkäripäivystys. Eläintautivalvonnan tavoitteena on tiettyjen eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen tarttuvien tautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen. Eläinsuojeluvalvonnan tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Ympäristöpalvelujen toimintaa ohjaavat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma sekä suunnitelma eläinlääkäripalvelujen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. Ympäristöpalvelut jatkaa yhteistoimintaa Hattulan kunnan kanssa voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen sekä vuodelle 2014 laadittavan palvelusopimuksen pohjalta. Eläinlääkintähuollon päivystysyhteistyötä tehdään Hämeenlinnan seudun, Riihimäen seudun ja Hyvinkään kaupungin kanssa. Tehtäväalueen talous Ympäristöpalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: RAKENNUSVALVONTA Tilaajajohtaja Päivi Saloranta rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala Rakennusvalvonnan tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa ja kaavojen noudattamista sekä huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa. Rakennusvalvonnan tehtäväkenttään kuuluu myös huolehtia rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta ja maa-aineslupien valvonta. Rakennusvalvonnan lupamäärien odotetaan laskevan osittain yleisestä taloustilanteesta johtuen, mutta erityisesti uuden rakennusjärjestyksen antamien helpotusten vuoksi koskien ilmoituksenvaraisia toimenpiteitä. Toimintatuottojen odotetaan hieman nousevan. Taksaan tehdään tarkistuksia ja sijainnin merkintä ja sijaintikatselmus ryhdytään laskuttamaan rakennuslupamaksun yhteydessä. Arkistomateriaalia tarvitsevien asiakkaiden palvelu tehostuu, koska rakennusvalvonnan arkisto on siirretty Raatihuoneenkadun rakennuksesta samaan rakennukseen rakennusvalvonnan nykyisten toimistotilojen kanssa. Tehtäväalueen talous Rakennusvalvonta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

73 74 YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Yhteinen jätelautakunta on Kiertokapula Oy:n osakaskuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka vastaa jätelain (646/2011) mukaisten kunnille kuuluvien jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta. Osakaskuntia ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski. Isäntäkuntana toimii Hämeenlinna. Osakaskunnat ovat sopineet yhteisestä jätelautakunnasta erillisellä sopimuksella ja jätelautakunnan toimialue kattaa kaikkien sopijakuntien alueen. Lautakunta toimii voimassa olevan lainsäädännön sekä isäntäkunnan hyväksymän lautakunnan johtosäännön ja hallintosäännön mukaisesti. Lautakunnalle kuuluvia jätehuollon viranomaistehtäviä jätelain (646/2011) mukaisesti ovat mm. - yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys- ja käsittelypaikoista päättäminen, - jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa, - jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista päättäminen, - jätteenkuljetusrekisterin pitäminen, - kunnalliseen jätehuoltoon kuulumisesta poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa palvelujen ja hallinnon jätteen osalta, - jätetaksan hyväksyminen, - jätemaksujen määrääminen, kohtuullistamisesta päättäminen ja muistutusten käsittely, - jätemaksujen ulosottoon laittaminen sekä - muut kunnallisen jätehuollon järjestämiseen liittyvät viranomaispäätökset. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Jätehuoltoviranomaisen toiminnan tavoitteena on tarjota riippumatonta yhtenäistä, luotettavaa ja tasaarvoista viranomaispalvelua koko toiminta-alueella. Toiminnan avulla tavoitellaan myös päätöksenteon nopeutumista ja tehostumista sekä jätehuoltoasioiden kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehittämistä yli kuntarajojen. Keskeinen vuoden 2014 toiminnan painopiste on yhtenäisen ja tasapuolisen palvelun tuottamisessa ja kehittämisessä koko toiminta-alueella. Toiminnan suurin muutos kauteen 2013 verrattuna on henkilön palkkaaminen asiakaspalvelu- ja suunnittelutehtäviin. Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Yhtenäisen ja tasapuolisen palvelun tuottaminen ja palvelutason kehittäminen koko alueella Palautteen laatu ja määrä Jätehuoltomääräykset uusittu ja yhtenäistetty vuoden 2014 aikana. Työohjelman laadinta ja noudattaminen

74 75 Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Resurssien ja palvelujen tehokas kohdentaminen ja päällekkäisten toimintojen poistaminen yli kuntarajojen Sähköisten palveluiden käyttöönotto Palvelut, kuten viranomaispäätökset, toteutuvat tavoiteajassa (käsittelyaika 1 kk). Asiakasrekisteri valmis 2014 aikana. Päällekkäisten toimintojen väheneminen (kunta vs. jätehuoltoviranomainen) Sähköisten palveluiden (lomakkeet) käyttöönotto (väh. 1) Lautakunnan talous Yhteinen jätelautakunta on nettoyksikkö: Hämeenlinnan kaupunki ja Kiertokapula Oy ovat tehneen sopimuksen yhteisen jätelautakunnan toiminnan rahoittamisesta. Jätelautakunnan kustannusosuus sisällytetään yhdyskuntajätteen jätteenkäsittelymaksuun, jonka veloittamisesta ja perimisestä huolehtii Kiertokapula Oy. Yhteinen jätelautakunta TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus).

75 76 KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluihin kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, omistajaohjaus, henkilöstöhallinto sekä kehittäminen. Lisäksi konsernipalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ Talous KONSERNIPALVELUT TP A TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset A Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Konsernipalvelujen toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä.

76 77 KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen budjettikohtaan kuuluvat näiden toimielimien kustannukset. Kaupunginhallituksen konsernijaoston kustannukset sisältyvät kaupunginhallituksen määrärahaan. Toimintakuluihin sisältyvät kaupungin avustukset Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle ja LinnanInfra-liikelaitokselle. Kustannuksiin sisältyvät myös Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:lle sekä Sibeliuksen syntymäkaupunki - säätiölle annettu tuki. Hämeenlinnan historian kirjoittamiseen on määräraha. Kaupunginvaltuusto ja hallitus TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kaupunginvaltuusto Valtuustoryhmien käyttöön on euron määräraha. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan edustusmääräraha on euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmääräraha on euroa. Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle on euron avustus ja LinnanInfra-liikelaitokselle euron avustus. Avustus Verkatehdas Oy:lle on euroa. Avustus Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle on euroa. Valtakunnallisten tapahtumien avustamiseen on euron määräraha, johon sisältyy myös kotiseutupäivien järjestäminen Hämeenlinnassa. Kaupunginhallituksen alaisiin määrärahoihin aiemmista vuosista poiketen kuuluvat Hämeenlinnan osuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kustannuksista ( ) sekä Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n kustannukset ( ), jotka ennen sisältyivät yhdyskuntalautakunnan toimintaan. HHT Kasvukäytävä -hanke on alkanut vuoden 2013 loppupuoliskolla ja se on myös kaupunginhallituksen määrärahoissa (menot , tulot ). Tulot ovat aiempaa pienemmät, koska kuntaliitoksesta aiheutunut valtionosuus (4,2 M / vuosi) on päättynyt. KAUPUNGIN JOHTO JA JOHTORYHMÄ Vastuualue sisältää johdon määrärahojen lisäksi kaupungin johtoryhmän määrärahat. Markkinointiyhteistyöhön on euron varaus. Kaupunginjohto TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan edustusmäärärahat ovat yhteensä euroa.

77 78 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo Vastuualueen kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä tuottavuuden, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. lainopilliset ja sopimusoikeudelliset asiat ja oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät, arkistotoimi sekä talousarvion tekninen laatiminen, tilinpäätöksen laatiminen ja rahoituksesta huolehtiminen. Controllerit ja muu talouspalvelujen henkilöstö avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Mahdolliset konsernipalveluihin kirjattavat pysyvien vastaavien myyntivoitot kirjataan talouspalvelujen kohdalle. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta. Koko kaupungin organisaatiota koskevat arkistonmuodostussuunnitelmat, jotka mahdollistavat sähköisen arkistoinnin käyttöönoton ovat valmistumassa. Tällöin arkistonmuodostussuunnitelma viedään sähköisen järjestelmän perustiedoksi. Tämä mahdollistaa myöhemmin asiakirjojen sähköisen hallinnan ja käsittelyn. Tavoitteet Sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman täydentäminen Sähköistä sopimustenhallintajärjestelmää laajennetaan Mittarit Sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma on pääsääntöisesti käytössä Sähköinen sopimustenhallintajärjestelmä on käytössä suunniteltujen käyttäjien osalta Talous- ja hallintopalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

78 79 HENKILÖSTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Vastuualueen kuvaus Henkilöstöpalvelut vastaa kaupungin henkilöstöhallinnon ja henkilöstöpolitiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta. Lisäksi henkilöstöpalvelut vastaa henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstöhankintaan liittyvien prosessien valmistelusta ja koordinoinnista. Henkilöstöpalvelujen tehtäviin kuuluvat kaupungin palkkapolitiikan linjaaminen ja HR-palvelujen ja henkilöstöetuuksiin kuuluvien palvelujen tuottaminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työsuojelutoiminnan kehittäminen ja koordinointi. Henkilöstöpalvelut varmentaa yhdessä ammattijärjestöjen ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan prosessien sujuvuutta. Henkilöstöpalvelut tukee kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa. Määrärahoihin sisältyvät myös yksiköille kohdistamattomat eläkekulut. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Henkilöstöpolitiikalle asetetut vuositavoitteet kohdan Henkilöstö mukaisesti Koordinoida prosessien käynnistymistä, toteuttamista ja seurantaa Raportointi kohdan Henkilöstö mukaisesti. Raportointi kolmannesvuosittain. Henkilöstöpalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

79 80 OMISTAJAOHJAUS Vastuuhenkilö: Liiketoimintajohtaja Kari Suokas Omistajaohjauksen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginhallituksen konsernijaoston valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden valmistelu ja raportoinnin käsittely. Vastuualueen tehtäviin kuuluvat kaupungin konserniyhteisöjen ohjaus, seuranta ja tukeminen sekä konserniohjeiden noudattamisen valvonta. Omistajaohjauksen viranhaltijat hoitavat myös muita kaupungin hallintoon sekä kaupunkikonsernin taloushallintoon liittyviä tehtäviä. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Omistajaohjauksen systemaattisuuden kehittäminen ja kaupunkikonsernin kokonaistaloudellisuuden lisääminen. Kaupungin strategisten yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa käytävien tavoite- ja tuloskeskustelujen toteutumisprosentit. Konserniyhtiöiltä hankittavien palvelujen hinnannousu verrattuna kaupungin oman tuotannon kustannuskehitykseen. Omistajaohjaus TP 2012 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

80 81 KEHITTÄMISPALVELUT Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tarja Majuri Vastuualueen kuvaus Hämeenlinnan kaupungin kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kehittämispalvelut tukee tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävässään tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä. Kehittämispalvelut koordinoi kaupunkistrategian ja elinvoimaohjelman sekä palvelu- ja hankintasuunnitelman toteutumista. Kehittämispalvelujen budjetti vuodelle 2014 sisältää määrärahoja seuraavasti: - Elinkeinokonsernin rahoitus ja muu elinkeinokehittäminen (3,0 milj. ) - Vanajavesikeskuksen rahoitus ( ) - Raatien toiminta ( ) - Oman toiminnan kehittämishankkeiden rahoitus (1,7 milj. ) - Tietohallinto ja sen kehittämishankkeet (3,8 milj. ) - Viestintäpalvelut ( ) - Maaseutupalvelut ( ) - Kansainvälinen toiminta, joka keskittyy ystävyyskaupunkiyhteistyöhön. ( ) - Muu kehittämis- ja strategiatyö ( ) Vastuualueen tulot muodostuvat tietohallintopalveluiden sisäisestä laskutuksesta, hankkeiden valtionavustuksista sekä liikelaitosten sisäisestä laskutuksesta. Ulkopuolista hankerahoitusta on kehittämispalvelujen hankkeissa pyritty saamaan siten, että vain noin 25 % osuus hyvinvointipalvelujen hankerahoituksista on kaupungin omaa rahoitusta. Tavoite Päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa Tiedontuotanto kehitetään vastaamaan päättäjien ja organisaation tarvetta. Mittari: Indikaattoritietoa tuotetaan kuukausittain johtoryhmään ja strategian mittarit raportoidaan kootusti kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä. Kehittämispalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

81 82 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Vastuualueen kuvaus Kaupunginvaltuuston alaisen tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja Hämeenlinnan kaupungin tarkastussääntöön. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon toiminnan ja palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta myös huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lautakunnan arviointisuunnitelma vuosille sisältää koko kauden painopistealueet. Arviointisuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lautakunnan arviointityössä vuonna 2014 ovat painopisteinä kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian päämääriin sisältyvät asukas- / asiakaslähtöisyys, elinkeinotoiminnan kehittäminen, tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden kehittäminen sekä henkilöstön hyvinvointi. Sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Lautakunnan talous Tarkastuslautakunta hyödyntää arvioinnissaan kaupungin v.2013 valmistuneen kokonaisarviointijärjestelmän kautta saatuja tuloksia (toimialakohtaiset arvioinnit, asukas- ja asiakaskyselyt, palautteet). Hyödynnetyt arviointitulokset, kpl Tarkastuslautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Tarkastuslautakunta on osa konsernipalvelujen kokonaisuutta. Tilausbudjetin sitovuus on määritelty konsernipalveluille yhteensä siten, että tulojen ja menojen kokonaissummat ovat valtuustoon nähden sitovat. Tarkastuslautakunnan tuloihin on sisällytetty pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille kohdistuvan tarkastuspalvelun osuus.

82 83 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit. Keskusvaalilautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Elinkeinorahasto toimii taseyksikkönä. Elinkeinorahaston tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. TASEYKSIKKÖ, ELINKEINORAHASTO TP TOIMINTAMENOT Muiden palvelujen ostot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

83 84 TUOTTAJAOSA PALVELUTUOTANTO Vastuuhenkilöt: Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko Palvelujohtajat Pelastusjohtaja Liikelaitosten toimitusjohtajat Palvelutuotannon organisaatio Toiminnan painopisteet Palvelutuotannon tehtävänä on toteuttaa palvelusopimuksia käyttösuunnitelman rajoissa. Lisäksi tehtävänä on omalta osaltaan viedä eteenpäin kaupungin strategisia tavoitteita. Sisältöön liittyvät tavoitteet on kuvattu lautakuntien yhteydessä. Henkilöstöön liittyvät tavoitteet on valmistelu yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa ja ne on esitetty strategiaosan henkilöstöä käsittelevässä kohdassa. Seuraavassa on omaa palvelutuotantoa koskevat yhteiset tavoitteet vuonna 2014 ja niihin liittyvät mittarit.

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014-2020. Versio 1.0/KH

Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014-2020. Versio 1.0/KH Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014-2020 Versio 1.0/KH VISIO Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä ARVOT Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilausbudjettiesitys 2015 28.10.2014. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

Tilausbudjettiesitys 2015 28.10.2014. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Tilausbudjettiesitys 2015 28.10.2014 Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Haasteellisimpien kustannuserien trendit 20 000 000,00 18 000 000,00 16 000 000,00 14 000 000,00 12 000 000,00 10 000 000,00 8 000 000,00

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Yleistä tilausbudjetista 5

Yleistä tilausbudjetista 5 3 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto 12.11.2012 15 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE n:ro 1

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE n:ro 1 Kh 19.1.2009 Liite nro 9 VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE n:ro 1 Kouvolan kaupunki Kaupunginhallitus 19.1.2009 1 Sisällys 1. Talouden seuranta... 2 2. Tasapainoinen talous... 2 3. Vuoden 2008

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot