Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011"

Transkriptio

1 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011

2 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Sisällysluettelo 1. Ensi- ja turvakotien liitto Katsaus vuoteen Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 6 Julkaisut Kansalaisjärjestötoiminta Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -kansalaistoiminnan kehittämishanke ( ) Kehittäminen ja asiantuntijuus...14 Vaativa vauvatyö...15 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö...17 Vertaisuutta, osallistumista ja vaikuttamista Miinassa ( )...20 Uskalla puhua perheväkivallasta -hanke ( ) Ehkäisevää väkivaltatyötä nuorille Turvaverkko-hankkeessa ( ) Lapsilähtöinen päihdetyö...23 Valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille...23 Päihteet lapsen silmin ( ) Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti ( ) Lasten hyvinvointia ja perheitä tukeva työ...25 Perhetyö...25 Tapaamispaikkatoiminta...25 Miesten keskus Yhteistyöhankkeet Kotimaiset yhteistyöhankkeet Kansainväliset yhteistyöhankkeet Hallinto ja henkilökunta Talous Koulutus- ja perhekuntoutuskeskus Sopukka Tulevat haasteet sivu LIITTEET Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset vuonna 2011 kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen...41 Liittohallituksen jäsenet Henkilöstö Toimikunnat Johto- ja ohjausryhmät Liiton jäsenyydet keskusjärjestöissä ja muissa yhteisöissä vuonna

3 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto ry on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä (29) keskusjärjestö ja yhdyselin. Se kehittää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja ja toimintamuotoja sekä vahvistaa kansalaistoimintaa. Liitto valvoo asiantuntijana lasten ja perheiden etua ja vaikuttaa heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Arvot, joille liiton toiminta perustuu, ovat rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasaarvo ja turvallisuus. Liiton strategia vuosille hyväksyttiin liittokokouksessa Strategiakauden painopistealueita ovat lapsiperheiden köyhyyden ja osattomuuden riskien vähentäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, jäsenyhdistysten palvelujen jatkuva kehittäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden kehittäminen huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat lapset, nuoret ja perheet.

4 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Katsaus vuoteen 2011 Kansallisen hyvinvointipolitiikan kytkeytyminen eurooppalaiseen ja globaaliin kehitykseen ja talouden kriisiytyminen vaativat kansalaisjärjestöiltä valppautta vaikuttaa aktiivisesti ja herkkyyttä reagoida edustamiensa kansalaisten puolesta. Voimakas polarisaatiokehitys jatkui niin alueellisesti, sosiaalisesti kuin taloudellistikin. Tuloerot ja jakautuminen pärjääjiin ja syrjäytyjiin puhuttivat sekä kansalaisia että mediaa ja poliittisia päättäjiä. Uuden hallitusohjelman keskeinen tavoite oli köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen, kestävä talouskasvu ja työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Haaste oli kova, sillä maailman talous ei ollut vakautunut ja julkisen talouden säästöihin oli paineita. Julkisen talouden suhteen tehdyt päätökset vaikuttivat kansalaisjärjestöjen toimintaan luoden yhtä aikaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Tehdyt poliittiset päätökset ja säästötoimenpiteet vaikuttivat suoraan kansalaisten arkeen ja pitkälle lasten ja nuorten elämään. Ensi- ja turvakotien liiton huoli heikommassa asemassa olevien pienituloisten lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja työttömien lapsiperheiden sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten selviytymisestä kasvoi. Pienperheyhdistys kiinnitti Lapsilisä-projektin avulla päättäjien huomion kasvavaan köyhyyteen yhden huoltajan perheissä ja vaikutti suoraan päättäjiin, jotta köyhyys ymmärrettäisiin ja otettaisiin huomioidaan päätöksenteossa. Liitto osallistui edelleen EAPN-Fin:n (Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto) toimintaan köyhyyden, erityisesti lapsiköyhyyden, vähentämiseksi. Kansalaisjärjestöt joutuivat yhä enemmän vaikeuksiin kilpailutuksen lisääntyessä Euroopan sisämarkkinasäädösten takia. Perinteinen suomalainen toimintamalli on ollut, että järjestöt tuottavat täydentäviä, jopa korvaavia, palveluja erityisryhmille yhteissopimuksin kuntien kanssa. Myös RAY:n rahoitus on aikaisemmin ollut mahdollista. Tämän toimintatavan haastoivat EU:n linjaukset ja säädökset sisämarkkinoista. Erityisesti yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen rajanveto ja käsitteistö tuottivat vaikeuksia. Niihin sovellettiin toisistaan poikkeavia säädöksiä. Sosiaalipalvelualan, myös lastensuojelun, yritystoiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana viisinkertaistunut. Toimialalla tapahtui keskittämistä yhä suurempiin yrityksiin, joille palvelutuotantoa menettivät sekä järjestöt että pienet yritykset. Kilpailutus tuli jäsenjärjestöjemme arkeen. Turvakotitoiminta kilpailutettiin Porissa ja Turussa, vaikka alalla ei ole olemassa alueellisesti, laadullisesti eikä toiminnallisesti kilpailevaa palvelutuotantoa. Joissakin kunnissa myös perhetyön kilpailuttamista valmisteltiin. Suurin osa jäsenyhdistysten palveluista rahoitettiin edelleen joko kuntien ostopalvelusopimuksin tai asiakaskohtaisin maksusitoumuksin. Järjestöbarometrin 2011 mukaan kolme neljästä järjestöstä arvioi, että palvelujen kehittämismahdollisuudet heikentyivät kilpailuttamisen vuoksi. Samoin ehkäisevän työn todettiin olevan uhattuna. Liiton edustajat kävivät sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä keskustelemassa SGEI-palvelujen määrittelystä ja mahdollisista rahoitusmalleista Suomessa, esimerkkinä Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Valtakunnallisesti kunta- ja palvelurakenteiden muutokset ovat kesken. Paras- hanke päättyi ja uusi hallitus aloitti seuraavan kuntauudistuksen, jonka tavoite on vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta muun muassa vähentämällä niiden määrää.

5 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Järjestöt vastasivat rakenteiden muuttumiseen kahdella tavalla. Kansalaistoimintaa vahvistettiin lisäämällä vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa. Liitto aloitti Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen, joka mahdollisti kaikkien jäsenjärjestöjemme osallistumisen vapaaehtoistyön kehittämiseen ja sen rakenteiden luomiseen. Järjestölähtöisen palvelutuotannon ominaispiirteitä tuotiin esiin muun muassa Reilu palvelu -yhdistyksen palveluja tuottavien järjestöjen yhteisössä. Yhdistyksessä valmistuivat laatukriteerit järjestölähtöiselle palvelulle ja Reilu palvelu -merkki rekisteröitiin vuoden vaihteessa. Diakoniammattikorkeakoulun hallinnoima Living lab -hanke jatkoi turvakotitoiminnan konseptointia ja yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin rakentamista pilottina Pääkaupungin turvakoti. Uusia tapoja vaikuttaa ja verkostoitua tarjoutui kulttuurin ja taiteen keinoin. Perheväkivallan ehkäisemiseksi ja varhaisen tunnistamisen lisäämiseksi jatkettiin yhteistyötä Anna-lehden kanssa Puhu nyt älä vaikene kuoliaaksi -kampanjassa. Kampanjaan toivat panoksensa kirjailija Sofi Oksanen ja säveltäjä Maija Kaunismaa. Oulunkylän ensikodin äidit kirjoittivat omien päihdekuntoutuskokemuksistensa pohjalta käsikirjoituksen Mahdollisuus-lyhytelokuvaan. Näyttelijä Laura Malmivaara esitti elokuvassa pääosaa. Ensi- ja turvakotien liiton edustaja oli ensimmäistä kertaa mukana järjestödelegaatiossa, joka kävi YK:n Lapsen oikeuksien komitean kuultavana Genevessä. Kuuleminen oli osa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointia ja valmistautumista valtiolle annettaviin suosituksiin lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Järjestöt ja lapsiasianvaltuutettu esittivät yhteisenä huolenaan lasten eriarvoistumiskehityksen. Huomiota kiinnitettiin myös varhaisen tuen palvelujen saatavuuteen sekä päihdeasioita ja kuritusväkivaltaa koskevien toimenpideohjelmien täytäntöönpanon resursoitiin. Tukea työllemme Saimme tänäkin vuonna huomionosoituksia ja taloudellista tukea. Mieliämme lämmittivät Suomen Unicefin tunnustuspalkinto ja Huoltaja-säätiön Valopilkkupalkinto vaikuttamistyöstämme haavoittuvissa oloissa elävien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Kiitämme kaikesta tuesta ja lämpimistä ajatuksista, joita lahjoittajat osoittivat työllemme perheväkivallan ehkäisemiseksi, kärsimysten lieventämiseksi, vauvojen hoitamiseksi, äitiyden ja isyyden vahvistamiseksi ja uusien työmuotojen kehittämiseksi. Liiton toimiston henkilökunta teki ison urakan oman työyhteisönsä kehittämiseksi ja sisäisen integraation parantamiseksi Professional empowerment -valmennusohjelmassa. Työn mahdollisti Työsuojelurahaston taloudellinen tuki. Huolimatta toimintaympäristön epävarmuudesta ja monista tulevaisuuteemme vaikuttavista riskitekijöistä toteutimme perustehtäväämme ja pystyimme monilta osin puolustamaan heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden asemaa sekä perinteisin että uusin keinoin. Loppuvuodesta toimintamme laajentui, kun eroauttamisen kehittämiseen erikoistunut Neuvokeskus siirtyi Lastensuojelun Keskusliitosta hallintaamme. Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo

6 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Edunvalvonta ja vaikuttaminen Liiton vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehtävä on ottaa kantaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden puolesta, kun heidän elämäänsä, olosuhteitaan ja palvelujaan heikentäviä päätöksiä ollaan tekemässä. Edunvalvonta tarkoittaa epäkohtien esiin nostamista ja niistä tiedottamista sekä ennakoivaa vaikuttamista. Edunvalvontaa toteutetaan vaikuttamistoiminnan keinoin. Vaikuttamistyö perustuu tutkimukselliseen ja kokemukselliseen tietoon jäsenyhdistysten palveluja käyttävien perheiden tarpeista ja työn vaikuttavuudesta. Vaikuttamistoiminnan tavoite vuonna 2011 oli lisätä jäsenyhdistysten palvelujen tunnettuutta ja vahvistaa päättäjien sekä palveluun ohjaavien tietämystä avun merkityksestä ja tuloksista. Lisäksi tavoitteena oli kertoa varhaisessa vaiheessa annetun avun merkityksestä ja ylläpitää keskustelua raskaana olevien päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen tarpeellisuudesta. Perhesurmat nostivat esiin perheväkivallan ehkäisyn Liitto tiedotti vuoden aikana useaan kertaan perheväkivaltaa kokeneiden avun saannin tärkeydestä ja turvaamisesta. Liiton sanoma oli, että perheväkivaltaa kohtaaville tulee määritellä oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Niiden järjestämisen tulee olla kunnan vastuulla ja valtion on taattava niiden perusrahoitus. Aiheesta keskusteltiin myös kevään eduskuntavaalien yhteydessä. Liiton internetsivuilla oli kysely perheväkivallasta ja auttamispalveluiden tarpeellisuudesta. Joka seitsämäs edustajaehdokas vastasi kyselyyn. Ehdokkaat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että perheväkivalta on tuomittavaa ja palvelujen saatavuus on tärkeää. Asia huomioitiin hyvin myös hallitusohjelmassa, joka julkaistiin vaalien jälkeen. Yhdeksi ohjelman tavoitteeksi kirjattiin, että lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien auttamiseksi lisätään turvakotipaikkoja ja kiinnitetään huomiota turvakotien alueellisesti tasaisempaan jakautumiseen. Perheväkivallan ehkäisyn tarve konkretisoitui loppuvuodesta surullisesti, kun Suomessa tapahtui viisi perhesurmaa. Turvakotipalvelujen tunnettuutta vahvistettiin esitteellä ja teatterikiertueella Turvakotipalvelujen tunnettuutta vahvistettiin Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua -esitteellä. Esitettä alettiin jakaa syksyllä, vuoden loppuun mennessä sitä oli liikkeellä kappaletta. Esite tuotettiin Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella. Liitto ja jäsenyhdistykset osallistuivat kirjailija Sofi Oksasen ja laulaja Maija Kaunismaan Liian lyhyt hame kertomuksia keittiöstä -teatterikiertueelle yhdeksällä paikkakunnalla. Kiertue alkoi Helsingin Kansallisteatterin hyväntekeväisyysnäytöksellä. Näytöksen yhteydessä oli perheväkivaltaaiheinen keskustelutilaisuus, johon osallistuivat liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo ja Jussi-työntekijä Matti Kupila Pääkaupungin turvakotiyhdistyksestä. Esitys perustui Kaunismaan säveltämiin ja esittämiin lauluihin, joihin Oksasen oli tehnyt tekstit. Teemana oli naisten kokema väkivalta ja häpeä. Teatteriesityksen, kirjan ja cd-levyn tuotosta osa tulee liiton perheväkivallan vastaiseen työhön. Esitysten yhteydessä kampanjoitiin perheväkivallan ehkäisyn ja auttamispalvelujen puolesta, tavattiin kymmeniä toimittajia ja tavoitettiin tuhansia aiheesta kiinnostuneita. Kiertue oli osa Anna-lehden Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanjaa, jolla kerätään varoja liiton perheväkivallan vastaiselle työlle. Anna julkaisi vuoden aikana useita artikkeleja perheväkivallasta.

7 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Liitto korosti varhaisessa vaiheessa annetun avun merkitystä Liitto nosti vaikuttamistoiminnassa esille varhaisessa vaiheessa annetun avun merkityksen. Helsingin ensikodin kanssa järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin vakavan masennuksen, uupumuksen tai arjen toimimattomuuden vuoksi apua hakevien perheiden kuntoutuksen hyvistä tuloksista. Tiedotuksen tavoitteena oli osaltaan vaikuttaa siihen, että Helsingin kaupunki jatkaisi perhekuntoutuksen käyttöä. Neuvottelujen jälkeen kaupunki pyörsikin lopettamispäätöksensä ja Varvara-perhekuntoutuksen toiminta jatkui ennallaan. Liiton ja Miessakit ry:n Miestyön foorumin tiedotustilaisuudessa kerrottiin isille annettavan varhaisen avun merkityksestä. Raskaana olevien päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen tarpeellisuudesta kerrottiin Mahdollisuus- lyhytelokuvan julkaisun yhteydessä. Yli 800 lehtiartikkelia Liitto järjesti neljä tiedotustilaisuutta jäsenyhdistysten kanssa. Tilaisuuksien aiheina oli: apua tarvitsevat vauvaperheet hyötyvät perhekuntoutuksesta, isät hakevat apua entistä useammin, Pääkaupungin turvakodista apua hakevista lapsista kolmannes on alle 2-vuotiaita sekä perheväkivalta Päijät-Hämeessä miten perhe-elämän turvallisuutta voidaan lisätä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 15 toimittajaa. Kolmessa tilaisuudessa oli mukana apua saaneita henkilöitä, jotka kertoivat tiedotusvälineille kokemuksistaan. Liitto tai jäsenyhdistysten tuottamat palvelut mainittiin 800 lehtiartikkelissa, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin ennätysvuonna Perheväkivallasta kirjoitettiin kuitenkin tavallista enemmän: noin puolet kirjoituksista käsitteli perheväkivalta tai turvakotitoimintaa. Tv:n uutislähetyksissä liiton ja jäsenyhdistyksen asiantuntijat esiintyivät viisi kertaa. Perheväkivaltaa käsiteltiin kahdessa lähetyksessä. Ensikotitoimintaa, päihdeongelmaisten äitien auttamista ja isien kanssa työskentelyä käsiteltiin kutakin yhdessä lähetyksessä. Radiohaastatteluja annettiin vuoden aikana useita.

8 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus UNICEFin vuoden 2011 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen ojensi kansainvälisen UNICEFin pääjohtaja Anthony Lake liiton toimitusjohtajalle Ritva Karinsalolle. Vaikuttamistoiminta palkittiin Liiton ja jäsenyhdistysten vaikuttamistoiminta sai vuoden aikana tunnustusta. Liitto sai Suomen UNICEFin vuoden 2011 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen. Ensi- ja turvakotien liitto tekee arvokasta työtä lähellä ihmistä. Jäsenyhdistystensä ja niiden ylläpitämien ensi- ja turvakotien myötä se kuulee tavallisen ihmisen avun ja tuen pyynnöt, perusteli valintaa UNICEFin hallituksen jäsen, suurlähettiläs Kirsti Lintonen. Palkitsemisperusteissa korostettiin Uskalla puhua perheväkivallasta -hanketta ja Nettiturvakotia. Suomen UNICEF jakoi Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen kahdeksannen kerran. Anna-lehden ja liiton Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanja lähisuhdeväkivaltaa vastaan äänestettiin Sosiaalitieto-lehden nettiäänestyksessä viestinnän Valopilkuksi. Tärkeästä asiasta puhutaan vihdoin, oli usean äänestäjän perustelu. Kannanotot ja lausunnot Valtakunnallisten ohjeistusten ja lainsäädännön uudistamiseen sekä toteutumisen seuraamiseen vaikutettiin antamalla lausuntoja eri viranomaisille: Lausunto sisäasiainministeriölle viranomaisten koulutuksen kehittämisestä kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Lausunto ulkoministeriölle YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsiprostituutiosta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Lausunto ulkoministeriölle YK:n kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta; Suomen seitsemäs määräaikaisraportti. Lausunto lastensuojelun laatusuositusten määrittelemistä henkilöstömitoituksista. Lausunto oikeusministeriölle naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa kriminaalipolitiikan keinoin koskevan unga pl. 65/288:n toimeenpanosta Suomessa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemistilaisuus valtioneuvoston selonteosta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Kannanotot ja lausunnot ovat luettavissa liiton internet-sivulla osoitteessa: www. ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/lausunnot/

9 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Ulkoasu Liiton ja jäsenyhdistysten siirtyminen uuteen ulkoasuun eteni niin, että vuoden loppuun mennessä 19 jäsenyhdistystä (yhteensä 29 yhdistyksestä) oli teettänyt itselleen uuden logon ja aloittanut siten oman materiaalinsa päivittämisen uuden visuaalisen ilmeen mukaiseksi. Muutosvauhti on ollut hyvä. Jo ulkoasu-uudistuksesta päätettäessä sovittiin, että muutos tehdään vähitellen ja ottaen huomioon yhdistysten ja liiton toimiston rajalliset taloudelliset resurssit. Liitto tuki yhdistysten ulkoasu-uudistuksia muun muassa kommentoimalla esitteiden ja verkkosivujen uudistuksia ja tarjoamalla mahdollisuuden osallistua yhteistilauksiin. Julkaisut Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea liiton vaikuttamistoimintaa ja pitää yllä ja kasvattaa liiton jäsenyhdistysten yhtenäisyyttä. Esikko-nimellä ilmestyneen lehden konseptiuudistus eteni ja lehti ilmestyi vuoden alusta uudistettuna. Myös lehden nimi vaihtui liiton logon vaihtamisen seurauksena. Esikkonimi yhdistyi entisen ikkunalogon kukkaan. Neljän numeron sijaan lehti alkoi ilmestyä viisi kertaa vuodessa: kolme kertaa keväällä ja kaksi syksyllä. Entisen 36 (32 + kannet) sivun sijaan lehdessä oli 24 sivua (20 + kannet). Tiheämmällä ilmestymisellä pyrittiin siihen, että lehti voisi olla ilmestyessään ajankohtaisempi ja toimia paremmin vaikuttamistyön välineenä. Syksystä lähtien lehti oli myös selattavissa näköislehtenä verkossa. Lisää varoja lehden tekemiseen ei ollut. Konseptin uudistamisen myötä lehden tekemisestä tuli suunnitelmallisempaa. Konseptista muodostui lehden teon käsikirja, johon lehden tekijät voivat tukeutua kirjoittaessaan välillä melko raskaista aiheista. Suunnitelmallisuus myös vapautti toimitussihteerin työaikaa muihin töihin. Lehden uudistamisesta päätti liittohallitus helmikuussa. Uudistamisen tavasta keskusteltiin vielä liittokokouksessa toukokuussa. Tavoitteet, jotka lehden uudistamiselle asetettiin työn tekemisen, lehden ajankohtaisuuden ja muuhun vaikuttamistyöhön liittymisen suhteen on tavoitettu, mutta uudistettuun lehteen totutteleminen pääsi vuoden aikana vasta alkuun. Erityisesti lehden nimen muutos herätti vastustusta. Lehden graafisessa ilmeessä palaute otettiin jo vuoden mittaan huomioon niin, että vakavammista aiheista kerrottaessa myös visuaalinen ilme oli rauhallisempi. Enskan ensimmäisen vuosikerran aiheet olivat vauvatyö (1/11), lapsiperheiden köyhyys (eduskuntavaalinumero) (2/11), isätyö (Miestyön Foorumi IV:n teemalehti) (3/11), perheväkivallan ehkäisy (4/11) ja yhdistyksistämme apua saaneet perheet (5/11). Vuoden viimeisen lehden ilmestyminen ajoitettiin marraskuuhun niin, että sitä oli mahdollista käyttää joulunalusajan vaikuttamistoiminnassa. Vapaaehtoistyön teemavuosi näkyi juttuina lehden jokaisessa numerossa.

10 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Ensi- ja turvakotien liitto julkaisee materiaaleja kertoakseen toiminta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista muille sosiaalialalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja alan opiskelijoille. Vuoden aikana työpaperisarjassa ilmestyivät: Helena Niemen Kahdeksan vuotta kriisiperhetyötä. Homebuilders -malli Suomessa vuosina , Sari Hellsténin ja Santtu Salosen kirjoittama Havaintoja isien kohtaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa, Jaana Wikgrenin Kuka suojelee lasta vankilassa? ja Kaisu Lindforsin Alkoholiongelmasta irrottautuva äiti suljetussa nettikeskusteluryhmässä. Väkivaltaa kokeneiden naisten auttamisesta kertovan kirjan Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta materiaali toimitettiin, editoitiin ja viimeisteltiin. Kirjan kuvitti Pauliina Kuronen. Osana Miina-projektia ja sen rahoituksella tehdyn kirjan toimittivat Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen ja Auli Ojuri. Eri toimintamuotojen kanssa toimitettiin ja tuotettiin esitteitä, joista tarkemmin kunkin työmuodon yhteydessä. 4. Kansalaisjärjestötoiminta Järjestötoiminnan perusrakenteet tarvitsevat tukea Ensi- ja turvakotien liittoon kuului vuoden 2011 lopussa 29 jäsenyhdistystä. Toimintavuoden aikana liittoon liittyi yksi uusi jäsen, Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään, LOVE ry. Liitto tukee jäsenyhdistysten rakenteiden toimivuutta: päätöksentekoa, paikallisen toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kevään liittokokouksen yhteydessä järjestettiin puheenjohtajien päivä, jonka teema oli kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Perinteinen Uudet tuulet -seminaari jäsenyhdistysten puheenjohtajille, toiminnanjohtajille, liittohallituksen jäsenille sekä liiton kehittämistyöstä vastaaville työntekijöille järjestettiin syksyllä. Seminaarin yhteydessä toteutettiin Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutuksen ensimmäinen jakso. Lisäksi kuultiin yhdistysten hyviä käytäntöjä kehittämisprojekteista ja käsiteltiin liiton uutta visuaalista ilmettä. Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kolme työkokousta. Kokouksissa käsiteltiin johtamisen kysymyksiä, uusia hankeideoita ja toiminnan tilastointia sekä työstettiin liiton strategiaa. Yhdistyskäyntien sisältö vaihteli vuosikokoukseen osallistumisesta uuden toiminnanjohtajan rekrytoimisen ja perehdyttämisen tukemiseen, toimintasuunnitelmakeskustelusta kansalaistoiminnan kehittämiseen. Suuri osa yhdistyskäynneistä liittyi myös eri työmuotojen sisällölliseen konsultaatioon. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta painopisteenä Liitto aloitti RAY:n tuella Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (VAPOS) -hankkeen, jonka tavoitteet ja toimenpiteet toteuttavat suoraan liiton uutta strategiaa. Jo ensimmäisen toimintavuoden perusteella voi arvioida hankkeen vahvistaneen merkittävästi liiton resursseja kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä niin

11 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus määrällisesti kuin laadullisestikin. Keskustelu kansalais-ja vapaaehtoistoiminnan sisällöistä, toteuttamisen reunaehdoista sekä liiton ja jäsenjärjestöjen roolista kansalaisjärjestönä aktivoitui entisestään. Sekä projektin että muiden työmuotojen järjestämillä foorumeilla käyty keskustelu loi yhteistä ajattelua ja ymmärrystä sekä kansalaistoiminnan käsitteistä että käytännön toiminnasta. Vapaaehtoisia juhlittiin teemavuoden merkeissä EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi toi esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, pyrki lisäämään vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä etsimään uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Teemavuoteen liittyen Lasten Päivän Säätiö tarjosi jäsenyhteisöjensä, kuten Ensija turvakotien liiton, vapaaehtoisille perheineen maksuttoman mahdollisuuden viettää vappuaattoaamu Linnanmäellä. Noin 700 liiton jäsenjärjestöjen vapaaehtoista ja heidän perheenjäsentään osallistui tapahtumaan. Teija Lähdeaho ja Maire Ahonen kuva: Harri Ahola Liitto järjesti vapaaehtoistoiminnan teemavuoden lopuksi Sopukassa vapaaehtoisten kiittämistilaisuuden. Kukin yhdistys lähetti tilaisuuteen yhdestä kahteen valitsemaansa vapaaehtoista ja sai ehdottaa Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon saajaa. Kiittämistilaisuuteen osallistui 32 vapaaehtoista 18 yhdistyksestä. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja vapaaehtoistyöstä, tutustuttiin, virkistyttiin ja nautittiin hyvästä ruoasta ja elävästä musiikista. Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Teija Lähdeaho, joka on toiminut 20 vuoden ajan Helsingin ensikoti ry:n vapaaehtoisena synnytystukihenkilönä doulana. Lisäksi palkittiin Raahen ensi- ja turvakoti ry:n Maire Halonen pitkästä elämäntyöstään yhdistyksen vapaaehtoistoimijana ja hallituksen jäsenenä. VAPOS-hankkeen järjestämä tilaisuus oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta ja toiveen jatkosta. Liiton työntekijöitä osallistui teemavuoden päätapahtumaan Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinoille. Liiton jäsenyhdistyksistä mukana tapahtumassa olivat Espoon Naisten Apu ry, Helsingin ensikoti ry, Äidit synnystysmasennuksen tukena ry ja Pienperheyhdistys ry. Pääkaupunkiseudun vapaaehtoistapahtumassa Menu-messuilla esiteltiin liittoa ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Mukana messuilla olivat myös Helsingin ensikoti ry, Espoon Naisten Apu ry ja Pienperheyhdistys ry. Messuille osallistui yhteensä noin 80 näytteilleasettajaa ja lähes tuhat messukävijää. Jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminta sai runsaasti mielenkiintoa osakseen.

12 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa luodaan verkostoissa Näkökulmia vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen vahvistettiin verkostoitumalla eri kansalaistoimijoihin. Liiton työntekijöitä osallistui Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäiville Jyväskylässä sekä European volunteer centren, CEV:in konferenssiin Tallinnassa. Kansalaistoiminnan työkokoukset järjestettiin keväällä ja syksyllä kaksipäiväisinä. Vuoden ensimmäisen työkokouksen teema oli jäsenjärjestöjen ja liiton yhteistyö VAPOS-hankkeessa sekä hyvien käytäntöjen kriteerit. Syksyn työkokouksen teema oli kansalaistoiminnan hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen. Luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kansalaistoiminnan toimikunta kokoontui kolme kertaa. Kesällä liiton sivuille avattiin mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseksi jättämällä omat yhteystiedot ja kertomalla, millaiseen vapaaehtoistoimintaan haluaa mukaan. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä oli vuonna 2011 yhteensä 4206 henkilöjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 262 henkilöä, jotka antoivat yhdistysten toimintaan yhteensä 7293 tuntia aikaansa. Vapaaehtoistoiminnassa mukana oli 1113 ihmistä, jotka tekivät yhteensä tuntia vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan tilastoinnin liittäminen osaksi Ensi- ja turvakotien liiton yhteistä asiakastietojärjestelmä Sofiaa aloitettiin. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta Kansalaistoiminnan kehittämishanke ( ) Hankkeen tavoite on kehittää ja lisätä jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimintaa, vahvistaa sen merkitystä ammatillisen työn rinnalla sekä luoda vapaaehtoistoiminnalle tukirakenteita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakasperheiden osallisuutta ja kehittää heille osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena luotiin tarkennettu arviointisuunnitelma, laadittiin laaja alkukartoitus kansalaistoiminnan nykytilasta jäsenyhdistyksissä, järjestettiin Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutus jäsenyhdistysten luottamushenkilöille, toiminnanjohtajille ja liiton asiantuntijoille sekä tuettiin jäsenyhdistyksiä kansalaistoiminnan kehittämishankkeiden aloittamisessa. Toimintavuosi oli monella tapaa muutoksen alkua. Hankkeeseen lähti mukaan 28 jäsenyhdistystä. Yhdistykset ovat kooltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, mutta kaikkia yhdistää kansalais- ja vapaaehtoistoiminta, joka tukee ammatillista työtä vaikeissa olosuhteissa elävien lapsiperheiden hyväksi. Yhdistysten suuri määrä ja erilaisuus todettiin kehittämistyön positiiviseksi haasteeksi ja mahdollisuudeksi tuottaa monentyyppistä kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Alkukartoitus koostui kyselyistä, joiden kohderyhminä olivat yhdistysten luottamushenkilöt, toimihenkilöt ja vapaaehtoiset sekä liiton toimihenkilöt. Lisäksi yhdistysten toiminnanjohtajia haastateltiin puhelimitse. Kartoitus toistetaan hankkeen loppupuolella vuonna Kartoituksen mukaan jäsenyhdistykset profiloituvat tällä hetkellä enemmän palveluntuottajiksi kuin kansalaisjärjestöiksi, mutta tahtotila kansalaistoiminnan vahvistamiseen on suuri. Yhdistyksissä toteutuu tällä hetkellä vaihteleva määrä vapaaehtoistyötä, joka tarvitsee tulevaisuudessa vahvemmat tukirakenteet ja lisää resursseja - niin taloudellisia kuin tekijöitäkin. Vapaaehtoiset kokivat vapaaehtois-

13 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus toiminnan keskeiseksi osaksi yhdistyksen toimintaa ja olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja ohjaukseen. Yhdistysten kehittämishankkeet Ensimmäisen toimintavuoden aikana Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen työntekijät kävivät lähes kaikissa projektissa mukana olevissa yhdistyksissä. Yhdistyskäynnillä kerrottiin projektin tavoitteista, kansalaistoiminnan kyselyn tuloksista ja laadittiin yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelma. Tapaamiseen kutsuttiin toiminnanjohtaja, puheenjohtaja, luottamushenkilöitä, yhdistyksen työntekijöitä, vapaaehtoisia, asiakkaita ja jäseniä. 15 yhdistyksessä tapaamisessa oli mukana työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lisäksi myös jäseniä, vapaaehtoisia tai asiakkaita. Työskentely toteutettiin osallistavin menetelmin, mikä sai hyvää palautetta. Yhdistysten kehittämishankkeissa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat vertaistoiminta, tukihenkilötoiminta ja vaikuttaminen. Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutus Jäsenyhdistyksille suunnattu Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutus toteutettiin suunnitellusti loppuvuodesta Kaksiosaiseen koulutukseen osallistui noin 60 jäsenyhdistysten luottamushenkilöä, toiminnanjohtajaa, liiton asiantuntijaa sekä liittohallituksen jäsentä. Johtamiskoulutuksen toteutuksessa kumppanina oli Kehityspiikki Oy. Koulutuksessa pohdittiin yhdistysten kansalaistoiminnan johtamista, johtamisen kehittämistarpeita, muutoksen johtamista sekä luotiin yhteistä ymmärrystä kansalaistoiminnan käsitteistä. Yhdistykset esittelivät omat kansalaistoiminnan kehittämishankkeensa. Erityisesti yhdistysten omat puheenvuorot ja yhdessä jaetut kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt koettiin hyödyllisiksi. Kokonaisuutena koulutus onnistui hyvin. Sen aikana jäsennettiin niitä haasteita, jotka estävät kansalaistoiminnan kasvamista (tekijöiden, ajan ja rahan puute) ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia, joita jakamalla voidaan oppia toisilta. Sopiviin saappaisiin -materiaali Loppuvuodesta tehtiin yhdistysten toiveesta vapaaehtoistyön yhteinen esite, siihen liittyvä roll-up ja kengännauhat. Esite on tarkoitettu yhdistysten vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Se ohjaa tutustumaan vapaaehtoistoimintaan tarkemmin liiton nettisivuilla. Esite on osa 2013 alkavaa kampanjaa, jolla tehdään näkyväksi jäsenyhdistysten vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa. Materiaali sai ulkonäöstään hyvää palautetta yhdistyksiltä, sitä pidettiin raikkaana ja onnistuneena.

14 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Kehittäminen ja asiantuntijuus Ensi- ja turvakotien liiton tavoite on omien erityisalueidensa asiantuntijuuden ylläpito ja kasvattaminen, olemassa olevien toimintamuotojen jatkuva kehittäminen sekä uusien, perustehtävää tukevien innovaatioiden löytäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa liiton toimiston ja jäsenyhdistysten tiivistä verkostoitumista ja vuoropuhelua yhdistyskäynneillä, työkokouksissa, koulutuksissa ja hankkeissa. Asiakastyöstä ja toimintaympäristön muutoksista nousevia kehittämistarpeita tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Sekä toiminta-alueiden sisäinen että niiden välinen integraatio vahvistui ja laajentui. Saman toiminta-alueen eri työmuotojen yhteisiä työkokouksia suunniteltiin ja pidettiin. Lisäksi eri toiminta-alueet hyödynsivät toistensa osaamista ja asiantuntemusta pyytämällä toisia kouluttamaan työkokouksissaan. Miestyön, vauvatyön ja väkivaltatyön osaaminen yhdistyi kahden yhdistyksen koko henkilökunnan isätyön prosessikoulutuksissa. Verkostoituminen on kehittymässä työmuotokohtaisesta teemakohtaiseksi. Laatukäsikirjassa työkokousten palautteille asetettu keskiarvotavoite 3,5 ylitettin, sillä kaikkien työkokousten yhteiseksi keskiarvoksi vuonna 2011 tuli 4,1. Myös jokainen yksittäinen työkokous ylsi tavoitteeseen: työkokouksia oli vuoden aikana yhteensä 19 ja niiden palautteiden keskiarvot vaihtelivat välillä 3,6 4,9. Lisäksi sanalliset palautteet antoivat arvokasta tietoa sekä siitä, mikä koetaan toimivaksi ja hyödylliseksi, että keskeisimmistä kehittämisen kohteista. Toiminnan laatuun on kiinnitetty paljon huomiota. Väkivaltatyön ja lapsilähtöisen päihdetyön auditoinnit vahvistivat yhdistysten asiakastyön rakenteita ja usein myös kuntayhteistyötä. Vaativan vauvatyön auditointien aloittamista valmisteltiin yhteinäistämällä eri työmuotojen laatukriteereitä ja kouluttamalla auditoijia. Alvari -perhetyön laatukriteereiden uudelleenrakentaminen on täydessä käynnissä työntekijöiden ja toiminnanjohtajien kesken. Myös vapaaehtoistyön hyvien käytäntöjen kriteereitä koottiin. Lastensuojelun laatusuositusten ja sosiaalihuoltolain muutosten valmistelut sekä uudistunut Laki yksityisten sosiaalipalveluiden omavalvonnan tehostamisesta puhututtivat. Ensi- ja turvakotien liiton lausunto henkilöstömitoituksista ensi- ja turvakodeissa näyttäisi vaikuttavan mitoitussuosituksiin. Asia oli vuoden vaihtuessa vielä kesken. Kansainvälinen tiedon ja kokemusten vaihto lisääntyi. Liitto ja jäsenyhdistykset isännöivät useita asiantuntijaryhmiä, jotka tulivat opintokäynnille Euroopasta, Venäjältä ja Japanista. Osallistuimme lasten kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä käsittelevän kansainvälisen ISPCAN-seminaarin suunnittelun tukiryhmään ja valmistelimme väkivaltatyöhön liittyvää Nordiska kvinnor mot våld -seminaarin ohjelmaa yhteistyössä sekä pohjoismaisten että kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Liitto myös osallistui itse aiempaa useampiin kansainvälisiin seminaareihin ja vaikuttamistoimintaan. Toiminnan arviointia kehitettiin osallistumalla RAY:n raportointilomakkeiden uudistamiseen. Jussi -työn ja Miina-hankkeen raportointi tehtiin pilottilomakkeilla, joissa työtä arvioitiin aikaisempaa laajemmin asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppanien näkökulmasta.

15 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Vaativa vauvatyö Vaativa vauvatyö tarkoittaa vauvan ja vanhempien kanssa työskentelyä jäsenyhdistysten ensikodeissa, Baby Blues -toiminnassa ja alueellisessa perhekuntoutuksessa (v alusta päiväryhmätoiminta vauvaperheille). Vaativa vauvatyö vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta ja tukee vanhemmuutta. Doula- eli synnytystukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja kuuluu kiinteänä osana vaativaan vauvatyöhön. Liiton toimistossa, jossa työtä koordinoidaan, työnsä aloitti uusi kolmihenkinen vaativan vauvatyön tiimi. Se kokoaa yhteen jäsenyhdistyksissä tehtävän ja liiton koordinoiman vauvatyön erityisosaamisen ja sen kehittämisen. Liiton tehtävä on tukea jäsenyhdistyksissä tehtävää työtä, nostaa esiin vauvojen kannalta tärkeitä asioita ja löytää palvelujärjestelmässä näkymättömiä vauvaryhmiä. Ympärivuorokautista ensikotikuntoutusta järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla ympäri maan. Ensikodin tyyppistä tukea vauva- ja pikkulapsiperheille tarjoaa myös Kanta-Hämeen perhetyöyhdistyksen ylläpitämä vankilan perheosasto. Ensikodeista sai apua 299 äitiä, 94 isää ja 341 lasta. Luvuissa mukana ovat myös vankilan perheosaston vanhemmat ja lapset. Ensikodit toimivat erillisinä osastoina tai yksiköinä kahdeksalla paikkakunnalla; kolmella paikkakunnalla tilat ovat yhteiset turvakodin kanssa. Liiton koordinoimaa Baby Blues -toimintaa oli seitsemällä paikkakunnalla. Muuta uni-valverytmitykseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta oli lisäksi muutamassa yhdistyksessä. Baby Blues -toiminta on tarkoitettu vauvaperheille, joissa vanhemman uupumus tai masennus vaikeuttaa elämää. Toimintaan kuuluu neuvontaa; etsivää työtä yhteistyössä toisten toimijoiden, kuten neuvolan, kanssa; ohjattuja vertaistukiryhmiä ja uni-iltoja. Uni-valverytmitykseen liittyvää yövytystä järjestettiin joko vapaaehtoisvoimin tai ensikodeissa. Apua sai vuoden aikana kaikkiaan 165 äitiä, 234 lasta ja 67 isää. Alueellista perhekuntoutusta oli kahdeksalla paikkakunnalla. Ryhmiin osallistui yhteensä 91 äitiä, 19 isää ja 98 lasta. Vaativan vauvatyön kokonaisuus,asiakasmäärät työmuodoittain Päiväryhmät Baby Blues Ensikoti Yhteensä Äidit Isät Lapset Taulukosta on nähtävissä, miten monta äitiä, isää ja lasta sai apua eri työmuodoista. Asiakkkaita oli kaikkiaan hiukan enemmän kuin vuonna 2010.

16 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Perhekuntoutuksesta hyviä tuloksia Vuoden 2011 keväällä selvitettiin alueellisen perhekuntoutuksen (v alusta päiväryhmätoiminta vauvaperheille) vaikutusta äitien ja vauvojen vointiin. Aineisto olivat vuoden 2010 asiakasperheet. Selvityksessä äidit arvioivat omaa ja vauvojensa vointia ennen ja jälkeen kuntoutusjakson. Myös työntekijät arvioivat äidin ja vauvan voinnin muutosta sekä heidän välisensä vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Selvityksen mukaan vauvojen vointiin kyettiin perhekuntoutuksessa vaikuttamaan suoraan. Äitienkin vointi koheni, mutta vauvojen vointia hitaammin. Vauva sai välitöntä apua myös ryhmästä, toisista lapsista ja ohjaajien ammattitaitoisesta paneutuvasta työskentelystä. Taloudellisten syiden vuoksi kuntoutukseen kuuluvia intensiivisiä perhekuntoutusviikkoja jouduttiin vähentämään samalla, kun isien osallistuminen kursseille lisääntyi. Kurssien erilaisia järjestämisvaihtoehtoja selvitettiin. Osalla päiväryhmistä oli vaikeuksia saada ryhmänsä täyteen kuntien määrärahojen vähyyden vuoksi. Doula-toiminta laajeni lähes räjähdysmäisesti. Vuoden lopussa toiminta oli alkanut 13 yhdistyksessä, vapaaehtoisia doulia eli synnytystukihenkilöitä oli 145, tukisuhteita 100 ja tuettuja synnytyksiäkin 69. Toiminta sai vuoden mittaan paljon myönteistä mediajulkisuutta. Jokaiselle työmuodolle pidettiin kaksi työkokousta ja lisäksi yksi doula-toiminnalle. Työkokousteemoja olivat yhdistysten omien projektien esittely, dokumentointi, odotusaikainen työskentely, vauvojen syömishäiriöt ja niiden hoitaminen, vuorovaikutuskylpy ja päihdeasiakkaan kohtaaminen vauvatyössä. Vauvatyön työmuotojen integraatiota yhdistyksissä tuettiin miettimällä yhdessä toiminnan rakenteita ja sisältöjä. Koulutusta tarjottiin muun muassa videotyöskentelyssä ja doula-toiminnan käynnistämisessä alkavaa vaativan vauvatyön prosessikoulutusta alettiin suunnitella. Koulutus toteutetaan yhteistyössä lapsilähtöisen päihdetyön ja väkivaltatyön kanssa. Isien määrä vaativan vauvatyön työmuodoissa oli noin kolmannes äitien määrästä. Kiinnostusta isien kanssa tehtävän työn kehittämiseen oli valtavasti. Parisuhdeproblematiikka ja erilaiset seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset nousevat eri tavalla esiin, kun työskennellään kahden huoltajan perheiden kanssa. Yhteistyötä kuntien kanssa tuettiin yhteisissä tapaamissa ja Miina Sillanpää seuran järjestämässä Kumppanuudella lapsen parhaaksi seminaarissa. Kehittämispäällikkö osallistui työryhmään, jonka tarkoitus oli jäsentää Helsingin kaupungin alueella tehtävää vauvaperhetyötä. Vaativan vauvatyön tiimin jäsenet osallistuivat useisiin messu- ja seminaaritapahtumiin vuoden mittaan ja vastaanottivat ulkomaalaisia vieraita Skotlannista, YK:n lapsen oikeuksien komiteasta, Venäjältä, Tanskasta ja Itävallasta. Ensikodeissa ja vauvatyön eri avopalveluissa tehty työ sai julkisuutta Marttaliiton, Novitan, Suomen käsityöopettajien liiton ja VR Transpointin yhteisessä Maailman suurin tilkkupeitto -tempauksessa. Martat ympäri maan virkkasivat isoäidin neliöitä 7800 tilkkupeiton verran. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vauvat, äidit ja isät saivat näitä peittoja ja virkkaajien peittoihin liittämiä lämpimiä terveisiä.

17 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Vankilan perheosaston toiminta vakiintui projektin päätyttyä. Vankilan perheosaston kehittämistyöstä ilmestyi Jaana Wikgrenin kirjoittama työpaperi Kuka suojelee lasta vankilassa? Vankilan perheosastosta tehtiin myös esitteet suomeksi ja englanniksi. Jaana Wikgren osallistui YK:n Lapsen oikeuksien komitean järjestämään Day of general discussion 2011, children of incarcerated parents -seminaariin Genevessä. Uusia hankkeita haettiin kaksi: Vauvan kanssa kotiin ja Vauvaperhe turvapaikan hakijana. Jälkimmäinen sai rahoituksen. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa kokeneiden ja sitä käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia. Ensisijaista on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Väkivaltatyöhön kuuluvat turvakodeissa ja avopalveluissa lasten, naisten ja miesten kanssa tehtävän työn koordinaatio, verkkoauttamisen palveluja tuottava Nettiturvakoti sekä kehittämishankkeet. Turvakodit on tarkoitettu perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Turvakodit tarjoavat tukea väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan. Niihin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakodista saa keskusteluapua ja neuvoja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Turvakotien lapsityö auttaa lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia ja välittää vanhemmille tietoa väkivallasta lapsen näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 14 turvakodissa oli vuonna 2011 yhteensä 2296 asiakasta, joista 1083 oli naisia, 61 miehiä ja 1152 lapsia. Lapsista kolmasosa oli alle 2-vuotiaita ja yli 10-vuotiaita 20 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna asiakkaita oli noin 14 prosenttia enemmän (2021 asiakasta vuonna 2010) ja sitä edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 prosenttia vähemmän (2378 vuonna 2009 ja 2581 vuonna 2008). Väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat tarvittaessa pitkäaikaistakin tukea perheväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen. Avopalveluista voi saada tukea turvakodissa olon jälkeen tai jos on kokenut väkivaltaa, mutta ei tarvitse turvakotia. Tekijöiden kanssa tehtävä työ kuuluu myös väkivaltatyön avopalveluihin. Avopalvelu voi olla puhelinneuvontaa, ajanvaraukseen perustuvaa keskusteluapua väkivaltatyön ammattilaiselta, ohjattu vertaisryhmä tai esimerkiksi tuettua asumista. Avopalveluita sai 29 paikkakunnalta yhteensä 23 yhdistyksestä. Avopalveluista sai apua 267 lasta, 531 naista ja 973 miestä. Avopalveluissa naisten ja miesten määrä pysyi samalla tasoilla kuin vuonna Lasten määrä väheni 35 prosentilla, mikä selittyy osittain sillä, että osa kunnista lopetti lasten avotyön maksusitoumukset. Yli 60 prosentilla avopalveluiden asiakkuus kesti kahdesta kuukaudesta vuoteen. Väkivaltatyön hankkeita olivat MIINA väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projekti ( ), nuorten turvallisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen vahvistamiseen kohdentuva Turvaverkko -hanke ( ) ja Uskalla puhua -hankkeet ( ). Preventiivisen väkivaltatyön väkivallan varhaisen tunnistamisen kehittämisen hankkeita on meneillään kolmessa eri yhdistyksessä: Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksessä, Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä sekä VIOLA -väkivallasta vapaaksi -yhdis-

18 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus tyksessä. Liitto jatkoi hankkeiden välisen yhteistyön ja vertaistuen koordinoimista organisoimalla hankkeiden keskinäisiä kokoontumisia. Nais-, lapsi- ja miestyön yhteinen työ vahvistui edelleen Väkivaltatyössä vahvistui edelleen naisten, lasten ja miesten kanssa työskentelyn keskinäinen integraatio. Yhteisessä työkokouksessa käsiteltiin väkivaltatyön eettisiä ristiriitoja. Yhdistysten väkivaltatyön asiantuntijat kuvasivat työskentelyn eettisten ristiriitojen liittyvän yleisimmin palvelujärjestelmän toimimattomuuteen ja liian vähäisiin resursseihin. Lyhyiden turvakotijaksojen koettiin vaikeuttavan asiakkaan kokonaisvaltaista auttamista. Väkivaltatyössä eettisiä ristiriitoja aiheutti myös se, ettei palvelusektoreiden rajat ylittävä monialainen auttaminen toimi asiakkaan edun mukaisesti. Työkokouksessa väkivaltatyötä lähestyttiin myös vauvatyön ja päihdeasioiden näkökulmista. Lapsityöstä tehtiin vuoden 2010 lopulla jäsenyhdistyksiin kysely, jonka yhteenveto valmistui Lapsityön kuvattiin yhdistyksissä toteutuvan lapsen osallisuutta vahvistavana työskentelynä, joka painottuu lapsen näkökulmaan ja kokemusten kuulemiseen lapsityön menetelmiä hyödyntäen. Lapsityössä keskeistä on lapsen turvallisuuden huomioiminen, minkä toteutumista huomioitiin työskentelyssä vahvasti. Lapsityön kehittämisen kohtina näkyivät vanhemmuutta tukevan työn vahvistaminen ja nuorten kanssa tehtävän väkivaltatyön kehittäminen. Lapsityössä tärkeää on edunvalvonta- ja vaikuttamistyön jatkuvuus, jotta tietoisuus väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen ja perheiden hyvinvointiin tulee näkyväksi ja on osa yhteiskunnallista keskustelua. Jussi-työlle myönnettiin -merkki, joka takaa liitolle ja sen jäsenyhdistyksille yksinoikeuden Jussi-työ-nimen käyttämiseen miesten parissa tehtävän väkivaltatyön tunnuksena. Työmuoto laajeni kahteen yhdistykseen, kun niiden miestyön tekijät perehdytettiin Jussi -työhön. Lasten huomioon ottamista väkivallantekijöiden kanssa tehtävässä työssä kehitettiin Pääkaupungin ja Vantaan turvakotien kanssa. Yhdistyksissä pilotoitiin isätyö turvakodeissa -kehittämisprosessi, jonka tavoite oli integroida yhteen nais-, lapsi ja isätyötä. Vapaaehtoistyön toteuttamisen mahdollisuuksia kartoitettiin ja sen tuloksena Turussa alkoi väkivallantekijöille suunnattu vertaisryhmätoiminta. Väkivaltatyön laatukriteereiden auditointiin yhdistyksissä osallistui väkivaltatyötä tekevien ammattilaisten, toiminnanjohtajan sekä hallituksen edustajien lisäksi yhdistysten asiakkaita sekä alueellisia yhteistyökumppaneita. Kriteerien ja auditoinnin avulla varmistetaan asiakkaan saaman palvelun laatu ja yhdistyksen mahdollisuutta kehittää toimintaansa. Väkivaltatyön laatukriteerit päivitetään auditointitiedon perusteella. Vuoden 2011 aikana aktivoitiin yleistä keskustelua perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä. Kesällä julkaistiin Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua -esite ja sen rinnalla käytettävä taskukokoinen versio siitä. Vuoden aikana perheväkivaltaa ja avun saamisen mahdollisuuksia tuotiin esille mediassa, verkostoissa, seminaareissa sekä syksyllä Sofi Oksasen ja Maija Kaunismaan Liian lyhyt hame kertomuksia keittiöstä -kiertueen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa.

19 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Nettiturvakoti osoitteessa on internet-sivusto, josta löytyy suurelle yleisölle tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä apua ja tukea mahdolliseen omaan väkivaltaiseen perhetilanteeseen. Nettiturvakodin sivujen uudistamista ja toiminnan kehittämistä jatkettiin Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella. Sivuston vuorovaikutteisuutta lisättiin ja uutena toimintamuotona tarjottiin reaaliaikaista chattaamista ammattilaisen kanssa. Verkkoauttajina eli chattaajina toimi yhteensä 19 väkivaltatyön ammattilaista seitsemästä eri yhdistyksestä. Uudistetut sivut julkaistiin huhtikuun lopussa. Nettiturvakodissa oli keskimäärin 2500 eri kävijää kuukaudessa. Vuosittainen kävijämäärä oli Toukokuun alusta vuoden loppuun mennessä kahdenvälisiä reaaliaikaisia chattejä toteutui yhteensä 63 kertana 32 eri käyttäjän kanssa. Chatin asiakkaista naisia oli 37 ja miehiä 8. Kaikista chateistä nuorten chattejä oli 23. Nettiturvakodille perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtävä on Nettiturvakodin toiminnan tukeminen ja kehittäminen, sen sisällön kehittäminen, ohjaaminen ja ohjeistaminen, arvioiminen sekä kentän kokemusten tuominen kehittämistyöhön. Ohjausryhmässä on kolme Nettiturvakodin verkkoauttajaa, kahdeksan Ensi- ja turvakotien liiton työntekijää eri työmuodoista sekä ulkopuolisena jäsenenä Tukinetin edustaja. Vuonna 2011 ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Verkkoauttamisen uudenlainen tapa aiheutti tarpeen tutkia, mitä verkossa tehtävä väkivaltatyö on, mitkä ovat sen reunaehdot ja eettiset toimintatavat. Chateistä saadun kokemuksen perusteella anonyymille palvelulle verkossa on selkeä tarve: joillekin asiakkaille verkossa jutteleminen on ainoa vaihtoehto. Verkossa arat ja isot asiat tulevat esille nopeasti ja auttaminen on paljon muutakin kuin palvelunohjausta. Työntekijöiden mukaan verkossa auttaminen on yhtä merkityksellistä kuin kasvokkain kohdatessa (vrt. puhelinauttaminen).

20 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Nettiturvakoti on osa apua.info-portaalia. Ensi- ja turvakotien liitto jatkoi myös verkostoitumista Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin jäsenenä. Verkkoauttajien koulutuksessa tutustuttiin virtuaalipoliisin, verkkoterkkareiden ja Vespahankkeen toimintaan. Nettiturvakotia esiteltiin TerveSos-messuilla ja Valtakunnallisessa väkivaltaa kohtaavien työntekijöiden verkostofoorumissa Pajulahdessa. Vertaisuutta, osallistumista ja vaikuttamista Miinassa ( ) Miina väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen hanke kehittää työmuotoja ja menetelmiä naisten kanssa tehtävän väkivaltatyön avotyöhön. Hankkeen tavoitteena on väkivaltaa kokeneen naisen osallisuuden tukeminen väkivallasta selviytymisessä, kokemusasiantuntijuuden esiin nostaminen ja kehittäminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen väkivaltatyössä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan kehittäminen. Miina-projektissa ovat mukana Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pienperheyhdistys ry ja VIOLA-väkivallasta vapaaksi ry. Oulussa projektin työskentely painottui uskonnollisten yhteisöjen erityiskysymyksiin väkivaltatyössä. Pilotointina aloitettu yhteistyö vanhoillislestadiolaisten kanssa jatkui. Keskeisenä toimijana on jatkanut ns. paikallinen kehittämistiimi, jossa on kahdeksan yhteisöön kuuluvaa jäsentä. Koulutus ja tiedon levittäminen yhteisön sisällä on ollut tärkeä osa hankkeen toimintaa. On etsitty keinoja, miten tietoa perheväkivallasta voidaan levittää yhteisön sisällä sen olemassa olevissa rakenteissa. Kehittämistiimiläiset ovat toimineet alustajina tai puheenvuoron käyttäjinä paikallisten rauhanyhdistysten tilaisuuksissa, joita oli toistakymmentä. Tärkeäksi väyläksi muodostuivat myös yhteisön kristillisillä opistoilla pidetyt lyhytkurssit, joita järjestettiin vuoden aikana kolme. Ryhmätoiminnan tarkoitus oli kokeilla erilaisia vertaistuen muotoja sekä tuoda projektiin kokemusasiantuntijoiden ääni. Oulun hanke-osioon kuului yhteensä kuusi eri ryhmää, näistä neljä Oulussa, yksi Helsingissä yhteistyössä Naisten Linjan kanssa ja yksi Jyväskylässä. Lisäksi suljettu keskusteluryhmä nettiturvakodin alla jatkoi toimintaansa. Yhteistyö käynnistyi myös Suomen adventtikirkon kanssa sekä Pohjois-Suomen Romanit ry:n kanssa. Helsingissä PPY:ssä Miina-projekti on osoittautunut erityisen tärkeäksi haavoittavissa tilanteissa eläville naisille (mm. yksinhuoltajuus, väkivalta, lastensuojeluasiakkuus, päihteet). Keskeisenä toimintamuotona jatkui matalan kynnyksen toiminta, torstaina aamupäivisin kokoontuva Miina-kahvila. Kahvilaan voi tulla lapsen kanssa, pohtimaan tilannettaan, saamaan keskustelutukea, seurustelemaan ja hoitamaan asiointia viranomaisten kanssa. Kahvilaan kutsuttiin eri asiantuntijoita. Nämä vierailut olivat merkittäviä naisten voimaantumisen ja vaikuttamisen kannalta. Naisilta saadun palautteen mukaan tärkeää on ollut kuulluksi tuleminen turvallisessa ympäristössä, vahvistuksen saaminen omille sosiaalisille verkostoille sekä vaikuttamisen kanavien ja paikkojen löytäminen yhdessä toisten kanssa. Oma toimijuus on vahvistunut. Tärkeä kokemus on ollut se, että kahvilaan saa tulla ilmoittautumatta ja aikaa varaamatta. Kahvilasta saadut myönteiset kokemukset ovat tuoneet mukaan uusia naisia. Kaikille avoimen toiminnan lisäksi toimi myös suljettu Miinaiset-ryhmä, joka jatkoi arjesta selviytymiseen ja jaksamiseen kannustavaa toimintaa mm. valokuva-

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää

Lisätiedot

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio Hyvä liittokokousedustaja ja hyvät jäsenyhdistykset, Haluamme, että järjestötoiminta on hauskaa. Haluamme

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012. Tiuku Pennola

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012. Tiuku Pennola Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012 Tiuku Pennola Sisällysluettelo 1. Ensi- ja turvakotien liitto...3 2. Katsaus vuoteen 2012... 4 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen...7 Enska-lehti...10 Julkaisut...10

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ajankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä

Ajankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltaiset erot Väkivaltatyön foorumi Kotka Ajankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä Tiina Muukkonen tiina.muukkonen@etkl.fi Veli-Matti Toikka veli-matti.toikka@etkl.fi 1

Lisätiedot

Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta

Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta EUROPE FOR CITIZENS Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni ohjelmasta 9 tapahtumaa järjestettiin EVOLAQ-hankkeessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön

Lisätiedot

NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä

NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä 1 Projektipäällikkö Leena Lehtonen ja hankekoordinaattori Pilvi Cole, Y-Säätiö sekä projektiasiantuntija Petra Gergov-Koskelo, Ensi- ja turvakotien liitto NEA-HANKE

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari

OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma Riitta Särkelä THL- seminaari 11.2.2019 Sote-järjestöt palvelutoiminnassa Merkittävä osa hyvinvoinnin infrastruktuuria Tuottavat sosiaalipalveluista noin 18 %, osassa

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2017 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa!

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa! Me osaamme auttaa! Ammattilaiset lasten ja perheiden tukena [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein pyytää

Lisätiedot

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke) Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä

Naiset turvallisuuden eturivissä Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2018. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019

FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ F a m i l i a t o i m i i S u o m e n a i n o a n a k a h d e n k u l t t u u r i n p e r h e i l l e s u u n n a t u n t o i m i

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry

Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö Edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Luetaan yhdessä seminaari Hämeenlinna 19.10.2013 Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 2 Ensi- ja turvakotien liitto tänään

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi

Lisätiedot