KASVATUSTIETEEN VALINTAKOE: Vastausten pisteytys ja esimerkkivastaukset
|
|
- Anne-Mari Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KASVATUSTIETEEN VALINTAKOE: Vastausten pisteytys ja esimerkkivastaukset TEHTÄVÄ 1. Tehtävänannossa pyydettiin selostamaan lyhyesti mitä käsitteillä a) pedagoginen paradoksi, b) sosialisaatioparadoksi, c) transsendentaalinen idealismi, d) itsesäätelyn paradigma tarkoitetaan. Jokaisesta kohdasta on mahdollista saada ½ pistettä (yhteensä 2 p.). Vastaukset voivat olla eri tavoin muotoiltuja, mutta pisteiden saaminen edellyttää seuraavien oleellisten piirteiden selostamista. a) pedagoginen paradoksi Pedagoginen paradoksi kuvaa kasvatustoiminnan tai pedagogisen interaktion ominaisluonnetta, siis sitä mikä erottaa kasvatustoiminnan tai pedagogisen interaktion muista inhimillisen toiminnan tai sosiaalisen interaktion muodoista. Kasvatustoimintaan sisältyvä paradoksi syntyy siitä, että vaikka kasvatustoiminnassa kasvatettava on periaatteessa tunnustettava vapaana ja itsenäiseen toimintaan kykenevänä subjektina, on kasvatettavan vapauden ja itsenäisen toiminnan edellyttämien kompetenssien kehittyminen riippuvaista kasvatustoiminnassa esitetystä vaatimuksesta itsenäiseen toimintaan. Vaatimus merkitsee aina jonkinlaista pakkoa, kasvatettavan vapauden ja itsenäisyyden rajoittamista, jonka kuitenkin tulisi juuri edistää kasvatettavan vapautta ja itsenäisyyttä. b) sosialisaatioparadoksi Sosialisaation käsitteeseen liittyy ajatus siitä, että kasvatettavan on sosiaalistuttava olemassa olevaan sosiaaliseen maailmaan ja sen pelisääntöihin. Moderniin pedagogiikkaan liittyy puolestaan ajatus olemassa olevan sosiaalisen maailman tai nykyisyyden kyseenalaistamisesta ja purkamisesta sekä avoimena näyttäytyvän tulevaisuuden uudelleen määrittelystä. Sosialisaatioparadoksi kuvaa tätä ristiriitaa: miten sosiaalistaa kasvatettava sellaiseen, mitä tietoisesti kyseenalaistetaan, puretaan ja uudelleen määritellään. c) transsendentaalinen idealismi Transsendentaalinen idealismi korostaa ihmisen toiminnan periaatteellista vapautta. Näkemyksen mukaan ihminen on perusolemukseltaan aktiivinen ja vapaa toimija, joka ohjaa itse itseään. Ihmisen toiminta ja hänen kasvu- ja kehitysprosessinsa ei ole sosiaalisesti tai luonnollisesti determinoitua (kuten deterministinen kanta ilmaisee), vaan pikemminkin nämä perustuvat ihmisen vapauteen ja itseohjautuvuuteen. Näkemys kyseenalaistaa kasvatuksen mahdollisuuden (Herbart) sillä jos ihminen on täysin vapaa, itse itseään määräävä subjekti, ei kasvatus ole mahdollista eikä edes tarpeellista.
2 d) itsesäätelyn paradigma Itsesäätelyn paradigma viittaa oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppimisen oletetaan perustuvan ensi sijassa oppijan omaan toimintaan ja hänen piilevään kehityspotentiaaliinsa. Oppimisen itsesäätelyä korostavat käsitykset juontuvat rationalistisesta ajatteluperinteestä, jossa tähdennetään tietävän subjektin omaa aktiivisuutta ja ihmismielen kykyä organisoida ulkomaailmaan koskevat havainnot järkevällä tavalla merkityksellisiksi oppimiskokemuksiksi. Tähän perustuen voidaan ajatella, että oppija tulkitsee kohtaamaansa havaintoinformaatiota aina jostain aiemmasta merkityshorisontista käsin, ja siten hänellä on myös periaatteellinen valmius säädellä omaa oppimisprosessiaan. TEHTÄVÄ 2. A-KOHTA Sivistyksen käsitteestä tulee mainita vähintään 3 seuraavista piirteistä (a ½ p, yht. 1 ½ p): - käsitteen etymologinen/sivistyshistoriallinen tarkastelu - sivistyksessä on yleisesti kysymys yksilön ja sosiokulttuurisen maailman välisestä vastavuoroisesta suhteesta, jossa pyritään kehittämään itseä ja ulkoista ympäristöä (subjektiivisen ja objektiivisen välityssuhde, luova prosessi ja olemassa olevan ylittäminen, prosessin avoimuus) - yleisyys: sivistys on ihmisyyteen liittyvä yleinen velvoite ja prosessi, joka koskee kaikkia syntyperästä, sosiaalisesta taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Yleisyys viittaa myös siihen, että sivistyksessä ei ole kysymys mistään erityisestä tiedollisesta tai taidollisesta valmiudesta. - ulkoinen determinaatio ja riippuvuus kasvatuksesta: yksilö asettaa tai joutuu asettamaan itsensä alttiiksi ulkoa tuleville pakotteille. Sivistys ei toteudu sattumalta, vaan edellyttää kasvatusta - vapaus ja järjellinen itsemääräytyvyys vs. vierasmääräytyvyys Opetuksen käsitteestä tulee tuoda esiin vähintään kolme seuraavista piirteistä (a ½ p, yht. 1 ½ p): - käsitteen etymologinen tarkastelu - käsitteen perusjäsennys, suhde oppimiseen ja opetettavaan sisältöön esim. didaktisen kolmion avulla tai verbaalisesti - opetuksen pedagoginen tarkoitus, vastuullisuus pedagogisten tavoitteiden toteutumisesta - formaalin ja informaalin opetuksen ero - opetuksen suunnitelmallisuus ja professionaalisuus, ammatillisuus
3 B-KOHTA Tehtävänannon mukaisesti vastauksessa tulee eritellä ja arvioida prof. Järvilehdon kirjoitusten pohjalta mukailtu teksti hyödyntäen a) kohdassa esitettyjä sivistys- ja opetuskäsitteiden kriteerejä. Pisteytys, max 7 pistettä seuraavasti: - sivistys- ja opetuskäsitteiden soveltaminen (max 6 p): vastauksessa tulee hyödyntää vähintään kolmea a)-kohdassa mainittua kriteeriä tai näkökohtaa molemmista käsitteistä (max 3+3 pistettä) - käsittelytapa (max 1): 0 p = tunnistaa em. näkökohdat tekstistä, mutta ei varsinaista pohdintaa, systemaattista vertailua tms. 1 p = edellisen lisäksi vertailee ja analysoi tekstissä esiintyviä näkemyksiä em. näkökohtien ja kriteerien pohjalta, havaitsee eroja ja yhtäläisyyksiä, arvioi kriittisesti tekstissä esiintyviä näkemyksiä opetus- ja sivistyskäsitteen kriteerien pohjalta, Edellä mainitut kriteerit täyttävä vastaus voi olla eri tavoin kirjoitettu ja eri näkökohtia painottava. Ilmaisutapa voi myös vaihdella. Oleellista on, että vastauksessa eritellään omin sanoin a-kohdassa esitettyjen kriteerien pohjalta Järvilehdon tekstiä. Seuraavassa esitetään esimerkkivastaus. Vastauksen ei edellytetä olevan tarkasti esimerkin mukainen. Johtopäätökset voivat myös perustellusti poiketa tässä esitetyistä. Esimerkkivastaus: Järvilehdon mukaan nykykoulu perustuu aikansa eläneisiin pedagogisiin käsityksiin, esimerkiksi näkemykseen opetuksen opettajakeskeisyydestä ja tähän kytköksissä olevaan tiedonsiirtometaforalla kuvattuun oppimisnäkemykseen. Järvilehdon mukaan tulevaisuuden koulu edellyttää radikaalia koulun uudistamista, perustuen uusiin käsityksiin ihmisestä, oppimisesta sekä tietoa ja sivistystä koskevissa käsityksissämme. Järvilehdon kritiikki osin ammentaa, osin erkaantuu sivistyksen ja opetuksen käsitteiden keskeisistä piirteistä. Järvilehto liittää uuden oppimiskäsityksen todellisen sivistyksen ja sivistyneisyyden yhteyteen. Sivistyskäsitteen piirteitä löytyykin Järvilehdon esityksen taustalta. Uusi oppimiskäsitys korostaa paitsi oppimisprosessin uutta tietoa luovaa luonnetta myös sitä, että oppiminen on ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen toiminnallisen suhteen peruspiirre ja elämälle välttämätön prosessi (subjektiivisen ja objektiivisen välityssuhde). Käsitys pitää sisällään ajatuksen ihmisestä aktiivisena toimijana, jonka luovan toiminnan seurauksena elämä jatkuvasti rikastuu uuden tiedon ja uusien toimintatapojen ja toiminnan tulosten kautta. Näin määritelty oppiminen on todellista sivistystä olemassa olevan tiedon vastaanottamisen ja mieleen painamisen sekä vallitsevien toimintatapojen säilyttämisen sijasta (sivistys olemassa olevan ylittämisenä). Prosessin luovaan luonteeseen kuuluu se, että siinä syntyy jatkuvasti uusia toimintatapoja ja toiminnan
4 tuloksia ja näin ollen prosessin päämäärä jää lopulta avoimeksi ja ennakoimattomaksi (sivistysprosessin avoimuus) Jos edellä mainitut sivistyskäsitteen piirteet voidaan havaita Järvilehdon uuden oppimiskäsityksen taustalta, on sivistyskäsitteeseen oleellisesti kuuluvan ulkoisen determinaation ja kasvatusriippuvuuden suhteen kysymys kompleksisempi (ulkoinen determinaatio ja riippuvuus kasvatuksesta). Järvilehto näyttäisi ottavan hyvin kielteisen kannan kaikkea ihmisen ulkopuolelta tulevaa pakkoa ja vierasmääräytyneisyyttä kohtaan. Vaikuttaisi lopulta siltä, että Järvilehdon näkemys lähestyy ns. transsendentaalisen idealismin kantaa, jonka mukaan oppimisprosessi ei lopulta voi olla missään mielessä ulkoisesti determinoitu. Oppimisprosessi vaikuttaisi olevan yhden ihmisen ja ympäristön muodostaman järjestelmän laajentumista ja muuttumista. Järjestelmän toimintaan kohdistuva ulkoinen vaikuttaminen tai pakko vaikkapa kasvatuksen muodossa kuuluu pikemminkin juuri Järvilehdon kritisoiman vanhentuneen opetusja oppimiskäsitysten piiriin. Järvilehdon näkemys näyttäisi pitävän sisällään radikaalin muotoilun sivistyskäsitteelle ominaisesta vapauden ja itsemääräytymisen periaatteesta (vapaus ja itsemääräytyvyys). Järvilehdon näkemys tavoittelee myös sivistyskäsitteeseen kuuluvaa yleisyyden periaatetta. Todellinen sivistys ei typisty yksittäisten tietojen tai taitojen hallinnaksi, vaan pikemminkin näiden muodostamaksi eläväksi kokonaisnäkemykseksi (sivistyskäsitteen yleisyys). Samalla näkemys pyrkii purkamaan koulutusjärjestelmään pesiytyneitä valtarakenteita, saaden voimakkaasti poliittisen luonteen. Valtarakenteiden purkaminen on yleisyydessään perusteellista häivyttäen niin perinteisiä sukupolvien välisiä kuin institutionaalistuneita erotteluja. Opettajat ja oppilaat ovat yhtälailla kaikki opiskelijoita, joilla tulee olla vapaus valita omien kiinnostustensa mukaisesti opintokokonaisuuksia ja kehittää omia tietoja ja taitojaan. Voi perustellusti todeta, että opetuksen käsitteen valossa tekstin sisältämät nykykoulun käytänteitä koskevat kriittiset huomiot eivät sisällä varsinaisesti mitään uutta: mekaanisen ulkoluvun kritiikki, oppilaan vapauden periaate, oppilaan aktiivisuuden korostaminen, oppilaan omien lähtökohtien tunnustaminen, oppimisprosessin tukeminen ja mielenkiinnon herättäminen jne. ovat modernin opetuskäsitteen piirteitä ja niiden sisältö on yleisemmässä merkityksessä myös sivistyskäsitteessä (kriittisyys, vapaus, vierasmääräytyneisyyden ylittäminen). Toisaalta sivistyksen ja opetuksen käsitteisiin ei sisälly ajatusta, että opetus olisi tiedon siirtotapahtuma ja että oppimista voitaisiin tarkasti ulkoapäin säädellä. Järvilehdon kritiikki nojautuu pitkälti klassisenkin opetuskäsitteen sisältämän periaatteellisen oppilaslähtöisyyden varaan. Didaktisen kolmion nimellä kulkevaa opetuksen perusjäsennystä mukaillen: kolmion kärjistä oppilas on korostuneesti esillä Järvilehdon kritiikissä. Edelleen didaktisen kolmion jäsennystä mukaillen, myös opetettavan aineksen idea Järvilehdolta löytyy, ei tosin perinteisen opetussuunnitelman tavoin jäsennettynä (opetettava aines). Perinteinen opetussuunnitelma on liiallisen pakottavuutensa takia korvautunut Järvilehdolla opetustarjonnan idealla. Ajatus on kuitenkin se, että on olemassa tai tarjolla jonkinlainen aines, jota hyödyntäen oppilaat voivat kehittää itseään ilman, että tätä oppilaan ulkopuolelta voimakkaasti säädellään. Tässä suhteessa Järvilehdon näkemys osin jo erkaantuu opettamisen käsitteestä.
5 Tarkasteltaessa Järvilehdon tekstiä sivistyskäsitteen kautta huomattiin, että Järvilehdon oppimiskäsitys piti sisällään hyvin radikaalin muotoilun vapauden ja itsemääräytyvyyden periaatteista. Sama radikalismi siirtyy opettamisen käsitteeseen ja käy ilmi kun tarkastellaan opettajan ammatillisuutta ja pedagogista tehtävää (opettajan pedagoginen tehtävä) sekä opetuksen suunnitelmallisuutta (opetuksen professionaalisuus ja suunnitelmallisuus). Näissä suhteissa Järvilehdon näkemys erkaantuu opetuskäsitteen piirteistä selkeästi. Vieroksuessaan kaikenlaista oppimisprosessin ulkopuolista säätelyä, perustui tämä sitten opettajan auktoriteettiin ja opetuksen pakko-metodiin, opetussuunnitelmaan tai muihin perinteisiin institutionaalisiin rakenteisiin, hämärtää Järvilehto lopulta myös opettajan roolin ja pedagogisen tehtävän. Pedagogisesta tehtävästä luopuminen tarkoittaa oppilas-opettaja-suhteen määrittelyä tasavertaisena (symmetrisenä) interaktiosuhteena, jolloin myös oppilaat voivat toimia opettajina. Tämän seuraus näyttäisi olevan se, että samalla kun luovutaan vanhaan kouluun oleellisesti kuuluvasta ajatuksesta opettajasta tiedon siirtäjänä, ei jäljelle jää kuitenkaan minkäänlaista muuta mielekästä mahdollisuutta määritellä opettajan pedagogista tehtävää. Järvilehdon näkemys johtaa lopulta ns. antipedagogiaan. Tavallaan: didaktisesta kolmiosta katoaa yksi kärki. Ongelma, jonka äärellä Järvilehto painii, on modernin pedagogisen ajatteluperinteen hyvin tunnistama. Tämä perinne on tunnistanut ne uhkakuvat, joita ulkoiseen determinaatioon olkoon tämä vaikka sitten opettajan harjoittama pakkovalta taipuminen ihmisen sivistysprosessille tuottaa. Mutta toisin kuin Järvilehto, on mainittu perinne myös tunnistanut ongelmat, jotka seuraavat determinismin radikaalisti kieltävästä vaihtoehdosta, transsendentaalista idealismista. Jos determinismin pedagoginen seuraus on se, että oppilaan tai kasvatettavan yksilöllisyys ja vapaa itsemäärittely tulevat kielletyksi, on transsendentaalisen idealismin seuraus puolestaan se, että opetuksen tai kasvatuksen mahdollisuus kielletään. Vaihtoehdon loogisena johtopäätöksenä on antipedagogia ja tähän Järvilehdon pedagoginen ajattelu hänen sivistyskäsitystään seuraten näyttäisi ajautuvan. Johtopäätös ei ole yhtenevä modernin pedagogisen ajatteluperinteen kanssa, jonka voikin ymmärtää pitkälti pyrkimyksenä ratkaista konstruktiivisesti sivistys- ja kasvatusteoreettisia kysymyksiä ilman, että determinismin ja transsendentaalisen idealismin kaltaiset radikaalit muotoilut tulevat hyväksytyiksi.
KASVATUSTIETEIDEN VALINTAKOE / KASVATUSTIEDE Tämän kasvatustieteiden koulutuksen valintakokeen osan enimmäispistemäärä on 12 pistettä.
KASVATUSTIETEIDEN VALINTAKOE / KASVATUSTIEDE 22.5.2017 Mallivastaukset ja niiden pisteitys Tämän kasvatustieteiden koulutuksen valintakokeen osan enimmäispistemäärä on 12 pistettä. TEHTÄVÄ 1. Selosta lyhyesti,
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKansanopiston sivistystehtävä
Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopistokokous 20.10.2009 Lahti FM Seppo Niemelä Kansanopiston asema Yksityisenä vapaan sivistystyön n oppilaitoksena kansanopiston tulee koko ajan ylläpit pitää kasvatustehtäväns
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotINTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotMOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
LisätiedotOPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN
OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN
Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotMiten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?
Vain kiinnostus ja tieto reagoivat toisiinsa Herbart (1776-1841) Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään? Riitta Juusenaho projektijohtaja tilaajaryhmä 1 Koulutus on murrosvaiheessa, jossa on
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET
PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotEsikoululuokka on lastasi varten
Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu
Virtuaaliammattikorkeakoulu Pedagogisen käytettävyyden ja opittavuuden välinen suhde Mika Laakkonen Kasvatustieteen lisensiaatti mika.laakkonen@ramk.fi 1 Oppiminen Dualismi vs. monismi (esim. Rene Decartes
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotVarga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY
Oppiaineen tehtävä Kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle. Kehittää oppilaiden kykyä käsitellä
LisätiedotYHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA
YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA
LisätiedotArviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä
Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä Ryhmien muodostaminen 6-8 henkeä/ryhmä mielellään uusia tuttavuuksia eri kouluista ja koulumuodoista Esittätyminen Kerro yksi mieleenpainuva arviointikokemus
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotJohdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen
Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotIinatti Samuel Voidaanko kriittisyyteen kasvattaa Kriittisen ajattelun kasvatuspäämäärän kritiikkiä
Iinatti Samuel Voidaanko kriittisyyteen kasvattaa Kriittisen ajattelun kasvatuspäämäärän kritiikkiä Kasvatustieteen kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden koulutus 2017 Kasvatustieteiden
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
LisätiedotSimo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus
Simo Skinnari Pedagoginen Rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä
LisätiedotKUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI
KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotTäydellisen oppimisen malli
Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas
LisätiedotErityisluokanopettajien syysseminaari. Siuntiossa
Erityisluokanopettajien syysseminaari Siuntiossa 27.9.2012 (Mikola 2012, Booth, Ainscow ja Dyson 2006) Integraatio on ehdollinen käsite: Oppilaan tulee täyttää tiettyjä kriteerejä voidakseen käydä lähikouluaan.
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotTilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä
Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
Lisätiedot