Luentoaiheet. Tanskan maatalous ja maidontuotanto tänään, maitotilojen tulevaisuuden haasteet ja strategiat. 28 June Tanskan maatalous tänään

Transkriptio

1 Tanskan maatalous ja maidontuotanto tänään, maitotilojen tulevaisuuden haasteet ja strategiat Kehityspäällikkö Susanne Clausen Luentoaiheet Tanskan maatalous tänään Tanskan maidontuotanto tänään Maitotilojen tulevaisuuden haasteet ja strategiat 1

2 Faktoja Tanskasta km 2 Väestö 5,3 milj. 3% väestöstä työskentelee maataloudessa 62% pinta-alasta on maatalouden käytössä 2,7 milj. ha viljeltynä maatilaa noin päätoimista Suotuisat maidontuotantoalueet EU:ssa 5% EU:n alueesta on erityisen suotuisaa maidontutoannolle 70-75% on vähemmän suotuisaa 20-25% on epäsuotuisaa maidontuotannolle Kilde: EU 2

3 Faktoja Tanskasta 24 milj. teurassikaa vuodessa lypsylehmää Maatalousviennin arvo 60 miljardia Tanskan kruunua v % Tanskan koko viennistä Noin 2/3 maatalouden tuotannosta menee vientiin Tanskan vienti Other goods; 79% Agriculture ; 12% Agro industry; 9% Faktoja Tanskasta Maatalousviennin rakenne sika 29% maitotuotteet 17% nauta 4% siipikarja 2% lihatuotteet 9% turkis 7% kukat,kasvit 5% siemenet 3% jauhot 3% sokeri 2% muut 19% 3

4 Vahvat viljelijöiden osuuskunnat Arvoketju Tuotantopanokset Tuotanto maatilalla Prosessointi Vähittäismyynti Kuluttajat DLG on suurin rehujen, lannoitteiden ja siementen toimittaja Danish Crown on suurin lihatalo Arla Foods on suurin maidonjalostaja Tanskan maatalous tänään 4

5 Euroa/ hehtaari Pellon hinnan kehitys K1 1999K3 2000K1 2000K3 2001K1 2001K3 2002K1 2002K3 2003K1 2003K3 2004K1 2004K3 2005K1 2005K3 2006K1 2006K3 2007K1 2007K3 2008K1 2008K3 2009K1 2009K3 2010K1 Trade of land (30-60 hectares) Pellon hinta (30-60 ha) Trade of land (more than 60 hectares) Pellon hinta (> 60 ha) Nettoinvestointien kehitys Milj. euroa Investoinnit rakennuksiin ja koneisiin

6 Velkamäärän ja korkotason kehitys (käyrät) Maksettujen korkojen kokonaissumma, milj. euroa (pylväät alla) 45 8% 40 7% Miljardia euroa % 5% 4% 3% 2% Paid interest Debt Paid interest rate 5 1,26 1,38 1,54 1,37 1,33 1,22 1,22 1,20 1,54 2,17 1,81 1% 0 0% Maataloustulon kehitys Maataloustulo, euroa Maitotilat Porsastuottajat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Kasvitilat

7 Lyhyen aikavälin talousnäkymät Maataloustulo, euroa Maitotilat lehmää Porsastuottajat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Kasvitilat Tanskan maidontuotanto tänään 7

8 Tilojen määrä laskee ja tuotanto tilaa kohti kasvaa Average quota per farm Keskimääräinen maitokiintiö/tila Number of farms Tilojen lkm. Tuotantomäärät ja -osuudet eri tilakokoluokissa % 25% 20% 15% 10% 5% 0% Maitokiintiö, tonnia Osuus tiloista 2007/08 Osuus maidosta 2007/08 Osuus tiloista 2010/11 Osuus maidosta 2010/11 8

9 Parsinavetat vähenemässä, ja ne kielletään uutta pihattoa rakennettu 1990-luvun lopulta lähtien Osa näistä tiloista on jo lopettanut maidontuotannon 9

10 Seosrehu: Rehustus: Karkearehu: Yleisin ruokintatapa Noin 60% karkearehua ja 40% väkirehua Maissi- ja nurmisäilörehu Vain 40-50% tavanomaisista tiloista laiduntaa Luomutiloilla (10% tiloista) laidunnus on pakollista 10

11 Maitotilojen taloustilanne: Melko vakaat/alenevat tulot raskaista investoinneista huolimatta Dramaattinen investointien kasvu ilman tulojen parantumista! Talouskriisin puhkeaminen Euroa Tulot/lehmä Investoinnit/lehmä Pellon hinnan nousu ei tulojen lisäys kasvatti intoa investointeihin! Pellon hinnat K1 1999K3 2000K1 2000K3 2001K1 2001K3 2002K1 2002K3 2003K1 2003K3 2004K1 2004K3 2005K1 2005K3 2006K1 2006K3 2007K1 2007K3 2008K1 2008K3 2009K1 2009K3 2010K1 2010K3 2011K1 2011K3 2012K1 2012K3 Trade of land (30-60 hectares) Trade of land (more than 60 hectares) Pellon hinta (30-60 ha) Pellon hinta (> 60 ha) Pellon hinta tulevaisuudessa? Tämä? Vai tämä? Vai tämä? 11

12 Noin 90% veloista v.2009 olivat lainoja, joilla vaihtuva korko Paljonko saatavissa? Talouden reunaehdot kotieläintaloudessa Velka/lehmä tuplaantui vuodesta 2003 vuoteen euroa Debt per cow Equity per cow Kasvavat korkokulut/maitokilo ~ 4.8 snt/maitokilo 5% korolla Talouden reunaehdot maitoalalla Voimakas paine korkotason vaihteluun Euroa/ lehmä , , , , ,16 0, ,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 Euroa/maitokilo 200 0,02 0 3% 4% 5% 6% 7% Per Kg milk Korko euroa/maitokilo 0,00 Per cow Korko euroa/lehmä 12

13 Valtava vaihtelu tulotasossa, tulot euroa/lehmä eri karjakokoluokissa, heikoin-, keski- ja paras neljännes 1000 Tulot/lehmä, euroa lehmää lehmää lehmää lehmää -370 >320 lehmää % fractile 50% fractile 75% fractile Taloustilanne tänään Pankit Halu vähentää lainanantoa maatalouteen Eivät ota uusia asiakkaita Asiakkaat jaettu ryhmiin tuotannosta luopuvat tilat, jotka saavat jatkaa, mutta eivät kehittää tilat, jotka saavat jatkaa ja kehittää Kriteeri: Luottamus siihen, onko nykyinen omistaja tilan paras johtaja Yritys torjua tuonnemmas pellon hinnan lasku nyt 20,000 euroa/ha Toimivat vain sisäisissä kaupankäynneissä Eivät luota maatalouden maksukykyyn Pelkäävät valtavia menetyksiä maataloudessa Lähde: kokoukset suurten pankkien luottopäälliköiden kanssa ja Kim Christensenin esitys, Credit Manager of Spar Nord, talousfoorumissa

14 Suurimmat haasteet maitoalalla Laskevat pellon hinnat? Pankit eivät myönnä lainoja investointeihin? Rehujen hinnat nousevat? Nykyiset tuotteen hinnat ovat aivan liian alhaiset? Todelliset haasteet Tanskan maitoalalla Liikaa kannattamattomia investointeja! Lainamäärät liian suuria verrattuna siihen maailmanaikaan, jolloin maito on tuotettu Liian monta tilaa, joilla riskipitoisia lainoja Johtamistaitojen (leadership ja management) vaatimukset suuret, varsinkin isoilla karjatiloilla Muutosten hyväksyminen ja sopeutumiskyky Hinnanvaihteluiden hallinta 14

15 Uudet strategiat menestykseen! Optimointi Velkamäärän vähentäminen Riskien hallinta kaikilla osa-alueilla Investointien rahoitus maatalouden tuotoilla Investoinnista saatava riittävä tuotto Velalla rahoitettu kehittäminen vaatii: Kirkasta visiota ja selkeää strategiaa maatilalla Riittävää tuottoa investoinneilla verrattuna riskiin Tuotanto ja tulokset kunnossa Johdonmukaisuus sano mitä teet ja tee mitä sanot Maatilat ovat kasvattamassa tuotantoaan! Kiintiökaudet , ja

16 Maitokiintiön hintakehitys ja vuosikustannus 0,70 Maitokiintiöt poistuvat 2015 Hinta laskee, kun tiloilla ymmärretään kiintiön poistumisen merkitys Hinta nousee, koska tuotanto kasvaa Euroa 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 May November May November May November May November May November May November 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Euroa osa tiloista on ollut vapaamatkustajina Quota price Annual costs of quota Kiintiön hinta Kiintiön vuosikustannus Talousnäkymät maitotiloilla, joilla tai lehmää cows cows Tuotot poislukien muutokset hinnanarviossa Muutokset hinnanarviossa 16

17 Maidon tuottajahinnan kehitysnäkymät 40 Senttiä (snt) Rehuhintojen kehitysnäkymät barley =ohra compound - low protein = rehuseos, jossa alhainen valkuainen soya bean = soijapapu compound - high protein=rehuseos, jossa paljon valkuaista Euroa/100 kg Barley Soya bean Compound - low protein Compound - high protein

18 Korkotason kehitysoletus erilaisissa pankkilainoissa (DKK = Tanskan kruunu) Ennusteen tausta DKK korkotaso 2010* 2011* 2012* Korkotaso alkaa nousta vuosineljänneksellä Korkotaso on joka tapuksessa nousussa...mutta, on epävarmaa - MILLOIN! Laina (kiinnitys vakuutena) kiinteä korko Laina, vaihtuva korko Laina, kiinteä, Euro Laina, vaihtuva, Euro Ulkomainen luotto Luotollinen tili Pankkilaina The forecasts have been elaborated by Danish Agriculture & Food Council, The Pig Research Centre, and Knowledge Centre for Agriculture Hintamuutokset koroissa, maidon ja rehujen hinnoissa vaikuttavat tulotasoon! Tulotaso, euroa % muutos korko- 1,3 snt muutos 10% muutos kannassa maidon hinnassa rehun hinnassa lehmää lehmää 18

19 Nousevien maan hintojen, kasvun ja optimismin vuosikymmen on päättynyt Monet tilat kärsivät vakavasta yleiskrapulasta 19

20 Tanskan maidontuotannon vahvuudet EU:n moderneimmat tuotantorakennukset Tuottavuus (tuotostaso ja maitoa/työtunti) on maailman parhaimmistoa Erityiskyky sopeutua ja omaksua uutta Korkeatasoinen know-how maitosektorilla Ainutlaatuinen yhtenäinen viljelijöiden omistama arvoketju Korkeatasoinen eläinlääkintä Tanskalla on hyvä maine laadukkaiden ja terveellisten maitotuotteiden valmistajana, joka noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja vaativia eläinten hyvinvointistandardeja Tanska Työn tuottavuus Ruotsi Norja Suomi Hollanti Saksa Ranska Espanja Iso-Britannia Irlanti Puola Unkari USA Brasilia Kiina Australia Uusi Seelanti Maitokilot/työtunti 20

21 Keskituotos tuotosseurantakarjoissa Maitotuotos kg/lehmä/vuosi DK-100 NL-65 DE-120N UK-97 FR-38 US-80WI AU-260WA AR-170 NZ Korkea tuotos (maailman kolmen parhaan joukossa) Maidontuotannon poliittinen ympäristö Tanskan parlamentti Euroopan Unioni 21

22 Uudet säädökset! Useimpien maitotilojen on tehtävä neuvontasopimus eläinlääkärin kanssa Säädös koskee kaikkia yli 100 täysikasvuisen naudan tiloja Tila voi valita kolmen sopimusvaihtoehdon välillä Perussopimus sairauksien lääkehoito ei ole sallittu Optio 1 sopimus eläinlääkärin diagnosoimien sairauksien lääkintä ohjeiden mukaan, nuorkarjan lääkitseminen. Neuvontapalvelu sisältää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. Optio 2 sopimus tilalle ominaisten sairauksien lääkintä ilman eläinlääkärin tilakäyntiä. Eläinlääkäri käy tilalla usein - kerran viikossa - hoitamassa riskieläinten terveydenhuoltoa Tilan sairaus- ja terveysstatus määritellään tiettyjen tunnuslukujen perusteella Uudet säädökset! EU:n vesi- ja asuinympäristödirektiivin toteutus vihreän kasvun sopimus Kohteet Vähentää typpipäästöjä 19,000 tonnilla vuoteen 2015 Vähentää ammoniakkipäästöjä yleensä ja erityisesti herkillä alueilla 22

23 Toimenpiteet! Suojavyöhyke 10 m jokivarsilla Lisää välikasvien ja syyslajikkeiden viljelyä Laitumen kyntö muulle kasville vain aikavälillä (laitumesta laitumeen viljely 15.8 saakka) Rajoituksia pellon muokkaukseen syksyllä Miten vähennetään typpipäästöjä tonnilla? Ammoniakkipäästöjen vähentäminen herkillä alueilla Ammoniakille herkät alueet Alle 15 eläinyksikön tilan saa perustaa Olemassa oleva tila ei saa laajentaa tai muuttaa toimintaansa Natura 2000 alueet Maksimivähennys riippuu alueen kotieläintilojen määrästä 0,2 kg N/ha/vuosi jos >1 kotieläintilaa alueella 0,4 kg N/ha/vuosi jos 1 kotieläintila alueella 0,7 kg N/ ha/vuosi jos alueella ei yhtään kotieläintilaa 50 m 7 alueet, jotka eivät Natura 2000-alueita Maksimi 1,0 kg N/ha/vuosi Muut määrätyt alueet Maksimi lisävähennys 1,0 kg N/ha/vuosi 23

24 Esimerkkitoimenpiteitä Navetat, joissa uritetut ja raapalla puhdistettavat käytävät Katetut lietesäiliöt Ympäristöä koskevat säädökset Yli 75 eläinyksikön tilat tarvitsevat paikallisen ympäristöviranomaisen luvan Ympäristölupa on uusittava joka 8. vuosi määrätylle eläinluvulle Tilojen on käytettävä BAT:ia (BAT, best available technique = paras käytettävissä oleva tekniikka) ympäristölupaa hakiessaan 24

25 Uusia säädöksiä! Kasvavia suuntia Vihreän kasvun sopimuksessa Maataloussääntelyn liberalisointi Tukea energiantuotantoon Tukea vihreän teknologian investointeihin Tukea vihreille tutkimusalueille Uusia säädöksiä! Minimistandardit lypsylehmien navetoille Vuosi Asia Toimenpide 2014 Laidunnus Standardit käytäntöön ja seurantaan 2016 Sorkkahoito Kahdesti vuodessa Karjaharjat Käsittelytilat Lattiat Sairaiden lehmien hoitotilat 2024 Yksilökarsinat hoitotoimenpiteille Joka 50. lehmälle Kaikilla tiloilla oltava Liukkauden ehkäisy 1 jokaista 100 lehmää kohti Kokovaatimusten täyttäminen 2034 Tilaa lehmille 8 m 2 / holsteinlehmä 25

26 Uudet säädökset! Minimistandardit lypsylehmien navetoille Vuosi Asia Toimenpide 2034 Käytävät Lehmien pitää voida ohittaa toinen eläin sekä kääntyä vaivatta Välikäytävät Kokoomatila Vaatimuksia tulossa koskien leveyttä Minimi 1.5m 2 /lehmä Lattian tulee olla nouseva CAP vuoden 2013 jälkeen Uusi budjetti Paine budjettia kohtaan? Tukien yhdenmukaistaminen Itä-Euroopan maat painostavat tukien tasoittamista Historiallisen tuotannon ei enää pitäisi olla perusteena tuelle 26

27 Hehtaarituki eri maissa, pilarit I ja II Tukitaso Tanskan maatiloilla Euroa Euroa Kaikki Kasvitilat Maitotilat Lihasikalat Lihanautatilat Tuki/tila Tuki/hehtaari 27

28 Tieto on avain tuottavuuden kasvulle ja kilpailuedun saavuttamiselle Uusi pohjoismainen rehujen arviointija ruokinnansuunnittelun väline yhteistyössä Tanska - Ruotsi - Norja NorFor Danish Agricultural Advisory Service National Centre 28

29 Pohjoismainen karjanjalostus - Viking Genetics yhteistyössä Tanska, Ruotsi, Suomi Tulevaisuuden strategiat ja haasteet! Talouskehityksen vaikutukset Miten sopeudumme hinnanvaihteluihin? Miten pystymme säilyttämään yhteiskunnan tuen tuotannolle? Voisiko energiantuotanto olla ratkaisu joihinkin haasteisiin? Voisivatko muutokset maatalouden sääntelyssä olla vastaus taloudellisiin haasteisiin? 29