JULKAISIJAN ALKUSANAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKAISIJAN ALKUSANAT"

Transkriptio

1

2 i JULKAISIJAN ALKUSANAT Työpoliittisen tutkimussarjan niteenä nro 322 julkaistaan VTM Maija-Leena Uimosen tutkimus "Suomalaisten yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu. Sidosryhmäviitekehys yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemyksissä ". Tutkimusaihe on mitä ajankohtaisin. Tutkimuksessaan Uimonen tarkastelee laajasti yritysten vapaaehtoista, lakien säädökset ylittävää sosiaalista vastuuta, joka on osa yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Hän arvioi monia lähtökohtia, joihin yritykset ydinliiketoiminnassaan perustavat vastuulliset toimintatapansa. Tutkimuksessa tuodaan esille keskeisenä kysymyksenä, mikä on yrityksen tehtävä ja rooli yhteiskunnassa ja millaista vastuullisuutta yrityksiltä voidaan odottaa vaarantamatta niiden kannattavuutta ja tuottavuutta. Näitä kysymyksiä Uimonen tarkastelee mm. seuraavista näkökulmista: mikä on yritysten tehtävä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja miten säädökset, normit, arvot sekä eettiset ja moraaliset periaatteet ohjaavat ja vaikuttavat yritysten vapaaehtoiseen sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tutkimuksessa verrataan niin sanottujen edelläkävijäyritysten, vertailuyritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemyksiä yritysten vapaaehtoisesta sosiaalisesta vastuusta suhteessa ulkoisiin sidosryhmiinsä. Vertailuyritysten edustajat eivät korostaneet yhtä voimakkaasti kuin edelläkävijäyritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajat sidosryhmien näkemysten huomiointia yritysten toiminnoissa ja toimintatavoissa. Tutkimuksen mielenkiintoinen tulos on, että etenkään edelläkävijäyritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajat eivät pidä riittävänä yritysten vastavuoroisena sosiaalisena vastuullisuutena pelkästään työllistämistä ja verojen maksua. Haastatellut eivät kuitenkaan toivo merkittäviä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai yhteiskunnallisiin sopimuksiin. Yritysten hyvästä taloudesta huolehtiminen on tutkimuksenkin mukaan niiden ensisijainen tehtävä. Toisin sanoen taloutta ei pidä vaarantaa, mutta sen puitteissa halutaan toimia eettisesti ja moraalisesti. Tällaisen utilitaristisen toimintatavan Uimonen nimeää liiketoimintalähtöiseksi yritysmoraaliksi. Uimosen tutkimus avaa uudenlaisen näkökulman yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen laajemminkin kuin pelkästään vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Erityisesti tutkimus kytkee yritysten vastuukysymykset teoreettisen viitekehyksen ohella myös ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon kuten Euroopan Unionin ja suomalaisen julkisen vallan kehittämispyrkimyksiin ja päätöksentekoon. Tutkimus esitetään hyväksyttäväksi väitöskirjaksi Helsingin yliopistossa Helsingissä, lokakuussa Matti Salmenperä johtaja

3 ii TIIVISTELMÄ Yritysten yhteiskunnallinen vastuu (corporate social responsibility, CSR) ei kiinnosta ja huolestuta ainoastaan yrityksiä vaan myös esimerkiksi Euroopan unionia, Kansainvälistä työjärjestöä (ILO), työmarkkinajärjestöjä ja monia muita. Tässä väitöskirjassa tutkittiin sitä, millaista lainsäädännössä asetetun minimitason ylittävää vapaaehtoista sosiaalista vastuullisuutta suomalaisilta yrityksiltä voidaan odottaa. Tutkimus perustui joidenkin suomalaisten yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien haastatteluihin. Aiemmissa aihetta käsitelleissä suomalaisissa empiirisissä tutkimuksissa on analysoitu pelkästään yritysten edustajien näkemysten sidosryhmälähtöisyyttä ja eettisyyttä. Ulkoisten sidosryhmien näkemykset toivat esiin aiempaa monipuolisemman käsityksen yritysten vapaaehtoisesta sosiaalisesta vastuullisuudesta. Tämä oli tutkimuksen erityinen lisäarvo. Tutkimuksessa arvioitiin sidosryhmälähtöisesti sitä, millaisiin lähtökohtiin ja vastuukäsityksiin perustuivat yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemykset yritysten vapaaehtoisesta sosiaalisesta vastuusta. Lisäksi tutkittiin, miten heidän arvioissaan tuli esille eri osapuolten muun muassa yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yritysten vastuullisesta toiminnasta saavuttama hyöty. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi kartoitettiin yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien motiiveja ja muita lähtökohtia yritysten vapaaehtoiselle sosiaaliselle vastuulle seuraavien kysymysten avulla. Kysymyksistä muodostettiin tutkimuksen osatehtävät: 1) Miten lait, yritysten vastuullisuutta koskevat ohjeistot sekä sidosryhmien mielipiteet ja vaatimukset ohjaavat ja vaikuttavat yritysten vapaaehtoiseen sosiaaliseen vastuuseen? 2) Miten yritykset voivat ottaa kannettavikseen vapaaehtoista sosiaalista vastuuta ydintehtäviensä lisäksi ja vaarantamatta kannattavuuttaan, ja miten vastuunkantoon vaikuttaa esimerkiksi kilpailun kiristyminen? 3) Millaisiin eettis-moraalisiin lähtökohtiin yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu perustuu? 4) Millaisia rooleja yrityksillä yhteiskunnan yhtenä osajärjestelmänä voi olla Suomessa ja globaaleilla markkinoilla kansalaisten hyvinvoinnin turvaajina ja edistäjinä? Vuosina 2003 ja 2004 kartoitettiin yhdeksän vastuullisena pidetyn suuren, yhden keskisuuren ja yhden pienen edelläkävijäyrityksen edustajien näkemyksiä yritysten vapaaehtoisesta sosiaalisesta vastuusta kyselytutkimuksella ja puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimus eteni teoriasidonnaisesti. Empiirinen aineisto ja aiempien tutkimusten sidosryhmälähtöiset teoriat (Takala 2000b, Vehkaperä 2003) ohjasivat tämän tutkimuksen etenemistä koko ajan vuorovaikutteisesti (abduktiivisesti). (Tuomi & Sarajärvi 2002.) Niiden perusteella täsmennettiin toisen vaiheen tutkimuksen tehtävät ja menetelmät sekä haastatteluteemat. Tutkimustehtäviä kartoitettiin laadullisesti monitapaustutkimuksen strategialla. Vuosina 2004 ja 2005 haastateltiin puolistrukturoiduin teemoin yhdeksän suuren vertailuyrityksen ja ulkoisten sidosryhmien edustajaa. Ulkoiset sidosryhmät ja vertailuyritykset valittiin

4 iii noudattaen Yinin teoreettista replikaatioajattelua, jonka mukaan niiden edustajien näkemykset poikkeaisivat edelläkävijäyritysten edustajien näkemyksistä, mutta myös toisistaan. Monitapaustutkimus tukee erilaisten ryhmien näkemysten sisäisen yhtäläisyyden tarkastelua ja niiden erojen vertailua sekä teoreettista arviointia ja teorian luomista. (Yin 2003.) Ulkoisten sidosryhmien valintaan vaikutti myös se, että ne olivat tunnettuja yhteistyöstään yritysten kanssa. Yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien puhetta ja argumentointia yritysten vapaaehtoisesta sosiaalisesta vastuusta arvioitiin sekä tulkittiin ensisijaisesti analyyttisellä diskurssianalyysillä. Diskurssianalyysissä puheen nähdään kietoutuvan kulttuurisiin merkityksiin. (Jokinen & Juhila 1999.) Lisäksi eri näyteryhmien edustajien puhetta tyypiteltiin viitteellisesti sidosryhmädiskursseihin kolmessa osatehtävässä. Edelläkävijäyritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemykset olivat sidosryhmälähtöisempiä kuin vertailuyritysten edustajien näkemykset. Yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuullisuus kohdistui pääosin yksittäisiin, pieniin yritysten ja ulkoisten sidosryhmien yhteistyöhankkeisiin. Niitä oli edelläkävijäyrityksillä enemmän, ja edelläkävijäyritykset osallistuivat hankkeisiin aktiivisemmin kuin vertailuyritykset. Tutkimuksen merkittävä tulos oli se, että etenkään edelläkävijäyritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajat eivät pitäneet riittävänä yritysten vastavuoroisena sosiaalisena vastuullisuutena pelkästään työllistämistä ja verojen maksua. Suomalainen hyvinvointimalli haluttiin kuitenkin säilyttää, eivätkä haastatellut toivoneet merkittäviä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai yhteiskunnallisiin sopimuksiin. Tutkimuksen mukaan yritysten vapaaehtoista sosiaalista vastuuta motivoivat utilitaristiset, hyötyeettiset lähtökohdat. Ne vaihtelivat erittäin suppeasta erittäin laajaan (ks. Velasquez 2002, Lagerspetz 2004). Useampien edelläkävijäyritysten ja ulkoisten sidosryhmien kuin vertailuyritysten edustajien mukaan yritysten arvioitiin ottavan toimintatavoissaan huomioon sidosryhmälähtöisesti ei pelkästään omistajiensa ja muiden sisäisten sidosryhmiensä vaan myös ulkoisten sidosryhmiensä ja koko yhteiskunnan edut ja hyödyt. Kaikki haastateltavat ilmaisivat enemmän tai vähemmän voimakkaasti taloudellisen vastuun ohjaavan kuitenkin ensi sijassa yritysten vastuullisiakin toimia. Tällainen utilitaristinen toimintatapa nimettiin liiketoimintalähtöiseksi yritysmoraaliksi. Tässä väitöskirjassa esitetään myös uusi yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun malli neljän osatehtävistä muodostuvan muuttujan avulla sidosryhmädiskursseittain ja niiden ominaispiirtein. Yritysten toimintatapojen hyötyeettisiä lähtökohtia on kritisoitu sillä perusteella, että siinä tarkoitus pyhittää keinot. Lisäksi on pidetty mahdottomana arvioida yksiselitteisesti utilitaristisen toiminnan hyötyjä yksilöille ja yhteiskunnalle. Kuitenkin yritysten odotetaan edistävän omalta osaltaan yhteiskunnan ja sen jäsenten aineellista ja immateriaalista hyvinvointia globaaleilla, kansallisilla ja paikallisilla markkinoilla. Odotukset ovat niin voimakkaita, että elleivät yritykset ota huomioon myös eettisiä ja moraalisia arvoja, ne voivat kokea suuriakin taloudellisia menetyksiä. Kaikki sidosryhmät ja niistä erityisesti kuluttajat voivat myös valinnoillaan tukea ja edistää yritysten vastuullisia toimintatapoja.

5 iv Avainsanat: yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu, ulkoiset sidosryhmät, yrityskansalaisuus, eettis-moraalisuus, utilitarismi, sidosryhmädiskurssit, hyvinvointiyhteiskunta, globalisaatio

6 v ABSTRACT Corporate social responsibility (CSR) is no longer only an issue of companies but a concern shared by e.g. the European Union, the International Labour Organization, labour market organizations and many others. This thesis examines what kind of voluntary corporate social responsibility exceeding the minimum level set in the legislation can be expected from the Finnish companies. The research was based on the interviews of some representatives of Finnish companies and of external stakeholders. Earlier Finnish empirical research on the topic has solely analysed the stakeholder thinking and the ethics of the views of the company representatives. The views of the external stakeholders brought up a much more versatile perspective on the voluntary corporate social responsibility of the companies. That is the particular surplus value of this research. This research, founded on stakeholder thinking, evaluated what kind of starting points and ideas on responsibility the views of the representatives of the companies and the external stakeholders were based on the voluntary social responsibility. Furthermore, the research also investigated how their views about the corporate social responsibility indicated the benefits achieved on the cooperative actions with different partners for example companies, communities and public administration. To fulfil the aims of the research, the following questions were used as part tasks in mapping the basic foundations and starting points expressed by the representatives of the companies and the external stakeholders: 1) How do laws, directions concerning social responsibility of companies, and opinions and demands of the stakeholders guide and affect the voluntary corporate social responsibility? 2) How can companies assume voluntary corporate social responsibility in addition to their core functions and without compromising their profitability, and how does, for example, the tightening competition affect the possibility of taking responsibility? 3) What kind of ethic and moral foundations is the corporate social responsibility based on? 4) What kind of roles can companies have in securing and promoting the well-being of citizens in Finland and on the global market as one subsystem of the society? The views on the voluntary corporate social responsibility of nine big companies, one medium-sized company and one small company, all considered responsible pioneer companies, were studied with surveys and half-structured theme interviews between 2003 and The research proceeded as a theory-bounded study. The empirical material and the previous stakeholder thinking theories (Takala 2000b, Vehkaperä 2003) guided the thesis and worked (abductively) in interplay with each other during the research process. (Tuomi & Sarajärvi 2002.) The aims and the methods of the research and the themes of the interviews were defined on the basis of that information.

7 vi The aims of the research were surveyed qualitatively with the strategy of a multiple case study. Representatives from nine big peer companies and nine external stakeholders were interviewed with half-structured themes between 2004 and The external stakeholders and the peer companies were chosen with the "thinking" of theoretical replication by Yin, according to which the views of the representatives of those groups would differ from those of the pioneer companies and also from those of each others. The multiple case study supports analysing the internal cohesion of the views of different groups and comparing their differences, and it supports theoretical evaluation and theory-building as well. (Yin 2003.) Another reason for choosing the external stakeholders was their known cooperation with companies. The spoken argumentations of the company and stakeholder representatives on the voluntary social responsibility were analysed and interpreted in the first place with an analytic discourse analysis, and the argumentations were classified allusively into the stakeholder discourses in three of the part tasks. In the discourse analysis, argumentations of the speech is seen to be intervowen with cultural meanings as on the speech of the interviewees dealing with. (Jokinen & Juhila 1999.) The views of the representatives of the pioneer companies and the external stakeholders were more stakeholder-orientated than the views of the representatives of the peer companies. For the most part, the voluntary corporate social responsibility was seemingly targeted on single, small cooperation projects of the companies and the external stakeholders. The pioneer companies had more of those projects, and they were participating in the projects more actively than the peer companies were. The significant result in this research was the notion that, in particular, the representatives of the pioneer companies and external stakeholders did not consider employing and paying taxes to be enough of reciprocal corporate social responsibility. However, they still wanted to preserve the Finnish welfare model, and the interviewees did not wish major changes in the present legislation or the social agreements. According to this study, the voluntary corporate social responsibility is motivated by ethical utilitarianism which varied from very narrow to very wide in relation to benefits achieved by companies and stakeholders (See Velasquez 2002, Lagerspetz 2004). Compared with the peer companies, more of the representatives of the pioneer companies and of external stakeholders estimated that companies in their decision-making and operations considered not only the advantages and the benefits of the owners and other internal stakeholders, but also those of the external stakeholders and of the whole society. However, all interviewees expressed more or less strongly that the economic responsibility guides the voluntary responsible actions of the companies in the first place. This kind of utilitarian foundation of behaviour appeared from this research was named as business-orientated company moral. This thesis also presents a new voluntary corporate social responsibility model with four variables on the stakeholder discourses and their distinctive characteristics. The utilitarian motivation of a company s behaviour on their operations has been criticized on the grounds that the end justifies the means. It has also been stated that it is impossible to evaluate the benefits of the utilitarian type of actions to the individuals and the society. It is expected however that companies for their part promote the material and immaterial wellbeing of the individuals on the global, national and local markets. The expectations are so

8 vii strong that if companies do not take into account the ethical and moral values, they can possibly suffer significant financial losses. All stakeholders, especially consumers, can with their own choices promote the responsible behaviour of the companies. Key words: voluntary corporate social responsibility, external stakeholders, corporate citizenship, ethics and morality, utilitarianism, stakeholder discourses, welfare society, globalisation

9 viii ESIPUHE Yritysten yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vastuu on ollut jo vuosia kuuma keskustelunaihe. Asia askarrutti mieltäni jo 1990-luvun alussa, kun jotkut yritykset perustivat henkilöstörahastoja. Varsinainen kiinnostukseni yritysten sosiaaliseen vastuuseen heräsi, kun työskentelin työministeriön ja Suomen Kuntaliiton työllisyyskumppanuushankkeessa. Sen lähtökohtana olivat OECD:n ja Euroopan unionin suositukset työllisyyden edistämisestä paikallisella tasolla kumppanuuden ja yhteistyön kautta. Esimerkiksi OECD:n Leed-ohjelma 1 pyrkii julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten paikallisen ja alueellisen yhteistyön keinoin parantamaan työllisyys-, koulutus-, talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Lisäksi EU painottaa esimerkiksi tiedonannossaan Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuudesta 2 alueellisten ja paikallisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuutta. Kyseisestä tiedonannosta antamassaan lausunnossa unionin alueiden komitea puolestaan esittää, että jäsenvaltioiden julkinen lohko osallistuisi yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa mm. uusien työpaikkojen ja yritysten luomiseen. Työllisyyskumppanuushanke osoitti, että yritysten houkuttelu erityisesti vaikeasti työllistettävien työllistämisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen oli vaikea, ellei mahdoton, tehtävä. Kiinnostuin siitä, mitä olisi kohtuullista odottaa yrityksiltä niitä ja koko yhteiskuntaa hyödyttävän ydinliiketoiminnan, verojen maksun ja työpaikkojen tarjoamisen lisäksi. Selvittääkseni sitä päädyin haastattelemaan yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajia. Myös EU:n komission heinäkuussa 2001 julkaisemassa vihreässä kirjassa, jossa käsiteltiin yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden esittämistä, pidettiin lisätutkimuksia aiheesta tarpeellisina (Euroopan yhteisöjen komissio 2001, 8). Mielenkiintoani aihetta kohtaan lisäsi eräs Nobel-palkitun amerikkalaisen taloustieteilijän Milton Friedmanin ajatus. Friedmanin mukaan vastuullisen yritysjohdon ainoa oikeutettu tehtävä on omistajien voiton maksimointi avoimen ja vapaan kilpailun sääntöjen puitteissa. Yritys ei voi esimerkiksi sosiaalisten syiden perusteella palkata vaikeasti työllistettäviä ammatillisesti ansioituneempien sijasta. Friedman ei pidä yrityksille soveliaana esimerkiksi hyväntekeväisyys- ja koulutushankkeiden tukemista. (ks. Friedman 2002, ; 1970.) Molemmat ovat monien suomalaisten, mutta etenkin amerikkalaisten yritysten yleisiä toimintatapoja. Virikkeenä tutkimukselleni on ollut myös yritysten vastuullisuudesta ja väärinkäytöksistä käyty laaja julkinen keskustelu. Tunnetuimpia väärinkäytöksiä ovat amerikkalaisen energiayhtiön Enronin vuoden 2001 lopulla ja "Euroopan Enroniksi" nimetyn italialaisen meijerialan yrityksen, Parmalatin, vuoden 2003 lopulla paljastuneet kirjanpitorikokset. Näissä tapauksissa omistajat menettivät omistustensa arvon, koska toimiva yritysjohto ei ajanut riittävän painokkaasti omistajien etua. Yritysten vastuuseen liitetään mitä moninaisimpia asioita. On esimerkiksi kiistelty siitä, voiko vastuullinen yritys siirtää toimintaansa Suomesta ulkomaille ja siitä, mikä on työnantajan vastuu työntekijästään irtisanomistilanteessa. 1 (Luettu ) 2 The Future of the European Employment Strategy, EES. A Strategy for Full Employment and Better Jobs for All. COM (2003) 6 final. Brussels

10 ix Kun tutkimukseni nyt on valmis, haluan kiittää monia henkilöitä ja organisaatioita työni tukemisesta. Ensimmäiseksi kiitän lämpimästi ohjaajiani Helsingin yliopistossa: sosiaalipolitiikan professoria Risto Eräsaarta, sosiaalipolitiikan dosenttia Kari Vähätaloa ja kansantaloustieteen professoria Vesa Kanniaista. He ovat kärsivällisesti ohjanneet työtäni ja esittäneet hyviä neuvoja pitkin matkaa. Heidän kanssaan käydyt erinomaiset keskustelut ovat tuoneet tutkimukseeni monia uusia ulottuvuuksia. Tutkimukseni esitarkastajille, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professorille Tuomo Takalalle ja Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja johtamisen professorille Raimo Loviolle, esitän parhaat kiitokseni heidän antamistaan rakentavista ja kriittisistäkin näkemyksistä. Heidän esitarkastuslausuntonsa ohjasi minua tarkastelemaan tutkimustani uusin silmin ja rohkaisi toteuttamaan mielessänikin olleita ajatuksia. Erityiset kiitokset osoitan tutkimukseni merkittävästä edistämisestä ja tukemisesta Helsingin yliopiston professorille, viestinnän dosentti Elisa Juholinille. Hän piti yllä uskoani siihen, että tutkimuksessani on "punainen lanka" ja uusi, aiempia suomalaisia yritysten vastuullisuuden tutkimuksia yhteiskunnallisempi näkökulma. Lisäksi olen kiitollinen osastopäällikkö, VTT Antti Suvannolle hänen antamistaan arvokkaista näkemyksistä tutkimukseni moraalitaloutta käsittelevästä osuudesta. Kyllin en voi kiittää Uudenmaan liiton kansainvälisen yksikön päällikköä Ulla Kapanen-Grönforsia hänen tutkimukselleni uhraamastaan ajasta ja panoksestaan sen sisällöllisessä parantamisessa. Myös johtaja, KTM Tage Lindforsia haluan kiittää hedelmällisistä ajatuksista. Tutkimukseni ei olisi ollut mahdollinen, jos yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajat eivät olisi uhranneet arvokasta työaikaansa haastatteluihin ja kyselylomakkeiden täyttämiseen. Heille kaikille olen suuresti kiitollinen. Väitöstutkimustani ovat edistäneet ne näkemykset, jotka sain sähköpostitse professori R. Edward Freemanilta, Olsson Center for Applied Ethics, University of Virginia, professori Gøsta Esping-Andersenilta, Universitat Pompeu Fabra Barcelona ja professori Atle Midttunilta, Norwegian School of Management, BI. Professori R. Edward Freemanilta sain käyttööni käsikirjoituksen A New Approach to CSR: Company Stakeholder Responsibility -julkaisusta. Heitä kiitän lämpimästi vaivannäöstä. Kiitän lämpimästi myös Työsuojelurahastoa sen myöntämistä apurahoista. Ne tekivät mahdolliseksi sen, että saatoin "legitiimisti" tehdä tutkimustani virkavapaalla. Myös Helsingin yliopistoa kiitän sen myöntämästä tutkimusapurahasta. Olen erittäin kiitollinen sekä työministeriölle että Suomen Kuntaliitolle siitä, että minulle myönnettiin väitöskirjan tekoa varten virkavapauksia. Haluan kiittää työministeriötä työni tukemisesta ja siitä, että väitöskirjani julkaistaan sen työpoliittisessa tutkimussarjassa. Erityiset kiitokseni osoitan kansliapäällikkö Markku Wallinille, johtaja Matti Salmenperälle ja työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemelle. Kiitän tutkimukseni haastattelujen litteroinnista kasvatustieteen ylioppilas Sanna Leinoa, kielentarkastuksesta filosofian ylioppilas Saara Partasta, englannin kielen käännösavusta VTM Minna Joensuuta ja käsikirjoituksen taitosta työministeriön toimialasihteeri Tarja-Leena

11 x Heliniä. Tarja-Leenan löytämisestä taas osoitan kiitokseni työministeriön viestintäpäällikkö Helinä Tuomiselle. Kiitän lämpimästi monia ystäviäni ja sukulaisiani, jotka ovat tukeneet tutkimustani, työskentelyäni ja jaksamistani eri tavoin muun muassa yhteisin kulttuuri- ja liikuntaharrastuksin. Erityisesti kiitän HLL Leena Skurnikia keskiviikkojen trimmitunneista fyysisen hyvinvointini ylläpitämiseksi. Sokeri pohjalla on FM Mervi Pekkari. Tutkimustani yritysten vastuullisuudesta ei olisi ilman häntä. Elämäni risteyskohdassa hän innosti minua aloittamaan väitöskirjan kirjoittamisen. Kahdesta vaihtoehtoisesta aiheesta hänen kannustuksensa yritysten vastuullisuuden kiinnostavuudesta sinetöi päätökseni. Mervin väitöstilaisuus on kolme päivää omani jälkeen. Viime vuodet olemmekin kulkeneet yhteisiä latuja välillä hihkuen innosta ja ilosta tai surren tutkimuksissamme kohtaamiamme vaikeuksia. Ystävyyteemme sisältyy koko inhimillinen tunneskaala. Tutkimustyöni on vaatinut läheisiltäni, mieheltäni Ristolta, tyttäreltäni Tuirelta, pojaltani Tuukalta ja vävyltäni Anssilta, äärimmäistä kärsivällisyyttä. He kaikki ovat omin tavoin tukeneet työtäni. Risto on auttanut erityisesti tutkimuksen kielen parantamisessa, Tuire haastattelujen litteroinnissa, Tuukka tarjoamalla valmisruoan sijasta gourmet-elämyksiä ja Anssi pelastamalla tietoteknisistä pulmista. Heille osoitan rakkaimmat kiitokseni. Omistan väitöskirjani edesmenneiden äitini ja isäni muistolle. Espoossa 29. lokakuuta 2006 Maija-Leena Uimonen Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Helsingin yliopisto.

12 xi SISÄLLYS JULKAISIJAN ALKUSANAT... i TIIVISTELMÄ...ii ABSTRACT... v ESIPUHE...viii SISÄLLYS... xi 1 JOHDANTO TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN RAKENNE OSA I VIITEKEHYS VASTUU YRITYKSEN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖSSÄ Näkemyksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta Perustelut vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun käsitteen käytölle Näkemyksiä yrityksen sidosryhmistä Perustelut ulkoisten sidosryhmien käsitteen käytölle Näkemyksiä yrityskansalaisuudesta ja perustelut käsitteen käytölle YRITYSTEN SOSIAALISEN VASTUUN SYNTY JA KEHITYS Yritysten sosiaalisen vastuun kehitys Suomessa Sosiaalisen vastuun periaatteet ja ohjeistot 2000-luvulla MORAALITALOUS Etiikka ja moraali yrityksen vastuun perustana Moraalin ominaispiirteitä Utilitaristinen moraali Friedmanin näkemys yrityksen vastuusta Yrityksen vastuu postmodernissa markkinataloudessa Yritysten toiminnan ohjaus säädöksin ja normein postmodernissa markkinataloudessa NYKY-YRITYSTEN VASTUULLISUUDEN TÄSMENTÄMISTÄ Takalan ja Vehkaperän sidosryhmäluokittelut Omistajalähtöisyys Sidosryhmälähtöisyys Laaja vastuullisuus Luottamuksen merkitys yritysten toiminnassa Muita suomalaisia sidosryhmälähtöisiä tutkimuksia Sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien vaikutus yritysten päätöksiin Yritysten ja sidosryhmien vuorovaikutussuhteet Martinin "hyvematriisi"... 82

13 xii OSA II METODOLOGIA JA TUTKIMUSPROSESSI METODOLOGINEN LÄHTÖKOHTA TUTKIMUSPROSESSIN VAIHEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Ensimmäinen vaihe: kärkiyritysaineiston hankinta ja analyysi Toinen vaihe Tutkimustehtävien täsmentäminen Vertailuyritysten ja ulkoisten sidosryhmien aineistot Kolmas vaihe: koko aineiston analyysi OSA III EMPIIRISEN AINEISTON ANALYYSI JA TULOKSET YRITYKSEN TOIMINNAN LEGITIIMISYYS JA NORMIENMUKAISUUS Lait, vastuuohjeistot ja lisäsääntelyn tarve Lait miniminä minimin ylittämisellä vastuullisuuteen Vastuuohjeistojen tarpeellisuus Lisäsääntely ja -ohjeistot vastuullisuuteen ohjaamisessa Tulosten arviointia Sidosryhmävuorovaikutus ja yritysten vastuullisuus Tiedottaminen ja vuoropuhelu Ulkoiset sidosryhmät yritysten päätöksentekoprosessissa Media ulkoisen paineen luojana Tulosten arviointia Vuorovaikutuksellisuuden edut YRITYKSEN TEHTÄVÄ JA TALOUDELLINEN PÄÄMÄÄRÄ Moraaliset kriteerit yritysten päätöksenteossa Kärkiyritykset Vertailuyritykset Ulkoiset sidosryhmät Vastuullisuus yritysten strategioissa Kärkiyritykset Vertailuyritykset Ulkoiset sidosryhmät Vastuullisuus kvartaalitaloudessa Kärkiyritykset Vertailuyritykset Ulkoiset sidosryhmät Vastuullisuus sekä yritysten kilpailu ja kasvu Kärkiyritykset Vertailuyritykset Ulkoiset sidosryhmät Tulosten arviointia Moraaliset kriteerit yritysten päätöksenteossa ja strategioissa Kvartaalitalouden vaikutukset yritysten päätöksenteossa Vastuullisuus yritysten kilpailuetuna Sosiaalinen pääoma ja yritysten vastuullisuus

14 xiii 11 YRITYKSEN VAPAAEHTOISEN SOSIAALISEN VASTUUN EETTINEN LÄHTÖKOHTA Omistajien hyöty motiivina Yrityksen ja sidosryhmien molemminpuolinen hyöty motiivina Laajat yhteiskunnalliset hyödyt ja osallisuuden toimintatapa Kärkiyritykset Vertailuyritykset Ulkoiset sidosryhmät Hyväntekeväisyys motiivina Tulosten arviointia Yritysten vastuun eettinen lähtökohta, osallisuus ja strategisuus Sosiaalinen pääoma ja utilitarismi YRITYSTEN ROOLI SOSIAALISEN VASTUUN JAKAMISESSA Vastavuoroisuus yritysten sosiaalisessa vastuullisuudessa Yritysten sosiaalinen vastuu ja julkiset palvelut Sosiaalisen vastuun jako ja sen muutostarpeet hyvinvointiyhteiskunnassa Tulosten arviointia Yritysten vastuullisuus globaaleilla markkinoilla Globaali hallinta ja sen haasteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tulokset Legitiimisyys ja toimintaa ohjaavat normit Moraalinen vastuu versus taloudellinen vastuu Liiketoimintalähtöinen utilitaristinen moraali Yritysten vastuun rajat Suomessa ja globaaleilla markkinoilla Tuloksista johtopäätöksiin ja uuteen teoreettiseen malliin Yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun malli Ehdotuksia uusien tutkimusten aiheiksi Tutkimuksen luotettavuudesta ja eettisyydestä Luotettavuuden arviointia Eettisyyden arviointia LÄHTEET Julkaistut Julkaisemattomat LIITTEET Liite 6.1. Yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologiat Liite 6.2. Tutkimuksen keskeiset tulokset Liite 6.3. Yrityksen ja sidosryhmien välisiä suhteita Liite 8.1. Kärkiyritysten kyselylomake Liite 8.2. Kärkiyritysaineiston hankinta Liite 8.3. Täsmennetyt haastattelukysymykset kärkiyritykselle Liite 8.4. Vertailuyritysten ja ulkoisten sidosryhmien aineiston hankinta Liite 8.5. Vertailuyritysten ja ulkoisten sidosryhmien lähetekirje sekä vertailuyritysten haastattelulomake Liite 8.6. Ulkoisten sidosryhmien haastattelulomake Liite 8.7. Vertailuyritysten taustatietolomake Liite 8.8. Ulkoisten sidosryhmien taustatietolomake Liite 8.9. Teemakartta

15 xiv TAULUKOT Taulukko 8.1. Yrityksen vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun sidosryhmädiskurssit ja osatehtävät Taulukko 9.1. Yrityksen toiminnan legitiimisyys ja toimintaa ohjaavat normit Taulukko Yrityksen tehtävä ja taloudellinen päämäärä Taulukko Kärkiyritysten informanttien arviot moraalisista kriteereistä yritysten päätöksenteossa sidosryhmädiskursseittain Taulukko Vertailuyritysten informanttien arviot moraalisista kriteereistä yritysten päätöksenteossa sidosryhmädiskursseittain Taulukko Ulkoisten sidosryhmien informanttien arviot moraalisista kriteereistä yritysten päätöksenteossa sidosryhmädiskursseittain Taulukko Kärkiyritysten informanttien arviot yritysten vastuullisuuden ja kvartaalitalouden yhteensopivuudesta sidosryhmädiskursseittain Taulukko Vertailuyritysten informanttien arviot yritysten vastuullisuuden ja kvartaalitalouden yhteensopivuudesta sidosryhmädiskursseittain Taulukko Ulkoisten sidosryhmien informanttien arviot yritysten vastuullisuuden ja kvartaalitalouden yhteensopivuudesta sidosryhmädiskursseittain Taulukko Yrityksen toiminnan eettiset lähtökohdat ja vastuukäsitykset Taulukko Informanttien arvioinnit yritysten vastuullisuuden eettisistä lähtökohdista yhteistyössä ulkoisten sidosryhmiensä kanssa sidosryhmädiskursseittain Taulukko Yrityksen rooli hyvinvoinnin turvaajana ja edistäjänä yhteiskunnassa Taulukko Informanttien arvioinnit verojen maksun ja työllistämisen riittävyydestä vastavuoroisena vastuullisuutena yhteiskunnan palveluista sidosryhmädiskursseittain Taulukko Malli yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun sidosryhmädiskursseista ja niiden ominaispiirteistä neljällä muuttujalla KUVIOT Kuvio 3.1. Yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun toimintaympäristö ja ulkoiset sidosryhmät Kuvio 6.1. Yrityksen ja sidosryhmien vuorovaikutusmalli Kuvio 6.2. Hyvematriisin mukaeltu malli Kuvio 8.1. Tutkimusprosessin vaiheet: yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun arviointi Kuvio Yrityksen resurssit ja yhteiskuntavastuun laajuus "Mikä on moraalisesti väärin, ei voi olla taloudellisesti oikein." (Petteri Tuohinen, Helsingin Sanomat , A13)

16 17 1 JOHDANTO Historian eri aikoina suomalaisiin yrityksiin on kohdistettu erilaisia sosiaalisen vastuun odotuksia ja paineita. Ne ovat usein liittyneet siihen, miten yritysten tulisi kohdella työntekijöitään. Sen lisäksi on kysytty, miten yritysten pitäisi edistää muiden yhteiskunnan osaryhmien hyvinvointia. Riittääkö vastuullisuudeksi lakien noudattaminen vai pitäisikö yritysten ylittää lain asettamat määräykset? Uudenlainen puhe yritysten sosiaalisesta vastuusta virisi Suomessa 1990-luvulla, mutta voimakkaammin alettiin keskustella vasta 2000-luvun alussa. Seuraavat lainaukset kuvaavat yritysten vastuullisuuden moninaisia yhteiskunnallisia kytkentöjä: Elektrobit Group Oyj:n perustaja, kauppaneuvos Veikko Hulkko: Edelleen uskon vahvasti, ettei yrityksen tarvitse tehdä menestyäkseen mitä tahansa. (--) on viisasta tyytyä tekemään oikeilta tuntuvia päätöksiä, sillä vain ne ovat kestäviä. Tällaisessa yrityksessä on omantunnon löytäminen ja eettisten normien määrittäminen tietysti haastavaa, koska toimitaan kulttuuriltaan erityyppisissä maissa. 3 Pelastakaa Lapset -järjestön kansalaistoiminnan johtaja Jouni Hemberg: Bisnestä voi tehdä monella tavalla. Riistää ja rientää pois, välittämättä siitä mitä tapahtuu mersun ulkopuolella. Tai sitten voi toimia 50 vuoden tähtäyksellä, jolloin yritys juurtuu ympäröivään yhteisöön ja ottaa myös siitä vastuuta. 4 Tapiola yhtiöiden pääjohtaja Atso Kalpala: Yritys on jatkumo, ei rahastuskeikka. 5 Otsikko Helsingin Sanomissa: Yrityksen kannattaa ottaa vastuuta asioista, joiden se tietää olevan tärkeitä asiakkailleen. 6 Useissa korkeakouluissa on tehty ja tehdään parhaillaan eri tieteenaloihin liittyviä opinnäytetöitä yritysten yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta vastuusta 7. Erityisesti Jyväskylän yliopiston taloustieteellisessä tiedekunnassa on 1980-luvulta lähtien tutkittu yritysten yhteiskuntavastuuta sidosryhmien ja etiikan käsittein ja teorioin. Tutkimusaineistoina ovat olleet mm. lehtiartikkelit ja yritysten johtohenkilöiden haastattelut. Suomessa ei ole kuitenkaan tehty empiirisiä, kvalitatiivisia tutkimuksia siitä, millaisiin lähtökohtiin ja ajattelutapoihin perustuvat yritysten ja niiden ulkoisten sidosryhmien, esimerkiksi julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen edustajien, arviot yritysten vapaaehtoisesta, lain määräykset ylittävästä sosiaalisesta vastuusta vuorovaikutuksessa ulkoisiin sidosryhmiinsä. Juuri sitä analysoidaan tässä tutkimuksessa, ja se on tämän työn lisäarvo verrattuna aiempiin aihetta käsitelleisiin suomalaisiin tutkimuksiin. 3 Siltanen, P. Elektrobit kiinni perusarvoissaan. Sanomalehti Kaleva , Simonen, K. Yritykset havahtuvat vähitellen vastuuseen. Helsingin Sanomat Riihola, K. Yhteiskuntavastuu kannattaa myös taloudellisesti. Länsiväylä , Pietiläinen, T. Lääketehtaat pesevät kasvojaan. Helsingin Sanomat , E1. 7 Suomessa yritysten yhteiskuntavastuusta väitöskirjaa tai lisensiaatin työtä tekevät tutkijat ovat perustaneet yhteisen tutkimusverkoston nimeltään CSR Tutkimusrinki, (Luettu )

17 18 Viimeaikaisissa suomalaisissa (esim. Takala 2000b, Kujala 2001, Juholin 2003) ja ulkomaisissa (esim. Carroll 1995, Freeman & Velamuri 2005) tutkimuksissa yrityksille arvioidaan kuuluvan normaalin taloudellisen vastuun lisäksi vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista ja sen eri sidosryhmistä sekä esimerkiksi ympäristöstä. Yritysten vastuun katsotaan siis liittyvän paitsi omistajiinsa (shareholders) myös muihin sidosryhmiinsä (stakeholders). Niitä ovat esimerkiksi kansalaisyhteiskunta, kuluttajat ja julkinen valta. Yritysten vastuu on laajentunut niiden ydinliiketoiminnasta tuotteiden ja palvelujen tuottamisesta sosiaaliseen ja ekologiseen vastuullisuuteen. Talous- ja liiketaloustieteissä keskitytään erityisesti yritysten ydinliiketoiminnan tutkimiseen, mutta niiden tutkimusmenetelmät eivät ehkä yksin riitä valottamaan yritysten vapaaehtoista sosiaalista vastuuta, joka sisältää taloudellisen näkökulman lisäksi yhteiskunnallisen ja eettis-moraalisen näkökulman. (ks. Kauppinen 2003, 7.) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten vapaaehtoista sosiaalista vastuuta kaikista näistä näkökulmista. Siihen soveltuvat sidosryhmäteoriat. Tuomo Takala (2000b) ja Meri Vehkaperä (2003) ovat luokitelleet tutkimuksissaan suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta sillä perusteella, millaisiin sidosryhmälähtöisiin ajattelumalleihin niiden toiminta nojaa nyky-yhteiskunnassa. Heidän luokittelunsa ovat tukeneet empiirisen aineistoni analysointia. Tutkimukseni yhteenvedossa esitän yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun sidosryhmädiskurssimallin, joka täydentää Takalan ja Vehkaperän luokitteluja. Yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu on hyvin ristiriitainen asia. Tutkijat, mielipidevaikuttajat ja monet kansalaisyhteiskunnan edustajat vaativat yrityksiltä toisaalta lainsäädännön velvoitteet ylittävää vastuuta, mutta toisaalta he pelkäävät, että sosiaalinen turva tulee liian riippuvaiseksi yritysten toiminnasta ja tuloksentekokyvystä. Esimerkiksi globaaleilla markkinoilla toimivilta yrityksiltä vaaditaan, että niiden pitää vähemmän kehittyneissä maissa kunnioittaa paikallisia lakeja, kulttuureja ja tapoja. Kuitenkin yritysten odotetaan myös vaikuttavan kohentavasti kyseisten maiden puutteellisiin työoloihin ja laajemminkin sosiaalisiin ongelmiin. David Wheeler ja Maria Sillanpää (1997, x) kertoivat jo vuonna 1997 julkaisemassaan kirjassa, että Worldwatch Instituutin arvion mukaan 500 maailman suurinta yritystä hallitsee 70 prosenttia maailmankaupasta ja 30 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Luvut ovat todennäköisesti pikemmin kasvaneet kuin pienentyneet noilta ajoilta. Erityisesti suurilta yrityksiltä voidaan odottaa vastuullisuutta, koska ne voivat edistää jopa sijaintimaansa taloudellista kehitystä ja sen muutosta etenkin kehittyvissä talouksissa. Yritysten vastuullisuus ei siis vaikuta pelkästään niiden oman henkilöstön ja joidenkin yksittäisten, pienten kansallisten tai paikallisten sidosryhmien hyvinvointiin. Suomessa hyvinvointipalveluista vastaa ensisijaisesti julkinen valta. Sen pitää varmistaa kansalaisten tasapuolinen sosiaalinen turva ja hyvinvointipalvelut asuinpaikasta riippumatta. Suomessa sosiaali- ja työvoimapoliittinen lainsäädäntö alkoi kehittyä 1940-luvulla ja erityisen voimakkaasti vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1959 säädettiin laki valtion rahoittamista työttömyyskorvauksista, ja 40-tuntiseen työviikkoon siirryttiin Kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen siirtyi yhä vahvemmin valtion ja kuntien vastuulle luvulla Suomea ryhdyttiin kutsumaan hyvinvointivaltioksi. Samaan aikaan

18 19 työmarkkinajärjestöjen rooli hyvinvointipalvelujen ajamisessa, suunnittelussa ja kehityksessä voimistui. Etenkin ammattiyhdistysliike on ollut monien merkittävien sosiaalisten uudistusten alullepanija niin sanotussa kolmikantayhteistyössä hallituksen ja työnantajajärjestöjen kanssa. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen ja hallituksen välinen ns. kolmikantayhteistyö on yhä tärkeä osa suomalaista sopimusyhteiskuntaa, mutta se ei voi painottua yhteiskunnan sosiaalisten palvelujen lisäkehittämiseen yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin. Pohjoismainen hyvinvointimalli on Suomessa pitkälle toteutettu, ja sen kehittämismahdollisuudet verovaroin ovat supistuneet. Nyt on enemmänkin kyse siitä, millaisena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää. Mikko Kautto (2005, 19) toteaakin, että luvulle tultaessa hyvinvointivaltion laajentaminen ei enää ollut politiikan keskiössä. Juho Saaren (2005a, 35 36) mukaan poliittisessa sanastossa hyvinvointiyhteiskunnan käsite on syrjäyttänyt hyvinvointivaltiokäsitteen. Esimerkiksi Matti Vanhasen hallitus käyttää ohjelmassaan hyvinvointiyhteiskunnan käsitettä kytkemällä sen talous-, työllisyys-, alue- ja sosiaalipolitiikkaan. 8 Ilmaisu sisältyi myös presidentti Tarja Halosen virkaanastujaispuheeseen eduskunnassa Hyvinvointiyhteiskunnan käsite antaa myös erilaisille intressiryhmille mahdollisuuden osallistua hyvinvointipolitiikasta käytävään keskusteluun, koska kyseessä ei ole vain valtiolle kuuluva vastuu (Saari 2005a, 37; ks. myös Helne 2003a, 34). Nykyisin debattiin ottavat aktiivisesti osaa myös monet tutkimuslaitokset, etujärjestöt, kansalaisjärjestöt, yleishyödylliset järjestöt sekä kirkko. Risto Eräsaari (2000, 42) toteaakin, ettei hyvinvointiyhteiskunta ole selvärajainen yhteiskunnallistuneiden yksilöiden kokonaisuus, vaan se tarkoittaa erilaisia suhdemuotoja, joiden kautta yksilöistä ja ryhmistä tulee osa yhteiskunnan toimintaa. Saari kuitenkin kritisoi hyvinvointiyhteiskunnan käsitettä, koska siitä puuttuu yhteiskunnan institutionaalista rakennetta ylläpitävä ja uudistava toimija. Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikki siis ei kukaan kantavat vastuun päätöksenteosta ja sosiaalisesta vastuusta. (Saari 2005a, 38; myös Helne 2003a, 34.) Voitaneen tulkita, että käsitteen yleinen käyttö kuvaa tapahtumassa olevaa muutosta, eikä sitä siis ole omaksuttu käyttöön sattumalta. Tuula Helne (2003a, 34) toteaa, että jo 1980-luvulla alettiin pohtia mahdollisuutta tuottaa yhteiskunnallisia hyvinvointipalveluja sekamallilla (welfare mix model), johon voisivat julkisen vallan lisäksi osallistua esimerkiksi kansalaisyhteiskunta sekä perheet ja yritykset. Kauton (2005, 12 13) mukaan mainitut instituutiot ovat sidoksissa toisiinsa, ja siksi yhdessä tapahtuvat muutokset heijastuvat muutostarpeina muihin instituutioihin. Tässä tutkimuksessa hyvinvointiyhteiskunnan käsitettä käytetään juuri siksi, että siitä puuttuu yksiselitteinen vastuutaho ja että siinä yhdistyvät yhteiskunnan eri politiikka-alueet. Hyvinvointiyhteiskunnan käsite on käyttökelpoinen työväline tutkimuksessani, jossa arvioidaan yritysten roolia kansalaisten hyvinvoinnin 8 Hyvinvointiyhteiskunnan käsitettä käytettiin jo ennen lamavuosia Harri Holkerin ( ) ja uudelleen Paavo Lipposen ( ) ensimmäisen hallituksen ohjelmassa. Sitä käytetään myös ministeriöiden strategisessa suunnittelussa. Saaren mukaan hyvinvointiyhteiskunnan käsitettä puoltaa mm. se, että valtion osuus hyvinvoinnin rahoituksessa on suhteellisen vähäinen, noin neljännes kaikista sosiaalimenoista. Saari itse pitäytyy kuitenkin hyvinvointivaltion käsitteessä, koska arvioi sen jakavan vastuut ja velvollisuudet läpinäkyvästi. (Saari 2005a, 35, )

19 20 edistämisessä ja siitä mahdollisesti seuraavia regiimimuutoksia. Sen käyttö ei ole kannanotto jommankumman termin oikeaoppisuuteen. Tutkijat, poliitikot, tiedotusvälineet ja monet yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvat organisaatiot kritisoivat tai puolustavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, niiden kustannuksia ja vastuunjakoa. Huolta on kannettu esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän kestävyydestä. (ks. Vihriälä 2005, 5; Kautto 2005, 11.) Raija Julkusen (2004, ; myös Volk 2005, 117) mielestä suomalaisessa 1990-luvun laman jälkeisessä hyvinvointipalvelukeskustelussa onkin siirrytty moraalikysymysten sijasta pohtimaan pragmaattisia, voimakkaasti talouteen liittyviä kysymyksiä, kuten talouskasvua, kilpailukykyä ja julkisen talouden kokoa, tehokkuutta ja rahoitettavuutta. Suomalaisen hyvinvointimallista ja sen kestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua, ja myös käsitykset siitä ovat vaihdelleet jopa saman organisaation sisällä. Vielä huhtikuussa 2003 ilmestyneessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton barometrissä todettiin esimerkiksi, että valtio on vetäytynyt sosiaalisesta vastuusta ja että siitä on tullut taloudelle alisteista. Barometrin tekijät odottivat yksityisen ja kolmannen sektorin ottavan suurempaa vastuuta hyvinvoinnin turvaamisesta tulevaisuudessa. (Eronen ym. 2003, 92.) Vuosien ja 2005 barometreissä sen sijaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei enää kyseenalaistettu. Vuoden 2005 barometrissä arvioitiin kuitenkin kansalaisten hyvinvoinnin perustuvan tulevaisuudessa nykyistä vahvemmin julkisten sijasta yksityisten yritysten, järjestöjen ja lähiyhteisöjen tuottamaan tukeen ja palveluihin. (Eronen ym. 2005, 153, ) Myös Gøsta Esping-Andersen (1999, 73 94) arvioi yritysten toimintaympäristön muutosten vaikuttaneen hyvinvointipalveluiden tuottamisen uudelleenarviointiin. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten kansainvälistyminen, globalisoituminen 10 ja väestön ikääntyminen, ovat asettaneet myös hyvinvointiyhteiskunnalle ja yritysten vapaaehtoiselle sosiaaliselle vastuulle uusia haasteita. Ylikansalliset organisaatiot, kuten EU ja Euroopan keskuspankki, voivat vaikuttaa kansallisvaltioiden talouteen sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Globaaleilla markkinoilla myös kilpailu kiristyy, mikä vuorostaan heijastuu yritysten sosiaaliseen vastuuseen. Myös työelämä ja työolot muuttuvat jatkuvasti. Edistynyt teknologia vahvistaa yritysten mahdollisuuksia reagoida joustavasti muutoksiin. Se vähentää myös eroja paikallisten, kansallisten ja globaalien markkinoiden välillä. Työttömyys ja syrjäytyminen ovat suomalaisen yhteiskunnan suuria ongelmia. Epätyypilliset työsuhteet, kuten pätkätyöt, ovat yleistyneet. Lisäksi huolta kannetaan yritysjohtajien kannustinjärjestelmien oikeudenmukaisuudesta ja koulutetun työvoiman riittävyydestä. Toisaalta monet kestävää sosiaalista ja ekologista vastuuta painottavat kansalaisjärjestöt ja kuluttajaliikkeet vahvistavat rooliaan. Ne voivat painostaa yrityksiä suosimaan moraalisia, vastuullisia toimintatapoja. Myös valistuneet kansalaiset ja kuluttajat edellyttävät yrityksiltä 9 (Luettu ) 10 Pekka Kososen mukaan kansainvälistymisen ja globalisaation käsitteistä ei ole yleisesti hyväksyttyä määrittelyä ja erottelua. Hän määrittelee niitä seuraavasti: Kansainvälistymisen käsitteessä näkökulmana ovat kansallisvaltioiden keskinäiset suhteet tai ainakin eri kansallisvaltioissa toimivien yksilöiden ja yritysten suhteet, kun taas globalisaation käsitteeseen sisältyy maailmanlaajuisten prosessien ja maailmanjärjestelmän tasoisten vaikutussuhteiden näkökulma. Globalisaation käsite kytketään yleisimmin uudenlaisiin taloudellisiin prosesseihin ja valtasuhteisiin. Globaalien yhteneväisyyksien vahvistumisesta huolimatta monet asiat jäsentyvät edelleen paikallisesti tai kansallisesti, kuten yritysten johto tiettyihin kansallisvaltioihin. Toisaalta tuotteiden valmistus, jakelu ja markkinointi hajautuu lukuisiin maihin. (Kosonen 2000, )

20 21 moraalista toimintaa ja tuotteiden ja palvelujen eettistä tuottamista. Ennen riitti, että tuotteet olivat laadukkaita eivätkä maksaneet liikaa. Viestinnän nopeus ja saavutettavuus auttavat kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia hankkimaan ja levittämään tietoa nopeasti ja laajasti. Tieto yritysten vastuuttomuudesta leviää yleensä nopeammin kuin tieto niiden vastuullisuudesta. Vastuuttomuus on uutinen, ei niinkään vastuullisuus. Hyvä maine on tärkeä yrityksen menestymiselle. Maine muodostuu yrityksen toimintatapojen, tuotteiden ja palvelujen luotettavuudesta sidosryhmien keskuudessa. Lainsäädännön asettamat velvoitteet ylittävä yrityksen vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu esimerkiksi tuki hyväntekeväisyysjärjestöille tai yhteinen projekti julkisen hallinnon kanssa maahanmuuttajien työllistämiseksi näkyy kuitenkin maineessa, kilpailuedussa ja taloudellisessa tuloksessa viiveellä eikä välttämättä riitä motivoimaan yrityksiä sosiaaliseen vastuunkantoon. Yritysjohtajat ja osakkeenomistajat odottavat liiketoiminnasta tuloksia ja hyötyä yhä nopeammin. Nopeaa tuloksentekotarvetta korostaa osaltaan pörssiyhtiöille asetettu velvoite laatia julkinen osavuosikatsaus neljännesvuosittain. Kytkeytyykö yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu ensi sijassa tuloksentekoon, josta odotetaan vastiketta yhä nopeammin, vai onko tapahtumassa muutoksia myös yritysten moraalissa ajattelutavoissa? Moniarvoisessa yhteiskunnassa yrityksillä on lukuisia sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä. Sisäisiä sidosryhmiä ovat esimerkiksi yritysten omistajat ja työntekijät, ulkoisia muun muassa työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt, julkinen valta ja hallinto sekä media ja kirkko. Kaikki odottavat yrityksiltä vähintäänkin lakien minimivaatimusten noudattamista, mutta yhä enemmän myös vapaaehtoista, lait ylittävää sosiaalista vastuuta. Henkilöstö haluaa parempia terveyspalveluja ja vastuullisuutta irtisanomistilanteissa; naapurusto toivoo tehtaan hajuhaittojen vähentämistä; kansalaisjärjestöt odottavat lisää avoimuutta ja yhteistyötä; yleishyödylliset järjestöt toivovat taloudellista tukea ja osallistumista hankkeisiinsa. Yritysten ja niiden ulkoisten sidosryhmien vuorovaikutus on kaksisuuntaista: molemmat voivat vaikuttaa toistensa toimintaan. Joskus ajaudutaan konflikteihin. Yksi tällainen tapahtuma oli Naisjärjestöjen Keskusliiton kannanotto tiedotusvälineille Siinä vedottiin sukupuolten tasa-arvoon ja kasvatuksellisiin perusteisiin ja pyydettiin tiedotusvälineitä lopettamaan seksi-ilmoitusten julkaisu, koska paritus on lainvastaista. 11 Helsingin Sanomat 12 ja useat muut sanomalehdet 13 luopuivat tämän seurauksena seksiilmoitusten julkaisemisesta. Lehtien piti arvioida sosiaalista ja taloudellista vastuutaan taustanaan se, vaikuttaisiko levikin mahdollinen lasku myös ilmoitustulojen vähenemiseen tilaustuottojen lisäksi. Ilmeisesti sanomalehdet pitivät sosiaalista vastuullisuutta pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevämpänä kuin lyhyen aikavälin kannattavuutta korkeampina ilmoitustuottoina. Yritysten vastuullisuuden käsitteistö on edelleen moninaista, epätäsmällistä ja jatkuvasti muuttuvaa, vaikkakin vähitellen täsmentyvää. Tutkijat, poliitikot ja tiedotusvälineet käyttävät yritysten vastuullisuudesta muun muassa kestävän kehityksen (corporate sustainability), ympäristövastuun (ecological responsibility) sekä sosiaalisen vastuun ja yhteiskuntavastuun 11 Naisjärjestöt kehottavat boikottiin. Helsingin Sanomat hyötyy parituksesta. Naisjärjestöjen Keskusliiton kannanotto Virkkunen, J. & Soini, P., HS luopuu prostituutioilmoittelusta. Helsingin Sanomat , A7. 13 Ellilä, T., Poliisi arvelee seksi-ilmoittelun siirtyvän internetiin. Helsingin Sanomat

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

STRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS

STRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS STRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS FiBSin ja IBM:n Joulubasaari Yritysten ja järjestöjen yhteistyön arki 13.12.2012 Salla Laasonen KTT, tutkijatohtori Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Yritysvastuun politiikkaa

Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa

Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa Elintarvikepäivä 2004 4.5. Messukeskus Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi www.aula.fi Pekka

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset vastuulliset sosiaaliset innovaatiot

Käyttäjälähtöiset vastuulliset sosiaaliset innovaatiot Käyttäjälähtöiset vastuulliset sosiaaliset innovaatiot To Be or Well to Be Hyvinvointia etsimässä 11.2.2010 Maija-Leena Uimonen Neuvotteleva virkamies, VTT yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Materiaalien politiikka

Materiaalien politiikka Materiaalien politiikka Petrus Kautto Politiikka-analyysien ryhmä Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) - akatemiaohjelma Vuosiseminaari 14.9.2017 Materiaalien / kiertotalouden toimintapolitiikka

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella Tuuli Vilhunen, Matti Kojo, Tapio Litmanen 6.10.2017 työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere risto.harisalo@uta.fi 1 Yleiskuva kokonaisuudesta Valtio

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot