Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta Sisäisiä julkaisuja 8/2007

Transkriptio

1 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 Sisäisiä julkaisuja 8/2007

2

3 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 Sisäisiä julkaisuja 8/2007 Tiehallinto Helsinki 2007

4 Kannen kuva: Olli Penttinen Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Julkaisua saatavana Tiehallinto, Pääkonttori, talous Faksi Puhelin Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 31 4 TASE 32 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 34 6 ALLEKIRJOITUKSET 50

6 4 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006

7 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tiehallinto on toteuttanut eduskunnan talousarviossa määrittämää liikennepolitiikkaa. Tiehallinto saavutti tiukan tulosohjauksen kautta keskeiset sille asetetut tavoitteet. Alueellisia yhdyskuntien kehitystä tukevia investointeja ei kuitenkaan pystytty tekemään tarvetta vastaavasti. Myös monia ympäristön parantamistoimia, kuten pohjavesien suojaamista ja melun torjuntaa on jouduttu lykkäämään. Maanrakennusalan kustannukset nousivat 5 %, mikä vähensi tieinvestointeja, peruskorjauksia ja päällysteiden uusimisia. Markkinatilanne ei ole kuumentunut, vaan urakkakyselyihin on saatu riittävästi hyväksyttäviä tarjouksia. Tieomaisuuden arvo alentui kokonaisuudessaan 183,6 M. Tiehallinto isännöi km maantieverkkoa Maanteiden pituus oli vuoden 2006 lopussa kilometriä. Maanteiden liikennesuorite oli vuonna 2006 kaikkiaan 34,8 Mrd. autokilometriä. Kymmenessä vuodessa liikennesuorite on lisääntynyt 26 %. Vuonna 2006 liikenne lisääntyi pääteillä 2,0 %. Raskaan liikenteen kohdalla lisäys oli 1,3 %. Tienkäyttäjille tarjotun maantieverkon laajuutta ja koko maan liikennesuoritteen kehitystä kuvaavat oheisen taulukon tunnusluvut. Verkon pituus on säilynyt ennallaan. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu lisää n. 50 km vuosittain ja siltojen määrä on säilynyt ennallaan. Päällystetyn tieverkon pituus on lisääntynyt yli 100 km. Liikennesuorite on lisääntynyt vajaan prosentin. Taulukko 1. Tieverkon laajuuden ja liikennesuoritteen kehitys Tieverkon laajuus ja liikennesuorite Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 TIEVERKON LAAJUUS (tilanne ) Maanteiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lukumäärä (kpl) Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite (tiet ja kadut), mrd. hlökm 68,9 69,5 71,0 71,1 Liikenneturvallisuus kehittyi suotuisasti. Maanteillä kuoli v liikenneonnettomuuksissa 254 ihmistä, mikä on 40 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan vakavien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä ei alentunut neljän edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Tiehallinnon liikenneturvallisuustoimet ovat tuottaneet tuloksia, mutta myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää parannustoimia tierakenteisiin, kuten esim. keskikaiteiden rakentamisen jatkamista vilkkaille pääteille. Tiehallinnolla on hyvä suunnitelmavalmius näiden kohteiden osalta, mutta ei tarvittavaa rahoitusta. Tieverkon kunto on pystytty säilyttämään tyydyttävällä tasolla, paitsi siltojen osalta, joiden kunto on edelleen heikentynyt. Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys kyettiin varmistamaan riittävin hoidon ja ylläpidon toimenpitein ja tienkäyttäjät olivat suhteellisen tyytyväisiä pääteiden palvelutasoon. Tämän on mahdollistanut usean vuoden mittainen strategian mukainen panostus teiden ja siltojen ylläpitoon ja peruskorjauksiin. Sen sijaan tyytyväisyys alemman tieverkon kuntoon oli huonompi.

8 6 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tiehallinto saavutti LVM:n asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Myös muut Tiehallinnon omille tulosyksiköille asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Henkilöstölle maksettiin noin 1,4 M tulospalkkiot. Isot tiehankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Kertomusvuonna valmistui liikenteelle ensimmäinen rakennusvaihe Tampereen läntisestä ohitustiestä ja toinen vaihe käynnistyi. Valtatien 2 Vihti - Pori parantaminen yhteysvälihankkeena käynnistyi ja Oulussa aloitettiin Kuusamontien parantaminen kuntien huolehtiessa hankkeen rakennusaikaisesta rahoituksesta. Työt aloitettiin myös Hakamäentiellä Helsingissä ja jatkuivat vilkkaina E18 Muurla-Lohja ja Vuosaaren sataman liikenneväylien osalta. Eduskunta päätti vuoden 2007 talousarviossa lisäksi kuuden uuden tieinvestoinnin rahoittamisesta. Samalla eduskunta edellytti tienpidon määrärahakehyksen mitoittamista pitkäjänteisen kehittämisen edellyttämälle riittävälle tasolle. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama ns. Vuorian työryhmä ehdotti väyläinvestointipäätösten pitkäjänteistämistä ja uusien rahoitusmallien käyttöönottamista sekä liikennepoliittisen selonteon antamista eduskunnalle. Tiehallinto paransi toimintansa tuottavuutta. Organisaatiota uudistettiin keskittämällä mm. asiakaspalveluiden hoitamista valtakunnallisesti yhteen pisteeseen. Tiehallinnon palveluksessa toimivien henkilöiden määrä väheni suunnitelmallisesti, mutta tuottavuusohjelmassa hyväksytyt tavoitteelliset työpanoksen vähentämismäärät ovat edelleen haasteellisia ja edellyttävät osaamisen jatkuvaa kehittämistä, uusien toimintamallien käyttöönottoa ja organisaation rakenteiden uudistamista. Tiehallinto käynnisti yhdessä muiden väylävirastojen kanssa uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelun. Talous- ja henkilöstöhallinnon keskitetyt tehtävät on sovittu siirrettäväksi valtiokonttorin palvelukeskukseen alkaen. Henkilöstötyytyväisyys säilyi hyvänä muutosten keskellä. Hankintamenettelyjä on kehitetty yhteistyössä alan kanssa. Myös palvelun tuottajien tyytyväisyys on asiakaskyselyjen mukaan säilynyt hyvällä tasolla. 1.2 Vaikuttavuus Tiehallinto edisti toimillaan LVM:n hallinnonalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta turvaamalla liikenteen päivittäistä sujuvuutta, parantamalla turvallisuutta ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Liikenteen ja kuljetusten toimivuus turvattiin. Päivittäinen liikenteen palvelutaso varmistettiin valtakunnallisesti yhtenäisillä hoidon toimintalinjoilla. Hoidon palvelut hankitaan urakoitsijoilta pitkäkestoisilla sopimuksilla, joihin ei tehty oleellisia palvelutasokorjauksia. Paikallisella tasolla muuttuneet palvelutarpeet on otettu huomioon urakkakohtaisissa tarkistuksissa. Myös urakoiden laadun varmistusta on lisätty. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti liikenteen hallinta on integroitu osaksi tienpitoa ja T&K -toimintaa. Liikenteen hallinnan tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty oman liikenteen hallinnan teemaohjelman puitteissa. Vuoden 2007 T&K -ohjelmaan on uutena teemana avattu koko liikennesektorin yhteinen "Älykäs liikenne" -niminen tutkimusohjelma. Sen vetovastuu on Tiehallinnolla.

9 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 7 Tiehallinto laati monivuotisen investointiohjelman pääteiden toimivuuden parantamiseksi liikenteen hallinnan keinoin pääkaupunkiseudulla ja on panostanut tämän ohjelman toteuttamiseen vuonna Lisäksi merkittävä liikennetelematiikkaosuus Lohjalta Kehä III:lle valmistui E18 Lohja-Lohjanharju hankkeen yhteydessä. Päällysteiden kuntoa on voitu hieman parantaa sekä päätieverkolla että alemmalla tiestöllä. Tienkäyttäjät ovat varsin tyytyväisiä pääteiden tilaan, mutta alemman tiestön tilaa pidetään vain tyydyttävänä. Runkotieverkosta (3 067 km) noin 75 % osuudella voitiin liikennöidä sujuvasti ja turvallisesti (nopeusrajoitus 100 km/h). Kuitenkin myös merkittäviä sujuvuuspuutteita esiintyy. Pahimmat ruuhkat ovat pääkaupunkiseudun kehäteillä sekä eräillä muilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemilla lisääntynyt raskas liikenne aiheutti merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuusongelmia, jotka ulottuivat pitkälle sisämaahan. Tiehallinto edisti liikenneturvallisuutta tavoitteen mukaisesti. Tiehallinto saavutti tekemillään toimilla ministeriön tavoitteeksi asettaman henkilövahinko-onnettomuuksien laskennallisen vähenemän mm. kameravalvontaa tukemalla ja alentamalla nopeusrajoituksia ministeriön yleisohjeen mukaisesti. Valtioneuvosto teki keväällä periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Linjaukset on päivitetty tienpidon toimintalinjoihin ja suunnitteluperiaatteisiin. Tehokkaiden keinojen löytämiseksi Tiehallinto on panostanut liikenteen turvallisuustutkimukseen yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneturvan ja Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa. Yhteistyötä Liikennekeskuksen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa on tiivistetty siten, että Hätäkeskuslaitos ilmoittaa merkittävistä liikenneonnettomuuksista välittömästi Liikennekeskukselle, joka laatii tiedotteen Yleisradiolle. Tällä ensitiedotusmenettelyllä pyritään rajoittamaan lisävahinkojen syntyminen häiriötilanteen aikana. Ympäristön kuormittumista kevennettiin. Tiehallinto päivitti oman ympäristöohjelmansa LVM:n hallinnonalan ympäristöohjelman pohjalta. Ympäristönäkökulma on integroitu osaksi tienpidon toimintalinjoja ja urakkaasiakirjojen toimivuusvaatimuksia. Ympäristöasiat on otettu painopisteeksi myös Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Tiehallinto on laatinut ministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti uuden monivuotisen investointiohjelman kiireellisten pohjavesisuojausten toteuttamisesta. Tämän ohjelman toteuttaminen on aloitettu vuonna Tiehallinnon edellisen keskitetyn pohjavesien suojausohjelman viimeiset hankkeet (7 km) valmistuivat vuonna Maantiesuolan tonnin käyttö liukkaudentorjuntaan jäi selvästi edellisvuosia alemmalle tasolle. Meluntorjuntaa toteutettiin osana tieverkon kehittämishankkeita ja valtakunnallisesti priorisoituja teemahankkeita. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tienpidon strategia ja tulostavoitteet ohjasivat määrärahojen käyttöä. Perustienpidon määrärahat kohdistettiin strategian mukaisesti tiestön jokapäiväinen liikennöitävyyden turvaamiseen, tieverkon kunnosta huolehtimiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tienpidon toimia painotettiin liikenne- ja viestintäministeriön Tiehallinnolle asettamien tulostavoitteiden mukaisesti.

10 8 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Pääosa tienpidon rahoituksesta oli perustienpidon momentilla, mutta tienpitoon oli käytettävissä rahoitusta myös Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta sisäasiainministeriötä ja TE -keskuksilta sekä Kainuun kehittämisrahasta. Kehittämisinvestoinneista eduskuntaa päätti erikseen hankkeittain. Taulukko 2. Tiehallinnon tuotekohtaiset menot (milj. euroa) Tiehallinnon menot tuotteittain Talvihoito Liikenneympäristön hoito Sorateiden hoito Lauttaliikenne Hoito yhteensä Päällysteet Tierakenteet Sillat Varusteet ja laitteet Liikenneympäristön parantaminen Ylläpito ja korvausinvestoinnit yhteensä Perustienpidon laajennusinvestoinnit Perustienpidon uusinvestoinnit Kehittämisinvestoinnit (sis. Vuosaari) Maa-alueiden hankinta- ja hoitomenot Tieinvestoinnit yhteensä Esi- ja yleissuunnittelu Tie- ja rakennussuunnitelmat Liikenteen hallinta Hallinto Palveluprojektit ja sopeuttaminen Menot yhteensä (brutto) Tiehallinnon tuotot Menot yhteensä (netto) Liikenneympäristön hoidon menoja siirretty päällysteiden menoihin noin milj. euroa/vuosi vuosina Hoidon palvelutasoa ei muutettu v oleellisesti. Hoidon pitkäkestoisten alueurakoiden menot on sidottu maarakennuskustannusindeksin muutokseen. Kustannukset ovat jo kahtena vuotena nousseet yli 5 % vuosivauhdilla, mutta kilpailuttamisella on kompensoitu osa kustannusten noususta. Ylläpidon menot vähenivät edellisvuodesta. Erityisesti päällysteiden uusimiseen ja tierakenteiden korvausinvestointeihin on rahoitusta käytetty edellisvuotta vähemmän. Siltojen korjausrahoitusta on lisätty suunnitelmallisesti jo usean vuoden ajan, mutta ei kuitenkaan vielä riittäväsi siltojen kuntoon nähden. Perustienpidon investointien määrä lisääntyi hieman edellisvuosista. Tämä aiheutui lähinnä eduskunnan myöntämästä kertaluonteisesta lisärahoituksesta teemaohjelmien hankkeille. Tarve alueellisten investointien rahoittamiseksi oli kuitenkin moninkertainen käytettävissä olleeseen rahoitukseen verrattuna. Kehittämisinvestointien vuosimenot vähenivät, kun kuusi suurta hanketta valmistui vuoden 2005 lopulla, eikä uusia kohteita ole käynnistynyt kuin vasta vuoden 2006 lopussa (vt 2 Vihti-Pori, mt 100 Hakamäentie ja vt 3 Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe). Lisäksi vt 20 Hintta-Korvenkylän rakennusaikaisen rahoituksen hoitaa Oulun kaupunki.

11 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 9 Maanhankinnan menot lisääntyivät. Rahoitusta käytettiin selvästi edellisvuosien määrää enemmän kustannustason noususta ja lunastustoimitusten nopeutumisesta johtuen. Investointien suunnittelua vaikeutti tiehankkeiden rahoituksen epävarmuus. Suunnitelmavalmiutta on pidetty hyvänä niiden isojen kehittämishankkeiden ja teemaohjelmien hankkeiden osalta, joiden toteutusaikataulu ja rahoitus on voitu varmistaa. Muilta osin valmiiden suunnitelmien varasto on niukka. Ilman riittävää suunnitelmavalmiutta mahdollisuudet reagoida äkillisesti esiin nousevien liikenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi ovat heikot. Tiehallinnon toiminnalliseen tehokkuuteen asettamista sisäisistä tulostavoitteista toinen saavutettiin. Tiehallinnon sisäiset tulostavoitteista resurssien käytön tehostaminen yhteistyöalueilla toteutui ja johti yhteisten resurssien käytön lisääntymiseen ja kustannussäästöihin sekä lisäsi tiepiirien yhteishankintoja. Sen sijaan tienpidon markkinoiden kehittämistavoitetta ei kokonaisuudessaan saavutettu, koska palvelutuottajien tyytyväisyys ei parantunut tavoitteen mukaisesti Toiminnan taloudellisuus Ministeriö ohjasi toiminnan taloudellisuutta tulostavoitteilla ja seurattavilla mittareilla. LVM asetti toiminnan taloudellisuudelle kaksi tulostavoitetta (kunnossapidon yksikkömenot ja hallintomenot) ja kolme seurattavaa mittaria (tieinvestoinnit suhteessa poistoihin, hyväksyttyjen tarjousten lukumäärä ja henkilöstön määrä). Tiehallinto seurasi myös prosessien tuotosten, panosten ja suorituskyvyn kehittymistä prosessikohtaisilla mittareilla. Taulukko 3. Taloudellisuuden mittarien kehitys Tavoitteet ja seurattavat mittarit Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 Tieinvestoinnit suhteessa poistoihin (%) % Kunnossapidon yksikkömenot ( /km) Hyväksyttyjen tarjousten määrä (kpl/urakkakysely) 4,5 4,8 4,5 4,8 Hallintomenot (M ) ,5 69,4 Henkilöstömäärä (vakituisia ) Tieverkon ( km) kunnossapitoon (hoito, ylläpito ja hallinto) käytettiin perustienpidon määrärahoja tiekilometriä kohti Mittari kuvaa toiminnan taloudellisuutta, mutta myös näihin toimiin varatun rahoituksen määrää. Alentuneet yksikkökustannukset selittyvät lähinnä sillä, että ylläpidon rahoitusta on ohjelmoitu käytettäväksi edellisvuosia vähemmän. Teiden palvelutaso on kuitenkin voitu kuntomittausten tulosten mukaan säilyttää. Tiehallinnon hallintomenotavoitteen mukaiset menot (ei sisällä T&K -menoja eikä tietojärjestelmäinvestointeja) olivat noin 69,4 M. Tehdyt investoinnit eivät riittäneet tierakenteiden arvon säilyttämiseen. Tieinvestointien osuus tieverkon kulumista kuvaavista poistojen arvosta oli vain 69 %. Urakkakyselyihin saatiin keskimäärin 4,8 tarjousta, kuten myös vuonna Mittari kuvaa markkinoiden toimivuutta.

12 10 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tiehallinnon palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä väheni lähes suunnitellusti Toiminnan tuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö ei asettanut Tiehallinnolle vuodelle 2006 tulostavoitetta tuottavuudelle, mutta vuonna 2006 Tiehallinto kehitti viraston tuottavuusmittarin osana hallinnonalan yhteistä projektia. Tiehallinnon tuottavuus on em. projektissa määritellyllä mittaristolla laskettu vuodesta 2000 lähtien. Tuottavuus on määritelty erikseen työn tuottavuudelle ja kokonaistuottavuudelle. Tämän perusteella ministeriö asetti Tiehallinnolle vuodelle 2007 tavoitteet työn tuottavuudelle (3 %) ja kokonaistuottavuudelle (2 %). Laskelmien mukaan Tiehallinnon tuottavuus on vuosina kehittynyt myönteisesti. Alustavien laskelmien mukaan sekä työn tuottavuus että kokonaistuottavuus paranivat vuonna Taulukko 4. Tuottavuuden mittarien kehitys Vuosimuutos Työn tuottavuus 404 % 0,7 % 0,7 % 4,8 % 4,2 % 1,0 % Kokonaistuottavuus 2,1 % 8,8 % 0,6 % 5,6 % -0,2 % 2,0 % Tiehallinto varautui tuottavuuden parantamiseen ja osaamisen varmistamiseen käynnistämällä vuoden 2006 lopulla toimintamallin toimeenpanoprojektin, jossa arvioidaan mahdollisuuksia Tiehallinnon toimintojen keskittämiseen ja palvelujen oston lisäämiseen. Tällä hetkellä Tiehallinnossa hoidetaan keskitetysti operatiivinen liikenteen ohjaus, vahingonkorvausasiat, tienvarsiteknologia ja EU-asioiden hallinnointi, lauttatoiminta, pientieasiat, erikoiskuljetusluvat, perinneasiat sekä asiakaspalveluiden yhteyskeskus ja lupapalvelut. Lisäksi käynnistettiin selvitystyö Tiehallinnon aluejaon ja toimivallan uudistamisesta. Tiehallinto seuraa prosessien suorituskykyä. Tiehallinnon oman toiminnan tuottavuuskehityksen arvioimiseksi mittareita laajennettiin v käsittämään prosessien tuotokset. Mittareita (liite 18) on edelleen tarve kehittää. Asiakaspalveluissa myönnettyjen lupien ja viranomaispäätösten määrä on lisääntynyt 15 %. Vuonna 2006 niiden määrä oli yli kpl. Asiakaspalautteen keskimääräinen käsittelyaika on pidentynyt 5,5 vuorokaudesta keskimäärin 6,7 vuorokauteen. Hankesuunnittelun osuus hankinnan arvosta on pudonnut 3,6 prosentista 2,8 prosenttiin. Vuorovaikutus on onnistunut hyvin, sillä nähtävillä olevista tiesuunnitelmista tehtiin valitus vain 5 %. Vuoteen 2005 verrattuna tilanne tosin heikkeni. Hankinnan mittarit osoittavat markkinoiden toimivan hyvin ja palveluntuottajien tyytyväisyyden säilyneen hyvällä tasolla, joskin hieman heikentyneen. Hankinnan kustannukset ovat alle 2 % investointimenoista. Tukiprosessien (asiakkuus, talous, henkilöstö, tieto) osalta mittarit osoittavat toiminnan tehostumista, mutta erityisesti tietohallinnon palvelumenot ovat kasvussa.

13 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudelliset suoritteet ovat alijäämäisiä Tiehallinnon julkisoikeudellisia suoritteita ovat erikoiskuljetusluvat ja muut maanteitä koskevat luvat. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus on ollut useana vuonna alijäämäinen. Vuonna 2006 alijäämää kertyi 0,21 M. Suoritteiden hintoja on asteittain korotettu vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa maksuasetuksessa (1106/2004) keskimäärin 7 % ja vuoden 2006 maksuasetuksessa (978/2005) keskimäärin 16 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden 1,6 M tuotot toteutuivat tavoitetta ja edellisvuotta suurempina. Suoritteiden hintojen korotus näkyy laskelmasta selvästi. Koska kustannukset ovat pysyneet vuoden 2005 tasolla, kustannusvastaavuusprosentti on parantunut vuodesta 2005 ja on noussut 88,4 prosenttiin. Vuosien 2005 ja 2006 luvut ovat vertailukelpoisia, koska kustannusvastaavuuslaskelman ohjeeseen ei ole tullut vuoden aikana muutoksia. Vuonna 2005 ohjeeseen tehtiin muutamia muutoksia, joten vuoden 2004 ja 2005 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Taulukko 5. Tiehallinnon julkisoikeudelliset suoritteet Julkisoikeudellisten tuotot ja kulut Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Tavoite 2006 Tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot /. tuottojen oikaisuerät Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Kokonaiskustannukset ALIJÄÄMÄ (-) Kustannusvastaavuusprosentti 78,1 % 79,9 % 88,4 % 86,1 %

14 12 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Liiketaloudelliset suoritteet ovat ylijäämäisiä Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot olivat 1,3 M ja kustannukset 0,5 M. Tuotoista noin 87 % muodostui ulkopuolisilta saaduista kiinteistöjen ja levähdysalueiden vuokratuotoista. Vuokratuotot pienenevät myös tulevina vuosina, kun Tiehallinnon vuokratuotot muodostuvat pääasiassa virastolle hallinnan siirrossa jääneiden levähdysalueiden vuokratuotoista. Maksullisen toiminnan myyntituottojen ja muiden tuottojen toteuma oli tavoitetta ja edellisvuotta pienempi johtuen Tiehallinnon järjestämien kurssien ja maa-ainesten myynnin vähentymisestä. Kurssitoiminnan vähentymisestä johtuen, myös palvelujen ostot olivat vuonna 2006 pienemmät kuin v Taulukko 6. Tiehallinnon liiketaloudelliset suoritteet Liiketaloudellisten tuotot ja kulut Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Tavoite 2006 Tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot vuokrat ja käyttökorvaukset /. tuottojen oikaisuerät Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Kokonaiskustannukset YLIJÄÄMÄ (+) Kustannusvastaavuusprosentti 210 % 230 % 280 % 277 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tiehallinnolla ei ole yhteisrahoitteista toimintaa eli Tiehallinnon viranomaistoimintaan liittymätöntä, vapaaehtoista toimintaa. Ministeriö ei ole myöskään asettanut tavoitteita yhteisrahoitteiselle toiminnalle. Ulkopuolisten osallistuminen hankkeiden rahoittamiseen sovitun rahoitusosuuden mukaisesti ei muuta toiminnan luonnetta lakisääteisestä viranomaistoiminnasta vapaaehtoiseksi toiminnaksi. Ulkopuolisten maksamat rahoituserät eivät ole tuottoja kustannusvastaavuuslaskennan mielessä. Myöskin EU:n maksamat TEN -tuet tieinvestointeihin ja tuet T&K -projekteille maksetaan pääosin jälkikäteen hankkeiden valmistumisen jälkeen, jolloin tuottojen ja kulujen kohdistaminen samalla vuodelle on mahdotonta.

15 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriö asetti palvelutasolle ja turvallisuudelle tulostavoitteet. Ympäristövaikutuksille ministeriö asetti useita seurattavia mittareita. Lisäksi Tiehallinto asetti tulosyksiköille sisäisen tulostavoitteen arvoverkoston tyytyväisyydelle. Taulukko 7. Tuotosten ja laadunhallinnan mittarien kehitys Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 Palvelutaso Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) Päällystetyt tiet KL huono ja erittäin huono (km) Päällysteiden uusiminen (km) Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) Siltojen peruskorjaus (kpl) Soratiet kuntoluokissa huono ja eritt. huono (km) Kelirikkorajoitusten määrä (km) Kelirikkoteiden peruskorjaus (km) Huonojen ja erittäin huonojen kevyen liikenteen väylien määrä (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,60 3,67 3,6 3,72 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 2,8 3,05 2,7 3,05 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,4 3,4 3,4 3,54 Turvallisuus Liikennekuolemat maanteillä Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä ,4 Vähenemä perustienpidon toimin ,5 Vähenemä kehittämisinvestoinnein ,9 Ympäristö Suolan käyttö liukkauden torjunnassa (t) Yli 55 dba melulle altistuneet (asukasta) *) CO 2 -päästöt, tiet ja kadut (1990=100) **) Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) *) Mittaustulos vuodelta Seuraava mittaus vuonna **) VTT:n päivittämät tiedot vuodelta 2005 (toteutumat korjattu taannehtivasti) Palvelutaso toteutui runkoverkon sujuvuuden sekä teiden ja siltojen kunnon osalta erittäin hyvin. Huonokuntoisten siltojen enimmäismäärätavoite toteutui, mutta tästä huolimatta siltojen kokonaiskunto heikkeni vauriopistesummalla mitattuna 3,7 %. Tienkäyttäjien tyytyväisyys oli hyvällä tasolla ja kehittyi myönteisesti. Ministeriön asettamat tavoitteet on saavutettu annetun rahoituskehyksen puitteissa, mutta samanaikaisesti tieomaisuuden arvo on alentunut. Kuntoon on siis panostettu omaisuuden kustannuksella. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdyt toimet tuottivat tavoitteen mukaiset turvallisuusvaikutukset. Myös liikennekuolemien määrä jäi maanteillä huomattavasti vuosia alemmalle tasolle, vaikka vakavien onnettomuuksien määrä ei vähentynyt. Pääosa liikenneturvallisuusvaikutuksista saavutettiin kameravalvonnalla, täristävillä reunaviivoilla ja muilla pienehköillä liikenneympäristöön tehdyillä investoinneilla sekä nopeusrajoitusten alentamisella.

16 14 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Ympäristön tilaa kuvaavat tunnusluvut kehittyivät suotuisasti. Tiesuolan käyttöä liukkauden torjuntaan voitiin vähentää edellisvuosista. Talvikaudella oli poikkeuksellinen vaikeat keliolosuhteet, kun taas vuoden talvikausi oli normaali. Pohjavesiä suojattiin keskitetyn ohjelman mukaisella rahoituksella 7 km matkalla. Melulle altistuneiden asukkaiden määrän mittaukset tehdään viiden vuoden välein, joten niitä ei vuositasolla voida seurata. CO 2 -päästöt ovat vuosina säilyneet samalla tasolla. VTT on taannehtivasti korjannut vuosien luvut. Tiehallinnon sisäinen arvoverkoston tyytyväisyystavoite toteutui, koska tulosyksiköt hoitivat sovitut sidosryhmäsuhteet systemaattisesti. Sidosryhmätyytyväisyystutkimusta ei vuonna 2006 tehty. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallintaa mitattiin EFQM -arvioinnin tuloksella ja palvelun tuottajien tyytyväisyydellä, jotka jäivät hieman asetetuista tavoitteista, sekä henkilöstön työtyytyväisyydellä, joka toteutui. Tutkimus- ja kehittämisohjelman rahoitus jäi hieman suunniteltua pienemmäksi. Tiehallinto asetti organisaation kyvykkyyden parantamista koskevan sisäisen tulostavoitteen tiepiireille. Tavoitteeksi asetettiin toteuttaa vuoden 2005 itsearvioinnissa esiin tulleet parantamiskohteet. Tiepiirit onnistuivat tehtävässä hyvin. Taulukko 8. Henkisten voimavarojen mittarien kehitys Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM -arvioinnin tulos (0-1000) n. 450 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0-100) Työtyytyväisyys (1-5) 3,3 3,4 3,4 3,4 T&K -menot perustienpidon menoista (%) 0,78 0,93 0,8 0,7 Ohessa on esitetty taulukkomuotoinen yhteenveto henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvuista, jotka kuvaavat henkilöstön määrän, rakenteen, työpanoksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehitystä.

17 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 15 Taulukko 9. Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Tunnusluvut Henkilöstömäärät vakinaisia määräaikaisia Henkilömäärät yhteensä muutos % 2,9 % 3,6 % 0,4 % Henkilötyöpanos (htv) Keski-ikä (vuotta) 50,0 50,2 50,8 Koulutustaso, indeksi (1-8) 5,0 5,1 5,2 Kokoaikaisten henkilöiden määrä Osa-aikaiset henkilöiden määrä Tehty työaika (% säännöllisestä vuosityöajasta) 81,8 % 81,8 % 81,2 % Kokonaistyövoimakustannukset (M /vuosi) 48,03 47,05 48,01 Tehdyn työajan palkat (M ) 29,2 29,1 30,7 Palkkojen osuus työvoimakustannuksista 60,7 % 61,9 % 64,0 % Välilliset työvoimakustannukset M 6,5 6,5 6,6 % -osuus tehdyn työajan palkoista 22,2 % 22,2 % 21,4 % Työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,3 3,4 3,4 Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus (henkilöitä) % - henkilöstöstä 6,3 % 4,9 % 3,2 % Tulovaihtuvuus % - henkilöstöstä 2,7 % 2,0 % 1,7 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % - henkilöstöstä 0,3 % 0,8 % 0,3 % Sairauspoissaolot (päivää/htv) 8,7 9,7 9,4 Työterveyshuollon menot ( /htv) Koulutus ja kehittäminen ( /htv) Koulutus työpäivät/htv Henkilöstöarvo (M ) 351,2 344,3 377,3 Tiehallinnon henkilöstön määrä väheni, joskaan ei valtion tuottavuusohjelman mukaisessa askelluksessa. Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 948 ja tehty työpanos määräaikaiset mukaan lukien oli 971 henkilötyövuotta (htv). Henkilöstö ikääntyi keskimäärin 0,6 vuodella ja keski-ikä oli vuoden lopussa 50,8 vuotta. Tiehallinnon osaamisen kehittäminen näkyy koulutustasoindeksissä, joka nousi jo toisena vuotena peräkkäin. Henkilöstön tyytyväisyys on säilynyt edellisvuosien hyvällä tasolla ja sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Tiehallinto noudatti pidättyvää henkilöstön rekrytointipolitiikkaa vuonna 2004 tehdyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti.

18 16 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Tiehallinnon toimintaa rahoitetaan usealta valtion talousarvion momentilta ja osa menoista katetaan laskutuksella. Taulukko 10. Tiehallinnon talousarviorahoitus (euroa) Talousarviorahoitus Talousarvio 2006 (TA + LTA:t) Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Käytettävissä yhteensä. Käyttö- ja tulokertymä Sisäasiainministeriön hallinnonala, alueiden kehittäminen EAKR:n osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Kainuun kehittämisraha Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Tienpito ja tieverkon kehittäminen Perustienpito tulot menot Tieverkon kehittämisinvestoinnit, ml. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen ja tielain mukaiset maaalueiden hankinnat ja korvaukset EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla Valtionavut Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Eräät valtionavut/mobilia-säätiö Hallinnonalan arvonlisäveromenot Työministeriön hallinnonala, työvoimapolitiikan toimeenpano, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet Talousarviorahoitus yht Pääosa Tiehallinnon menoista rahoitettiin valtion talousarvion luvun (Tiehallinto) momenteilta. Merkittävä osa rahoituksesta tulee myös luvun (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot) momenteilta (mm. Vuosaari, ALV ja EAKR -kansallinen osuus). Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Vuosaaren sataman liikenneväylien toteuttamisen Tiehallinnolle ja asettanut tilijaottelulla nämä määrärahat Tiehallinnon käytettäväksi. Lisäksi ministeriö on asettanut EAKR -hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maakuntien yhteistyöryhmien hanke-esitysten perusteella. Siirtomenomomentilta rahoitetaan valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahalla rahoitettiin kertomusvuonna myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden koulutus ja tiekuntien opastaminen.

19 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 17 Kuntien rahoitusosuudet on nettoutettu pääosin perustienpidon määrärahaan. Sen sijaan eduskunnan päättämissä isoissa kehittämisinvestoinneissa kuntien rahoitusosuudet on pääsääntöisesti budjetoitu investointimomentille menoiksi ja LVM:n hallinnonalan muut tulot momentille tuloksi. Sisäasiainministeriön pääluokasta rahoitetaan alueiden kehittämistä tukevia Euroopan aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin ja Interreg -ohjelmiin hyväksyttyjä investointeja sekä Kainuun maakunnan osalta tienpito kokonaisuudessaan. Tiehallinto laskuttaa TE -keskuksia niistä rahoituspäätöksistä, joiden perusteella Tiehallinto toteuttaa työllisyys- ja EU-ohjelmien mukaisia hankkeita. Lisäksi TE -keskuksilta saadaan rahoitusta työttömien tukityöllistämisen kustannuksiin Talousarvion toteutuminen Sopimusvaltuudet Tiehallinnolla oli momenteilla käytettävissä sopimusvaltuutta 398 M, josta sidottiin sopimuksilla 299 M. Vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uutta sopimusvaltuutta momentille perustienpito 1,8 M (2,2 M sis. alv) Suurkuusikon kaivosalueen tien rakentamiseen. Toisessa lisätalousarviossa vähennettiin momentin sopimusvaltuutta hankkeelta vt 4 Jyväskylä- Kirri 1,0 M ja lisättiin hankkeen vt 2 Vihti-Pori sopimusvaltuutta 10 M. Taulukko 11. Valtuudet ja niiden käyttö (milj. euroa) Momentti, johon valtuus liittyy EAKR osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Uudet valtuudet Käytetty valtuus Uusitut valtuudet Yhteensä Käyttämättä 6,740 0,641 7,381 4,851 2, Perustienpito 1,800 1,800 1, Eräät tiehankkeet 137, , , ,971 26, , Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitusja elinkaarirahoitushankkeet EU-rakennerahastojen valtion osuus Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen 59, ,868 59,041 13,784 1,862 15,646 10,124 5,522 66,172 66,172 60,759 5,413 Yhteensä 160, , , ,373 98,969 Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset Ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin momentille Perustienpito 1,68 M, momentille Eräät tiehankkeet 2,889 M sekä momentille Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamien 10 M. Tuloja budjetoitiin lisää momentille Tiehallinnon tulot 1,68 M sekä momentille LVM:n hallinnonalan muut tulot 6,9 M.

20 18 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Toisessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille perustienpito 3,56 M ja momentille Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 10 M. Lisäykset perustienpitoon aiheutuivat Vaalimaan rajaaseman liikennejärjestelyistä ja maanlunastuskorvausten noususta ja toimitusten aikaistumisesta. Vastaavasti momentilta Eräät tiehankkeet vähennettiin 8,7 M hankkeiden töiden siirtymisestä ja syntyneistä kustannussäästöistä johtuen. Momentilta Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen vähennettiin 4,2 M töiden lykkääntymisen vuoksi. Määrärahojen käyttö Kertomusvuonna perustiepidon määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 637,2 M, josta siirtyi seuraavalle vuodelle 46,0 M saldo. Siirtyvä saldo oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa saldosta aiheutui investointihankkeista, joita ei voitu toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi eduskunta osoitti vuoden lopussa lisätalousarviossa lisärahoitusta investointeihin, joiden toteutus siirtyy työteknisistä syistä vuoteen Tuloja perustienpidon momentille kertyi 7,8 M enemmän kuin talousarviossa oli ennustettu. Tämä aiheutui kuntien ennakoitua suuremmasta osallistumisesta tiehankkeiden kustannuksiin. Muilta siirtomäärärahamomenteilta saldoja jäi seuraavasti: mom valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 6,2 M, mom jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet 0,8 M. Kainuun kehittämisrahasta jäi 0,4 M saldo. Määrärahat käytetään vuoden 2007 menoihin. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen on kolmivuotinen siirtomääräraha ja se tulee aina kokonaan käytetyksi vaikka toiselle vuodelle siirtyvä saldo on noin 6 M luokkaa. Tiehallinto teki vuoden 2006 yksityistieavustuksista sitomispäätökset 96 prosentin osalta jo myöntämisvuoden aikana. Muu käyttö Alueellisia investointeja toteutettiin EU-rakennerahastohankkeina sisäasiainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön momenteilta yhteensä noin 15,9 M. Lisäksi EU-ohjelmiin ja muihin työllisyyshankkeisiin saatiin TE -keskuksilta n. 8 M rahoitus. Arvonlisäveromenoihin käytettiin n. 151,7 M eli lähes viime vuoden määrä. Tiehallinto käytti TE -keskuksilta saatua työllistämis-, koulutus- ja muihin tarkoituksiin varattua rahoitusta 0,2 M.

21 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tuotto- ja kululaskelma Tiehallinnon tuotot olivat 20 M ja kulut M. Kulujäämä oli siten M. Toiminnan tuotot säilyivät edellisvuoden tasolla, mutta toiminnan kulut vähenivät 30,8 M. Satunnaiset tuotot vähenivät vuodesta 2005 lähes 40 M. Kaikkiaan kulujäämä pieneni edellisvuodesta 15 M. Taulukko 12. Tiehallinnon tuotto- ja kululaskelma (milj. euroa) Tuotto- ja kululaskelma Muutos 2006/2005 Toiminnan tuotot 20,2 20,4-0,2 Toiminnan kulut -927,2-896,4-30,8 Jäämä I -907,0-876,0-31,0 Rahoitustuotot ja -kulut -3,3-2,5-0,8 Satunnaiset tuotot ja kulut -2,8-42,0 39,2 Jäämä II -913,1-920,4 7,4 Siirtotalouden tuotot ja kulut -3,4-3,6 0,2 Jäämä III -916,5-924,0 7,6 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista -158,3-165,4 7,1 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , ,4 14,7 Toiminnan tuotot Tiehallinnon toiminnan 20,2 M tuotoista 15,7 M muodostui kuntien rahoitusosuuksista ja loput olivat vuokria, maksuperustelain mukaisista luvista saatuja tuottoja ja omaisuuden myyntituottoja. Toiminnan tuottojen määrä säilyi lähes vuoden 2005 tasolla, vaikka vuokratuotot pienenivät Tiehallinnon luovuttua useiden varikkokiinteistöjen hallinnasta. Toiminnan kulut Tiehallinnon toiminnan kulut olivat noin 927,2 M. Lisäystä edellisvuodesta oli noin 30,8 M. Kulurakenne säilyi lähes entisellään kirjausmenettelyn muutos huomioon ottaen. Toiminnan kuluista 66 % muodostui poistoista ja 26 % palvelujen ostoista. Palvelujen ostot vähentyivät 424,1 M. Vähennys johtui pääosin tierakenteiden kirjausmenettelyn muutoksesta (kirjaus suoraan taseeseen alkaen). Jos tierakenteiden investointimenot olisi kirjattu edelleen palvelujen ostoihin, niiden kokonaismäärä olisi ollut vuonna 2006 yhteensä 644,2 M. Palvelujen ostoja kirjattiin kuluksi 239,9 M, josta suurin erä muodostui tieverkon hoitomenoista. Poistojen määrä lisääntyi 25,7 M. Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 5,3 % kun se vuotta aiemmin oli 5,4 %. Henkilöstökulujen määrä oli 48,8 M, missä on lisäystä 0,1 M vuoteen 2005 verrattuna.

22 20 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Taulukko 13. Tiehallinnon kulujen muutokset (milj. euroa) Kuluerä Tilinpäätös 2006 Tilinpäätös 2005 Muutos 2006/2005 Aineet ja tarvikkeet 11,5 10,8 0,7 Henkilöstökulut 48,8 48,7 0,1 Vuokrat 6,4 6,7-0,3 Palvelujen ostot 239,9 664,0-424,1 Muut kulut 4,9 4,7 0,2 Valmistus omaan käyttöön -428,5 428,5 Poistot 615,7 590,0 25,7 Toiminnan kulut yhteensä 927,2 896,4 30,8 Rahoitustuotot ja kulut 3,3 2,5 0,8 Satunnaiset tuotot ja kulut 2,8 42,0-39,2 Siirtotalouden tuotot ja kulut 3,4 3,6-0,2 Tuotot veroista ja pakolliset maksut 158,3 165,4-7,1 Tilikauden kulut yhteensä 1 095, ,9-14,9 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituskuluja oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys aiheutui korkokuluista, joita maksettiin maanlunastuskorvausten yhteydessä. Korvausten maksamista hidastaa korvausten saajien epäselvien osoite- ja maksuyhteistietojen selvittäminen. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot ja kulut ovat lähinnä tasetta lisääviä tai vähentäviä oikaisueriä, joilla on korjattu aikaisempina vuosina tapahtuneita virheitä. Satunnaisia tuotto- ja kulueriä oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin erä oli kuluksi kirjattu 2,4 M vähennys keskeneräisin tierakenteisiin. Siirtotalouden tuotot ja kulut Siirtotalouden tuotoissa oli lisäystä 1,3 M, jos suurin osa muodostui kuntien maksamista rahoitusosuuksista. Siirtotalouden 15,0 M kulut muodostuivat lähes kokonaan valtionavuista yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Kulut lisääntyivät noin 1 M edellisestä vuodesta. Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Arvonlisäveromenoja suoritettiin jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna eli noin 159,9 M. Maksetut arvonlisäverot ovat suhteessa toiminnan volyymiin. Perittyjen arvonlisäverojen määrä oli noin 0,5 M suurempi kuin edellisenä vuonna.

23 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tase Taseen loppusumma pieneni 189,7 M edellisestä vuodesta. Tiehallinnon taseesta 99,9 % on käyttöomaisuutta, joka muodostuu pääosin tierakenteista, tiepohjista ja keskeneräisistä tierakenteista. Kuntien ja muiden valtion ulkopuolisten tahojen (pl. EU-rahoitus) rahoittamat osuudet tieinvestoinneista eivät sisälly valtion tieomaisuuden tasearvoon. Kirjausmenettely perustuu valtion kirjanpitolautakunnan lausuntoon (15/1998/ ). Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus vähentyi 194,3 M. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 615,3 M ja suunnitelmasta poikkeavia poistoja 0,3 M. Ulkopuolisia rahoitusosuuksia oikaistiin taseesta 47,7 M, josta Vuosaaren sataman liikenneväylien osuus oli 29,4 M. Omaisuutta siirrettiin muille valtion yksiköille hallinnan siirtoina 26,4 M, josta Vuosaaren sataman osuus oli 20,6 M. Kertaluonteisina taseoikaisuina vähennettiin 2,4 M. Käyttöomaisuutta myyntituloja kirjattiin 1,6 M. Taseeseen aktivoitiin kaikkiaan 498,1 M, josta ulkopuoliset rahoitusosuudet oikaistiin pois. Taseoikaisuina lisättiin aikaisempina vuosina tieomaisuuteen aktivoimatta jääneitä keskeneräisiä tierakenteita yhteensä 0,2 M. Taulukko 14. Tiehallinnon käyttöomaisuus Käyttöomaisuus (milj. euroa) Lisäys Poisto/ Vähennys Muutos Aineettomat hyödykkeet 8,4 4,2 2,9 9,7 1,3 Aineettomat/keskeneräiset 4,1 1,0 3,6 1,5-2,6 Aineettomat yhteensä 12,5 5,2 6,5 11,2-1,3 Kiinteistöt 22,4 0,1 7,3 15,2-7,2 Koneet, laitteet ja kalusteet 5,3 0,2 2,4 3,1-2,2 Tieomaisuus/valmiit+tiepohjat ,1 466,7 621, ,9-155,2 Tieomaisuus/keskeneräiset 293,1 466,8 495,2 264,7-28,4 Aineelliset yhteensä ,9 933,8 1126, ,9-193,0 Arvopaperit, taide-esineet 0,6 0,0 0,0 0,6 0,0 Yhteensä ,0 939, , ,7-194,3 Taseen lisäyksiin ja vähennyksiin sisältyy läpikulkueriä 68,3 M, jotka johtuvat Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisesta (siirrot Merenkulkulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen taseisiin) sekä ulkopuolisista rahoitusosuuksista. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin ostetuista ja teetetyistä atkohjelmista sekä sähköliittymistä. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,3 M.

24 22 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit Aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit vähentyivät 193,0 M verrattuna edelliseen vuoteen. Muutos aiheutui tierakenteiden vähentymisestä. Kiinteistöjen arvo vähentyi 7,2 M. Tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen jatkui vuoden 2006 aikana. Valtiovarainministeriölle (Senaatti Oyj) tehtiin hallinnan siirtoja yhteensä 5,7 M arvosta ja suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 1,0 M. Koneiden, laitteiden ja kalusteiden tasearvo vähentyi 2,2 M. Vähennys aiheutui suunnitelman mukaisista poistokirjauksista. Tasearvo koostui pääosin varautumisen koneista ja laitteista sekä kalusteista. Tierakenteisiin liittyvät koneet ja laitteet esitetään muissa tierakenteissa. Suurin osa atk-laitteista on hankittu leasing-sopimuksin. Arvoltaan vähäiset (alle euron) koneet, laitteet ja kalusteet on kirjattu vuosikuluksi (0,185 M ). Puhelinosakkeiden, -osuuksien ja kiinteistöosakkeiden määrä vähentyi 0,032 M, joka johtui puhelinarvopapereiden siirroista Valtiokonttorin hallintaan. Tieomaisuus vähentyi 183,6 M. Tiepohjien arvo lisääntyi, mutta tierakenteiden arvot vähentyivät. Taulukko 15. Tieomaisuuden muutokset Tieomaisuus (milj. euroa) Lisäys Poisto/ Vähennys Muutos Tierakenteet ,5 435,0 621, ,9-186,6 Tiepohjat 590,6 31,7 0,3 622,0 31,4 Keskeneräiset tierakenteet 293,1 466,8 495,2 264,7-28,4 Yhteensä ,2 933,5 1117, ,6-183,6 *)Tilinpäätösliitteessä 7 esitetään hankintamenojen ja kumulatiivisten poistojen muutokset *)Keskeneräisten tierakenteiden lisäyksistä ja vähennyksistä on eliminoitu keskeneräisten tilien väliset sisäiset siirrot. Tierakenteiden arvon vähennys johtuu siitä, että tilivuoden suunnitelman mukaiset poistot (609,0) olivat suuremmat kuin tilivuoden aktivoinnit. Vähennyksiin sisältyy myös tilivuoden ulkopuolisia rahoitusosuuksia 6,9 M ja 5,6 M erä, joka palautettiin takaisin keskeneräisiin rakenteisiin, koska se oli kirjattu liian aikaisin valmistuneeksi. Keskeneräisiä tiehankkeita aktivoitiin taseeseen 460,8 M. Keskeneräisinä olleita tiehankkeita kirjattiin valmistuneiksi 423,8 M, mm. vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Hirvaskangas Äänekoski, vt 5 Joroinen Varkaus sekä matkailullisesti merkittäviä tiehankkeita kuten Ylläksen maisematie, Pallasjärvi Raattama ja Kakslauttanen Kiilopää. Siltahankkeita, joilla korvataan losseja, valmistui Mönnin silta sekä Pinoperän silta. Uusina tiehankkeina aloitettiin mm. vt 3 Tampereen läntinen kehätie 2. vaihe, vt 2 Vihti-Pori ja vt 20 Hintta-Korvenkylä. Edelleen jatkuvien, runkotieverkkoehdotukseen liittyvien keskeneräisten tiehankkeiden arvo oli 115,9 M. Ulkopuolisia rahoitusosuuksia oikaistiin keskeneräisistä tiehankkeista 40,8 M. Merenkulkulaitokselle ja Ratahallintokeskukselle siirrettiin 20,6 M Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisen investointimenoja.

25 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 23 Tiepohjiksi hankittujen rakennusmaa- ja vesialueiden arvo lisääntyi 31,4 M. Tierakenteet jakautuvat alus- ja päällysrakenteisiin, siltoihin sekä muihin tierakenteisiin. Muissa tierakenteissa ovat mukana tiehen kiinteästi kuuluvat laitteet kuten esim. keli- ja liikennekamerat, mittalaitteet, tiesääasemat. Tierakenteiden lisäykset koostuvat valmistuneista tiehankkeista sekä muista tierakenteisiin aktivoiduista eristä (esim. telematiikkalaitteet). Runkotieverkkoehdotukseen sisältyviä tiehankkeita valmistui 139,1 M. Taulukko 16. Tierakenteiden muutokset Tierakenteet (milj. euroa) Lisäys Poisto/ Vähennys Muutos Alusrakenteet 9 845,6 145,2 235, ,4-90,2 Päällysteet 1 037,2 156,0 262,7 930,5-106,7 Sillat 2 832,4 88,4 67, ,7 21,3 Muut tierakenteet 249,3 45,4 56,4 238,3-11,0 Yhteensä ,5 435,0 621, ,9-186,6 *) Tilinpäätösliitteessä 7 esitetään hankintamenojen ja kumulatiivisten poistojen muutokset. Ulkopuolista rahoitusosuuksista kohdistui alusrakenteisiin 3,4 M, päällysteisiin 1,2 M, siltoihin 0,8 M ja muihin tierakenteisiin 1,4 M. Tierakenteista kirjattiin suunnitelman mukaisia poistoja 608,9 M. Poistot olivat 186,6 M suuremmat kuin tierakenteiden lisäykset (ero edellisenä vuonna 123,1 M ). Kun tierakenteiden poistoja verrataan tierakenteiden investointeihin (Tiehallinnon taseeseen keskeneräisiin ja valmistuneisiin tierakenteisiin aktivoitu osuus 395,9 M ), poistot olivat 213,0 M suuremmat kuin tierakenteiden investoinnit. Vaihto- ja rahoitusomaisuus Tiehallinnon vaihto-omaisuus koostuu liitännäisalueille varastoiduista maaainesjalosteista ja Tiehallinnon strategisille alueille varastoiduista kiviainesjalosteista. Vaihto-omaisuuden määrä säilyi lähes ennallaan (vähennys 0,071 M ). Jalosteita käytetään pääosin tierakenteiden rakentamiseen. Lyhytaikaiset saamiset 30,6 M koostuvat pääosin myyntisaamisista, josta Helsingin Satamalta laskutettavaa osuutta on 11,1 M. Saamisia erikoiskuljetus- ja muista luvista on 0,1 M. Lisäystä lyhytaikaisissa saamisissa verrattuna edelliseen vuoteen oli 4,6 M. Työyhteenliittymä Porvoo-Koskenkylän (POKO) saaminen ,82 euroa on poistettu tileistä.

26 24 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Oma ja vieras pääoma Oma pääoma vähentyi 206,7 M, joka johtui tierakenteiden vähennyksestä. Valtatie 4 moottoritieosuuden Järvenpää-Lahti rakenteiden hankintamenoista aiheutunut pitkäaikainen velka vuoden 2006 lopussa oli 33,2 M ja lyhytaikainen velka 7,1 M. Tilivuoden 2005 aikana velkaa lyhennettiin 7,1 M. Ostovelkoja oli 87,7 M, josta 1,7 milj. euroa oli maanlunastuskorvauksia ja 86,0 M kotimaisia ostolaskuja. Ostovelat lisääntyivät 25,4 M edellisestä vuodesta. Tieliikelaitoksen osuus ostolaskuista oli 31,5 M. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tiehallinto on COSO ERM -viitekehyksen laajuudessa arvioinut, täyttääkö Tiehallinnon sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vahvistuslausuma perustuu Tiehallinnon strategisten riskien arviointiin ja sisäisen tarkastuksen suorittamaan sisäisen valvonnan osatekijöiden läpikäyntiin ja sen perusteella suoritettuun sisäisen valvonnan riittävyyden arviointiin. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu Tiehallinnon itsearvioinnin tulokset (EFQM), sisäisen tarkastuksen tarkastusraportit ja tilintarkastajan raportit. Tehdyn arvioinnin perusteella Tiehallinto toteaa, että Tiehallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat tyydyttävällä tasolla. Riski- ja itsearvioinneissa sekä tarkastuksissa on tullut esiin kehittämistarpeita monilla COSO ERM -viitekehyksen osa-alueilla. Tiehallinto on ryhtynyt tehtyjen havaintojen perusteella korjaaviin toimenpiteisiin. Tiehallinnon avainriskit ja niiden hallintakeinot on määritelty. Itsearvioinnin tulosten osalta Tiehallinto on päättänyt tarvittavista parannustoimista. Lisäksi Tiehallinnon toimintakäytäntöjen mukaan vastuutahot ryhtyvät aina korjaaviin toimiin ja/tai laativat aina toimenpidesuunnitelmat tarkastuksissa esiin tulleiden puutteiden korjaamiseksi. Tiehallinnon toiminnan ja tavoitteiden näkökulmasta riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan olennaisemmat kehittämisalueet ovat: Väyläpäätösten pitkäjänteisyyden lisääminen eduskunnalle annettavan liikennepoliittisen selonteon avulla. Menettelyn avulla tieverkon palvelutason, kunnon ja investointien tila ja kehittämistarve saadaan hallituksen ja eduskunnan tietoon ja keskusteltavaksi sekä päätöksenteon perustaksi. Tällä hetkellä liikenneturvallisuutta ja kuljetusten sujuvuutta haittaa ennen muuta vanhentunut päätieverkko. Teiden ja siltojen sekä varusteiden ja laitteiden kunto uhkaa heiketä. Tiehallinto kykenee lisäksi vastaamaan vain osin alueiden tiestöön kohdistuviin lukuisiin kehittämistarpeisiin. Selonteon pohjalta päätettävä liikennepolitiikka ja vuoden väyläinvestointiohjelma antaa tienkäyttäjille, elinkeinoelämälle, Tiehallinnolle ja palvelun tuottajille mahdollisuudet selvästi nykyistä ennakoivampaan ja taloudellisempaan toimintansa kehittämiseen ja suunnitteluun.