KUNTASTRATEGIA KUNNAN TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RANUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA KUNNAN TALOUSARVIO 05 JA TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I RANUAN KUNTASTRATEGIA Visio Toiminta-ajatus Arvot Päämäärät ja tavoitteet Kehittämisohjelmat Elinkeinojen kehittämisohjelma Maankäytön kehittämisohjelma Talous- ja tuottavuusohjelma Henkilöstöohjelma Hankintaohjelma Viestintäohjelma Palveluohjelmat. II RANUAN KUNNAN VUODEN 05 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. 3. Kuntalain säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta 3. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät 3.3 Väestö ja työpaikat Talousarvion rakenne ja talousarvion sitovuus 8.5 Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain. 9 KÄYTTÖTALOUSOSA 3 TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA 76 6 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 77 7 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE TYTÄRYHTEISÖILLE ASETET- TAVAT TAVOITTEET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET 8

3 I RANUAN KUNTASTRATEGIA Visio 00 Luontoon, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin panostava elinvoimainen kunta Toiminta-ajatus 3 Arvot Kuntalaisille tarjotaan laadukkaat lähipalvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiseen. Kunnan arvoja ovat kestävä kehitys, palvelualttius, yhteisöllisyys ja oikeudenmukaisuus. 4 Päämäärät ja tavoitteet Elinvoimainen kunta. Matkailun kehittäminen ja markkinointi. Työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen 3. Monipuolinen palvelutarjonta 4. Voimavarojen yhdistäminen ja yhteistyö 5. Kylien kehittäminen Puhtaan luonnon keskellä. Luonnonvarojen kestävän käytön hyödyntäminen, turvaaminen ja jatkojalostaminen. Ympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä huolehtiminen 3. Luontoaktiviteettien lisääminen 4. Hillabrändin rakentaminen ja kehittäminen Hyvinvoiva kuntalainen. Peruspalveluiden saatavuus. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamallien hyödyntäminen 4. Yhteisöllisyyden edistäminen 5. Avoin tiedottaminen Laadukkaat lähipalvelut -> Kuntatalouden tasapaino -> Osaava ja sitoutunut henkilöstö -> Ennakoiva päätöksenteko -> Tavoitteellinen omistajaohjaus -> Itsenäinen kunta 3

4 5 Kehittämisohjelmat 5. Elinkeinojen kehittämisohjelma Visio ja menestystekijät Kehittyvä yritystoiminta. Matkailukohteena kehittyminen eläinpuiston kehittäminen käyntikohteesta matkailukohteeksi luonto- ja elämysmatkailun edistäminen ja tuotteistaminen; Simojoki, Simojärvi, Siuruanjoki, Litokaira, hillamatkailu. Monipuolisen pienyrittäjyyden kehittäminen ja edistäminen uusien yritysten synnyttäminen ja olemassa olevien yritysten kasvun tukeminen palvelualoilla, matkailussa, maataloudessa ja teollisuudessa toimialojen monipuolistaminen 3. Maaseutuelinkeinon monipuolistaminen maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen ja liitännäiselinkeinojen edistäminen luonnontuotteiden (hilla/marjat, kala, poro, sienet, yrtit) jatkojalostaminen lähi- ja luomuruoan sekä luonnontuotteiden tuotantoedellytysten edistäminen bioenergiavarojen (energiapuu, turve) hyödyntäminen ja jatkojalostaminen 4. Kaivostoiminnan alihankintateollisuuden ja -palveluiden kehittäminen alihankintateollisuus- ja palveluyritysten kehittämismallin laatiminen osaamisen ja koulutuspaikkojen kartoittaminen ja varmistaminen 4

5 Toimivat palvelut ja infrastruktuuri. Monipuoliset palvelut riittävien palveluiden saatavuuden turvaaminen kunnan oma tuotanto sekä hankinta palveluntarjoajilta riittävien ja laadukkaiden yritysneuvontapalveluiden varmistaminen koko kunnan alueelle rakennettavan kuituverkon hyödyntäminen tieto/etätyötä tekevien sijoittuminen paikkakunnalle mahdollista. Myönteinen yrittäjyysilmapiiri keskustelu- ja tiedotustilaisuudet aktiivinen elinkeinoryhmä 3. Yritysten toimintaedellytykset monipuolinen yritysneuvontapalvelutarjonta tiestön ja infrastruktuurin ylläpito yritysten tarpeiden huomiointi kaavoitus- ja investointipäätöksissä Yhteistyö - tapa toimia. Yhteistyö lähialueiden kanssa yhteistyö kunnan ja yritysten sekä sidosryhmien välillä seutuyhteistyö aktiivinen elinkeinopolitiikka. Paikallisuus ja yhteisöllisyys voimavarana paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen yhteistyö ja yhdessä tekemisen meininki kuntaimagon vahvistaminen eläinpuiston, luonnon ja hillan ympärille Vetovoimainen - Laadukkaat kuntapalvelut Tulo- ja kiinteistöveroprosentit maan keskitasolla Puhdas luonto Turvallinen asuinpaikka Asumisen edullisuus Yritysmyönteinen ilmapiiri Hyvät harrastusmahdollisuudet 5

6 Valtuuston vahvistamat periaatteet kunnan ja yritysten välisissä suhteissa - Elinkeinopoliittiset kehittämistoimet kohdistuvat koko yrityskenttään - Kunta tarjoaa yrityksille maksutonta neuvontaa - Kunta tarjoaa aktiivisesti edullisia rakennuskelpoisia tontteja - Kunnan kotisivuilla ylläpidetään luetteloa myytävistä tai vuokrattavista liike- ja teollisuustiloista - Kunnan kotisivuilla ylläpidetään yritysten yhteystietoja ja yritysten kotisivulinkitystä - Kunta myöntää lainoja vain kunnan määräämisvallassa oleville yrityksille - Kunta takaa lainoja vain kunnan määräämisvallassa oleville yrityksille - Kunta myöntää kesätyöpaikkatukea ja oppisopimustukea pk-yrityksille vahvistettujen periaatteiden ja valtuuston vahvistamien sitovien määrärahojen mukaisesti - Aloittaville ja toimintaansa laajentaville yrityksille myönnetään harkinnanvaraista markkinointitukea vahvistettujen periaatteiden ja vuosittain vahvistettavien sitovien määrärahojen mukaisesti - Kunta on mukana yhteismarkkinoinnissa vahvistettujen määrärahojen mukaisesti - Kunta osallistuu erillispäätöksin elinkeinopolitiikkaa koskevien kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin - Kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon yritysvaikutukset - Kunta edistää ja koordinoi pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja välityömarkkinoiden kehittymistä - Kunta mahdollistaa soveltuvien lähipalveluiden tuottamisessa palvelusetelin käytön - Kunta kannustaa yrityksiä työkykyä ylläpitävään toimintaan. 6

7 5. Maankäytön kehittämisohjelma. Erillisessä maankäyttöstrategiassa on hahmotettu kaksi kunnan tulevaisuuden kehityskuvaa siten, että ensimmäisessä kehitystä jatketaan ilman kaivosta ja toisessa kehitystyössä on vahvasti mukana Suhangon kaivos kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue kylien säilyminen elinvoimaisina ja asuttuina on tärkeää; asutus kylillä pyritään ohjaamaan kyläkeskuksiin vesistöjen rannat ovat tärkein asumisen vetovoimatekijä virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään kunnan profiilia mökkikuntana kehitetään. Tonttivarannon tarpeet ja tavoitteet tonttien hintatason pitäminen kohtuullisena sekä hinnoittelun periaatteiden määrittäminen kunnan maanomistuksen lisääminen strategisesti merkittävillä alueilla teollisuustonttien varausmaksukäytäntö rakennuspaikkojen omarantaisuuden merkityksen huomiointi 3. Maapoliittiset toimintalinjat kunnan maanomistus ja hankinta pidetään aktiivisena ja ajantasaisena pääasiallinen maanhankintakeino on vapaaehtoinen maanhankinta etuosto-oikeutta voidaan käyttää maankäytön kannalta strategisilla alueilla maankäytön suunnittelun ja ohjauksen ensisijainen keino on kaavoitus; kaavoitusprosesseja kehitetään osallistavampaan suuntaan maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ympäristön merkitys kunnan vetovoimaisuudelle; ympäristön hyvä tila, maisemalliset tekijät ja ympäristön hyödyntämisen mahdollisuus mm. virkistysreitein kuntalaisia kannustetaan osallistumaan lähialueidensa kehittämiseen 7

8 5.3 Talous- ja tuottavuusohjelma. Talouden tavoitteet ja painopistealueet Suunnitelmallinen ja ennakoiva talous mahdollistaa kunnan ja kuntakonsernin palveluiden tasaisen, vakaan, häiriöttömän ja oikea-aikaisen tarjonnan sekä palveluiden kehittämisen lainsäädännön ja ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Investoinnit toteutetaan ja rahoitetaan siten, etteivät ne johda keskimääräistä korkeampaan velkaantumiseen. Maksuvalmiudesta huolehditaan jatkuvasti.. Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen siten, että vuosikatetta kertyy suunnitelmakaudella vähintään euroa/asukas/vuosi. Rahoitusmuodoista käytetään kulloinkin edullisinta vaihtoehtoa (lainaraha/omien varojen sitominen) 3. Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien pitäminen lähellä valtakunnallisia keskiarvoja 4. Maksu- ja taksapolitiikan rakenteiden tarkastelu vuosittain ja kustannustason nousua vastaavien korotusten tekeminen 5. Investointien suuntaaminen peruspalveluiden kehittämiseen, vapaa-ajan palveluihin ja peruskorjauksiin sekä infrastruktuurin kehittämiseen 6. Kuntakonsernin tytäryhteisöjen omistajapoliittiset linjaukset vahvistetaan vuosittain talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.. Tuottavuuden tavoitteet ja painopistealueet Tuottavuuden lisäämisellä etsitään uusia, entistä parempia toimintatapoja, joilla palvelutaso voidaan turvata taloudellisesti edullisimmin. Tuottavuuden parantaminen ei merkitse välttämättä palvelujen karsimista. Tuottavuutta voidaan edistää erilaisin toimenpitein. Olennaista on toiminnan suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoutuminen sekä seuranta. Henkilöstön kustannustietoisuutta ja tietoa kuntatalouden sekä toimintaympäristön muutoksista lisätään henkilöstö otetaan mukaan talouden talkoisiin.. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Palveluprosessien muokkaaminen ja tehostaminen, sähköisten palvelujen kehittäminen ja uusien innovaatioiden käyttöönotto palvelutuotannon edullisuus ja tuottavuusnäkökulmasta 3. Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen 4. Organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmien kehittäminen 5. Hankintatoimen suunnitelmallisuuden tehostaminen sekä energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen huomioiminen hankinta/valintakriteereissä. 8

9 5.4 Henkilöstöohjelma. Osaamisen ja ammattitaidon kehittämien henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen, henkilökunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja uudistumiskyvyn edistäminen työntekijöiden hyvä perehdyttäminen henkilöstön kannustaminen ja tukeminen työnkierrossa, sisäisessä liikuteltavuudessa ja omatoimisessa kehittämisessä säännölliset kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Työhyvinvoinnin edistäminen luottamuksellisen ja arvostavan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen terveellisen ja turvallisen työympäristön takaaminen henkilöstön työkykyä, hyvää ilmapiiriä sekä työyhteisön yhteistoimintaa tukevan toiminta työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallin noudattaminen työajan käytön tehokkuus ja työjärjestelyjen joustavuus tehokkaan työterveyshuollon ja työsuojelutoiminnan ylläpitäminen 3. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen me-hengen luominen ja yhdessä tekemisen edistäminen osaava, tehokas sekä osallistuva johtaminen henkilöstön oikea sijoittelu ja resursointi palvelutarpeen ja talouden realiteettien mukaan henkilöstön oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toimintaympäristön kehittämisessä, rekrytoinnissa sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa 4. Palkkauksen ja palkitsemisen tasapuolisuus yhdenmukainen ja läpinäkyvä palkkausjärjestelmä vaativuuden arviointiin perustuvat tehtäväkohtaiset palkat ja ajan tasalla olevat tehtäväkuvaukset osaavan työvoiman saatavuuden ja paikkakunnalle sitouttamisen varmistaminen 5. Yhteistoiminta lakiin perustuva henkilöstön ja työnantajan välinen vuorovaikutteinen yhteistoimintamenettely henkilöstön mahdollisuus osallistua työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun avoin, ajantasainen ja säännöllinen henkilöstöviestintä johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. 9

10 5.5 Hankintaohjelma. Strategisten tavoitteiden tukeminen tuottavuuden ja palvelun laadun lisääminen työllisyyden edistäminen ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Tuottavuuden parantaminen hankintojen vaikuttavuuden painottaminen ja perusteltavuus palvelun kehittämistä edistävät hankinnat, jotka lisäävät palveluiden käytettävyyttä ja vastaavuutta asiakastarpeisiin alueellisen yhteistyön ja hankintarenkaiden hyödyntäminen 3. Elinkeinopolitiikan edistäminen hankintojen suunnittelu ennakoivasti ja pitkäjänteisesti yritysvaikutusarvioinnin toteuttaminen riittävä vuoropuhelu yrittäjien ja kunnan kesken 4. Ympäristö- ja energiatavoitteiden edistäminen hankintojen elinkaariajattelun lisääminen (kustannukset/vaikutukset) vakiintuneiden ympäristökriteerien käyttäminen kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden toteuttaminen 5. Hankintaosaamisen parantaminen kokonaistaloudellisten hankintavaikutusten (työllisyys, verotulot) huomioon ottaminen hankintakokonaisuuden/osatarjousten huomioiminen hankintatoiminnassa lähituotannon huomioiminen hankintatoimen teknisen osaamisen lisääminen. 5.6 Viestintäohjelma Kunnan viestintä on - luotettavaa, avointa, myönteistä ja totuudenmukaista - selkeää, ajankohtaista ja ennakoivaa - vuorovaikutteista, tasapuolista ja visuaalisesti miellyttävää. Viestinnän tavoitteena on - tukea strategiassa vahvistettujen päämäärien saavuttamista - tukea suunnittelua, johtamista, palvelutuotantoa, markkinointia ja tuloksellisuutta - tehdä Ranua myönteisesti tunnetuksi - edistää kuntalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia - edistää henkilöstön motivoitumista - antaa oikea kuva koko kunnan ja kuntakonsernin toiminnasta ja kehittymisestä. 0

11 5.7 Palveluohjelmat Perusturvapalvelut: Toiminta-ajatus: Järjestetään arkielämän sujumisen turvaavia ja hyvinvointia edistäviä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koko kunnan alueella. Visio: Arvot: Sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät kuntalaisten turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä on kuntalaisten tarpeet ja voimavarat, toimiva palvelujärjestelmä ja tavoiteltavien muutosten aikaansaaminen. Asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, luotettavuus, ammattitaito ja luovuus Menestystekijät: - Paikallisen kulttuurin tuntemus - Yhteisöllisyys - Yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen kunnan sisällä ja yhteistyö - Kyky vastata joustavasti ja viiveettömästi toimintaympäristön muutoksiin Painopistealueet ja tavoitteet: - Palveluja järjestetään voimassa olevaa lainsäädäntöä, sovellus- ja toimintaohjeita sekä laatusuosituksia noudattaen - Sote uudistuksen etenemistä seurataan tiiviisti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Hankitaan tietoa ja pidetään henkilöstö ajan tasalla. - Lisätään henkilöstön tietoisuutta kuntatalouden ja yleensäkin toimintaympäristön muutoksista sekä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta toiminnan eri tasoilla. Reagoidaan muutoksiin ennakoivasti. - Laitospaikkoja vähennetään ja palvelurakennetta kehitetään lainsäädännön ja laatusuositusten mukaisesti. - Vahvistetaan johtamista, asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja henkilöstön osallisuutta. - Hankitaan asumispalveluja ja tukipalveluja tarvittaessa yksityissektoreilta täydentämään/korvaamaan kunnallista palvelutuotantoa. - Vahvistetaan edelleen ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä osaamista. - Lisätään työllistymistä, koulutusta ja osallisuutta Monet -hankkeen ja lisättävien kunnallisten työllisyyspalvelujen sekä niiden koordinoinnin avulla sekä mm. matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen palveluja kehittämällä. - Hyvinvointikertomus pidetään ajan tasalla ja sen avulla johdetaan kehittämistavoitteita palveluille.

12 Sivistyspalvelut: Toiminta-ajatus: Laadukkaat esi- ja perusopetuksen, lukion sekä vapaa-ajan palvelut asiakaslähtöisesti yhteistyöllä. Tuetaan osallisuutta ja paikallisen identiteetin kehittymistä, korostetaan yrittäjähenkisyyttä ja etsitään aktiivisesti kontakteja niin kansallisiin kuin kansainvälisiin toimijoihin. Visio: Arvot: Korkeatasoisen koulutuksen ja vapaa-ajan palveluiden Ranua Elinikäinen kasvu ja oppiminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Menestystekijät: - Paikallinen kulttuuriperintö - Aktiivisen osallisuuden ja osallistumisen tukeminen - Laaja verkostoituminen - Ammatillinen ja kehittymishakuinen henkilöstö Painopistealueet ja tavoitteet: - Laatu- ja arviointijärjestelmän luominen ja käyttöönotto - Palveluiden saatavuuden turvaaminen määrällisesti ja laadullisesti - Elämisen ja oppimisen taitojen sekä ilon tuottaminen kuntalaisille - Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön sitoutuminen kehittämistyöhön Tekniset palvelut: Toiminta-ajatus: Teknisten peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen luotettavalla, tehokkaalla ja taloudellisella tavalla siten, että tuloksena on tyytyväinen asiakas. Visio: Arvot: Toimiva, viihtyisä, terveellinen ja turvallinen kunta kauniissa luonnossa Turvallisuus, taloudellisuus, luotettavuus, avoimuus, asiakaslähtöisyys Painopistealueet ja tavoitteet: - Tehokas ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - Paikallisten voimavarojen käyttö - Yritysvaikutusten huomioiminen kaikissa toiminnoissa - Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen - Yhteistyö ja vuorovaikutus - Turvallinen ympäristö - Palvelujen tuottaminen omana tuotantona yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa - Kunnan kiinteistöjen tehokas ylläpito ja asuinrakennusten käyttöasteen parantaminen - Moottorikelkkareittiverkoston ja safaritoiminnan alueiden rakentaminen - Vapaa-ajan alueiden korkealaatuinen ylläpito - Palvelujen tuottaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

13 II RANUAN KUNNAN VUODEN 05 TA- LOUSARVIO SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. Kuntalain säädökset talousarviosta ja -suunnitelmasta Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseessa ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät Valtuuston..03 vahvistamassa vuoden 04 talousarviossa ennakoitiin, että vuosikatetta kertyisi euroa ja tilikauden ylijäämä olisi 4 39 euroa. Kunnan kokonaistalous on kehittynyt vuonna 04 vahvistettujen suunnitelmien mukaan ja valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet tullaan pääosin saavuttamaan. Kunnanhallitus asetti kesäkuussa euron säästötavoitteen uusien valtionosuuslaskelmien julkistuksen jälkeen. Kunnan saamat valtionosuuden pienenevät vuonna 05 lähes miljoona euroa tämän hetken tasoon verrattuna. Viime vuosina tehtyjä rakennemuutoksia jatketaan ja toimintoja tehostamalla turvataan tarkoituksenmukainen laadukas palvelurakenne talouden resurssien niukentuessa. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä. 3

14 Kunnan maksuvalmius on ollut vielä hyvä ja maksuvalmiutta on tukenut kuntakonsernissa käytössä oleva konsernitili. Vuoden 04 talousarvion merkittyä euron lainaa ei ole ollut tarpeen nostaa, vaikka isojen investointien rahoitustarve on ollut merkittävä eli noin 3,5 milj. euroa. Tämänhetkisten (syyskuu 04) arvioiden mukaan kunta tulee tekemään ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 04. Ylijäämästä tehdään investointivaraus, jonka kohteena on Kirkonkylän koulu. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna, prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 05 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/04 (He 38/04). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 74 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 05 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Hallitus on tehnyt syksyn 04 budjettiriihessä, kevään 04 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 05. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 04 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 05 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä budjettiriihessä linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -56 milj. euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 05 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -3 milj. eurolla. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. 4

15 Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli, prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 03 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 05 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 9,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 8, miljardia euroa. Vuonna 05 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 04 noin 6 %. Vuonna 05 kuntien yhteisöveron jako-osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi,8 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuudeksi on vuonna 05 esitetty 36,6 %. Uusimpien arvioiden perusteella kuntien osuus maksuunpannusta verosta nousisi siten yli 7 % ja tilitykset jaksotuksesta johtuen vajaat 6 %. Ranuan kunnan kantokyky on suunnitelmakaudella koetuksella. Kunnan talous kiristyy merkittävästi erityisesti valtionosuusleikkauksista sekä yleisestä taloustilanteesta että kunnassa tapahtuvasta väestökehityksestä ja työllisyystilanteesta johtuen. Talousarvio- ja suunnitelmakaudelle sisältyy Ranualla perusopetukseen ja perusterveydenhuoltoon tehtäviä investointeja. Kunnan omia prosesseja joudutaan väestön vähenemisestä ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta johtuen edelleen tehostamaan ja järjestelemään uudelleen siten, että resursseja suunnataan perusturvan hoivapalveluihin erityisesti koti- ja palveluasumisen tukemiseen laitoshoidon sijaan. Kunnan tuloveroprosentti on ollut viimeiset seitsemän vuotta 9,5 prosenttia, josta efektiivinen (todellinen) veroaste verotulopohjaan tehtävien vähennysten jälkeen on ollut,43 prosenttia vuonna 03. Talousarviovuonna kunnan tuloveroprosenttia korotetaan 0,5 %-yksikköä eli 9,75 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan: vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,40 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti,00 %. Talousarviovuonna 04 verotuloja odotetaan kertyvän yhteensä euroa ja valtionosuuksia euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuodelle 04 arvioitu kertymä. 5

16 .3 Väestö ja työpaikat Ranuan väkiluku on muuttunut vuodesta 970 lukien alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös Tilastokeskuksen uusin väestöennuste (päivitetty 8.9.0) vuosille 05, 05 ja 035. Vuosi Väkiluku Muutos-% Kehitys: , , , , , Tilastokeskuksen ennuste: , , ,8 Vuoden 04 syyskuun lopussa kunnan väkiluku oli 4.08 asukasta. Vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna väestö on vähentynyt 46 asukkaalla ts. -, prosentilla, kun vastaava vähennys vuonna 03 oli 6 asukasta ts. -,4 %. Kunnan tavoitteena oleva asukasluvun vakiinnuttaminen 4.00 asukkaaseen edellyttää Suhangon kaivoshankkeen toteutumista tai muun merkittävän työpaikkakokonaisuuden perustamista paikkakunnalle. Päätös kaivoksen mahdollisesta ei toteutune suunnitelmakaudella. Ranuan kunnan väestön ikä- ja sukupuolirakenne oli alla olevan taulukon mukainen (suluissa 0 vuotta aiemmin ollut tilanne/3..003). Taulukossa on vertailu myös Lapin kuntiin. Ranua Lappi Asukasluku, 454 (4885) 854 (8697) joista 0-4 v. 9,5 % (3,) 5,5 % (7,4) 5-64 v. 58,8 % (60,9) 63,4 % (66,) yli 65 v.,7 % (5,9), % (6,5) Naisia 47,9 % (47,7) 49,8 % (44,) Viimeisimmän vuodelta 0 saatavissa olevan tilaston mukaan Ranualla oli työvoimaa 64, joista työllisiä 366 ja työttömiä 48. Työvoiman ulkopuolella oli 63, joista alle 4-vuotiaita 835, opiskelijoita 349, eläkeläisiä, varus-/siviilipalvelumiehiä 9 ja muita 48. Huoltosuhde (ts. elatussuhde = kuinka monta työhön osallistumatonta on yhtä työllistä kohti) oli vuonna 0,09 (v. 000,34). Väestöllinen huoltosuhde (ts. demografinen = kuvaa alle 5-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrää sataa vuotiasta kohden) oli vuonna 03 70,0 (v ,). Vanhuushuoltosuhde, mikä kuvaa yli 6

17 65-vuotiaiden määrää sataa vuotiasta kohden oli Ranualla vuonna 03 37,0 (v ,5). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työttömyysasteet (keskimäärin kuukaudessa) vuosina 990, 000, 00, 0 ja 03. Vertailu on myös Lapin kuntiin yhteensä Ranua 7,8 3,8 4,5 5, 7,7 Lappi 7,8,0 3,7 5,7 5,4 Vuoden 04 elokuun tiedon mukaan Ranualla oli työttömiä työnhakijoita 74 (edellisen vuoden vastaava luku 64) ja työttömyysaste oli 7,0 % (6,9 %). Lapissa vastaavat luvut olivat 3 33 ( 8) ja 6, % (4,8 %). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työpaikat työnantajasektorin mukaan Ranualla Vertailussa myös Lappi. Ranua % Lappi % Työlliset 47 00, ,0 Palkansaajat , , Valtio 30 3, ,9 Kunta 483 5, ,3 Valtioenemm.Oy, 64,6 Yksityissektori 4 44, ,7 Tuntematon 0, 30 0,5 Yrittäjät 30 4,9 8378,9 Alla olevassa kuviossa on esitettynä työpaikat toimialan mukaan Ranualla

18 .4 Talousarvion rakenne ja sitovuus Valtuusto hyväksyy tässä talousarviossa toimintamenot, toimintatulot ja toimintakatteen kunnanhallitusta ja hallintokuntia sitoviksi tulos/vastuualuetasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I- tasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille ja määritellä samassa yhteydessä käyttösuunnitelman sitovuustason. Investointiosassa määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia taseryhmittäin (pitkävaikutteiset menot, maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto sekä käyttöomaisuusarvopaperit). Kunnanhallitus ja tekninen lautakunta hyväksyvät investointiosan yksityiskohtaisemmat hankekohtaiset käyttösuunnitelmat. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa määrärahojen ja tuloerien luonteiset erät ovat sitovia valtuuston nähden. Poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. 8

19 .5 Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain Hallintokunta TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS 07 Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot ,6 0 0 Toimintakulut , Toimintakate , Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Kunnanhallitus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Perusturvaltk Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Sivistyslautakunta Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Tekninen lautakunta Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Koko kunta yhteensä Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Alla olevassa kuviossa on esitetty toimintakate toimielimittäin talousarviovuonna 05. Seuraavalla sivulla on esitettynä kokonaistulojen ja menojen jakauma. Tekninen ltk 3% Sivistysltk 3% Keskusvaaliltk 0% Tarkastusltk 0% Kunnanhallitus 4% Perusturvaltk 6% 9

20 TULOT 05 Rahoitustuotot 0% Myyntituotot 9% Maksutuotot 4% Tuet ja avustukset % Valtionosuudet 54% Vuokratuotot 7% Muut toimintatulot 0% Verotulot 4% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot MENOT 05 Muut toimintakulut 6% Avustukset 4% Aineet/tarvikkeet 6% Rahoituskulut % Poistot 3% Henkilöstökulut 45% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet/tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Palvelujen ostot 34% 0

21 TULOSLASKELMA TP 03 TA 04 TAES 05 TS 06 TS 07 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSOSA TP 03 TA 04 TAES 05 TS 06 TS 07 Tulorahoitus Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/ Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vas.hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakanta Investointien tulorahoitus, % ,66 7, Kassavarat

22 KÄYTTÖTALOUSOSA Valtuusto asettaa käyttötalousosassa kunnan toiminnalle tavoitteet sekä vahvistaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määrärahat ja tuloarviot on esitettynä bruttoperiaatteella. Toimielin: Tehtävä/tulosalue: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Talous TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS Toimintatuotot ,6 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ,6 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot ,5-00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0-70 Avustukset Vuokrat ,0-800 Muut toimintakulut ,5-330 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Vyörytyserät Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Eduskuntavaalit toimitetaan 4/05 ja kunnallisvaalit 0/06 tai 4/07.

23 Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta asetetaan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajan toimikausi on valtuustokausi eli neljä vuotta. Talous TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Vyörytyserät Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: KUNNANHALLITUS Yleishallinto Kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Tehtäväalueeseen kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja, ystävyyskuntatoiminta, edustus/suhdetoiminta ja toimikunnat, jäsenmaksut, verotuskustannukset, velkaneuvonta ja löytöeläinten säilytys. Tavoitteen kohteen määrittely Tasapainoinen ja kestävä talous Mittari Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit: vakinainen asuminen yleinen muut asuinrakennukset TP03 TA04 TAE05 TS06 TS07 9,5 0,40 0,90,00 9,5 0,40 0,90,00 9,75 0,40 0,90,00 9,75 0,45 0,95,05 9,75 0,45 0,95,05 3

24 Tulorahoituksen riittävyys kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvat kulut Vuosikate /asukas Lainanotto pitkävaikutteisten investointien rahoittamiseen Lainamäärä /asukas Hyvinvoiva henkilöstö Sairauspoissaolot pv/hlö Kehityskeskustelut käyty % Työhyvinvointikysely,6 00 <3 00 Tehty < 00 Tehdään < 00 Tehdään < 00 Tehdään Perustiedot: TP03 TA04 TAE05 TS06 TS07 Henkilöstö Kunnanjohtaja Talous TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot , Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Vyörytyserät , Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talousarviovuoden ja suunnitelmavuosien elo-syyskuussa pidetään valtuuston talousarvioseminaari. * Vuonna 05 perustetaan kiinteistöstrategiatyöryhmä, jonka tavoitteena on kehittää kiinteistöjen ylläpitoa, huoltoa, rakentamista ja kiinteistötaloutta. Kiinteistöstrategian tarkoituksena on järjestää tarkoituksenmukaiset, turvalliset ja terveelliset tilat ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti. * Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia päivitetään talousarviovuonna vuoden 04 lopulla suoritetun kyselyn tulosten pohjalta. Koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely tehdään jatkossa vuosittain. * Koko henkilöstöä koskeva esimies- ja alaistaitokoulutus järjestetään talousarviovuonna. * Koko kunnan henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain osastoittain ja aihealueittain. * Kunnan toiminnoissa ja palveluissa varaudutaan Suhangon kaivoksen mahdolliseen avautumiseen. * Eläinpuistoa kehitetään yhteistoiminnassa Ranuan Seudun Matkailu Oy:n johdon ja hallituksen kanssa. 4

25 * Osastojen välisen yhteistyötä sekä toiminnan ja taloudenhoidon jäntevyyttä lisätään sekä toimitilojen käyttöä tehostetaan. * Virkojen ja toimien (mukaan lukien myös määräaikaiset virat ja toimet) tullessa avoimiksi, niiden vakinainen täyttäminen ja määräaikainen täyttäminen yli puolen vuoden ajaksi edellyttää kaikissa tapauksissa kunnanhallituksen täyttölupaa. Yli kuusi kuukautta kestävien sijaisuuksien täyttämisestä päättää kunnanjohtaja henkilöstöpäällikön esityksestä. Lyhyet sijaisuudet tulee hoitaa tehtäviä sisäisesti järjestelemällä ilman sijaistyövoimaa. * Varaudutaan talousarviovuoden alusta alkaen tiedossa oleviin mittaviin valtionosuusleikkauksiin. Seurataan ja reagoidaan kunnan toimintojen, palvelurakenteiden, henkilöstöresurssien ja taloudenhoidon muutoksiin, jotta lähipalvelut pystytään tuottamaan mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtioneuvoston päättämät valtionosuusleikkaukset merkitsevät Ranuan kunnalle noin miljoonan euron valtionosuusmenetystä, mikä vastaa noin 5 %-yksikön tuloveroprosentin korotusta, mikäli katettaisiin tuloveroilla. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on neljän vuoden siirtymäaika. * Varaudutaan sote järjestämislain mahdolliseen voimaantuloon..07 alkaen. * Omakoti-, järjestö-, kylätoiminta-, kylätalo- ym. avustuksiin varataan euroa. Määräraha jaetaan hakemusten perusteella. Kaikki avustukset tulee hakea asetetussa määräajassa. * Myytäviin kannatus- ja mainosilmoituksiin ei ole varattu määrärahaa. * Leirintäalueen liiketoiminnan siirtämistä osaksi Ranuan Seudun Matkailu Oy:n toimintaa kokeillaan talousarviovuonna. Hillatorin kioskitoimintaan haetaan talousarviovuonna yrittäjää ja Japanitalon tulevaisuus ratkaistaan talousarviovuonna. * Terveyskeskuksen saneerauksen suunnittelu ja kattoremontti toteutetaan suunnitelmavuonna. Sote palvelutuotannon muutokset huomioidaan suunnittelussa. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Toimisto- ja sisäiset palvelut Hallintojohtaja sekä ruoka- ja pesulapalveluiden osalta ruokapalvelupäällikkö ja ICT-palveluiden osalta ICTpäällikkö Tulosyksikkö tuottaa tehokkaasti, joustavasti ja kustannuksiltaan edullisesti toimisto-, henkilöstö- ja ICT-palveluita sekä ruokahuoltoja pesulapalveluita. Tehtäväalueeseen kuuluvat toimistopalvelut, ICT-palvelut, henkilöstöpalvelut, työsuojelu, henkilöstön työterveyshuolto, ammattiyhdistystoiminta sekä koko kunnan ruokahuolto- ja pesulapalvelut. Tavoitteen kohteen määrittely Mittari TP03 TA04 TAE05 TS06 TS07 Ravitsemispalvelut: Perusturvatoimi: Ateriasuoritteet /suorite 087 3,4 00 3, , , ,67 Koulut: Ateriasuoritteet /suorite 48, , , , ,0 5

26 Lukio: Ateriapalvelun laatukysely Arviointiasteikko (-5): Ruoan riittävyys Ruoan maku Ulkonäkö Lämpötila Ruokailutilanteen sujuvuus Henkilökunnan palvelualttius >4 >3 >3 >4 >3 >3 Pesulapalvelut: Suoritteet (kg) /suorite 80,80 847, , , ,4 Perustiedot: TP03 TA04 TAE05 TS06 TS07 Henkilöstö Toimistopalvelut: Hallintojohtaja Kehittämispäällikkö (määräaik.) Hallintosihteeri Laskentasihteeri Elinkeinosihteeri ½ - - Palkkasihteeri Toimistosihteeri ICT-palvelut: ICT-päällikkö IT-asiantuntija Ruokapalvelut: Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Ruokapalvelutyöntekijä 3½ 3½ Pesula: Pesulatyöntekijä Talous TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset , Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Vyörytyserät ,

27 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen ja tehtävien hoitoa jatketaan omana toimintana. Toimistohenkilöstön tehtäviä ja osaamisalueita sekä sisäistä töiden uudelleenorganisointia jatketaan. Henkilöstöä perehdytetään uusiin tehtäviin ja tehtävänkuvia laajennetaan tehtävien sisäisten järjestelyjen vuoksi. Myös vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja selvitetään. * Talousarviovuonna selvitellään ICT -palveluiden tehtäväjärjestelyitä ja resursseja koulutoimen ja ICTpalveluiden välillä. Tehtäväjärjestelyissä huomioidaan sote -palveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset. * Kuntaan varataan nuorten viikon/6 h/pv kesätyöpaikkoja edelleen 30. Nuorisovaltuuston aloitteen mukaisesti kesätyöpaikkojen myöntämisperiaatteena on siten, että kesätyöpaikan voi saada nuori, joka täyttää työllistämisvuonna 5 vuotta. Lisäksi edellytetään, että nuori osallistuu työllistämisvuoden keväällä järjestettyyn nuorten kesätyöntekijöiden tietopaketti infoon. * Tilapäishenkilöstön käytöstä luovutaan ja hyödynnetään sosiaalista työllistämistä. Sijaishenkilöstön käyttöä vähennetään ja työvoimaa ohjataan sinne, missä sitä tarvitaan. * Työpisteissä ja palkkatukiohjelmassa varaudutaan nuorten yhteiskuntatakuun mukanaan tuomiin velvoitteisiin, joiden mukaan jokaiselle alle 5-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. * Palkkatukityöllistämiseen varataan euroa tavoitteena työmarkkinatuen kuntaosuuskorvauksen olennainen pienentäminen. Palkkatukityöllistämisen prosessi hoidetaan sosiaalitoimiston kautta. * Sosiaalisen työllistämisen mallia kehitetään ja talousarviovuonna kuntaan perustetaan työllistämisyksikkö. Eduron työtoiminnan palvelusopimuksen päättyy * Laajakaistarakentaminen jatkuu suunnitelmakaudella Ranuan Kuituverkot Oy:n toimesta. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Maankäytön suunnittelu Kunnanjohtaja Yleiskaava, asemakaava ja muu maankäytön suunnittelu. Perustiedot: TP03 TA04 TAE05 TS06 TS07 Henkilöstö Tekninen johtaja /3 /3 /3 /3 /3 Talous TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot 0 00,0 0 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat 7

28 Muut toimintakulut Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Vyörytyserät , Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Suunnitelmakaudella käynnistetään keskustan osayleiskaavoitus ja tarvittaessa lähdetään uudistamaan ja laajentamaan asemakaava-alueita. * Varaudutaan aloittamaan maankäytön suunnittelu Portimojärven lähialueella, jos Suhangon kaivoksen avaamiseen tähtäävästä lopullisesta kannattavuusselvityksestä tehdään kaivosyhtiössä päätös. * Talousarviovuonna jatketaan Kolomaan alueen yleisilmeen parantamistoimenpiteitä ja hyväksytään Kolomaan asemakaavan päivittäminen. * Suunnitelmakaudella käynnistetään Teeritien asemakaavan päivittämistyö ja samassa yhteydessä siistitään alueen yleisilmettä. * Talousarvio- ja suunnitelmavuosina varaudutaan pieniin kaavamuutoksiin. * Suunnitelmakaudella varaudutaan mahdollisen tuulivoimapuiston rakentamisen edellytysten luomiseen (yleiskaava). Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Elinkeinoelämän kehittäminen Kunnanjohtaja Elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisessä on tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Tehtäväalueeseen kuuluvat hallinto, kehittäminen/neuvonta, avustukset, matkailu, markkinointi, messut, matkailuinfo ja uudet kehittämishankkeet. Tavoitteen kohteen määrittely Uusien työpaikkojen luominen Toimivat yritykset Mittari Uudet yritykset/vuosi Uudet työpaikat TP03 TA04 TAE05 TS06 TS >5 >5 30 >5 >5 30 Asukasmäärän vakiinnuttaminen Asukasmäärä Työttömyyden vähentäminen Työttömyysaste (%) Työttömien määrä (lkm) 7,7 8 4,0 5 7,7 74 6,0 47 5,0 30 Talous TP 03 TA 04 TAES 05 Muutos-% TS 06 TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot 806 Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,

29 Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Vyörytyserät , Sanalliset tavoitteet ja perustelut: Elinkeinotoimi: Kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaa vahvistetun kuntastrategian ja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Painopistealueina kehittämistyössä ovat kehittyvä yritystoiminta, toimivat palvelut ja infrastruktuuri sekä yhteistyö tapa toimia. Elinkeinotoimen toimenpideohjelmassa on esitettynä myös maaseutua ja kylien kehittämistä koskevat tavoitteet. Maaseututoimen toiminta ja talous on esitetty sivuilla 3-3. Tavoitteena on yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla lisätä yksityisen sektorin työpaikkoja sekä tukea ja säilyttää olemassa olevia työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on uusien yritysten syntyminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen sekä elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen. Kunnan elinkeinotoimen strateginen vastuu ja kehittämisvastuu on kunnanhallituksella ja kehittämistyötä johtaa kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen asettaman elinkeinoryhmän tehtävänä on koordinoida yritysilmapiirin kehittymistä, laatia elinkeino-ohjelmaan perustuvia yrittäjyysilmapiirin kehittämisen toimenpideehdotuksia, seurata ja tukea yritysvaikutusarvioinnin toteutusta ja kehittämistä sekä toteuttaa kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistämisen toimenpiteitä yhdessä kunnan elinkeinopalveluiden kanssa. Kunta perustaa määräaikaisen kehittämispäällikön toimen. Kehittämispäällikön tehtäviin kuuluu mm. yritysneuvonta ja asiakaspalvelu, yritystoiminnan, matkailun ja markkinoinnin sekä osaamisen kehittäminen ja edunvalvonta, kunnan elinkeinotoimen sekä matkailun ja markkinoinnin koordinointi ja tiivis yhteistyö eri sidosryhmiin. Asiantuntija-apua ostetaan Rovaniemen Kehitys Oy:ltä sopimuksen mukaan. Kehitys Oy:n hallitukseen kuuluu ranualainen yrittäjä ja lisäksi kunnanjohtajalla on läsnäolo-oikeus kokouksissa. Kunnanhallituksen nimeämä edustaja on mukana Rovaniemen kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa. Rovaniemen Kehitys Oy:ltä ostettavien asiantuntijapalveluiden määrärahavaraus on Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä hankittaviin matkailun asiakaspalveluun ja alueorganisaatiotoimintaan on alustavasti varattu määräraha. Toimenpideohjelma 05-07: - Yhteistyön lisääminen kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Säännölliset keskustelu- ja tiedotustilaisuudet (Rovaniemen Kehitys Oy, Rovaniemen Matkailu- ja Markkinointi Oy, Ranuan Yrittäjät ry, MTK Ranua, Pro Agria, Peräpohjolan Kehitys ry, Ranuan kylien neuvosto, kylätoimikunnat, yhdistykset ja järjestöt, kuntalaiset ja kunnassa toimivat yritykset) - Yritysneuvontapalveluiden tavoitteellisuuden, saavutettavuuden ja laadun parantaminen sekä positiivisen hengen luominen Määräaikaisen kehittämispäällikön tehtäväkuvan laatiminen ja vakiinnuttaminen Neuvontapalveluiden markkinoinnin tehostaminen Haja-asutusalueiden mahdollisuuksien ja kylien elinvoiman kasvattaminen Yritysilmapiirin kehittäminen - Yhteistyön jatkaminen kuntakonserniin kuuluvan Ranuan Seudun Matkailu Oy:n kanssa eläinpuiston ja lähialueen tulevaisuuskuvan eli yleissuunnitelman laadinnassa; eläinpuisto Ranuan matkailun veturina