Toiminta sijaitsee osoitteessa Asematie 2, Vaajakoski, kiinteistöllä

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä: Lupanro: ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vaajakosken höyrykattilalaitoksen toimintaa. Kyseessä on uusi toiminta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Fortum Energiaratkaisut Oy PL Fortum Yhteyshenkilö: Hannu Pehkonen puh y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Fortum Energiaratkaisut Oy rakentaa uuden KPA-höyrykattilaitoksen, joka tuottaa prosessihöyryä Oy Panda AB:lle. Laitokseen tulee 2,0 MW kiinteän polttoaineen kattila sekä 4,1 MW raskaspolttoöljykattila. Toiminta sijaitsee osoitteessa Asematie 2, Vaajakoski, kiinteistöllä Kiinteistön omistaja on Oy Panda AB. Fortum Power and Heat on vuokrannut tontista määräalan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b) mukaan toiminta on ympäristöluvanvaraista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 3 perusteella toimivaltainen lupaviranomainen. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Ympäristölupahakemus on saapunut Jyväskylän kaupungin ympäristötoimeen Lupahakemusta on täydennetty 8.4, 13.5 ja

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitos korvaa samalla alueella sijaitsevan raskasöljykäyttöisen höyrykattilalaitoksen (4,1 MW + 2,0 MW), jolle Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan. Laitos sijaitsee teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueella (TT-2). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tontin koillispuolella n. 200 metrin etäisyydellä on erillispientalojen ja länsipuolella n. 250 metrin etäisyydellä on asuinkerrostalojen korttelialue. Tontin pohjoispuolella n. 300 metrin etäisyydellä on päiväkoti. Tontin eteläpuolella on rautatiealue. Samalla tontilla sijaitsee Pandan makeistehdas. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vesistön on tontin itäpuolella n. 400 metrin päässä sijaitseva Vaajakosken virta. LAITOKSEN TOIMINTA HAKEMUKSEN MUKAAN Yleiskuvaus toiminnasta Prosessihöyryntuotantoa varten rakennetaan kiinteän polttoaineen vastaanottoasema, kattilalaitosrakennus, öljysäiliö ja savupiippu. Laitos korvaa nykyisen samalla alueella sijaitsevan raskasöljykäyttöisen höyrykattilalaitoksen. Laitos tuottaa prosessihöyryä Pandan tarvitsemiin prosesseihin. Laitokseen tulee 2,0 MW kiinteän polttoaineen kattila sekä 4,1 MW raskaspolttoöljykattila. Molemmat vanhalla laitoksella olevat kattilat siirretään uuteen laitokseen siten, että 4,1 MW kattila toimii jatkossakin öljykattilana ja 2,0 MW öljykattila muutetaan KPA-käyttöiseksi lisäämällä siihen erillinen etupesä. KPA-kattilassa poltetaan sekä turvetta että puuperäisiä polttoaineita. Kattiloiden savukaasut ohjataan 30 metriseen savupiippuun, jossa on kaksi hormia. KPA-kattila tulee toimimaan peruskuormakattilana ja POR-kattila huippu- ja varakuormakattilana. Tuotanto ja käytettävät raaka-aineet Vuosittain tuotettava energiamäärä on noin 10 GWh, josta KPA-kattilan osuus on noin 60 %. Kattila edustaa polttotekniikaltaan arinatekniikkaa. Se on korkealla hyötysuhteella toimiva ja ympäristöystävällinen polttotekniikka kiinteille polttoaineille. KPA-kattilan polttoaineena on turve sekä puuperäiset polttoaineet. Polttoaineet kuljetetaan laitokselle rekka-autoilla. Tarvittava vuosittainen KPA-polttoaineteho on n. 7,2 GWh, joka vastaa 4-5 täysperärekka-autollista kuukaudessa. POR-kattilan polttoaine

3 3 on vähärikkinen raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %. Tarvittava PORpolttoaineteho on n. 4,8 GWh, joka vastaa n. yhtä täysperäsäiliöautollista kuukaudessa. Turve ja puuperäiset polttoaineet puretaan umpinaiseen vastaanottoasemaan, minkä vuoksi normaalista toiminnasta ei synny pölypäästöjä. Raskas polttoöljy varastoidaan 50 m 3 öljysäiliössä. Säiliö on kaksoisvaipparakenteinen ja sen varusteina on pinnanmittaus (paikallinen ja automaatiojärjestelmässä), ylitäytön estin, lämpötilamittaus sekä kaksoisvaipan vuototilan valvonta (automaatiojärjestelmässä). Öljyputket menevät säiliöltä laitokselle ilmalinjaa pitkin. Menevä- ja palaavaputki sekä saattolämmitysputket ovat eristyskoteloitu samaan koteloon. Säiliön läheisyydessä auton purkauspaikka eristetään muusta alueesta ja alueen viemärikaivot varustetaan öljynerotuslaitteistolla. Piha-alue on asfaltoitu säiliöalueella ja etupiha-alueella. Erikoispinnoite rakennetaan säiliöauton purkausvyöhykkeen alueelle ja siihen voi ohjaantua autosta vuototilanteessa yksittäisen säiliölohkon öljy. KPA-polttoaine siirretään kolakuljettimella etupesän syöttösuppilon kautta mekaaniselle arinalle. KPA-kattilan savukaasut puhdistetaan multisyklonilla, jolla savukaasujen hiukkaspäästöt saadaan vähennettyä asetuksen 445/2010 mukaisiksi. POR-kattilan savukaasuja ei puhdisteta. POR-kattilan savukaasujen päästöarvot alittavat em. asetuksen asettamat raja-arvot. Molempien kattiloiden savukaasut ohjataan samaan piippuun, jossa molemmille kattiloille on oma horminsa. Uuden laitoskokonaisuuden myötä laitoksen typpioksidipäästöt pysyvät suurin piirtein samoina, rikkidioksidipäästöt vähenevät n. 45 % ja hiukkaspäästöt kasvavat n. 55 %. Kemikaalien käyttö ja varastointi Ympäristöpolitiikka Prosessissa käytettävään syöttöveteen lisättäviä vedenpehmennys- ja hapenpoistokemikaaleja sekä voiteluöljyjä säilytetään laitoksella vain vähäisiä määriä. Kattilaveden valmistamiseen, ph:n säätöön ja hapen poistoon käytetään kuhunkin toimintaan hyväksyttyjä kemikaaleja pieniä määriä. Ne varastoidaan energiantuotantoyksikössä. Uusi energiantuotantoyksikkö sisällytetään Fortum Energiaratkaisut Oy:n toimintajärjestelmään, johon on integroitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, laatujärjestelmä sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmälle on myönnetty ISO 14001:n mukainen sertifikaatti 1999 ja viimeisin määräaikaisarviointi oli Hallintajärjestelmää ja toimintaa arvioidaan sisäisissä auditoinneissa järjestelmän tason todentamiseksi ja jatkuvaan parantamiseen tähtäävien kehityskohteiden löytämiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka KPA-kattilan savukaasut puhdistetaan multisyklonilla, joka on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tämän kokoluokan laitoksissa. POR-kattilan savukaasupäästöjä hallitaan parhaiten pitämällä poltin- ja kattilatekniikka kunnossa ja säädöt oikeanlaisina. Rikkipäästöt pidetään vähäisinä käyttämällä vähärikkistä polttoainetta.

4 4 Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta Hakija pyytää, että hakemuksen johdosta annettavaa päätöstä voitaisiin noudattaa ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Pandan tuotanto alkaa tehtaan laajennusosassa Tämän takia KPA-laitos on pyrittävä koekäyttämään, testaamaan ja virittämään ennen Pandan tuotannon aloittamista. Mikäli koekäyttö joudutaan suorittamaan tehtaan laajennusosan käydessä, tulee Pandalle tuotantokatkoksia ja mahdollisesti valmistuserä pilaantuu. Uusi laitos korvaa toimipaikalla nykyisen toimivaa öljykattilalaitoksen tuotantoa. Annettavan lupapäätöksen välitön täytäntöönpano ei aiheuttaisi olennaisia ympäristövaikutuksia alueella. Toiminnan aloittaminen ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija esittää vakuudeksi Fortum konsernitakausta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen ilmapäästöt eivät aiheuta ilmanlaadussa sellaisia muutoksia, jotka voisivat aiheuttaa terveysvaikutuksia tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Kokonaispäästöihin on arvioitu kattiloita käytettävän siten, että KPA-kattilalla tuotetaan 60 % vuosittaisesta höyryntuotannosta ja POR-kattilalla loput 40 %. Vuosipäästöt on laskettu polttoainemäärille 7,2 GWh KPA sekä 4,8 GWh POR. Öljypäästöjen ominaispäästöarvoiksi on asetettu PINO-normin maksimiarvot. KPAkattilan ominaispäästöarvoiksi on asetettu PINO-normin maksimiarvo turpeelle ja näin saadut ominaispäästöt on laskettu yhteen. Hiilidioksidin ominaispäästöarvoina on käytetty tilastokeskuksen ominaispäästökertoimien mukaisia arvoja. Muunnoskertoimina Nm 3 /MJ on käytetty BAT-ohjeen mukaisia arvoja: POR 0,3 ja puu/turve 0,4. Laitoksen päästöt, kun ajotapa POR + palaturve Kattila ominaispäästö mg/nm 3 ominaispäästö mg/mj vuosipäästö t/a PINO hiukkaset NOx SO 2 hiukkaset NOx SO 2 CO 2 hiukkaset NOx SO 2 CO 2 K ,73 4,67 8, POR K ,07 5,18 5, palaturve yht ,80 9,85 14,0 4004

5 5 Laitoksen päästöt, kun ajotapa POR + puuperäiset polttoaineet Kattila ominaispäästö ominaispäästö mg/mj vuosipäästö t/a mg/nm 3 PINO hiukkaseset NOx SO 2 hiukka- NOx SO 2 CO 2 hiukkaset NOx SO 2 CO 2 K1 POR ,73 4,67 8, K2 puuperäiset ,07 3,89 2, polttoaineet yht ,80 8,55 10,9 - Laitoksen KPA-kattilan todellinen ajotapa tulee olemaa seospoltto, joka koostuu palaturpeesta ja puuperäisistä polttoaineista. Polttoainejakauma riippuu sekä voimassa olevista polttoaineen hinnoista että polttoaineen saatavuudesta. Savukaasupäästöjen leviämismallinnus Ilmatieteen laitoksen tekemä savukaasupäästöjen leviämismallilaskelma tehtiin ns. maksimipäästötarkasteluna, jossa määritetään jatkuvasti täydellä teholla käyvän kattilalaitoksen suurimpien mahdollisten hetkellisten päästöjen aiheuttamat epäpuhtauksien pitoisuudet laitoksen lähialueella. KPA-kattilan polttoainesuhde hake/palaturve tulee vaihtelemaan jatkossa, joten KPA-kattilan päästöt laskettiin ns. pahimman vaihtoehdon mukaan käyttäen turpeen päästöraja-arvoja. Varakäytössä olevan POR-kattilan ilmanlaatuvaikutukset mallinnettiin normaalitoimintaa kuvaavilla päästöillä ja arvioiduilla todellisilla käyntiajoilla (n h/a talvikuukausina). Laitoksella ei tule esiintymään tilanteita, jolloin molemmat kattilat kävisivät täydellä teholla samaan aikaan. Leviämislaskelmien tuloksena saadut Vaajakosken höyrykattilalaitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet alittivat voimassa olevat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Korkeimmillaan höyrykattilaitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet olivat laitoksen luoteispuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Ko. alueella mäen rinteessä sijaitsee Savonmäen asuinalue. KPA-kattilan rikkidioksidipäästöjen aiheuttamat suurimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat noin 5 13 % lyhytaikaisista ohje- ja raja-arvoista. Höyrykattilalaitoksen typenoksidipäästöjen aiheuttamat suurimmat lyhytaikaispitoisuudet olivat alhaisia: KPA-kattilan aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan noin 1 % ja POR-kattilan noin 1 2 % ohje- ja raja-arvoista. Laitoksen päästöjen aiheuttamat hiukkasten lyhytaikaispitoisuudet olivat molemmilla kattiloilla suurimmillaan noin 2 6 % hengitettävien hiukkasten (PM10) ohje- ja raja-arvoista. PINO-asetuksen mukaisesti piippua mitoitettaessa tulisi huomioida vaatimus, että energiantuotantoyksikkö ei yksinään saa aiheuttaa pitoisuuksia, jotka ovat yli 20 % ilmanlaadun vuorokausiohjearvosta. KPA-kattilan aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet alittavat ko. vaatimuksen. POR-kattilan päästöjen aiheuttamat korkeimmat typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet

6 6 alittavat selvästi tason 20 % vuorokausiohjearvoista. Asetuksen vaatimus rikkidioksidin osalta toteutuu, kun POR-kattilan rikkidioksidipäästönä käytetään uusien laitosten rikkipitoisuuspäästöraja-arvoa 850 mg/m 3 n, joka on puolet olemassa olevien laitosten päästöraja-arvosta. Vaatimus toteutuu myös korotettaessa piippua 30 metristä vähintään 37 metriin Tehdyn maksimitarkastelun mukaan koko laitoksen vaikutus alueen ilmanlaatuun on hyvin samanlainen kuin POR-kattilan vaikutus yksinään. Eli POR-kattilan päästöt vastaavat valtaosasta havaituista lyhytaikaisista rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksista. KPA-kattilan päästöt aiheuttavat hieman suurempia hetkellisiä hiukkaspitoisuuksia kuin POR-kattila. On kuitenkin huomioitava, että todellisuudessa POR-kattila tulee olemaan vara- ja huippukäytössä ja sen vuosittainen käyntiaika tulee olemaan noin tuntia, joten vuositasolla pääkattilan päästöt vaikuttavat enemmän muodostuviin pitoisuuksiin. Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Vaajakosken höyrykattilalaitoksen ilmapäästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat myös mallinnettaessa päästöt mahdollisen pahimman tilanteen mukaisesti. Pohjaveden ja maaperän suojelu Maaperään kohdistuvia päästöjä ei synny normaalin toiminnan yhteydessä. Piha-alue on asfaltoitu. Öljysäiliön läheisyydessä olevat viemärikaivot on varustettu öljynerotuksella. Hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin tai maaperään. Jätevedet ja päästöt viemäriin Melu ja tärinä Höyrykattilalaitoksen tarvitsema vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Toiminnassa syntyy prosessivesiä n. 350 m 3 /a, saniteettivesiä n. 5 m 3 /a ja muita jätevesiä n. 50 m 3 /a. Laitoksen sisäviemärit johdetaan öljynerotuskaivojen kautta kaupungin viemäriverkkoon. Laitoksen korkeapainenuohoukset hoitaa hyväksytty toiminnanharjoittaja ja tämä hoitaa syntyvät jätevedet asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan. Laitoksen merkittävimmät melulähteet ovat puhaltimet, pumput ja kuljettimet. Ääni leviää ympäristöön lähinnä ilmanvaihtokanavien ja savupiipun kautta. Laitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä melu on tasaista ja jatkuvaa. Laitoksen melu on tasaista huminaa, eikä teollisuusalueen ulkopuolelle katsota aiheutuvan häiritsevää melua. Ainoastaan koestus- ja häiriötilanteissa saattaa kuulua hetkellistä kovempaa melua (varoventtiilit).

7 7 Liikenne Turve- ja hakerekkoja tulee n. 2-5 lastia/viikko lämmön tarpeesta riippuen. Lisäksi laitoksella suoritaan 1-3 kertaa viikossa tarkastus- tai huoltokäyntejä. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Muut vaikutukset Toiminnassa syntyvät jätteet ja arvio niiden määrästä: - pohjatuhka ja kattilatuhka n. 45 m 3 /a - lentotuhka n. 5 m 3 /a - nuohuosliete vähäinen - POR-säiliön puhdistusjäte vähäinen - paristot ym. ongelmajätteet vähäinen - öljynerottimien jäte vähäinen - voiteluöljyt vähäinen Jätteet toimitetaan käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Käyttötiedot jätteistä toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosittain. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia suojelualueisiin eikä luonnonsuojelualueisiin eikä luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia tai haitallisia vaikutuksia erityisiin luonnonolosuhteisiin. Rakennettava kattilalaitos ei aiheuta suuria muutoksia teollisuusalueen maisemakuvaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitosta käytetään pääasiallisesti miehittämättömänä ja sitä valvotaan Fortumin keskusvalvomosta Espoosta, jossa valvonta on ympärivuorokautista. Laitoksen käydessä lämpökeskuksella tehdään tarkastuskierros 2-3 vrk välein. Kattilan käyntiajoista pidetään kirjaa. Laitokselle muodostetaan huolto-ohjelma, jonka toimintarunkona on laitetoimittajien suositukset, viranomaismääräykset sekä Fortum Energiaratkaisut Oy:n omat käytännöt. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan jatkuvasti mittaamalla jatkuvasti kaikkien kattiloiden savukaasun happipitoisuutta ja tekemällä tarvittavat säädöt. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Mittausten laadun varmistamiseksi happimittarit kalibroidaan laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Polttoainetarkkailu käsittää kulutuksen ja laadun tarkkailun. Kiinteiden polttoaineiden kulutusta seurataan laskennallisesti lämpötaseen kautta. Turpeen laatua (kosteus, lämpöarvo, tuhka- ja rikkipitoisuus) seurataan turpeen toimittajalta saatavien tietojen perusteella. Käyttöveden määrä mitataan ja siitä pidetään kirjaa. Jätevesien määrä arvioidaan raakaveden kulutuksen perusteella.

8 8 Syklonin toimintaa tarkkaillaan tummuusmittarilla sekä käyttötuntimittareilla. Tarkastuskierroksilla tarkastetaan järjestelmän toiminta ja lentotuhkan määrä. Päästö- ja kuormitustarkkailu Raportointi Päästöjen tarkkailu perustuu polttoaineiden kulutukseen sekä kertamittaukseen viiden vuoden välein (hiukkaset, NOx), ainetaseeseen (SO 2 ) ja viranomaisen antamiin ominaispäästö- ja hapettumiskertoimiin (CO 2 ). Päästöt mitataan standardimenetelmällä tai vastaavan tasoisella yleisesti käytössä olevalla menetelmällä ensimmäisen käyttövuoden (2012) aikana. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineiden laatu ja määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana Jyväskylän seudun alueellista ilmanlaadun tarkkailua. Energiantuotantoyksiköllä pidetään käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan raportointia varten tarvittavat tiedot. Merkittävistä häiriötilanteista ilmoitetaan Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä lupaviranomaiselle. Vuosiraportissa esitetään seuraavat tiedot: - päästöt (t/a) ja vuosipäästöjen laskentaperusteet - polttoaineen kulutus GWh/a - tuotanto (GWh/a) - kattilan käyntiaika (h/a) - tuhkan määrä (t/a) ja toimituspaikka - tiedot huoltotoimenpiteistä, jos ne poikkeavat suunnitelmassa esitetyistä - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet sekä tehdyt toimenpiteet POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kattilalaitokselle laaditaan erillinen pelastussuunnitelma. Mahdollisia ympäristöriskejä ovat tulipalo ja hallitsematon hiukkaspäästö. Riskien todennäköisyys on pieni, sillä vahinkotilanteisiin varaudutaan hälytysautomatiikan, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Kattilalaitos varustetaan automaattisella palonilmoitinjärjestelmällä, jonka hälytys ohjautuu Fortum Energiaratkaisut Oy:n ympärivuorokautisesti miehitettyyn keskusvalvomoon. Energiantuotantoyksiköllä on alkusammutuskalustoa. Tarkastuskierroksella tarkastetaan mm. polttoainevarastot mahdollisten kytevien palojen havaitsemiseksi.

9 9 Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Energiantuotantoyksikön hiukkaspäästöt lisääntyvät, jos multisyklonisuodattimen toiminta häiriöityy pahoin tai vaurioituu. Hallitsemattomien savukaasupäästöjen muodostuminen on epätodennäköistä, sillä multisyklonin toimintaa tarkkaillaan jatkuvalla tummuusmittauksella. Tummuusmittausten raja-arvojen ylityksestä tulee hälytys. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa osoitteessa Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Keskisuomalaisessa Asianosaiset on kuultu päivätyllä virkakirjeellä. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaostolta päivätyllä lausuntopyynnöllä. Perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto toteaa lausunnossaan , että lupamääräyksissä tulee kiinnittää erityistä huomioita laitoksen kunnossapitoon ja huolelliseen käyttöön, lämpökeskuksen tulee mittauttaa päästöt määräajoin eikä laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien kohteiden pihaalueilla melutason ohjearvoja L eq 55 db(a) klo 7-22 ja L eq 50 db(a) klo Lisäksi laitoksen tulee toimia siten, ettei PINO-asetuksen mukaista 20 % tasoa ylitetä rikkidioksidin (SO 2 ) osalta lähialueilla (mm. Savonmäen asuinalue) ja lupaehdoissa tulee edellyttää, että polttoaineiden varastointi ja käsittely alueella toteutetaan siten, ettei toiminnasta aiheudu pöly- tai hajuhaittaa. Liikennöintiin tarkoitettu piha-alue on asfaltoitava ja sadevesien viemäröinti on järjestettävä siten, että vuototapauksissa estetään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön ja viemäriverkkoon. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa hakemuksesta esitettyyn lausuntoon. Hakija on ilmoittanut, että Fortum Energiaratkaisut Oy:llä ei ole huomautettavaa aineistoon, eikä siten anna erillistä vastinetta. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Fortum Energiaratkaisut Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee höyrykattilaitoksen toimintaa osoitteessa Asematie 2, Vaajakoski.

10 10 Lupa myönnetään edellyttäen, että hakemuksessa esitetyt toimenpiteet toteutetaan ja ylläpidetään. Lisäksi tulee noudattaa tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. Ympäristöterveysjaoston lausunnossaan edellyttämä laitoksen kunnossapito ja huolellinen ajotapa on huomioitu määräyksessä 5. Lämpökeskuksen päästöistä annettu määräykset 6-7, päästöjen mittauttamisesta määräys 8 ja melutasoista määräys 13. Pöly- ja hajuhaitan estäminen polttoaineiden varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä on huomioitu määräyksissä 1 ja 4. Hakemuksen mukaan piha-alue on asfaltoitu. Haitallisten aineiden pääsyn estämiseksi viemäriverkkoon tai ympäristöön on annettu määräykset 3 ja 12. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu maaperän, pintatai pohjavesien pilaantumisen vaaraa, epäsiisteyttä tai roskaantumista eikä muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 7, 8, 42, JäteL 4, 19 ) 2. Toiminnanharjoittajan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastus ennen toiminnan käynnistämistä. (YSL 43, YSA 29 ) Polttoaineiden varastointi 3. Raskas polttoöljy on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettava ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmällä. Säiliön sijoitus- ja täyttöpaikka on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella ja muotoiltava siten, että öljypäästöt maaperään voidaan mahdollisessa vahinkotilanteessa ehkäistä. Öljysäiliön ja lämpökeskuksen välinen putki on sijoitettava ja rakennettava niin, että öljy ei pääse maaperään ja putken mahdollinen rikkoutuminen huomataan välittömästi. (YSL 7, 8, 43 :t) 4. Kiinteät polttoaineet on varastoitava sisätiloissa. Kiinteiden polttoaineiden kuljetus, varastointi ja käsittely on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu roskaantumista, pölytai hajuhaittaa eikä palovaaraa. (YSL 43, JäteL 19 ) Päästöt ilmaan 5. Lämpölaitoksen kattiloiden palamisolosuhteet tulee säännöllisen tarkkailun, laitteiden kunnossapidon ja puhdistamisen avulla pitää sellaisina, että palaminen on mahdollisimman täydellistä ja haitallisia päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. (YSL 43, 46 :t, YSA 19 )

11 11 6. Kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästöt saa olla enintään 200 mg/m 3 n, NO 2 päästöt enintään 500 mg/m 3 n ja SO 2 päästöt enintään 500 mg/m 3 n. (YSL 43 ) 7. Raskaan polttoöljyn kattilan hiukkaspäästöt saa olla enintään 100 mg/m 3 n, NO 2 päästöt enintään 800 mg/m 3 n ja SO 2 päästöt enintään 850 mg/m 3 n. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 % painoprosenttia. (YSL 43, VNA 689/2006) 8. Lämpökeskuksen hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava kahdentoista kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta sekä sen jälkeen KPA-kattilan osalta joka toinen vuosi ja POR-kattilan osalta joka kolmas vuosi. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen kahden kuukauden kuluessa mittauksista. Mittaustulokset on esitettävä yksikössä mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoituna 6 % happipitoisuuteen kiinteän polttoaineen kattilan osalta ja 3 %:n happipitoisuuteen raskaan polttoöljykattilan osalta. (YSL 5, 43, 46 :t) 9. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Jyväskylän kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailu toteutetaan Jyväskylän kaupungin ilmanlaadun tarkkailusta erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. (YSL 5, 46 :t) Jätehuolto 10. Lämpökeskuksella muodostuvan tuhkan käsittely, varastointi ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittaa. Tuhka tulee varastoida suljetuissa tiloissa. Kiinteän polttoaineen poltossa syntyvä tuhka on toimitettava hyötykäyttöön tai loppusijoitettavaksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. (YSL 43, 45 :t, YSA 19, JäteL 6, 19 :t) 11. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla, katetussa ja lukittavassa tilassa. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimitettava ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Ongelmajätteiden määristä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Jätehuollon järjestämisessä on lisäksi noudatettava Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43, 45 :t, JäteL 6, 9, 15, 17, 51 :t) Jätevedet 12. Jätevesiviemärissä on oltava öljynerotuskaivon jälkeen sulkukaivo, josta voidaan estää jätevesien pääsy viemäriverkostoon. Öljynerotuskaivot on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä. Öljynerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Tyhjennyksistä ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa. (YSL 43, 46 :t, JäteL 51 ) Melu, tärinä, pöly ja haju 13. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ulkoalueilla ylittää päivällä (klo ) 55 db (L Aeq ) ja yöllä (klo ) 50 db (L Aeq ) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mikäli toiminnasta aiheutuu ennakkoarvioista poiketen häiritsevää melua on toiminnanharjoittaja velvollinen mittauttamaan toiminnasta aiheutuvan melutason. (YSL 42, 43, NaapL 17, VNp 993/1992, VNA 445/2010)

12 12 Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet 14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on alueella oltava riittävästi imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiuttaan sekä kouluttaa henkilökuntaa poikkeustilanteiden varalta. (YSL 4, 5, 7, 8 ja 43 :t, YSA 19 ) 15. Poikkeuksellisissa tilanteissa ja vahinko- tai onnettomuustapauksissa toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa välittömästi Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi ja poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. (YSL 4, 5, 43, 62 ) Tarkkailu ja raportointi 16. Luvan saajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Yhteenveto kunkin vuoden kirjanpidosta on toimitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenveto voidaan tehdä soveltuvin osin sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmän kautta. Kirjanpidon tulee sisältää - käytetyn polttoaineen määrä ja laatu - tuotantotiedot (GWh) ja käyntiajat (h/a) kattiloittain - hiukkas-, hiilidioksidi, rikkidioksidi, typenoksidipäästöt (t/a ja mg/nm 3 ) ja niiden laskentaperusteet - toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä ja laatu sekä niiden toimituspaikka - tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä - tiedot toiminnasta aiheutuneista valituksista sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä Tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 5, 46 :t, JäteL 51 ) 17. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YSL 4, 5, YSA 37 ) 18. Luvan saajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ) 19. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 46 )

13 Mikäli laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 81, YSA 30 ) 21. Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään , ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaisia muutoksia. (YSL 55 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän tai pohjaveden pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että Fortum Energiaratkaisut Oy:n toiminta hakemuksessa esitetyllä sijoituspaikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta ei myöskään ole alueen asemakaavan vastaista. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät ilmansuojeluun, melun torjuntaan, jätehuoltoon sekä maaperään ja vesistöön mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta menetellen toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella. (lupamääräys 1)

14 14 Toiminnan riittävän seuraamisen ja valvonnan kannalta valvontaviranomaisella tulee olla mahdollisuus tarkastaa laitos ja toteutetut ympäristönsuojelutoimenpiteet ennen toiminnan käynnistämistä. (lupamääräys 2) Raskaan polttoöljyn varastointi ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi toiminnanharjoittajan on huolehdittava rakenteellisista suojaustoimenpiteistä. (lupamääräys 3) Kiinteän polttoaineen aiheuttamat pöly-, ja muut haitat voidaan estää riittävän huolellisella varastoinnilla ja käsittelyllä. (lupamääräys 4) Palamisolosuhteiden säännöllisellä tarkkailulla ja palamisolosuhteiden huolellisella säätämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa polton tehokkuuteen ja savukaasupäästöjen määrään. Palamisolosuhteiden pysyminen optimaalisena edellyttää kattiloiden säännöllistä nuohoamista. (lupamääräys 5) Hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevat määräykset on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hiukkaspäästöjen aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan vähentämiseksi. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen 689/2006 mukaisena. (lupamääräykset 6 ja 7) Toiminnanharjoittajan velvollisuutena on olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. (lupamääräykset 8 ja 9) Määräyksillä, jotka koskevat jätteiden varastointia ja edelleen luovuttamista pyritään ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittojen syntyä sekä takaamaan oikea ja asianmukainen jätehuolto. Ongelmajäte voi ominaisuuksiensa takia aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen laadusta. (lupamääräykset 10 ja 11). Yleiseen viemäriverkkoon johdettavista jätevesistä ei saa aiheutua haittaa viemäriverkolle, puhdistamon käsittelyprosessille tai purkuvesistölle. Säännöllisen tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että öljynerotin ja hälytysjärjestelmät pysyvät toimintakuntoisina sekä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia vuotoja. (lupamääräys 12) Melutasolle asetetut raja-arvot ovat tarpeen terveyshaitan ehkäisemiseksi ja alueen yleisen viihtyvyyden turvaamiseksi. Kiinteistöä ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu kohtuutonta rasitusta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. (lupamääräys 13) Haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn liittyy varautuminen mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Toiminnanharjoittaja tulee olla selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja varautua niiden torjuntaan suunnitelmallisesti ennakolta. (lupamääräys 14) Ilmoittamisvelvoite vahinko- ja onnettomuustilanteista on annettu valvonnan toteuttamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja siksi, että tilanteisiin voitaisiin nopeasti puuttua sekä annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (lupamääräys 15)

15 15 Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu lupaehtojen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvontaa varten. Tarkkailua ja raportointia koskevilla lupamääräyksillä pyritään siihen, että toiminnanharjoittaja on selvillä laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista. (lupamääräys 16) Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaamisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen. Toiminnanharjoittajan on varauduttava uuden tekniikan käyttöönottoon, mikäli päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 17) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen hoito ja kunnossapito. Vastuuhenkilön on tunnettava laitoksen toiminnot, laitosta koskeva ympäristölainsäädäntö ja määräykset. Vastuuhenkilön on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä ympäristöhaittojen poistamisesta. (lupamääräys 18) Toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden ympäristöhaittojen poistamiseksi ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan kannalta olennaisista muutoksista sekä esitettävä suunnitelma todettujen ympäristöhaittojen poistamiseksi. (lupamääräykset 19 ja 20) Ympäristönsuojelulain mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä. Lupamääräysten tarkistamista koskevalla määräyksellä varmistetaan laitoksen toiminta voimassa olevien ympäristölainsäädännön määräysten mukaan. (lupamääräys 21) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös annetaan julkipanon jälkeen, antopäivä on Päätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta kyseistä päivää lukuun ottamatta, jos siitä ei valiteta.

16 16 Lupaviranomainen määrää, että toiminta voidaan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaviranomainen katsoo, että toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen perusteltu syy. Tämän lupapäätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupaehtojen mukaisesti. (YSL 101) Mikäli toiminta aloitetaan ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, luvan saajan on asetettava euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 52, 53, 54, 55, 56, 81, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 37 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 7, 8, 12, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä Jyväskylän kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulain 105 :n ja vesilain 21 luvun 9 :n mukaan näiden lakien mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä viranomaisessa voidaan periä maksu. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelyn keskimääräiseen omakustannusarvoon, joka sisältää asian käsittelystä viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 3506 euroa. Maksu perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan vahvistamaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Taksan mukaan energiantuotantolaitoksen ympäristöluvan käsittely maksaa 3588 euroa. Lisäksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta koskevan asian ja vakuuden käsittelystä pääasian yhteydessä peritään 308 euron lisämaksu. Käsittelymaksu on määrätty 10 prosenttia pienemmäksi, koska hakemuksen kohteena olevalla laitoksella tai toiminnolla on käytössä varmennettu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

17 17 Ote päätöksestä Toiminnanharjoittaja Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 250, Jyväskylä Perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta MUUTOKSENHAKU Päätöksen antamisesta kuulutetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 96 ). Valitus osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja valituskirjelmä liitteineen toimitetaan Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus