Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO YM2/600/2014

Transkriptio

1 Reijo S Lehtinen Lausunto 1 (10) Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO YM2/600/2014 Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi koskien rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä sekä ympäristöministeriön asetuksiksi koskien suunnitelmia ja rakentamisen viranomaisvalvontaa Pyydettynä lausuntonaan Rakennusteollisuus RT ry, jäljempänä Rakennusteollisuus, esittää asiakohdassa mainitusta lausuntoasiasta seuraavaa: Yleistä Valtion hallinnossa on viime vuosikymmenen aikana ollut hankkeita paremmasta norminannosta. Näissä on todettu, että lainsäädännön kehittämisen pääperiaatteena tulee olla, että sääntely on mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Sääntelyn ei tule olla itsetarkoituksellista, myös muita ohjauskeinoja voidaan käyttää. Oikeusvarmuus sekä perustellut velvoitteet ja selkeät viranomaisvaltuudet ovat myös hyvän sääntelyn olennaisia piirteitä. Lainsäädännön määrä ja samalla yksityiskohtaisuus ovat viime vuosina lisääntyneet tuntuvasti. Lainvalmistelussa on siirrytty laajapohjaisesta valmistelusta ministeriökohtaiseen kapeaan virkamiesvalmisteluun. Tilkkutäkkimäinen sääntely ruokkii ja vaatii uutta sääntelyä. Rakennusteollisuuden näkemyksen mukaan rakentamisen ohjauksen kokonaiskuva on välillä hämärtynyt ja näitä piirteitä on tunnistettavissa myös nyt lausunnolla olevissa ympäristöministeriössä valmistelluissa asetusten. Rakennusteollisuus esittää, että lausunnolla olleiden valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetusten ja nyt lausunnolla olevien asetusten keskinäistä koordinointia kehitetään ja myös yritysten näkemyksille annetaan esitettyä selkeämpi painoarvo varsinkin kun säädöksien taloudellisia vaikutuksia käytetään perusteluina. Hyvään norminantoon kuuluu myös, että lausunnoille varataan riittävä aika, varsinkin silloin kun ei ole kuultu ja kuunneltu rakennusalan niitä osapuolia, jotka tosiasiallisesti joutuvat vastaamaan lopputuotteen eli rakentamisen laadusta. Lausuntoaineistoa ei myöskään ole viety Talonrakennusteollisuus ry Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki

2 2 (10) ministeriön kotisivulle, missä yleensä voidaan olettaa lausuntopyyntöaineiston olevan saatavilla. Rakennusteollisuus esittää, että ympäristöministeriön säädösvalmisteluun tulee saada nykyistä selkeämmin läpinäkyvyyttä ja toteutuksesta vastaavien osallistumista valmisteluun. Asetusten teksti on niin yleisellä tasolla, että ilman perustelumuistiota vaativuusluokkien määräytyminen ei ole yksikäsitteistä ja johtaa käytännössä hyvin erilaisiin tulkintoihin. Rakennusteollisuus toteaa, että asetusehdotusten tulkinta onnistuu välttävästi, kun käytettävissä on muistioluonnoksissa ehdotetut ja esitytetyt perustelut yksittäisille pykälille. Kuitenkin käytäntö ja laadukas suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät, että välttävä taso ei ole riittävä. Tämä edellyttää selkeitten nyt esitettyjä perusteluja laajempien tulkintaoppaiden laatimista. Tulkintaoppaiden puuttuminen vaikeuttaa ehdotusten toimivuuden arviointia. Koska kelpoisuuspäätökset tulee olla ennakoitavissa, tulee asetuksia täydentävä opasmateriaali saada pikaisesti valmiiksi. Rakennusteollisuus esittää, että tulkintaoppaiden laadinta käynnistetään välittömästi, ja niiden valmisteluun käytetään riittävän asiantuntevaa tahoa sekä osaavaa laadintatyön ohjausta että valvontaa. Säädösteknisesti asetusten esitystavassa on puutteita, jotka toistuvat asetuksesta ja pykälästä toiseen. Esimerkiksi miten vaativuusluokan määräytymisessä yksittäisen pykälän alakohtien sisältöä tulkitaan, kun tai partikkeli liitetään luettelossa neljännen alakohdan eteen. Tällöin jää tulkinnanvaraiseksi se, tuleeko luettelon kaikkien kohtien täyttyä, jotta kyseinen vaativuusluokka tulee käyttöön tai riittääkö yhden alakohdan täyttyminen tai onko kyseisiä kohtia luettava siten, että kolme ensimmäistä kohtaa täyttyy ja vaihtoehtona on viimeinen kohta, joka sitten tosiasiassa määrittää vaativuusluokan! Rakennusteollisuus esittää, että asetusehdotukset tarkistetaan myös kielellisesti vastaamaan hyvää norminantoa. Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta koskien pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtäviä Rakennusteollisuus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 120 a ja 122 määrittävät perustavoitteet pääsuunnittelijalle ja vastaavalle työnjohtajalle. Näitten tavoitteiden osittaisen toistamisen sijaan tulee ne esittää selkeämmin tehtävinä, jolloin myös laadukas rakennusprosessi voi toteutua laadukkaana rakennuksena. Pääsuunnittelija: Ehdotetuista pääsuunnittelijan tehtävistä Rakennusteollisuus toteaa, että 1) kohdasta puuttuu pääsuunnittelijan velvoite huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta siten, että suunnittelu muodostaa kokonaisuuden ja suunnitteluprosessi tarvittaessa

3 3 (10) myös niveltyy saumattomasti toteutukseen. Lain 120 a tarkastelee suunnittelua enemmänkin itsenäisenä prosessina kuin että se liittyisi täydentävään suunnitteluun tai rakennushankkeen koko toteutukseen. Laadun näkökulmasta tämä kokonaisuudesta huolehtimisen velvoite korostuu erityisesti projektinjohtorakentamisessa, joka on suurten hankkeiden yleinen toteutuspa. Huolehtimisvelvoite edellyttää pääsuunnittelijalta projektinjohdollisia taitoja, mikä ei näy ehdotuksessa ja siitä syystä se tulee toistaa lain tavoitetta täydentävänä tehtävänä. 2) kohdasta puuttuu selkeästi pääsuunnittelijan velvoite huolehtia rakennussuunnitelmien ja erityissuunnitelmien vertailusta siten, että muodostavat riidattoman kokonaisuuden. Tämä vaatimus edellyttää pääsuunnittelijalta kykyä ja taitoa johtaa ja ohjata suunnittelua projektina, mikä vaatimus ei myöskään riittävästi tule ehdotuksesta esille. 3) kohdasta puuttuu myös suunnitelmien, erityisesti detaljisuunnittelun riittävyyden arviointi. Tämä seikka korostuu varsinkin osaurakoinnissa, alihankintaketjujen kasvaessa ja monikulttuurisisien työmaiden kohdalla. Monet suunnitteluratkaisut ovat virhealttiita ja saattavat toteutua väärinä ratkaisuina rakennustyömaalla, jos työmaalla ei ole käytettävissä riittäviä detaljisuunnitelmia. Näin on todettu tapahtuneen eräissä kosteus- ja homevauriokohteissa, joissa kohde on toteutettu yleissuunnitelmalla, tai työtapaturmiin johtaneissa elementtirakentamisen kohteissa, joissa tuentoja tai tukipintoja on jätetty määrittelemättä. 4) kohdasta puuttuu myös suunnittelun lähtötietojen riittävyydestä ja oikeellisuudesta huolehtiminen. Suunnittelun lähtötiedot eivät ole useinkaan ristiriidattomia, sillä niistä joudutaan aina valitsemaan se tieto, mitä tullaan käyttämään suunnittelussa. 5) suunnitteluaikataulu on ajallisen suunnittelun tuloste, mikä kertoo ajankohdat tietyn suunnitteluvaiheen alkamiselle ja päättymiselle. Se ei ota kantaa suunnitteluajan riittävyyteen, mikä joudutaan arvioimaan erikseen tehtävän vaativuuden ja laajuuden perusteella. Säädös tulee olla terminologialtaan kunnossa. Rakennusteollisuus esittää edellä olevat kommenttimme huomioon ottaen, että valtioneuvoston asetuksen 48 Pääsuunnittelijan tehtävät kohta kirjoitetaan muotoon: Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia suunnittelun johtamisesta: 1) suunnittelun lähtötietojen riittävyydestä, oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta sekä niiden toimittamisesta muille suunnittelijoille; 2) suunnittelijoiden tehtäväjaosta, yhteistyöstä sekä suunnittelun ja suunnitelmien yhteensovittamisen järjestämisestä; 3) suunnittelun ja toteutuksen yhteistyöstä; 4) suunnitteluun tarvittavasta ajasta ja suunnitteluaikatauluista; 5) tarvittavien rakennuslupa-asiakirjojen, suunnitelmien ja selvitysten laatimisesta ja toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle; 6) muutossuunnittelun yhteensovittamisesta sekä tarvittaessa muutosten edellyttämän hyväksynnän tai rakennusluvan hakemisesta; 7) korjausrakentamisessa rakennuksen ominaispiirteiden ja kunnon selvittämisestä ennen suunnittelun aloittamista ottaen huomioon rakennushankkeen laatu ja laajuus sekä 8) korjausrakentamisessa rakennustyön aikana rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutuksien huomioon ottamisesta suunnittelussa.

4 4 (10) Vastaava työnjohtaja: Vastaavan työjohtajan 70 :ssä esitetyistä tehtävistä Rakennusteollisuus toteaa, että alakohta kaksi on esitetty tiedottamispainotteisena 2) rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon a) tarvittavista selvityksistä, joita rakennustyön riskeistä ja haitoista on tehtävä; ja b) niistä toimenpiteistä, joihin riskien ja haittojen välttämiseksi on ryhdyttävä sekä ennen rakennustyön aloittamista että sen aikana; myös alakohta kolme on esitetty tiedottamispainotteisena 3) rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon niistä tarvittavista toimista, joihin rakennustyön aikana on tarve ryhtyä rakentamisessa havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta;. Rakennusteollisuus toteaa, että vastaavan työnjohtajan tehtävä on tiedottamisen näkökulmasta oikealla tasolla, mutta suunnitelmien sisällön ja siten laadun näkökulmasta aivan liian myöhässä. Tämä korostaa sitä, että pääsuunnittelijan tehtäviin tulee lisätä velvoite huolehtia suunnittelun niveltymisestä saumattomasti toteutukseen ja huolehtiminen lähtötietojen riittävyydestä ja oikeellisuudesta varsinkin korjaus- ja täydennysrakentamisessa, missä esimerkiksi tieto maaperän pilaantumisesta tai vanhan rakennuksen sisältämästä asbestista, PCB:stä tai muusta haitta-aineesta saattaa muuttaa olennaisesti suunnitelmia. Toteamme lisäksi, että Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaan tämä tiedottamisvelvoite on alan yleisen sopimuksen mukaan hoidettu työmaapäiväkirjaan tehdyllä merkinnällä, mikä periaate on myös oikeuskäytännössä todettu riittäväksi. alakohtaan 5) tulisi lisätä lain 121 a :n tarkoittamat laadunvarmistusselvitys myös nimeltä, sillä sen sisältämällä tiedolla voi olla myös merkittävä vaikutus toteutuksen turvallisuuteen. Rakennusteollisuus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 122 ja asetuksen 70 muodostavat riittävän ja oikeantasoisen kokonaisuuden vastaavan työnjohtajan tehtävistä. Rakennusteollisuus esittää, että pääsuunnittelijaa ja vastaavaa työnjohtajaa koskevat korjataan vastaamaan hyvää norminantoa ja rakentamisen laadunkehittämisen edellytyksiä. Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Asetuksen perusteluna olevassa muistioluonnoksessa todetaan, että tarkoituksena on selkeyttää ja yhtenäistää suunnittelutehtävien vaativuuden määräytymistä osana rakentamisen laatujärjestelmää, jossa suunnittelutehtävien vaativuuden määrittäminen on välttämätöntä rakennusvalvontaviranomaisen arvioidessa suunnittelijoiden kelpoisuutta kyseiseen tehtävään. Sääntelyssä täsmennettäisiin myös vaativuusluokkien välisiä eroja siten, että rakennushankkeeseen ryhtyvä, suunnittelija ja rakennusvalvontaviranomainen pystyisivät nykyistä selkeämmin määrittelemään kyseessä olevan suunnittelutehtävän vaativuuden ja siinä tarvittavan asiantuntemuksen.

5 5 (10) Rakennusteollisuus toteaa, että asetusluonnoksesta ei näy millään muotoa, miten tämä liittyy rakentamisen laatujärjestelmään tai mitä yleensäkin laatujärjestelmällä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Sen sijaan perustelu Rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä esitetään asetuksessa säädettäväksi nykyistä oikeustilaa vastaten suunnittelualakohtaisesti. toteutuu rajaamalla suunnittelutehtävät kantavien rakenteiden suunnitteluun, pohjarakenteiden suunnitteluun, rakennusfysikaaliseen suunnitteluun, ilmanvaihtolaitteiston suunnitteluun, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnitteluun ja kosteusvaurion korjaussuunnitteluun. Tosin näistä suunnittelualoista kummallisen yhdistelmän muodostaa rakennusfysikaalinen suunnittelu ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu, mitä sillä haetaan tai miten ne liittyvät toisiinsa jää ehdotuksen pohjalta arvailun varaan. Rakennusteollisuus esittää edelleen harkittavaksi, onko korjausrakentamisen suunnittelu rajattava kosteusvaurion korjaamiseen säädöstasolla. Eri suunnittelutehtävien osalta ei niiden määrittelyissä eikä perustelusta tai asetuksen sisällöstä myöskään selviä tulkitaanko pykälää siten, että kaikkien alakohtien tulee olla yhtä aikaa voimassa tai riittääkö yhden kohdan toteutuminen laukaisemaan määrittelyn. Esimerkiksi 2 :ssä kohdat 1)-3) on yhdistetty tai apusanalla 4) kohtaan. Tällä esitystavalla rakennussuunnittelutehtävän vaativuus 2 :n 1 momentin mukaan muodostuu pelkistetysti rakennuksen sijainnista ja kerrosluvusta. Rakennusteollisuus esittää, että asetusehdotukset tarkistetaan myös kielellisesti vastaamaan hyvää norminantoa. Rakennussuunnittelua käsittelevän 2 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan rakennussuunnittelutehtävä olisi perustelumuistion mukaan vaativa, jos rakennuspaikan tai sen ympäristön ominaisuuksista aiheutuu erityisiä vaatimuksia suunnittelulle. Edelleen todetaan, että rakennuspaikasta johtuvat suunnittelua vaikeuttavat tekijät voivat liittyä esimerkiksi jyrkkiin maastonmuotoihin ja heikkoon tai vaihtelevaan maaperään. Käsityksemme mukaan nämä ominaisuudet kuuluvat enemmänkin rakennesuunnittelijan ja pohjarakennesuunnittelijan toimenkuvaan. Rakennusteollisuus esittää, että asetusehdotukset tarkistetaan myös sisällöllisesti vastaamaan hyvää norminantoa. Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävien osalta suunnittelumenetelmät on jaoteltu vaativiin rakennemateriaalikohtaisiin suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmiin (6 vaativa suunnittelutehtävä) ja yleisiin ja vakiintuneisiin ratkaisuihin (7 tavanomainen suunnittelutehtävä). Esitetty sanamuoto on harhaanjohtava. Käytännössä vaativat rakennemateriaalikohtaiset suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmät tarkoittanevat eurokoodeja ja niiden kansallisia liitteitä ja ovat siten siis tavanomainen suunnittelumenetelmä. Vaativilla laskentamenetelmillä yleensä tarkoitetaan sellaisia menetelmiä, joita suunnitteluohjeissa ei suoraan kuvata kaavoina. Tavanomaisessa suunnittelussa käytetään usein rakennusmateriaalikohtaisia yksinkertaistettuja suunnitteluohjeita, jota perustelumuistion määritelmä rakenteiden materiaaleja koskevia yleisiä mitoitusperusteita ei kuvaa.

6 6 (10) Pohjarakenteiden suunnittelutehtävä katsotaan asetustekstin 10 kohdan 1) mukaan vaativaksi, jos pohjarakenteiden kuormitus on raskas. Perustelumuistiossa todetaan, että kuormitus on raskas, mikäli rakennus on suurempi kuin pientalo. Käytännössä raskaalla kuormituksella tarkoitetaan yleensä paljon suurempaa kuormitusta kuin pientalosta aiheuttavat kuormat. Suunnittelutehtävä katsotaan rakennusfysikaalisesti poikkeuksellisen vaativaksi asetuksen 15 kohdan 2) mukaan, jos rakenteeseen kohdistuu vedenpaine. Näin avoin määritelmä johtaa helposti suureen määrään poikkeuksellisen vaativia kohteita (mm. kaikki teollisuuden allasrakenteet). Tekstiä on syytä tarkentaa esimerkiksi seuraavasti: kohteessa on sellaisia vedenpaineelle alttiita rakenteita, joissa mahdollinen vuoto aiheuttaa merkittävän riskin kosteusvaurioille. Perustelumuistiossa todetaan myös, että jäähdytetyt tilat johtavat rakennusfysikaalisesti poikkeuksellisen vaativaan suunnittelutehtävään. Tällöin kaikki toimistorakennukset ovat rakennusfysikaalisesti poikkeuksellisen vaativassa luokassa. Tarkoitetaanko jäähdytetyillä tiloilla jotakin muuta kuten pakkasvarastoja? Kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävä katsotaan poikkeuksellisen vaativaksi, jos rakennuksessa todetaan viranomaisen toteama ilmeinen terveyshaitta. Tällöin samanlaiset vauriotapaukset joutuvat erilaiseen käsittelyyn riippuen siitä ovatko terveydensuojelusta vastaavat viranomaiset tehneet tarkastuksen kohteessa. Tämä ehto voi myös aiheuttaa runsaasti poikkeuksellisen vaativia kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtäviä. Rakennusteollisuus esittää, että asetusehdotukset tarkistetaan edellä esitetyt kommentit huomioon ottaen myös sisällöllisesti vastaamaan hyvää norminantoa. Valtioneuvoston asetus rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Perusteluna olevassa muistioluonnoksessa esitetään, että Vastaava työnjohtaja ja erityisalan työnjohtaja ovat yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa toimeksiantajaansa, yleensä rakennushankkeeseen ryhtyvään. Tällainen lähtökohta säädöksien laatimiselle on hyväksyttävissä ainoastaan silloin, kun asetus rajataan koskemaan hartiapankkirakentamista, jossa vastaava työnjohtaja on enemmänkin konsultti hartiapankkirakentajalle. Ammattimaisessa rakentamisessa kaikki työnjohtajat ovat edelleen työoikeudellisessa sopimussuhteessa työnantajaansa eli rakennus-, maalaus- ja LVI-asennusliikkeeseen, jolla on myös vastuu työnjohtajiensa osaamisesta eri työnjohtotehtävissä. Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimus ja palkkausjärjestelmä sisältää työtehtävän vaativuuden ja henkilön pätevyyden arvioinnin, joka on laadittu yhteistyössä työnantaja- ja toimihenkilöjärjestön kanssa. Järjestelmä on kymmenportainen ja vastaa tarpeeseen paremmin kuin asetusehdotuksessa kelpoisuuden määrittämiseen tähtäävä malli. Rakennusteollisuus esittää, että tältä osin harkitaan vielä uudelleen jopa lain muutosta, jottei tehdä säädöksiä, jotka eivät vastaa käytännön tarpeita, tai kohdistetaan säädös selkeästi erityisalan työnjohtajaan.

7 7 (10) Vaativan työnjohtotehtävän perustelussa esitetään, että kohdan 3) mukaan rakennustyön tai korjaus- tai muutostyön työnjohtotehtävä olisi vaativa myös, jos työn toteuttamiseen vaikuttaa rakennussuojelua koskeva säännös. Tällainen säännös voi esimerkiksi olla asemakaavassa tai rakennussuojelupäätöksessä (perusteena laki rakennusperinnön suojelemisesta, 498/2010) tai kirkkolaissa vanhimpien kirkollisten rakennusten osalta. Säännöksen sisältönä voi olla esimerkiksi määräys, jonka mukaan rakennuksen ominaispiirteet on säilytettävä. Lisäksi voi olla täsmentävä määräys esimerkiksi, että rakennusten julkisivukorjauksia tehtäessä tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennusteollisuus toteaa, että kohdan perustelu kohdistuu kokonaisuudessaan suunnitteluun ja pääsuunnittelijan tehtäviin, eikä käytännössä vastaava tai erityisalan työnjohtaja voi lähteä muuttamaan rakennusluvan lähtökohtana olleita suunnitelmia. Kohta tulee siirtää rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden tehtäviä kuvaavaan kohtaan. Rakennusteollisuus esittää, että kohta 3) poistetaan, sillä korjaus ja muutostyön tulee aina perustua aidon suunnittelijan tekemään suunnitelmaan, eikä työmaalla tehdyn työn dokumentointiin suunnitelmana, josta kyseiset virheet ja puutteet ovat lähtöisin mitä tällä kohdalla pyritään ratkaisemaan. Rakennuksissa käytettävät talotekniset ratkaisut tulevat uudistumaan lähivuosina. Yleisesti käytössä olevina pidetyt ratkaisut tulevat erittäin todennäköisesti korvautumaan uusilla, tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset paremmin tavoittavilla ratkaisuilla. Työnjohtotehtävien jakaminen kategorisesti neljään luokkaan koskemaan sekä vastaavaa työnjohtajaa ja erityisalan työnjohtajaa ei toimi, varsinkin kun vähäisen työnjohtotehtävän osalta karsitaan erityisalat pois. Eri vaativuusluokkien kuvaukset mahdollistavat luonnoksessa ehdotetulla tavalla kuvattuna erilaisten tulkintojen tekemisen paikallisen rakennusvalvonnan toimesta. Pahimmillaan eri osissa maata työnjohtotehtävän vaativuuden määräytymiseen liittyvät ohjeet tulisivat olemaan selvästi toisistaan poikkeavia ja vaativuudeltaan eriarvoisia. Tämä seikka on ristiriidassa lakiuudistuksen tavoitteiden kanssa, eikä edesauta kansalaisten tasavertaisen kohtelun edistämistä tai turhan hallinnollisen työn vähentämistä. Rakennusteollisuus esittää, että asetusehdotukset tarkistetaan edellä esitetyt kommentit huomioon ottaen myös sisällöllisesti vastaamaan hyvää norminantoa. Kun lain 122 :ssä rajataan vastaavan työnjohtajan tarve toimenpideluvan osalta, niin jää epäselväksi mikä on asetusehdotuksen 4 Vähäinen työnjohtotehtävä ja mihin sitä tarvitaan. Esimerkiksi miten sovitetaan yhteen seuraavat säännökset: MRL 122 Vastaava työnjohtaja. Toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on oltava vastaava työnjohtaja vain silloin, kun se on kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä. MRL 122 c Työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan vähäisessä työnjohtotehtävässä voisi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. VNa 4 Vähäinen työnjohtotehtävä. Vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä on vähäinen, jos rakennustyö on pienehkö ja sen toteuttaminen on rakennusteknisesti selkeä ja yksinkertainen eikä kohde ole tarkoitettu asuintai työtilaksi.

8 8 (10) Rakennusteollisuus esittää, että rakennuksen työmaatoteutus jaetaan asetuksessa vaativuudeltaan kahteen vaativuustasoon, vaativaan ja tavanomaiseen toteutukseen. Jos laissa esitetyt vähäinen työnjohtotehtävä ja poikkeuksellisen vaativa työnjohtotehtävä säilytetään asetuksessa, tulee niiden käyttötarkoitus kuvata perusteluissa esitettyä selkeämmin, jotta esityksen ristiriidat myös poistuvat. Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä Asetuksen perusteluluonnoksessa todetaan, että Uusi asetus perustuisi sisällöllisesti suurelta osin edellä mainittuihin asetuksiin. Lisäksi asetuksessa olisi neljä uutta pykälää. Muiden kuin neljän uuden pykälän osalta Rakennusteollisuus toteaa, että asetus on tietyin tarkennuksin hyväksyttävissä. Asetuksen 11 :n ensimmäinen momentti esittää vaatimukset kantavia rakenteita koskevien rakennepiirustusten ja rakennelaskelmien sisällölle. Asetusehdotus kantavista rakenteista käsittelee myös rakennepiirustusten ja rakennelaskelmien sisältöä huomattavasti suuremmalla tarkkuustasolla. Asetuksen 12 :n käsittelee pohjarakennesuunnitelmien sisältöä. Ympäristöministeriön asetusehdotus pohjarakenteista käsittelee myös pohjarakennesuunnitelmien sisältöä huomattavasti suuremmalla tarkkuustasolla. Rakennusteollisuus esittää, että suunnitelmien sisältö tulee asialähtöisesti koota yhdeksi kokonaisuudeksi, eikä siitä tulisi säätää kahdessa eri asetuksessa. Asetusehdotuksen 14 Purku- ja suojaussuunnitelman sisältö pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että rakennuksen korjaus- tai muutostyössä purku- ja suojaussuunnitelmaan olisi purkutöiden yksilöimiseksi sisällyttävä tiedot purettavista rakenteista ja rakennusosista. Suunnitelman sisällön määrittelyssä puututaan vahvasti työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviin seikkoihin, joista säädetään asetustasolla muun muassa valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta ja valtioneuvoston asetuksessa asbestityöstä. Jälkimmäisessä asetuksessa on jo vaatimukset työsuunnitelman toimittamisesta viranomaiselle. Lisäksi ko. asetuksessa purkutyölle on ehtona, että asbestikartoitus tulee tehdä ennen purkutyötä ja työsuunnitelmassa on käsiteltävä alipaineistuksen ja suojauksen toteutusta. Koska purkusuunnitelman sisältö on kirjoitettu yhteneväiseksi työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvän purkutyösuunnitelman kanssa, tulee vähintään perustelumuistiossa muistuttaa, että lain 134 a :ssä näitten laatimisvelvoite on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Rakennusteollisuus esittää, että rakennuslain ja työturvallisuuslain samaa asiakokonaisuutta käsittelevät säädökset tarkastetaan yhteneväiseksi kokonaisuudeksi vähintään perustelujen tasolla. Edellä mainitun pykälän perusteluissa todetaan lisäksi, että tieto alipaineistuksesta ja korvausilman järjestämiseen liittyvistä toimenpiteistä on erityisen tärkeää yleensä silloin, kun kyse on julkisivutöiden sääsuojauksesta. Rakennusteollisuuden käsityksen mukaan asia tulee tällöin käsitellä rakennuslupa-asiana ja asetuksen tulee esittää se myös rakennuslupa-asiana.

9 9 (10) Rakennusteollisuus esittää, että säädöstä muutetaan siten, että kyseessä on rakennuslupa-asia, eikä työmaan sääsuojaus yms. asia. Asetusehdotuksen 15 Työmaan sää- ja olosuhdesuojaussuunnitelman ja kosteudenhallintasuunnitelman sisältö käsittelee sisällöltään ainoastaan kosteudenhallintaa. Tästä johtuen suunnitelma tulee myös nimetä käsittelemään kosteudenhallintasuunnitelmaa, eikä ottaa rinnakkaisia ja käytännössä sisällöltään epämääräisiä olosuhdesuojausmäärittelyjä otsikoksi ja nimeksi. Jos alalle kehittyneet hyvät kosteudenhallintasuunnitelmat halutaan käyttöön, tulee perustelumuistiossa esittää, että rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia, että kosteudenhallintasuunnitelma laaditaan. Ja työmaan kosteudenhallintasuunnitelman on sisällettävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusmateriaalit ja -osat suojataan kastumiselta, jäätymiseltä ja muilta sään aiheuttamilta haittavaikutuksilta. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä toimenpiteet, joilla rakennusmateriaalien ja -osien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteet kuivatetaan. Rakennusteollisuus esittää, että pykälän nimi kirjoitetaan selkeästi kosteudenhallintasuunnitelmaksi ja varsinainen asetus teksti vastaamaan otsikko. Asetusehdotuksen 16 Kosteusvaurion korjaussuunnitelman sisältö kohdassa määritellään, että korjaussuunnitelmaan on sisällyttävä: 2) korjatun rakenteen tai järjestelmän toimiminen sen suunnitellun käyttöiän aikana. Perustelumuistioehdotus ei kuitenkaan anna viitteitä siitä, MRL:n 166 :n käyttö riittävänä perusteluna velvoittaa kiinteistön omistaja huolehtimaan ennakoivasti ja säännöllisesti tarkastuksista ja huollosta. Rakennusteollisuus esittää, että asetuksen 2) kohtaa selkeytetään siten, että sen tarkoitus voi toteutua suunnittelussa. Ympäristöministeriön asetus rakennustyön teknisestä tarkastamisesta ja rakentamisen viranomaisvalvonnasta Asetusehdotuksen 2 Viranomaiskatselmuksen toimittamisen ajankohta esittää 3 momentissa, että Rakennekatselmuksen toimittamisen ajankohta on, kun kantavat rakenteet sekä niihin liittyvät veden-, kosteuden-, äänen- ja lämmöneristystyöt sekä paloturvallisuuteen liittyvät työt on tehty. Rakennusteollisuus toteaa, että säännöksen ja sen perustelujen välillä on olennainen ristiriita, esimerkiksi ääneneristystyöt on tehty siinä vaiheessa kun viimeinen pintarakenne on asennettu paikoilleen. Tällöin varsinaisen rakennekatselmuksen funktio ei enää toteudu, sillä katselmuksissa ja tarkastuksissa on tarkoitus todeta, ovatko tiettyyn rakennusvaiheeseen kuuluvat toimenpiteet ja tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset tehty ja onko havaittujen epäkohtien ja puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet suoritettu. Rakennekatselmuksen alkuperäinen tarkoitus lienee edelleenkin rakenteellisen turvallisuuden todentaminen ennen seinä- ja kattorakenteiden levyttämistä viimeistä maalija tapettipintaa. Rakennusteollisuuden näkemyksen mukaan momentti tulisi esittää muodossa: Rakennekatselmuksen ajankohta on, kun runkotyöt tai sitä vastaava kantavien rakenteiden

10 10 (10) rakennusvaihe on tehty ennen seuraavan työvaiheen aloittamista. Jos halutaan eritystyöt katselmoida, niin se tulee esittää omana määräyksenään. Asetusehdotuksen 5 Rakennuksen tai sen osan käyttöönoton edellytykset osittaisessa loppukatselmuksessa 1. momentista on jätetty pois olemassa olevan määräyksen asiakokonaisuus käyttöön hyväksytty rakennuksen osa on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen perustelemalla, että säännöksellä täsmennettäisiin turvallisuuteen ja käyttökelpoisuuteen liittyviä vaatimuksia. Rakennusteollisuuden käsityksen mukaan aiempikin sanamuoto on toiminut ko. tarkoituksessa hyvin. Lopuksi Rakennusteollisuus toteaa, että lausunnolla olleissa ehdotuksissa on niin paljon puutteita, että ne tulee mitä pikimmin korjata ja valmistella uudelleen. Rakennusteollisuus ilmoittaa, että se on käytettävissä valmisteluun liittyvässä jatkotyössä. Kunnioittavasti Rakennusteollisuus RT ry Tarmo Pipatti toimitusjohtaja