Juvanrahkan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Tarvasjoki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/2 Dnro ESAVI/93/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Juvanrahkan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Tarvasjoki HAKIJA Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Juvanrahkan noin 31 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Tarvasjoen kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antamassaan lausunnossa todennut, että Juvanrahkan (ent. Rahkasuon) turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus tulee saattaa toimivaltaisen lupaviranomaisen käsittelyyn viimeistään Vapo Oy:llä on omistuksessa tai hankinnassa suoaluetta Juvanrahkan alueella yhteensä 42,64 ha. Hankealueella on voimassa seutukaava. Hankealueelle ei ole kaavassa määrätty erityistä käyttötarkoitusta. Juvanrahkan lähialueilla ei ole kaavamerkintöjä. Paimionjoessa on veneilyreitti kaavamerkintä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Valmisteilla olevassa Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa ei ole kaavamerkintöjä Juvanrahkan tuotantoalueella. Tuotantoalueen länsipuolella oleva ampumarata on merkitty kaavaehdotukseen ea merkinnällä. Paimionjokilaakso on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Tarvasjoen kunnassa on vireillä oikeusvaikutteisen kunnan strategisen yleiskaavan (rakennemalli) laatiminen. Kaavaluonnoksessa Juvanrahkan länsipuolella oleva ampumarata on merkitty E-erityisalue merkinnällä ja lisäksi Juvanrahkan itäpuolelle on merkitty tuulivoimaloille mahdollisesti soveltuva alue tv-merkinnällä. Tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 500 metrin etäisyydellä on luo-merkintä, millä on osoitettu liito-oravahavainto kohdemerkintänä. Juvanrahka sijoittuu M-2 merkinnällä varustetulle alueelle, millä osoitetaan melulle altistunutta maa- ja metsätalousaluetta, jolle ei pidä sijoittaa uutta meluherkkää toimintaa. M-2 alueen melu on peräisin ampumarata-alueelta sekä alueen itäosaan rajatuista tuulivoimaloille mahdollisesti soveltuvista alueista (tv). 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Juvanrahka on vanha 27,1 ha:n suuruinen tuotantoalue, joka on siirtynyt Vapo Oy:n omistukseen Tarvasjoen kunnan omistuksesta. Laajennusalueen pinta-ala on 0,9 ha. Tuotanto on energiaturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanista kokoojavaunu- tai imuvaunumenetelmää käyttäen, vuosittain vuorokauden aikana tuotantokaudella toukokuu-syyskuu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta, jyrsinturvetta. Vuonna 2010 Juvanrahkan tuotanto on ollut yhteensä m 3 (jyrsinpolttoturvetta m 3 ja ympäristöturvetta m 3 ). Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat noin 100 ajosuoritetta lämmityskaudella Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikaksi on suunniteltu Salon voimalaitoksia. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Juvanrahkan tuotantovaihe kestää keskimäärin 15 vuotta päättyen noin Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 2 henkilötyövuotta ja välillisiä työpaikkoja syntyy likimain saman verran.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat eristysojat, päisteputkirakenteet, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla sähkökäyttöisellä pumpulla. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,6 ha (9,0 % tuotantoalueesta). Kenttä on ojitettu metrin välein. Kentältä vedet johdetaan laskuojaa myöten Heinjokeen, joka laskee Paimionjokeen. Juvanrahkan nykyisen nettokuormituksen arvioidaan olevan tuotantovaiheessa keskimäärin noin kg/a kiintoainetta, 7,0 kg/a fosforia ja 220 kg/a typpeä. Pintavalutuskentän käyttöönoton myötä päästöt tulevat pienenemään nykytilanteeseen verrattuna, vaikka tuotantoala kasvaa 0,9 ha. Juvanrahkan turvetuotannon tuleva kuormitusarvio perustuu Vapon Etelä- Suomessa sijaitsevien ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden vuosien keskimääräisiin kuormitusarvioihin. Arvioidut 28,1 ha:n tuotantoalueen nettopäästöt ovat kiintoaineelle 340 kg/a, kokonaisfosforille 4,0 kg/a ja kokonaistypelle 180 kg/a. Pöly Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä.

4 4 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa välisenä aikana, jolloin kuljetusmäärät ovat hakijan arvion mukaan noin 100 ajosuoritetta. Ympäristöturvetta toimitetaan asiakkaalle ympäri vuoden tilausten mukaan. Turvetta on hakijan mukaan suunniteltu toimitettavaksi pääasiassa Vapo Oy:n Salossa sijaitsevalle voimalaitokselle. Hankealueelta tuleva liikenne ohjataan Kivitietä pitkin VT10:lle. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 80 l sekä muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 80 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, 405 kg kuivajätettä, 700 kg aumamuovia 1,9 t ja rautaromua 50 kg. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä.

5 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisella pintavalutuskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvion mukaan Juvanrahkan tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Juvanrahkan tuotantoalueesta 27,1 ha on jo tuotannossa olevaa aluetta ja 0,9 ha uutta aluetta. Myös suunniteltu 2,6 ha:n suuruisen pintavalutuskentän alue on uutta aluetta, joka ei ole aiemmin kuulunut tuotantoalueeseen. Kasvillisuusselvityksen mukaan suunnitellun pintavalutuskentän alue on keidasrämettä ja isovarpurämettä ja 0,9 ha:n suuruinen laajennusalue isovarpurämettä. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Selvitysalueen arvokkaimmat ja rehevimmät luontotyypit sijoittuvat alueen koillisosaan, missä on pienialaisia luhtaisia ja ruohoisia luototyyppejä, mitkä ovat paikallisesti arvokkaita. Näilläkään alueilla ei kuitenkaan havaittu uhanalaisia lajeja. Juvanrahkan linnustoselvityksen mukaan linnustolaskennassa havaittiin huomionarvoisia lajeja kaikkiaan kaksi: käki ja tiltaltti. Näiden lajien lisäksi selvitysalueen tai sitä ympäröivien metsäalueiden pesimälinnustoon kuuluvat kuitenkin todennäköisesti myös varpuspöllö ja teeri (jälkihavainnot). Selvityksen valmistumisen jälkeen sekä käen että tiltaltin uhanalaisuusluokat ovat muuttuneet niin, että kummankin lajin katsotaan vuoden 2010 uhanalaisuusluokituksen mukaan olevan säilyviä. Hankealueella tai sen läheisyydessä esiintyy hirvieläimistä hirvi, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Lisäksi alueella esiintyy kettu, supikoira, jänis, rusakko ja muita tyypillisiä metsä- ja peltoeläinlajeja. Lupahakemuksen kohteena oleva tuotantoalue on kokonaisuudessaan jo tuotannossa ollutta aluetta, joten tältä osin alueen maisema ei tule muuttumaan nykyisestä. Pintavalutuskenttä on suunniteltu alueelle, mikä ei ole aiemmin kuulunut tuotantoalueeseen. Tuotannon päättymisen jälkeen hankealue siirtyy muuhun käyttöön (viljely, metsätalous tms.), jolloin maisemassa tapahtuu uusi muutos.

6 6 Asutus ja maankäyttö Alueelle kaivetut ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla esiintyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö lisää niin metsästäjien kuin marjastajienkin kulkumahdollisuuksia. Juvanrahka sijaitsee Varsinais-Suomessa, Tarvasjoen kunnan keskustan kaakkoispuolella noin 3 km:n etäisyydellä. Hankealueen itäosa rajautuu suohon. Juvanrahkan luoteispuolella on Metsästysyhdistys Tarvas ry:n omistama kiinteistö, jolla on ampumarata. Lounaispuolella on Hirvimäki-kiinteistöllä sijaitseva kalliolouhos. Tuotantoalueen pohjoispuolella noin 260 m:n etäisyydellä on pieni lampi. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei kuitenkaan johdeta tähän lampeen. Muilta osin lähiympäristö on metsää. Juvanrahkan tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee asutusta lähimmillään noin 400 m:n etäisyydellä alueen länsipuolella kiinteistöillä Korpela ja Korpimäki, jotka ovat molemmat vakituisia asuntoja. Lisäksi kiinteistöllä Muurinen sijaitsee noin 470 metrin etäisyydellä vapaa-ajan asunto. Muita asuinrakennuksia on tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsevalla Peräläkiinteistöllä sijaitseva vapaa-ajan asunto (noin 570 m:n etäisyydellä), Nohola -kiinteistöllä sijaitseva vakituinen asunto (noin 630 m:n etäisyydellä) sekä Maijala II kiinteistöllä sijaitseva saunarakennus (noin 730 m:n etäisyydellä). Hankealueen ja asutuksen välissä sijaitsee metsää ja suota. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta asutukseen tai maankäyttöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Juvanrahkan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin Natura ohjelmaan kuuluva kohde on noin 4,5 km:n etäisyydellä Juvanrahkan länsipuolella sijaitseva Paimionjokilaakson Natura-alue (FI ), jonne Juvanrahkan tuotantoalueelta on vesireittiä pitkin 14 km:n matka. Paimionjokilaakson alue on edustava lounaisen viljelyseudun jokilaakso, joka on ydinosa valtakunnallisesti arvokkaasta Paimionjokilaakson maisema-alueesta. Alueen upeat rinneniityt ovat edustavimmillaan Askalan voimalaitoksen kohdalla joen molemmilla rinteillä. Alueen linnustoon kuuluvat mm. kanahaukka, uuttukyyhky, ruisrääkkä, peltopyy, pikkulepinkäinen ja punavarpunen. Ominaista Paimionjokilaakson alueelle on yölaulajien suuri määrä mm. satakieli, luhtakerttunen ja viitakerttunen. Joessa on lisäksi tavattu harvinaista vuollejokisimpukkaa. Aluetyyppi on SCI eli aluetta ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella.

7 Paimionjoki laskee Paimionlahteen, joka sijaitsee pitkän ja kapean, syvälle sisämaahan ulottuvan lahden perukassa. Paimionlahden perukka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura verkostoon (Paimionlahti FI ) ja on arvokas lintujen pesimä- ja muuton aikainen levähdysalue. Lahdella esiintyy myös muutamia harvinaisia kasvilajeja ja Paimionlahti on myös merkittävä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Paimionlahden Natura -alueen etäisyys Juvanrahkan tuotantoalueesta on vesireittiä pitkin noin 28 km. Paimionjokilaakso Paimionlahdelta Tarvasjoen kirkonkylään asti on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alue edustaa lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisemaa. Hankealueen läheisyydessä ei ole vedenoton kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Hankealuetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä hankealueesta luoteeseen Tarvasjoen keskustassa (Meijeri, nro , 1 lk). Myllymaan 1. luokan pohjavesialue sijaitsee hankealueelta luoteeseen noin 5 km:n etäisyydellä. Turun kaupunki ottaa Paimionjoesta vettä Kättylän kohdalta. Vesi pumpataan Savijoen kautta Aurajokeen. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankealueella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin. Koska tuotantoalueen etäisyys lähimmästä asutuksesta on noin 400 metriä, hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta lähialueen kaivoihin. Pitkien etäisyyksien vuoksi Juvanrahkan turvetuotannolla ei myöskään ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. 7 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Juvanrahkan tuotantoalue sijaitsee Paimion vesistöalueella ja siellä Juvankosken alueella (27.021). Kuivatusvedet johdetaan Heinojaa pitkin (3 km) Paimionjokeen. Juvankosken valuma-alueen (27.021) pinta-ala on 109,72 km 2. Paimionjoen keskiosan (27.02) valuma-alueen pinta-ala on 315,18 km 2 ja vesistöalueen alarajalla 784,65 km 2. Hankealueen (28,1 ha) osuus Juvankosken valuma-alueesta on noin 0,2 % ja koko yläpuolisesta Paimionjoen valuma-alueesta noin 0,03 %. Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2. Joen pituus on noin 110 km, mihin sisältyy joen latvaosan järviketju ja runsaan 70 km:n pituinen jokiosuus. Paimionjoen vesistöalueen järvisyys on pieni, vain 1,5 % vesistöalueen kokonaispinta-alasta. Paimionjoen järviketju alkaa Someron Painiosta ja päättyy Hovirinnankoskeen. Väliin jää Hirsjärvi, Kirkkojärvi,

8 Kalasto ja kalastus Saarentaanjärvi, Pusulanjärvi ja Rautelanjärvi sekä Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi. Paimionjoen suurin sivuhaara on Tarvasjoki, joka liittyy Paimionjokeen Juvankoskella noin 5 km Heinojan suun alapuolella. Paimionjoen vesi on runsasravinteista ja savisameaa. Loppukesäisin joessa on esiintynyt ajoittain myös sinilevää ainakin vesistön yläosissa. Veden fosforipitoisuus näyttää kohonneen 1980-luvulla. Myös humuksen määrä vedessä on kasvanut, minkä seurauksena veden väri on tummentunut ja siten veden näkösyvyys pienentynyt. Alueen päävesistöihin kohdistuvasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, erityisesti maataloudesta, karjataloudesta ja haja-asutuksesta. Alueen vesistöihin kohdistuu hajakuormituksen lisäksi myös taajamien jätevesikuormitusta sekä metsätalouden kuormitusta. Paimionjoen vesistöön päätyy viiden kunnan puhdistetut jätevedet. Jätevesikuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on hyvin vähäinen, mutta sen vaikutukset vesistöjen vedenlaatuun näkyvät erityisesti vähäisten virtaamien aikaan kesällä ja talvella, jolloin muu kuormitus valuma-alueelta on vähäistä. Aurajoen ja Paimionjoen vesistöalueilla sekä rannikon välialueilla jokivesistöjen veden laatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin välttävä, paikoittain jopa huono. Jokien veden laatua heikentää savisameus, korkeat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä runsas levätuotanto ja paikoitellen ajoittaiset ongelmat hygieenisessä laadussa. Tehdyssä vesistön käyttöselvityksessä on todettu Paimionjoen alajuoksun kalastuksellisen arvon olevan keskinkertainen. Kalastusta harjoitetaan kaikkina vuodenaikoina talvea lukuun ottamatta. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta, alueella ei ole ammattimaista kalastusta. Saalismääriltään eniten arvioidaan kalastettavan siikaa (300 kg), lahnaa (300 kg) ja taimenta (150 kg) sekä haukea (150 kg). Siian saalismäärän ilmoitettiin lisääntyneen ja mateen vähentyneen. Viimeisimmän viiden vuoden aikana alueelle on istutettu merilohta, meritaimenta ja siikaa. Istutusten arvioidaan onnistuneen kohtalaisen hyvin. Kalastus on näkyvä osa Paimionjoen alajuoksun virkistyskäyttöä. Kalastus keskittyy lähinnä merestä jokeen nousevien merilohen, meritaimenen ja vaellussiian pyyntiin. Etenkin loppusyksyllä, loka-marraskuulle ajoittuva vaellussiian verkkokalastus jokialueella on kalastajien suosiossa. Viehekalastus ja onkiminen jokialueella on vähäistä. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan Paimionjokeen istutetaan vuosittain valtion rahoittamaa lohensmolttia Salmon Actio Planiin liittyen. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Juvanrahkan tuotantovaiheen aikainen vaikutus nettopitoisuuksiin on Heinojassa (valuma-alue 5 km 2 ) vuositasolla kokonaisfosforille 2,3 μg/l, 8

9 Vesienhoitosuunnitelma 120 μg/l kokonaistypelle ja 0,2 mg/l kiintoaineelle. Juvanrahkan tuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset eivät aiheuta selvää rehevyystason nousua Heinojassa, mutta voivat omalta osaltaan ylläpitää rehevyyttä. Paimionjoessa Juvankoskella, jossa valuma-alueen pinta-ala on 785 km 2, Juvanrahkan kuivatusvesien aiheuttama veden laadun muutos on lähinnä marginaalinen: 0,015 μg/l kokonaisfosforille, 0,7 μg/l kokonaistypelle ja 0,0014 mg/l kiintoaineelle. Juvanrahkan tuotantovaiheen päästöt eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa eivätkä aiheuta sellaisia pitoisuuslisäyksiä Paimionjoen vedenlaadussa, joita voisi erottaa joen luontaisesta vaihtelusta tai muusta kuormituksesta. Heinojassa Juvanrahkan turvetuotannon vaikutukset ovat kohtalaiset ja selkeämmin nähtävissä. Purkuvesistöä käytetään ainakin Paimionjoen osalta uimiseen, virkistyskalastukseen ja veneilyyn. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset vesialueen laatuun ovat kuitenkin pienet, joten rantakiinteistöjen käytölle ei ole katsottu aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten arviointi kohdistuu lähinnä paikallisesti tärkeään kalastuskohteeseen, Paimonjokeen. Heinojalla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa. Oja voinee toimia jossakin määrin kevätkutuisten kalalajien lisääntymis- ja pienpoikasalueena. Juvanrahkan aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Paimionjoen veden laatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Paimionjoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Juvanrahkan kuormitusta, joka kuitenkin vähäiseltä osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Juvanrahkan vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Paimionjoen alaosan ja keskiosan nykytila on Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan välttävä. Tilatavoite vuoteen 2015 on välttävä/tyydyttävä, vuoteen 2021 tyydyttävä ja vuoteen 2027 hyvä. Yläosan nykytila on välttävä, tilatavoite vuoteen 2015 tyydyttävä ja vuoteen 2021 hyvä. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella ekologisen hyvän tilan tavoite rehevyydelle vaatii laskennallisesti arvioiden jokien fosforikuormituksen vähentämistä %:lla. Savimaiden jokityypeille ei ole määritetty typelle pitoisuustavoitetta. Varsinais-Suomen toimenpideohjelma-alueella turvetuotantoa on vain Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueelle turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteita esitetään yhteensä 195 hehtaarille, joka sisältää nykyisen tuotantoalan (170 ha) ja mahdolliset uudet turvetuotantoalueet (25 ha). Pumppauksella toimivia pintavalutuskenttiä esitetään rakennettavaksi 50 hehtaarille ja nykyisten pintavalutuskentti- 9

10 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu en ylläpitoa on 70 hehtaarilla. Virtaaman säätöä esitetään lisättäväksi 100 hehtaarilla ja 10 hehtaarilla on kyseisen toimenpiteen ylläpitoa. Em. toimenpiteet on katsottu nykykäytännön mukaisiksi toimenpiteiksi, koska ympäristönsuojelulaki edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteen noudattamista. Varsinais- Suomen pintavesien toimenpideohjelma-alueella ei ole esitetty turvetuotannolle lisätoimenpiteitä. Juvanrahkan turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavedet pumpataan pintavalutuskentälle, padottuu vettä rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle Ely-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovastuuvakuutus Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä vaikutustarkkailuilla. Hakemuksen liitteenä 12 on tarkkailuohjelmaesitys. Juvanrahkan päästötarkkailu käsittää pintavalutuskentän tehon tarkkailun. Vesistötarkkailu käsittää alapuolisen vesistön vedenlaatuseurannan. Hakija ei katso muiden tarkkailujen suorittamista tarpeelliseksi. 10

11 11 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Juvanrahkan kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei hakijan mukaan aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa eikä korvattavia kalataloudellisia haittoja. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Tarvasjoen sekä Marttilan kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmältä, Tarvasjoen ja Marttilan kunnilta sekä Tarvasjoen ja Marttilan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, ettei ole estettä myöntää ympäristölupaa, jos jäljempänä olevat kannanotot otetaan luvan ehdoissa huomioon. Ennen pintavalutuskenttää sijaitsee suunnitelman mukaan kaksi perättäistä laskeutusallasta, joista jälkimmäinen tullee toimimaan nk. pumppausaltaana. ELY-keskus on muistuttanut, että laskeutusaltaat tulee varustaa riittävällä määrällä virtaamaa sääteleviä patorakenteita tulevien vesien tasaamiseksi. Vesienkäsittelyjärjestelmien pumppausjärjestelyissä tulee lisäksi ottaa huomioon mahdolliset tulvatilanteet ja varmistettava järjestelmien häiriötön toimivuus myös kaikissa poikkeustilanteissa. Imu-/pumppausallas tulee varustaa virtausta säätelevillä mittapadoilla kentälle tulevien vesimäärien seuraamiseksi; samoin tulee varustaa jatkokäsittelykentän laskuojaan laskeva purkupää. Pintavalutuskentälle tulevaa ja sieltä lähtevää sekä vesimäärää että kuormitusta tulee seurata säännöllisesti, jotta saadaan tietoa pintavalutuskentän puhdistustehosta. Tuotannonharjoittajan tulee huolehtia suunnitelman mukaisista altaiden, ojien ja lietetaskujen ym. riittävän usein tapahtuvista ja säännöllisistä puhdistus- ja tyhjennystoimenpiteistä. Tehostetut vesienkäsittelyrakenteet (pintavalutuskenttä) tulee toteuttaa ensisijaisena rakenteena mahdollisimman nopeasti ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi.

12 ELY-keskus on katsonut, että vaikka Juvanrahkan turvetuotantoalueella ei ole todennäköisiä pohjavesivaikutuksia, tulee kuitenkin lupaharkinnassa ottaa huomioon, että tuotantoalueen ja vesienkäsittelyjärjestelmien kuntoonpanon yhteydessä ojia tai altaita ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä turvekerroksen alla olevia vettä pidättäviä maakerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, joissa pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Turvetuottajan tulee seurata toiminnan vaikutusta lähimpien kiinteistöjen kaivoihin. Alueella tai sen ympäristössä ei ole varsinaisia Natura-alueita tai muutoin luonnonarvoiltaan erityisen merkittäviä alueita. ELY-keskus on katsonut, että luonnonsuojelulliset syyt eivät aseta esteitä ympäristöluvan myöntämiselle. ELY-keskus on katsonut, että turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jättää riittävästi suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla. Tarvittaessa suojapuustoa tulee istuttaa kriittisemmille kohdille. Tuotantoajat on sovitettava siten, että lähimmille kiinteistöille sekä muulle lähiympäristölle aiheutuvat vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Paloturvallisuuden osalta ELY-keskus on muistuttanut, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla nk. ehtymätön vesilähde. Palavat nesteet on varastoitava niistä annettujen viranomaismääräysten sekä voimassaolevan paloturvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Palontorjuntasuunnitelma tulee uudelleen tarkistaa ja hyväksyttää alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Jätehuollossa tulee noudattaa siitä annettuja yleisiä määräyksiä. ELY-keskus on katsonut, että tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen tarkkailua ja siihen liittyvää päästötarkkailua tulee tehdä ympäristönsuojeluohjeessa esitetyllä tavalla koko Juvanrahkan turvetuotantoalueen lupakauden aikana. Erityisen tärkeää tämä on uuden, toteutettavan pintavalutuskentän yhteydessä sille tulevien ja sieltä lähtevien vesien kuormituksen seuraamiseksi ja samalla kentän puhdistustehon määrittelemiseksi. Käyttötarkkailun ja kuormitustarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko turvetuotantoalueen tuotantokauden ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Kuormitustarkkailua tulee tehdä jo ennen tuotantoalueen tehostettujen vesienkäsittelyrakenteiden (pintavalutuskenttä) kuntoonpanovaihetta. Kuormitustarkkailupisteitä tulee olla kaksi, ensimmäinen ennen käsittelykenttää ja toinen sen jälkeen, kohdassa jossa kentän kautta valuvat vedet johdetaan laskuojaan. Kuormitustarkkailun molemmissa näytteenottopaikoissa tulee olla virtaamia säätelevä mittapato, jotta myös tulevien ja lähtevien vesien määrä saadaan mitattua. Kuormitustarkkailun tulee olla ympärivuotista ja jatkua koko Juvanrahkan jäljellä olevan tuotantoajan, eikä vain kahtena perättäisenä vuotena toteutettavaa. 12

13 13 Myös vesistötarkkailua tulee tehdä jatkuvana vuosittain toistuvana tarkkailuna koko Juvanrahkan jäljellä olevan tuotantoajan, mukaan lukien kuntoonpanovaihe sekä jälkihoitovaihe. Melu- ja pölytarkkailun osalta ELY-keskus on todennut, että tarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua. Mikäli melu- ja pöly- ja pohjavesi- tai muita vesistöhaittoja, tulee niiden osalta laatia erilliset tarkkailuohjelmat. ELY-keskus on katsonut, että vesiensuojelutoimia tulee jatkaa, kunnes alue siirtyy muuhun käyttöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Tarvasjoen kunnan ympäristöviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja määräämän ajan. Myös Juvanrahkan turvetuotantoalueesta tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen ja alueella tehtävät jälkitoimet. Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen, sekä päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun hoitaminen myös tuotannon loputtua. Kyseinen suunnitelma tulee lähettää ELYkeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ko. alueella. 2) Tarvasjoen kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 3) Marttilan kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa Juvanrahkan ympäristölupahakemuksesta. 4) Paimion kaupunki on pitänyt hyvänä sitä, että Juvanrahkan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan aiemmasta mm. pintavalutuksen avulla. Aiempaa tehokkaampi käsittely on välttämätöntä Paimionjoen vesiensuojelullisten ja veden laadun parantamiseen tähtäävien tavoitteiden toteuttamiseksi. Tehokkaampi kuivatusvesien käsittely tulee sisällyttää myös ympäristöluvan ehtoihin. Lisäksi lupaehdoissa on edellytettävä, että kuivatusvesien pintavalutuskentän on oltava toimintakunnossa myös talvisin ja muissa ääriolosuhteissa, jotta kiintoainetta ja ravinteita ei pääsisi Paimionjokeen. Lupaehdoissa on edellytettävä myös turvetuotantotoiminnan päästötarkkailua käyttötarkkailun lisäksi. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla näytteet sekä kentän ylä- että alapuolelta. Päästötarkkailuun on sisällytettävä myös tarkkailuvelvoite ylivalumatilanteissa. Juvanrahkan turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksen selvittäminen alapuoliseen vesistöön, Paimionjokeen, tulee myös sisällyttää ympäristöluvan ehtoihin. Päästö- ja vaikutustarkkailujen tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Paimion kaupungille. 5) Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta on todennut, ettei sen tiedossa ole Juvanrahkan turvetuotantoaluetta koskevia asioita, jotka saattai-

14 Muistutukset ja mielipiteet sivat vaikuttaa ympäristölupahakemuksen käsittelyyn. Ympäristönsuojelulautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. 6) Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto on katsonut, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu mitään sellaista, mikä aiheuttaisi terveydensuojelulain kannalta erityisiä toimenpiteitä tai seurantaa. 7) AA:n ja BB:N kuolinpesät (tila Pehku XVII, RN:o 6:16) ovat vastustaneet laajennusalueen ottamista turvetuotantoon. 8) Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. on vastustanut luvan myöntämistä, koska paikka ei enää täytä ympäristönsuojelulain 1 :n ja direktiivin 96/61/EY tai ympäristönsuojelulain 6 :n edellytyksiä. Vertailutason ja taustakuormituksen mittaamiseksi Vapo Oy:n olisi kuulunut välittömästi aloittaa mittaukset, eikä aiheuttaa asianosaisille ilmoittamatonta kuntoonpanokuormitusta vuonna Toiminnan aloittamislupa haittaisi luotettavien vedenlaatutietojen saamista. Luonnonsuojelupiiri on katsonut, ettei hakemuksessa ole mitenkään arvioitu pienvaluma-alueen olosuhteita, jotka lisäävät kuormitusta. Ei ole myöskään perusteltu, miksi lupa tulisi myöntää vastoin yleistä etua. 14 Hakijan vastine Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on vastannut, että laskeutusaltaiden settipadossa on virtaamaa säätävänä rakenteena kaksi päätylevyssä olevaa reikää. Reikien läpimitta määräytyy valuma-alueen perusteella ja on esitettynä altaiden mitoituslaskelmissa. Suurissa tulvatilanteissa vesi varastoituu tuotantokentälle, mistä se pumpataan pois pumppujen maksimiteholla. Kentälle tulevaa vesimäärää voidaan mitata pumpun käyntiaikaa seuraamalla. Hakija ei ole nähnyt tarpeelliseksi muuta vesimäärän mittausta. Kentältä lähtevän veden määrää tullaan seuraamaan suunnitelman mukaisesti mittapadolla. Hakijan mielestä jokavuotinen ympärivuotisesti toteutettu päästötarkkailu on ylimitoitettu. Tarkkailu esitetään tehtävän hakemuksessa esitetyllä tavalla. Tarvasjoen kunnan, Marttilan kunnan, Paimion kaupungin, Liedon kunnan ympäristöterveydenhuollon ja Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnan lausuntojen johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. AA:n ja BB:n kuolinpesien muistutuksesta hakija on todennut, ettei muistutuksessa ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Juvanrahkan turvetuotantohankkeelle. Lisäksi hakija on korostanut sitä, että hakemukseen sisältyvän uuden tuotantoalueen pinta-ala on vain 0,9 ha. Muilta

15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU osin kyseessä on jo tuotannossa ollut alue, minkä vesiensuojelu tulee tehostumaan. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimusten johdosta hakija on katsonut, että hakemus sisältää riittävät tiedot lupa-asian ratkaisemiseksi. Päästöjen määrä on arvioitu vallitsevan käytännön mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Selvitykset hankkeen kuormituksesta ja vaikutuksista sekä yhteisvaikutuksista on esitetty hakemuksessa ja sen täydennyksessä. Hakija ei ole aloittanut uuden tuotantoalueen kuntoonpanoa, eikä ole muutoinkaan toiminut luvattomasti, kuten muistutuksessa virheellisesti väitetään. Juvanrahkan pintavalutuskenttä on mitoitettu siten, että kentän pinta-ala on noin 9 % valuma-alueesta. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan pintavalutuskentän tulisi olla vähintään 3,8 % valuma-alueesta. Pölyä leviää tuotantoalueen ulkopuolelle vähäisiä määriä, mutta niistä ei arvioida aiheutuvan haittaa vesistön veden laadulle tai lähiasutukselle. Vapo Oy on katsonut, että muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Juvanrahkan turvetuotantohankkeelle. 15 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Juvanrahkan turvetuotantoon Tarvasjoen kunnassa Paimionjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 31 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 11 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Heinojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 3 olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, mittakaava 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

16 Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Tarvasjoen ja Marttilan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 16 Päästöt ilmaan ja melu 4. Pintavalutuskentän puhdistustehon on vuosikeskiarvona oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Kokonaistyppi 20 Mikäli päästötarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

17 17 Varastointi ja jätteet 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Tarvasjoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen ja Marttilan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

18 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18

19 19 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Lupa on voimassa saakka. Juvanrahkan turvetuotantoalue on pääosin tuotannossa oleva alue, 0,9 ha:n suuruista laajennusaluetta lukuun ottamatta. Laajennusalue rajautuu toiminnassa olevaan tuotantoalueeseen. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Juvanrahkan olosuhteissa. Tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat ovat vähäiset, kun otetaan huomioon lähimpien asuttujen kiinteistöjen ja tuotantoalueen sijainnit sekä näiden välinen kasvillisuus. Mahdollisia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Juvanrahkan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien käsittely ja niiden vesistöön johtamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä ovat Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman tavoitteiden mukaiset. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Pintavalutuskenttä rakennetaan ojitetulle alueelle, jolloin pintavalutuksen toimivuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi on annettu puhdistustehoa koskeva määräys, vaikka tuotantoala on melko

20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN pieni. Puhdistustehon vähimmäisvaatimukset on määrätty vuosikeskiarvona tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen sekä Paimion kaupungin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. AA:n ja BB:n ympäristöluvan epäämistä koskevan vaatimuksen aluehallintovirasto hylkää, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla olemassa. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n mielipiteiden osalta aluehallintovirasto toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat päätöksen pe- 20

21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO rusteluista ilmenevällä tavalla olemassa. Hakemus ei koske toiminnanaloittamisluvan saamista uudelle alueelle (0,9 ha) ja toimintaa jo ennestään tuotannossa olevalla alueella saadaan jatkaa ilman ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa. Asiakirjoista saatava selvitys on riittävä asian ratkaisemiseksi. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 21

22 22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Tarvasjoen kunta Marttilan kunta Paimion kaupunki Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Tarvasjoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Marttilan kunnan terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Tarvasjoen ja Marttilan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/sl

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta Liite 2