pääkirjoitus Epävakainen lounaistuuli

Transkriptio

1 Numero 3 / 2003

2 pääkirjoitus Epävakainen lounaistuuli Kesä on ollut kaikilla tavoilla poikkeuksellinen. Presidentit eivät ole enää Kekkosia ja ensimmäisen naispääministerimme ura jäi suhteellisen lyhyeksi. Keskusta silti jäi. Halusimme tai emme. Opintopolitiikassakin on tapahtunut. Uuden opetusministeriön kaavailemat ns. uusien ylioppilaiden kiintiöpaikat ovat nostanut monen opiskelija-aktiivin ja professorin varpailleen. Miten käy yliopistokoulutuksen arvostukselle? Eivätkö parhaat enää pääsekään halutuimmille opiskelupaikoille? Ihmisten pakottaminen ei tule todennäköisesti nopeuttamaan valmistumisaikoja. Jopa päinvastoin. Moni abiturientti tulee todennäköisesti hakemaan yliopistoon varmistaakseen helpohkon sisäänpääsyn ilman tietoa siitä mikä todella kiinnostaa. Samaan aikaan jää monet alasta kiinnostuneet ja lahjakkaat hakijat nuolemaan näppejään, koska pitivät välivuoden pohtien tulevaisuuttaan. Opetusministeriössä tulokset näyttävät varmasti hienoilta kun mitataan uusien ylioppilaiden opiskelupaikkojen määrää. Totuus tulee esiin vasta viiden vuoden päästä. Silloin meillä on taas uusi hallitus ratkaisemassa tätä ongelmaa. Tarkoitukseni ei ole mitenkään masentaa uuden lukuvuoden alkua. Kolmen kuukauden paperitehtaalla työskentelyn jälkeen palaan innolla Otaniemeen. Uskon, että luvassa on taas hauskoja sitsejä, dipolibileitä ja saunailtoja. Odotan myös innolla tapaavani uusia phukseja. Suosittelen lämpimästi molemmin puoleista tarkempaa tutustumista. Päätoimittajanne, Paavo Pakkanen 2

3 sisälmykset SISÄLLYSLUETTELO 2 Pääkirjoitus Koneinsinöörikilta ry:n paras lehti. Santeri Kontinen esittelee lujuusopin professori Jukka Tuhkurin opintoja, näkemyksiä ja harrastuksia henkilökuvan viidennessä osassa. Lue lisää sivuilta 6 ja 7. TKY:n jäsenmaksu. Jokavuotinen velvollisuus, mutta tarkoitus monella hämärän peitossa. Kiltakummimme Erik Karlsson selvittää sivulla 13 mihin jäsenmaksurahat oikein menevät. 3 Sisälmykset 4 Puhiksen palsta 5 Oltermanni 6 Henkilökuva 9 Kapujen palsta 10 Sitsaaminen 12 Edaripalsta 13 Kiltakummilta 14 Kolumni 16 TEK Painopaikka Datacom Painos 300 kpl Koneinsinöörikilta ry PL TKK kolehti@tky.hut.fi Päätoimittaja Paavo Pakkanen paavo.pakkanen@hut.fi puh Toimittajat Tatu Miettinen Pentti Häkkinen Santeri Kontinen Petri-Juhani Vähäpesola Hanna Stammeier Erik Karlsson Lauri Pakkanen Mikko Piirainen Matti Peltonen Kuvat KIK:n ja Paavo Pakkasen kuva-arkistot, ellei toisin mainita 3

4 puhiksen palsta Syksy saa Menipä se taas äkkiä. Ensin odotin heinäkuun alkuun asti, sitten ehdin juuri tottua ja nyt odotan taas. Kyse ei tälläkään kertaa ole Hangon Regatasta eikä oikeastaan kesästäkään vaan kausista. Kesäkausi loppuu juuri nyt, sään ja kaiken muunkin osalta. Staattinen joskin lyhyehkö auringonpaisteessa kärvistelyn aika on ohi, nyt on aika lyödä pökköä pesään ja avata höyryhanat. Kilta elää nimittäin parasta kukoistuskauttaan juuri nyt, kun jäsenistössä tapahtuu jokasyksyinen kauneusleikkaus. Phuksien tulo on paitsi vuoden suurin härdelli myös vuoden tärkein tapahtuma killassa. Syksyn mittaan uusi sukupolvi tuo oman sysäyksensä killan toimintaan ja kilta tarjoaa parhaansa mukaan mahdollisuuksia kaiken toivotun toteuttamiseen. Tatu Miettinen, puheenjohtaja Tätä mielihalubingoa pelataan nyt myös jaoksissa. Jaos ei nimittäin ole pelkästään tykkimiesten juttu; Killan viisi jaosta toimivat eri tavoin erilaisten asioiden eteen, osa pyrkii puhtaaseen hauskanpitoon kun taas joillakin on vähemmän epikurolaiset päämäärät. Lisää asiaa jaoksista sisemmillä sivuilla. Asiaan, toivotan ennen muita phuksit tervetulleiksi Suomen suurimman kone- ja energiatekniikan opiskelijoiden järjestön jäseneksi ja oikeaan korkeakouluun. Ja muillekin kiltalaisille väkevää alkavaa syksyä. Kaikkihan sen tietävät, että syksy on kiltatoiminnan hienointa aikaa heti kevään jälkeen. On taas tullut aika kaivaa esiin ja näyttää Otaniemen kampusyhteisölle kone-eläimen puhtaan vaaleanpunainen turkki. Tatu Miettinen puheenjohtaja Tatu(oik.) ja Markus TKY:n vuosijuhlissa 4

5 Menestyksen avaimet oltermanni Mukava taas nähdä tutut koneteekkarit kuuman kesän jälkeen. Joka kerran syyslukukauden alussa ihmettelen, miten olette kolme kuukautta viettäneet, kun olemukseenne on tullut uutta harkitsevuutta. Ensimmäistä tapaamista uusien phuksien kanssa odottelen. Niissä tilanteissa aina panen ilolla merkille, miten heterogeenista heidän joukkonsa on. Se on pelkästään hyvä merkki. Koneteekkareista valmistuu aikanaan monipuolisesti ammattitaitoisia diplomiinsinöörejä. Siitä en ole yhtään huolissani. Suurempi haaste opettajakunnalle, kiltatoiminnalle ja muille muutosvoimille on, että näiden vuosien tuloksena Teistä syntyy mieleltänne joustavia ja uudistumiskykyisiä, esimiesasemassa taitavia ja aikuiselämässäkin onnellisia. Ettei vain Siperian opetus vuosikymmenien aikana kangistaisi ja sen tuloksena olisi marmattavia viisikymppisiä besserwissereitä. Että säilyttäisitte nuoren mielen. Kone- ja metalliteollisuus elää yhä kovenevassa maailmassa. Tästä johdun taas helposti puhumaan Suomen historiasta ja sodistamme: Menestys torjuntataisteluissa ei tullut kuolemaahalveksivasta jääräpäisyydestä. Kaikki tiedot ja taidot piti panna vitkastelematta käyttöön. Sama pätee teollisuutemme toimintaan myös tänään. Muodikkaiden elokuvien maailma tuottaa mielikuvia siitä, että kaikinpuolinen menestys elämässä seuraa parista oikeasta oivalluksesta silloin tällöin. Fiksu sankari Kiltamme oltermanni Pentti Häkkinen Menestyksen salaisuutena ovat kuitenkin selvittää rasittumatta tiensä parissa vuodessa kulmahuoneeseen eikä menetä kykyään nauttia elämästä. Hänen suurimmat ongelmansa voi liittyä ajan kuluttamiseen! pakkotahtisuus. Parhainkaan menestyjä ei itse kontrolloi aikatauluaan. Tilaisuuteen tulee tarttua oikealla hetkellä, suunnitelmat muuttuvat ja työpäivät venyvät. tavoitteiden ymmärtäminen. Jos tämä puuttuu, voidaan työlle ja kilpailukyvylle sanoa hyvästit suunnitelmien realistisuus. Tämä on yhtä tärkeää kuin tavoitteiden olemassaolo. On virkistävää kuulla palaverissa toisinajattelijaa, mutta hän ei välttämättä aina ole oikeassa. uusien taitojen hankkiminen. Ei sotaakaan voiteta sillä, että tehdään kaikki vanhalla tavalla tai parannetaan suorituskykyä oppikirjan menetelmillä. Aivan uudet konstit ja taidot kuuluvat kunnianhimoisten, välttämättömien tavoitteiden joukkoon. kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Muodikas ihmiskuva on sellainen, joka voittaa röyhkeydellään. Hänen ei tarvitse edes ymmärtää toisten ajatustapaa. Vaarallinen muoti! onnistumisen ja tehokkuuden mittaus. Jos jotain on tarkoitus saavuttaa, pitää voida verrata suorituksia ja tavoitteita. Tämähän meni aivan vakavaksi! Jutellaan tavattaessa vähän kevyemmin. terveisin Pentti Häkkinen, oltermanni 5

6 henkilökuva töissä koneosastolla. osa 5 professori Jukka Tuhkuri Tekniikan tohtori Jukka Tuhkuri huolehtii koneosastolla lujuusopin professuurista. Akateemisella urallaan Tuhkuri ei ole pitkälle ehtinyt. Tuhkuri kirjoitti ylioppilaaksi Tapiolan yhteiskoulusta vuonna Alun perinkin Tapiolasta kotoisin oleva Tuhkuri pääsi TKK:lle jo samana vuonna, mutta opiskelun hän aloitti vuotta myöhemmin. Pääaineekseen Tuhkuri valitsi laivarakennustekniikan ja sivuaineina hän suoritti hydrodynamiikan ja lujuusopin. Varsinainen kilta-aktiivi Tuhkuri ei ollut. Keskityin töiden tekemiseen, hän toteaa. Sitten hän innostuu muistelemaan hieman tarkemmin ja mainitsee olleensa mukana mm. LRK:n, PK:n ja Otaniemen ympäristö yhdistyksen toiminnassa. Erityisesti PK vei paljon aikaa. Olin minä parina Wappuna PK:n ilmapalloviskaalina. Valmistuminen oli Tuhkurilla vuorossa vuonna Tuhkurin työura alkoi vuonna 1985 Wärtsilä meriteollisuuden leivissä. Vuonna 1988 Tuhkuri otti opin-tovapaata Wärtsilältä. Jatko-opintonsa hän aloitti TKK:lla Syksyllä 1989 tapahtunut I r t i s a n o m u s i l - moituksen sain kotiin ja se vaikutti paljon siihen, että jäin koululle. Wärtsilä meriteollisuuden konkurssi muutti Tuhkurin akateemisen uran suunnan. Irtisanomisilmoituksen sain kotiin ja se vaikutti paljon siihen, että jäin koululle. Lisensiaatin tutkinnon hän sai valmiiksi vuonna Seuraavaksi Tuhkuri käänsi kokan kohti Kanadaa, jossa hän oli vierailevana tutkijana National Research Councilissa 14 kuukauden ajan. Tohtoriksi hän väitteli 1996 väitöskirjan käsitellessä säröjen kasvua jäässä. Väitöskirjan jälkeen hän jatkoi tutkijana TKK:n laivalaboratoriossa. Siellä hän oli vuoteen 1999 asti, 6

7 henkilökuva jolloin hän siirtyi akatemian tutkijaksi. Akatemia maksoi palkkani, mutta Laivalaboratorio tarjosi edelleen paikan työpöydälle, Tuhkuri täsmentää. Akatemian palkkalistoilla hän viihtyi vuoteen 2001 asti, jolloin hän siirtyi lujuusopin professoriksi TKK:lle. Työuransa erityispiirteeksi Tuhkuri mainitsee, että hän on viettänyt paljon aikaa jääkentillä ja kylmähuoneissa. Varsinaisen työnsä ulkopuolella Tuhkuri on erityisen kiinnostunut opetuksen kehittämisestä TKK:lla. Hän on mm. suorittanut 15 opintoviikon kokonaisuuden yliopistopedagogiikkaa. Kaiken kaikkiaan huomion keskittäminen akateemisen opetuksen kehittämiseen on Tuhkurin mukaan laajempi kansainvälinen ilmiö. Tuhkuri harmittelee, että ainakaan vielä ei ole kehittynyt erityistä tekniikan pedagogiikkaa. Suomessa on kuitenkin vireillä teknillisten yliopistojen korkeakoulupedagoginen verkosto. Tuhkuri on erityisesti puhunut luennoimisen puolesta. Luennoimista on kuitenkin käytetty muutaman tuhannen vuoden ajan ihmiskunnan historiassa. hän huomauttaa. PBL eli problem based learning ei saa Tuhkurin varauksetonta kannatusta. Luennoimista on kuitenkin käytetty muutaman tuhannen vuoden ajan ihmiskunnan historiassa. Se sopii paremmin pieniin ryhmiin. 150 oppilaan massakurssilla PBL-tekniikka olisi liki mahdottomuus. Oman alansa kehityssuunnat Tuhkuri jakaa kahteen osaan: teolliset haasteet ja tieteelliset haasteet. Teollisiin haasteisiin hän luokittelee rakenteiden keventämisen, käyttömukavuuden ja materiaalien kehittymisen. Rakenteiden keventäminen säästää Tuhkurin mukaan niin energiaa kuin materiaalejakin. Keventyminen johtaa myös väistämättä siihen, että turvallisuusmarginaalit muodostuvat pienemmiksi ja lujuuslaskelmat on tehtävä tarkemmin. Rakenteiden keventyminen on läheisesti sidoksissa materiaalien kehittymiseen. Tuhkuri pitää materiaalitekniikan ja lujuusopin välistä aluetta erityisen mielenkiintoisena. Tieteellisistä haasteista Tuhkuri pitää mielenkiintoisimpina laskennallisia menetelmiä, murtumista ja jäämekaniikkaa. Viestinä opiskelijoille ja erityisesti phukseille Tuhkuri painottaa tehokkaan opiskelun aloittamista heti opiskelujen alussa. Harrastuksinaan Tuhkuri mainitsee roudarina toimisen mm. lastensa purjehdusharrastuksessa. Hän pohtii myös mielellään tieteen historiaa ja olemusta. Tuhkuri pitää opettamista mielenkiintoisena ja tiedettä jännittävänä. Huonoja puolia työstään Tuhkuri ei juuri löydä. Teksi ja haastattelu: Santeri Kontinen 7

8 RYHDY TOIMITTAJAKSI KoLehti on Koneinsinöörikilta ry:n paras lehti. Nyt Sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus osallistua lehden toimittamiseen. Ota yhteyttä päätoimittajaan sähköpostilla tai Miksi ryhtyä KoLehden toimittajaksi: * Kirjoittaminen on kivaa * Kirjoittamalla KoLehteen on suurempi mahdollisuus vaikuttaa asioihin kuin istumalla kiltahuoneen kulmasohvalla * Hyvä kirjallinen ilmaisutaito on erittäin arvostettua työelämässä. Monen DI:n eniten käyttämä ohjelma on MS Word * KoLehti on paras lehti * Toimittaja tekee vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen 8

9 Kapujen palsta KAPUJEN PALSTA Kesä tuli, kesä oli, kesä meni. Uusille tervetuloa ja vanhoille mukavaa nähdä taas, ja taas, ja taas, ja taas, ja taas. Syksystä tulee varmasti itse kullekin kiireinen. Toisilla se kuluu opiskellen, toisilla juhlien tai harrastusten parissa, kukin mitäkin painottaen. Ja varmasti monella phuksilla aika kuluu uuden elämän järjestelyssä. Monilla on nyt ensimmäistä kertaa elämässään hetki, jolloin joutuu oikeasti itse katsomaan itsensä perään. Ei ole äitiä, isää eikä edes sitä alikessua käskettämässä. Eikä itse itsestään huolehtiminen ole välttämättä aina niin helppoa, kuin mitä luulisi. Ongelmia saattaa kasautua, ja silloin kaupassa käyntikin voi olla ylitsepääsemätöntä. Hanna ja Peppe alvarin aukiolla Asioilla on tapana järjestyä. Sen huomaa aina jossain vaiheessa, kun on pohtinut jo päänsä puhki ongelmiaan. Elämä potkii välillä päähän enemmän kuin minkään maan laki sallisi. Niin, ja ei kai siihen kukaan ole vielä vasta-ainetta keksinyt. Jos on, niin meillekin saa ilmoittaa asiasta. Tukea (myös muuta kuin opintotukea) on kuitenkin saatavilla monilta tahoilta, eikä kilta ole läheskään ainoa, joka sitä tarjoaa. Kannattaa muun muassa muistaa Nyyti ry ( Ainoata oikeata elämisen ja opiskelun keskitietä ei ole olemassa, ja jokaisen onkin löydettävä se oma tapansa hoitaa omaa elämäänsä. Uskoisimme kuitenkin että jokaisen kohdalla kaikkein pahin vaihtoehto on jäädä kotiin märehtimään omia asioitaan. Oma elämä ei itsestään järjesty. Jos maailma uhkaa kaatua niskaan, hakeudu ihmisten seuraan. Hanna & Opiskelemaanhan tänne kaikki on tultu, eikä sitä kuitenkaan kannata unohtaa, vaikka joskus tuntuukin siltä, että opiskelu liiaksi häiritsee vapaa-ajan viettoa. Opiskelun tiimellyksessä saattaa jopa löytää muutaman uuden kaverin. Kaveriporukassa, tai vaikka oman phuksiryhmän kesken, saattavat myös laskarit tai välikokeisiin lukeminen tuntua ihan mukavalta touhulta. Phuksiryhmään kannattaa muutenkin tukeutua hädän hetkellä. ISOhenkilösi varmasti auttavat tarvittaessa ja ryhmässä on varmasti muitakin, joilla ei elämä heti alkusyksyllä kulje niin kuin oli suunniteltu. Syksystä tulee varmaankin riemukas itse kullekkin. Siitä kannattaa muistaa nauttia, sillä phuksivuosi tosiaan on jotain ainutlaatuista ja vain ja ainoastaan kerran koettavaa. Mutta koittakaahan muistaa se opiskelukin, niin mekin koitamme. Hauskaa syksyn alkua siis kaikille!! Peppe 9

10 sitsaaminen Saunailtoja, peli-iltoja, teemabileitä ja SIT- SEJÄ. Otaniemi on täynnä erilaisia tapahtumia ja juhlia. Kaikista juhlista ehkäpä juuri sitsit ovat teekkarien juhlakulttuuria parhaimmillaan. Laulu raikaa, ruoka maistuu ja napataanpa väliin hieman miestä väkevämpääkin. Sitsit ovat yleensä noin hengen juhlat, joiden eräs pitopaikka on Servin mökki. Ennen sitseille tuloa on hyvä muistaa muutama perusasia, joiden avulla kaikkien ilta sujuu rattoisammin. lakin typerää, koska myöhässä saapuva henkilö häiritsee pöytätovereitaan sekä esiintyjiä ja puhujia. Yleensä sitseillä on myös luvassa ohjelmaa, joten myöhässä alkaneet sitsit pistävät myös esitysten aikataulut sekaisin. Teksti: Mikko Piirainen Voiko tarpeellisen alkoholimäärän raja-arvoa koskaan saavuttaa? Kyllä voi. Pohjien ottaminen ennen sitsejä ei kannata. Edessä on pitkä ilta alkusnapseineen, viineineen, punsseineen ja muine juomineen. Tarpeellisen humalatilan ehtii kyllä saavuttaa illan kuluessa ilman poh-justustakin. Lisäksi vältyy monelta ylimääräiseltä vessahädältä, kun ei ole sikspäkkiä pohjilla! Sitseille on siis saavuttu ajoissa, tyylikkäästi pukeutuneena ja (kutakuinkin) selvänä. Seuraavaksi siirrytään pöytiin, jossa nautitaan ruuasta, juomasta ja Sitseillä pojat pukeutuvat pukuun ja kravattiin, tytöt puolestaan siistiin mekkoon tai hameeseen ja paitaan. Mistään iltapukujuhlasta ei siis ole kyse, iltapuvut kuuluvat lähinnä vuosijuhlaan. Muista siis siisti pukeutuminen sitseille, verkkarit\farkut ja lippalakki eivät ole sopiva sitsiasuste. Saavu sitseille ajoissa. Myöhästyminen on todel- Sitsaaminen on hauskaa. Kuva farmasiasitseiltä

11 sitsaaminen Pohjien ottaminen ennen sitsejä ei kannata. ohjelmasta. Pöytään tultaessa on tietenkin kohteliasta esitellä itsensä vierustovereille. Pöydässä istuttaessa pätevät kaikkien tuntemat, jo äidin opettamat, hyvät käytöstavat. Ei ryystetä, kaiveta nenää tahi uiteta kravattia kastikkeessa. Hyvät tavat kunniaan ja toki hyväkäytöksinen herrasmies kerää pisteet myös vieressä istuvalta daamilta. Pöydässä ei myöskään pidä meluta liikaa. Illan pää-ääninä toimivat killan lukkarit, jotka laulattavat sitsiväkeä pitkin iltaa. Tapana on, että sitsiväki yhtyy lauluun, tai ainakin hiljentyy sitä kuuntelemaan. Lisäksi puheiden ja muiden ohjelmien aikaan on syytä keskeyttää pöytäkeskustelut ja keskittyä seuraamaan ohjelmaa. Kun jälkiruoka on syöty ja ääni on laulamisesta käheä, onkin aika siirtyä tanssilattialle. Pöydät siirtyvät syrjään ja alkaa armoton bailaus joka kestää aina aamuun asti. Aamulla on aika sitkeimpien sitsaajien siirtyä vielä jatkoille. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, olisiko jatkoporukkaan eksynyt yhtään seuraavan päivän matikan laskareita tehnyttä henkilöä. Jos sellainen löytyy, sovi tapaaminen seuraavaksi aamuksi ja pyydä apua laskujen kanssa! Otetaanpa sitseille mukaan vielä aimo annos iloista teekkarihenkeä. Iloinen ja avoin mieli tekee pöytäseurueen kanssa seurustelusta paljon mukavampaa ja kun reippaasti uskaltaa lähteä mukaan laulamaan, niin tunnelma kohoaa kuin itsestään kohti kattoa. Kun vielä pitää pelikunnon yllä aina jatkoille saakka, niin voi sanoa, että on onnistunut saamaan sitseistä kaiken hyödyn irti. Sitsaamisen taidon ja sitsitunnelman oppii kuitenkin tuntemaan vain sitsaamalla. Siispä kaikki ahkerasti sitsaamaan! Isohenkilöt ja kiltamme hallituslaiset antavat mielellään lisätietoja, jos sitsaamisesta on lisää kysyttävää. 11

12 edaripalsta Kuulumisia TKY:sta Syksy saa ja edaripalstan huonot vitsit saapuvat taas tietoisuuteenne. Päätoimittajan armosta olen saanut edelleen jatkaa palstaani kertoen lehden lukijoille TKY:n edustajiston toiminnasta ja aina välillä vähän huomioita muustakin ylioppilaskunnan (TKY) toiminnasta. Edustajisto on siis ylioppilaskunnan vaaleilla valittu ylin päättävä elin, joka esim nimittää TKY:n hallituksen ja päättää ns. suurista asioista. :) (Lisää tietoa tästä löytyy vuoden muista Kolehdeista sekä TKY:n wwwsivuilta) Koneen sitoutumattomalla ryhmittymällä on neljä edaattoria, jotka tarpeen tullen kovaäänisestikin puolustavat aina koneteekkareiden etua. Tomi ja tytöt matkalla Norjaan Lauri Pakkanen siitä, että onko noin pieni porukka oikeutettu muodostamaan arvoja koko ylioppilaskunnalle. Kysymyksiä ovat myös luoneet ylioppilaskunnan monimuotoisuus: mikä on loppujen lopuksi ylioppilaskunnan tarkoitus? Olen positiivisesti yllättynyt ryhmän tietotaidosta ja panoksesta työhönsä. Asiaa on todella selvitetty perinpohjin. Erinomainen esimerkki, miten asiastaan innostuneet ihmiset saavat paljon aikaan. Vielä kun samanlaisen panostuksen saisi TKY:n järjestötoiminnan järkeistämiseen. No, syksyn aikanahan sen näkesän aikana olen sivusta kee riittävätkö paukut vielä seurannut viime kirjoituk- siihenkin. sessani mainitsemaani TKY:n arvotyöryhmän toi- Ja niin, järjestökentän mintaa. Arvotyöryhmässä uusiminen on keskustelu kymmenisen TKY:n aktiivia missä mielipiteitä todella ovat pohtineet ylioppilas- kaivataan. Avaa suusi kunnan arvoja ja arvon- ajoissa. muodostusta yleensä. Arvojen luominen näinkin suurelle yhteisölle on erit- Lauri Pakkanen täin vaikeaa. Kysymyksiä Kirjoittaja on edustajistoon noussut, eikä vähiten ryhmä KONEen edaattori 12 Kotimaan /4-pitkä excursio Juha ja juhlissa ISO-Eero TKY:n syksyllä 130-vuotis

13 kiltakummilta KILTAKUMMILTA Syksyn saapumisen ensi merkit ovat ehdottomasti kauppojen hyllyille ilmestyvät pienet reput. Järjettömän makeat muumi-, lepakkomies- ja Dragonball- reput keikkuvat jokaisessa myymälässä pienten koululaisten vikistessä niitten perään. Vanhempien haltioituneesta ilmeestä ei aina osaa päätellä, että ollaanko sitä ostamassa pikku Huubertille uutta reppua vai virkistämässä isäpapan omia koulumuistoja. TKK:lle tultaessa harvemmin enää näkee ihmisten selässä ritariässä-, tai Gimmel- reppuja. Jo uusilla fukseilla tuntuu olevan vain tylsiä isoja reppuja, joissa remeleiden ja liittimien määrästä voidaan arvella kuka on Alvarinaukion kuningas. Tosin pienten reppujen käyttöä voi myös hieman rajoittaa se, että yksi Kreyszigin kirja tekee aika pitkälti selvää heppoisesta kangasluomuksesta. Pikkureppuja paljon lopullisempi syksyn merkki on ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaminen. Uuden lukukausitarran ilmestyminen opiskelijakorttiin sinetöi lopulta kaikki toiveet kesän jatkumisesta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on kertarysäyksenä kohtuullisen arvokas opiskelijalle. Siksi onkin hassua ajatella, että varsin moni jäsenistä ei tiedä kelle maksu menee ja mitä sillä tehdään. Jos kadulta repäistään satunnainen opiskelija, niin yllättävän moni ei osaa tarkkaan sanoa minne maksaa vuosittaisen maksun. Maininta lukukausimaksu esiintyy turhan usein puheessa. Joka vuotuinen jäsenmaksuhan menee sellaisenaan ylioppilaskunnan käyttöön, eikä siitä mene mitään osaa TKK:lle. Jäsenmaksun maksamisen näkyvin asia on oikeus opiskelijakorttiin, sekä sen tuomiin alennuksiin. Jäsenmaksulla kuitenkin kustannetaan paljon työtä, joiden tulokset näkyvät vasta pitemmällä aikavälillä. Sillä esimerkiksi tuetaan teekkareiden yhdistys- ja kerhotoimintaa. Palkataan henkilökuntaa valvomaan opiskelijoiden asemaa niin yhteiskunnassa, kuin TKK:lla, sekä tarjotaan palveluita teekkareille sihteeristöstä käsin. Se että teekkarit eivät tiedä kenelle oikein maksavat laskujaan on suoraa oireilua ylioppilaskunnan tiedotuksen epäonnistumisesta. Ehkäpä jokaiselle TKK:lla opiskelevalle teekkarille pitäisi kertoa hieman paremmin mitä hänen jäsenmaksullaan oikein tehdään. Miten hienoa olisikaan että kysyttäessä tulevaisuudessa jäseniltä mihin jäsenmaksu menee niin kukaan ei enää vastaisi TKK:lle professoreiden virkistyskäyttöön. Erik Karlsson, kiltakumminne 13

14 kolumni Teksti: Santeri Kontinen Loppuviikon saldo Tulin eräänä perjantaina Otaniemeen aikomuksenani hoitaa muutamia opiskeluun liittyviä asioita ja ajattelin käydä myös samalla syömässä. Katselin lompakkooni ja huomasin, että minulta uupuu 20 senttiä. Suuntasin siis ostarin automaatille. Kortti sisään, tunnusluku oikein ja mitä tapahtuu: automaatti ilmoittaa, että seteleitä ei voi antaa. No mitäs tuosta, suuntasin toiselle ostarin automaateista. Toisen automaatin ruudussa seisoo Suljettu. Päättelin, että kyseessä saattoi olla sama häiriö, joka oli sulkenut kymmeniä Nordean konttoreita ympäri maata. Yritin keksiä mistä löytäisin lähimmän mahdollisesti toimivan automaatin. Voisin myös mennä ostarin konttoriin jonottamaan yhtä ainutta seteliä, jota tarvitsin käydäkseni syömässä. Päätin mennä konttoriin jonottamaan. Lopulta jonotusajaksi muodostui noin 20 minuuttia. Tunsin itse typeräksi. Jos minulla olisi ollut 20 senttiä enemmän, ei koko turhauttavaa odottelua olisi ikinä tapahtunut. Pohjois-Amerikassa sähkökatkot rampauttivat suuren osan koillis-usa:sta ja myös osia Kanadasta oli pimeänä. Ihmiset jäivät loukkuun metroihin ja hisseihin. Tärkeät toiminnot saatiin pyöriteltyä varageneraattoreiden avulla mutta muuten tavallinen elämä pysähtyi lähes täysin ja New Yorkin kadut täyttyivät ihmisistä, jotka pyrkivät kotiin maanalaisen pysähdyttyä. Monet joutuivat kuitenkin yöpymään julkisen liikenteen asemilla, koska myös bussi-yhteydet olivat poikki. Taloudelliset menetykset tulevat olevaan valtavia. Jos minulla olisi ollut 20 senttiä enemmän, ei koko turhauttavaa odottelua olisi ikinä tapahtunut. Microsoftia vastaan suunnattu virus levisi valtavalla nopeudella internetissä. Ainakin Suomessa se onnistui pysäyttämään osan pankkitoiminnoista. Virus käytti hyväkseen Windowsin tunnettua tietoturva-aukkoa. Vahingot olivat mittavat vaikka virus oli suunnattu vain yhtä tiettyä yritystä kohti. Se iski vain yhteen tiettyyn tosin ylivoimaisesti yleisimmin käytettyyn - käyttöjärjestelmään ja se ei tehnyt mitään varsinaista tuhoa saastuttamissaan työasemissa. Pudotin taannoin lompakkoni Espoossa liikennöivään bussiin. Huomasin lompakon puuttuvan heti, kun astuin bussista ulos mutta siinä vaiheessa bussi oli jo kiihdyttämässä pois. Onneksi onnettomuus tapahtui aivan kotini välittömässä läheisyydessä. Menin äkkiä kotiin ja soitin Nordean asiakaspalveluun sulkeakseni mm. lompakossa olleen Visa Elektronkortin, joka todella on petoksen äärimmäinen väline. Muistan, että minulta on ehkä kaksi kertaa kysytty henkilöllisyystodistusta kortilla ostaessani. Sain suljettua kortin ehkä noin kymmenessä minuutissa. Seuraavaksi keskitin tarmoni saadakseni selville sen bussi-yhtiön numeron, jonka bussiin olin lompakon pudottanut. Kello oli jo yli neljä, joten kykenin vain jättämään vastaajaan viestin. Toisaalta helpottuneena, että olin saanut vahingot rajattua, ja toisaalta turhautuneena siitä, että joutuisin uusimaan koko lompakon sisällön, jäin sohvalle istumaan. Kohta puhelimeni soi. Aallon toisessa päässä oli bussikuski, joka sanoi: 14

15 K a k s i i l m a n k o l m a t t a t i e t ä m ä t t ä, h a l u a m a t t a o l i s e l l a i s t a r a k k a u s Hei mulla olis sun lompakko. Olin vähintäänkin hämmästynyt. Muutaman tunnin päästä ystävällinen bussikuski ojensi minulle lompakon täsmälleen samassa paikassa, jossa olin sen hävittänyt. n s e t e t t ä t e i n i n ä i h a s t u i j o n k a j ä l k e e n k y y n i s t y i K o s k a 1. K a t a s t r o f i S i i s S e n M u i s t o R a a t e l u K y n n e t M ä t ä n i A l i t a j u n n a s s a K i v i k u o r i k s e s i Koko episodin aikana kaikki osapuolet olivat tehokkaasti käyttäneet modernia kommunikaatioteknologiaa: minä soitellessani pankkiin ja bussiyhtiöön, pankkitäti sulkiessaan kortin tietokoneellaan ja bussikuski, joka ensin otti selville puhelinnumeroni lähettämällä tekstiviestin ja sitten soitti minulle matkapuhelimellaan. Kylläpä viestinnän kehittymisestä onkin paljon hyötyä. Toisaalta, Visa Elektron-järjestelmä ei ikinä toimisi ilman kehittyneitä tietoverkkoja. Myös kaikki muut edellä kuvatut tapahtumat liittyvät, jotenkin viestintäjärjestelmiin. Kuten sanottua: Tietotekniikka on onnistunut ratkaisemaan suurimman osan ongelmista, jotka se on aiheuttanut. Joten onko moderni kommunikaatioteknologia sairaus vai parannus? ä t MUTTA SEURAAVALLA KERRALLA ä SALLITESSASI KUORIA OIKEAKSI SITOUTUMINEN KAIKKI PELOTTAA v a Ty k ä s t y m i s e n M u o d o s t a m i s e k s i To i s e e n i O m i ( n a i / t u i ) s u u k s i i n H y v i i n K e s k i t t y m i n e n S i l l o i n O n K e i n o o n i l o - n a i i v i k s i m u u t t u u k y y n i s y y s k v a i h t u u v a l l a t t o m u u d e k s i p e l k o o n s e l l a i s t a r a k k a u s -Tunnettu Oma Oloni Oy 15

16 TEK Sinua kaivataan! MAINOS Konefuksi. Aloittaessasi nyt yliopisto-opintosi täällä Otaniemessä törmäät moneen uuteen ihmiseen ja asiaan. Yksi uusista asioista on Tekniikan Akateemisten Liitto - tuttavallisemmin TEK. Kyseessä on tekniikan alan korkeasti koulutettujen ammattiliitto, joka tarjoaa perinteisen edunvalvonnan lisäksi myös lukuisia palveluja, joista esimerkkeinä vaikkapa harjoitteluoppaat ja palkkasuositukset. TEKin tarjoamien lehtien avulla pysyt myös ajan hermolla tekniikan alalla. Opiskelijajäsenyys on ilmainen, jotta voisit kivuttomasti tutustua liiton palveluihin ja toimintaan jo opiskeluaikana. Samalla kasvatat TEKin jäsenmäärää, siis omia vaikutusmahdollisuuksiasi. Tällä hetkellä jäsenmäärä on ja TEK onkin AKAVA:n toiseksi suurin jäsenjärjestö. Ja kuten kaikki muistavat(?) yhteiskuntaopin tunnilta, niin AKAVA on kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä se, jonka jäsenistö koostuu korkeasti koulutetuista. Siirtyessäsi työelämään - todennäköisesti jo opintojesi loppupuolella - tulet huomaamaan, että valitettavan usein lakisääteisiäkin oikeuksia joutuu itse penämään. Karkeimpana esimerkkinä maksamattomat ylityökorvaukset, joiden summa vuonna 2001 pelkästään diplomiinsinöörien kohdalla oli euroa! Laskennallisesti siis yrityksissä on 4000 diplomi-insinööriä ympärivuotisesti töissä palkatta... Huolehdi itsestäsi - Liity TEKkiin. Raikkain terveisin, Antti Cassu Castrén Otaniemen korkeakouluyhdysmies Tekniikan Liitto TEK ry Akateemisten 16