SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N TOIMINNAN ARVIOINTI
|
|
- Tuula Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUUPOHJANKEHITTÄMISYHDISTYSRY:NTOIMINNANARVIOINTI
2 Arviointiraportinsisältö 1 JOHDANTO ULKOISENARVIOINNINTOTEUTUS Arvioinnintavoitteet Arviointitapajamenetelmät Arviointiasetelma Menetelmätjaaineistot... 6 KESKEISETHAVAINNOT Tavoitteet ja tarve Toiminnot Resurssitjaprosessit Toiminnanlisäarvonarviointi KEHITTÄMISSUOSITUKSET Tavoitteetjatarpeellisuus Toimintojakoskevatkehittämissuositukset Resurssointiin ja oman työn edistämiseen liittyviä kehittämissuosituksia Toiminnan tuloksiin ja lisäarvoon liittyviä kehittämissuosituksia Seutukunnallisia ja eri toimijoita yhdistäviä kehittämisehdotuksia YHTEENVETOARVIOINNINKESKEISISTÄTULOKSISTAJASUOSITUKSISTA
3 1 JOHDANTO Tämä raportti sisältää Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnan ulkoisen arvioinnin keskeisettuloksetjakehittämissuositukset. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on yksi Suomen 56:sta Leader-toimintaryhmästä. Suupohjan Kehittämisyhdistys on seudullinen kehittämisorganisaatio ja se toimii Suupohjan seutukunnassakäsittäenisojoen,kurikanjurvan,karijoenjateuvankunnatsekäkauhajoen kaupungin. Yhdessä nämä muodostavat noin asukkaan ydinmaaseutualueen. Alueellatoimiinoin2000yritystäja1500maatilaa.Yhdistysperustettiinseudunasukkaidenaloitteestavuonna1996. TämänulkoisenarvioinninontoteuttanutEvaproConsultingOy.ArviointityönvastuuhenkilönäontoiminuthallintotieteidentohtoriOlli-PekkaViinamäkiEvaproConsultingOy:stä ja arvioinnissa asiantuntijoina ovat työskennelleet HTT Ilpo Ojala ja Evapro Consulting Oy:n osakas Samu Kätkanaho. Evapro Consulting Oy on arviointi- ja kehittämistoiminnan asiantuntijayritys.olemmeerikoistuneetkehittämis-jainnovaatiohankkeiden,projektien, julkisten organisaatioiden sekä yhdistysten arviointiin ja kehittämiseen. Konsultoinnin avullapyrimmeedistämäänkehittämis-jauudistushankkeidenstrategistajaoperatiivista suunnitteluasekäläpivientiä. KehittämisyhdistysonparastamitäEUontuonutalueelle 3
4 2 ULKOISENARVIOINNINTOTEUTUS Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnan arvioinnin ja kehittämissuosituksien laadinnanperiaatteetperustuvattilaajanerittelemiintarpeisiin.ulkoinenarviointiontoteutettu kvalitatiivisesti,laadullisinarviointimenetelmin.arviointitähtää1)kokonaiskuvaanavaintoiminnoistajatoimintaprosesseista,2)analysoimaantoiminnantuloksiajavaikutuksiaja hyviäkäytäntöjäsekä3)tukemaanseuraavanohjelmakaudensuunnittelussatehtäviämerkittäviä strategisia valintoja mahdollisimman hyvin. Siten osa Kehittämisyhdistyksen toiminnan yksittäisistä tuloksista ja toimintaprosesseista jää arvioinnissa vähemmälle huomiolle. Arviointitoteutettiintiiviissäaikataulussa.Arviointikäynnistettiinjuuriennenjoulua2012 ja loppuunsaatettiin helmikuussa Evapro Consulting Oy kiinnitti ulkoiseen arviointiin kolmen asiantuntijan työpanoksen. Tiimissä yhdistyi vahva julkisen toiminnan kehittämisenjauusientoimintamallienkäytäntöjentuntemussekäasiakas-jakäyttäjäprosessientuntemus. 2.1 Arvioinnintavoitteet Toiminnanarvioinninfokusonensisijaisestiseuraavissaasioissa: - MitenonnistuneinajaosuvinaSuupohjanKehittämisyhdistysry:ntoimintatavatja toimintaprosessitkoetaan? - MillaistalisäarvoaSuupohjanKehittämisyhdistysry:ntoimintaontuottanutjamitenlisäarvoavoitaisiinvielälisätä? - Mitenasetetuttavoitteetonsaavutettusekämitenerikohderyhmienhuomiointitavoitteidenasettamisessajatoteuttamisessaononnistunut? - MillaistamerkitystäSuupohjanKehittämisyhdistysry:ntoiminnastakoetaanseuranneenjamillaisiavaihtoehtoisiakehittämispolkujavoitaisiinseurata? - SuupohjanKehittämisyhdistysry:nresurssienkohdentamisenonnistuminenjamihintoimiinpitäisijatkossapanostaa? - Mitenhallitustyöskentelyontoiminutjamitenhallitustyöskentelyävoitaisiinseuraavallaohjelmakaudellavieläparantaa? 2.2 Arviointitapajamenetelmat Arviointitavassammekorostuuse,ettätoimiaanalysoidaansekänykyhetkestätaaksepäin (missäollaannyt)ettätästähetkestäeteenpäin(mihinsuuntiinvoidaankehittyäjaedetä). Taaksepäinkatsominenontärkeää,koskasenperusteellavoidaanarvioidaasetettujentavoitteiden,toimien,tuloksienjavaikutustenonnistuneisuusjarelevanttius. 4
5 Eteenpäinkatsomisentuloksenasyntyvätkehittämissuositukset,potentiaalisetuudetavauksetsekätarkentavatsuositukset.Josasioitaeiarvioidataaksepäinkatsoen,kehittämissuositukset jäävät yleensä juurettomiksi ja pintapuolisiksi.vastaavasti pelkkä taaksepäin katsominen ilman kehittämissuosituksia laskee yleensä asiakkaan mahdollisuuksia hyödyntääarvioinnintuloksia Arviointiasetelma Arviointiasetelma ja -menetelmät räätälöitiin tarkoituksenmukaisiksi Suupohjan Kehittämisyhdistyksenhenkilöstönkanssakäytyjenkeskustelujen perusteella.ulkoinen arviointi etenikuviossaesitettyjenvaiheidenmukaan. Aloitusvaihe Aloituskeskustelu 1) Vahvistettiin aikataulu ja toteutussuunnitelma 2) Toiminnanjohtajan ja kehittämispäällikön haastattelu kokonaiskuvan saamiseksi Tiedonkeruuvaihe Perusanalyysi Analyysi- ja raportointivaihe Kvalitatiivinen ote Kvalitatiivinen ote Aineistojen analyysit Tulosten kokoaminen ja raportointi Kattava dokumenttianalyysi tilaajan toimittamasta materiaalista Avainhenkilöhaastattelut paikanpäällä, yht. 7 henkeä Hallituksen jäsenten (10 kpl) puhelinhaastattelut Yritystuen saajien puhelinhaastattelut (5kpl) Hanketuen saajien puhelinhaastattelut (5kpl) Sidos/yhteistyötahojen edustajien puhelinhaastattelut (5kpl) Väliraportti kommentoitavaksi Konsultatiivinen loppuseminaari, ½ päivä / Loppuraportti: Tulokset ja kehittämissuositukset Kuvio1. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnan ja organisaation ulkoisen arvioinnineteneminen 5
6 2.2.2Menetelmätjaaineistot Arvioinnissasovellettiintilaajantoiveenmukaisestikvalitatiivisia,laadullisiamenetelmiä. Kvalitatiivisilla menetelmillä (haastattelut, dokumenttianalyysi ja työpajapäivien sisällön kevytanalysointi)saadaansyvällinenjakattavaanalyysiarvioinninkohteista.dokumenttianalyysinjaavainhenkilöhaastattelujenkauttasaavutetaanymmärryssiitä,mitentoiminnotovatonnistuneetsekämitentuloksetjavaikutuksetovatsyntyneet. Haastattelut ovat myös paras metodi kun haetaan vaihtoehtoja kehittämiseen ja jatkohankkeisiin,uudenkeksimiseenjainnovatiivisuuteen.tämäonnistuu,koskahaastatteluissaeiannetavalmiitavaihtoehtojavastaajallevaankannustetaanmiettimäänvaihtoehtoisia ratkaisujajamalleja. Dokumentti-analyysinaineistot Ulkoisessa arvioinnissa analysoitiin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen tuottamaa dokumenttiaineistoa.aineistona olivat mm. Kehittämisyhdistyksen strategia-asiakirjat, toimintakertomuksetvuodesta2007alkaen,hallituksenvuosikertomukset,toimintarahaajaomia hankkeitakoskevathankeraportit, prosessikuvaukset jalaatukäsikirjamateriaali. Tukimateriaalinakäytettiinmm.Kehittämisyhdistyksenesitteitäsekäinternet-sivuja. Haastattelut Kehittämisyhdistyksen henkilöstön paikanpäällä tehdyn ryhmähaastattelun avulla saatiin varsin täsmällinen arvio toimenpiteiden etenemisestä ja prosesseista sekä tavoitteiden asettamisesta,valinnastajasaavuttamisestaettätuloksistajatuottamastalisäarvosta. Arvioinnissakerättiinasiantuntija-ja sidosryhmähaastattelullatasalaatuinenaineisto toiminnansekäsenvaikutustenjatulostenarvioimiseksi.haastateltavienvalinnassapainottuimonipuolistennäkemystenjakokemustenhakeminen. Hallituksenjäsentenhaastatteluissakorostuienemmäntoiminnantarpeellisuudenjahallitustyöskentelyn sujuvuuden arviointi. Yritystuen ja hanketuen käyttäjien haastatteluissa haimme osin käyttäjä- ja asiakaskokemusta sekä asioita, joilla voimme arvioida ainakin osittain toiminnan osuvuutta. Sidos/yhteistyötahojen haastatteluissa painotimme toiminnanosuvuutta,tarpeellisuuttasekäyhteistyönonnistuneisuuttajalisäarvoa.edellämainituthaastatteluttoteutettiinpuhelimitse. Jokaiselle neljälle taholle laadittiinerilliset kysymyspatteristot. Patteristot perustuivat tilaajatahonkonsultaatioonjadokumenttianalyysinalustaviintuloksiin. 6
7 3 KESKEISETHAVAINNOT Tässä arvioinnissa on keskitytty Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toimintaan neljästä arviointinäkökulmasta.näkökulminakäytettiinseuraavia:1)toimintaaohjaavatstrategiat, tavoitteet ja tarve, 2) toiminnot, 3) toimintaan liittyvät resurssit ja prosessit sekä 4) toiminnanlisäarvojahyvätkäytännöt.valintaontehtysiksi,ettänäkökulmatovatkeskeisiä Kehittämisyhdistyksen toiminnan ja saavutettujen tuloksien kannalta sekä tuloksiin pääsemiseensovellettujen polkujen tunnistamisenjakehittämisenkannalta. Tässäarviointiraportissatehdythavainnotjaarviotperustuvat1)dokumenttianalyysintuloksiinja2)Kehittämisyhdistyksenhenkilöstön,kymmenenhallituksenjäsenen,viidenyritystuensaajan,viidenhanketuensaajansekäviidensidosryhmän/yhteistyötahonedustajienhaastattelujenanalyysintuloksiin. Raportointieteneesiten,ettäjokaisenalaluvunalussaonanalyysintuloksiakunkinnäkökulmanosaltajalukujenlopussaonnäkökulmaakoskevaarvio.Olemmekäyttäneetsuoria lainauksia haastatteluista ja ne erottuvat tekstissä kursivoituna Käytämme jatkossa SuupohjanKehittämisyhdistyksestänimityksiäKehittämisyhdistysjatoimintaryhmävirallisen nimenrinnalla. 3.1 Tavoitteet ja tarve Suupohjan Kehittämisyhdistys on kuluvalle ohjelmakaudelle laatinut toimintansa perustaksikattavanjaperusteellisenstrategia-asiakirjan SuupohjanLeader-ohjelmaTulevaisuudenmaisemavuosille SiinäSuupohjanKehittämisyhdistysryonasettanuttavoitteikseenmm.: - Kannustaamaaseudunasukkaitakehittämäänomaakotiseutuaan,lisäämäänviihtyisyyttäsekävahvistamaanjalisäämäänyhteisöllisyyttä - Toimiapalveluidenjatyöllisyydenedellytystenkehittämiseksi - Kehittääalueenasukkaidenjavieraidenviihtyvyyttä - Synnyttääjaedistäätoiminnallaanuusientyöpaikkojenluontiasekäyritystenperustamistajayritystoimintaa Kehittämisyhdistysonesittänytohjelmakauden keskeisetstrategisetpainopisteetjatavoitteetmatriisina,jossaonviisistrategistapainotustajaviisikehittämisteemaa. Vastaavasti tulevan uudenohjelmakauden (vuodet ) strategialuonnokseen on valittuviisipainopistettäjakolmeläpileikkaavaateemaa.molemmatovatesitettykuviossa seuraavallasivulla. 7
8 Kuvio2. Vasemmallaohjelmakauden strategiamatriisijaoikeallaalustava versiotulevanohjelmakauden strategiamatriisista Pitkäaikavälipuhuttijamietityttilaajaltimitensaadaanoikeattavoitteetjaosuva strategiaasetettuavuoteen2020saakka? Sekäkuluvaettätulevaohjelmakausikoskevatpitkääajanjaksoaseitsemäävuotta.Monia haastateltaviamietityttipitkäajanjakso,jollenytollaanlaatimassastrategiaajatoimintaa ohjaaviatavoitteita.kukapystyyennustamaan,mikätilanneonreilun7-8vuodenpäästä? Tuleeko strategiasta väistämättä hieman liianväljä, jotta sevarmastimahdollistaakaikki kehittämishankkeetjatuet?onkovalitutpainopisteetenääoikeitajareaalielämänpainopisteitäviidentaiseitsemänvuodenpäästä? TavoiteltujenasioidenrelevanssijaosuvuusmiksiKehittämisyhdistystätarvitaan? Tavoitteidenrelevanssiajaosuvuuttatiedusteltiinhaastatteluissa.Haastateltavatnostivat esiinseuraavanlaisia,tarvettajaosuvuuttakuvaaviaasioita: - Kuntoimiipaikallisesti,ymmärtääalueenjayritystentarpeetparemmin ;mahdollisuusnostaaalueellistavaikuttavuuttaparemminsekätuoparhaimmillaanrealistisuuttaesim.hankkeentaituentoteuttamisedellytystenarvioimiseen - Asioistapitääpäättääpaikallisesti ; neovatomanalueenihmisiäjotkapäättävät - Kuunnellaanherkemmälläkorvalla,mitäkentällähalutaaneiylhäältäpäintulevia.Vaansellaisia,jotkavahvistaameidänomiajuttuja - Pientenyritystensuuriosuuselitarvitaan pienimuotoisempaatukea ;pienelleyrityksellepienikintukionisoasia 8
9 - Tarvitaanpaikallinentoimisto,jottavoidaantaistellavaltavirtaakeskittämistä vastaan - Paikalliselletasolletarvitaantoimisto,jostasaalaaja-alaisestitietoaerimahdollisuuksista ;monissavastauksissasivuttiinesimerkiksiyritystukien viidakkoa ja pirstaleisuutta(montaeritoimijaajaainaohjausviranomaistenvälilläeitoimi). - Luomahdollisuuksiakokeillajakehittääuutta;rahavälttämätönelementti. - Maaseudunelinvoimaisuudenjatoimeliaisuudenylläpitäminenrahoituksenkeinoin - EU-rahankanavointiLeaderinkauttataloudellinentapa:esim.kunnatsaavatyhden euronsatsauksellaviisieuroaalueelliseenkehittämistyöhön KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Heti Pidempiaikaväli TEKEMINEN Kuvio3. Kuvioonolemmetiivistäneetasioita,jotkakonkretisoivatKehittämisyhdistyksentarvetta. Tekeminen viittaa Kehittämisyhdistyksen käytännön toimiin ja kehittämistehtävä yhdistyksenkehittämis-jaasioidenedistämisentehtäviin. Konkreettista Yleistä - Rahoittaayritystenjayhdistysten kehittämistoimia - Leader-rahankanavointialueelle - Paikallistenasukkaidenaktivointi janeuvonta - Uusienyritysten/työpaikkojen syntyminen - Investointi-jamuillatuillasaadaannäkyvääaikaiseksi - Mahdollisuuksienjatkuvaaetsimistäjaluomista - Kehittäämaaseudunyrityksiä - Säilyttääkehittämistyölläpaikallisiapalveluja - Yhdistääeritoimijoitajayhteistyöstävoisyntyävaihtelevillaaikaväleilläkonkreettista - Leader-tuetovatmaaseudun ylläpitämisenkeino - Saadaankannustaviaesimerkkejäjaonnistumisia - Kehittääelämääjaelinvoimaa maalla - Luouskoa,ettäomalla(asukkaidenjayhdistysten)toiminnalla onmerkitystä - Maaseudunaktiivisuudennostaminen JäsennysSuupohjanKehittämisyhdistyksentavoitteidentarpeellisuudesta Tarve ja tavoitteiden osuvuus palautuvat lähes aina kahteen ominaisuuteen. Ensinnäkin, Kehittämisyhdistyksentoiminta-alueellayrityskokoonpääsääntöisestipieni,ns.mikroyrityksiäpaljon.Yhdistysonstrategiassaanjatavoitteissaansatsannutkeskivertoaenemmän yrityssektoriinjaelinkeinollisuuteen,ainakinkunverrokkeinaovatmuutsuomentoimintaryhmät.tämäheijastuuaineistossaselvästitoistuvinamainintoinayrityspuolentukemi- 9
10 sen tärkeydestäja roolista. Toiseksi,esimerkiksikylien,kyläyhdistysten jamuidenyhdistysten tukeminen puhutti paljon haastateltavia. Näiden tukeminen ja aktivointi koettiin tärkeäksikun vastataan siihen, miksi Kehittämisyhdistys on olemassa ja missä senkehittämispanostaerityisestitarvitaan. Kehittämisyhdistyksen välittäväjaohjaavaroolikoettiintärkeäksi.samallarooliperustelee,miksikehittämisyhdistystätarvitaan.voiesimerkiksiarvioida,ettäuseitahakemuksia jäisitekemättä,mikälikehittämisyhdistystäeiolisiasiointiely-keskuksenkanssaeiole itsestäänselvyys.haastatteluissatoistui,ettäalueelle tarvitaanpaikallinentoimijaväliporrasjokaohjaakäytännönasioissapotentiaalisiatuensaajiajahakijoita.kehittämisyhdistyksenkoettiinohjaavanjavälittävänhakemuksentaihakijanjoutuisastieteenpäinesimerkiksiely-keskukseenjoshaettavatukikuuluusentoimivaltaan. Samallatavoin, Kehittämisyhdistykselle nähtiintärkeä rooli jatarve maksatuksissaja raportoinnissa: HyvälinkkiELY-keskuksenkanssa yhdistysontavallaansuodatin avustaa raportoinnissa ja maksatuksien kanssaely-keskuksen asioinnin suhteen Muutenolisi aika vaikeaa..tärkeääonmyöshavaita,ettäkehittämisyhdistyksentekemätyömaksatuksien tarkistuksessakeventääely-keskuksenjamaaseutuvirastontyötä:todennäköisestimaksatushakemuksetovatvalmiimpia,kunnekiertävättoimintaryhmänkauttaviranomaisille. Yhdistystäkoetaantarvittavantoimijoidenyhteistyönjaverkostoitumisenkannalta.Näitä konkretisoitiinseuraavillasanoilla: tärkeähankekoordinoija, yhteistyönmahdollistajaja kerääporukkaayhteen.yleisestikoettiin,ettäpaikalliselletasolletarvitaanhelpostilähestyttävätahojoka hoitaakehittämishommiapaikallisistatarpeistajalähtökohdista. Arviottavoitteistajatarpeidenhuomioimisesta Strategistentavoitteidenasettamisessajajäsentämisessämatriisiajattelutoimivaja helppotajuinenkonsepti.kehittämisyhdistyksentapaajäsentäästrategiamatriisinajossa leikkaavatviisiohjelmankehittämisteemaajaviisistrategistapolkuavoipitäätoimivana. Se auttaa erittelemään, mitä painotetaan, miten ja osinmyös miksi painotetaan. Se myös tekee EU-ohjelmatyön painotukset kansantajuisemmaksi ja personoi esimerkiksi Toimintalinjat abstraktinesanankäänteineensuupohjanalueelle.matriisikäytäntöäkannattaa jatkaajakäyttääseuraavanohjelmakaudensuunnittelutyönpohjana.samallaseontoimintaryhmällemyöseräänlainen kansallinenvientituote. Tavoitteiden asettaminen tapahtunut osallistavasti ja noudattaen Leader-toimintatavan alhaalta-ylös sekäkumppanuus periaatteita. Nykyinen, vuosien kehittämissuunnitelmaonlaadittuerittäinkattavanjaerisidosryhmienosallistumistatukevien menetelmien avulla. Esimerkiksi 14 eri teema- ja toimialaryhmää kokosivat yhteen noin 200henkilöä.Vaikuttamiseenoli useitaeri kanavia,kuten esimerkiksi teema-ja toimialaryhmien tulevaisuusverstasistunnot, kyläneuvottelukuntien suunnittelukokoukset, avoimet informaatio- ja keskustelutilaisuudet, sähköiset ideahaut sekä informaatio- ja keskustelutilaisuudet alueen kuntien kunnanhallitusten ja valtuuston edustajien kanssa. Samankaltaista, osallistavaa työskentelytapaaon sovellettu myös tulevan ohjelmakauden strategiatyössä. 10
11 Tavoitteistahuokuustaattisuus;kehittämisorientaatiojaeteenpäinsuuntautuvatoimintaansaitseevielänäkyvämmänroolin.Nykyisenjatulevanohjelmakaudenstrategiset tavoitteet japainopisteetvielä osin huokuvat tietynasteistastaattisuutta. Tavoitteissa voisitoivoaenemmänuusienavauksientaitoimintatapojenkehittelyä.vaarananykyisenkaltaisissatavoitteissaontoiminnanajautuminen suorittamiseksi,vaikkakinvarsinhyvällätasolla. Kaipaisimmemyösselkeämpääeroa1)strategisentavoitetilan,2)operationalisoitujentavoitteiden ja 3) toimenpiteiden välillä. Tällä tarkoitamme, että ensimmäisellä yleensä ilmaistaanse mihinpyritään.operationalisoiduilla tavoitteillavastaavasti tarkoitetaansitä millä keinoilla siihen todennäköisesti päästään. Kolmaseli toimenpiteet ovat tavoitteista johdetutkeinot.nytongelmatuleesiitä,ettätoimintaosittaintästäsyystänäyttäävarsin staattiselle ja siitä puuttuu selkeä pidemmäntähtäimen kuningasajatus ; 1)mihin pitäisi päästäja2)missäollaan,kunkaikkitoimenpiteetonsuoritettu? 3.2 Toiminnot SuupohjanKehittämisyhdistyksenkeskeisiintoimintoihinijatehtäviinkuuluvat: - HallinnoidaSuupohjanmaaseutuohjelmaa Tulevaisuudenmaisema ;ohjelmallinenseudullinenkehittämistyö - MyöntääLeader-tukiahankkeille - Kehittääkyliä,yritys-jaelinkeinoelämää,kulttuuriajapalveluja - Neuvoajatiedottaamonipuolisestiasukkaitajaeritoimijoita kehittämisenmahdollisuuksista - Kootaseudunjaalueenresurssejaverkostojenjayhteistyön kautta - Edistäänuortenosallistumistajaosallisuutta - Toteuttaaomiaseudullisiahankkeitajaedistääalueidenyhteistyötäjakansainvälistymistä Kehittämisyhdistyksentoiminnanjatehtävienkoetaanhyödyttävänkokoaluettatasapuolisesti Nämänäkyvätmm.: - Hallitustyöskentelynrakentavanailmapiirinä( eikotiinpäinvetoja,mielipiteitäja näkemyksiähalutaanjakuunnellaan, joshankeontärkeä,sitäpuolletaaneikäole väliäkukataimistäpäinseontehty ) - Eritoimijoitalaajajoukkomukana Aineistosta muodostuu nopeasti positiivinen kuva tasapuolisesta, alueen toimijoiden tarpeistavälittävästäjatasapuolisestatoimintaryhmästä. Toimintaakuvaaviayksittäisiäsanoja: - Paikallisuus - Lähellä - Jääräpäisyys - Osallistava - Aktiivinen - Neuvova - Yhdistää - Rahoitus - Tuki - Hanke - Kehittäminen 11
12 - Löydettyyhteisiätarpeitajatavoitteitaeritoimijoidenvälillä,joihinkehittämispanostapitääsuunnatayhteistyöjayhdessätekemisentärkeärooli - Hankkeitataikehittämistäeivastusteta,vaikkarahaeituleomallekylälletaikuntaan - Leader-rahamahdollistanutmonenlaisentekemisenlisännytmahdollisuuksia,joita eimuutentässärahatilanteessaolisi Toimintaaedistäähyvätunnettavuusjaaktiivinenviestintä ToimientoteuttamistaauttaajaedistääKehittämisyhdistyksenhyvätunnettavuusalueella. Kerätynaineistonvalossamikäänkeskeisistätahoista(yritykset,yhdistykset,erimaaseudunjaelinkeinoelämänkehittämisorganisaatiot,oppilaitokset)eiindikoinutongelmiatunnettavuudessataitietotasossaKehittämisyhdistyksentoiminnasta. Tunnettavuutta on luonnollisesti sidoksissa tiedotukseen, viestintään ja Kehittämisyhdistyksenaktiivisuuteen.Näidenkoettiintoteutuneenhyvinjatoimintaryhmäonsaavuttanut hyväntasonnäkyvyydessäerimedioissa.tokieriosapuolettoivatesiinnäkemyksiä,tiedotuksen,viestinnänjakontaktienjatkuvastatarpeesta. Koordinaatiohankkeetsateenvarjohankkeettoimivia KehittämisyhdistyksentoimintaaedistääpitkähistoriajakokemusLeader-toimintatavasta. Sekätoiminnanettäyhteistyötahojenja-verkostojenvakiintuminenantaahyvättoimintaedellytyksettulostensaavuttamiselle. Toimintatavoissans.koordinaatiohankkeetkoettiinhyvänäjatoimivanatapanaorganisoidatoimintaa(esim.REMPPA-jaVAPARI-koordinointihankkeet,joissauseitaalahankkeita). Näiden kautta osahankkeiden rahoittaminen toimii joustavammin. Tapa on helpottanut hankkeidenhakuajatoteutusta.näinneovattoimivatapalisätämyöshankehakemuksiaja aktivoidatoimijoita,jotkaeivätmuutenhakisitukia. Ohjausjaneuvontatärkeimpinätoimintoina Potentiaalistenhankehakijoidenohjausjaneuvontakoettiinyleisestiyhtenätärkeimmistä Kehittämisyhdistyksen tehtävistä. Tehtävän onnistumisesta kertoo useat maininnat. Sitä, miksi Kehittämisyhdistys on onnistunut tässä tehtävässä, konkretisoivatseuraavat lainaukset: - Toimistoonuskaltaamennätyhmienkysymystenkanssa,jaainaainakintähänmennessäonsaanuthyviä,selkeitävastauksia - Tämäonesimerkkikaisiitämatalankynnyksenasioinnista? - Turvallisinmielinvoineuvoakysyä,eitarvitsepelätäviranomaistenjäyhääasennetta taimahdollisestijoskysyyjotainongelmaa,niinsittenseuraavallaviikollatuleejolaskuvirheestä - Hallitustyöskentelyssäkysytäänlisätietojajaperusteluitaavoimestisekäluotetaan yhdistyksenhenkilöstönosaamiseenvalmistelu-jaselvitystöissä 12
13 YhteistyöSuupohjanelinkeinotoimenkuntayhtymän(SEK)kanssaonvilkastajatoimivaa. Asiakkaidenohjautuminenonsujuvaa,jakuteneräshaastateltavakonkretisoi: asiakasei ainavälttämättätiedä,kenelläkäynyt(kehittämisyhdistysvaisek).luonnollisestisaumatontayhteistyötäedistääsijaintisamassarakennuksessa,samallakäytävällä.vaikkasijainti onmolempienorganisaatioidenhenkilöstölleitsestäänselvyys,onkuitenkintärkeäähuomata,ettäsijaintiluojageneroiyhteistyötä,asiakkaidenparempaaohjautuvuuttajapalveluasekäasiantuntijoidentukiverkkoajaasiantuntijuudenlaajempaahyödyntämistä. Kehittämisyhdistysonmyönteisenrahoituspäätöksenjälkeenkutsunuthakijathenkilökohtaiseenkoulutukseen,jossaonkäytyläpimm.hankkeentoteutukseenliittyviäasioita.Käytännöstä on saatu positiivista palautetta. Silti varsinkin hankkeita toteuttaneilta tahoilta tulipalautetta,ettäneuvontaajaohjaustavoisiviedävieläkonkreettisemmallejakäytännöllisemmälletasolle.tietoakaivattiinesim.: - Todellistenongelmienkautta(esimerkkien,sudenkuoppien)kauttakertoa,mihin ongelmiinyleensätörmätään - Mitäeriongelmiavoitullaeteenhankkeenerivaiheissa?(esim.aloitus,vuosi, vuosi,hankkeenlopetus). - Mitenongelmatvoivälttäätaikiertää? Hankebyrokratiakoetaanhaasteellisena Hankkeisiin liittyväbyrokratia koettiin haasteelliseksisekäasiakkaiden että toimintaryhmän henkilöstön parissa. Tarpeettomaan byrokratiaan liittyen aineistossamme tuli esiin kriittisiäkommenttejasiitä,vallitseekoviranomaistoiminnassaalituinenepäluottamuksen vire?kommenteissatoistuiesim.huomio,että kokoajantäytyytodistaajatodentaaylemmilletahoille,ettätoimintaasiallista.toisaaltaonmuistettava,ettäesimerkiksityöskentelyely-keskuksenkanssasujuuasiallisesti,jaongelmistaonpystyttysopimaanjaongelmia onratkettuyhdessä.osinonmyöstarpeellistahakeajakoetellarajojaajoittain. Konkreettisemmin byrokraattisuus yhdistyy useimmiten hanke- ja tukihakemuksiin sekä maksatuksiin. Lisäksi alituiset muutokset viranomaisten ohjeistuksissa kuormittavat toimintaryhmäähakijatjahankkeidentoteuttajatpitääohjeistaauudelleen,jamaksatuksissahuomioitavauudetsäännöt. Alleolemmekoonneettäsmällisiäbyrokraattisuuteenliittyväasioitasekätoimintaryhmän osaltaettäasiakkaidenosalta. - Toimintaryhmänosalta: o Ns.omantoiminnanhankkeissakuormittaajatkuvaepävarmuus,toiminnan pilkkominenhankkeisiinsekäkattavaraportointi o Toimienjatoteutettujenasioidenraportointipaperilla;Luottamuksenosoittamiseenjasaamiseenolisimyösmuitakeinoja o Tarkastuksiinvalmistautuminenedellyttäämateriaalienkokoamista,ajoittainerikriteereillä o Toimintaryhmääkuormittaaviranomaisten(ELY,MAVI,MMM)tietotarpeet, javarsinkintiukataikatauluttiedontuottamiseen. 13
14 - Asiakkaidenosalta: o Muutostentekojamuutoshakemustyölästä,jatämänostaakynnystätehdä tarvittaviamuutoksiataikorjaaviatoimenpiteitähankkeisiinvaikkatarve olisiselvä. o Rahoituksenehtojakoskevatsäännötvaikeitaymmärtäämitämilläkintarkoitetaan,mihinhakijasitoutuujamihinsäännötoikeastaanvelvoittavat. o Raportointityölästä,muttasekoettiinyleensä hinnaksijokaonmaksettava rahoituksestataituesta. o Maksatuksetkestävätliiankauan;aiheuttaapienilletoimijoillelikviditeetti ongelmia o Rekrytointivoiollahaasteellista(spesiaalittehtäväkuvat),jolloinhankkeen toteuttaminenviivästyykunsopivaahenkilöäjaosaamistaeilöydyhankkeessaesitetyssäaikataulussa. Kehittämisen,innovaatioidenjahanke-jamaksatuskriteerienvaikeatyhtälöt 1) aikatauluttaatoimenpiteideneteneminentarkasti, 2) ennakoidakustannuksetvaiheittain, 3) eritellähankkeenlopputuloksetjavaikutuksetetukäteenhakemukseen. Tarpeettoman byrokratian ja muotosidonnaisuuden koettiin osin kahlitsevan varsinkin kehittämishankkeita. Kun hankkeessa pyritään innovatiivisuuteen tai selvään uutuusarvoon,onhakemuksissajahankesuunnittelussayleensävaikeaa: Lisäksiinnovaatioitatavoitteleviinhankkeisiinsisältyyainamelkoinenriskins. nollatuloksista,muttatällöintärkeintulosvoiollase,ettäasiaataitoimenpidettäonkokeiltu.varsinkininnovaatioihinliittyvienhankkeidenkohdallamuutoshakemuksenvaivalloisuuspuhuttilaajalti.kuteneräshaastateltavatotesi: hankemuutos pitäisi olla pikemminkin normaalitapaeipoikkeushankkeitapitäämuuttaajosjakuntarvettatuleepitääluopua ajatustavasta,ettäeisaamuuttaa. Alituista tasapainon hakemista vaaditaan myös siinä, mitäasioita hankkeissa oikeastaan painotetaan.eräshaasteonse,ettäosinseurantaindikaattoreidenkauttapainotetaansitä että saadaan paljon ihmisiämukaan.toisinsanoen,hanketyöstä lasketaanja seurataan osallistujienmäärääsensijastaettäseurattaisiininnovaatioidentaiuusientoimintatapojen syntyä tai hanketoiminnan uutuusarvoa. Ongelma on se, että jälkimmäisiin ei ole sopivia indikaattoreita.aineistostaasiaakonkretisoikommentti,että: ainakunnianhimoeikannata,koskaesim.osallistuneidenmääräontärkeämpikuininnovaatio.samallatavoin,toimintaryhmän henkilöstön kommenteissa kritisoitiin Leader-toimintaan liittyvää tapaa, jossa rahan sitominen palkitaan, mutta ketään eioikeintahdo kiinnostaamitärahallasaadaan aikaiseksitaijohtaakorahankäyttömihinkään. Lisäksi haastateltavat kommentoivat, että helposti tulee ristiriitaisia tilanteita ohjelmaasiakirjan(tukikelpoisuuden)jainnovaatioidenosalta:innovatiivisuuteenjauusiintoimintatapoihinkannustetaan,muttaneeivätoletukikelpoisiamikäliniitäeiolemainittuohjel- 14
15 ma-asiakirjassa.toimintaryhmäonjoutunuttekemäänpaljontyötäjuuritukikelpoisuuden mahdollistamisensekäetukäteisenvarmistamisenkanssa. Aloittelevien yrittäjien osalta tyypillinen ongelma on kokemattomuus yritystoiminnasta sekäliiketoimintasuunnitelmienjarahoitushakemustenlaadinnasta.yhdessänämäaiheuttavatsen,ettähakijallavoiollasuuriaongelmialaittaaideat,asiatjalaskelmatjäsentyneestitoimintaryhmälleosoitettuunhakemukseen.samathavainnotpätevätmyösyhdistyspuoleen. Näiden korjaamiseen toivottiin Kehittämisyhdistykseltävielä enemmän panosta ja aikaa. Samalla tavoin, yhä suurempaa panosta toivottiin siihen, että toimintaryhmä voisi kokemuksensa perusteella esitellä laajemmin erilaisia vaihtoehtoja mitä hakemukseen voidaansisällyttääjamitennämäedistäisiväthakijantoimintaa?lisäksitoivottiin,ettäkehittämisyhdistysvoisiavatavieläenemmänesim.kululajeja,hallinnointikulujajabudjetointia ylipäätään. Epävarmuusseuraavastaohjelmakaudesta Seuraavan ohjelmakaudenvalmistelu on käynnissä ja se aiheuttaa epävarmuutta toimintaan ja erityisesti asioihin tai hankkeisiin, joiden aikaperspektiivi on pidempi kuin yksi vuosi.ohjelmakausientaitekohtaonainaaiheuttanutongelmiamyönnettävienvarojen,tukikelpoistenkustannustenmäärittelynsekätuettavientoimenpiteidensuhteen.kuteneräs haastateltavatotesi,että ELYjaMaaseutuvirastosakkaavatihanvarmastijossainvaiheessa toteutusrakenteetelitoimintaryhmäjaoteivätolevielävalmiinajajärjestelmätvaiheessa huonokaikukentälle,epävarmuus. Arviot Haaste on se, että toimintaa on jatkettava ja toteutettava heti ohjelmakauden alusta jotta ohjelmakaudellapäästäänhyviintuloksiin.toimintaryhmänonsitentasapainoteltavaepävarmuudenjaasiakkaisiinsuuntautuvat jatkonvarmuudenvakuuttelunsuhteen. Tiedottamisessajaviestinnässäonlöydettytoimivat,aktiivisetjamonipuolisettavat.Keskeisin haaste liittyy tietoisuuden ja eri tahojen yhteistyöhalukkuuden ylläpitämiseen jatkossa.toki jokainenhanke tai tukimuotokonkretisoitoimintaa,ja omallatavallaan lisää tietoisuuttamahdollisuuksista.siltikehittämisyhdistyksenonhuolehdittavaettätyöpanosten kohdentamisessariittääpanoksia ns. yrityskäynteihin japaikanpäällä tehtäväänaktivointityöhön. Paikanpäällä tehtävä työ on tärkeää ensinnäkin paikallisuuden elementin vahvistamiseksi(ts.tunne-aspekti). Toiseksi seantaayhdistyksenhenkilöstöllemahdollisuudenkokeajanähdäpaikanpäällämitäasiakastekee,mistähänentarpeetsyntyvätsekä mihintodennäköisestimahdollisuudetjarajoitteetliittyvät(ts.realismi-aspekti). Kehittämisyhdistysonmyöshyvintiedostanutroolinsaneuvojana,jaerityisestihankevalmisteluatukevanatoimijana.Kuvaavaohjenuoraon,että: neuvontaapitäätehdämahdollisimman paljon, mutta liikaa ei saa neuvoa. Toiseksi, vaikka neuvotaan kädestä suuhun, yhdistyseivoihallinnoidahankettataiseeivoihakijanpuolestaideoidataitäyttäähakemuksiamuutoinkadotetaanleaderinperusidea.hyväkäytäntöonvarmastise,mitäke- 15
16 hittämisyhdistys kutsuu ns. vapaamuotoiseksi kehittämiskeskusteluksi, jossa testataan esimerkiksisitäonkoyrittäjätodellavalmishakemiensaasioidenläpiviemiseen. Onvaikeakysymys,mitenyhdistysvoisiedistääparemminhankehakemustenvalmistelua. Parissahaastattelussakeskusteltiinesimerkiksiammattitaitoisten hankehakemuskirjoittajienlaajemmastakäytöstä.sinänsäajatusonhoukutteleva,muttasiinäpiilee hanketehtailunvaara.katoaakohakemuksistaautenttisuusjapaikallisettarpeetliiaksi?ehkäparempi tapa olisivaratavaikka verkosto- tai yhteistyörakenteenkautta hankehakemusten kommentointirinki,jossahankealanammattilaisetkommentoisivathankehakemustaennensen jättämistäkäsittelyyn. Toiminnanuusiutumisenkannaltatärkeääon löytääkehittäjätyypitjapaikantaajatkuvasti potentiaalisia uusia hakijoita. Tässä kohdin yhdistys on tehnyt työtä ja löytänyt hyvin hankehakijoita.tästäkertooainakinrahoituskehyksenhyväsitomisaste.siltijatkuvaatyötäriittääsiinä,mitenlöytäätasapainoinenkombinaatio tuottaviajatkohankkeitakokeneillatekijöilläja uusia,kokeilevia,hakeviahankkeitajatekijöitä Resurssitjaprosessit Toimintaryhmällähyvätresurssitjaosaaminen Suupohjan Kehittämisyhdistyksellä on asialliset resurssit tehtävien hoitamiseen. Vakituisestionpalkattunatoiminnanjohtaja,kehittämispäällikköjataloussuunnittelija.Tarpeellistalisäresurssiaonsaatuomienhankkeidenkautta.Henkilöstönpysyvyysonolluthyvällä tasolla,vaikkaomistaresursseistasuurinosatoteutetaanns.ominahankkeinaeliprojektiluonteisenatoimintana. Toimintaryhmäonvahvastihenkilöidensänäköinen,janäinpaikallisessakehittämisorganisaatiossaasioidentuleeollakin.Vaikkaresurssointionsinänsäkunnossa,alituinenhaasteonse,ettäideoiva,aktiivinenkehittämisoteonvahva,muttasilloinyleensähallinnointi- jaraportointitehtävätovatheikostihoidetut;vastaavastijosaikameneehallinnointiin,kehittämis-jaaktivointitehtävätjäävätvähemmällehuomiolle.kyseonsiissiitä,mitennäille tehtävillelöydetäänhyvätasapaino. Henkilöstönosaamiseenliittyyvarsinaktiivinenosallistuminenseudulliseen,maakunnalliseen javaltakunnalliseen kehittämistyöhön.lisäksi edustus esm. ELY-keskuksen Y- jah- pöydissä sekä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) hankeryhmässä ja maaseutujaostossa mahdollistavat nopean reagoimisen säännös/ohjelmamuutoksiin sekä alueellisiin painopistemuutoksiin. Hallitustyöskentelykoettiintoimivanajarakentavana Toimivanhallitustyöskentelynedellytyksinäerottuvat: - Hyvätasoinenkokoustenjaasiakirjojenvalmistelutoimintaryhmäntaholta - Puheenjohtajallahyväote(kokoukseteteneväthallitusti,asiatkäsitelläänjärjestyksessä,keskusteluasyntyykunsilleluontevapaikkajatarve) 16
17 - Myösjäsenetkantavatvastuuntyöskentelystä(lukevatpaperitetukäteen,miettivät mielipiteensäasioihin)jakokoustenetenemisestä(eiesim.pitkiäyksinpuheluja) - Asioitavoidaanpalauttaavalmisteluun - Asioistaäänestetäänjostarvettaonhakemuksiahylätäänjahyväksytään - Kokouksissatilaamyös pohdiskelulleja asioidenkatsomiseenerikantilta ;eitehdä vainhankepäätöksiä Hallitustyöskentelykoettiinpalkitsevanajavarsinmieluisanatehtävänä.Kokouksiinosallistuminenonolluthyvääkutenyksihaastateltavailmaisiasian,että eioletehnyttiukkaa lähteäkokouksiin.jäsenetovatvaihtuneetmaltillisestijavaihtuvuudessaontoisaaltanoudatettumaa-jametsätalousministeriönsuositusta.mainittakoon,ettäuseissamuissasuomen Leader-toimintaryhmissä on ollut ongelmia hallitusjäsenten motivaation ylläpitämisessäalussajäsenetosallistuvathyvin,muttaosallistuminenhiipuuohjelmakaudenkuluessa. Hallitustyöskentelyssäonalituisestihuolehdittavasiitä,ettäesimerkiksi tarpeetonpolitikointitai kyläpolitiikkaeiväthorjutaherkkäätasapainoajarakentavatyöskentelyotetta. Lisäksionhuolehdittavasiitä,ettäjääviydettaiesteellisyydethoidetaanainaasianmukaisesti,jasitenpystytäänjoennakoivastihuolehtimaanpäätöksenteonlaillisuudestajaasiaperustaisuudesta. Jaostotyöskentely edesauttaakeskustelua,mielipiteidenvaihtoaja päätösvalmistelua ToimintaryhmälläonhallituksenjaLeader-toiminnantukemiseenkolmejaostoa:1)työjaosta,2)hankejaostoja3)yritysjaosto.Jaostotyöskentelyonkoettuhyvänäjavalmistelutyötäedesauttavanatekijänä. ToimintatavatKehittämisyhdistyksessämallinnettuselkeästijainformatiivisesti Kehittämisyhdistys on mallintanut keskeisten tehtävien etenemisen prosesseina. Prosesseistaonlaadittuselkeätjayksinkertaisetprosessikuvauksetja-kaaviot.Yksitärkeimmistä kokemuksista on, että mallinnus on helpottanut merkittävästi kokonaiskuvan hahmottamista omasta toiminnasta ja sitämihin asioihin tuleesatsata missäkinvaiheessa. Lisäksi mallinnus on edesauttanut työnjaon selkiyttämistä toimintaryhmän sisällä ja keskeisten viranomaistahojenvälilläsekänopeuttanutuusientyöntekijöidenperehdyttämistä. TasapainoiluasiakkaidenjaELY-keskuksenkanssavaatiirohkeutta,aloitteellisuuttajavarovaisuuttakin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen, kuten kaikkien muidenkin Suomen toimintaryhmien, toimivaltaonrajattutarkoin.toimintaryhmäjasenhallituslaatihankehakemuksestalausunnon(puoltava) ja ELY-keskus tekee virallisen päätöksen (laillisuusvalvonta). Järjestelystäseuraa,ettätoimintaryhmät joutuvat ajoittaintukaliinkintilanteisiin,jossahakijaa onkannustettava,neuvottavajaohjattavatekemäänhakemus,2)käsiteltävähakemustoimintaryhmässäjavalmisteltavasehallituksenkäsittelyyn,3)vakuutettavahakijaettäelykeskus käsittelee asian joutuisasti. Liikoja lupauksia hakijalle ei voida antaa etukäteen, koskaainaonmahdollisuusettäely-keskuksesta tuleekielteinenpäätös. Silti hakijaaon 17
18 kannustettava ja pidettävä hänen motivaatio yllä positiivisen päätöksen varalta; jotta myönteisen päätöksen tullessa,hankekäynnistyy nopeasti.tämä eittämättävaatii henkilöstöltätoimintaryhmässäammattitaitoakohdataasiakkaitajaylläpitääheidänmotivaatiota. Kompaktijalooginenaluelisäätoiminnallisuutta Suomessa on merkittäviä paineita laskeavaltakunnallisestitoimintaryhmienlukumäärää. Käytännössätämä tarkoittaa nykyisten toimintaryhmienyhdistämistä.tätävarten haastoimme toimintaryhmän henkilöstä keskusteluun nykyisestä toiminta-alueesta: mitä perusteluitatoiminta-alueensäilyttämiseksilöytyy?onhuomioitava,ettäkokokurikka-jurva tuleetoiminta-alueeseenmukaan2014alkaen. Perusteluinatuliesiinseuraaviaasioita: - Toiminta-alueonns.perinteinenyhteistoiminta-alue(Sisä-Suupohja),jossavakiintuneitajatoimiviayhteistyökuvioita. - Elinkeinorakenneja-pohjatukee oikeasti Leader-toimintatapaajasopiisentavoitteisiin - Maantieteellisestikompaktijahallittavissaoleva o asiakaskäyntien määrä pystytään hoitamaan kohtuullisin kustannuksin ja ajankäytöllä. o Oleellistaasiakkaanpalvelulähellä(eiSeinäjoella);Kauhajoelle/ltahyvätyhteydeteripuolilleseutua - ErottuminenELY-keskuksesta,Framista,E-P:nmaakuntaliitosta. o Asiakkaiden/yritysten tuntemus, oikeiden henkilöiden tuntemus; Jos erkaantuu, toiminta muuttuu paperilla hoidettavaksi ja lähemmäksi viranomaistoimintaa Vaikkatoiminta-aluekoetaantoimivanajatoimintaatukevanakokonaisuutena,onvarauduttavatoiminta-alueenlaajentumiseen.Tähänvaikuttaamm.maa-jametsätalousministeriöstä ja ohjelmarakenteesta tulevat signaalit isommista toimintaryhmistä (organisaatio, toiminta-alue,hankekoon kasvattaminen)sekäkuntakentänmuutoksista(kuntaliitokset). EsimerkiksiTanskassavuoden2007kuntareformin(kuntienmäärätippui271:stä99kuntaan) jälkeen päädyttiin tilanteeseen, jossa toimintaryhmä kattaa vain yhden kunnan tai osayhdestäkunnasta.tiivistyväyhteistyötoimintaryhmienvälilläsekäpuoltaaitsenäistä toimintaamuttasevoimyösedesauttaakeskusteluatarpeestayhdistäätoimintaryhmiä. LisäresurssejahaettuLeader-toimintaryhmienyhteistyöllä Nykyisellä kaudella E-P:n toimintaryhmät ovat tehneet yhteistyötä mm. tiedottamisessa, viestinnässä,tiedotus-jaseminaaritapahtumissa,messuosallistumisissajne.yhteistyönlisäämiseenonerillinenhankerahoitus(e-p:nely-keskuksesta)jahankettahallinnoiliiveri ry.toimintaryhmilläontiedottamiseenyhteinenwww.uhoo.fisivusto.toimintaryhmättapaavat muutaman kerran vuodessa. Hankkeessa on teetetty markkinointimateriaalia yh- 18
19 teiskäyttöönsekäkustannettuyhteisilmoituksiaerimedioihin.toinenesimerkkionkylien Kyläkööri -kehittämishanke,jokaonmaakuntienvälinenyhteistyöhanke. Arviot Osallistavia työtapoja kannattaa ehdottomasti jatkaa myös seuraavalla ohjelmakaudella. Osallistaminen on hyvällä tasolla: osallistuminen strategian laadintaan on ollut kattavaa, jaostotyöskentely tukee jatkuvaa osallistumista ohjelmakauden kuluessa käytännön työhön.lisäksierilaisettilaisuudet,seminaarit,koulutuspäivätjne.ovatkeränneethyvinosallistujia.onhyvintodennäköistäettänämätoimivatkäytännötjatkuvatmyöstulevallaohjelmakaudella. Keskeiset haasteet osallistamisessa ja osallisuuden kautta vaikuttamisessa tulevat olemaan: 1) Mitenylläpitäähyvä taso miten motivoidaosallistumaanyhä uudelleen jamiten saadaanjatkuvastiuusiaihmisiämukaan? 2) Miten luotaisiin tarkastuspisteet laaditulle ohjelmalle ja saataisiinkytkettyä niihin laajan osallistumisen elementti?tilivelvollisuutta, tuloksia ja toiminnanvaikuttavuuttaeikannataosoittaavainhallitukselle.näkyvättuloksettunnetustiinnostavattoimijoitaosallistumaanentistäparemmin. 3) Mitenlöydetäänuusiakanaviavaikuttamiseenjaosallistumiseen?Tiedotusjahyvä näkyvyysmedioissaovatns. peruskauraa,jotaonoltava.siltiyhdistyksenperusperiaatteetjatoimintatarvitsevatosallistumistajakokemuksiasiitä,ettävaikuttaminenkannattaa. HenkilöstöresurssienosaltaKehittämisyhdistyksenkannattaakriittisesti tarkkailla henkilöityykö tietyt asiat, kehittämistoimet tai yhteistyötahot liikaa? Toisaalta on selvää, että toiminnanvahvuusperustuuhenkilökohtaisuuteenjaluottamukseen. Haastetämäonsiksi,ettäyksikinhenkilövaihdosvoijohtaauseanpotentiaalisenasiakkaan vetäytymiseen,sairaspoissaolottms.voivatviivästyttääasioideneteenpäinviemistätairistiriitatilanteetasiakkaanjatoimistonhenkilönkanssavoivatjohtaatäydelliseenvetäytymiseen. Siksiasiakkuuksien ja tilanteidenhallintavaatii paljon ammattitaitoa,kokemusta ja tietämyksensoveltamista. Kyseonmyöstasapuolisuudenjatietynasteisenobjektiivisuudenylläpitämisestä.Kysymys ontärkeä,koskakehittämisyhdistyksenkutenminkäänmuunkaanvastaavanorganisaationmaineeikestäsyytteitäsuosinnastataihankkeidenepätasaisestakäsittelystä.toiminnanoikeutus ja uskottavuusperustuvattasapuolisuuden,asianmukaisenkäsittelynja perusteltujenratkaisujentekemiseenjaylläpitämiseen.tässäkohdinonuskallettavakäyttää ELY-keskusta apuna: mikäli asian käsittely arveluttaa, kannattaa hakijaamotivoida mahdollisuuksienmukaanely:nasiakkaaksi. Lisäksi on huomioitava, ettäeriosapuolien välinenluottamusontämäntoiminnankivijalkaluottamustajokoontaisitäeiole.eriosa- 19
20 puolienkommenteistapäätelleen,suupohjankehittämisyhdistysononnistunutluottamuksenrakentamisessajaylläpitämisessähyvin. Tästäseuraa,ettäKehittämisyhdistyksenonsisäisessätyönjaossaanainahuomioitavatiedonjakaminenjamahdollisuuksienmukaansidottavayhteenasiakascaseenvähintäänkaksihenkilöä.Tiedontehokasmuttaluottamuksellinenjakaminenontarpeenmyössiksi,että vielämuutamankaanhenkilönresursseillaeisynnymerkittävääkehittämis-jainnovointipotentiaalia.vaaranaon,ettähallinnointi,raportointijaseurantavievätsuurimmanosan työpanoksesta Hallituksentoiminnassakannattaakiinnittäähuomiotauusienjäsentenperehdyttämiseen. Onkaikkienetu,ettäuudetjäsenetpääsevätnopeasti tuottavaan toimintaan.asiattodennäköisestituntuvatalussamonimutkaisiltajatermistöonvierasta.kutenyksihaastateltavistatotesikin,että kunuusiajäseniätulee,vieaikaaoppiamitä,mitenkäsitelläänsitten vastaalkaamielipidetulemaan.. Kehittämisyhdistys on hyödyntänyt varsin monipuolisia palautemekanismeja työnsä ja toimintansakehittämisessä.lisäksiyhdistysonkäyttänytitsearviointiajatkuvanakehittämisenkeinona.onhuomattava,ettäläheskäänkaikkisuomentoimintaryhmäteivätkerää palautetta toiminnastaan eivätkä toteuta itsearviointia tai muuta tekniikkaa toimintansa kehittämiseksi. Palautteen keräämisen systemaattisuuteen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiotaenemmän.systemaattisenpalautteenkeräämisenetunaonse,ettämateriaalista nähdäänselkeämminkorjaustoimenpiteidenvaikutusjase,onkokorjaussuuntaollutoikea Toiminnanlisaarvonarviointi Toiminnankoettiintuovanlisäarvoamm.seuraavinkohdin: - kunmukanaonjatoimintaperustuupiententoimijoidentyöhön,antaasemahdollisuudentehdäasioita - lisäarvoonpaikallistentarpeidenhavaitsemistajaymmärtämistä - Käytännönasioissahyväneuvojajatoimija - Saanutpaljonvinkkejäjaideoita,mitäkannattaisitehdäjamiten,janämäkunsitten yhdistääomiinajatuksiinjatarpeisiin,niinpäässytaikahyviinasioihinkiinni - Hankehakemuksenvalmistelussa saanutajatuksiaparemminkasaanmitäeiolisi tapahtunutilmanhankehakemuksentekemistä. ja toimintaryhmänporukkakommentoinutideaa,jotensaanutsiihenuusianäkemyksiäjatärkeitä,ulkopuolisentekemiäkysymyksiämiksimeinaatnäinedetä?sekä työstönaikanatuliuusiaajatuksia,mitenpitäisioikeastaantehdä. Yhdistyksienosaltatuotettulisäarvokoettiinerittäinselkeänä.Perusteluinaovatmm.: - Muitarahoitusmuotojaonkarsittuviimeistenvuosienaikanamerkittävästi(esim. kuntienrahoitus) 20
21 - Muidenrahoitusmuotojenhakukoettiinerittäinhaasteellisena(pankit,säätiöt,rahastot).Todennäköisyyshakearahoitustasäätiöistätairahastoistakoettiinerittäin pienenä. - Koordinaatiohankkeidenkauttayhdistyksilleavautunutjaluotumahdollisuustoteuttaaalahankkeitajoustavamminja kevyemmillä hallinnollisillakäytännöillä. - Lisäarvoakasvattaamahdollisuuspaikalliseenasiointiin.Hakijatietää,ettätoimintaryhmälläonajantasainenjarealistinenkuvahakijankyvystätoteuttaahaettutoimenpide.Paikallisuusmadaltaakynnystäideoidenesittämiseenja testaamiseen toimintaryhmässäsekäideankehittämiseenyhdessähakijanjatoimintaryhmän henkilöstönkanssa. Yritystukienosaltalisäarvoaonsyntynytainakin: - Mahdollistanuttoiminnanlaajentamisessaensimmäisetaskeleet(esim.ulkopuolisentyöntekijänpalkkaus,laiteinvestoinnit,tuetmarkkinointiinjaviestintään)ja madaltanutkynnystämerkittävästi. - Vaikkaosininvestointitukikoettiinlisärahoitusmuotonataikilpailukykyisenärahoitusmuotonapankkirahoitukselle,koettiinLeader-rahoituksenlisäarvonolevanerityisestimahdollisuudessapanostaakehittämistoimiin.Toisinsanoen,pankkirahoituksellakatetaaninvestoinnit,muttaLeader-rahoitusantaamahdollisuudetoman toiminnankehittämiseenjokoyksintaiosanayritystenyhteistyöhanketta. Arvioita Arvioinnissakerätynaineistonpohjaltaeipystytälaatimaantäsmällisiäarvioitalisäarvosta ja erityisestitoiminnantuloksistataivaikutuksista. Siltivoimmeainakin paikantaa lisäarvoon liittyviä tekijöitä, ja erityisesti pohtia toimenpiteiden lisäarvon todentamista. Tässä voidaansoveltaakahta,arviointitutkimuksestatuttuatermiä:1)deadweightkuollutpainoja2)syrjäyttämisvaikutuksia. Mitkä tekijät sitten kertovat siitä, että toimenpiteisiin ja vaikutuksiin ei sisälly ns. deadweight-elementtiä(kuolluttapainoa)?tällätarkoitetaansitä,ettäasiattaitoimetolisitoteutettu tai saatu aikaiseksi jollakin muulla tavalla tai rahoituksella. Toisin sanoen, jos deadwieghtvaikutustailmenee,asiattaitoimetolisivattoteutuneetilmanleader-tukea. Ainakinseuraavatkommentittiivistävätsitä,miksikuolluttapainoaeiainakaanmerkittävissämäärinesiinny: - MikroyrityksetkokevatELY-keskuksenolevanyleensäsuhteellisenkaukana,vaikeasti lähestyttävänä ja byrokraattisena. Muun muassa näistä seuraa, että ELYkeskuksenrahoituseiainaolehoukuttelevavaihtoehto. 21
22 - Mikroyritykset etenevät aika usein maltillisesti, jolloin pienet investointituet tai palkkatuki (esim. ensimmäisen työntekijän palkkaukseen) ovat realistiset keinot kehittääliiketoimintaa.useinely-keskuksenrahoituskoetaan liianisonakakkuna, jajostayleensäseuraaongelmiayrityksilleomanrahoitusosuudenjärjestämisessä. Onsiisselkeätarvepienilletuillepienissäyrityksissä. - Erityisestikyläyhdistyksilläontodellisuudessatodellavähänreaalisiavaihtoehtoja investointiataikehittämistoiminnanrahoittamiseen.kuntienvaratovatminimaaliset;osinvastuuonvälillisestisiirtynytleader:inpiiriin. - Yhdistyksillä,joillaontoiminnanjohtajataimuutaomaahenkilöstöä,omaavatmahdollisuudetmuuhunrahoitukseen;ongelmaonyhdistyksenpaikallisuudenkääntäminen mielenkiintoiseksi ja merkittäväksiasiaksi esim.maakunnallisesti taivaltakunnantasolla.tätäkiinnostavuuttarahoittajatyleensäkysyvätensimmäisenä. Edellisen lisäksi voidaan muutamilla kommenteilla arvioida ns. syrjäyttämisvaikutuksia. Näillätarkoitetaanyleensäniitätoimenpiteitätaiasioita,jotkasyrjäyttävätesimerkiksiilman tukia tapahtuviaasioita tai toimia. Konkreettisemmin kyse onesimerkiksi siitä, että tukiasaanutyritystukienansiostapärjäävaikkapatarjouskilpailussaparemminkuintukia saamatonyritys.jostukiohjelmienkutenleadertoteuttamisestaseuraamerkittävissä määrinesimerkiksikilpailunvääristymistä,tuleeohjelmantoimenpiteitämuuttaa. Yleisesti arvioituna Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnan osalta on vaikea löytää yksiselitteisiämerkkejäsyrjäyttämisvaikutuksienesiintymisestä.arviotavoiperustellaainakinseuraavinkommentein: - Lähtökohtaisesti Kehittämisyhdistyksen ja Leader-toiminnan tuotokset ovat luonteeltaanpaikallisiajapaikallisistatarpeistanouseviakehittämis-jaaktivointitoimia sekäasiakkaidenjasidosryhmientoimintaaeteenpäinauttavia(edellytyksiäluovia). - Esimerkiksiyritystukien/hankkeidenosaltarahallisetsatsauksetovatmelkopieniä, ainakinsiinäsuhteessaettänevääristäisivätkilpailutilanteitaalueella. - Hankkeidenjamyönnettyjentukienlukumääräonkuitenkinsuhteellisenpieni;samattuetovatmyöskilpailijoidenhaettavissaja se, ettäyksitoimijasaa tuensulje tukimahdollisuutta muilta toimijoilta. (Esimerkiksi palkkatukea, kehittämistukea jne.voivatkäyttääsamantoimialanyritykset). - Välillisesti yritystenkäynnistämiseen liittyvissä tuissavoi piillä mahdollisuus epäterveeseen kilpailuun paikallisesti, ainakin jos samalla toimialalla jo toimii useita yrityksiä. - Yhdistystenosaltakutistuvajulkinenrahoitusehkäiseepäällekkäistenrahoitusmuotojenjatoimienmahdollisuudet. 22
23 4. KEHITTA MISSUOSITUKSE Edellä olemme analysoineet ja arvioineet Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toimintaan kuuluviatavoitteita,toimiajatuloksia.näidenanalysoinninpohjaltatässäarviointiraportissa on laadittu joukko kehittämissuosituksia. Tarjoammevarsin laajan paletin kehittämissuosituksia. Keskeinenideaon,että Kehittämisyhdistyksenhenkilöstö,hallitus jaseudullisesta kehittämistyöstä vastaavat organisaatiotvalitsevat ja pohtivat kehittämissuosituksien priorisointia. Laatimiemmekehittämissuosituksien idea on se, että ne herättävät keskusteluamahdollisuuksistajaparhaimmillaanantavatsuuntaviivojaseudunkehittämistyöhön.emmesiisedellytä,ettäkehittämissuosituksettoteutetaansellaisenaantaitietyssä aikataulussa. 4.1 Tavoitteetjatarpeellisuus Kehittämissuositus 1: Kytkeä resurssit (Leader-rahoitus omat resurssit) tiiviimmin tavoitteisiin ja kehittämissuunnitelmassa esitettyihin strategisiin painopisteisiin. Ohjelmaperustaisessa kehittämisessä ja kehittämissuunnitelmissa yleensä pyritään kattavuuteen ja siihen, että ohjelma ei sulkisi erilaisia, ehkä ennakoimattomia mahdollisuuksiapois.tästäseuraa,ettästrategia-asiakirjoihinsisällytetäänpaljonerilaisiateemoja jaasioita.osaltaanmyöseu:nohjelmatyöedellyttääkattavuuttajalaajuutta. Edellämainittukattavuusjalaajuusväistämättälaskevatstrategistaterävyyttäjakonkreettisuutta. Yksikeinolisätäkonkreettisuutta on kytkeä resurssointistrategiseensuunnitteluun.kehittämissuunnitelmassavoidaanainakintietyllätarkkuudellaeritellä: 1) Leader-rahoituksenjamuunrahoituksenkohdentumista, 2) arvioidatoimistonomaatyöpanosta(aika,raha,henkilöstö)kehittämistoimiinja toimenpiteidenhallinnointiin, 3) karkeastiarvioidasuunnitellaeritoteuttajatahojenpanostatoimenpiteidentoteuttamisessa(esim.maxkapasiteetti,realistinenkapasiteetti).molempiin2-3kohtiin arviotavoilaskeakuluvanohjelmakaudenpohjalta. Kunresurssointituodaankehittämissuunnitelmatyöhönmukaan,antaasemyösparemmat mahdollisuudetlaatia1)tarkkailupisteitäja2)suuntaa-antaviaindikaattoreitastrategian toteumalle. Kehittämissuositus2:Tarkentaajaavatastrategistenpainopisteidenjaresurssoinninsuhdettaonkojamissämäärinstrategia/resurssitovatsuhteessakonkreettiseentekemiseen?Kutenedellätuotiinesiin,strategiassa luvataanaikapaljon.tokistrategianpitääollakunnianhimoinenjaerilaisiamahdollisuuksiaavaava;kutensenytonkin sekäkuluvanettätulevanohjelmakaudenluonnoksenosalta. Kaipaammestrategiatyöhönjasisältööntarkempaaerittelyä,missäsuhteessaresurssitja strategisetpainopisteetovat?tässäpalaammeosinedelliseenkohtaaneliresurssienkytkemiseenkuhunkinpainopisteeseentaistrategialuonnoksenläpileikkaaviinteemoihin. 23
24 Toiseksi olisi hyvä luonnostella yleisellä tasolla (perspektiivi) mistä summista ja resursseistapuhutaankonkreettisessatekemisessä.toisinsanoen,osintarkentaisimmestrategisiasanamuotoja:realistinentasoonviimekädessäkuitenkinseettäkehittämisyhdistyksen palveluksessaonnoin4-8henkeäjaerilaisiatoimenpiteitäjahankkeitatultaneenrahoittamaanohjelmakauden(7vuoden)aikana10-20pervuosi. Kehittämissuositus 3: Vahvistaa strategiassa ja kehittämissuunnitelmassa paikallisuuden ja läheisyyden ympärille rakentuvaa toimintaa. Paikallisuus, läheisyys, alhainenasiointikynnys, avoimetovet,hyväsaavutettavuusjne.olivattyypillisimmätjakorostetuimmatasiatjoillakehittämisyhdistystäkuvattiinhaastatteluissa. Seuraavanohjelmakaudenstrategiatyössäsekäviestinnässäkannattaapainottaaläheisyyttä ja rakentaa rehellisesti toimintaryhmän brändiä ja toimintaa sen ympärille. Paikallisuusonperusasia,perustajoltatoimintaaharjoitetaanjatoimientärkeinoikeutuksenlähde.Siksipaikallisuustuleenäkyäselkeästi.Useimmattoiminnoistakutenneuvonta,viestintä,omathankkeet,kehittämistoiminta,tukienkanavointijakansainvälistyminenkinperustuvatpaikallisuuteenjapaikallisiinerityispiirteisiin(joitakyllälöytyyhyvinSuupohjan Kehittämisyhdistyksestä!). Kehittämissuositus 4: Seuraavalla ohjelmakaudella perustaa strategisten painopisteidenetenemisenseurantaanjaostot.mikälijakunuusikehittämissuunnitelmatullaan toteuttamaannojautuenviiteenpainotukseen,onniidentoteutumaasyytätarkkaillajaseurata. Indikaattoreita on todennäköisesti käytössäsamalla tavoinkuin nykyisellä ohjelmakaudella.niidenhyödyllisyyspaikallisellestrategialleonkuitenkinvarsinalhainen. 4.2 Toimintojakoskevatkehittamissuositukset SiksiKehittämisyhdistysvoiharkita,olisikosyytäperustaajokaiselleviidellepainopisteelle oma,esim.3-5hengenjaostoseuraamaanjavalvomaanpainopisteentoteutumista?kussakin jaostossavoiollaesim. 1-2 hallituksen jäsentä,muttaainakin1,mieluitenkaksi ulkopuolistahenkilöä.kokoontumiset1-2kertaavuodessa. Toimintaryhmävalmistelisitiiviin tuloskertomuksenkullekinjaostolle.jaostossakäytäisiinkriittinenkeskusteluetenemisestäjatarvittavistapainopisteenkorjausliikkeistäjapainotusmuutoksista. Kehittämissuositus5:Panostaahanke-jatukitoiminnanelinkaariajatteluunjatoteutukseen.HyvintyypillinenhaasteEU-rahoitteisessaprojekti-jahanketoiminnassatiivistyy siihen,ettärahoitussaadaan,hanketoteutetaanjahankkeenjälkeensuurinosatoiminnastaunohtuutaikatoaa.todellisuudessahyvinharvahankkeissakehitettyasiajääelämään hankerahoituksenpäätyttyä.samallatavoin,kehittämistyönperusongelmaonlyhytjänteisyys,osittainenhistoriattomuusjatulostenheikohkovälittyminenmuihintoimintoihintai osaksins.normaalitoimintaaomiarutiineja. Ongelmaanvoihakearatkaisuaesimerkiksiportfolio-ajattelusta;Mitälaitettukuntoonensin,mitäsittentehtyjamitäajatellaansaavutettavan1:n,2:nja3:nvuodenaikana?Mistä kasvuageneroituuminäkinvuonna?mitäpitäätarkentaajamiten?mitäsittentehdään,kun suunnitellutasiatsaavutettu?mihinedetäänsitten? 24
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotMiten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen
Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen 25.11.2015 Kokeilujen rahoitus Suomessa: Mitä tiedetään? Kokeiluissa kyse uudenlaisesta toimintatavasta,
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta.
LisätiedotKustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään
Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset
LisätiedotPohjanmaan maakuntaohjelma
Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017 Arvioinnin tuloksia Etelä-Pohjanmaan liitto Sanna Puumala, Heli Rintala 23.2.2017 Arviointiprosessi Suunnittelu ja työkalut Asiakirjaanalyysi Itsearviointi Raportointi
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotMaaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. CAP27-työpaja
Maaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat CAP27-työpaja 3.12.2018 Työpajan tavoitteet 1. Saada selville, mitkä alueelliset yhteydet maaseudun kehittämisen ja
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotKYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry
KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi 24.5.2016 Kaisa Vihinen/PoKo ry PoKo ry:n Navigaattorikehittämisstrategia Paikalliseen kehittämistyöhön paikallisella harkinnalla Yhteisöjen hankkeet Yritysten tukeminen Työnjakoa
LisätiedotEAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö
EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR
Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Laura Jänis
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Sisältö Maaseutuohjelman tilanne Suomessa Ajankohtaista Leaderissä EU:ssa Hanke- ja yritystukiasetusten muutokset
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotToimintasuunitelma ja talousarvio vuodelle 2019
Toimintasuunitelma ja talousarvio vuodelle 2019 - Maaseudun kehittämisen asiantuntija - Aktivoi, neuvoo ja opastaa - Rahoittaa paikallisia hankkeita - Tiedottaa mahdollisuuksista ja toiminnasta - Tekee
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotLeader-hallituskoulutus 2018
Leader-hallituskoulutus 2018 Marjo Yli-Kiikka Maaseutuvirasto Sivu 1 Maaseutuviraston rooli vastaa ohjelman toimeenpanon suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta vastaa varojen maksamisesta ja varojen
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotLEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA
LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotRahoitus ja kehittäminen
Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotL-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.
L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Linnaseutu ry ja Leader-rahoitus Linnaseutu ry ja Leader-rahoitus Linnaseutu toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Myöntää rahoituksia
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotLoppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.
Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.2017 Uuden maakunnan aluekehitystehtäviä 1/2 Strateginen
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotHYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS
HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 25.1.2017 KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Kehittävä arviointi tukee Hyvä polku hankeosion toimintaa koko hankkeen ajan Arvioinnin resurssia voidaan käyttää
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
Lisätiedot07-07 Nov Poll results
Pohjois-Savon EUrahoitusinfo 07-07 Nov 2018 Poll results Table of contents Mihin teemaan liittyen koet tarvitsevasi koulutusta/tukea? Kuinka eu-hankehallinto (mm. lainsäädäntö, tietojärjestelmät, hakuprosessi),
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotAudiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotTampereen uuden strategian valmistelutilanne
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotELY-keskusten puheenvuoro
ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotClick to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset
6/16/2017 Click to edit Master title Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset 1.6.2017 KYSYMYS 1: Edustamani taho? Vastauksia kaikkiaan 46, joista yrittäjiä 20 Huomattavan paljon
LisätiedotLeader-ryhmä on osallistamisen ja elinvoiman asiantuntija Ajankohtaista MMM:stä
Leader-ryhmä on osallistamisen ja elinvoiman asiantuntija Ajankohtaista MMM:stä Leader-hallituskoulutus Tuusula 21.-22.4.2017 Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Sisältö Hallituksen roolit, tehtävät
LisätiedotHavaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi
Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotValintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa
Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotMaaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö
Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Sivu 1 28.2.2019 Vuosi 2018 oli vaikuttavuuden vuosi aineistot Alkuvuosi 2018 - kick off tilaisuus Alueellisen
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotELY-keskuksen rahoitusinstrumentit
ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit Mikseri 30.10.2018 Kristiina Laatikainen Tavoitteet Kannustaa yrityksiä Kehittämään toimintaansa Hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä Uudistamaan toimintaansa
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen 29.5.2013 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallinnonalan VATU-ohjelma 1.Hallinnonalan VATU-hankkeiden toteuttaminen (LVMn
LisätiedotOn rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Pienimuotoiset vesistönkunnostushankkeet Leader-tuen avulla Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 % - Hankkeessa suunnitellaan vesistönkunnostustoimia
LisätiedotUusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen
Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotKeskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotTilannekatsaus 9 / 2016
Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9
Lisätiedot