Uutta Tiedekirjassa 6/02

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta Tiedekirjassa 6/02"

Transkriptio

1 utta iedekirjassa 6/02 66 semakaava-alueen kiinteistötekniikka uomen kuntatekniikan yhdistys. uomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 17. orvoo p., 211 s. BN id. R 35 (FM 208) Käsikirja on tarkoitettu kuntien palveluksessa oleville kiinteistö- ja maanmittausalan tehtäviä hoitaville sekä yrityksille, joiden toimiala käsittää mm. maankäyttöön, rakentamiseen, rakennuttamiseen ja kiinteistöhallintoon kuuluvia tehtäviä. eos soveltuu myös oppikirjaksi. Bell, Marjatta & ietala, Marjatta elsinki. he nnovative City. istorical erspectives. Finnish Literature ociety & City of elsinki rban Facts. Finnish Literature ociety ditions 857. Jyväskylä 2002, 447 s. BN N ard R 49 (FM 291) Czaika, Otfried David Chytræus und die niversität Rostock in ihren Beziehungen zum schwedischen Reich Luther-gricola-Gesellschaft. chriften der Luther-gricola-Gesellschaft 51. aarijärvi 2002, 538 s. BN N Nid. R 27 (FM 160) letty ja muistettu tila istoriallinen rkisto 215. elsinki 2002, 356 s. BN X N Nid. R 27 (FM 160) oim. aina yrjämaa & Janne unturi. letty ja muistettu tila tuo tilaa koskevaan keskusteluun ajallisen näkökulman. eoksessa usean tieteenalan edustajat tarkastelevat tilan ja ajan yhteyttä. Lähtökohtana on pohtia tilassa elävän ja sitä tulkitsevan ja luovan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan. ilan kokemista, hahmottamista ja rakentamista voidaan tulkita myös muistamisen, menneisyyden vaikutuksen ja erilaisten traditioiden näkökulmasta. Kokemukset ja merkitykset ovat samanaikaisesti sekä henkilökohtaisia että kulttuurisesti määrittyneitä, yhteisöllisiä. Feedback to the Future. ystems, Cybernetics and rtificial ntelligence. he 9th Finnish rtificial ntelligence Conference elsinki niversity of echnology, spoo, ugust Finnish rtificial ntelligence ociety & Finnish ociety of utomation. ublications of the Finnish rtificial ntelligence ociety 15. elsinki 2002, 194 s. BN N oft R 16 (FM 95) ditor eikki yötyniemi. is. artikkelit: Jouko eppänen, Feedback: Conceptions in cultural history, philosophy, science, and technology; Raimo Ylinen, General systems theory of feedback; eikki yötyniemi, Control engineering the heavy machinery of feedback; uomas Raivio, On dynamic games and optimal strategies; eikki yötyniemi, Complex behavior from simple nonlinear feedback; Matti Bergström, he brain as a system; Kai akkarainen, Learning as interaction; Kari Lagerspetz, Feedback in biology; ia Koskenoja & Osmo Kuusi, Critical masses in social dynamics; Markku erkola, ystem dynamics: Closed feedback loops in industrial markets. aittajyrsijöiden tasapainoinen torjunta elintarvikkeiden tuotantoketjussa Kasvinsuojeluseura. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja 96..l. s.a., 22 s. BN N Nid. R 5,90 (FM 35) eksti ja piirroskuvat rvo Myllymäki. ässä oppaassa keskitytään uomen oloissa tärkeimpiin haittajyrsijöihin, rottaan ja kotihiireen, jotka ovat pahimmat tuotteiden verottajat, likaajat sekä tautien ja loisten levittäjät tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Kirjasessa painotetaan haittajyrsijöiden elinmahdollisuuksien kaventamista estämällä niiden pääsy tilalla varastoituihin tuotteisiin tai elintarviketeollisuuden raaka-aine- ja tuotevarastoihin. Oppaassa pyritään antamaan peruseväät myös jyrsijöiden torjunta-aineiden, rodentisidien, asianmukaiseen ja turvalliseen käyttöön.

2 autamäki, Veli-ekka erustuslain auktoritatiivinen tulkinta. Oikeusvertaileva tutkimus perustuslain tulkinnan auktoritatiivisista instituutioista ja niiden käyttämästä argumentaatiosta uomessa ja Norjassa. uomalainen Lakimiesyhdistys. uomalaisen Lakimiesyhdistyksen Julkaisuja. -sarja 232. Jyväskylä 2002, s. BN N id. R 45 (FM 267) utkimuksessa tarkastellaan perustuslain auktoritatiivista tulkintaa oikeusvertailun menetelmin vertailumaina uomi ja Norja. uomessa auktoritatiivisimman perustuslain tulkitsijan asema on keskittynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ja Norjassa korkeimmalle oikeudelle. Mainittuja perustuslain tulkitsijoita tarkastellaan historiallisessa kontekstissa, niiden toimivaltaan, tehtäviin ja kokoonpanoon liittyvissä seikoissa, sekä niiden tulkintakäytännön osalta. utkimuksen tuloksena syntyy kuva kahdesta perustehtäviltään erilaisesta orgaanista, joilla kuitenkin on sama funktionaalinen tehtävä perustuslain auktoritatiivisena tulkitsijana ja normihierarkian ylläpitäjänä. elsinki erspectives on the ranslation echnique of the eptuagint. roceedings of the OC Congress in elsinki Finnish xegetical ociety / Vandenhoeck & Ruprecht. ublications of the Finnish xegetical ociety 82. Vammala 2002, 307 s. BN (), BN (Vand. & Rupr.) N oft R 22 (FM 131) dited by Raija ollamo & eppo ipilä. istoriska och litteraturhistoriska studier 77 venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 643. kenäs 2002, 341 s. BN N (L), N (LF) ft. R 26 (FM 154) Redigerade av ia Forssell & John trömberg. nnehåll: John Vikström, tt säga det outsägliga. Några tankar om det religiösa språket i dag;. K. Riikonen, stetiken i Finland under orthans tid. Några huvudlinjer; Mattias Legnér, Geografin i nyttans och fosterlandets tjänst. De ekonomiska ortsbeskrivningarna i verige cirka ; Georg enrik von Wright & Vesa Oittinen, G.. artmans Kunskapslära. tt ofullbordat filosofiskt systembygge; Margareta Björkman, Läsning för nytta och nöje. Något om gamla och nya läsvanor; ven irn, Jacob Johan von Bilang elfenbenssnidare och original; Kajsa Wikman, Kulturarv och historiskt återupplivande i en småstad av idag; Kristina Malmio, Om konsten att byta kläder. Klass, sexualitet och litteratur i. G. ngelius gotiska roman Det gråa slottet; rik Kruskopf, vad jag håller af Krohn. Om lbert delfelts vänskap med ietro Krohn; George C. choolfield, Rainer Maria Rilkes Ode till Bellman ; rik tenmark, kelöf, Brancusi och de återkommande bilderna. tt konsthistoriskt perspektiv. Jumalan kuvasta geenikartaksi? hmiskuvien galleria. K:n symposiumissa marraskuussa 2001 pidetyt esitelmät. uomalainen eologinen Kirjallisuusseura. uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran Julkaisuja 233. Vuosikirja Vammala 2002, 152 s. BN X N Nid. R 17 (FM 101) oim. Lassi Larjo. ämän artikkelikokoelman kirjoituksissa tarkastellaan ihmiskäsityksiä modernin luonnontieteen alkuajoista nykypäivään. hmistä lähestytään biologian, lääketieteen, kulttuuritutkimuksen, filosofian ja teologian näkökulmista. eoksen artikkelit valaisevat sekä ihmiskäsityksemme historiaa että nykykeskustelua. eos antaa lukijalle myös välineitä pohtia teologisen antropologian mahdollisuuksia nykytilanteessa. rtikkeleista piirtyy ajankohtainen ja informatiivinen katsaus ihmiselle ominaiseen taipumukseen käsitteellistää itseään. Järnefelt, rvid Veljekset uomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Jyväskylä 2002, s. BN Nid. R 13,80 (FM 82) is. myös: Juhani Niemi, ata vuotta aikaansa edellä? Kantele- ja jouhikkosävelmiä 67

3 68 euran oimituksia 863. uomen Kansan ävelmiä 5. Jyväskylä , uud. p., s. BN N id. R 27 (FM 160) oim.. O. Väisänen. Jo teoksen ensimmäisen painoksen (v. 1928) ilmestymisen jälkeen todettiin arvosteluissa, että siinä on koossa kaikki se, mitä uomessa tiedetään kansanomaisen kanteleen ja jouhikon soitosta. Vanhan perinteen jo ollessa katoamassa teoksen toimittaja. O. Väisänen keräsi talteen sen, mitä 1900-luvun alkupuolella vielä oli saatavissa. Kirja sisältää kaksi ja puolisataa kantele- ja jouhikkosävelmää, jotka Väisänen tallensi fonografia käyttäen Karjalassa ja unuksessa. ämän aineiston lisäksi teokseen sisältyy ennen Väisästä tallennettu kantele- ja jouhikkosävelmistö, kaikkiaan 280 sävelmää. Kerttula, eija nglish Colour erms. tymology, Chronology, and Relative Basicness. ociété Néophilologique. Mémoires de la ociété Néophilologique de elsinki 60. elsinki 2002, 364 s. BN X N oft R 45 (FM 267) Kurki, uulikki eikki Meriläinen ja keskusteluja kansanperinteestä euran oimituksia 880. elsinki 2002, 297 s. BN N Nid. R 27 (FM 160) eikki Meriläinen ( ) oli sotkamolainen talonpoika, joka ryhtyi 1880-luvulla keräämään kansanperinnettä uomalaisen Kirjallisuuden euran opastamana ja kirjoittamaan kaunokirjallisia kansankuvauksia. ässä tutkimuksessa eikki Meriläisen keruu- ja kirjoitustyötä on tarkasteltu kansanperinteestä neuvottelemisena, jossa neuvotteluihin osallistuu Meriläisen lisäksi kansan ja oppineiston sekä suullisen ja kirjallisen kulttuurin edustajia. äilyneiden dokumenttiaineistojen avulla on jäljitetty mahdollisia keskusteluja siitä, mikä kansa on, ketkä ovat kansanihmisiä, millainen perinne on tallettamisen tai kuvaamisen arvoista, kuinka esittää kansanperinnettä teksteissä ja kuka voi kuvata kansaa uskottavasti. Kuronen, ira nkerin keittiö. Ruokaperinnettä- ja ohjeita. euran oimituksia 862. ollola 2002, 175 s. BN N id. R 35 (FM 208) Kirja tarjoilee nkerin ruokakulttuuria tarinoin ja reseptein. nkerinsuomalaisessa ruokataloudessa yhdistyy suomalais-karjalainen ja venäläinen vaikutus. nkerikot ja vatjalaiset ovat nkerin alkuperäisväestöä, ja heidän ruokakulttuurinsa on kehittynyt paikallisten olojen pohjalta. aito tehdä tuttuja ruokia on inkeriläisillä kulkenut mukana mitä erilaisempiin asuinympäristöihin. Kirjan tiedoista muodostuu ainutlaatuinen kuva nkerin perinteisestä ruokakulttuurista. Kuurne, Jouni Mathilda Rotkirch. Konstnärinna och resenär. venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 641. avastehus 2002, 206 s. BN X N ft. R 36 (FM 214) Mathilda Rotkirch ( ) har kallats Finlands första konstnärinna i modern mening. on utbildade sig till konstnär i tockholm, eftersom konstutbildning inte stod att få i Finland i början av 1800-talet, i synnerhet inte för kvinnor. Jouni Kuurnes studie över Mathilda Rotkirchs liv, hennes konstnärsgärning och eftermäle i konsthistorien är den första på årtionden, den föregående levnadsteckningen utgavs 1926 av elena Westermarck. Mathilda Rotkirchs produktion kom att omfatta ett sextiotal verk, de flesta porträtt av släktingar och vänner. boken ingår också en utförlig, kommenterad förteckning över alla hennes kända verk. Kylmä sota istorian Ystäväin Liitto & uomen historiallinen seura. istoriallinen ikakauskirja 2,2002. Vammala 2002, 110 s. N R 9 (FM 53) äätoim. Juha ihvola. is. artikkelit: eppo entilä, uomi, aksan-kysymys ja Berliinin kriisit; Juhana unesluoma, akaovi länteen. Kekkonen, noottikriisi ja länsivallat; Kimmo Rentola, uomi liu ussa? Neuvostoliiton uomen-politiikan kiristyminen ; atjana ndroso-

4 va, Kauppapolitiikka uomen ja Neuvostoliiton suhteissa vuoden 1944 jälkeen; appo Kähönen, Veteen piirretty viiva. Neuvostoliiton ja uomen suhteet esimerkkinä kylmästä sodasta; Katalin Miklóssy, nternationalismin vaatimus vai kansalliset intressit? nkarin ja Romanian selviytymisstrategiat ; Kimmo honen, ollywoodin ristiretki kommunismia vastaan. ieteiselokuva unainen planeetta antikommunismin manifestina. Laamanen, ilkka Kenen koulu, sen kansa. Lehdistökeskustelu kansakoulun muodosta ja sisällöstä kansakouluasetuksesta piirijakoasetukseen ( ). uomen Kouluhistoriallinen uomen Kouluhistoriallisen euran julkaisuja. aarijärvi p., 240 s. BN N Nid. R 24,70 (FM 146) Vakiintunut käsitys kansakoulun perustamishankkeesta koko kansakunnan yhteisenä, yksimielisenä sivistysja tasa-arvoprojektina kyseenalaistuu kun sitä tarkastellaan 1800-luvun jälkipuoliskon sanomalehdistössä ilmestyneiden aikalaiskommenttien kautta. Yksimielisyyden tilalle nousee näkymä valtataistelusta, jossa kansanopetuksen sisällön määrittäjät nähtiin voittajina. Voitosta kilvoittelivat niin kirkolliset kuin maalliset intressiryhmät, sillä voittajien oletettiin vastaisuudessa hallitsevan kansaa, sen käsityksiä ja arvomaailmaa Martikainen, eva unnistamisesta reseptioon. postolisen uskon ajankohtainen tulkinta KMN:ssa. uomalainen eologinen Kirjallisuusseura. uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran Julkaisuja 231. Vammala 2002, 200 s. BN N Nid. R 19 siallisesti kysymys apostolisesta uskosta ja sen yhteisestä ilmaisusta on yhtä vanha kuin koko ekumeeninen liikekin. itä on kuitenkin tutkittu varsinaisesti vain noin 15 vuoden ajan KMN:n erityisessä tutkimusprojektissa, jota kutsuttiin nimellä postolic Faith oday. rojektin alkuperäisenä lähtökohtana oli vakaumus, että kirkot ovat kerran tässä onnistuneet, ja vanhan kirkon uskontunnustukset ovat siksi edelleen ekumeenisen symbolin malleja. unnistamisen ja tulkinnan, mutta varsinaisesti vasta kirkkojen reseption kautta syntyy apostolisen uskon ekumeeninen symboli. Matikainen, Olli Verenperijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä uomessa luvulla. Bibliotheca istorica 78. elsinki 2002, 238 s. BN N Nid. R 25 (FM 148) Olli Matikaisen 1600-luvun itäsuomalaiseen tuomiokirjaaineistoon paneutuva tutkimus perustuu lähteiden lähiluvulle ja tuo tietoa ajattelutavoista, joiden juuret olivat vielä huomattavasti kauempana menneisyydessä luvulla sosiaalisten muutosten ja oikeuselämän valtiollistumisen myötä sukukeskeinen maailma väistyi uomen syrjäseuduiltakin vähitellen. hmisyyden, yhteisöllisyyden ja valtasuhteiden perusteisiin paneutuva tutkimus hahmottaa kuvan väkivallan maailmasta, joka kulttuurin eroista huolimatta on meille jokapäiväisesti tuttu. Mattila, alvikki Citizens of the Kingdom. Followers in Matthew from a Feminist erspective. Finnish xegetical ociety / Vandenhoeck & Ruprecht. ublications of the Finnish xegetical ociety 83. Vammala 2002, 208 s. BN X (), BN (Vand. & Rupr.) N oft R 22 (FM 131) Mikone, ve Deskriptiiviset sanat. Määritelmät, muoto ja merkitys. euran oimituksia 879. elsinki 2002, 156 s. BN N Nid. R 25 (FM 149) utkimuksessa pyritään ensimmäistä kertaa itämerensuomalaisten kielten tutkimushistoriassa selvittämään, mille tasolle deskriptiiviset sanat leksikon kuvauksessa kuuluvat ja mitkä ilmiöt tekevät deskriptiivisestä sanasta deskriptiivisen. arkasteltavina kielinä ovat suomi ja viro. Kirjassa esitetään näkemys, että kielihistoriallisesti omaperäiset deskriptiivisanat kuuluvat leksikon perustasoon siinä missä omaperäiset neutraalit sanatkin. utkimuksessa deskriptiivisanojen muodon tarkasteluun sovelletaan uutena vaihtoehtona tunnusmerkkisyyden käsitet- 69

5 70 tä. oinen keskeinen tutkimuskohde on äännesymboliikka, jota on aiemmin käytetty deskriptiivisanojen itseoikeutettuna määrittelykriteerinä. Mittoja, muotoja, merkityksiä euran oimituksia 868. Vaasa 2002, 628 s. BN N Nid. R 27 (FM 160) oim. Liisa ainio et al. elsingin yliopiston suomen kielen professori entti Leino on vuosien mittaan kirjoittanut paljon. Leinon tutkimusaloina ovat olleet kielentutkimuksen lisäksi folkloristiikka ja metriikka, ja näiltä aloilta ovat myös hänen mittavan tuotantonsa painavimmat kirjoitukset. Leino on monipuolinen keskustelija, jonka terävä kynä ja rohkeat näkemykset ovat muuttaneet opetuksen ja tieteen tottumuksia. Leinon tekstit käyvät esimerkeiksi siitä, miten maailmaan voi vaikuttaa. ämän teoksen lukijalle on tiedossa matka suullisen perinteen, runouden ja kielen sydämeen. Myth and Mentality. tudies in Folklore and opular hought. Finnish Literature ociety. tudia Fennica. Folkloristica 8. ampere 2002, 317 s. BN N oft. R 27 (FM 160) dited by nna-leena iikala. Nummi, Jyrki ika ariisissa. Juhani hon ranskalainen kausi euran oimituksia 864. elsinki 2002, 447 s. BN N Nid. R 27 (FM 160) Juhani ho matkasi syksyllä 1889 ariisiin, jonne monet suomalaistaiteilijat olivat suunnanneet kulkunsa jo vuosisadan puolivälistä lähtien. Näiden ranskalaisten opintoretkien tuliaiset olivat suomalaisen kulttuurin kannalta pitkävaikutteisia kosketuksia modernisoituvan maailman uutta etsivään taiteelliseen muodonantoon. Nummen tutkimus on innovatiivinen ja tuore näkökulma Juhani hon pariisilaiskauden teksteihin, jotka tutkimuksen myötä yhdistyvät osaksi aikansa eurooppalaista kirjallisuutta. utkimuksen ytimessä on modernin maanpakolaisen omakuva. Oikeustiede : Jurisprudentia uomalainen Lakimiesyhdistys. uomalaisen Lakimiesyhdistyksen Vuosikirja 35. Jyväskylä 2002, 473 s. BN N id. R 50 (FM 297) oim. Mika emmo. is. artikkelit: Jussi htola, Kovenanttien käyttö sekä siihen liittyvät yhtiöoikeudelliset ja sopimusoikeudelliset ongelmat; imo Kaisanlahti, Julkinen ostotarjous ja osakkeen käypä hinta; apo Kiviniemi, Konsignaatiosta myyjän vakuuskeinona; ekka Koponen, ahallisuudesta talousrikoksissa; Roope Lenkkeri, estamentin kielifilosofisesta tulkinnasta; Olli Rekola, Vahingonkorvausvastuu siementavaran kaupassa. Onerva, L. Mirdja uomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Jyväskylä 2002, s. BN Nid. R 13,80 (FM 82) is. myös: irjo Lyytikäinen, Naisen elkeet miesten maailmassa. eltokasvien taudit ja tuholaiset kasvukaudella. Viljat, heinien ja apilan siemenviljelykset, peruna, öljykasvit. Kasvinsuojeluseura. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja 95. asapainoinen kasvinsuojelutunnistusopas 2. ämeenlinna 2001, 48 s. BN N Nid. R 11,80 (FM 70) Koonnut ari eltonen. ässä peltokäyttöön tarkoitetussa kuvastossa on esitelty haitallisimmat viljojen, heinien ja apilan siemenviljelysten, perunan sekä öljykasvien taudit ja tuholaiset, joita voidaan torjua kemiallisesti tai mekaanisesti kasvukaudella ja joiden tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa on siten tärkeää. rillisille sivuille on koottu tuhoojat, jotka aiheuttavat kasvusto-oireita mutta joiden torjumiseksi kasvukaudella ei ole tehokkaita menetelmiä, vaan tilanne on huomioitava lähinnä seuraavalla kasvukaudella kasvivalintaa lohkolle tehtäessä tai siementä käsiteltäessä. iilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä. Kansanelämän kuvauksia 58. elsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuja.

6 Jyväskylä 2002, 126 s. BN N Nid. R 22 (FM 131) oim. Juha Kesänen. Millaisia tarinoita iilitie, yksi uomen vanhimmista lähiöistä, kätkee taakseen? ässä elämänmakuisessa kirjassa 50 erinäköistä ja -pituista tarinaa avaa uusia näkökulmia iilitiehen. Ne kertovat elämästä iilarilla alkaen 1950-luvun puolivälistä, jolloin iilitien ensimmäiset talot rakennettiin. arinat kiinnostavat kaikkia kaupunkihistoriasta ja -kulttuurista innostuneita. Kirjaa voi lukea myös yhtenä kertomuksena Kulttuurikaupunkivuodesta elsingissä vuonna osiaalisen kadottaminen. ikuiskasvatus ja hyvinvointiyhteiskunta. ikuiskasvatuksen utkimusseura & Kansanvalistusseura. ikuiskasvatus 2,2002. ori 2002, 95 s. N R 7 (FM 42) äätoim. nja eikkinen. is. artikkelit: eppo Niemelä, Kansansivistyksen kadottaminen; Veli-Matti Värri, Kasvatus ja ajan henki tulkintoja psykokapitalismin armottomuudesta; Risto konen, yrjäytyminen vai ympäristöllä kasvattaminen. Osuustoiminta ja 1800-luvun loppupuolen köyhälistön ongelma; sko uikkanen, Ritva Linnakangas & irpa Martti, alkkatyön tulevaisuus ja koulutus; ia ilvennoinen, kääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja ohjaava koulutus. tark, Laura easants, ilgrims, and acred romises. Ritual and the upernatural in Orthodox Karelian Folk Religion. Finnish Literature ociety. tudia Fennica. Folkloristica 11. ampere 2002, 229 s. BN N oft. R 27 (FM 160) uutari, Minna Nuorten sosiaaliset verkostot palkkatyön marginaalissa Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 26. elsinki 2002, 232 s. BN Nid. R 22 (FM 130) Kirja valottaa palkkatyön marginaalissa elävien nuorten henkilökohtaisia sosiaalisia verkostoja. Kirjassa tehdään näkyväksi nuorten sosiaalisen kiinnittymisen ehtoja ja edellytyksiä yhteiskunnan reunalla. mpiiristen aineistojen kautta rakennetaan hienosyinen kuva siitä, mitä on olla nuori palkkatyön marginaalissa, kun nuorten elämää tulkitaan sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Kirjassa puretaan auki suomalaisen syrjäytymiskeskustelun yksinkertaistettua oletusta, jonka mukaan työmarkkinoilta syrjään jääneet ja jättäytyneet nuoret elävät irrallisuudessa, vailla merkityksellisiä sosiaalisia suhteita. ola, Mikko au-de-vie de la able Ronde de t. Michel Marskin ryyppy. Marsalkkamme juomakulttuuria chevalierkaartista ylipäällikön ruokapöytään. euran oimituksia 873. ämeenlinna 2002, 165 s. BN N id. R 29 (FM 172) uomen marsalkka Mannerheimin tunnettuihin kulinaarisiin harrastuksiin liittyy hänen omaleimainen juomakulttuurinsa. Marskin ryypystä tuli aikanaan käsite, jonka tuntevat nimeltä useimmat suomalaiset, mutta jonka syntyvaiheet ovat kuitenkin jääneet vaille historiallista selitystä. ämä kirja antaa monipuolisesti dokumentoidun sisällön Marskin ryypylle ja täydentää samalla Mannerheimin-kuvaamme pikantilla kulttuurihistoriallisella yksityiskohdalla. Varhainen elokuva. lokuva ja kritiikki. uomen lokuvatutkimuksen eura et al. Lähikuva 1,2002. Jyväskylä 2002, 114 s. N R 5,90 (FM 35) oim. Kimmo Laine. is. artikkelit: om Gunning, ttraktioiden elokuva varhainen elokuva, katsoja ja avantgarde; Juha Kindberg, rkiston vanhin rulla; Kimmo Laine, Kaksikymmenluvun primitismiä: Kiljusen pojat koulussa; arri Kilpi, istorian melodramaattiset kuvat: yhteiskuntaluokkien representaatio ja Kaukana mielettömästä maailmasta (1967); Mervi antti, lokuvakritiikki verkkojournalismin aikakaudella. Vesterinen, rvo Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka. otta ja tarua kartanolinnan vaiheilta. euran oimituksia 840. ämeenlinna 2002, 120 s. 71

7 72 BN N id. R 25,50 (FM 152) Minne hävisivät Louhisaaren kartanon marmoriportaat, kuinka katosi kuparikatto? Keitä olivat Flemingit, Louhisaaren entiset valtiaat, skaisten uskomustarinoiden kiintotähdet, jotka yhä tempaavat mielen toiseen maailmaan? Mikä on pirunkamarin salaisuus, murhasiko erman Fleming vaimonsa? Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka on tallennettuihin tarinoihin ja historian dokumentteihin perustuva kiehtova teos Louhisaaren kartanon vaiheista. Vierautta kohtaamassa ulevaisuuden tutkimuksen seura. Futura 1,2002. Vammala 2002, 101 s. N R 9 (FM 54) äätoim. apio amminen. is. mm.: irkko Lahti, hminen kohtaamassa vierautta vuonna 2010; apio amminen, ntialaisen kulttuurin kohtaaminen vuonna 2030; Marjo Mela, Maahanmuuttajat suomalaisten koulujen haasteena; ertti Rannikko, Miten uomen eri alueilla asuvat ovat vieraita toisilleen vuonna 2010? imo Kopomaa, oisilleen vieraat syrjäytyneet ja hyväosaiset vuonna 2010? Merkintöjä urbaanista juoppokulttuurista ja sen kohtaamisesta; Osmo Kuusi, Vieraan teknologian kohtaaminen pelätä vai hurmioitua vuoden 2030 teknologioista? Mika Mannermaa, Bio ge bioyhteiskunnan mahdollisuuksia tulevaisuudentutkijan näkökulmasta. Wiik, Barbro tudier i de österbottniska dialekternas fonologi och morfologi venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 642. tudier i nordisk filologi 80. kenäs 2002, 374 s. BN N (NF), N (LF) ft. R 32 (FM 190) De österbottniska dialekterna är förhållandevis välbevarade och uppvisar en omfattande variation sinsemellan. Den gamla sockenindelningen har därför fortfarande relevans för beskrivningen, som innefattar trettio österbottniska sockendialektar. dagens föränderliga Österbotten sker en viss dialektutjämning, som antas bli allt tydligare. Få barn växer upp i en språkligt homogen miljö, och både i skolan och i hemmet kommer barnen i kontakt med olika dialekter och varieteter av standardspråket. Dialekterna förändras således till större likhet med varandra, samtidigt som de närmar sig standardspråket. tandardspråket har ändå inte något starkt fotfäste på den österbottniska landsbygden. narare har dialektens domän utvidgats. Vuosikirja : Year Book 2001 uomalainen iedeakatemia. Vammala 2002, 192 s. BN N Nid. R 14 (FM 83) oimittaja ditor Matti aarnisto. isältää :n toimintakertomuksen vuodelta 2001, muistokirjoitukset ja seuraavat esitelmät: Risto elkonen, Kuolema puhuttaa; Matti altia, rionit ja prionitaudit; ertti esonen, Kansalaiset muuttuvassa poliittisessa järjestelmässä; Jouko Vahtola, avolaiset ohjois-uomen asuttajina; Michael tolleis, Reluctance to Glance in the Mirror he Changing Face of German Jurisprudence following 1933 and since Ylioppilasaineita 2002 eura & Äidinkielen opettajain liitto. Jyväskylä 2002, 214 s. BN N Nid. R 8,50 (FM 50) oim. Ritva Falck & ilkka Lamberg. Ylioppilasaineita on tänäkin vuonna suunniteltu opiskeluja harjoittelumateriaaliksi ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeeseen valmistautuville. Kirjassa on aineita, artikkeleita ja tehtäviä sekä pakollisille että kirjoittamisen syventäville kursseille. Zilliacus, Kurt Forska i namn venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 640. elsingfors 2002, 290 s. BN N ft. R 34 (FM 202) tt ta till vara och studera de svenska ortnamnen i Finland har från början varit centrala uppgifter för venska litteratursällskapet och dess arkiv. den här boken har sällskapets f.d. namnarkivarie Kurt Zilliacus samlat texter som han åren har skrivit i ämnet. boken ingår också Kurt Zilliacus aldrig i bokform utgivna Onomastik från 1975, en systematisk namnteori som har öppnat nya vägar för forskningen.

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 5/2004

Uutta Tiedekirjassa 5/2004 utta iedekirjassa 5/2004 74 Berg, Maarit yytöksiä ja epäilyksiä. oimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa euran oimituksia 918 elsinki 2003, 344 s. BN 951-746-490-8 Nid. R 28

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 8/2003

Uutta Tiedekirjassa 8/2003 utta iedekirjassa 8/2003 94 rkistot kuntoon. ieteellisten seurojen arkistokäsikirja = rkivhandbok för de vetenskapliga samfunden. oim. Marja ohjola & etra akala ieteellisten in valtuuskunta Vaasa 2003,

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 2/2006

Uutta Tiedekirjassa 2/2006 utta iedekirjassa 2/2006 72 ho, Juhani Kevät ja takatalvi uomalaisen Kirjallisuuden eura uomalaisen kirjallisuuden klassikoita Jyväskylä 2006, XX + 571 s. BN 951-746-728-1 Nid. R 13,50 ONMRO: 27120 isältää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan (deklinaatioon) monikon tunnuksen mukaan. Taivutusluokissa 1 3 on pääasiassa en-sukuisia sanoja ja taivutusluokissa 4 5 pääasiassa

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 8/2005

Uutta Tiedekirjassa 8/2005 utta iedekirjassa 8/2005 cta Byzantina Fennica (N.s.) 2. ditor-in-chief Mika akkarainen Finnish ociety for Byzantine tudies aarijärvi 2005, 195 pp. N 1458-7017 oft R 18 ONMRO: 26851 rice R 18 in Finland,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 1/2005

Uutta Tiedekirjassa 1/2005 Ä utta iedekirjassa 1/2005 ikuiskasvatus, talous ja työ. oim. nja eikkinen ikuiskasvatuksen utkimus & Kansanvalistus ikuiskasvatus 4:2004 Kokemäki 2004, 86 s. N 0358-6197 R 7,5 ONMRO: 7795 rkiston avain.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju Lataa Kirjailija: Markku Harju ISBN: 9789529364893 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.62 Mb Mervi-hirvenvasan tarina on koskettanut satojatuhansia

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 5/2003

Uutta Tiedekirjassa 5/2003 utta iedekirjassa 5/2003 82 asia sanojen takana. äätoim. usan Villa & amu ehkonen uomen rauhantutkimusyhdistys Kosmopolis 1:2003 aarijärvi 2003, 94 s. N 1236-1372 R 9 ONMRO: 6744 is. artikkelit: ekka Korhonen,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 5/2006

Uutta Tiedekirjassa 5/2006 utta iedekirjassa 5/2006 frica in the Long Run. Festschrift in the onour of rofessor rvi urskainen. dited by Lotta arjula & Maaria Ylänkö Finnish Oriental ociety tudia Orientalia 103 Vammala 2006, xviii

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 6/2003

Uutta Tiedekirjassa 6/2003 utta iedekirjassa 6/2003 80 esthetic xperience and the thical Dimension. ssays on Moral roblems in esthetics. ds. rto aapala & Oiva Kuisma hilosophical ociety of cta hilosophica Fennica 72 elsinki 2003,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 2/2004

Uutta Tiedekirjassa 2/2004 utta iedekirjassa 2/2004 82 hvenainen, Jorma he uropean Cable Companies in outh merica before the First World War Finnish cademy of cience and nnales cademiae cientiarum Fennicae. umaniora 332 Jyväskylä

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 2/2005

Uutta Tiedekirjassa 2/2005 Ä utta iedekirjassa 2/2005 80 jatus 61. uomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja. äätoimittaja ami ihlström uomen Filosofinen Yhdistys Vammala 2004, 463 s. BN 951-9264-54-X N 0355-1723 Nid. R 16 ONMRO:

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 1/2006

Uutta Tiedekirjassa 1/2006 utta iedekirjassa 1/2006 84 Bacon, enry eitsemäs taide. lokuva ja muut taiteet uomalaisen Kirjallisuuden eura uomalaisen Kirjallisuuden euran oimituksia 929. uomen elokuva-arkiston julkaisuja elsinki 2005,

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 1/2004

Uutta Tiedekirjassa 1/2004 utta iedekirjassa 1/2004 dolescent Facing the ducational olitics of the 21st Century. Comparative urvey on Five National Cases and hree Welfare Models. ds. Risto Rinne et al. Finnish ducational Research

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Ekumeniikka ja uskontodialogi. Syyslukukausi 2017

Ekumeniikka ja uskontodialogi. Syyslukukausi 2017 Ekumeniikka ja uskontodialogi Syyslukukausi 2017 Opintojakson suoritus luennot (22t) + kirja (Risto Saarinen, Johdatus ekumeniikkaan) (yht. 3 op) oppimispäiväkirja tai tentti tentissä 2 kysymystä (3 vaihtoehtoa)

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Tuo kulttuuri Wikipediaan

Tuo kulttuuri Wikipediaan Tuo kulttuuri Wikipediaan Tuo kulttuuri Wikipediaan on Wikimedia Suomi ry:n, Helsingin seudun kesäyliopiston ja kuuden eri kulttuurilaitoksen yhteistyössä järjestämä muokkaustapahtuma- eli editathonkurssi

Lisätiedot

Mr & Mrs. Future. kysymystä. Mika Aaltonen & Rolf Jensen. Talentum Helsinki 2012

Mr & Mrs. Future. kysymystä. Mika Aaltonen & Rolf Jensen. Talentum Helsinki 2012 Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä Mika Aaltonen & Rolf Jensen Talentum Helsinki 2012 Englanninkielinen alkuperäisteos: Mr & Mrs Future. And the five big questions Copyright 2012 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja Sovitus SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI 1994 Iustitia STI, Lastenkodinkuja 1, 2. krs 00180 Helsinki Toimittaja Julkaisija Kustantaja Kansi Kirjapaino

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

SUNNUNTAI 13.1.2013 sunnuntai 13.1.2013 12.00 12.20 TÄhTiTaiVas planetaariossa 12.00 14.00 MiKÄ on TalousKriisi ja KuinKa se VaiKuTTaa?

SUNNUNTAI 13.1.2013 sunnuntai 13.1.2013 12.00 12.20 TÄhTiTaiVas planetaariossa 12.00 14.00 MiKÄ on TalousKriisi ja KuinKa se VaiKuTTaa? 73 SUNNUNTAI 13.1.2013 12.00 12.20 TÄHTITAIVAS PLANETAARIOSSA 12.00 14.00 MIKÄ ON TALOUSKRIISI JA KUINKA SE VAIKUTTAA? Päärakennus, sali 1 (2. krs) Paneelikeskustelu Puheenjohtaja: akatemiaprofessori Anne

Lisätiedot

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä 1 Historiallis-kielitieteellisen osaston tutkintovaatimukset: 1. Uppgifter på fordringarne till filosofiekandidat-examen inom filosofiska fakultetens historisk-filologiska sektion, inlemnade af vederbörande

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Smart Technology Hub

Smart Technology Hub Vaskiluoto Havainnekuva siitä, minkälaista rakentamista alueelle voisi tulla. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, minkä vuoksi kuvassa ei ole esitetty rakennusten eteen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017

ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017 ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab Tuotteen oikea hinta on se jonka asiakas on valmis siitä maksamaan Maria Österåker, ED - Österåker

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Elämänkulku ja päihteet seminaari Jyväskylä, 2.3.2009 ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 8/2004

Uutta Tiedekirjassa 8/2004 Ä utta iedekirjassa 8/2004 lbert delfelt 1854 1905. Lkalendern 2005 venska litteratursällskapet i Finland kenäs 2004 R 12 ONMRO: 7729 emat för årets väggkalender är lbert delfelt och ansluter sig till

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Fite Club Pool (Tennis) Kierros 1/2018,

Fite Club Pool (Tennis) Kierros 1/2018, Sivu 1 (6) LOHKO A / TASO A A B C D E F G Pist. A Laine, Jarmo A-A 6-6 4-5 7-6 10-3 5 B Lehtola, Jukka B-B 7-7 8-3 0-1 12-1 5 C Kavander, Erno 7-7 C-C 8-6 8-5 5 D Glushkov, German 6-6 3-8 6-8 D-D 5-9 5-6

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Kielikasvatus ja OPS2016

Kielikasvatus ja OPS2016 Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää Antti Leino

Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää Antti Leino Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää 11.11.2015 Antti Leino Antti Leino: Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää 11.11.2015 2(10) Johdanto Nimi identifioi kohteensa Antti Leino: Henkilönnimet

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2126 PRESIDENTIAL ELECTIONS 2006: CANDIDATE RESPONSES TO HS CANDIDATE SELECTOR

Lisätiedot

Uutta Tiedekirjassa 3/2004

Uutta Tiedekirjassa 3/2004 utta iedekirjassa 3/2004 rjen nuori rakennusperintö uhattuna COMOin uomen osasto. COMO 1:2004 s.l. 2004, 39 s. N 1237-4148 R 1,70 ONMRO: 7055 is. mm.: Maire Mattinen, rkiympäristö askarruttaa; ommi Lindh,

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot