Mäntsälän kunta Maankäyttöpalvelut

Transkriptio

1

2

3 3 Mäntsälän kunta Maankäyttöpalvelut KAUNISMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Asemakaavan tunnus: 505 : 209 Asemakaavan nimi: Kaunismäki kerrostalot Hyväksymispäivämäärä: Kvalt / Asemakaavan laatija: Tapio Sillfors, asemakaavainsinööri Mäntsälä, Maankäyttöpalvelut Työnumero PERUSTIEDOT 1.1 Kaavan sijainti ja tarkoitus Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kirkonkylän korttelia 1205 osa, autopaikkojen korttelialuetta, tie-, maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Mäntsälän kirkonkylän korttelit 1205 osa, 1226 ja 1227, autopaikkojen korttelialueet, sekä osa niihin liittyvistä lähivirkistys-, leikkikenttäja tiealueista. Asemakaavaluonnos on päivätty Suunnittelualueen koko on n. 2,95 ha. Alue sijoittuu Kirkonkylän asemakaava-alueen pohjoisreunaan Lahden moottoritien ja Oikoradan viereen n. 250 m rautatieasemasta. Mäntsälän keskustaan matkaa on n. 1,5 km. Alue täydentää yhdyskuntarakennetta Kaunismäen sekä rautatieaseman välissä. Kaavamuutoksen tarkoituksena on täydentää Kaunismäen asemakaavaa opiskelijaasunnoille ja pienkerrostaloille soveltuvalla kortteliparilla. Mäntsälästä puuttuvat opiskelijoille soveliaat vuokra-asunnot ja opiskelijat ovat muuttaneet pääkaupunkiin. Aseman viereen rakennettavat asunnot mahdollistavat opiskelun pääkaupungin kouluissa joukkoliikennettä hyödyntäen. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:llä on jonossa vuokra-asuntoja hakevia opiskelijoita yli 30 kpl, vaikka nimenomaisesti on ilmoitettu, ettei opiskelijoille ole tarjota asuntoja. Kaunismäen alueen kerrostalot, 2 kpl, toteutettiin ensivaiheessa ja kysyntää on edelleen kovanrahan pienkerrostaloille aseman vieressä.

4 4 KAUNISMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Kaavan sijainti ja tarkoitus... 3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja kaavaprosessin vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet Kaavaluonnos ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavan vaikutukset Toteutus JA OHJEET YLEISOHJEET LIITTEET 18 1 Ote maakuntakaavasta 2 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta 3a 3b Asemakaava Asemakaavamerkinnät- ja määräykset 4 Meluselvitys / melu 2030 Ramboll Oy Ote Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2003

5 5 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella toteutetaan Kirkonkylän osayleiskaavan tavoitteita. Merkittävä osa kunnan kasvusta on osoitettu oikoradan läheisyyteen asemanseudun alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on 2,95 ha. Rakentamisoikeutta määrätään n k-m2. Kortteleita muodostetaan seuraavasti: 3 kpl asuinkerrostalojen korttelialue (AK), yhteensä 8700 k-m2 ja 2 kpl asuinrakennusten korttelialue (A-2), joille voidaan rakentaa kytkettyjä rivi- ja pienkerrostaloja yhteensä 3380 k-m2. Kolme kerrostalokorttelia (AK) ovat uusia. Kortteli 1205 säilyy lähes ennallaan, vain rautatieaseman puoleisin rakennusala lyhenee 10 metriä, jotta korttelin 1205 ja Kyläraitin väliin saadaan mahtumaan kerrostalotontti. Kevyen liikenteen väylä ja puisto jakavat mainitut korttelit muodostaen jalankulkureitin Kaunismäen kortteleista rautatieasemalle. Kaunismäen ja rautatieaseman välissä olevan pääkokoojakadun Kyläraitin näkymät ovat puistomaisia. Autopaikoitus on keskitetty ja piilossa korttelinvyöhykkeen sisällä tai takana kahdella LPA-alueella. Kyläraitti on erotettu tonteista puurivillä. Kerrostalot ja niiden väliset meluseinät suojaavat Kaunismäen itärinteitä moottoritien (Vt 4) ja oikoradan melulta. Asumiselle varattujen korttelien julkisivumateriaali on puu. Rakennusoikeus on merkitty lukusarjana rakennusaloittain. Asemakaavassa on määrätty tontille tulevan rakennuksen sijoitus ja kerrosluku. Asemakaavaa täydentämään laaditaan erillinen rakentamistapaohje, jossa määritellään osa-alueittain mm. rakennusten korkeusasemat, värit, katon muodot ja kulmat. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin ympäristökeskuksessa Maankäyttölautakunta (kaavoituksen käynnistäminen) Kunnanhallitus (kaavoituksen käynnistäminen) Maankäyttölautakunta (kaavaluonnos nähtäville) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma alk. (OAS nähtävillä) Kaavaluonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta X Kunnanhallitus X (kaavaehdotus nähtäville) Kaavaehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta X (kaavaehdotuksen hyväksyminen) Kunnanhallitus X (ehdotuksen hyväksyminen) Kunnanvaltuusto X (ehdotuksen hyväksyminen) 2.2 Asemakaava Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala m2 rakennusoikeus k-m2 AK-3 (puu) x e=0,x 8700 A-2 (puu) x e=0,x 3380 VK x VL x LPA x katualueita x yht. x e a =0,x k-m2

6 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on pääasiassa rakentamatonta kumpuilevaa metsämaastoa tai peltoaluetta. Alue rajautuu länsi- ja pohjoispuolella Kaunismäen asuntokatuihin ja eteläpuolella asuntoalueiden yhteiseen kokoojakatuun. Alueen koillis- ja itäpuolella avautuu peltoaukea. Peltojen välissä laskee Hietastenoja kohti Mäntsäläjokea. Kaakkoispuolella sijaitsee rautatieasema ja sen pysäköintalue. Alue on rakentamatonta ja suurelta osin metsää. Maasto kohoaa loivasti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Korkeusvaihtelu on alueella +75 ja +85 mmpy välillä. Korkeimmat kohdat ovat lännessä asuntokadun kohdalla ja matalimmat Hietastenojan varrella ja idässä dikoradan ja Lahden moottoritien tasalla. 3.2 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa määritelty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve (liite 1). Yleiskaava Alue on oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettu asuinalueeksi (A). Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen uusi tieyhteys Sälinkääntieltä Vanhalle Lahdentielle sekä viheryhteystarve Hietastenojaa seuraten (liite 2). Asemakaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava (liitteet 3a ja 3b). Rakennusjärjestys Mäntsälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan rakennusjärjestyksen Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Mäntsälän kunta. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä.

7 Luontoselvitys Mäntsälän Kirkonkylän osayleiskaavatyön yhteydessä v laadittiin luontoselvitys (Enviro Oy), joka koski myös Männikön aluetta. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityiskohteita. Meluselvitys Alueelle on laadittu v meluselvitys, jossa on arvioidaan oikoradan ja moottoritien liikennemelu v Meluselvitys perustuu todellisiin liikennemääriin ja peilattuihin korkeustietoihin. (liite 4) Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelma Kirkonkylän osayleiskaavatyön yhteydessä laadittiin v liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tavoiteverkossa on osoitettu poikittaisyhteys asemanseudulta oikoradan ja moottoritien ylitse Vanhalle Lahdentielle (liite 5). Maaperäselvitys Alueen maaperäolosuhteista on v tehty selvitys. Suurin osa alueesta kuuluu perustettavuudeltaan parhaimpaan luokkaan. Asuinrakennusten ja kunnallistekniikan perustamisen kannalta heikoin maaperä on kaava-alueen pohjoisreunassa Luonnonympäristö Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Maanpinta on ylimmillään alueen länsiosassa kallioisella/suurkivien moreenialueella. Mäki on tuoretta kangasmetsää ja alueelle on metsän hakkuussa jätetty korkeita mäntyjä (ns. siemenpuuasento). Maaperä on valtaosalla aluetta hiekkakerrostumaa, joka syvemmälle mentäessä muuttuu moreeniksi. Rinnettä alaspäin mentäessä maaperä muuttuu savimaaksi. Hietastenojan viereinen metsä on osin nuorta kuusikkoa. Alueen koillisosassa on pieni metsikkö, joka on mustikkatyypin varttunutta sekametsää. Mäeltä on näköalat kauas ympäristöön. Alueen kaakkoisosassa on entinen, täytetty ja hoitamaton hiekkakuoppa. Pohjavesi Kaunismäessä on tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä mitattu pohjaveden pinta tasolla +73,90 eli pohjavesi on ko. paikassa noin neljän metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen länsipuolella on pohjavedenpinta ollut tasolla +72,68 eli 2,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Suunnittelualueen mäkiosuuksilta ei ole tutkimuksen yhteydessä tavattu pohjavettä. Osa alueesta kuuluu Ojalan pohjavesialueeseen (luokka I). Ojalan pohjavesialueella sijaitsee Mäntsälän Veden pohjavedenottamo, joka on yksi merkittävimmistä kunnan käytössä olevista pohjavedenottamoista. Alueelle on laadittu Ojalan pohjavesialueen suojelusuunnitelma, joka on ollut lähtökohtana asemakaavaa laadittaessa. Maa- ja metsätalous Viereiset peltoalueet ovat viljelykäytössä. 7

8 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavoitettava alue on rakentamaton muutamaa omakotitaloa lukuun ottamatta. Suunnittelualueeseen rajautuu länsipuolella Kaunismäen asuntoalue, joka on mitoitettu n asukkaalle. Kaunismäen alueella on n. 200 asukasta. Sälinkääntien länsipuolella, Jurvalan alueella on n. 600 asukasta. Alueiden rakennukset ovat erillispientaloja sekä rivitaloja. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä Mäntsälän keskustasta Lahden moottoritien länsipuolella. Alueen eteläpuolella kulkeva Sälinkääntie yhdistää alueen kirkonkylän keskustaan. Alueelta on oikoradan ansiosta hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsingin ja Lahden suuntiin. Kaunismäki kuuluu asemanseudulle kaavoitettavaan kolmen osa-alueen kokonaisuuteen, joka on mitoitettu yhteensä n asukkaalle. Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä. Kaunismäellä on päiväkoti. Lahdentien eteläpuolella, vajaan 0,5 km etäisyydellä on Hepolan alakoulu ja 1 km etäisyydellä Riihenmäen yläkoulu. Rautatieasemalle on matkaa vajaa 300 metriä. Asemalle on varattu rakennusalat päivittäistavarakauppaa ja palveluita varten. Liikenne Alueetta rajaa etelässä Sälinkääntie (maantie 1471) ja koillisessa kokoojakatu Kyläraitti. Kyläraitti on rakennettu ja siitä on yhteys rautatieasemalle ja keskustaan. Kyläraitin kaakkoispuolella ovat Lahden moottoritie ja oikorata. Sälinkääntieltä ei ole liittymää Lahden moottoritielle. Liittyminen moottoritielle tapahtuu taajaman pohjois- tai eteläpuolilla sijaitsevien liittymien kautta. Liikennemäärä alueella muodostuu pääasiassa Sälinkääntien teollisuusalueen ja Pohjois-Mäntsälän henkilö- ja rahtiliikenteestä Kunnallistekniikka Alue on liitetty vesi-, viemäri- ja maakaasuverkostoihin. Kaava-alueen luoteispuolella, n. 250 m etäisyydellä kulkee 110 kv:n voimajohto. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Lahden moottoritien ja oikoradan alitse on toteutettu alikulkutunneli, joka toimii kevyen liikenteen väylänä läheisille asuntoalueille. Joukkoliikenne Sälinkääntiellä on linja-autoliikennettä. Liikenne alueelta tukeutuu vahvasti Kerava-Lahti oikorataan. Henkilöautoliikenne, huoltoajo Sälinkääntie välittää Pohjois-Mäntsälän, Sälinkään, Hausjärven ja Mäntsälän kirkonkylän välistä liikennettä. Oikoradan aseman läheisyydestä kaava-alueen itäpuolella on alue henkilöautojen liityntäpysäköinnille. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä. Muut kohteet Alueen ominaispiirteenä on avoin rakentamaton peltomaisema.

9 3.2.4 Tekninen huolto Kunnan vesi- ja viemäriverkostot ovat suunnittelualueen eteläpuolella. Jätevesipumppaamo on alueen pohjoispuolelle. Vesihuoltolinjat on sijoitettu kahden tontin (kortteli 1204 tontti 1 ja kortteli 1205 tontti 3) alueelle kaavamuutosalueen pohjoisrajalla. Alueen koillispuolella kulkee maakaasulinja. Kyläraitin reunassa sijaitseva lämpökeskus palvelee koko alueen lämmöntuotantoa. Kaunismäen puistomuuntamot on sijoitettu ulommaisen kehäkadun reunassa sijaitsevalle puistoalueelle, korttelin 1200 tontille 3 sekä Kyläraitin ja Asemakadun risteyksessä pysäköintialueen reunaan. Kaavoitettavan alueen ja Männikkön alueen välissä kulkee maakaasuputkia, vesi- ja viemärilinja sekä kaapeleita Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Lahden moottoritien ja oikoradan aiheuttama melu kohoaa kaava-alueen eteläreunassa ilman melusuojausta asuntojen piha-alueilla päivällä (7-22) paikoitellen yli 60 db. Yöaikaan melutaso ylittää paikoitellen 50 db. Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia. Ilmanlaatu Ilmanlaadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella. Pilaantuneet maa-alueet Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita Maanomistus Mäntsälän kunta omistaa alueen.

10 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin ympäristökeskuksessa Maankäyttölautakunta (kaavoituksen käynnistäminen) Kunnanhallitus (kaavoituksen käynnistäminen) Maankäyttölautakunta (kaavaluonnos nähtäville) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma alk. (OAS nähtävillä) Kaavaluonnos nähtävillä välisen ajan. Maankäyttölautakunta X Kunnanhallitus X (kaavaehdotus nähtäville) Kaavaehdotus nähtävillä välisen ajan. Maankäyttölautakunta X (kaavaehdotuksen hyväksyminen) Kunnanhallitus X (ehdotuksen hyväksyminen) Kunnanvaltuusto X (ehdotuksen hyväksyminen) Osallisia ovat mm.: Kuntalaiset ja alueen maanomistajat Mäntsälän Vesi Mäntsälän Sähkö Kunnan asiantuntijaviranomaiset: Tekninen palvelukeskus Valtion viranomaiset: Uudenmaan liitto ELY-keskus 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Mäntsälän kunta alueen omistajana, lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat, Mäntsälän kunnan ao. lautakunnat, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, Ratahallintokeskus, Uudenmaan tiepiiri, Anttilan alueen asukasyhdistys ja Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnoksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta, tekniseltä lautakunnalta, Mäntsälän Vedeltä, Mäntsälän Sähköltä ja Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:ltä. Kaavamääräyksiä ja kaavakarttaa on muutettu saadun palautteen perusteella. Aluetta on myös laajennettu Kyläraitin varressa. Koska kaava-alue on oleellisesti laajentunut ja yhdistynyt viereisen korttelin 1204 alueelle, päätettiin asettaa uusittu kaavamuutosehdotus luonnosvaiheena nähtäville. Uudet viranomaislausunnot pyydettiin ja viranomaisneuvottelut pidettiin. Kaavamuutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

11 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta pidettiin viranomaisneuvottelu X. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on täydentää Kaunismäen asemakaavaa opiskelijaasunnoille ja pienkerrostaloille soveltuvalla kortteliparilla. Mäntsälästä puuttuvat opiskelijoille soveliaat vuokra-asunnot ja opiskelijat ovat muuttaneet pääkaupunkiin. Aseman viereen rakennettavat asunnot mahdollistavat opiskelun pääkaupungin kouluissa joukkoliikennettä hyödyntäen. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:llä on jonossa vuokra-asuntoja hakevia opiskelijoita yli 30 kpl, vaikka nimenomaisesti on ilmoitettu, ettei opiskelijoille ole tarjota asuntoja. Kaunismäen alueen kerrostalot, 2 kpl, toteutettiin ensivaiheessa ja kysyntää on kovanrahan pienkerrostaloille aseman vieressä. Rakentamisella halutaan vähentää moottoritien ja Kerava-Lahti oikoradan aiheuttamaa melun vaikutusta Kaunismäen idänpuoleisilla pihoilla.

12 4.5 Kaavaluonnos

13 Luonnos noudatti Kaunismäen asemakaavan rakeisuutta ja rakentamisen suuntausta säteittäin alas kukkulan rinteitä. Melua tarkasteltaessa todettiin, ettei pihan katoksilla ja apurakennuksilla toteutettu melusuojaus olisi ollut riittävä. 13

14 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaunismäki on kokonaisratkaisultaan alueen ominaispiirteitä hyödyntävä kaupunkimainen pientaloalue. Tiiviisti rakennetut korttelialueet muodostavat maaseutumaisemaan rautatieaseman viereen tehokkaan modernin kyläteeman. Kaunismäessä on kaksi pienkerrostaloa, jotka rakennettiin ensi vaiheessa. Pienkerrostalot sopivat räystäs- ja harjakorkeudeltaan Kaunismäen huipun rivitalojen kokonaisuuteen saumattomasti. Kerrostalot sopeutuvat rinteeseen. Kaunismäen kerrostalot tiivistävät yhdyskuntarakennetta rautatieaseman vieressä. Kaupunkirakenteen painopisteen sijoittaminen lähelle asemaa, Kaunismäen tiiviiseen kylärakenteeseen palveluineen muodostaa maamerkkimäisen, pientalokaupunkimaisen mielikuvan alueesta, joka ei kilpaile Mäntsälän keskustan kanssa. Asemanseudun palvelujen määrä voi kasvaa. Kyläraitin puoleiset kerrostalojen pihat muodostavat puistomaisen autottoman tilan liikkumiseen ja virkistykseen. Pienkerrostalojen suojassa Kaunismäen rivitalojen suunnassa on virkistysraittivyöhyke sekä yksi pieni puisto. Kaunismäen keskiosissa ei ole puistoja, vaan alue liittyy luontevasti viereisen korttelin 1202 pihan leikki- ja oleskelualueeseen. Pienkerrostalot eivät varjosta Kaunismäen rivitaloja. Näkymät ikkunoista eivät häiriinny, sillä rivitalojen ja kerrostalojen katselusuunnat ovat toisiinsa nähden ristikkäiset. Kaunismäen pihat suojataan rakennusmassoilla ympäristöhäiriöiltä ja pohjoisilta tuulilta. Tehdyn maaperäselvityksen perusteella on määritelty alueelle tulevien rakennusten, kunnallistekniikan, katujen ja putkijohtojen perustamistavat. Alueen pohjoisreunalla kaksi kerrostaloa joudutaan perustamaan paaluille. Meluselvityksen perusteella melusuojaukseksi määritettiin vallimainen melusuojaus Kaunismäen asuntoalueen ja radan väliin. Kerrostalot sijoitetaan rakenteelliseksi 9 12m korkuiseksi meluesteeksi suojaamaan Kaunismäki melulta. Rakentaminen eri varjosta Kaunismäkeä ilmansuuntansa takia eivätkä katselusuunnat asunnoista uudella tai vanhalla kaava-alueella osu toisiaan häiritsevästi. Viereiset peltoalueet ovat viljelykäytössä. Tavoitteena on säilyttää avoin, maaseutumainen ympäristö tulevien asuntokortteleiden ympärillä. Osa asuinkortteleihin rajautuvista nykyisistä peltoalueista on tarkoitus hoitaa maisemapeltona viherrakentamistapaohjeen mukaisesti. Kaunismäen pientaloalueen (A-2) ulkokehällä kulkeva kevyenliikenteen väylä toimii myös vesija viemäriputkien huoltolinjana. Rakennustapa Kaunismäki on II III kerroksisten puutalojen alue. Samaa teemaa jatkavat myös asemakaavamuutoksen mukaiset pienkerrostalot. Pienkerrostalojen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja kattomuotona lapekattoa. Julkisivujen jäsentelyä ohjaavat samat rakennustapaohjeet kuin muutakin Kaunismäen rakentamista. Rakennusoikeus Asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-3) rakennusoikeus on merkitty rakennusaloittain päärakennuksen osalle. Rakennusoikeudesta tulee käyttää vähintään 4 k-m2/asunto varasto- tai vastaaviin tiloihin. Kaavan mukainen rakennusoikeus sisältää vss-tilat. Autojen säilytystä, jätehuoltoa ja kierrätystä palvelevat tilat sekä pihan yhteisrakennukset ja katokset saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.

15 Asuinrakennusten korttelialueelle (A-2) voidaan rakentaa kytkettyjä rivi- ja pienkerrostaloja. Jokaisella rivitaloasunnolla tulee olla suojattu asuntopiha. Korttelialueella kaavan mukainen rakennusoikeus sisältää vss-tilat. Kokonaisrakennusoikeudesta tulee käyttää vähintään 6 k- m2/asunto varasto- tai vastaavien tilojen rakentamiseen. Autojen säilytystä, jätehuoltoa ja kierrätystä palvelevat tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Asuinrakennuksista tulee vähintään 75 % olla kaksikerroksisia. Korttelialueet tulee toteuttaa yhtenäistä rakennustapaa ja materiaaleja käyttäen rakentamistapaohjeiden mukaisesti. Piha-alueet tulee toteuttaa erillisen viherrakentamistapaohjeen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa tulee esittää vihersuunnitelma. Kerrosluku Kerrosluku on pienkerrostalokorttelissa (AK-3) III tai IV. Asuinrakennuksien tulee olla vähintään kolmekerroksisia. Asuinrakennusten korttelialueella (A-2) kerrosluku on II tai III. Kolmikerroksiset rakennukset sijaitsevat korkeimmalla paikalla ja ovat uusia pienkerrostaloja n. 4 5 metriä korkeampia. 15 Rakentamistapaohje Rakentamista ohjataan myös erillisellä rakentamistapaohjeella, jossa annetaan ohjeita mm. rakennusten sijoittelusta, talojen tyyleistä, väreistä, harjan suunnasta, kattokaltevuudesta ja piha-alueiden käsittelystä. Rakentamistapaohjeen hyväksyy maankäyttölautakunta ja se sitoo tontin haltijaa sekä omistajaa. Rakentamistapaohjeen noudattaminen on ehto Mäntsälän kunnan tontinluovutukseen. VK ja VL Kaikki tontit rajautuvat virkistysalueeseen. Korttelialueiden keskellä sijaitsevalle virkistysalueelle on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Väylän toteutus ja linjaus ratkaistaan tarkemmin puistosuunnitelmassa. Puistoalueita suunniteltaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rinnealueilla sulamis- ja sadevesien virtaukseen. Hulevedet eivät saa ohjautua piha-alueille. Kuivatus tulee suunnitella siten, että pintavedet imeytetään mahdollisimman paikallisesti. Kadut Uusia katuja ei tarvita. Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala m2 tehokkuus rakennusoikeus k-m2 AK-3 (puu) x e=0,x 8700 A-2 (puu) x e=0,x 3380 VK x VL x LPA x katualueita x yht. x e a =0,x k-m2 Melu Melulaskenta on suoritettu muutetut rakennusmassat, LPA-meluseinät ja rakennusten väliset meluseinät huomioiden. Energiaratkaisu Asemakaavassa määrätään liittymisvelvollisuus alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä ei sovelleta kiinteistöihin, joiden energiahuolto perustuu laissa mainittuihin muihin energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Alueen koillispuolella kulkee maakaasulinja, josta rakennetaan yhteydet Kyläraitin reunassa sijaitsevaan lämpökeskukseen. Lämpökeskus palvelee koko alueen lämmöntuotantoa.

16 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaunismäen pienkerrostalot täydentävät yhdyskuntarakennetta asemanseudulla. Tiivis kaupunkirakenne aseman läheisyydessä mahdollistaa joukkoliikenteen tehokkaan käytön. 1/3 kerrosalasta toteutetaan Mäntsälän Vuokratalot Oy:n toimesta (om. Mäntsälän kunta) oppilasasuntoina. Vaikutukset liikenteeseen Kaunismäen lisärakentaminen ei aiheuta vaikutuksia liikenneverkon toimivuuteen. Todennäköisesti alueelle sijoittuu selvästi enemmän talouksia, joilla ei ole yksityisautoa. Lisärakentamisen tuottamat ajoneuvoliikenteen matkat ovat noin ha-matkaa/vrk ja ne tulevat suuntautumaan Kyläraitin ja Sälinkääntien kautta Vanhan Lahdentien suuntaan. Vaikutukset maisemakuvaan Kaunismäen maisema ei olennaisesti muutu, koska uusi rakentaminen on alisteinen Kaunismäen suurmuodolle ja on matalampaa kuin Kaunismäen korkean keskiosan rakentaminen. Asemakaava mahdollistaa pienen puiston toteuttamisen kaavoitettavan alueen keskellä rivitalojen ja pienkerrostalojen välissä. Rakentamistapaohjeilla tullaan ohjaamaan tontin omistajia kortteleiden tiukan kokonaismuodon säilyttämiseen sekä piha-alueiden käsittelyyn. Oikoradan ja moottoritien liikennemelua vastaan toteutettavat melunsuojarakenteet muodostavat selkeän vyöhykkeen asuinkortteleiden ja liikennealueiden väliin. Melunsuojarakenteiden läheisyys on huomioitava talosuunnittelussa erityisesti palomääräysten osalta. Vaikutuksen ympäristöön Melu alenee selvästi pihoilla ja samalla kun asumisviihtyvyys ei naapurihäiriöiden takia lisäänny. Katselusuunnat asunnoista ovat ristikkäiset ja etäisyydet yli 40m. Melu ks. Meluselvitys ote Rambol Oy Vaikutukset väestöön Kaunismäen laajennusalueelle pienkerrostaloihin tulee asukkaita n Tontit tullaan luovuttamaan vaiheittain 2-4 vuoden aikana. Väestömäärän lisäys jakaantuu useammalle vuodelle. Kaunismäen rakentuminen lisää alueen lapsien määrää ja kasvattaa siten sekä päiväkoti- että koulupalveluiden kysyntää. Vuonna 2011 valmistui Kaunismäkeen toinen lastentarha tilapäisrakennukseen. Kaunismäen keskuskorttelissa lastentarhan laajennus toteutuu lähivuosina ja korvaa tilapäisrakennukset. Etäisyys lastentarhaan on n m. Sosiaaliset vaikutukset Alueen ominaispiirteisiin kuuluu laajat viheralueet, jotka tarjoavat hyvät virkistysyhteydet ja liikuntamahdollisuudet eri-ikäisille asukkaille. Asuinkortteleiden keskelle on osoitettu ohjeellinen aluevaraus leikkialueeksi ja pelikentäksi. Maaston mukaisesti mutkittelevat kadut, katualueita rajaavat rakennukset ja pienet aukiot mahdollistavat turvalliset tapaamis- ja toimintapaikat ja siten edistävät viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Alueelta on turvalliset kevyen liikenteen yhteydet Anttilan, Kaunismäen ja aseman suuntaan.

17 17 6 TOTEUTUS JA OHJEET Tontit tulevat tavoiteaikataulun mukaisesti luovutukseen vuoden 2013 alkupuolella. Nämä toteuttamista koskevat yleisohjeet täydentävät varsinaisia rakentamistapaohjeita ja asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Ohjeiden yleistavoitteena on varmistaa, että rakentaminen muodostaa korkealaatuisen asuinrakennusten kokonaisuuden. Nämä ohjeet ovat harkinnanvaraisia ja niiden soveltaminen ei ole ehdotonta. Rakennustarkastaja voi yhdessä toteuttajan kanssa poiketa näistä ohjeista. Seuraavassa esitettävien toteutusohjeiden lisäksi alueelle laaditaan ja ylläpidetään erilliset rakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet. 6.1 YLEISOHJEET Rakennusten sijoitus: Rakennukset on rakennettava määrätyn runkosuunnan ja ohjeellisen sijainnin mukaisesti. Rakennukset tulee sijoittaa nuolimerkinnällä osoitetun rakennusalan rajaan. Rakennusten korkeusasema ja maanpinnan tasot tulee sovittaa naapuritontin korkoihin. Korkeusasemat tulee esittää asemapiirroksessa. Rakennusten julkisivujen käsittely: Julkisivusta 70 % tulee olla korttelikohtaista pääjulkisivumateriaalia. Tiiliseinissä sauman värin tulee olla sama kuin tiilen. Rakennuksen julkisivua täydentävissä osissa (kuten vuorilaudoissa, katoksissa, ikkunoissa, syöksytorvissa jne.) tulee käyttää julkisivun pääväriin liittyviä sävyjä. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa listoilla eri värisiin osiin. Suuria, yhtenäisiä yli 15 m2 julkisivupintoja tulee välttää. Rakennusten katot: Rakennuksissa tulee käyttää lapekattoa. Katemateriaalin tulee olla tummaa ja kiiltämätöntä. Rakennusten kattomuodot, kattoerkkerit ja korkeus tulee sovittaa naapuritonttien rakentamistapaan. Katokset, varastot ja muut rakennelmat: Talousrakennuksen julkisivu- ja katemateriaali sekä väri tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Ulkovarastointiin, pyykinkuivatukseen ja jätehuoltoon ei saa osoittaa Kyläraittiin rajautuvaa pihan osaa. Muualla ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava katos ja/tai umpinainen aita. Katokset, aidat, ym. rakennelmat on sovitettava materiaaleiltaan ja väreiltään päärakennukseen sekä viereisten tonttien rakennuksiin. Postilaatikkojen ja katualueelle näkyvien rakenteiden tulee olla luonteva osa ympäristöä ja sovittaa pihatiloihin huomioiden erityisesti jalankulkureitit ja tonttiliittymien liikenneturvallisuus. Ympäristö ja ylläpito: Pihasuunnitelmassa tulee esittää ympäristöhäiriöiden vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet (meluesteet, rakennusten ja rakenteiden keskinäinen sijoittelu, istutukset) sekä rakenteiden ja istutusten ylläpito (lumitilat, kuivatus, valaistus, huolto- ja pelastustiet, tilapäiskäyttö ja rakenteiden uusinta). Tonttien aitaus: Tontteja ei saa aidata Kyläraitin suuntaan. Pensasistutukset ryhminä ovat mahdollisia, jos avoimet näkymät Kyläraitin katualueen suuntaan säilytetään. Aitarakenteiden värin tulee olla päärakennuksen mukainen tai sen lähisävy.

18 18 Mäntsälässä Tapio Sillfors asemakaavainsinööri Lauri Pouru kaavoitusjohtaja LIITTEET 1 Ote maakuntakaavasta 2 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta 3a 3b Asemakaava Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 4 Meluselvitys / melu 2030 Ramboll Oy Ote Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2003

19 Liite 1 Ote maakuntakaavasta 19

20 Liite 2 Ote kirkonkylän osayleiskaavasta 20

21 21 POISTUVA ASEMAKAAVA Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta

22 22 Liite 3b Ote voimassa olevat asemakaavamerkinnät ja -määräykset

23 Liite 4 Meluselvitys ote Rambol Oy

24 Liite 5 Ote Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 24