KAKS:N RAHOITTAMIEN VÄITÖSTUTKIMUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS. VTK Liisa Kauppila kevät 2011 TUTKIMUSHANKKEIDEN ONNISTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKS:N RAHOITTAMIEN VÄITÖSTUTKIMUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS. VTK Liisa Kauppila kevät 2011 TUTKIMUSHANKKEIDEN ONNISTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS"

Transkriptio

1 KAKS:N RAHOITTAMIEN VÄITÖSTUTKIMUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS VTK Liisa Kauppila kevät 2011 KAKS:N RAHOITTAMIEN TUTKIMUSHANKKEIDEN ONNISTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS VTK Anna Laiho syksy 2011

2 VTK Liisa Kauppila Tutkimus ja viestintäassistentti KAKS:n rahoittamien väitöstutkimusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Selvitys Toukokuu

3 Sisällys 1. Tutkimusselostus 1.1 Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet 1.2 Selvityksen toteutustapa 1.3 Tutkimusjoukko: Kyselyyn vastanneet KAKS:n väitöstyötutkijat lukuina 2. Mitä on tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus? 2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite tässä selvityksessä 2.2 Vaikuttavuuden mittaaminen yhteiskuntatutkimuksessa 2.3 Milloin tieteellisen tutkimuksen vaikutuksia tulisi arvioida? 2.4 Vaikuttavuus vai/ja tuottavuus 3. Tutkimuksen sisäinen vaikuttavuus 3.1 Tieteen kehittäminen: akateeminen kirjoittaminen 3.2 Tieteen kehittäminen: akateemista vuorovaikutusta 3.3 Tieteen kehittäminen: kansainvälisyysnäkökulma 3.4 Tieteen kehittäminen: seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttaminen 4. Tutkimuksen suora yhteiskunnallinen vuorovaikutus 4.1 Vaikuttaminen median kautta 4.2 Vaikuttaminen yleisöluentojen kautta 5. Tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen 5.1 Suorat vaikutukset yksittäisiin kuntiin 5.2 Tutkimustulosten välittyminen kuntiin 6. Johtopäätökset: Miten KAKS:n väitöstyötutkijat ovat vaikuttaneet? 7. Lopuksi: Kehitysehdotuksia 8. Lähteet 9. Liitteet Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake 3

4 1. Tutkimusselostus 1.1 Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tavoitteena on tukea sellaista kuntia palvelevaa tutkimusta, jonka merkitys on keskeinen niiden tulevaisuuden kannalta 1. KAKS:n rahoittamalla tutkimuksella tulee siis olla vaikutuksia kuntien toimintaan. Tutkimustyö voi hyödyttää kuntia joko suoraan tutkimustulosten siirtymisenä kunnallisiin käytäntöihin tai laajempien yhteiskunnallisten prosessien kautta, esimerkiksi tarjoamalla uusia ajattelun ulottuvuuksia julkiseen keskusteluun. Yliopistollinen kuntatutkimus kouluttaa asiantuntevaa henkilökuntaa sekä kuntien että yliopistojen palvelukseen. Tämän selvityksen tavoitteena on eritellä ja analysoida KAKS:n rahoituksella väitelleiden henkilöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen foorumeita ja painopistealueita, ja sitä kautta vastata seuraaviin laajempiin kysymyksiin: millaisten kanavien kautta tutkimukseen sijoitettu pääoma palautuu hyötynä yhteiskunnalle? Mitä yhteiskunta hyötyy tutkimuksesta, jota KAKS rahoittaa? 1.2 Selvityksen toteutustapa Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli vuonna 2000 ja sen jälkeen KAKS:n rahoituksella väitelleet. Otannan kooksi määräytyi 75 tutkijaa, joista 70 vastasi kyselyyn. Kohderyhmää muistutettiin määräajan puitteissa kahdesti, jonka jälkeen vastaamatta jättäneille soitettiin muistutuspuhelu. Tutkijoita pyydettiin arvioimaan heidän panostaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Arviointiasteikkona oli 1 5, jossa 1 = panokseni on pieni ja 5 =panokseni on suuri. Vastaajalla oli myös mahdollisuus valita EOS = en osaa sanoa. Itsearviointi valittiin tavaksi arvioida vaikuttavuutta, koska väitellyt tietää itse parhaiten vaikuttamiskanavansa ja aktiivisuutensa. Jokaisella tieteenalalla on omat 1 KAKS:n Internet sivusto, säätiön esittely. <http://www.kaks.fi/node/1> [luettu ]. 4

5 käytäntönsä, jonka vuoksi esimerkiksi julkaisujen tarkkojen lukumäärien kysyminen ei olisi ollut hedelmällistä. Lisäksi panoksen arviointi mahdollistaa sekä määrän että laadun huomioimisen: panos tieteellisiin journaaleihin kirjoittamiseen voi olla suuri, vaikka julkaisuja ei olisikaan useita jos kirjoitetun artikkelin painoarvo tiedeyhteisön sisällä on ollut erityisen merkittävä. Lomakkeen kolmeen viimeiseen kysymykseen vastattiin edellä mainitusta poikkeavalla asteikolla. Väitöksen noteeraamista kunnissa ja muiden siihen tekemien viittausten määrää arvioitiin asteikolla ei riittävästi jonkin verran suhteellisen paljon kiitettävän paljon. Asteikolla haluttiin huomioida se tosiasia, että jokaisen tutkimuksen tavoitteet ovat erilaiset; riippuu väitöksen tutkimusongelmasta, tavoitellaanko vahvaa noteeraamista suoraan kunnissa tai suurta painoarvoa tieteen kehittymiseen. Toki tavoitteena voivat olla myös molemmat. Lomakkeen viimeisenä kohtana oli vapaa sana sarake, johon väitelleet kirjoittivat aktiivisesti. Osa kommenteista nousee esiin tässä selvityksessä. 1.3 Tutkimusjoukko: Kyselyyn vastanneet KAKS:n väitöstyötutkijat lukuina Yliopisto Väitelleet Tampereen yliopisto 16 Itä Suomen yliopisto* 14 Jyväskylän yliopisto 9 Helsingin yliopisto 6 Oulun yliopisto 6 Turun yliopisto 5 Aalto yliopisto* 4 Vaasan yliopisto 4 Lapin yliopisto 3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ulkomaiset yliopistot 1 Yhteensä 70 Väitösvuosi Väitelleiden lukumäärä Yhteensä 8 70 *Itä Suomen yliopistossa yhdistyivät entiset Kuopion ja Joensuun yliopistot *Aalto yliopistossa yhdistyivät entiset Helsingin teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu 5

6 Saavutettu oppiarvo Väitelleiden lukumäärä Hallintotieteen tohtori (HTT/HT) 18 Valtiotieteen tohtori (VTT) 4 Yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) 9 Filosofian tohtori (FT) 9 Liikuntatieteiden tohtori (LitT) 1 Kauppatieteiden tohtori (KTT) 7 Kasvatustieteiden tohtori (KT) 8 Eläinlääketieteen tohtori (ELT) 1 Teologian tohtori (TT) 1 maatalous ja metsätieteiden tohtori (MMT) 1 Tekniikan tohtori (TkT) 4 Oikeustieteiden tohtori 3 Terveystieteiden tohtori (TtT) 4 Yhteensä 70 Toimet väitösprosessin aikana Väitelleiden lukumäärä Yliopistoissa työskentelevät 36 Kunnallinen toimi 15 Yksityisen sektorin toimi 8 Kolmannen sektorin toimi 2 Valtionhallinnon toimi 2 Joukkoviestimissä työskentelevät 1 Eläkkeellä 1 Yliopistotoimi ja kunnallinen toimi 1 Yliopistotoimi ja yksityisen sektorin toimi 1 Yliopistotoimi ja valtionhallinnon toimi 1 Yliopistotoimi, kunnalliset ja valtionhallinnon toimet 1 Yksityisen sektorin toimi ja eläkkeellä 1 Yhteensä Mitä on tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus? Vaikuttavuuden käsite nousi keskeiseksi tiedeyhteisöä puhuttavaksi teemaksi vuoden 2004 jälkeen, jolloin yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi määriteltiin lailla yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. 2 Finlex. Suomen säädöskokoelma. Laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004). <http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2004/ pdf> [luettu ]. 6

7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nostettiin yliopistojen perinteisten tehtävien tutkimuksen ja korkeimman opetuksen rinnalle, jotta yliopistot palvelisivat paremmin elinkeinoelämää ja yhteiskunnan järjestelmiä sekä tukisivat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. 3 Tutkimusrahoittajalle tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen asia: 4 rahoituspäätöksiä tehtäessä tuloksia arvioitaessa ja tutkimusrahoituksen merkityksen osoittamisessa. Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella pyritään määrittelemään ja erittelemään tutkimuksesta saatavaa hyötyä eli perustelemaan sitä, miksi yhteisiä rahoja käytetään kyseisen tutkimuksen rahoittamiseen. 2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite tässä selvityksessä Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite jaetaan tässä selvityksessä neljään kategoriaan: 1) tutkimuksen sisäinen vaikuttavuus 2) tutkimuksen suora yhteiskunnallinen vuorovaikutus 3) tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen 4) tutkimuksen vaikuttavuus tutkijan oman uraan 1) Tutkimuksen sisäinen vaikuttavuus on kykyä vaikuttaa yhteiskuntaan tiedeyhteisön kautta; sillä viitataan tutkimuksen hyödyllisyyteen tiedeyhteisön sisällä, tieteen kehittymisen kannalta. Tähän liittyy olennaisesti myös vaikuttaminen opiskelijoiden kautta. Tieteellisten julkaisujen merkitys korostuu: julkaisematon ja vertaisarvioimaton ajatus ei ole vielä tiedettä. 5 2) Tutkimuksen suoralla yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella viitataan tutkimuksen tulosten, teorioiden ja toimintamallien käyttämiseen tiedeyhteisön ulkopuolella. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa tutkimustulosten pohjalta kirjoitettavat sanomalehtiartikkelit ja medialle annetut asiantuntijahaastattelut. 3 Finlex. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n muuttamisesta (HE 152/2004). <http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/ > [luettu ]. 4 Mattila 2010, Mustajoki 2005,34. 7

8 3) Tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen on kykyä tuoda tutkimustuloksia lähemmäs kuntatyötä, joko tutkijoiden ja kuntien välisiä kontakteja luomalla tai suoraan yksittäisten kuntien kehittämistä hyödyttävän tutkimustiedon tuottamisen kautta. 4) Lisäksi voidaan erottaa tutkimuksen vaikuttavuus tutkijan omaan uraan. Tämä vaikuttavuuden ulottuvuus sijoittuu edellä mainittujen välimaastoon, sillä tutkimuksen tekeminen, sen valmistuminen ja sitä kautta saavutettu tutkinto vaikuttaa sekä tiedeyhteisön kehittymiseen että suoraan yhteiskuntaan väestön korkeamman kouluttautumisen ja työurien etenemisen kautta 6. KAKS on jo aiemmin (2008) selvittänyt tätä vaikuttavuuden ulottuvuutta, jonka vuoksi sen pohtiminen jää tässä selvityksessä pienempään rooliin. Kaikki edellä mainitut vaikuttamisen tavat ovat pohjimmiltaan yhteiskunnallisia, kunhan tutkimuksen vaikutuksia yhteiskuntaan arvioidaan riittävän pitkän ajan kuluttua. 2.2 Vaikuttavuuden mittaaminen yhteiskuntatutkimuksessa Vaikuttavuuden käsite on itsessään vaikeasti määriteltävissä. Vähintäänkin yhtä vaikeaa on osoittaa mittareita sen mittaamiseksi. Onkin esitetty, että tutkimuksen vaikuttavuutta ei niinkään tulisi edes pyrkiä kvantitatiivisesti mittaamaan, vaan sen sijaan arvioimaan ja selittämään syy seuraussuhteita. Tämäkin tehtävä vaikeutuu, mitä kauemmas tulevaisuuteen yrittää kurkottaa. 7 Vaikuttavuuden mittaaminen on erityisen vaikeaa yhteiskuntaan kohdistuvassa tutkimuksessa. Yksittäisen tutkimuksen merkitystä on hyvin vaikea erottaa siitä laajasta tutkimuksen kirjosta, joka on vaikuttanut kansalaisten maailmankuvaan ja johtanut sosiaalisten instituutioiden kehitykseen. Lisäksi yhteiskunta ja sen ihmiset elävät alituisessa muutoksessa, joka vaikuttaa ja vaikeuttaa näihin kohdistuneiden tutkimusten vaikutusten arviointia. Lääketieteellisen ja teknisen tutkimuksen vaikutukset ovat usein verraten helpommin mitattavissa ja arvioitavissa näiden alojen konkreettisempien tutkimusaiheiden takia. Näiden tieteenalojen tutkimuksen taloudellisia vaikutuksia voidaan mitata muun muassa patenttien ja tutkimusinnovaatioiden seurauksena syntyneiden uusien tuotteiden konkreettisella lukumäärällä. 6 Mattila 2010, Mustajoki 2005, 37. 8

9 Yhteiskuntatutkimuksessa kvalitatiivista tietoa voidaan yrittää kerätä tarkastelemalla tutkimuksen esiin nostamien kehitysehdotusten hyödyntämistä kohdealueiden päätöksenteossa ja käytännön työssä. Lisäksi relevanttien yhteiskunnallisten toimijoiden aktiivisuutta käyttää tutkimustuloksia on mahdollista eritellä; voidaan esimerkiksi laskea, kuinka usein media käyttää taustamateriaalinaan uusimman köyhyystutkimuksen tuloksia sosiaaliturvan uudistuksia koskevassa uutisoinnissa. Tutkimuksen vaikuttavuutta tiedeyhteisön sisällä voidaan tarkastella esimerkiksi sellaisten tilastojen varjossa, joissa rankataan viitatuimpia tutkijoita. Sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa voidaan siis yrittää kerätä, kunhan muistetaan, että näin saatu aineisto edustaa vain pientä osaa laajemmasta em. vaikuttavuuden kirjosta 8. Hyvä keino yhteiskuntatutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin on pyytää tutkijoilta itseltään arviointia heidän oman tutkimuksensa vaikutuksista 9. Tässä selvityksessä sovelletaan kyseistä arviointitapaa. 2.3 Milloin tieteellisen tutkimuksen vaikutuksia tulisi arvioida? Tieteelle ja tutkimukselle on tyypillistä vaikutusten pitkä aikajänne 10. Nopeasti hyödynnettävän, soveltavan tutkimuksen vaikutukset saattavat näkyä hyvinkin pian tutkimuksen valmistumisesta, kun taas pääasiassa tieteenalaa eteenpäin vievän tutkimuksen vaikutukset ovat yleensä hitaampia. Vaikutusten pitkän aikajänteen problematiikka nousee esiin myös kyselyyn vastanneiden, vastikään väitelleiden henkilöiden vastauksissa: Osaan kysymyksistä oli vaikea vastata, sillä väitöskirjan tietojen yms. hyödyntämisprosessi on osin vielä kesken esim. tieteellisen julkaisemisen ja aihepiirin parissa jatkamisen osalta, kun väitöksestä ei ole paljon aikaa kulunut. Väitökseni oli 2010 loppuvuodesta, joten on ehkä vielä ennenaikaista sanoa sen merkityksestä ja siteeraamisesta Pulmatilanne syntyy, jos perustutkimus ja soveltava, nopeammin itsensä takaisinmaksava tutkimus, joutuvat kilpailemaan samoista tutkimusmäärärahoista. Perustutkimus kaiken tiedon kanto on aina enemmän tai vähemmän riskirahoitusta, joka saattaa muuttua taloudellisesti tuottavaksi joko vuosien kuluttua tai mahdollisesti ei milloinkaan. Vaikka mitään soveltavaa, mahdollisesti välitöntä taloudellista 8 Mustajoki 2005, Mustajoki 2005, Mustajoki 2005, 37; Mattila 2010, 32. 9

10 hyötyä tuottavaa tutkimusta, ei synny ilman sitä, päättäjät suhtautuvat toisinaan varovaisesti tai jopa negatiivisesti perustutkimuksen rahoittamiseen. Syy on ymmärrettävä: kansa odottaa päättäjiltään nopeaa päätöksentekoa, kun ongelma havaitaan. 11 Vastareaktiona osa tiedeyhteisöstä suhtautuu penseästi koko vaikuttavuuskeskusteluun: kaikenlaisen tutkimuksen merkitys tulisi ymmärtää ilman eksplisiittistä yhteiskunnallisen hyödyn osoittamista, sillä korosteinen välittömän hyödynnettävyyden näkökulma on tuhoisa vapaan tieteenharjoittamisen kannalta Vaikuttavuus vai/ja tuottavuus Vuoden 2004 yliopistolain muutoksen yksi tavoite oli yliopistojen ja tutkimuksen parempi kansantaloudellinen tuottavuus. Tuottavuuden käsitteen synonyyminen rinnastaminen vaikuttavuuden kanssa ei ole viisasta, koska tuottavuuden käsite on vahvan taloustieteellisesti latautunut. Suoraa taloudellista tuottavuutta tulisikin tarkastella vain yhtenä vaikuttavuuden ulottuvuutena. 11 Löytönen 2010, Mustajoki 2005,

11 3. Tutkimuksen vaikutukset tieteen kehittämiseen Kyselylomakkeen 13 ensimmäistä kysymystä liittyi vaikuttavuuteen tiedeyhteisön sisällä. Uusien kuntia hyödyttävien sosiaalisten ja taloudellisten innovaatioiden, toimintatapojen ja ajattelumallien syntyminen pohjaa tieteelliseen tutkimukseen ja sen tuottamaan uuteen tietoon. Lisäksi lomakkeen toisiksi viimeinen kohta kartoittaa tieteellistä vaikuttavuutta kysyessään, missä määrin väitökseen on viitattu muissa tutkimuksissa. Usein väitelleellä on jonkinlainen käsitys asiasta, vaikkakin tämän arvioiminen voi olla vaikeaa. Tieteen kehittymiseen liittyvät kysymykset on alla eritelty tieteen kehittymiseen ja opiskelijoiden kouluttamiseen liittyviin teemoihin, vaikkakin nämä liittyvät toisiinsa erottamattomasti. 3.1 Tieteen kehittäminen: akateeminen kirjoittaminen Tieteellisiin journaaleihin kirjoittaminen on säilyttänyt asemansa yhtenä vankimmista vaikuttamisen kanavista: 60 prosenttia KAKS:n rahoittamista väittelijöistä arvioi panoksensa tieteellisissä journaaleissa kirjoittamiseen vähintäänkin keskinkertaiseksi. Kuvio 1. Tieteellisiin journaaleihin kirjoittaminen (1= panokseni on pieni 5 = suuri) Tieteellisiin journaaleihin kirjoittamisen lisäksi vertaisarvioinneilla on suuri rooli tieteeksi muuttumisen prosessissa, sillä vertaisarvioimaton ajatus ei vielä ole tiedettä. Kysymykseen vastaamisessa on selvää hajontaa: vaikka 68 prosenttia vastaajista kokee panoksensa pieneksi, 29 prosenttia mieltää panoksensa melko suureksi tai suureksi. 11

12 Kuvio 2. Vertaisarviointien kirjoittaminen tieteellisiin journaaleihin (1= panokseni on pieni 5 = suuri) Eniten tieteellisiin journaaleihin kirjoittamiseen panostaneet henkilöt olivat usein aktiivisia myös vertaisarviointien kirjoittajina, sillä 70 prosenttia keskivertoa enemmän tieteellisiin journaaleihin panostavista väitelleistä arvioi myös vertaisarviointien panokseksi vähintään vaihtoehdon melko suuri. Painettu sana on säilyttänyt asemansa kohderyhmän tieteellisten tekstien julkaisufoorumina, sillä panostaminen Internetin akateemisilla foorumeilla julkaisemiseen on suuren enemmistön mielestä ollut vähäistä: 71 prosenttia vastaajista kokee panoksensa joko melko pieneksi tai pieneksi. Aineistossa ylivoimaisesti yleisimmin esiintyvä arvo on 1 (panokseni on ollut pieni), jonka on valinnut 35 vastaajaa. Kuvio 3. Tieteellisten tekstien julkaiseminen Internetin akateemisilla foorumeilla (1= panokseni on pieni 5= suuri) Vain 39 prosenttia KAKS:n väitöstyötutkijoista kokee panostaneensa suomenkielisen tieteellisen sanaston kehittämiseen vähintään keskinkertaisesti. Tämä on yllättävän alhainen prosenttiosuus, sillä lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden henkilöiden väitökset on kirjoitettu suomeksi. Tieteenalojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Toisaalta kyseistä teemaa on ilmeisen vaikea arvioida: 10 prosenttia vastaajista on valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Arvon 1 suosiota selittää osittain englanninkielisten väitösten osuus, 13%. 12

13 Kuvio 4. Suomenkielisen tieteellisen sanaston kehittäminen (1= panokseni on pieni 5= suuri) Väitelleet ovat osallistuneet hyvin vaihtelevasti oman tieteenalansa teorian tai metodologian kehittämiseen. 61 prosenttia kokee panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Kuvio 5. Tieteenalan teorian tai metodologian kehittäminen (1= panokseni on pieni 5=suuri) 3.2 Tieteen kehittäminen: akateemista vuorovaikutusta Kirjoittamisen lisäksi keskustelun herättäminen akateemisessa yhteisössä, jatkotutkimusaiheiden tarjoaminen muille ja muiden tekemät viittaukset omaan tutkimukseen ovat olennainen osa akateemista vuorovaikutusta ja liittyvät vahvasti tieteen kehittämiseen. 75 prosenttia väitelleistä kokee oman panoksensa keskustelun herättämiseen ja aktivoimiseen akateemisessa yhteisössä olleen keskiverto tai suurempi. Tämä onkin nähtävä yhtenä tärkeimpänä vaikuttamisen kanavana. On huomionarvoista, että vain kolme vastaajaa (4%) kokee panoksensa olleen pieni. 13

14 Kuvio 6. Keskustelun herättäminen ja aktivoiminen akateemisessa yhteisössä (1= panokseni on pieni 5=suuri) Myös jatkotutkimusaiheiden tarjoaminen muille on ollut suosittu tapa vaikuttaa: 70 prosenttia vastaajista arvioi panoksensa keskinkertaiseksi tai suuremmaksi, ja vain 7 prosenttia kokee panoksensa pieneksi. Tämä on myös koko kyselyn frekvenssiltään korkeimman tyyppiarvon 4 saanut vastaus (25 henkilöä). Tämän vaikutustavan suurta merkitystä selittänee ainakin se, että väitöstyön lopussa on tapana antaa ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi. Kuvio 7. Jatkotutkimusaiheiden tarjoaminen muille(1= panokseni on pieni 5=suuri) Tiede ei kehity sellaisten julkaisujen kautta, jotka eivät kiinnosta muita tutkijoita 13. Tähän liittyy kiinteästi koko kyselyn viimeinen monivalintakysymys: missä määrin tutkimukseesi on viitattu? Kysymyksen tarkoituksena ei ole kartoittaa sitä, onko väitökseen viitattu lukumäärällisesti monissa tutkimuksissa, vaan ennemminkin väitelleen omaa kokemusta siitä, onko tutkimus noteerattu omalla tieteenalalla tutkijan itselleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. 13 Mustajoki 2005,

15 48 prosenttia vastaajista kokee, että heidän tutkimuksensa on noteerattu tiedeyhteisössä hyvin: viittauksia on joko suhteellisen paljon tai kiitettävän paljon. Jonkin verran on kuitenkin aineistossa yleisimmin esiintyvä yksittäinen vastaus, sillä niitä on 27 (40% vastaajista). Kuvio 8. Onko väitöstutkimustasi käytetty lähteenä muissa tutkimuksissa?(1=panokseni on pieni 5=suuri) Kysymys pitää sisällään myös toisissa vaikuttamisen kanavoissa onnistumisen: väitöstutkimukseen viittaamisen edellytys on, että se on tiedeyhteisössä tunnettu teos. Hyvin suuri enemmistö (84%) em. tiedeyhteisössä omasta mielestään hyvin noteeratuista väitelleistä on panostanut tieteellisissä journaaleissa kirjoittamiseen vähintään keskinkertaisesti. Lisäksi selvä enemmistö (61 prosenttia) on panostanut opiskelijoiden kautta vaikuttamiseen vähintään keskinkertaisesti (oma panos 3). 58 prosenttia on panostanut sekä tieteellisiin journaaleihin että opiskelijoiden kautta vaikuttamiseen vähintään keskinkertaisesti. 3.3 Tieteen kehittäminen: kansainvälisyysnäkökulma Tieteen kehittämistä arvioitaessa voidaan ottaa hyödyksi myös kansainvälisyysnäkökulma. Suuret yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät usein kansainvälisen tiedeyhteisön työn yhteisvaikutuksesta 14. Arvioimalla suomalaisten tutkijoiden vaikutusta heidän tieteenalansa kehitykseen globaalilla tasolla päästään laajempaan vaikuttavuuden arviointiin. 14 Mustajoki 2005,

16 Kuvio 9. Kansainvälisillä foorumeilla vaikuttaminen (esim. kansainvälisiin journaaleihin kirjoittaminen, seminaareihin osallistuminen, ei suomenkielinen julkaiseminen Internetissä) (1=panokseni on pieni 5=suuri) 48 prosenttia KAKS:n väitöstyötutkijoista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Yleisimmin esiintyvä yksittäinen arvo oli kuitenkin 1, eli panokseni on pieni. Tämä johtunee muun muassa siitä, että kyselyyn vastanneista vain 13 prosenttia on tehnyt väitöksensä englannin kielellä. Näistä yhdeksästä väittelijästä kuusi arvioi panoksensa melko suureksi tai suureksi. Toisaalta on myös huomionarvoista, että lähes 30% arvioi oman panoksensa melko suureksi tai suureksi, ja joukkoon mahtuu myös paljon suomen kielellä väitelleitä. Osa vastaajista on ollut hyvinkin aktiivisia: Väitöskirjani perustella olen ollut pyydetty luennoitsija Venäjällä. Lisäksi olen esitellyt tuloksia Ugandassa, Etelä Koreassa, Norjassa, Puolassa, Espanjassa, Färsaarilla ja Ruotsissa. Väitöskirja mahdollisti kutsun Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaan yhteispohjoismaiseen hyvinvointitutkimukseen. Kansainvälisillä foorumeilla vaikuttamiseen on panostettu erityisesti viime vuosina väitelleiden keskuudessa. lukuja, lukuja. Tämä kertonee etenevästä globalisaatiosta ja mahdollisesti myös Internetin merkityksen kasvamisen mahdollistamasta helppoudesta. 16

17 3.4 Tieteen kehittäminen: seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttaminen KAKS:n väitöstyötutkijat ovat profiloituneet vahvasti vaikuttamiseen opiskelijoiden kautta. Jopa 32 prosenttia vastaajista arvioi tämän vahvimmaksi vaikuttamistavakseen. Vaikuttavuuskeskustelussa esiintyy vahvana kanta, jonka mukaan tutkijan tärkein vaikutus yhteiskuntaan syntyy uuden asiantuntijapolven kouluttamisen kautta: yksittäisen tutkijan vaikutus yhteiskuntaan on keskimääräisesti suhteellisen vähäinen verrattuna siihen, millainen vaikutus kaikilla hänen evästämillään opiskelijoilla voi kokonaisuutena olla. 15 Lausuntojen antaminen apurahahakemuksiin on sekä tieteen kehittämistä että seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttamista. Lausuntoja on annettu hyvin vaihtelevasti. 47 prosenttia kokee panoksensa keskinkertaiseksi tai sitä suuremmaksi. Kuvio 10. Lausuntojen antaminen apurahahakemuksiin(1=panokseni on pieni 5=suuri) Opiskelijoille luennoiminen on kaiken kaikkiaan yksi tärkeimmistä vaikuttamisen kanavista. 70 prosenttia vastaajista kokee panoksensa opiskelijoille luennoimiseen joko keskinkertaiseksi tai sitä suuremmaksi. Kuvio 11. Opiskelijoille luennoiminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 15 Ks. esim. Mustajoki 2005,

18 Myös opetuksessa käytettävän materiaalin tuottamisella sekä oppilastöiden ohjaamisella ja arvioimisella on positiivinen vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen. 49 prosenttia vastaajista panostaa vähintään keskinkertaisesti opetuksessa käytettävien kirjojen tai artikkelien kirjoittamiseen. Kuvio 12. Opetuksessa käytettävien kirjojen tai artikkelien kirjoittaminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 58 prosenttia vastaajista panostaa vähintään keskinkertaisesti oppilastöiden ohjaamiseen. Kuvio 13. Oppilastöiden ohjaaminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 51 prosenttia vastaajista kokee panoksensa oppilastöiden arvioimiseen vähintään keskinkertaiseksi. Kuvio 14. Opinnäytteiden arvioiminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 18

19 Parhaan kuvan väittelijöiden panoksesta seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttamiseen saa, kun kaikki em. neljä ulottuvuutta yhdistetään ja näistä lasketaan keskiarvo. Tällöin 54 prosenttia vastaajista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi ( 3). Tästä joukosta 84 prosenttia työskenteli väitöksen aikana yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai lukiossa. Väitöksen aikainen toimi ei kuitenkaan yksinään selitä aktiivisuutta seuraavan asiantuntijapolven kouluttamiseen, sillä 44 prosenttia niistä, jotka arvioivat panoksensa keskivertoa pienemmäksi (<3), työskenteli myös yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai lukiossa. Todennäköisesti asiaan vaikuttaa merkittävästi myös esimerkiksi väitösaiheen ajankohtaisuus tai ajattomuus. 19

20 4. Tutkimuksen suora yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laajan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saavuttamiseksi tutkimustuloksia on esiteltävä suurelle yleisölle. Media toimii luontevana, suuren yleisön saavuttavana kanavana. Laajan yleisön saavuttamiseksi on myös tärkeää, että tutkimustulokset esitetään sellaisessa muodossa, joka on suurelle yleisölle luontaista luettavaa tai kuunneltavaa. 4.1 Vaikuttaminen median kautta Sanomalehtikirjoitusten tai artikkelien kirjoittaminen on yhteiskunnallisen vaikuttamisen perinteisimpiä muotoja. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa sanomalehtien pääkirjoitukset, vieraskynät ja mielipidekirjoitukset. 62 prosenttia vastaajista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Kuvio 15. Sanomalehtikirjoitusten tai artikkelien kirjoittaminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) Monet sanomalehtikirjoitukset digitoidaan myös Internetiin. Kirjoitus saa enemmän lukijoita ja väitöstutkimuksen vaikuttavuus kasvaa. Asiantuntijakommenttien antaminen mediassa pitää sisällään erilaisten teemojen kommentoimista väitösaiheen asiantuntijana esimerkiksi sanoma ja aikakauslehdissä, televisiossa ja radiossa. 49 prosenttia vastaajista koki panoksensa vähintään keskinkertaiseksi tällä vaikuttamisen saralla. 20

21 Kuvio 16. Asiantuntijakommenttien antaminen mediassa (1=panokseni on pieni 5=suuri) Sosiaalista mediaa (mm. Facebook ja Twitter) ei rajattu pois kysymyksenasettelusta, mutta Internetvaikuttamista kysyttiin myös erikseen. KAKS:n väitöstyötutkijat eivät vielä ole löytäneet Internetiä tutkimusaiheensa populaarimman esittelyn foorumina. Ainoastaan 22 prosenttia vastaajista koki panostavansa vähintään keskinkertaisesti tähän vaikuttamisen muotoon. Kuvio 17. Tutkimusaiheeseen liittyvä blogeihin kirjoittaminen tai viestiketjuihin kommentoiminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) Vastausmateriaali ei myöskään anna vahvoja viitteitä panostamisen lisääntymisestä, sillä viime vuosina väitelleet eivät ole panostaneet sen enempää kuin vuosituhannen alkuvuosina väitelleetkään. Aktiivisuutta selittänee lähinnä oma into. 4.2 Vaikuttaminen yleisöluentojen kautta Myös yleisöluentojen pitäminen on yksi tapa tuoda uusinta tutkimustietoa lähemmäs suurta yleisöä. Yleisöluentoja voidaan pitää muun muassa kirjastoissa, seminaareissa, työpaikkojen työhyvinvointi ja virkistyspäivillä sekä messuilla. 21

22 Kuvio 18. Yleisöluentojen, esim. Studia Generalia pitäminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 39 prosenttia vastanneista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Eri tieteenalojen ihmiset pitävät yleisöluentoja vastauksista päätellen yhtä aktiivisesti. On huomionarvoista, että yksittäisenkin yleisöluennon vaikuttavuus voi olla suuri, sillä luentojen kohderyhmät ovat usein juuri niitä käytännön toteuttajia, joiden arkea luennon teemat käsittelevät. Hyvistä esimerkeistä käyvät työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvät teemat. 22

23 5. Tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen 5.1 Suorat kuntien toimintaa hyödyttävät vaikutukset Tieteen kehittämisen, seuraavan kunta alan asiantuntijasukupolven kouluttamisen ja uusien toimintamallien juurruttamisen konkreettiset vaikutukset näkyvät kuntien käytännön työssä hitaasti, osittain niiden abstraktinkin luonteen takia. Tässä alaluvussa käsitellään verrattain nopeammin näkyviä kuntien toimintaa parantavia tutkimustyön vaikutuksia erityisesti yksittäisten kuntien kannalta. Seuraavat kuntiin liittyvät kysymykset ovat täysin tutkimuksen painotuksista riippuvaisia. Vain pieni osa vastaajista (17%) koki panoksensa keskinkertaiseksi tai suuremmaksi kaikilla osa alueilla: yksittäisten kuntien ongelmien kartoittamisessa ja sekä tilastotiedon että kehitysehdotusten tarjoamisessa yksittäisille kunnille. Tyypillisintä oli profiloitua yhteen tai kahteen em. suoraan kuntien kehittämiseen liittyvistä vaikuttamistavoista. 49 prosenttia vastaajista kokee panostavansa yksittäisten kuntien ongelmien kartoittamiseen keskinkertaisesti tai enemmän. Kuvio 19. Yksittäisten kuntien ongelmien kartoittaminen (1=panokseni on pieni 5 =suuri) 23

24 KAKS:n väittelijät eivät ole aktiivisia tilastotiedon tuottajia: vain 20 prosenttia kokee panoksensa edes keskinkertaiseksi. Usein yhteiskuntatutkimuksessa tilastotieto syntyykin lähinnä sivutuotteena. Kuvio 20. Tilastotiedon tarjoaminen yksittäisille kunnille (1=panokseni on pieni 5=suuri) 58 prosenttia vastanneista kokee panostaneensa vähintään keskinkertaisesti kehitysehdotusten antamiseen yksittäisille kunnille. Kuvio 21. Kehitysehdotusten tarjoaminen yksittäisille kunnille(1=panokseni on pieni 5=suuri) 5.2 Tutkimustulosten välittyminen kuntiin Tässä alaluvussa pohditaan, mitkä tekijät selittävät tutkimustuloksien parempaa välittymistä kuntiin. Vain 30 prosenttia vastanneista koki, että heidän väitöksiään on huomioitu kunnissa suhteellisen paljon tai kiitettävän paljon. Lisäksi 15 prosenttia kysymykseen vastanneista koki, että väitöstä ei ole noteerattu riittävästi. 24

25 Kuvio 22. Onko tutkimustuloksiasi oman käsityksesi mukaan hyödynnetty kunnissa? (1=panokseni on pieni 5=suuri) Myös vapaa sana osiossa otettiin tähän vahvasti kantaa: Päätulokseni oli, että terveydenhuollossa niin potilaista kuin terveyspalvelujen käytöstä kerätään valtava määrä tietoja, joita EI HYÖDYNNETÄ riittävästi kunnissa. Vaikutusten pitkä aikajänne selittää asiaa osittain, sillä varsinkin viime vuosina valmistuneiden tutkimusten vaikuttavuus saattaa muodostua paljon nyt arvioitua korkeammaksi. Silti asia vaatii tärkeydessään lisäpohdintaa: mikä estää tutkimustulosten paremman noteeraamisen kunnissa? Eräs vastaaja korostaa selkokielisyyden tavoitetta ja vuorovaikutuksen merkitystä: Väitöstutkimus on muotoa, jota kunnalliset toimijat tuskin jaksavat lukea (saati ymmärtää). Vaikuttavuus tehdään vuorovaikutuksessa ja tutkimuksen sisällön saattamisessa selkokielelle. Väitelleen päivätyön valitseminen muuttujaksi ei yksinään tee eroa sen välille, miksi toisten tutkimustulokset noteerataan paremmin: sekä yliopistoissa työskentelevistä että muista (esim. kuntien työntekijöistä) löytyy yhtä lailla niitä, jotka kokevat, heidän tutkimustuloksiaan ei noteerata riittävästi. Eräs kunnan työntekijä kokee asian näin: toimin myös kunnallisena ja maakunnallisena päätöksentekijänä. Se avaa jo luonnostaan kanavia teorian ja käytännön välille, mitä voi pitää jonkinasteisena etuna. Toisen vastaajan kokemus on vastakkainen kunnallisesta toimesta huolimatta: Minä olisin toivonut, että tärkeänä pitämäni tutkimuksen aihepiiri olisi saanut enemmän kiinnostusta. Kun nat näyttävät kuitenkin keskittyvän ensisijaisesti päiväkohtaisten ongelmien käsittelyyn. 25

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Laura Kohta ja Mervi Ahola

Laura Kohta ja Mervi Ahola Kirjastopalveluiden vaikuttavuusarviointi mihin tarvitaan sairaalan kirjastopalveluja? Laura Kohta ja Mervi Ahola Vaikuttavuusarviointi (outcomes assessment) on laadullisille menetelmille pohjautuva lähestymistapa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot