KAKS:N RAHOITTAMIEN VÄITÖSTUTKIMUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS. VTK Liisa Kauppila kevät 2011 TUTKIMUSHANKKEIDEN ONNISTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKS:N RAHOITTAMIEN VÄITÖSTUTKIMUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS. VTK Liisa Kauppila kevät 2011 TUTKIMUSHANKKEIDEN ONNISTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS"

Transkriptio

1 KAKS:N RAHOITTAMIEN VÄITÖSTUTKIMUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS VTK Liisa Kauppila kevät 2011 KAKS:N RAHOITTAMIEN TUTKIMUSHANKKEIDEN ONNISTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS VTK Anna Laiho syksy 2011

2 VTK Liisa Kauppila Tutkimus ja viestintäassistentti KAKS:n rahoittamien väitöstutkimusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Selvitys Toukokuu

3 Sisällys 1. Tutkimusselostus 1.1 Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet 1.2 Selvityksen toteutustapa 1.3 Tutkimusjoukko: Kyselyyn vastanneet KAKS:n väitöstyötutkijat lukuina 2. Mitä on tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus? 2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite tässä selvityksessä 2.2 Vaikuttavuuden mittaaminen yhteiskuntatutkimuksessa 2.3 Milloin tieteellisen tutkimuksen vaikutuksia tulisi arvioida? 2.4 Vaikuttavuus vai/ja tuottavuus 3. Tutkimuksen sisäinen vaikuttavuus 3.1 Tieteen kehittäminen: akateeminen kirjoittaminen 3.2 Tieteen kehittäminen: akateemista vuorovaikutusta 3.3 Tieteen kehittäminen: kansainvälisyysnäkökulma 3.4 Tieteen kehittäminen: seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttaminen 4. Tutkimuksen suora yhteiskunnallinen vuorovaikutus 4.1 Vaikuttaminen median kautta 4.2 Vaikuttaminen yleisöluentojen kautta 5. Tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen 5.1 Suorat vaikutukset yksittäisiin kuntiin 5.2 Tutkimustulosten välittyminen kuntiin 6. Johtopäätökset: Miten KAKS:n väitöstyötutkijat ovat vaikuttaneet? 7. Lopuksi: Kehitysehdotuksia 8. Lähteet 9. Liitteet Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake 3

4 1. Tutkimusselostus 1.1 Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tavoitteena on tukea sellaista kuntia palvelevaa tutkimusta, jonka merkitys on keskeinen niiden tulevaisuuden kannalta 1. KAKS:n rahoittamalla tutkimuksella tulee siis olla vaikutuksia kuntien toimintaan. Tutkimustyö voi hyödyttää kuntia joko suoraan tutkimustulosten siirtymisenä kunnallisiin käytäntöihin tai laajempien yhteiskunnallisten prosessien kautta, esimerkiksi tarjoamalla uusia ajattelun ulottuvuuksia julkiseen keskusteluun. Yliopistollinen kuntatutkimus kouluttaa asiantuntevaa henkilökuntaa sekä kuntien että yliopistojen palvelukseen. Tämän selvityksen tavoitteena on eritellä ja analysoida KAKS:n rahoituksella väitelleiden henkilöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen foorumeita ja painopistealueita, ja sitä kautta vastata seuraaviin laajempiin kysymyksiin: millaisten kanavien kautta tutkimukseen sijoitettu pääoma palautuu hyötynä yhteiskunnalle? Mitä yhteiskunta hyötyy tutkimuksesta, jota KAKS rahoittaa? 1.2 Selvityksen toteutustapa Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli vuonna 2000 ja sen jälkeen KAKS:n rahoituksella väitelleet. Otannan kooksi määräytyi 75 tutkijaa, joista 70 vastasi kyselyyn. Kohderyhmää muistutettiin määräajan puitteissa kahdesti, jonka jälkeen vastaamatta jättäneille soitettiin muistutuspuhelu. Tutkijoita pyydettiin arvioimaan heidän panostaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Arviointiasteikkona oli 1 5, jossa 1 = panokseni on pieni ja 5 =panokseni on suuri. Vastaajalla oli myös mahdollisuus valita EOS = en osaa sanoa. Itsearviointi valittiin tavaksi arvioida vaikuttavuutta, koska väitellyt tietää itse parhaiten vaikuttamiskanavansa ja aktiivisuutensa. Jokaisella tieteenalalla on omat 1 KAKS:n Internet sivusto, säätiön esittely. <http://www.kaks.fi/node/1> [luettu ]. 4

5 käytäntönsä, jonka vuoksi esimerkiksi julkaisujen tarkkojen lukumäärien kysyminen ei olisi ollut hedelmällistä. Lisäksi panoksen arviointi mahdollistaa sekä määrän että laadun huomioimisen: panos tieteellisiin journaaleihin kirjoittamiseen voi olla suuri, vaikka julkaisuja ei olisikaan useita jos kirjoitetun artikkelin painoarvo tiedeyhteisön sisällä on ollut erityisen merkittävä. Lomakkeen kolmeen viimeiseen kysymykseen vastattiin edellä mainitusta poikkeavalla asteikolla. Väitöksen noteeraamista kunnissa ja muiden siihen tekemien viittausten määrää arvioitiin asteikolla ei riittävästi jonkin verran suhteellisen paljon kiitettävän paljon. Asteikolla haluttiin huomioida se tosiasia, että jokaisen tutkimuksen tavoitteet ovat erilaiset; riippuu väitöksen tutkimusongelmasta, tavoitellaanko vahvaa noteeraamista suoraan kunnissa tai suurta painoarvoa tieteen kehittymiseen. Toki tavoitteena voivat olla myös molemmat. Lomakkeen viimeisenä kohtana oli vapaa sana sarake, johon väitelleet kirjoittivat aktiivisesti. Osa kommenteista nousee esiin tässä selvityksessä. 1.3 Tutkimusjoukko: Kyselyyn vastanneet KAKS:n väitöstyötutkijat lukuina Yliopisto Väitelleet Tampereen yliopisto 16 Itä Suomen yliopisto* 14 Jyväskylän yliopisto 9 Helsingin yliopisto 6 Oulun yliopisto 6 Turun yliopisto 5 Aalto yliopisto* 4 Vaasan yliopisto 4 Lapin yliopisto 3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ulkomaiset yliopistot 1 Yhteensä 70 Väitösvuosi Väitelleiden lukumäärä Yhteensä 8 70 *Itä Suomen yliopistossa yhdistyivät entiset Kuopion ja Joensuun yliopistot *Aalto yliopistossa yhdistyivät entiset Helsingin teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu 5

6 Saavutettu oppiarvo Väitelleiden lukumäärä Hallintotieteen tohtori (HTT/HT) 18 Valtiotieteen tohtori (VTT) 4 Yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) 9 Filosofian tohtori (FT) 9 Liikuntatieteiden tohtori (LitT) 1 Kauppatieteiden tohtori (KTT) 7 Kasvatustieteiden tohtori (KT) 8 Eläinlääketieteen tohtori (ELT) 1 Teologian tohtori (TT) 1 maatalous ja metsätieteiden tohtori (MMT) 1 Tekniikan tohtori (TkT) 4 Oikeustieteiden tohtori 3 Terveystieteiden tohtori (TtT) 4 Yhteensä 70 Toimet väitösprosessin aikana Väitelleiden lukumäärä Yliopistoissa työskentelevät 36 Kunnallinen toimi 15 Yksityisen sektorin toimi 8 Kolmannen sektorin toimi 2 Valtionhallinnon toimi 2 Joukkoviestimissä työskentelevät 1 Eläkkeellä 1 Yliopistotoimi ja kunnallinen toimi 1 Yliopistotoimi ja yksityisen sektorin toimi 1 Yliopistotoimi ja valtionhallinnon toimi 1 Yliopistotoimi, kunnalliset ja valtionhallinnon toimet 1 Yksityisen sektorin toimi ja eläkkeellä 1 Yhteensä Mitä on tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus? Vaikuttavuuden käsite nousi keskeiseksi tiedeyhteisöä puhuttavaksi teemaksi vuoden 2004 jälkeen, jolloin yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi määriteltiin lailla yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. 2 Finlex. Suomen säädöskokoelma. Laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004). <http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2004/ pdf> [luettu ]. 6

7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nostettiin yliopistojen perinteisten tehtävien tutkimuksen ja korkeimman opetuksen rinnalle, jotta yliopistot palvelisivat paremmin elinkeinoelämää ja yhteiskunnan järjestelmiä sekä tukisivat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. 3 Tutkimusrahoittajalle tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen asia: 4 rahoituspäätöksiä tehtäessä tuloksia arvioitaessa ja tutkimusrahoituksen merkityksen osoittamisessa. Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella pyritään määrittelemään ja erittelemään tutkimuksesta saatavaa hyötyä eli perustelemaan sitä, miksi yhteisiä rahoja käytetään kyseisen tutkimuksen rahoittamiseen. 2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite tässä selvityksessä Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite jaetaan tässä selvityksessä neljään kategoriaan: 1) tutkimuksen sisäinen vaikuttavuus 2) tutkimuksen suora yhteiskunnallinen vuorovaikutus 3) tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen 4) tutkimuksen vaikuttavuus tutkijan oman uraan 1) Tutkimuksen sisäinen vaikuttavuus on kykyä vaikuttaa yhteiskuntaan tiedeyhteisön kautta; sillä viitataan tutkimuksen hyödyllisyyteen tiedeyhteisön sisällä, tieteen kehittymisen kannalta. Tähän liittyy olennaisesti myös vaikuttaminen opiskelijoiden kautta. Tieteellisten julkaisujen merkitys korostuu: julkaisematon ja vertaisarvioimaton ajatus ei ole vielä tiedettä. 5 2) Tutkimuksen suoralla yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella viitataan tutkimuksen tulosten, teorioiden ja toimintamallien käyttämiseen tiedeyhteisön ulkopuolella. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa tutkimustulosten pohjalta kirjoitettavat sanomalehtiartikkelit ja medialle annetut asiantuntijahaastattelut. 3 Finlex. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n muuttamisesta (HE 152/2004). <http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/ > [luettu ]. 4 Mattila 2010, Mustajoki 2005,34. 7

8 3) Tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen on kykyä tuoda tutkimustuloksia lähemmäs kuntatyötä, joko tutkijoiden ja kuntien välisiä kontakteja luomalla tai suoraan yksittäisten kuntien kehittämistä hyödyttävän tutkimustiedon tuottamisen kautta. 4) Lisäksi voidaan erottaa tutkimuksen vaikuttavuus tutkijan omaan uraan. Tämä vaikuttavuuden ulottuvuus sijoittuu edellä mainittujen välimaastoon, sillä tutkimuksen tekeminen, sen valmistuminen ja sitä kautta saavutettu tutkinto vaikuttaa sekä tiedeyhteisön kehittymiseen että suoraan yhteiskuntaan väestön korkeamman kouluttautumisen ja työurien etenemisen kautta 6. KAKS on jo aiemmin (2008) selvittänyt tätä vaikuttavuuden ulottuvuutta, jonka vuoksi sen pohtiminen jää tässä selvityksessä pienempään rooliin. Kaikki edellä mainitut vaikuttamisen tavat ovat pohjimmiltaan yhteiskunnallisia, kunhan tutkimuksen vaikutuksia yhteiskuntaan arvioidaan riittävän pitkän ajan kuluttua. 2.2 Vaikuttavuuden mittaaminen yhteiskuntatutkimuksessa Vaikuttavuuden käsite on itsessään vaikeasti määriteltävissä. Vähintäänkin yhtä vaikeaa on osoittaa mittareita sen mittaamiseksi. Onkin esitetty, että tutkimuksen vaikuttavuutta ei niinkään tulisi edes pyrkiä kvantitatiivisesti mittaamaan, vaan sen sijaan arvioimaan ja selittämään syy seuraussuhteita. Tämäkin tehtävä vaikeutuu, mitä kauemmas tulevaisuuteen yrittää kurkottaa. 7 Vaikuttavuuden mittaaminen on erityisen vaikeaa yhteiskuntaan kohdistuvassa tutkimuksessa. Yksittäisen tutkimuksen merkitystä on hyvin vaikea erottaa siitä laajasta tutkimuksen kirjosta, joka on vaikuttanut kansalaisten maailmankuvaan ja johtanut sosiaalisten instituutioiden kehitykseen. Lisäksi yhteiskunta ja sen ihmiset elävät alituisessa muutoksessa, joka vaikuttaa ja vaikeuttaa näihin kohdistuneiden tutkimusten vaikutusten arviointia. Lääketieteellisen ja teknisen tutkimuksen vaikutukset ovat usein verraten helpommin mitattavissa ja arvioitavissa näiden alojen konkreettisempien tutkimusaiheiden takia. Näiden tieteenalojen tutkimuksen taloudellisia vaikutuksia voidaan mitata muun muassa patenttien ja tutkimusinnovaatioiden seurauksena syntyneiden uusien tuotteiden konkreettisella lukumäärällä. 6 Mattila 2010, Mustajoki 2005, 37. 8

9 Yhteiskuntatutkimuksessa kvalitatiivista tietoa voidaan yrittää kerätä tarkastelemalla tutkimuksen esiin nostamien kehitysehdotusten hyödyntämistä kohdealueiden päätöksenteossa ja käytännön työssä. Lisäksi relevanttien yhteiskunnallisten toimijoiden aktiivisuutta käyttää tutkimustuloksia on mahdollista eritellä; voidaan esimerkiksi laskea, kuinka usein media käyttää taustamateriaalinaan uusimman köyhyystutkimuksen tuloksia sosiaaliturvan uudistuksia koskevassa uutisoinnissa. Tutkimuksen vaikuttavuutta tiedeyhteisön sisällä voidaan tarkastella esimerkiksi sellaisten tilastojen varjossa, joissa rankataan viitatuimpia tutkijoita. Sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa voidaan siis yrittää kerätä, kunhan muistetaan, että näin saatu aineisto edustaa vain pientä osaa laajemmasta em. vaikuttavuuden kirjosta 8. Hyvä keino yhteiskuntatutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin on pyytää tutkijoilta itseltään arviointia heidän oman tutkimuksensa vaikutuksista 9. Tässä selvityksessä sovelletaan kyseistä arviointitapaa. 2.3 Milloin tieteellisen tutkimuksen vaikutuksia tulisi arvioida? Tieteelle ja tutkimukselle on tyypillistä vaikutusten pitkä aikajänne 10. Nopeasti hyödynnettävän, soveltavan tutkimuksen vaikutukset saattavat näkyä hyvinkin pian tutkimuksen valmistumisesta, kun taas pääasiassa tieteenalaa eteenpäin vievän tutkimuksen vaikutukset ovat yleensä hitaampia. Vaikutusten pitkän aikajänteen problematiikka nousee esiin myös kyselyyn vastanneiden, vastikään väitelleiden henkilöiden vastauksissa: Osaan kysymyksistä oli vaikea vastata, sillä väitöskirjan tietojen yms. hyödyntämisprosessi on osin vielä kesken esim. tieteellisen julkaisemisen ja aihepiirin parissa jatkamisen osalta, kun väitöksestä ei ole paljon aikaa kulunut. Väitökseni oli 2010 loppuvuodesta, joten on ehkä vielä ennenaikaista sanoa sen merkityksestä ja siteeraamisesta Pulmatilanne syntyy, jos perustutkimus ja soveltava, nopeammin itsensä takaisinmaksava tutkimus, joutuvat kilpailemaan samoista tutkimusmäärärahoista. Perustutkimus kaiken tiedon kanto on aina enemmän tai vähemmän riskirahoitusta, joka saattaa muuttua taloudellisesti tuottavaksi joko vuosien kuluttua tai mahdollisesti ei milloinkaan. Vaikka mitään soveltavaa, mahdollisesti välitöntä taloudellista 8 Mustajoki 2005, Mustajoki 2005, Mustajoki 2005, 37; Mattila 2010, 32. 9

10 hyötyä tuottavaa tutkimusta, ei synny ilman sitä, päättäjät suhtautuvat toisinaan varovaisesti tai jopa negatiivisesti perustutkimuksen rahoittamiseen. Syy on ymmärrettävä: kansa odottaa päättäjiltään nopeaa päätöksentekoa, kun ongelma havaitaan. 11 Vastareaktiona osa tiedeyhteisöstä suhtautuu penseästi koko vaikuttavuuskeskusteluun: kaikenlaisen tutkimuksen merkitys tulisi ymmärtää ilman eksplisiittistä yhteiskunnallisen hyödyn osoittamista, sillä korosteinen välittömän hyödynnettävyyden näkökulma on tuhoisa vapaan tieteenharjoittamisen kannalta Vaikuttavuus vai/ja tuottavuus Vuoden 2004 yliopistolain muutoksen yksi tavoite oli yliopistojen ja tutkimuksen parempi kansantaloudellinen tuottavuus. Tuottavuuden käsitteen synonyyminen rinnastaminen vaikuttavuuden kanssa ei ole viisasta, koska tuottavuuden käsite on vahvan taloustieteellisesti latautunut. Suoraa taloudellista tuottavuutta tulisikin tarkastella vain yhtenä vaikuttavuuden ulottuvuutena. 11 Löytönen 2010, Mustajoki 2005,

11 3. Tutkimuksen vaikutukset tieteen kehittämiseen Kyselylomakkeen 13 ensimmäistä kysymystä liittyi vaikuttavuuteen tiedeyhteisön sisällä. Uusien kuntia hyödyttävien sosiaalisten ja taloudellisten innovaatioiden, toimintatapojen ja ajattelumallien syntyminen pohjaa tieteelliseen tutkimukseen ja sen tuottamaan uuteen tietoon. Lisäksi lomakkeen toisiksi viimeinen kohta kartoittaa tieteellistä vaikuttavuutta kysyessään, missä määrin väitökseen on viitattu muissa tutkimuksissa. Usein väitelleellä on jonkinlainen käsitys asiasta, vaikkakin tämän arvioiminen voi olla vaikeaa. Tieteen kehittymiseen liittyvät kysymykset on alla eritelty tieteen kehittymiseen ja opiskelijoiden kouluttamiseen liittyviin teemoihin, vaikkakin nämä liittyvät toisiinsa erottamattomasti. 3.1 Tieteen kehittäminen: akateeminen kirjoittaminen Tieteellisiin journaaleihin kirjoittaminen on säilyttänyt asemansa yhtenä vankimmista vaikuttamisen kanavista: 60 prosenttia KAKS:n rahoittamista väittelijöistä arvioi panoksensa tieteellisissä journaaleissa kirjoittamiseen vähintäänkin keskinkertaiseksi. Kuvio 1. Tieteellisiin journaaleihin kirjoittaminen (1= panokseni on pieni 5 = suuri) Tieteellisiin journaaleihin kirjoittamisen lisäksi vertaisarvioinneilla on suuri rooli tieteeksi muuttumisen prosessissa, sillä vertaisarvioimaton ajatus ei vielä ole tiedettä. Kysymykseen vastaamisessa on selvää hajontaa: vaikka 68 prosenttia vastaajista kokee panoksensa pieneksi, 29 prosenttia mieltää panoksensa melko suureksi tai suureksi. 11

12 Kuvio 2. Vertaisarviointien kirjoittaminen tieteellisiin journaaleihin (1= panokseni on pieni 5 = suuri) Eniten tieteellisiin journaaleihin kirjoittamiseen panostaneet henkilöt olivat usein aktiivisia myös vertaisarviointien kirjoittajina, sillä 70 prosenttia keskivertoa enemmän tieteellisiin journaaleihin panostavista väitelleistä arvioi myös vertaisarviointien panokseksi vähintään vaihtoehdon melko suuri. Painettu sana on säilyttänyt asemansa kohderyhmän tieteellisten tekstien julkaisufoorumina, sillä panostaminen Internetin akateemisilla foorumeilla julkaisemiseen on suuren enemmistön mielestä ollut vähäistä: 71 prosenttia vastaajista kokee panoksensa joko melko pieneksi tai pieneksi. Aineistossa ylivoimaisesti yleisimmin esiintyvä arvo on 1 (panokseni on ollut pieni), jonka on valinnut 35 vastaajaa. Kuvio 3. Tieteellisten tekstien julkaiseminen Internetin akateemisilla foorumeilla (1= panokseni on pieni 5= suuri) Vain 39 prosenttia KAKS:n väitöstyötutkijoista kokee panostaneensa suomenkielisen tieteellisen sanaston kehittämiseen vähintään keskinkertaisesti. Tämä on yllättävän alhainen prosenttiosuus, sillä lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden henkilöiden väitökset on kirjoitettu suomeksi. Tieteenalojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Toisaalta kyseistä teemaa on ilmeisen vaikea arvioida: 10 prosenttia vastaajista on valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Arvon 1 suosiota selittää osittain englanninkielisten väitösten osuus, 13%. 12

13 Kuvio 4. Suomenkielisen tieteellisen sanaston kehittäminen (1= panokseni on pieni 5= suuri) Väitelleet ovat osallistuneet hyvin vaihtelevasti oman tieteenalansa teorian tai metodologian kehittämiseen. 61 prosenttia kokee panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Kuvio 5. Tieteenalan teorian tai metodologian kehittäminen (1= panokseni on pieni 5=suuri) 3.2 Tieteen kehittäminen: akateemista vuorovaikutusta Kirjoittamisen lisäksi keskustelun herättäminen akateemisessa yhteisössä, jatkotutkimusaiheiden tarjoaminen muille ja muiden tekemät viittaukset omaan tutkimukseen ovat olennainen osa akateemista vuorovaikutusta ja liittyvät vahvasti tieteen kehittämiseen. 75 prosenttia väitelleistä kokee oman panoksensa keskustelun herättämiseen ja aktivoimiseen akateemisessa yhteisössä olleen keskiverto tai suurempi. Tämä onkin nähtävä yhtenä tärkeimpänä vaikuttamisen kanavana. On huomionarvoista, että vain kolme vastaajaa (4%) kokee panoksensa olleen pieni. 13

14 Kuvio 6. Keskustelun herättäminen ja aktivoiminen akateemisessa yhteisössä (1= panokseni on pieni 5=suuri) Myös jatkotutkimusaiheiden tarjoaminen muille on ollut suosittu tapa vaikuttaa: 70 prosenttia vastaajista arvioi panoksensa keskinkertaiseksi tai suuremmaksi, ja vain 7 prosenttia kokee panoksensa pieneksi. Tämä on myös koko kyselyn frekvenssiltään korkeimman tyyppiarvon 4 saanut vastaus (25 henkilöä). Tämän vaikutustavan suurta merkitystä selittänee ainakin se, että väitöstyön lopussa on tapana antaa ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi. Kuvio 7. Jatkotutkimusaiheiden tarjoaminen muille(1= panokseni on pieni 5=suuri) Tiede ei kehity sellaisten julkaisujen kautta, jotka eivät kiinnosta muita tutkijoita 13. Tähän liittyy kiinteästi koko kyselyn viimeinen monivalintakysymys: missä määrin tutkimukseesi on viitattu? Kysymyksen tarkoituksena ei ole kartoittaa sitä, onko väitökseen viitattu lukumäärällisesti monissa tutkimuksissa, vaan ennemminkin väitelleen omaa kokemusta siitä, onko tutkimus noteerattu omalla tieteenalalla tutkijan itselleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. 13 Mustajoki 2005,

15 48 prosenttia vastaajista kokee, että heidän tutkimuksensa on noteerattu tiedeyhteisössä hyvin: viittauksia on joko suhteellisen paljon tai kiitettävän paljon. Jonkin verran on kuitenkin aineistossa yleisimmin esiintyvä yksittäinen vastaus, sillä niitä on 27 (40% vastaajista). Kuvio 8. Onko väitöstutkimustasi käytetty lähteenä muissa tutkimuksissa?(1=panokseni on pieni 5=suuri) Kysymys pitää sisällään myös toisissa vaikuttamisen kanavoissa onnistumisen: väitöstutkimukseen viittaamisen edellytys on, että se on tiedeyhteisössä tunnettu teos. Hyvin suuri enemmistö (84%) em. tiedeyhteisössä omasta mielestään hyvin noteeratuista väitelleistä on panostanut tieteellisissä journaaleissa kirjoittamiseen vähintään keskinkertaisesti. Lisäksi selvä enemmistö (61 prosenttia) on panostanut opiskelijoiden kautta vaikuttamiseen vähintään keskinkertaisesti (oma panos 3). 58 prosenttia on panostanut sekä tieteellisiin journaaleihin että opiskelijoiden kautta vaikuttamiseen vähintään keskinkertaisesti. 3.3 Tieteen kehittäminen: kansainvälisyysnäkökulma Tieteen kehittämistä arvioitaessa voidaan ottaa hyödyksi myös kansainvälisyysnäkökulma. Suuret yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät usein kansainvälisen tiedeyhteisön työn yhteisvaikutuksesta 14. Arvioimalla suomalaisten tutkijoiden vaikutusta heidän tieteenalansa kehitykseen globaalilla tasolla päästään laajempaan vaikuttavuuden arviointiin. 14 Mustajoki 2005,

16 Kuvio 9. Kansainvälisillä foorumeilla vaikuttaminen (esim. kansainvälisiin journaaleihin kirjoittaminen, seminaareihin osallistuminen, ei suomenkielinen julkaiseminen Internetissä) (1=panokseni on pieni 5=suuri) 48 prosenttia KAKS:n väitöstyötutkijoista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Yleisimmin esiintyvä yksittäinen arvo oli kuitenkin 1, eli panokseni on pieni. Tämä johtunee muun muassa siitä, että kyselyyn vastanneista vain 13 prosenttia on tehnyt väitöksensä englannin kielellä. Näistä yhdeksästä väittelijästä kuusi arvioi panoksensa melko suureksi tai suureksi. Toisaalta on myös huomionarvoista, että lähes 30% arvioi oman panoksensa melko suureksi tai suureksi, ja joukkoon mahtuu myös paljon suomen kielellä väitelleitä. Osa vastaajista on ollut hyvinkin aktiivisia: Väitöskirjani perustella olen ollut pyydetty luennoitsija Venäjällä. Lisäksi olen esitellyt tuloksia Ugandassa, Etelä Koreassa, Norjassa, Puolassa, Espanjassa, Färsaarilla ja Ruotsissa. Väitöskirja mahdollisti kutsun Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaan yhteispohjoismaiseen hyvinvointitutkimukseen. Kansainvälisillä foorumeilla vaikuttamiseen on panostettu erityisesti viime vuosina väitelleiden keskuudessa. lukuja, lukuja. Tämä kertonee etenevästä globalisaatiosta ja mahdollisesti myös Internetin merkityksen kasvamisen mahdollistamasta helppoudesta. 16

17 3.4 Tieteen kehittäminen: seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttaminen KAKS:n väitöstyötutkijat ovat profiloituneet vahvasti vaikuttamiseen opiskelijoiden kautta. Jopa 32 prosenttia vastaajista arvioi tämän vahvimmaksi vaikuttamistavakseen. Vaikuttavuuskeskustelussa esiintyy vahvana kanta, jonka mukaan tutkijan tärkein vaikutus yhteiskuntaan syntyy uuden asiantuntijapolven kouluttamisen kautta: yksittäisen tutkijan vaikutus yhteiskuntaan on keskimääräisesti suhteellisen vähäinen verrattuna siihen, millainen vaikutus kaikilla hänen evästämillään opiskelijoilla voi kokonaisuutena olla. 15 Lausuntojen antaminen apurahahakemuksiin on sekä tieteen kehittämistä että seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttamista. Lausuntoja on annettu hyvin vaihtelevasti. 47 prosenttia kokee panoksensa keskinkertaiseksi tai sitä suuremmaksi. Kuvio 10. Lausuntojen antaminen apurahahakemuksiin(1=panokseni on pieni 5=suuri) Opiskelijoille luennoiminen on kaiken kaikkiaan yksi tärkeimmistä vaikuttamisen kanavista. 70 prosenttia vastaajista kokee panoksensa opiskelijoille luennoimiseen joko keskinkertaiseksi tai sitä suuremmaksi. Kuvio 11. Opiskelijoille luennoiminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 15 Ks. esim. Mustajoki 2005,

18 Myös opetuksessa käytettävän materiaalin tuottamisella sekä oppilastöiden ohjaamisella ja arvioimisella on positiivinen vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen. 49 prosenttia vastaajista panostaa vähintään keskinkertaisesti opetuksessa käytettävien kirjojen tai artikkelien kirjoittamiseen. Kuvio 12. Opetuksessa käytettävien kirjojen tai artikkelien kirjoittaminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 58 prosenttia vastaajista panostaa vähintään keskinkertaisesti oppilastöiden ohjaamiseen. Kuvio 13. Oppilastöiden ohjaaminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 51 prosenttia vastaajista kokee panoksensa oppilastöiden arvioimiseen vähintään keskinkertaiseksi. Kuvio 14. Opinnäytteiden arvioiminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 18

19 Parhaan kuvan väittelijöiden panoksesta seuraavan asiantuntijasukupolven kouluttamiseen saa, kun kaikki em. neljä ulottuvuutta yhdistetään ja näistä lasketaan keskiarvo. Tällöin 54 prosenttia vastaajista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi ( 3). Tästä joukosta 84 prosenttia työskenteli väitöksen aikana yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai lukiossa. Väitöksen aikainen toimi ei kuitenkaan yksinään selitä aktiivisuutta seuraavan asiantuntijapolven kouluttamiseen, sillä 44 prosenttia niistä, jotka arvioivat panoksensa keskivertoa pienemmäksi (<3), työskenteli myös yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai lukiossa. Todennäköisesti asiaan vaikuttaa merkittävästi myös esimerkiksi väitösaiheen ajankohtaisuus tai ajattomuus. 19

20 4. Tutkimuksen suora yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laajan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saavuttamiseksi tutkimustuloksia on esiteltävä suurelle yleisölle. Media toimii luontevana, suuren yleisön saavuttavana kanavana. Laajan yleisön saavuttamiseksi on myös tärkeää, että tutkimustulokset esitetään sellaisessa muodossa, joka on suurelle yleisölle luontaista luettavaa tai kuunneltavaa. 4.1 Vaikuttaminen median kautta Sanomalehtikirjoitusten tai artikkelien kirjoittaminen on yhteiskunnallisen vaikuttamisen perinteisimpiä muotoja. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa sanomalehtien pääkirjoitukset, vieraskynät ja mielipidekirjoitukset. 62 prosenttia vastaajista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Kuvio 15. Sanomalehtikirjoitusten tai artikkelien kirjoittaminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) Monet sanomalehtikirjoitukset digitoidaan myös Internetiin. Kirjoitus saa enemmän lukijoita ja väitöstutkimuksen vaikuttavuus kasvaa. Asiantuntijakommenttien antaminen mediassa pitää sisällään erilaisten teemojen kommentoimista väitösaiheen asiantuntijana esimerkiksi sanoma ja aikakauslehdissä, televisiossa ja radiossa. 49 prosenttia vastaajista koki panoksensa vähintään keskinkertaiseksi tällä vaikuttamisen saralla. 20

21 Kuvio 16. Asiantuntijakommenttien antaminen mediassa (1=panokseni on pieni 5=suuri) Sosiaalista mediaa (mm. Facebook ja Twitter) ei rajattu pois kysymyksenasettelusta, mutta Internetvaikuttamista kysyttiin myös erikseen. KAKS:n väitöstyötutkijat eivät vielä ole löytäneet Internetiä tutkimusaiheensa populaarimman esittelyn foorumina. Ainoastaan 22 prosenttia vastaajista koki panostavansa vähintään keskinkertaisesti tähän vaikuttamisen muotoon. Kuvio 17. Tutkimusaiheeseen liittyvä blogeihin kirjoittaminen tai viestiketjuihin kommentoiminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) Vastausmateriaali ei myöskään anna vahvoja viitteitä panostamisen lisääntymisestä, sillä viime vuosina väitelleet eivät ole panostaneet sen enempää kuin vuosituhannen alkuvuosina väitelleetkään. Aktiivisuutta selittänee lähinnä oma into. 4.2 Vaikuttaminen yleisöluentojen kautta Myös yleisöluentojen pitäminen on yksi tapa tuoda uusinta tutkimustietoa lähemmäs suurta yleisöä. Yleisöluentoja voidaan pitää muun muassa kirjastoissa, seminaareissa, työpaikkojen työhyvinvointi ja virkistyspäivillä sekä messuilla. 21

22 Kuvio 18. Yleisöluentojen, esim. Studia Generalia pitäminen (1=panokseni on pieni 5=suuri) 39 prosenttia vastanneista arvioi panoksensa vähintään keskinkertaiseksi. Eri tieteenalojen ihmiset pitävät yleisöluentoja vastauksista päätellen yhtä aktiivisesti. On huomionarvoista, että yksittäisenkin yleisöluennon vaikuttavuus voi olla suuri, sillä luentojen kohderyhmät ovat usein juuri niitä käytännön toteuttajia, joiden arkea luennon teemat käsittelevät. Hyvistä esimerkeistä käyvät työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvät teemat. 22

23 5. Tutkimuksen suorat vaikutukset kuntien kehittämiseen 5.1 Suorat kuntien toimintaa hyödyttävät vaikutukset Tieteen kehittämisen, seuraavan kunta alan asiantuntijasukupolven kouluttamisen ja uusien toimintamallien juurruttamisen konkreettiset vaikutukset näkyvät kuntien käytännön työssä hitaasti, osittain niiden abstraktinkin luonteen takia. Tässä alaluvussa käsitellään verrattain nopeammin näkyviä kuntien toimintaa parantavia tutkimustyön vaikutuksia erityisesti yksittäisten kuntien kannalta. Seuraavat kuntiin liittyvät kysymykset ovat täysin tutkimuksen painotuksista riippuvaisia. Vain pieni osa vastaajista (17%) koki panoksensa keskinkertaiseksi tai suuremmaksi kaikilla osa alueilla: yksittäisten kuntien ongelmien kartoittamisessa ja sekä tilastotiedon että kehitysehdotusten tarjoamisessa yksittäisille kunnille. Tyypillisintä oli profiloitua yhteen tai kahteen em. suoraan kuntien kehittämiseen liittyvistä vaikuttamistavoista. 49 prosenttia vastaajista kokee panostavansa yksittäisten kuntien ongelmien kartoittamiseen keskinkertaisesti tai enemmän. Kuvio 19. Yksittäisten kuntien ongelmien kartoittaminen (1=panokseni on pieni 5 =suuri) 23

24 KAKS:n väittelijät eivät ole aktiivisia tilastotiedon tuottajia: vain 20 prosenttia kokee panoksensa edes keskinkertaiseksi. Usein yhteiskuntatutkimuksessa tilastotieto syntyykin lähinnä sivutuotteena. Kuvio 20. Tilastotiedon tarjoaminen yksittäisille kunnille (1=panokseni on pieni 5=suuri) 58 prosenttia vastanneista kokee panostaneensa vähintään keskinkertaisesti kehitysehdotusten antamiseen yksittäisille kunnille. Kuvio 21. Kehitysehdotusten tarjoaminen yksittäisille kunnille(1=panokseni on pieni 5=suuri) 5.2 Tutkimustulosten välittyminen kuntiin Tässä alaluvussa pohditaan, mitkä tekijät selittävät tutkimustuloksien parempaa välittymistä kuntiin. Vain 30 prosenttia vastanneista koki, että heidän väitöksiään on huomioitu kunnissa suhteellisen paljon tai kiitettävän paljon. Lisäksi 15 prosenttia kysymykseen vastanneista koki, että väitöstä ei ole noteerattu riittävästi. 24

25 Kuvio 22. Onko tutkimustuloksiasi oman käsityksesi mukaan hyödynnetty kunnissa? (1=panokseni on pieni 5=suuri) Myös vapaa sana osiossa otettiin tähän vahvasti kantaa: Päätulokseni oli, että terveydenhuollossa niin potilaista kuin terveyspalvelujen käytöstä kerätään valtava määrä tietoja, joita EI HYÖDYNNETÄ riittävästi kunnissa. Vaikutusten pitkä aikajänne selittää asiaa osittain, sillä varsinkin viime vuosina valmistuneiden tutkimusten vaikuttavuus saattaa muodostua paljon nyt arvioitua korkeammaksi. Silti asia vaatii tärkeydessään lisäpohdintaa: mikä estää tutkimustulosten paremman noteeraamisen kunnissa? Eräs vastaaja korostaa selkokielisyyden tavoitetta ja vuorovaikutuksen merkitystä: Väitöstutkimus on muotoa, jota kunnalliset toimijat tuskin jaksavat lukea (saati ymmärtää). Vaikuttavuus tehdään vuorovaikutuksessa ja tutkimuksen sisällön saattamisessa selkokielelle. Väitelleen päivätyön valitseminen muuttujaksi ei yksinään tee eroa sen välille, miksi toisten tutkimustulokset noteerataan paremmin: sekä yliopistoissa työskentelevistä että muista (esim. kuntien työntekijöistä) löytyy yhtä lailla niitä, jotka kokevat, heidän tutkimustuloksiaan ei noteerata riittävästi. Eräs kunnan työntekijä kokee asian näin: toimin myös kunnallisena ja maakunnallisena päätöksentekijänä. Se avaa jo luonnostaan kanavia teorian ja käytännön välille, mitä voi pitää jonkinasteisena etuna. Toisen vastaajan kokemus on vastakkainen kunnallisesta toimesta huolimatta: Minä olisin toivonut, että tärkeänä pitämäni tutkimuksen aihepiiri olisi saanut enemmän kiinnostusta. Kun nat näyttävät kuitenkin keskittyvän ensisijaisesti päiväkohtaisten ongelmien käsittelyyn. 25

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Lapin kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan. Puolet päättäjistä somettaa. Lapin kuntapäättäjät ovat tyytyväisempiä paikallisten tiedotusvälineiden

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media 0 laiset kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita maakunnalliseen mediaan. Kaksi kolmesta päättäjästä somettaa. laiset kuntapäättäjät ovat hieman tyytymättömämpiä maakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media n kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, ja somettavat kollegoitaan enemmän Eteläkarjalaiset kuntapäättäjät ovat

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Varsinais-Suomen kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Yli puolet päättäjistä somettaa. Varsinaissuomalaiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Päijäthämäläiset kuntapäättäjät ovat hieman kriittisempiä paikalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, mutta somettavat kuten päättäjät keskimäärin Päijäthämäläiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media 0 n kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Puolet päättäjistä somettaa. Eteläpohjanmaalaiset kuntapäättäjät ovat

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media laiset kuntapäättäjät ovat hieman kriittisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa. Somettavien päättäjien määrä lisääntynyt. laiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media n kuntapäättäjät tyytymättömämpiä paikalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Yli puolet päättäjistä somettaa. Keskipohjanmaalaiset kuntapäättäjät ovat tyytymättömämpiä

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Uusmaalaiset kuntapäättäjät ovat kriittisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, mutta ovat ahkeria somettajia Uusmaalaiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media 0 n kuntapäättäjät myönteisempiä maakunnalliseen mediaan kuin kuntapäättäjät keskimäärin. Alle puolet päättäjistä somettaa. Eteläsavolaiset kuntapäättäjät ovat tyytyväisempiä maakunnallisten

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media 0 n kuntapäättäjät tyytymättömiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan. Puolet päättäjästä somettaa. laiset kuntapäättäjät ovat tyytymättömämpiä sekä paikallisen että maakunnallisen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Laura Kohta ja Mervi Ahola

Laura Kohta ja Mervi Ahola Kirjastopalveluiden vaikuttavuusarviointi mihin tarvitaan sairaalan kirjastopalveluja? Laura Kohta ja Mervi Ahola Vaikuttavuusarviointi (outcomes assessment) on laadullisille menetelmille pohjautuva lähestymistapa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 12.11.2013 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2014

Finnan käyttäjäkysely 2014 Finnan käyttäjäkysely 2014 Kooste tuloksista Kyselyn toteuttaminen ja vastaajat Toteutettiin Surveypal-sovelluksella 27.10.-17.11.2014 Kyselyyn vastasi 3239 käyttäjää Vetonaulana tabletin arvonta Eniten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna

Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kevätseminaari Jyväskylässä 30.3.2017 Annukka Norontaus, FT, Jyväskylän Oppisopimuskeskus Taustaa Esitys perustuu 4.5.2016

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot