Mitä kuuluu varusmiesten etuuksille? Ymmärrystä hankkeille löytyy, mutta varsinaisia tekoja on vähän uutiset, sivu 4. Uutta potkua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä kuuluu varusmiesten etuuksille? Ymmärrystä hankkeille löytyy, mutta varsinaisia tekoja on vähän uutiset, sivu 4. Uutta potkua"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Mitä kuuluu varusmiesten etuuksille? Ymmärrystä hankkeille löytyy, mutta varsinaisia tekoja on vähän uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 48. vuosikerta n:o 20 (1066) verkossa > Kuva: Puolustusvoimat Vapaaehtoista kodinturvaa? Puolustusministeri Jyri Häkämies haluaa keskustelua suomalaisista kodinturvajoukoista. Vapaaehtoisuuteen perustuvat sodanajan joukot tukisivat Häkämiehen mukaan puolustusvoimia. Ensisijaisina tehtävinä kodinturvajoukot olisivat osa puolustusvoimia ja osallistuisivat virkaapuun kotimaan erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. uutiset, sivu 3 Innointin keksintöjen taival tuotteiksi on pitkä uutiset, sivu 5 Uutta potkua eliniäksi varusmiesten liikuntaharrastuksiin kentällä, sivu 10 Firmarock tulitukea yleisöltä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 20/2010 pääkirjoitus Kansan kirkko ja armeija Käsky tasa-arvosta ei jätä tulkinnan varaa. Journalismiin kuuluu jännite. Television keskusteluohjelmiin sellainen rakennetaan usein etsimällä ääripäiden edustajat studioon.tämä vastakkainasettelu television homokeskustelussa aiheutti joukkopaon kirkosta. Ohjelmassa ääneen pääsivät henkilöt, jotka eivät edusta kirkon valtavirtaa. Monet tulkitsivat heidän lausuntonsa kirkon virallisiksi linjauksiksi. Kirkko ja puolustusvoimat ovat monessa suhteessa saman kaltaisia. Molemmat tekevät työtä koko Suomen hyväksi. Kansankirkko ja kansanarmeija ovat jo pelkästään kokonsa johdosta moniäänisiä instituutioita. Myös puolustusvoimissa ovat seinät leveällä ja katto korkealla. Kumpikaan organisaatio ei pysty kontrolloimaan nykyajan viestintää entisaikojen malliin. Enää ei pystytä keskitetysti päättämään, kuka esiintyy julkisuudessa organisaation edustajana. Kuka tahansa saa tornitouhua omat mielipiteensä kaikkien ulottuville internetissä. Tässä ajassa korostuu yksilön harkintakyky. Yksittäisen kirkon tai puolustusvoimien työntekijän uskottavuus ja jopa organisaation maine voivat kärsiä julkisten kannanottojen takia. Toimittajien työ on entistä haastavampaa: suorien lähetysten ja reaaliaikaisuuden maailmassa asiat tulee suhteuttaa huolellisesti. Pitkässä juoksussa epätasapaino tai kohauttamisen tarve syö median uskottavuutta. Draaman rakentaminen faktojen kustannuksella ei ole hyvää journalismia. *** Puolustusvoimat on siinä suhteessa mielenkiintoinen organisaatio, että täällä esimerkiksi tasa-arvon kaltaisista asioista käsketään. Näin on tehty henkilöstöpäällikön allekirjoittamassa käskyssä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Siinä todetaan, että henkilöiden eriarvoiseen asemaan asettaminen ja syrjintä sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kiellettyä. Tämä on valtaosalle nykyajan nuorista itsestäänselvyys. Puolustusvoimien kokoisesta organisaatiosta löytynee kuitenkin yksittäisten henkilöiden syrjiviä asenteita. Jos tällaiset tulevat pintaan käytännön toimissa, niihin pitää puuttua. Käsky ei jätä tulkinnan varaa. *** Moni homo suorittaa varusmiespalveluksen. Myös henkilökunnassa on seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia. Ruotsin puolustusvoimat, jopa komentajaa myöten, on osallistunut seksuaalivähemmistöjen Pride -festivaaliin. Ruotsin voimakkaasta feministisestä ja keskustelevasta kulttuuritaustasta johtuen yksityisistä asioista tehdään poliittisia. Suomalaiset ovat pragmaattisempia; suomalaiseen kulttuuriin sopisikin hyvin, ettei asiasta tehdä numeroa silloin kun tasavertaisuus toteutuu. Yksittäisen taistelijan seksuaalisella suuntautumisella ei pitäisi olla mitään merkitystä. On lapsellista pelätä homojen uhkaavan heteroita. > nurkka Yksilön vapaus edistää omaa turvallisuuttaan Turvatekniikan myynti kasvaa vaikka rikollisuus ei lisäänny. Kallis tekniikka ei ole kaikkien saatavilla, mutta lisääkö tekniikka niidenkään turvallisuutta, joiden saatavilla se on? Turvallisuuden voi ymmärtää arvona, kuten kansainväliseksi auktoriteetiksi noussut tutkija Shalom Schwartz tekee. Turvallisuus syntyy tällöin esimerkiksi ennustettavuudesta, vastavuoroisuudesta ja luotettavuudesta. Tunne turvallisuudesta ei heilahtele voimakkaasti lyhyen ajan sisällä, ellei mukaan lueta vuoden 2001 iskujen kaltaisia erityisen dramaattisia tapahtumia. Vastaavasti turvallisuuden heikentymistä ei voi korjata yksittäisillä muutoksilla. Kyse on kokonaisvaltaisemmasta tunteesta liittyen sellaisiin kysymyksiin kuin olenko turvassa jos jotakin tapahtuu, saanko apua ja hoitoa jos tarvitsen, saavatko läheiseni tai ylipäätään apua tarvitsevat, joudutaanko kärsimään. Koska arvotutkimusten mukaan turvallisuudentunne on heilahtanut, joudumme kysymään, kuinka yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet niin, että tunne turvallisuudesta on alentunut. Mediasta saamme samaa tietoa kuin osa meistä saa lähipiireiltään: julkisen terveydenhuollon piirissä ollaan jatkuvassa resurssipulassa, joista kärsivät avun tarvitsijat. Kilpailuttamisen ja ulkoistamisen kautta vastuukysymykset pakenevat; hallintojärjestelmässä ei ole enää valtakeskuksia, vaan vallan ja vastuun jakautuminen vie ne usein ulottumattomiin; on puhuttu esimerkiksi projektiyhteiskunnasta. Pitkäjänteisyyden vaihtaminen lyhytjänteisiin sopimuksiin ja määräaikaisin projekteihin ei ole otollinen perusta luottamukselle. Voisiko siis yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen olla taustana sille epävarmuuden tunteelle, joka näkyy yhtäältä arvotutkimuksissa ja toisaalta esimerkiksi turvatekniikan myyntilukuina? Kun yksittäisten ihmisten mahdollisuudet lisätä turvallisuuttaan ovat rajallisia, joudutaan palaamaan yhteiskunnan tasolle. Edustuksellista demokratiaa en vaihtaisi, mutta talouspuheiden viidakossa on joskus vaikea nähdä niitä politiikan tekoja, joilla käytännössä vaikutetaan turvallisuutta lisääviin tai vähentäviin rakenteisiin. Yhteiskunta ei ole kuin korttipakka; sitä ei voi hajottaa yksittäisillä toimilla. Mutta turvallisuusperustaa murennetaan jatkuvilla pienillä muutoksilla, joilla vastuuta ja vastavuoroisuutta siirretään kauemmas kansalaisilta ja julkisen sektorin piiristä. Siksi turvallisuustekniikkaa parempi keino lisätä omaa turvallisuuttaan on edesauttaa sellaisia yhteiskunnan rakenteita, joissa oikeudenmukaisuus toteutuu varallisuudesta tai valmiista hyvinvoinnista riippumatta. *** Mitäpä jos siis julkinen sektori ei kohdenna yksityiselle sektorille resurssejaan, vaan pitää resurssinsa julkisella puolella, jokaisen ulottuvilla. Ja mitäpä jos maailman talousjärjestelmään luotaisiin demokraattiset säännöt, joilla maailman eriarvoisuus kapenisi. Olen valmis väittämään, että osa turvatekniikkayrityksistä joutuisi silloin vaihtamaan alaa. Inari Juntumaa Tutkijaopiskelija Helsingin yliopisto kysymys mielipide Edellisessä lehdessä kysyimme: Kannatatko neljän kuukauden palvelusaikaa? Kyllä 22% Ei Entisaikojen sosiaalinen maanpuolustus Ajoittain käytävässä Mannerheimkeskustelussa on toistaiseksi sivuutettu Marskin osuus sosiaalisessa työssä. On luultavaa, että Mannerheim sai ajatuksen lastensuojeluliitosta sisareltaan, vapaaherratar Sophie Mannerheimilta. Mutta jollei hänellä olisi ollut vilpitöntä harrastusta asiaan, olisi hän kaiketi tyytynyt vain keulakuvan osaan. Tosiasiallisesti hän kuitenkin mitä aktiivisimmin otti osaa sekä liiton organisoimiseen että sen toimintaan. Marskin astuminen Suomen Punaisen Ristin johtoon merkitsi yhdistykselle uuden kauden alkua. Mannerheimin osuus Punaisen Ristin työssä oli ainakin yhtä merkitsevä kuin hänen nimeään kantavassa lastensuojelujärjestössä. Hänen ansiotaan on muun muassa Suomen Punaisen Ristin saattaminen läheiseen yhteistoimintaan kansainvälisten Punaisen Ristin elinten kanssa. Sotavuosinakin Marski seurasi herpaantumattomalla mielenkiinnolla sekä Mannerheim-liiton että Punaisen Ristin toimintaa. Talvisodan sytyttyä hän uskoi Punaisen Ristin tehtäväksi sotainvalidien lääkintähoidon ja huollon järjestämisen. Eräänä kesäpäivänä 1940 talvisodan invalidit kokoontuivat perustamaan omaa järjestöä, Sotainvalidien Veljesliittoa. Mannerheim matkusti kokoukseen. Voittakaa kaikki vaikeutenne, pysykää lujina ja näyttäkää maailmalle sodassa jo näyttämänne ihmeen lisäksi uusi, se, mihin suomalainen sotilas invalidinakin sisullaan pystyy, kannusti Mannerheim. Tapio Piha res. sotilasmestari Sotilassosiologinen seura Mieluummin se kuin yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen. - Kaali 78% Nykyinen puoli vuotta on vain murto-osa nuoren ihmisen elämästä. Vastauksia yhteensä: 286 Seuraava kysymys: Tarvitaanko Suomessa kodinturvajoukkoja? - patriotisk Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2010 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tiia Turunen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Tatu Vaajala Alikersantti Lauri Kangasniemi Puh Kaartinjääkäri Otto Kannisto Puh Kaartinjääkäri Juho Takkunen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Markku Mujunen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Lassi Häkkinen Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jukka Lehtinen Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa:

3 ruotuväki 20/2010 uutiset 3 Kodinturvajoukot olisivat osa puolustusvoimia Järjestöjohtajat: kodinturvajoukot perustuisivat vapaaehtoisuuteen. Kodinturvajoukkojen tehtävät ja tarve on arvioitava ensi hallituskaudella. Tiia Turunen Suomessa on viime aikoina keskusteltu kotimaisista kodinturvajoukoista. Muilla Pohjoismailla on jo samantyyppiset joukot, ja monet kokevat Suomellakin olevan tarvetta samantapaisille joukoille. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen nostettua asian esille ovat muun muassa Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys reagoineet aloitteeseen. Halusin aloittaa keskustelun aiheesta, Häkämies kommentoi Reserviläinen-lehdessä tekemäänsä avausta. Yhdestä asiasta kaikki tahot ovat yhtä mieltä. Ennen kuin mitään voidaan varsinaisesti päättää, on määriteltävä kodinturvajoukkojen tehtävät ja rooli Suomessa. Ihan ensimmäiseksi täytyisi määritellä kodinturvajoukkojen tehtävät sekä se, millainen rakenne ja identiteetti niillä tulisi olemaan, painottaa Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula. Toisaalta MPK:n puheenjohtaja Harri Kainulainen painottaa, että ensisijaisesti kyse on poliittisesta päätöksenteosta. Viime kädessähän jää poliittisten päättäjien tehtäväksi määritellä, halutaanko Suomeen ylipäätään kodinturvajoukkoja, hän pohtii. Lisäksi se, mikä olisi kodinturvajoukkojen ja jo olemassa olevien maakuntajoukkojen suhde, on pohdinnassa. Häkämiehen mukaan kodinturvajoukoille olisi tilausta, kun puolustusvoimauudistus muuttaa rakenteita. Kodinturvajoukot täydentäisivät ja varmentaisivat alueellista puolustusta varuskuntarakenteen ohentuessa, Häkämies perustelee. Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Pakkanen ei usko Suomen tarvitsevan toista vapaaehtoisuuteen perustuvaa sodanajan joukkoa. Olen ehdottomasti sen kannalla, että nykyisiä maakuntajoukkoja kehitettäisiin ennemminkin kodinturvajoukkojen suuntaan ja laajennettaisiin. En usko, että Suomessa riittää resursseja perustaa toista päällekkäistä järjestelmää, Pakkanen huomauttaa. Kuva: Lassi Häkkinen Puolustusministeri Jyri Häkämiehen avaus suomalaisista kodinturvajoukoista on herättänyt paljon keskustelua. Kodinturvajoukot perustuisivat vapaaehtoisuuteen Kodinturvajoukot perustuisivat muiden Pohjoismaiden tapaan vapaaehtoisuuteen, mutta ne olisivat osa puolustusvoimien sodanajan joukkoja. Parhaimmillaan Häkämies näkee kodinturvajoukot keinona tarjota mielekkäitä tehtäviä ja koulutusta vapaaehtoisille reserviläisille. Maanpuolustuksellisten tehtävien lisäksi kodinturvajoukot voisivat myös osallistua tukitehtäviin eri viranomaisille onnettomuus- ja häiriötilanteissa kotimaassa. Pohjoismaista mallia Suomeen? Tiia Turunen Kodinturvajoukot ovat olleet olemassa Suomen naapurivaltioissa jo pidemmän aikaa. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa on kaikissa käytössä samantapainen järjestelmä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Ruotsalaisten kodinturvajoukkojen, Hemvärnetin, pääasiallinen tehtävä sodan aikana on turvata sabotaasilta Ruotsin elintärkeät infrastruktuurit eli muun muassa energiantuotantolaitokset, viestintäjärjestelmät, lentokentät ja laivastotukikohdat. Kodinturvajoukot avustavat myös viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnässä ja tulvissa. Niistä on tullut elintärkeä tukipylväs Ruotsin siviiliyhteiskunnan turvaamisessa rauhan aikana, kertoo Ruotsin Helsingin-suurlähetystön puolustusasiamiehen sihteeri Henric Arnoldsson. Myös muissa Pohjoismaissa kodinturvajoukot ovat ottaneet tärkeän roolin kotimaan kriisinhallintatehtävissä. Kaikki pohjoismaiset kodinturvajoukot perustuvat alueellisuuteen ja paikallistuntemukseen. Tanskassa ja Virossa kodinturvajoukkojen toiminnassa ovat mukana myös sotilaallisen koulutuksen saamattomat henkilöt. Virossa on omat järjestöt naisille, nuorille tytöille ja nuorille pojille, kun taas Tanskassa kodinturvajoukkojen toimintaan pääsevät kaikki 18 vuotta täyttäneet. Ruotsissa kodinturvajoukkojen on koettu olevan kustannustehokas ratkaisu kasvattaa Ruotsin kykyä puolustaa omia maa-alueitaan, huomauttaa Arnoldsson. Uskon, että suomalaiset kodinturvajoukot voisivat toimia hyvässä yhteistyössä Ruotsin kanssa, kuten esimerkiksi Ruotsi ja Norja sekä jossain määrin Tanska toimivat jo, Arnoldsson toivoo. Kodinturvajoukot voisivat toimia apuna siviiliyhteiskunnalle esimerkiksi myrskytuhojen raivauksissa ja tulvavahinkojen torjunnassa, Häkämies pohtii. Parhaiten kodinturvajoukkojen koulutus onnistuisi Häkämiehen mielestä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta. Hänen mukaansa yhdistyksellä on jo valmiit rakenteet ja osaaminen koulutustehtävään. Koulutuksen perustana voisivat olla jo olemassa olevat maakuntajoukot ja MPK. Maakuntajoukot ovat tavallaan vapaaehtoisuuden ilmentymä, Häkämies valottaa. MPK:n puheenjohtaja kuitenkin painottaa, että kyse olisi puolustusvoimien sodanajan joukoista. Päävastuu kodinturvajoukkojen kouluttamisesta olisi ehdottomasti puolustusvoimilla. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tosin voisi toimia tukena koulutuksessa. Nykyäänkin puolustusvoimat tilaa noin koulutusvuorokautta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä. Koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen Pääesikunnasta uskoo reservin omaan potentiaaliin. Meillä on olemassa hyvä malli maakuntajoukoissa. Reservissä on erittäin hyvä koulutuspohja ja valmius koulutustehtäviin, Laatikainen ehdottaa. Vaikka maakuntajoukkoihin onkin ollut vaikeuksia rekrytoida etenkin miehistötehtäviin vapaaehtoisia reserviläisiä, on Häkämies luottavainen. Mielekkäät tehtävät ja kodinturvajoukkojen imago houkuttelevat varmasti vapaaehtoisia. Puolustusvoimien tavoitteena on käyttää useampia opetusmenetelmiä Jone Nikulan mukaan itseohjautuvuuden tulee kuulua jokaisen työntekijän keinovalikoimaan. Kuva: Jukka Lehtinen Otto Kannisto Jos hiljainen tieto ei välity, uusien työntekijöiden oppiminen hidastuu turhaan. Tämä haittaa myös organisaation jatkuvuutta, alustaa Opetuksen hyvät käytänteet -seminaarissa ulkopuolisena innovaattorina luennoinut toimittaja ja tv-persoona Jone Nikula. Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen Tuusulan kampuksella järjestettyyn seminaariin osallistui sotilasopetuslaitoksissa opettajan tehtävissä ja koulutussuunnittelijoina toimivia henkilöitä. Lisäksi paikalla oli puolustusvoimien ulkopuolella toimivia alan ammattilaisia muun muassa Aalto-yliopistosta. Tavoitteena on kehittää kaikkien osallistujien valmiuksia niin oppimisen ja opetuksen suunnitteluun kuin sen toteutukseen ja arviointiin, kertoo seminaaria organisoinut eversti Max Sjöblom. Aikuisopetus vaatii ammattitaitoa Puolustusvoimat kouluttaa aikuisia. Suunniteltaessa heidän oppimisympäristöään ja koulutusstrategiaa tulee ottaa huomioon iän mukanaan tuomat erityispiirteet. Seminaarissa luennoineen dosentti Outi Kallioisen mukaan aikuisia kouluttaessa on tärkeää selvittää tarkasti oppilaiden lähtötaso. Jos liikkeelle lähdetään opiskelijalle liian yksinkertaisista asioista, saattaa hän kokea opettajan käytöksen alentavana. Myös kouluttautumiseen ja työelämän yhteensovittamiseen liittyy hankaluuksia. Oppimisprosessi on usein luonteeltaan hidas ja vastaavasti työelämän muutosvauhti erittäin kiivas, Kallioinen toteaa. Haastavassa koulutusympäristössä onkin hyvä olla käytössä erilaisia opetusmetodeja. Tämä oli myös seminaarin järjestäjien mielessä. Haluamme kasvattaa opetusmenetelmien kirjoa ja opetusmenetelmäkokonaisuutta, josta pitäisi tietoisesti pystyä valitsemaan kuhunkin oppimistilanteeseen sopiva menetelmä, eversti Sjöblom kertoo.

4 4 uutiset ruotuväki 20/2010 lyhyesti Rauhanturvaajien voimankäyttösäännöt kohdallaan Kriisinhallinnassa palvelevien suomalaisten rauhanturvaajien voimankäyttösäännöstö on johdonmukainen. Puolustusministeriön kansliapäällikön asettama työryhmä tukee yksimielisesti raporttinsa lopputulosta. Työryhmä asetettiin maaliskuussa. Raporttimme valmistui syyskuussa. Kuulimme asiantuntijoita ja saimme kuulla kokemuksia kriisinhallinnan parissa toimineilta ihmisiltä, vanhempi hallitussihteeri Tuomas Venho puolustusministeriöstä sanoo. Kansainvälisten tehtävien voimankäyttösäännöt pohjautuvat YK:n, EU:n ja Naton mallisääntöihin. Kansallisen kriisinhallintajoukon voimankäytöstä vastaa viime kädessä joukon komentaja. LKa Kasarmiviikonlopun vaara pienenee Sotilaskurinpitolakiin ajetaan muutoksia. Hallitus esittää eduskunnalle, että korkeintaan kolmen vuorokauden poistumiskieltoa ei saisi toimeenpanna juhlapyhän tai viikonloppuvapaan aikana. Varusmiehet kokevat, että viikonlopun yli määrättyä poistumiskieltoa käytetään ikään kuin lisärangaistuksena. Yhtä hyvin voitaisiin määrätä kymmenen päivää poistumiskieltoa, joka kuitenkin edellyttää jo vakavampaa rikettä. Nykyinen sotilaskurinpitolaki on vuodelta 1984 ja kaipaa uudistuksia, kertoo hallitusneuvos Seppo Kipinoinen puolustusministeriöstä. OKa Patruunoiden häviäminen poliisitutkintaan Kertausharjoituksissa hävinneen patruunarasian mysteeri siirtyi poliisitutkintaan. Tapaus sattui Säkylässä Satakunnan Lennoston ja Varsinais-Suomen aluetoimiston kertausharjoituksissa, kun reserviläiset aloittelivat kovapanosammuntaa. Olemme kysymysmerkin alla. Suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti, kuten välittömästi häviämisen jälkeen tehdyt toimenpiteet osoittavat, Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Kari Mäkinen toteaa. Kun patruunoiden katoaminen huomattiin, kaikki harjoituksen osallistujat tarkastettiin ja maasto tutkittiin. LKa Kilpi veteraaniperinteen vaalijoille Tammenlehvän Perinneliitto on alkanut myöntää Veteraaniperinteen vaalija -kilpiä tunnustukseksi yhteisöille, jotka tallentavat ja pitävät esillä sotaveteraanien perinnettä. Ensimmäisen kilven on saanut ovenpieleensä Sotamuseo Helsingissä. Kriteerinä kilven luovuttamiselle on se, että materiaalia hoidetaan asianmukaisesti. Kohteen on myös oltava helposti yleisön saavutettavissa. Perinnetyön tekijöitä tehdään tällä tunnetuksi ja yhdistetään kokonaisuudeksi, selventää liiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen. JTa Mitä varusmiesten etuuksille kuuluu? Varusmiesliitto antoi heinäkuussa julkilausuman varusmiesten sosiaalietuuksista. Ajatukset ovat saaneet ymmärrystä, mutta vähän on tapahtunut käytännössä. Lauri Kangasniemi Varusmiesliiton puheenjohtaja Jussi Mäkinen ei halua liiton toimivan pelkästään rakkikoirana, joka huomauttelee virheistä. Heinäkuussa annettu julkilausuma toimi lähinnä muistutuksena todellisista kysymyksistä. Siinä ei oikeastaan ollut mitään uutta tai erikoista. Halusimme nostaa nämä asiat esiin, koska Risto Siilasmaan johtaman työryhmän selvitys oli tulossa, Mäkinen sanoo. Hän ei ole saanut kannanotosta suoranaista palautetta puolustusvoimien taholta, mutta upseerien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet hedelmällisiä. Ymmärrys on molemminpuolista. Myös poliittiset puolueet ovat olleet vaitonaisia, eivätkä ne ole julkaisseet linjauksia varusmiesten sosiaalietuuksista. Yksittäiset kansanedustajat ovat tunnustaneet asian tärkeyden. Varusmiesten puolelta tullut palaute on ollut poikkeuksetta myönteistä, kukaan ei ole valittanut. Kun rahaa ei ole, niin sitä ei voi jakaa, Mäkinen myöntää taloudellisen ongelman. Korotuksissa olisi valtiontalouden kokonaisuuden kannalta kyse mitättömistä summista tasaarvon puolesta, hän tosin jatkaa. Ensimmäinen puoli vuotta on suurin kysymys Tiia Turunen Kiinan tasavallan asevoimien apulaisturvallisuusjohtaja kenraalimajuri, Liu Laiyn kiittelee suomalaisten maanpuolustustahtoa. Sekä Suomen että Kiinan kansalaiset ovat valmiita puolustamaan maataan, hän toteaa. Pohjimmiltaan Kiinan ja Suomen asevoimat nojaavat samoihin periaatteisiin. Samoin kuin Suomessa, Kiinan maavoimat on ensisijaisesti tarkoitettu puolustamiseen. Asiantuntijan mukaan Kiinan ja länsimaiden suhtautumisessa puolustukseen on kuitenkin tärkeä ero. Kiinassa puolustus mielletään eri tavalla kuin muualla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Kiina kokee uhkaa esimerkiksi lähialueellaan, se voi puolustautua oman maa-alueensa ulkopuolellakin, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, Jussi Mäkinen kokee varusmiespalveluksen kansalaisvelvollisuudeksi siinä missä veronmaksunkin. Yhteisöä hyödyttävä palvelus koskettaa koko kansaa, hän sanoo. Yksi keskeisimmistä Varusmiesliittoa koskettavista asioista on varusmiesten päiväraha. Liitto koettaa herättää keskustelua päivärahan luonteesta: onko se kahvirahaa vai todellinen apu? Mäkisen mukaan niin sanottu röökiaski-indeksi ei ole toimiva. Kaikkein tiukimmilla varusmiehet ovat kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Pisimmän palvelusajan päivärahaa liiton puheenjohtaja pitää kohtuullisena. Siilasmaan työryhmä pyrki selvityksessään korottamaan pidempien palvelusaikojen päivärahaa. Korkeampi päiväraha houkuttelisi varusmiehiä johtajakoulutukseen ja pidemmälle palvelusajalle. Näkisin, että palvelusmotivaatio pitää tulla muista kuin taloudellisista kannusteista. Ensimmäiset kuusi kuukautta ne vaikeimmat ovat, Mäkinen huomauttaa. Ajoittain Varusmiesliiton puheenjohtaja saa palautetta ihmisiltä, jotka huomauttavat, että päiväraha oli vielä huomattavasti pienempi 1960-luvulla. Mäkinen ei pidä vertailua mahdollisena. Se ei huomioi nykykustannuksia: kuten kännykkälaskua, Internetiä eikä yleistä inflaatiota, hän toteaa. komentaja Juha-Antero Puistola huomauttaa. Puistolan mukaan suurin ero Suomen puolustusvoimien ja Kiinan kansanarmeijan välillä on koko. Kiinan armeija on aivan valtava. Aktiivisen armeijan koko on noin 1,25 miljoonaa, nopean reservin 0,5 miljoonaa ja koko reservin noin 8 miljoonaa, Puistola luonnehtii. Vierailut syventävät yhteistyötä Kiinan kansantasavallan asevoimien apulaisturvallisuusjohtaja, kenraalimajuri Liu Laiyn vieraili Suomessa kaksi viikkoa sitten. Syksyisen viileä sää ei haitannut kiinalaisia, sillä suomalainen vieraanvaraisuus lämmitti vieraiden sydämiä. Suomalaisten vieraanvaraisuus on ollut aivan omaa luokkaansa. Kotiuttamisraha on toinen iso kysymys. Lähes puolet varusmiehistä kotiutuu työttömänä. Jokaisella ei Lauri Kangasniemi Asevelvollisten etuuksien parantaminen alkoi 90-luvun laman jälkeen vuonna Palvelusaikauudistuksen yhteydessä päivärahat ja maksuttomien lomamatkojen määrät porrastettiin palvelusajan pituuden mukaan. Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla laadittiin vuonna 2000 ensimmäinen asevelvollisten voi olla työtä heti kotiuduttua, joten sosiaali- ja terveysministeriön on otettava vastuu. Heille kotiuttamisraha-asia on kuulunut ja Etuuksien lähihistoria etuusohjelma vuosille , jonka perusteella puolustusministeriö asetti asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa selvittävän työryhmän vuodeksi Etuuksien kehittämistä jatkoi puolustusministeriön koordinoima poikkihallinnollinen yhteistyöfoorumi. Yhteistyöfoorumin linjausten mukaisesti asevelvollisten etuuksia on parannettu vuosina Pääesikunnan esitysten kuuluu edelleen. Tietysti myös varusmiehillä on oma velvollisuutensa etsiä työtä, Jussi Mäkinen näkee. ja puolustusministeriön päätösten perusteella. Risto Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmä esittää, että varusmiespalveluksen suorittamista tuetaan edelleen erilaisilla taloudellisilla tukitoimilla, kuten päivärahojen nostolla, kaikkien kotimaan lomamatkojen maksuttomuudella, kotiuttamisrahalla, eläkkeen kerryttämisellä ja veroedulla kymmenen palveluksen jälkeisen reserviläisvuoden ajan. Kenraalimajuri Liu Laiyn: maanpuolustustahto yhdistää Kuva: Lassi Häkkinen Ohjelmaan kuului muun muassa tutustuminen vartiohenkilöstön koulutukseen Kaartin Jääkärirykmentissä Helsingissä. Kiinalaiset seurasivat sotilaspoliisien ampumaharjoitusta. On hienoa, että pääsimme jalkautumaan tavallisten, oikeiden sotilaiden seuraan. Uskon, että tämän kaltaiset tapahtumat lähentävät Suomea ja Kiinaa, kenraalimajuri Liu Laiyn kertoo vierailunsa huippukohdista. Suomen-vierailu aloittaa kenraalimajuri Liu Laiynin vierailujen sarjan Euroopassa. Tällaisten vierailujen tärkein anti on syventää yhteistyötä ja ystävyyssuhteita muiden valtioiden asevoimien kanssa sekä vaihtaa tietotaitoa, Liu Laiyn kuvailee. Kenraalimajuri Liu Layin seurasi Kaartin Jääkärirykmentissä vartiohenkilöstön koulutusta. Kuva: Lassi Häkkinen

5 ruotuväki 20/2010 uutiset 5 Keksintöjen tuotteistaminen etenee varovaisesti tähtäimessä Suurenevatko vai pienenevätkö ikäluokat? Lauri Kangasniemi Innoint-kilpailun keksintöjen matka valmiiksi tuotteiksi on pitkä. Vuodesta 1999 alkaen järjestetty innovaatiokilpailu tuottaa vuosittain useita käytännöllisiä ajatuksia ja ideoita. Suurin osa kilpailuun annetuista ehdotuksista koskee varusmiesten jokapäiväistä arkea. Ajoittain joukkoon mahtuu myös todellisia helmiä. Meillä on jopa tieto muutamasta hyvästä ja käyttöönotetusta oivalluksesta, jotka on julistettu salaisiksi. Varusmiehet ovat oman toimintaympäristönsä asiantuntijoita armeijassa, siksi heidän ideansa ovat relevantteja, Inno- Suomen projektipäällikkö Timo Suokas sanoo. Varovaisesta aikataulusta huolimatta parhaat keksinnöt otetaan käyttöön ennemmin tai myöhemmin. Jotkut kilpailuun lähetetyt ideat ovat jo jokapäiväisessä käytössä muiden valtioiden asevoimissa. Esimerkiksi läpinäkyvällä pleksillä varustettu rynnäkkökiväärin lipas on nähty saksalaisilla ISAF-joukoilla Afganistanissa. Paikallisesti ideoita hyödynnetään varmastikin, ja esimerkiksi viimevuotinen huippuinnovaatio eli led-teknologian käyttö valaistuksessa otetaan käyttöön, insinöörieversti Jouni Taivalkoski Pääesikunnasta vakuuttaa. Juho Takkunen Tatu Vaajala Lajeina toimivat esimerkiksi judo, nyrkkeily ja vapaaottelu, kun varusmiehet ja kantahenkilökunta mittelivät yhdessä voimiaan samoissa sarjoissa Sotilaurheiluliiton kamppailupäivillä. Tapahtuma on kasvattanut suosiotaan viime vuosina huimasti ja osallistujia onkin yhteensä noin 260. Heistä kantahenkilökunnan Parhaimmat Innoint-keksinnöt tuotteistetaan. Suurin osa kilpailuun lähetetyistä ehdotuksista koskee varusmiesten jokapäiväistä palvelusta. Kustannukset luovat rajat Innoint-keksintöjen käyttöönotossa ei ole olemassa koottua jälkikäteisseurantaa. Avauksiin pätevät samat säännöt kuin muihinkin ideoihin ja keksintöihin. Tarvitaan hyvänkin idean lisäksi runsaasti pitkäjänteistä työtä sen toteuttamisessa, Taivalkoski kiteyttää. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään siviilipalvelusjärjestelmän kehittämistä. Ryhmän työn pohjana on muun muassa Risto Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän raportti. Työryhmä käsittelee muun muassa siviilipalveluksen pituutta ja sitä, mihin tehtäviin sen suorittaneet voidaan sijoittaa poikkeusoloissa. Pohdittavana on myös, voisiko siviili- ja asepalvelukseen luoda lisää yhtenäisiä koulutussisältöjä. Ryhmän puheenjohtaja on työja elinkeinoministeriön ylijohtaja Raimo Luoma. Ministeriöstä ovat mukana myös ryhmän sihteeri, kaupallinen neuvos Toni Lounema ja ylitarkastaja Sari Alho. Sosiaali- ja terveysministeriötä edustaa neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, puolustusministeriötä jäseniä on noin 60 ja loput varusmiehiä. Hyvä henki ehkäisee ylilyöntejä InnoSuomen puolella uskotaan, että puolustusvoimat hyötyy varusmiesten oivalluksista. Toki kilpailun hengen mukaisesti myös sellaiset ideat, joiden toteuttaminen on käytännössä epätodennäköistä lähitulevaisuudessa, voivat ansaita palkintonsa. Uudet toimintatavat ja muutokset esimerkiksi varusteissa eivät välttämättä näy seuraavassa kuussa tai välttämättä seuraavana Aivoriihi pohtii siviilipalvelusta Lapinjärven koulutuskeskuksessa annetaan ensi vuonna neljän viikon alkukoulutus 1800 siviilipalvelusvelvolliselle. erityisasiantuntija Tiina Raijas ja ulkoasiainministeriötä neuvonantaja Heli Siivola. Monipuolista mittelöä Kauhavalla Vaikka henkilökunta ja varusmiehet ottelivat yhdessä samoissa sarjoissa kamppailulajien parissa, ei ylilyöntejä kuitenkaan tapahtunut. Pieniä kolhuja mutta hyvässä hengessä täällä otellaan ja tunnelma on hyvä, kertoo kilpailujen johtajan apulaisena toimiva kapteeni Esko Pietilä paikan päältä. Vapaaottelun 77D-luokan voittanut alikersantti Lauri Härmä Porin Prikaatista nautti tapahtumasta: Kilpailu oli hyvin järjestetty ja varusmiesten ja kantahenkilökunnan kesken henki oli oikein hyvää, vapaaottelu- ja krav maga -taustaa omaava Härmä kommentoi. Kuva: Ulla Blomqvist/Siviilipalvelukeskus vuonnakaan. Ne voivat tulla esille pitkänkin prosessin jälkeen, Timo Suokas näkee. Kaikkein arvokkaimpia ideoita ovat suorituskyvyn ja turvallisuuden parantamista koskevat ideat, olivat ne sitten materiaalisia tai menetelmällisiä. Kaikkia ehdotuksia ei kustannuskysymysten vuoksi voi ottaa käyttöön, vaikka ne olisivat teknisesti erinomaisia, Suokas toteaa. Tarpeisiin vastattava paremmin Pääesikunnasta ryhmässä on mukana everstiluutnantti Vesa Virtanen. Kriisinhallinnan alaa edustavat projektipäälliköt Hannamari Heinonen Kriisinhallintakeskuksesta ja Hannu Kotipelto Crisis Management Initiative -järjestöstä. Lisäksi ryhmään kuuluvat rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa, entinen työministeri Tarja Cronberg ja Lapinjärven koulutuskeskuksen johtaja Mikko Reijonen. Tärkeää on siviilipalveluksen suuntaaminen niin, että se vastaisi paremmin yhteiskunnan tarpeita, Reijonen tiivistää. Työryhmä on aloittanut työnsä ja jatkaa sitä helmikuun loppuun asti. Edellä mainittujen lajien lisäksi voimia ja taitoja punnittiin myös painissa, sotilaspenkkipunnerruksessa sekä sisäsoudussa. Kilpailun suosio on kasvanut erittäin nopeasti ja osallistujamäärät ovat kasvaneet vauhdilla. Kamppailupäivien järjestäjinä toimivat Kauhavan Varuskunnan Urheilijat sekä Lentosotakoulu. Kauhavalla kamppaillaan perjantaihin saakka. Grafiikka: Markku Mujunen Otto Kannisto Ikäluokkien koot vaihtelelevat luonnollisesti vuosittain. Seuraavina vuosina vaihtelu on kuitenkin poikkeuksellisen voimakasta. Kysymyksiin erikokoisten ikäluokkien vaikutuksista puolustusvoimiin vastaa komentajakapteeni Marko Laaksonen Pääesikunnnan suunnitteluosastolta. uutisia muualta Suomen puolustusvoimat tarkastuskäynnillä Venäjällä Vuoden 2002 ikäluokka (55 555) on noin kymmenentuhatta henkeä pienempi kuin vuoden 1991 ikäluokka (65 395). Minkälaisia muutoksia tämä aiheuttaa puolustusvoimissa? Ikäluokkien koot ovat todellakin laskusuunnassa. Kutsuntaikäisten miesten ikäluokkien koko pienentyy lähitulevaisuudessa niin, että se maksimissaankin on noin henkeä, kun se viime vuosina on vaihdellut hengen välillä. Ikäluokkien koko ei ole ainut koulutuskapasiteetin mitoitusperuste: yhtä lailla on otettava huomioon se, kuinka suuri osuus ikäluokasta aloittaa palveluksen. Tämä osuus on myös ollut hienoisessa laskussa. Koulutuskapasiteetti tulee mitoittaa vuotuisen maksimivahvuuden mukaan. Jos lähtökohtana pidetään nykyisiä palvelusaikoja ja kahta saapumiserää vuodessa, maksimivahvuudet osuvat niihin hetkiin, kun uudet alokkaat aloittavat palveluksensa. Vuonna 2003 ikäluokkien koot kääntyvät kuitenkin nousuun. Kuinka tähän varaudutaan? Hillitseekö se aiempien pienien ikäluokkien aiheuttamia muutospaineita? Näyttäisi siltä, että koulutusorganisaatiossa on tämän vuosikymmenen puolivälissä muutaman tuhannen paikan ylikapasiteetti. Erilaisten koulutusjärjestelyiden, kuten johtajakoulutuksen ja erikoiskoulutuksen, takia pieni ylikapasiteetti on järjestelyvarana kuitenkin tulevaisuudessakin välttämätön. Tullaanko tulevaisuudessa näkemään lisää varuskuntien lakkautuksia? Siihen kuinka monta joukko-osastoa voitaisiin lakkauttaa, on mahdotonta vastata tässä vaiheessa. Lopullisesti tämä asia selviää vasta käynnissä olevan suunnittelun ja poliittisten päätösten jälkeen. Suomen puolustusvoimien edustajat ovat arviointikäynnillä Venäjällä. Kolmipäiväisen vierailun aikana tarkastetaan Venäjän antamien sotilaallisten tietojen oikeellisuus, kerrotaan YLE:n uutisissa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaat tekevät vastaavia tarkastusmatkoja vuosittain yli 70. Suomi tekee yhden tarkastuksen vuodessa. Suomessa tehdään vuosittain kaksi arviointikäyntiä. Venäjällä nyt oleva suomalainen arviointiryhmä on kolmihenkinen. Ryhmää johtaa eversti Ville Hyvärinen maavoimien esikunnasta. YLE Uutiset Sotaveteraaniliitolta ei ymmärrystä uusveteraani-termille Suomalaisiin rauhanturvaajiin liitetty uusveteraani-termi ei saa ymmärrystä Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Sepältä, Savon Sanomat uutisoi. Uusveteraani-termiä on käytetty vaikeimmista rauhanturvaoperaatioista kotiutuvista rauhanturvaajista, joilla voi olla hoito- ja kuntoutustarvetta niin psyykkisen kuin fyysisen puolen kannalta. Sepän mielestä veteraani-termin pitäisi liittyä ainoastaan vuosina tai mahdollisesti aiemmin sotineisiin henkilöihin. Rinnastus rauhanturvaajien ja sodissa taistelleiden välillä ei ole osuva. Sodissamme kaatui ja vammautui miestä. Savon Sanomat Suomalaiset rauhanturvaajat palaamassa Libanoniin Suomi valmistelee parinsadan rauhanturvaajan lähettämistä takaisin Libanoniin YK:n Unifil-joukkoihin ensi vuoden aikana. Puolustusministeriön virkamieslähteiden mukaan kyseessä olisi maavoimien joukko. Aiheesta kertoo YLE. Tarkoitus on tehdä päätöksiä mahdollisimman pian. Presidentti on valmisteluista tietoinen, ja asiaa on käsitelty ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Suomi on etsinyt uutta rauhanturvakohdetta, kun Kosovosta vetäydytään vuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoja on toki monia. Yksi suunta on Libanon ja Unifil, jälleen kerran, sanoi ulkoministeri Alexander Stubb tavattuaan Brysselissä Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin. Paluu Libanoniin saisi helpommin tasavallan presidentin ja eduskunnan siunauksen. Suomi on kerännyt kokemusta alueelta jo kahteen otteeseen. YLE Toimittaneet Tiia Turunen ja Juho Takkunen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yksi univormu, monta erilaista suomalaista yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yhdenvertaisuus ja tasaarvo varusmiespalveluksessa Taustoiltaan erilaisten varusmiesten yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER & VATT Matine tutkimusseminaari 17.11. 2011 (MATINE rahoitus 58 000 ) Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

NOCA. Nordic Cadet Meeting Pohjoismaiset merikadettipäivät

NOCA. Nordic Cadet Meeting Pohjoismaiset merikadettipäivät NOCA Nordic Cadet Meeting Pohjoismaiset merikadettipäivät 1 Avajaisparaati Torstai 7.8. klo 13.00 13.45, Kantasatama Avajaisparaati on sotilasparaati, jossa on mahdollista nähdä kaikki joukkueet koossa

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Terapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa

Terapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa vammaisten ihmisten asumisessa Seija Aaltonen Johtaja (LT, psyk. el.), Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Jukka Kumpuvuori Tutkija (OTM), Åbo Akademi Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Turku,

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot