Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma
|
|
- Jorma Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtuuston hyväksymä Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma SISÄLTÖ 1) Yleistä 2) Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet - Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet - Toimialakohtaiset linjaukset 3) Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä o o omistamisen periaatteet omistamisesta luopumisen periaatteet 4) Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät - Väestön ja ikärakenteen kehitys - Henkilöstö - Talous - Kuntakenttää koskevia haasteita 5) Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat 6) Toimialakohtainen palvelutuotanto Palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin: - Keskushallinto - Terveydenhuolto - Perusturvalautakunta - Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta - Tekninen ja ympäristötoimi - Vesihuoltoliikelaitos 1
2 1. Yleistä Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa määritetään pääpiirteittäin, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Siinä linjataan kaupungin palvelujen järjestämistä vuoteen 2020, mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista. Palvelutuotannon kehittämisohjelman perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden kehittyminen, kunnan käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstöresurssien kehittyminen ja saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehittymisen näkymät. Palvelutuotannon kehittämisohjelmalla pyritään edistämään myös markkinoiden syntymistä. Kun kunta tekee linjaukset palvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäimellä, se samalla antaa yksityisille toimijoille, kolmannelle sektorille sekä muille kunnille signaalin toiminnassaan mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Kuntatalouden kiristyminen edellyttää kunnilta palvelutuotannon ja kustannustietoisuuden kehittämistä. Palveluvelvoitteista selviäminen edellyttää mm. palvelutarjonnan priorisointia ja karsintaa maksuperusteiden muutoksia, kuntalaisten oman vastuun kasvattamista sekä subjektiivisten oikeuksien uudelleenarviointia. Tähän kehittämisohjelmaan on poimittu palveluista ainoastaan ne, joiden olemassa järkeviä vaihtoehtoja ja ne, joiden. Valmistelutyön pohjana on ollut kaupungin palvelustrategia , jota on tarkasteltu uudelleen mm. palveluiden nykytilan analyysin sekä vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhteen. Palvelutuotannon kehittämisohjelma laaditaan samaan aikaan kaupungin strategian kanssa ja sen keskeiset linjaukset sisällytetään sen osaksi. Sen palvelutuotantoa koskevat toimialakohtaiset toimenpiteet ja niihin liittyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet sisällytetään talous- ja toimintasuunnitelmaan. 2. Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet - Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, asiakastyytyväisyys on hyvää, asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja asiakaspalvelu laadukasta. - Toiminnassa edistetään asukkaiden osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta - Palveluissa painotetaan ehkäisevää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi - Vahvistetaan kunnan perustason palveluja erityistason kasvun hillitsemiseksi - Palvelutuotannon painopiste on avopalvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä - Palvelutuotannon vaihtoehtoista toteutustapaa valittaessa valintakriteerinä käytetään toiminnallisia ja taloudellisia perusteita - Toiminnan muutoksissa on aina mukana arviointi vaikutuksista talouteen - Kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon toiminnassa 2
3 Toimialakohtaiset linjaukset, jotka on muodostettu valtuustoseminaarin ryhmätöiden perusteella: Keskushallinto: - Omistajaohjausta vahvistetaan ja konsernirakennetta selkeytetään - Hankintatointa ja siihen liittyvää tukea, koulutusta ja koordinaatiota kehitetään - Tietohallinnon koordinaatiota vahvistetaan - Viestinnän merkitystä ja roolia korostetaan Sosiaali- ja terveystoimi: - Sosiaali- ja terveystoimi seudullisesti yhdeksi kokonaisuudeksi - Mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi - Perheneuvolan toimintaa laajennetaan - yksi kokonaisuus lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä - Laitosvaltaisuuden vähentäminen vanhusten, vammaisten ja lasten palveluissa Kasvatus- ja opetustoimi: - Kaupungin hallintorakenne uudistus Sivistystoimen osalta toteutetaan - Parannetaan palvelutuotantoon liittyvää ennakointia väestö- ja lakimuutosten toteuttamiseksi - Laaditaan ruokapalveluiden tuotannon tulevaisuuden suunnitelma Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi: - Panostetaan ennaltaehkäisevään ja toimintakykyä ylläpitävään terveysliikuntaan - Parannetaan ja lisätään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen sekä muiden toimijoiden kanssa erityisesti nuorisotyössä, mutta myös kulttuurin ja terveysliikunnan osalta Tekninen ja ympäristötoimi - Korostetaan ekologista kestävyyttä kaupungin toiminnassa - Panostetaan maapolitiikkaan tonttimaan riittävyyden turvaamiseksi - Parannetaan omaisuuden ja niihin liittyvien investointien hallintaa - Tehostetaan tilojen käyttöä VHL: - Huolehditaan laitoksen taloudellisesta vakaudesta - Parannetaan riskienhallintaa hyvällä valmiussuunnittelulla 3
4 3. Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä Riihimäen kaupungin omistajapoliittisilla ohjeilla linjataan kaupungin omistajapolitiikka. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään periaatteet omaisuuden hankinnasta, omaisuudesta luopumisesta ja omaisuuden hallinnasta. Konserniohjeilla määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu. Omistamisen periaatteet Omistajapolitiikan tavoitteena on luoda laadultaan hyvät ja edulliset palvelujen tuottamisedellytykset tai saada kaupungin pääomasijoituksille riittävä tuotto. Palvelutuotannon edellyttämän omaisuuden omistamisessa ja hallinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusharkinnan perusteella silloin, kun toiminta voidaan toteuttaa kaupungin hallinnollisen organisaation ulkopuolella tai kun toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja. Toiminnan tuottojen tulee kattaa toiminnan kaikki kustannukset ja ne kertyvät myynti- tai pääomatuloista. Toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. - Kuntayhtymämuotoista palvelujen tuottamistapaa käytetään, jos muiden vaihtoehtoisten toimintamuotojen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymiltä edellytetään selkeää taloudellisten ja toiminnallisten tulosten mittaus- tai arviointijärjestelmää. Kuntayhtymän palvelujen kustannustason nousu ei saa ilman erityistä syytä nousta kunnan yleistä kustannustasoa enemmän. - Kaupunki ei ole pääsääntöisesti perustamassa uutta säätiömuotoista toimintaa. - Yhdistyksissä kaupunki voi olla jäsenenä vain poikkeustapauksissa silloin, kun jäsenyydestä on hyötyä kaupungin palvelutuotannolle esim. tiedon tuottamisen tai kaupungin edunvalvonnan kannalta. Kaupunki tukee yhdistystoimintaa pääsääntöisesti yhdistyksille myönnettävillä avustuksilla. - Kaupunki osallistuu muuhun yhteistyöhön erityisesti kuntien väliseen yhteistyöhön sekä erilaiseen yhteistyöhön kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa silloin, kun sillä voidaan tukea tai korvata kaupungin omaa palvelutuotantoa. Omistamisesta luopumisen periaatteet - Omistuksen luopumisen perusteena on, että omistaminen ei tue kaupungin strategisia tavoitteita tai kaupungin vastuulla olevien palveluiden järjestämistä kuntalaisille. - Luopumista suunniteltaessa otetaan huomioon investointiin saadut valtionavut ja niistä mahdollisesti aiheutuvat rajoitteet. Tämän lisäksi selvitetään verotukselliset, kirjanpidolliset ja oikeudelliset vaikutukset sekä vaikutukset henkilöstöön. - Jos omistamisesta luopuminen merkitsee kunnan toimialaan kuuluvan palvelutuotannon siirtymistä ulkopuoliselle toimijalle, on erityisesti varmistettava kuntalaisten palvelujen turvaaminen. 4
5 4. Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät Kaupungin väestön ja ikärakenteen kehitys Kaupungin asukasluku oli asukasta. Viimeisten 10 vuoden aikana vuosittainen väestön kasvu on ollut keskimäärin n. 1 %, jota kaupunki tavoittelee jatkossakin. Tämän mukaan kaupungin asukkaiden määrä kasvaa nykyisestä asukkaasta vuoteen 2020 mennessä lähes asukkaaseen eli kasvua on yhteensä n asukasta. Väestöennusteen merkittävimmät lisäykset kohdistuvat lapsiin (0 15 -vuotiaat) ja vanhusväestöön (yli 65 -vuotiaat). Muuttajat ovat pääasiallisesti nuorta väestöä, mikä on huoltosuhteen kannalta toivottavaa kehitystä. Palvelutuotannon suhteen tämä tarkoittaa sitä, että mm. varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut tulee mitoittaa muuttoliikkeestä aiheutuvaa väestönkasvua vastaavaksi. Kaupungin vanhusväestön määrä kasvaa, vaikka asukasluku ei kasvaisi. Muutos kokonaisuutena on merkittävin haaste ja edellyttää varautumista palvelutarpeiden muutoksiin. Samalla vanhuspal- 5
6 veluiden rakenteellinen muutos laitosvaltaisuudesta asumis- ja tukipalveluihin tuo oman haasteensa lisäten paineita myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Henkilöstö Toimintaympäristö ja väestön palvelutarpeet tulevat myös muuttumaan. Kaupungin on pystyttävä järjestämään palvelutuotantonsa muuttuvissakin olosuhteissa kaupungin arvojen ja vision suuntaisesti. Henkilöstöltä vaaditaan siksi aikaisempaa enemmän joustavuutta, monitaitoisuutta ja innovatiivisuutta. Henkilöstöstrategian tarkoitus on näyttää suunta, johon henkilöstötyössä pyrimme, sekä esittää tarpeelliset toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan ja joista raportoidaan vuosittain. Henkilöstöstrategia tukee osaltaan myös Riihimäki -strategian toteutumista. Riihimäen kaupungin henkilöstöstä yli 30 % siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2021 mennessä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eläkkeelle jääviä tulee olemaan eniten seuraavissa ammattiryhmissä: lähihoitajat, perhepäivähoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat ja siivoojat. Kilpailu työvoimasta kiristyy edelleen sekä kunta- että yksityissektorilla. Kaupungin tulee pystyä palkkaamaan uutta ammattitaitoista henkilöstöä ja tarjoamaan myös nuoria houkutteleva työympäristö, jossa itsensä kehittäminen ja työuran luominen ovat mahdollisia. jaksamista on monin keinoin tuettava ja liian varhaista eläkkeelle jäämistä ehkäistävä. Nykyinen henkilöstö on saatava pysymään työkykyisenä ja myös voimaan hyvin työssään. 6
7 Talous Maailmantalouden näkymät ovat viime vuosina olleet heikot eikä merkittävää kasvua aivan lähivuosille ole ennustettu. Euroopan talouden kehityksen ennakoidaan olevan eurokriisin vuoksi edelleen heikkoa ainakin vuoteen 2014 saakka. Suomen talous seuraa pitkälti Euroopan talouskehitystä ja sen kasvun ennakoidaan lähivuosina olevan hidasta. Valtionvarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy Riihimäellä työttömyyden lisääntymisenä sekä siitä aiheutuvien menojen kasvuna. Kaupunki on vahvasti velkaantunut ja taloustilanne on epätyydyttävällä tasolla. Tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Tavoiteltu väestön kasvu ja ikärakenteen muutos tullevat aiheuttamaan toimintamenojen kasvupaineita, joihin vastaaminen edellyttää palvelutuotannon tehostamista. Valtion kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat osaltaan lisäämässä kuntien talousvaikeuksia. Näistä merkittävimmät ovat valtionosuuksien ja investointiavustusten leikkaukset ja uudet tehtävät, joihin valtio ei ole osoita omaa osuuttaan täysimääräisesti. Näihin talouspaineisiin liitettynä kaupungin nykyinen velkamäärä luo oman haasteensa. Selviytyäkseen tulevina vuosina palveluhaasteistaan kaupungin on saatava toiminnan kustannustehokkuus nousemaan ja samalla hillittyä menojen kasvua. Toiminnan suunnittelussa tulee kehittäminen kohdistaa sellaisiin mm. sosiaali- ja terveystoimen uudistuksiin, joilla voidaan ainakin pitkällä aikavälillä saavuttaa säästöjä. Aiemmin tavoitteeksi asetettua luonnollisen poistuman hyödyntämistä tulee jatkaa. Kaupunki on palvelutuotannon ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi sekä kustannustietoisuuden lisäämiseksi päättänyt ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana Kuntamaiseman tuotteistus- ja kuntavertailupalvelumallin. Malli tuottaa kustannusvertailut nykyistä nopeammin osaksi talouden seurantaa ja samalla pakottaa niiden pohjalta kehittämään palveluprosesseja. Kuntakenttää koskevia haasteita Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa linjataan kunnan palvelujen järjestämistä vuoteen 2020, mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista. Kuntien toimintaa on lähivuosina pyritty valtiovallan toimesta ohjaamaan vahvan peruskunnan suuntaan, mikä merkitsee kuntaliitoksia ja samalla muutoksia kuntalaisten peruspalveluiden tuotantoon. Viime vuosina esillä olleet merkittävimmät kuntakentän haasteet ovat - kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistus - kuntien valtionosuusuudistus - toimialakohtaiset lainsäädännön muutokset - vaihtoehtoisten palveluntuotantotapojen kehittyminen uusi teknologia Monet esitetyt lakiuudistukset ovat vielä siten valmisteluvaiheessa, ettei tiedetä, kuinka merkittäviä muutoksia ne aiheuttavat kuntien palvelutuotannolle. Tuleva kuntarakennelaki edellyttänee selvityksen laatimista Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa. 7
8 5. Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat Kunnilla on vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Kunnilla on myös oikeus päättää, miten palvelut järjestetään. Vaihtoehtoina ovat: a) oma toiminta Yleisimmin palvelun tuottajana on kaupungin toimintayksikkö tai hallintokunnilla voi olla myös yhteinen toimintayksikkö palvelun tuottajana. Kunnalla voi olla nettobudjetoitu yksikkö, jossa lautakunta asettaa tavoitteet ja valtuusto päättää tulojen ja menojen erotuksen määrärahana. Kunnan liikelaitos (Kunnan toiminta- ja taloussuunnittelusta eriytetty yksikkö, jolla on oma hallinto ja jolle kunta antaa toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet) Kunnan omistama yritys palvelun tuottajana (omistajapoliittinen ohjaus) b) seudullinen yhteistyö (laajuutena kaksi kuntaa / seutukunta / talousalue) kuntayhtymä, oy, säätiö tms. seudullinen sopimusyhteistyö ostopalvelut toiselta kunnalta, yhteiset virat toisen kunnan kanssa c) ostopalvelut tuottajana yksityinen yritys tai säätiö tuottajana kolmannen sektorin toimija Palvelujen ostaminen ulkoa edellyttää pääsääntöisesti kilpailuttamista, jossa vertaillaan hintaa ja laatua. Samalla on arvioitava myös ostetun palvelun suhdetta omaan toimintaan (henkilöstöstrategia, omistajapolitiikka) ja vaikutusta markkinoiden palvelutarjontaan. Ostopalveluiden edellytyksenä ovat toimivat palvelumarkkinat ja niitä voidaan käyttää myös tasaamaan palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Ostopalveluita käytettäessä on pyrittävä välttämään palvelutuotannon pirstoutumista. Palveluiden kilpailuttaminen on perusteltua, sillä usein siitä on odotettavissa kustannushyötyä. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että ostettava palvelu vastaa sisällöltään vähintään oman tuotannon laatutasoa. d) toiminnan yhtiöittäminen Toiminnan yhtiöittämistä pidetään yhtenä vaihtoehtoisena järjestämistapana. Vaihtoehto ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisen analyysin pohjalta. e) palveluseteli Palvelusetelissä sopimusosapuolina ovat avustuksen saaja, kunta osittain tai kokonaan palvelun rahoittajana ja palvelun tuottaja. Palveluseteli on tapa suunnata julkinen rahoitus kotitaloudelle, kohdistettuna määrätyn palvelun rahoitukseen tiettyjen kriteerien mukaan valituilta palvelun tarjoajilta. Asiakkaalle jää kuitenkin vapaus valita palvelun tarjoaja. Palveluseteliä voidaan käyttää vaihtoehtoisena palveluiden järjestämismuotona huomioiden kohdassa 2. määritellyt kaikille toimialoille yhteiset palvelujen järjestämisen periaatteet. 8
9 f) omaishoidon/yksityisen hoidon tukeminen Vanhusten ja vammaisten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan kotihoidontuella. Tukea annetaan taloudellisena tukena ja palveluina. Omaishoidon tuen kokonaismäärä pidetään riittävänä vastaamaan olemassa olevaa tarvetta. Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen hoidon tukea käytetään kunnan palveluja täydentävänä muotona. Yksityisen hoidon tuki hillitsee kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää. g) toiminnasta luopuminen Jos palvelu ei kuulu kunnan toimialaan, siitä voidaan luopua. On kuitenkin muistettava, että jotkin tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä viranomaistehtäviä voida ulkoistaa. Myös asiakasmaksujen sovittaminen kustannuksia vastaavaksi on yksi tapa vaikuttaa palvelutuotannon tehokkuuteen. 6. Toimialakohtainen palvelutuotanto Kaupungin nykyisen organisaatiorakenteen mukainen palvelutuotannon nykytilan kuvaus esitetään liitteessä 1. Nykytilanteen arviointi sekä palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin esitetään tässä kappaleessa. Nykytilan arviointityön tavoitteena oli sekä lisätä tietoisuutta nykyisistä palvelutuotantotavoista että nostaa esille ja arvioida mahdollisia palveluiden tuottamiseen liittyviä tulevaisuuden muutostarpeita ja -haasteita. Palvelutuotannon vaihtoehdot toimialoittain: Seuraavissa taulukoissa on listattu toimialakohtaisesti niitä palveluita, joiden järjestämissä on odotettavissa muutoksia tai joiden suhteen on olemassa vaihtoehtoisia toimintatapoja. suhteen tapahtuvia muutoksia on myös pyritty arvioimaan eläköitymisen ja rekrytointiongelmien kautta. Lisäksi listauksesta ilmenee palvelun lakisääteisyys tai. Palvelut on laitettu suuntaa antavaan järjestyksen etenemisen ja tärkeyden mukaan. 9
10 Keskushallinto Yleisen johtamisen ja hallinto- ja tukipalvelujen osalta yleinen tavoite on pitkään ollut kustannustehokkuuden lisääminen. Toimintaa on jatkuvasti tehostettu mm. ostamalla ne palvelut ulkopuoliselta, jotka ovat ostona kokonaistaloudellisesti edullisempia ja lisäämällä seudullista yhteistyötä esim. markkinoinnissa. Talous- ja velkaneuvontapalvelun, jota on myyty naapurikunnille, siirtäminen valtion tuottamaksi palveluksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Siirron ajankohdaksi on esitetty , mikä aikataulu kuitenkaan tuskin toteutuu. Pidemmällä tähtäimellä sähköisessä asianhallinnassa ja arkistoinnissa siirrytään asiakohtaisesta palvelusta monialaiseen ja toisaalta arkistojen kokonaishallintaan. Tällöin tullaan tarvitsemaan arkistokohtaisten järjestelmäpalvelujen lisäksi lupa sähköiseen päätearkistointiin, minkä jälkeen arkistotilaa aletaan ostaa esim. Kansallisarkistolta. Kirjanpidon ja palkkalaskennan sekä hankintatoimen palveluja hankitaan Riihimäen kaupungin, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhteisestä palvelukeskuksesta (RHL -Data Oy). Työttömyys on merkittävä haaste tulevaisuudessakin varsinkin nuorten ja vaikeasti työllistyvien kohdalla. Siksi on tärkeää kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja luoda uudenlaisia palvelumalleja. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyöverkoston avulla. Palvelut, joiden Yritysten neuvontapalvelut Matkailun kehittämispalvelut Perusneuvonta kattaa yrityksen kehittämisen ja liiketoiminnan suunnittelun avustamisen, neuvonnan markkinointiin, hallintoon, henkilökuntaan, sukupolven vaihdoksiin ja rahoitukseen liittyvissä asioissa. Matkailun seudullinen yhteismarkkinointi (matkailuesite, yhteinen matkailumainonta) ja muut yhteispalvelut (palvelut ryhmille, varaukset, päiväohjelmat, palvelut eri kielillä) Talousalueen yhteinen yhtiö, YritysVoimala (nyt) / vaihtoehtona RTOY tai ostopalvelu muualta, jos Yritysvoimalayhteistyö päättyy (tällä hetkellä ei tarvetta muutokseen) Seudulliset palvelut RTOY hoitaa ja laskuttaa kuntia / Kuvala hoitaa ja laskuttaa / ostopalvelu muualta (esim. "Etelä-Hämeen Matkailu") Velkaneuvonta Velkaneuvontatehtävät Toiminta siirtyy valtiolle Kehittämisprojektien Asiantuntijapalveluita koordinointi ja organisointi kaupungin kehittämishankkeisiin Monistamo Arkistointi Atk-tukipalvelut Kaupungin toimielinten esityslistojen sekä erilaisten julkaisujen tulostustehtävät Kaupungin keskitetyt arkistonhoitotehtävät, (kirjaamo, keskushallintoon saapuneiden asiakirjojen diaariointi Atk-tukihenkilö- sekä tietojärjestelmien käyttöönottoon ja suunnitteluun liittyvät palvelut Ostopalvelu Seudullinen yhteistyö / Ostopalvelu Seudullinen yhteistyö / Ostopalvelu Sähköinen keskusarkisto tulevaisuudessa Oma toiminta / Seudullinen ostopalvelu Yritysten neuvonta edistää työpaikkaomavaraisuutta ja kunnan elinvoimaa Matkailun kehittämiseksi ja alueen imagon parantamiseksi yhteismarkkinointia on järkevää koordinoida kunnallisesti Sopimukseen perustuvaa seudullista yhteistyötä Edistää toiminnan kehittämista sekä tuo lisäarvoa kehittämistoimintaan L Seudullinen yhteistyö 10
11 Palvelut, joiden Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Hankintatoimi Työllisyydenhoito/ kesätyöpaikat Työllisyydenhoito/Kuntoutt ava työtoiminta Kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkkalaskennan hoitaminen (RHL-Data Oy) Hankintojen ohjaus, koordinointi ja kilpailutus 16-19v tarjotaan kesätyötä (nyk.kaupungin yksiköissä) avustavissa tehtävissä Työttömille yksilöllisesti räätälöityä, tuettua työtoimintaa. Tavoitteet elämänhallinnan saavuttamisesta työllistymiseen. Lain piiriin kuuluvia n.700 hlöä. Oma toiminta / Seudullinen ostopalvelu Oma toiminta / Seudullinen ostopalvelu Yhteistyö RTOY:n ja alueen yritysten kanssa. Nykyisin toteutetaan omana toimintana, yhteistyössä 3.sektorin ja seurakuntien kanssa sekä talousalueyhteistyöna. Mahdollista myös ostopalvelu. L Nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisy. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Lakisääteinen toiminto./ Työttömyydestä kunnalle aiheutuvien kustannusten, kuten työmarkkinatuen kuntaosuuden, toimeentulotuki- ja terveydenhoitomenojen pienentäminen ja kuntalaisten osallisuuden lisääminen
12 Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Jatkossa alle asukkaan kunnalla on rahoitusvastuu sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tällaisen kunnan tulee pääsääntöisesti kuulua vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. Vähintään asukkaan kunta voi järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sotealueeseen. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Terveydenhuoltolaki mahdollistaa vuoden 2014 alusta, että kuntalainen voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Valinnanvapauden laajeneminen voi tarkoittaa muutoksia Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluiden kysyntään. Jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasvaisi, valinnanvapauden lisääntyminen edellyttää palvelun tuotantorakenteen mukauttamista vastaamaan nopeasti palvelukysynnän muutoksiin. Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Kansallisen lainsäädännön pitää olla direktiivin mukaista loppuvuonna Palvelut, joiden Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-uudistus Lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi Vahva peruskunta, vastuukunta, sote-alue Erikoissairaanhoidon käyttö/vapaa hakeutuminen Kuntalaisilla oikeus valita erikoissairaanhoitopalvelun tuottajaorganisaatio Terveydenhuollon palvelujen hakeminen toisesta EU-jäsenmaasta Eu-laajuinen valinnanvapauden lisääminen terveydenhuoltopalvelujen hankinnassa Potilasdirektiivin kansallinen voimaansaattaminen 2013 loppuun 12
13 Perusturvalautakunta Väestön ikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä työelämästä syrjäytyminen tulevat lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Nykyistä suurempi osa palveluista tullaan antamaan perustasolla (sosiaalipalvelut ja terveyskeskuspalvelut). Riittävän vahva kunta ja yhdistetty soteorganisaatio kykenevät vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Perusturvatoimen vuoden 2013 talousarvion toimintakatteesta on 46 % palvelujen ostoa. Perusturvatoimen strategiset lähtökohdat palvelutuotannolle ovat: Järjestetään asukaslähtöiset palvelut Palvelut vastaavat tarvetta Valinnanmahdollisuuksia lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko kaupungin asia Yksilöllä on vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palveluja Palvelurakenne on tehokas Itse tuotetut palvelut ja muut palvelujen järjestämistavat ovat kaupungin edun mukaisessa suhteessa Maisemahankkeen avulla etsitään tehokkaat palvelumuodot ja -rakenteet Palvelusetelin käyttöä lisätään Etsitään uusia toimintamuotoja esim. selvitetään henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuuksia vammaispalveluissa. Lisätään kuntayhteistyönä järjestettävien palveluiden määrää seudulla/talousalueella ja Kanta- Hämeessä (palvelut, joissa yksi kunta on liian pieni tuottaja). Palvelut, joiden odotettavissa muutoksia Hallinto ja tukipalvelut Henkilöstö-, talous- ja kehittämistehtävät sekä hallinnolliset viranomaistehtävät * Kaupungin sote-palvelut on yksi kokonaisuus. Toteutetaan ensin organisaatiomuutos, jossa terveyskeskuspalvelut tuotetaan edelleen kuntayhtymänä, mutta kaupungin sotepalveluiden hallinnointi keskitetään sotelautakunnalle ja sen alaisuudessa toimivalle sosiaali- ja terveysjohtajalle L + J, Sosiaalihuoltolaki Perusturvajohtaja jää (ShL), Laki eläkkeelle sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta, Asiakasmaksulaki, Hallintolaki, Kuntalaki, Laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä valmisteilla 13
14 Palvelut, joiden Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelun sosiaalityö ja viranomaistehtävät, avohuollon tukitoimet, perheneuvolan palvelut, sijaisperhehuolto, laitospalvelut, lastenvalvojapalvelut, Ankkuri-toiminta, sosiaalippäivystys, Nuppi nuorten palvelupiste. Nupin palveluja myydään Hausjärvelle ja Lopelle Perheneuvolan palveluja myydään Lopelle, Hausjärvelle ja Janakkalaan. Ammatillisista perhekoti- /laitospaikoista hankitaan ostopalveluina 84 %. Kaikki lastensuojeun perhehoito hankitaan toimeksiantosopimuksilla. Sijoitetuista lapsista perhehoidossa 49 % (2012) * Lasten ja nuorten avopalveluista muodostetaan nykyistä tarkoituksenmukaisempia ja selkeämpiä kokonaisuuksia. Poistetaan päällekkäisyyksiä ja korjataan palvelukapeikot (terveydenhuolto, sosiaalityö, perhetyö, kotipalvelu, psykiatria, Ankkuri, oppilashuolto ja nuorisotyö) * Lastensuojelun avohuollon tukitoimia lisätään ja monipuolistetaan, jotta lastensuojelun sijoituksia saadaan vähenemään. * Perheneuvolaa laajennetaan ja muutetaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä perustason mielenterveyspalveluja antavaksi yksiköksi (0-18 v). Näin vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä nuorten osalta. *Oman lastensuojelulaitoksen, Mäkikujan, toimintaa laajennetaan 14 - paikkaiseksi (vastaanottoosasto ja nuorten osasto) ja vastaavasti ostopalveluja vähennetään. Mäkikujan laitoshoidon yhteyteen kootaan muutakin lastensujelutoimintaa esim. perhekuntoutus ja itsenäistymisasunto. Ratkaistaan, voiko vanhaa rakennusta käyttää päiväkäytössä lastensuojelun uusille avopalveluille. Uusi rakennus valmistuu *Sijoitetuista lapsista 60% on perhehoidossa toimeksiantosopimuksella L+ J, Sosiaalihuoltolaki, Lastensuojelulaki, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Laki lapsen elatuksesta. Varhaisen tuen palvelujen järjestämistä ei varsinaisesti laissa säädetä, mutta ovat ennaltaehkäiseviä, raskaita lakisääteisiä toimintoja vähentäviä palveluja. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus Sosiaalityöntekijöiden ja psykologien saatavuus Lastensuojeluntyöntek i-jöiden saatavuus 14
15 Palvelut, joiden Aikuissosiaalityö/ päihdetyö Vammaispalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalityö ja viranomaistehtävät, * Perustason mielenterveyspalvelut toimeentulotuki, Työvoiman (terveyskeskus) ja palvelukeskus, ehkäisevä päihdepalvelut yhdistetään päihdetyö, päivätoiminta, A- yhdeksi kokonaisuudeksi. klinikka, päihdeasuminen ja laitoshoito, sosiaalinen Aluksi yhdistetään tk:n psykiatriset palvelut ja A- luototus. klinikan toiminta. A-Klinikan palveluja myydään Hausjärvelle, Lopelle ja Janakkalaan Sosiaalityö, omaishoidon tuki, taloudelliset tukitoimet, työ- ja päivätoiminta, perhehoito, palveluasuminen ja laitoshoito Sosiaalityö ja palveluneuvonta, kotipalvelu ja tukipalvelut, omaishoidon tuki, taloudelliset tukitoimet, päivätoiminta, perhehoito, palveluasuminen ja laitospalvelut * Kaupungin rakentama Tiilikadun kuntoutumisyksikkö aloittaa toimintansa aikuissosiaalityön osana Tuottamistapa? * Toimintatapojen uudelleen organisointi; selvitetään mahdollisuus järjestää vammaispalvelut seudullisena kokonaisuutena. Tehdään yhteiset seudulliset toimenpideohjeet. * Vammaisten palvelujen toimintatapoja uudistetaan siten, että palvelutarvetta on mahdollista ennakoida paremmin. * Kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta muodostetaan yhdistetty kotihoito. * Palvelusetelin laajentaminen esim. tietyin rajoituksin säännölliseen kotihoitoon. * Kotiin annettavia palveluja lisätään ja monipuolistetaan L, Sosiaalihuoltolaki, Laki toimeentulotuesta, Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, Päihdehuoltolaki L+, ShL, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Mielenterveyslaki, Laki omaishoidontuesta L+, ShL, Laki omaishoidontuesta, Sosiaalihuoltoasetus (vanhusten kuljetustuki ja asunnonmuutostyöt), Vanhuspalvelulaki (uusi) Ikäihmisille suunnatut ei lakisääteiset sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen kunnon huomioiden erityisesti muistisairaat sekä ikääntyvien edistävät kotona ylläpitoon liittyvät palvelut pysyminen aktiivisena selviytymistä. liikkuen ja erilaisin sosiaalisen vuorovaikutuksen keinoin. *Teknologian hyödyntäminen mm. Menumat -ateriaautomaatti, * Palvelusetelin laajentaminen esim. kylvetysja pyykkipalveluihin ja omaishoidon vapaisiin. Päihdehuollon johtajan eläkkeelle jääminen Sosiaalityöntekijöiden saatavuus; eläkkeelle jääminen Hoitohenkilökunnan saatavuus 15
16 Palvelut, joiden Vanhuspalvelut Kaikki tuettu palveluasuminen on ostopalveluina. * Palvelusetelin käyttöönotto tuettuun palveluasumiseen. * Palvelusetelin käyttöönotto tehostettuun palveluasumiseen. Hoitohenkilökunnan saatavuus Tehostetusta palveluasumisesta omana toimintana on 55 % ja ostettuna 45 %. * Tehostetusta palveluasumisesta omana toimintana on 40 % ja ostettuna 60 %. * Terveyskeskuksen 1 osasto muutetaan hoivaosastoksi (vanhainkotihoito). * Vanhusten laitoshoitoa muutetaan asteittain tehostetuksi palveluasumiseksi. 16
17 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupungin väestönkasvu lisää päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Päivähoidon osalta kasvuun voidaan vastata sekä omaa palvelutuotantoa kasvattamalla että vaihtoehtoisilla palvelutuotantomuodoilla, esim. yksityistä kodinhoidontukea korottamalla. Varhaiskasvatuksessa ulkoisten palvelutuotantomuotojen lisääntymisestä huolimatta varhaiskasvatuksessa tarvitaan seuraavan kymmen vuoden aikana noin uutta vakanssia sekä lisätiloja päivähoidon järjestämiseksi. Päivähoidossa lapsilukumäärän kasvu lisää toimintojen laajentamistarvetta sekä yksityisen että kaupungin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Palvelutarpeen kasvusta yksityinen sektori voi kattaa kasvutarpeesta noin puolet. Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö muuttuu ilmeisesti tämän valtuustokauden aikana. Perusopetuksessa oppilasmäärä kasvaa kymmenen vuoden aikana ennusteiden mukaan vähintään 450 oppilaalla. Palvelutarpeen kasvuun voidaan pääsääntöisesti vastata vain kaupungin omaa palvelutuotantoa laajentamalla. Käytännössä perusopetukseen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä noin 35 uutta opettajavakanssia sekä opetustilojen lisäämistä. Perusopetuslainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin on tulossa huomattavia muutoksia, joilla on sekä taloudellisia että toiminnallisia vaikutuksia. Esi- ja perusopetuksessa opetukseen tulee sisältymään mediakasvatusta, median käyttötaitovaatimuksia sekä medialukutaitoa. Opetus muuttuu entistä enemmän sähköiseen muotoon. Muutokset on otettava käyttöön Lukio-opetuksessa ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain. Lukion opetussuunnitelmat uudistetaan välittömästi perusopetuksen opetussuunnitelmien jälkeen. Vuonna 2016 kirjoitetaan kolme ylioppilastutkintoainetta tietoteknisin välinein. Vuonna 2019 ylioppilastutkinnon kaikki osiot kirjoitetaan sähköisesti. Ruokapalveluissa varaudutaan palvelujen laajentumiseen. Kotiin toimitettavien ateriapalveluiden kokonaisuus ennakoidaan siirtyvän kaupungin vastuulle viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Ruokapalveluyhteistyö Hyvinkään kanssa lisää Damicon 2007 tekemän selvityksen mukaan kaupungin kustannuksia. Tutkittava RYKS:n ja terveyskeskuksen kanssa tehtävä yhteistyö. Järjestetään tarvelähtöiset kasvatus- ja opetuspalvelut Varaudutaan lakimuutoksiin ja väestön kasvun aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvuun Huolehditaan, että palvelut ja mitoitus vastaavat tarvetta Valinnanmahdollisuuksia lisätään Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa tiivistetään Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palvelu 17
18 Palvelut, joiden Yhteispalvelut Varhaiskasvatus Peruskoulutus / oppilashuolto ja kuntouttava toiminta Kasvatus- ja opetustoimen hallinto- ja tukipalvelut Päivähoito, avoin varhaiskasvatus, esiopetus, koululaisten IP-toiminta, koululaisten kesätoiminta Kokopäiväinen päivähoito Oppilaiden ja opiskelijoiden psyko-sosiaaliset tukipalvelut Sivistystoimen toimiala, joko yhtenä tai kahtena hallintokuntana. Seudullisesti organisoitu varhaiskasvatus. Yksityisen hoidon tuen tason ylläpito, vaihtoehtoisesti palveluseteli Moniammatillinen kuntouttava palvelukeskus (poikkihallinnollisuus Petula/ terveydenhuolto) J L + J: päivähoito on lakiin perustuva subjektiiviinen oikeus. Esiopetus perusopetuslakiin (PoL) perustuva subjektiivinen oikeus. Koululaisten iltapäivätoiminta (IPtoiminta) Vosrahoitteista ja toiminnan laajuus kunnan päätäntävallassa. Koululaisten kesätoiminta ei lakisääteistä. L+J; päivähoitolaki L+; PoL:iin perustuva subjektiivinen oikeus. Lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettajat koulupsykologit Peruskoulutus Perusopetus Seudullisesti organisoitu perusopetus. L + J; kunnan Erityisopettajat, järjestämisvastuulla matemaattisten oleva PoL:iin perustuva aineiden opettajat subjektiivinen oikeus. Lukiokoulutus Lukio-opetus aikuisille, Seudullisesti organisoitu nuorille, muiden toisen lukiokoulutus asteen opetuksen järjestäjien vastuukuntaperiaatteella. opiskelijoille, aikuisten perusopetus, vankilaopetus L+ J; lakisääteinen palvelu, joka sisältää julkisen vallan käyttöä. Kansalaisopisto Ruokapalvelut / kotiin toimitettavat palvelut vapaa sivistystyö, kutomo, kuvataidekoulu, käsityökoulu leija, aikuisten taiteen perusopetus päivähoidon, perusopetuksen, Kirjauksen palvelukeskuksen ja henkilöstöruokailun ruokapalvelut. Talousalueen yhteinen kansalaisopisto (alustavasti alkaen) Oman toiminnan laajentaminen vanhusten kotiin toimitettavien ateriapalveluiden osalta + ostopalveluna kuljetus(nyt RYKS:n hoitamaa) L; lakisääteistä kutomon toimintaa lukuunottamatta. L; lakisääteistä henkilöstöruokailua lukuunottamatta. Ei ongelmia Ei ongelmia 18
19 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Väestön ikääntyminen ja erityisesti terveyserojen kasvaminen tulevat lisäämään liikuntapalveluiden tarvetta. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan hallintokuntien rajat ylittävää, seutukunnallista sekä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valmisteilla olevan uuden liikuntalain ei uskota tuovan oleellisia muutoksia kuntien liikuntatoimelle asettamiin vaatimuksiin. Terveyttä edistävän liikunnan asema tulee edelleen vahvistumaan. Liikuntapaikkoihin kohdistuvat vaatimukset tulevat edelleen kasvamaan, mikä asettaa uudenlaisia haasteita perinteiselle liikuntapaikkarakentamiselle sekä niiden kunnossapidolle. Nuorisolaki sekä nuorisotakuu ovat tuoneet uusia vaatimuksia nuorisotoimelle. Näiden vaatimusten täyttäminen vaatii hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden nuorison kanssa toimivien viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa. Erityisnuorisotyön tarve tulee edelleen korostumaan. Kulttuuritoiminnan tulee myös verkostoitua aikaisempaa ennakkoluulottomammin. Tämä tarkoittaa yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kesken, seutukunnallisesti sekä hallintokuntien rajat ylittäen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisilla toimijoilla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä kaupunkimme vetovoimaisuuden rakentaja, mutta työn onnistumisen edellytyksenä on uudenlainen ja entistä voimakkaampi yhteistyö mm. edellä mainittujen tahojen kanssa. Palvelut, joiden Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen ylläpito, erityisryhmien liikunnanohjaus, terveysliikunnan edistäminen Seutukunnallinen yhteistyö tai seutukunnallinen kuntien omistama osakeyhtiö L Ei ongelmia Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön tarkoituksena on tukea nuoria erilaisissa elämään liittyvissä ongelmatilanteissa. Työ keskittyy ihmissuhteiden vahvistamiseen, päihteiden käytön ehkäisyyn ja nuorten elämänhallinnan tukemiseen. Nuorisotyö / kerhotoiminta Lapsille ja nuorille järjestettäviä erilaisia teemakerhoja Kulttuuritoiminta / vaihtuvat näyttelyt & kulttuuritapahtumat Kulttuuritoiminta / kaupungin yleiset juhlat Kaupungissa pysyvien näyttelyiden ja tapahtumien lisäksi järjestettävät tapahtumat kauupungin yleiset juhlat: pääsiäinen, veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä, Riihimäki-päivä, Asematapahtuma, Itsenäisyyspäivä Seutukunnallisen yhteistyön lisääminen / poikkihallinnollinen tarkastelu palvelun hankinta 3. sektorilta lisääntyy Riihimäen alueen kulttuurikeskus / talousalueen yhteistyö Ostopalvelujen lisääminen 3. sektori + yksityiset, yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa (esim. srk, VR, Varuskunta) L L Kaupungin viihtyvyys ja vetovoimaisuus Kaupungin viihtyvyys ja vetovoimaisuus resurssiongelmia Ei ongelmia Ei ongelmia Ei ongelmia 19
20 Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Hallintopalvelujen tehtäväkenttään kuuluvan lakisääteisen ARA:n tukirahoituksen valvonnan kuntayhteistyö lisäisi neuvonnan ja valvonnan tasalaatuisuutta ja yhdenmukaisuutta. Neuvonnan ja valvonnan erityisosaamiseen voitaisiin tällöin paremmin panostaa. Sähköisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun myötä palvelun sijainnin merkitys vähenee. Kuntien yhteistyötä voidaan lisätä palveluhankinnoissa mm. koulutuksien, vakuutuspalveluiden, tietoliikenteen järjestelmien ja palvelinten osalta. Laajemman tietoteknisen palveluverkoston ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi palvelujen ostoa tai muuta yhteistyötä on laajennettava. Nykyisen vanhentuneen laitekannan elinkaaren asianmukainen hallinta ja toimivuuden varmistaminen laitteiston leasing/vuokrauspalveluja hyödyntämällä on laitekannan ostamisen sijaan perusteltua. Tällöin tietotekninen asiantuntijaosaaminen voidaan keskittää laadukkaaseen ja nykyaikaiseen asiakaspalveluun tarvittavien järjestelmien ja palveluiden eli softwaren kehitystyöhön. Tilayksikön suunnittelupalvelut tuotetaan pienten hankkeiden osalta osittain omana työnä ja pääosa isojen investointihankkeiden suunnittelusta hankitaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä kasvaa tulevaisuudessa hankkeiden erikoiskonsulttipalveluiden ostojen osalta. Tilayksikön kiinteistöjen siivous- ja rakennusten kunnossapitopalveluiden ostopalveluiden osuus kasvaa suhteessa oman palvelun tuottamiseen. Itse tuotetuilla palveluilla ja ostopalvelujärjestelmällä tuotetaan tehokkaat ja laadulliset palvelut kiinteistön käyttäjille. Yhdyskuntateknisistä suunnittelupalveluista tuotetaan pääosa omana työnä. Rakentamisesta ja kunnossapidosta teetetään noin kolmasosa ostopalveluna ja erityisesti suuret investointihankkeet tehdään kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä tulee kasvamaan suunnittelun, yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon sekä rakentamisen osalta. Omien varikkotoimintojen laajuus ja tarve tulee arvioida ottaen huomioon niihin sitoutuva kiinteistö- ja laitekanta sekä erityisesti poikkeus- ja häiriötilanteiden hallinnan varmistamiseksi tarvittavat resurssit. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimivat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt tuottavat kunnalle kuuluvia lakisääteisiä viranomaispalveluita. Nämä palvelut on jatkossakin tarkoituksenmukaista järjestää kaupungin omana työnä kuitenkin jatkaen seutukunnallista ja talousalueen kattavaa yhteistyötä. Rakennusvalvonnan suuremmissa alueellisissa yksiköissä on noussut viime vuosina esille. Riihimäen kannalta seutukunnallisesta rakennusvalvonnasta ei kuitenkaan saataisi merkittävää hyötyä, joten organisaatioiden yhdistämiseen talousalueella tai seutukunnallisesti ei ole tällä hetkellä perusteita eikä tarvetta nykyisen kuntajaotuksen voimassaoloaikana. Palvelut, joiden Hallintopalvelut Aravalain ja muiden asuntotoimeen liittyvien lakien ja säännösten mukaan kaupungille kuuluvien asioiden valmistelu-, toimeenpano- ja valvontatehtävät. Lisäksi palveluiden hankinnat. Kuntayhteistyön ja seutukunnallisen yhteistyön lisääminen L ja työkykyisyys, 20
21 Palvelut, joiden Tilapalvelut / suunnittelu Asiantuntijapalvelut Ostopalvelujen määrä kasvaa Tilapalvelut / rakennusten kunnossapito, kiinteistönhoito ja siivous Rakennusten kunnossapito ja siivous Ostopalvelujen määrä kasvaa Kaupungin palvelutuotannon tarvitseman kiinteistöomaisuuden kehittäminen ja ylläpito. Kaupungin palvelutuotannon tarvitseman kiinteistöomaisuuden ylläpito. Rekrytointiongelmia Yhdyskuntatekniset palvelut Suunnittelu, yleisten alueiden hoito ja rakentaminen. Varikkotoiminnot Ostopalvelujen määrä kasvaa L Rekrytointiongelmia, Ikääntyminen Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät ja hallinto Rakennusvalvontatehtävien hoito seutukunnallisesti L VHL Kunnallisten vesihuoltolaitosten käyttö- ja kunnossapitotehtävät pois lukien eräät erityistehtävät kuten esimerkiksi viemäreiden puhdistus ja kuvaus on tehty perinteisesti pitkälti laitosten omana toimintana, eikä markkinoilla ole ollut tarjontaa suurille laitoksille näiden tehtävien ulkoistamiseksi. Lähitulevaisuudessakaan ei ole näköpiirissä muutosta tilanteeseen, vaan laitosten normaalit käyttö- ja kunnossapitotehtävät tullaan tekemään laitosten omana toimintana. Vesihuoltoliikelaitos teettää ulkopuolisilla urakoitsijoilla suurimman osan saneerauksista. Myös uudiskohteista suurin osa tilataan urakoitsijoilta yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa. Tilanne tulee säilymään samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Urakoiden sisältö voi tulevaisuudessa poiketa nykyisestä, sillä urakointimalleja kehitetään useissa eri valtakunnallisissa hankkeissa. Vesihuoltoliikelaitoskin yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa on mukana käynnistämässä pilot-hanketta uusien saneerausmallien kehittämiseksi. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitokset tekivät muutama vuosi sitten selvityksen yhteisen vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että hyötyjinä yhdistymisessä olisivat Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitosten asiakkaat ja nettomaksajana Riihimäen vesihuoltolaitoksen asiakkaat. Palvelut, joiden Vesihuolto Yksikkö toimittaa talousvettä Riihimäen kaupungin alueella.yksikkö puhdistaa kaupunkilaisten ja teollisuuden jätevedet sekä rakentaa ja kunnossapitää vesijohto- ja viemäriverkostoa sekä käsittelylaitoksia. Uudet urakointimallit kunnallistekniikan saneerauksessa Alueellinen yhtiö (esim. Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) L Rekrytointiongelmia 21
Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotSosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat
Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Versio 3.0 Kesä 2019 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö Sisältö Johdanto Kuvausten tarkoitus Lukuohje ja kuvaustapa Palvelutehtävät,
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotLEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1
EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1
SOTE- TIETOSISÄLLÖT 18.5.2018 Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 MAAKUNTIEN JHS-PALVELULUOKAT / SOSIAALIPALVELUT JHS-palveluluokituksessa sosiaalihuollon palveluluokat ovat KANSA-yhteensopivia, mutta
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotKaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotPerusturvajohtaja Tuija Koivisto
Vuosia valmisteltu sote-uudistus on jäissä; yleisesti kuitenkin nähdään, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tulee saada yksittäistä kuntaa leveämmille hartioille Raukesivat myös pitkään
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa
Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta
Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotSote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT
Sote-uudistus ja vammaispalvelut Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT 26.4.2016 Anu Muuri 1 26.4.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite
LisätiedotTulevaisuuden sivistyskunta
Tulevaisuuden sivistyskunta varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotErityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa
Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta
Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus
LisätiedotJuha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.
Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotDelegointisäännön tullessa voimaan vastuualueet ovat:
Sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntö Sosiaali- ja terveysjohtajan päätös 11.6.2019 77 Voimassa 1.7.2019 alkaen 1 Delegointisäännön tausta ja tarkoitus 2 Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatio
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotSäännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotMiten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä?
Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä? Reijo Vuorento 14.3.2017. Nyt näyttää vahvasti siltä, että: Kasvu ja työllisyys on jatkossakin keskeisesti kuntien vastuulla:»
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos
17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,
LisätiedotSote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus
Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotTalousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)
Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely
Lisätiedot