LAUSUNTO Helsingissä diaarinumero: STM071:00/2012

Transkriptio

1 LAUSUNTO Helsingissä diaarinumero: STM071:00/2012 Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Kotkankatu HELSINKI Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi VOIKUKKIA-verkostohankkeen lausunto työryhmän esitykseen lastensuojelun laatusuosituksiksi (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 20) VOIKUKKIA-verkostohanke kiittää mahdollisuudesta kommentoida työryhmän esitystä lastensuojelun laatuvaatimuksiksi. Ala on jo pitkään tarvinnut yhtenäisiä suuntaviivoja työn suunnitteluun ja toteutukseen, työntekijöiden osaamiseen ja ennen kaikkea työn mitoitukseen. Kuntatalous on jo pitkään kiristänyt työntekijäresursseja lastensuojelussa. Tällä hetkellä perheiden tilanne eri kunnissa, eri alueilla ja jopa eri työntekijöiden asiakkaina on vahvasti epätasa-arvoinen. On hyvä, että lastensuojelun laatusuosituksissa puututaan tähän. VOIKUKKIA-verkostohanke keskittyy lausunnossaan nostamaan esiin omaan toimintaansa, vanhempien tukemiseen ja työntekijöiden työtilanteeseen liittyviä asioita. Lausunnossa on hyödynnetty verkostotyössä tapaamiemme vanhempien ja ammattilaisten sekä Uudenmaan VOIKUKKIA-VanhempainRaadin kommentteja ja kokemuksia. Olemme pyytäneet myös verkostoissamme mukana olevia vanhempia kommentoimaan ehdotusta otakantaa.fi-sivujen kautta. 2 LASTENSUOJELUTYÖTÄ OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET - YHTEISET TOIMINTAPERIAATTEET EDELLYTTÄVÄT SYVÄLLISTÄ OMAKSUMISTA Laatusuosituksissa määritellään viisi yleisperiaatetta, jotka ohjaavat kaikkea kunnissa tehtävää lastensuojelutyötä. Yhteisten arvojen ja toimintaperiaatteiden luominen on tärkeää, jotta käytännön työssä tehtävät ratkaisut voidaan perustella yhteiseltä pohjalta. Ne auttavat niin yksittäisiä työntekijöitä päätöksenteossa kuin perheitä ymmärtämään päätösten perusteet. Lastensuojelutyö saa raameja ja selkeyttä. Se ei näyttäydy perheille tempoilevana ja perustelemattomana. Tästä syystä näemme yhteisten arvojen ja toimintaperiaatteiden luomisen erittäin tärkeänä. Koska nämä periaatteet ohjaavat myös yksittäisen sosiaalityöntekijän työskentelyä, on ensiarvoisen tärkeää, että arvoja pohditaan yhdessä työyhteisöissä ja mietitään niille konkreettiset esimerkkisisällöt. Yhteiset periaatteet eivät juurru ajatteluun ja toimintaan, ellei niitä ole saanut mieltää suoraan oman työhön liittyvien konkreettisten esimerkkien kautta. Näiden esimerkkien on oltava julkisia ja kaikkien asiakasperheiden saatavilla.

2 Toimintaperiaatteet tulevat aidosti käyttöön vasta sitten, kun työntekijät miettivät omia päätöksiään niiden valossa. Näin jokainen pääsee kokemaan periaatteet aidosti omikseen ja ne voidaan ottaa omaa työskentelyä ohjaaviksi työkaluiksi. Vaikka arvo-ajattelu on periaatteessa kaikille yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneille tuttua, uskomme kuitenkin monen hyötyvän ohjauksesta ja tuesta toimintaperiaatteiden soveltamisessa. Toivomme siksi myös työryhmältä käytännönläheistä paneutumista näiden yleisperiaatteiden selkeämpään määrittelyyn. Vain sen kautta voidaan koko alalle saada yhteneväinen arvoperusta ja päästä lähemmäksi asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua ja kohtaamista. VOIKUKKIA-toiminnassa olevat vanhemmat ovat toistuvasti toivoneet lastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön selkeitä pelisääntöjä ja toimintatapoja. Niiden toteutumisen valvonta on ehdoton edellytys sille, että periaatteet aidosti otetaan käyttöön ja lastensuojelupalvelut ovat tasalaatuisia paikkakunnasta ja työyhteisöstä riippumatta. Tämä on sekä työntekijöiden että perheiden etu. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät saavat yhteisistä toimintaohjeista sekä valvovasta viranomaisesta vahvan selkänojan vaikeiden päätösten tekemiseen. Myös perheet hyötyvät siitä, että yleiset toimintaperiaatteet ovat kaikilla tiedossa. Yhteisten periaatteiden esittelyyn ja niiden tunnetuksi tekemiseen pitää myös panostaa. Esite tai muu tiedote sekä kaikilta työntekijöiltä tuleva yhtenäinen viesti toimintatavoista auttavat huomattavasti yhteistyötä ja tulevaisuuden suunnittelua. - KUULEMISESTA ASIAKASLÄHTÖISYYTEEN Laatusuosituksessa tuodaan ansiokkaasti monessa kohdassa esiin lapsen ja vanhemman kuulemisen ja osallisuuden kokemuksen tärkeys. Samalla työryhmän ehdotuksessa korostetaan myös työntekijän velvollisuutta kehittää osaamistaan. VOIKUKKIA-verkostohankkeen näkemyksen mukaan nämä eri osa-alueet nivoutuvat ja syventyvät asiakaslähtöisyyden käsitteessä. Monet lapset ja vanhemmat ovat valveutuneita ja pystyvät sekä haluavat parantaa niin omaa tilannettaan kuin yleisesti lastensuojelujärjestelmää, jos heille vain tarjotaan siihen tilaisuus. Aito asiakaslähtöisyys on enemmän kuin pelkkää kuulemista tai kokemusta osallisuudesta. Se on asiakkaiden kokonaisvaltaista huomioonottamista jokaisessa prosessin kohdassa. Samalla se on myös työntekijän itsensä kehittämis- ja kehittymisvalmiutta. Asiakaslähtöisyys lastensuojelun sosiaalityössä on: valmiutta ja kykyä kuulla ja ymmärtää niin lasten kuin vanhempien hätä ja joskus heikotkin viestit ja toiveet valmiutta ja kykyä etsiä yhdessä ratkaisuja arjen ongelmiin myös sieltä mihin ei aiemmin ole itse katsonut valmiutta ja kykyä toimia asiakkaan, lapsen ja vanhemman, parhaaksi silloinkin kun se on hankalaa järjestelmän tai työyhteisön näkökulmasta valmiutta ja rohkeutta muuttaa järjestelmää ja käytäntöjä silloin kun ne haittaavat perheiden hyvinvointia valmiutta ja rohkeutta ottaa vastaan asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta perusteltua kritiikkiä ja/tai muutosehdotuksia sekä vastata siitä, että hyvät ideat menevät eteenpäin järjestelmän ylläpidosta vastaaville luottamusta siihen, että kaikki osalliset haluavat pohjimmiltaan lapsen parasta ja kykyä hyväksyä erilaiset reitit samaan päämäärään vuorovaikutustaitojen laadukkuutta, ystävällisyyttä, rakentavuutta, tasapuolisuutta, empaattisuutta, oikeudenmukaisuutta ja selkokielisyyttä, kohtaamisessa pystytään muuntautumaan ja mukautumaan erilaisten perheiden ja yksilöiden tarpeisiin

3 3 VAIKUTTAVAN LASTENSUOJELUTYÖN AVAIMET - LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÖIDEN MENETELMÄ- JA VERKOSTO-OSAAMINEN Kohdassa 3.2 esitetyt laatusuositustavoitteet voisi purkaa myös seuraaviksi lastensuojelun sosiaalityöntekijän osaamisvaatimuksiksi: tieto ja osaaminen eri-ikäisten kriisitilanteessa olevien lasten kanssa työskentelyyn tieto ja osaaminen erilaisissa elämän kriisitilanteissa olevien vanhempien kanssa työskentelyyn tieto ja osaaminen perheen kriisissä myötäelävien läheisten tukemiseen tieto ja osaaminen sijaishuoltajien tukemiseen tieto ja osaaminen eri alojen asiantuntijoiden kanssa työskentelyyn Näiden osa-alueiden hallitseminen edellyttää paitsi laaja-alaista osaamista ja ymmärtämystä, myös useiden erilaisten menetelmien hallintaa. Lastensuojelutyöhön on kehitetty monia erinomaisia välineitä: asiakassuunnitelmat, läheisneuvottelu, vertaistukiryhmät ja Kuvastin, vain joitakin harvoja mainiten. Menetelmät ovat jo olemassa, pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Nyt lastensuojelun sosiaalityöntekijät tarvitsevat luvan ja kannustuksen ja ennen kaikkea aikaa niiden oppimiseen ja käyttöönottoon. Monen eri tahon verkostot ovat jo nyt lastensuojelutyössä arkipäivää. Työryhmä on kirjannut kohtaan 3.5 moton Kaikki viisaus ei asu viranomaisissa. Tämä on tärkeä näkökulma. VOIKUKKIA-verkostohanke ehdottaakin laatusuositukseen lisättäväksi lasten ja vanhempien kokemustiedon aidon huomioimisen sekä muiden perheiden kanssa työskentelevien tahojen (esimerkiksi seurakuntien diakoniatyön ja järjestöjen palvelujen) paremman hyödyntämisen perheiden tukena. Aina ei tarvita kalliita erityispalveluja. Joskus nopea ja perheen tarpeiden mukaan joustava interventio tai tuki perheelle on parempi ratkaisu. - VÄLTTÄMÄTTÖMÄT KOKEMUSAMMATTILAISET VOIKUKKIA-verkostohanke kiittää työryhmää siitä, että sekä lasten että vanhempien osallisuus on nostettu laatusuosituksessa merkittävään asemaan. Haluaisimme kuitenkin tässäkin kohdassa nostaa aidon asiakaslähtöisyyden työskentelyn perustaksi. Laatusuosituksessa on ansiokkaasti nostettu esiin työntekijöiden mentoroinnin, konsultoinnin, työnohjauksen ja työssä oppimisen merkitys. Kaikkia näitä varmasti tarvitaan haastavan kentän hallintaan ja työssä jaksamisen varmistamiseksi. Tämän rinnalle VOIKUKKIA-verkostohanke haluaisi nostaa myös yhä laajemman kokemustiedon hyödyntämisen. Niin VOIKUKKIA-verkostohanke kuin muutkin tahot kouluttavat kentälle uusia kokemusammattilaisia, jotka ovat innostuneita ja osaavia tukemaan niin asiakkaita vertaisina kuin työntekijöitä jäsennellyllä kokemustiedollaan. Lastensuojelun työntekijät ja kehittäjät tarvitsevat välttämättä heidän tietoaan, jotta perheitä voidaan auttaa tehokkaammin ja järkevämmin sekä purkaa järjestelmästä turhia esteitä. Kokemusammattilaiset voivat toimia myös siltana perheiden ja työntekijöiden välillä. Joskus esimerkiksi perheen tilanteen arvioinnissa viranomaispäätöksiin vaikuttaa liikaa molemminpuolinen epäluottamus tai suorastaan huonot välit perheen/vanhemman ja työntekijän välillä. Tällöin päätös saattaa perustua väärään käsitykseen asiakkaasta henkilönä. Näissä tilanteissa niin kokemusammattilaiset kuin ulkopuolisten tahojen ammattilaiset voivat toimia tarpeellisina tulkkeina RIITTÄVÄSTI OSAAVIA AMMATTILAISIA Mielestämme on erittäin tärkeää, että työryhmä ehdotuksessaan määrittelee laadukkaalle lastensuojelutyölle myös määrällisiä reunaehtoja. Lastensuojelun sosiaalityö on vaativaa ja runsaaseen vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelyä vanhempien, lasten, sijaishuoltajien ja muun tukiverkoston

4 kanssa. On selvää, että kokonaiseen ihmiselämään vaikuttavia päätöksiä ei voi tehdä pelkkien papereiden perusteella. Jokainen ihmisen kohtaaminen vaatii aikaa ja empatiakykyä. Mielestämme laatusuositusten määrittelemä henkilökohtaiseen kohtaamiseen käytetty työaika - kaksi tuntia kuukaudessa on hyvä ja riittävä silloin kun asiakkaita osataan tarpeen mukaan ohjata myös muun tuen piiriin. On tärkeää, että laatusuosituksessa korostetaan tämän ajan olevan henkilökohtaiseen keskusteluun varattua aikaa, lapselle ja vanhemmalle erikseen. Kirjaamis-, matkustus- ja konsultointiajat, sekä verkostoneuvottelut tehdään muulla työajalla. Tämä auttaa huomattavasti arvioimaan tarvittavia työaikoja sekä -resursseja. Tällä hetkellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät työntekijää kohden vaihtelevat suuresti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysryhmän loppuraportin (2013: 19) mukaan lasten lukumäärä työntekijää kohti eri kunnissa ja kuntayhtymissä vaihtelee välillä Kuudessa suurimmassa kaupungissa vastuusosiaalityöntekijää kohti on keskimäärin 76 lasta. Asiakkaiksi on laskettu pelkästään lapset, ei heidän vanhempiaan. Ehdotukseen perustuvat asiakasmäärälaskelmat: - sosiaalityöntekijän työaika on noin 156 tuntia kuukaudessa (7,25 h x 21,5 työpäivää) kuukaudessa - työryhmän suositus 1: VÄHINTÄÄN puolet työajasta on käytettävä asiakastapaamisiin - työryhmän suositus 2: lapsella ja vanhemmalla on aktiivisessa työskentelyvaiheessa oikeus 2 tunnin henkilökohtaiseen tapaamiseen sosiaalityöntekijän kanssa kuukausittain - alla olevassa laskelmassa on yksinkertaistaen laskettu sekä lapset että vanhemmat asiakkaiksi - Toteuma: o Jos vastuusosiaalityöntekijä käyttää 50 % työajasta (= 78 h) asiakastapaamisiin, hänellä voi olla korkeintaan (78/2 = 39) 39 asiakasta (lasta ja vanhempaa YHTEENSÄ) o Jos vastuusosiaalityöntekijä käyttää 60 % työajasta (=93,6 h) asiakastapaamisiin, hänellä voi olla korkeintaan (93,6/2 = 46,8) 47 asiakasta (lasta ja vanhempaa YHTEENSÄ) o Jos vastuusosiaalityöntekijä käyttää 70 % työajasta (=109,2 h) asiakastapaamisiin, hänellä voi olla korkeintaan (109,2/2 = 54,6) 55 asiakasta (lasta ja vanhempaa YHTEENSÄ) o Jos vastuusosiaalityöntekijä käyttää 80 % työajasta (=124,8 h) asiakastapaamisiin, hänellä voi olla korkeintaan (124,8/2 = 62,4) 62 asiakasta (lasta ja vanhempaa YHTEENSÄ) o Jos vastuusosiaalityöntekijä käyttää 90 % työajasta (=140,4 h) asiakastapaamisiin, hänellä voi olla korkeintaan (140,4/2 = 70,2) 70 asiakasta (lasta ja vanhempaa YHTEENSÄ) o Jos vastuusosiaalityöntekijä käyttää 100 % työajasta (=156 h) asiakastapaamisiin, hänellä voi olla korkeintaan (156/2 = 78) 78 asiakasta (lasta ja vanhempaa YHTEENSÄ) Mahdollisimman suuri osa tapaamisista olisi hyvä järjestää asiakkaan kotona/lapsen sijoituspaikassa. Nämä laskelmat eivät sisällä matkustusaikoja. Jos oletetaan, että vastuusosiaalityöntekijä ei tee lainkaan kirjauksia, päätöksiä tai muita toimistotöitä, ei osallistu lainkaan toimistokokouksiin, muihin verkostokokouksiin, koulutuksiin tai oman alan tapahtumiin, ei matkusta asiakastapaamisiin ja käyttää jokaisen työminuuttinsa asiakastapaamisiin, hänellä voi silti olla laskennallisesti vain 78 asiakasta, eli lasta sekä vanhempia yhteensä. Jos arvioimme lapsiasiakkaiden määrän siten, että laskemme jokaista lasta kohden 1,5 vanhempaa (osalla vanhemmista on useampi lapsi asiakkaana), vaihtele lapsiasiakkaiden määrä ajankäytöllisesti 15 lapsesta (50 % työajasta käytetään tapaamisiin) 31 lapseen (100 % työajasta käytetään tapaamisiin). Laatua niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta on myös se, että lastensuojelutyötä tehdään työpareittain aina kun vain mahdollista. Laskelmat on tehty sillä oletuksella, että vastuusosiaalityöntekijä tapaa asiakasta yksin.

5 On selvää, että aidosti laadukas lastensuojelun sosiaalityö edellyttää massiivisia lisäyksiä lähes jokaisen kunnan lastensuojeluhenkilöstöön. Tähän tarvitaan epäilemättä avuksi valtion korvamerkittyä rahaa. 4 PÄÄTÖKSENTEKO LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUISSA Olemme työssämme VOIKUKKIA-verkostohankkeessa törmänneet hämmästyttävän usein tilanteeseen, jossa perheelle on ehdotettu lastensuojelun asiakkuutta tai lapsen huostaanottoa silloin, kun on ollut kysymys esimerkiksi lapsen vakavasta sairaudesta tai muusta peruspalveluiden tuen piiriin kuuluvasta tilanteesta. Näin menetellään yhtä lailla pienissä kunnissa kuin suurissa kaupungeissa, joissa periaatteessa pitäisi olla kaikki muut perheen palvelut valmiiksi tarjolla. Yleensä tämän menettelyn taustalla on ollut se, että tarvittavat peruspalvelut ovat kunnasta puuttuneet ja/tai ne ovat tulleet ostopalveluna kunnan näkökulmasta kalliiksi. On todella surullista, että näin räikeä väärä menettely pitää nostaa esiin laatusuosituksessa. Katsomme kuitenkin käytännön kokemusten valossa tarpeelliseksi, että tämä menettely kielletään selkeästi. Sekä perheiden että lastensuojelujärjestelmän etu on, että perheiden tarvitsemat terveyspalvelut tuotetaan muualla kuin aivan toisenlaisiin tilanteisiin rakennetussa lastensuojelussa. 5 LAATUSUOSITUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI VOIKUKKIA-verkostohanke kiittää työryhmää siitä, että kunnanvaltuustojen sitouttaminen lasten suojeluun on myös huomioitu laatusuositusehdotuksessa. Päättäjien tietoisuus perheiden tilanteesta sekä sitoutuminen yhteisiin periaatteisiin on ehdoton edellytys lastensuojelun laadukkaalle toiminnalle ja nykyisessä lastensuojelulaissa kirjattujen tavoitteiden toteutumiselle. Työryhmän ehdotus sitouttaa kunnat noudattamaan Lapsen oikeuksien sopimusta valtuuston päätöksellä on mielenkiintoinen ja varmasti kokeilun arvoinen ehdotus.