MONIAMMATILLINEN KASVATUSKUMPPANUUS - LASTENSUOJELUN, PERHETYÖN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ Paula Korkalainen 1 MONIAMMATILLINEN KASVATUSKUMPPANUUS - LASTENSUOJELUN, PERHETYÖN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI Yhteistyön kehittämisen lähtökohtia Lastensuojelun ja päivähoidon toimintamalli on muotoutunut Jyväskylässä yhdellä asuinalueella toteutetun pilotoinnin aikana vuosina Pilotointi käynnistyi Keski-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VARKEn aikana ja juurruttamistyö ja mallin viimeistely tapahtuivat Kaste hankkeessa vuosina Taustalla oli tarve tehostaa lastensuojelun, perhetyön ja lastensuojelun yhteistyötä, luoda puitteet tavoitteellisemmalle ja säännöllisemmälle yhteistyölle lasten ja perheiden palveluiden parantamiseksi sekä asiakasprosessien kehittämiseksi. Lisäksi koettiin tarvetta päivittää yhteistyössä käytetty yhteistyölomake ja tehostaa sen käyttöä. Toimintamallin pilotointi Kuokkalan alueella Toimintamalli koottiin yhteistyötapaamisten ja koulutus- ja konsultaatioiltapäivien aikana dokumentoiduista keskusteluista, jo käytössä olleista hyvistä käytännöistä ja tuotetuista uusista ideoista. Pilotointiin osallistui kolmen päiväkodin henkilöstöä, erityislastentarhanopettajia, lastensuojelun työntekijöitä, perhetyöntekijöitä sekä lastensuojelun ja päivähoidon palvelualueiden johtajia. Pilotissa tuotettu materiaali on jaettu Jyväskylän päivähoidon, perhetyön ja lastensuojelun käyttöön ja toimintamallin käyttöönottamiseksi jatketaan koulutuksia syksyllä Toimintamallin käytöönottaminen Toimintamalli on käytössä Jyväskylässä. Lastensuojelun ja päivähoidon johto on sitoutunut toimintamallin käyttöönottoon ja järjestettävät koulutukset ovat koulutuskalentereissa. Toimintamalli ja materiaalit kootaan yksikkökohtaisiin kansioihin ja intraan. Lisäksi se on saatavilla Keski-Suomen Sonetteyhteisöverkossa. Saatujen palautteiden ja syksyllä 2009 tehdyn arvioinnin mukaan yhteistyö lastensuojelun ja päivähoidon välillä on kehittynyt aidosti pilotoinnin aikana. Kynnys yhteydenottoihin on madaltunut ja yhteydenottoja on tehty enemmän kuin aikaisemmin. Yhteistyön tekeminen nähdään tärkeänä kehittämisen kohteena edelleenkin yhteistyöesteiden ja kynnysten poistamiseksi ja yhteistyöodotusten kirkastamiseksi. Alkusyksystä 2010 järjestetään kolme alueellista lastensuojelua koskevaa koulutustilaisuutta Jyväskylässä. Koulutuksilla tuetaan edelleen yhteistyön kehittämistä ja tutustutaan työkalupakkiin, joka on tuotettu työvälineeksi päivähoidon työntekijöille. Pilotoinnin aikana tuotettua materiaalia (yhteistyölomake, saatekirje, työkalupakki) on levitetty ja esitelty lukuisissa erilaisissa maakunnallisissa tilaisuuksissa. Mallin käyttöönottaminen muualla vaatii aina käyttöönottokeskustelut, koska yhteistyömalli rakentuu paikallisille olosuhteille ja yhteistyötä määrittävät rakenteet ja resurssit. Myös päivähoidon, lastensuojelun ja perhetyön yhteistyötarpeet vaihtelevat ja menetelmät muotoutuvat paikallisten olosuhteiden mukaan. Lapsen tuen tarve ratkaisee toimintatavat, sisällöt ja keinot Toimintamallin (taulukko liitteenä) tarkoituksena on luoda puitteet ja taata jatkuvuus perheen tarvitsemille palveluille, jotta lapsi saisi tukea ja suojelua kasvu- ja kehitysympäristössään kaikissa tilanteissa. Lapsen ja perheen tuen tarve ratkaisee toimintatavat ja moniammatillisen yhteistyön laajuuden. Toimintamallissa kuvataan yhteistyöalueilla tapahtuvien toimenpiteiden tavoitteet, sisällöt ja keinot. Yhteistyöalueita ovat ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja varhaisen tuen järjestäminen, lastensuoje-

2 2 luilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys sekä lapsi ja perhe lastensuojelun asiakkaana. Toimintamalli sisältää myös yhteistyöprosessin tiedonkulkuosion ja yhteistyön periaatteet. Yhteistyön lähtökohtana ovat moniammatillisen kasvatuskumppanuuden arvot kunnioitus, kuuleminen, luottamus ja dialogisuus sekä perhettä kunnioittavat eettiset periaatteet. Kumppanuusperustaisessa yhteistyössä yhdistyy vanhempien oman lapsensa tuntemus ja tieto lapsen tarpeista sekä ammattilaisten havaintoihin perustuva tieto ja ammattilaisten asiantuntemus. Auttamisprosessissa vanhemmat ja lapsi ovat keskiössä. Lapsen ja perheen tuen tarve ratkaisee toimintatavat - toimintamallin keskeiset sisällöt Ennaltaehkäisevä työalue. Ennaltaehkäisevä työ on lapsen ja vanhemmuuden tukemista ja auttamista kaikissa perheiden kohtaamistilanteissa. Päivähoidon aloitus toteutetaan pehmeän laskun askeleittain periaatteella jolloin lapsi ja perhe otetaan yksilöllisesti vastaan. Päivähoidon päivittäisissä kohtaamisissa rakennetaan vähitellen vanhemmuutta tukeva kasvatuskumppanuus luottamukselliseksi siten että vanhempi voi turvautua aidosti ammattilaisiin Keskeinen lapsen ja perheen tukemismuoto on arjen kohtaamistilanteet, joissa työntekijät kuuntelevat aktiivisesti ja sensitiivisyydellä lapsen ja perheen tarpeisiin reagoimalla. Työntekijät käyttävät lapsen ja perheen kohtaamistilanteissa ratkaisukeskeisiä, perheen voimavaroja tukevia ja avoimiin dialogeihin perustuvia toimintatapoja. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu nähdään luontevana osana jokaisen ammattilaisen työtä. Työntekijöiden tietoutta kunnan palveluista pidetään ajan tasalla siten että jokainen työntekijä voi tarvittaessa sekä tukea että antaa palveluohjausta perheelle. Päivähoidon vanhempaintilaisuudet järjestetään toiminnallisina ja siten että ne luovat mahdollisuuksia vanhempien vertaistoiminnalle. Sosiaalityöntekijä on mukana päivähoidon toimintakauden aloitusinfoissa jotta vanhempien yhteydenotto palveluihin toteutuisi matalammalla kynnyksellä. Palvelut ja työntekijä tutuksi -toiminnalla pyritään tuomaan palvelut lähemmäksi, rohkaisemaan vanhempia yhteydenottoihin aikaisemmin ja muuttamaan lastensuojelun imagoa positiivisemmaksi entisen kontrolli - imagon sijaan. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen tukemiseen. Toimintamallin toisessa vaiheessa korostetaan varhaista puuttumista ja varhaisten tukitoimien järjestämistä. Varhaisen puuttumisen hengessä lapsen käyttäytymistä havainnoidaan ja tarvittaessa huolen herätessä tehdään aloite yhteiselle keskustelulle. Päivähoidossa säännöllisten varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen lisäksi järjestetään ns. välivasukeskustelu mahdollisimman pian huolen ilmaannuttua. Mikäli tulkinnat ja käsitykset huolenaiheista ja niiden vaikutuksista lapsen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin ovat erilaiset, tarjoavat työntekijät oman asiantuntijuutensa vanhempien käyttöön. Tavoitteena on nostaa esiin lapsen tilanteesta tehdyt havainnot ja auttaa vanhempia ymmärtämään muutostarpeet sekä tukea vanhempia toteuttamaan muutospyrkimyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa todetut pulmat ja vastuullisen vanhemmuuden toteuttamiseen liittyvät pulmat. Päivähoidon työntekijä voi konsultoida anonyymisti lastensuojelun sosiaalityöntekijää arvioidessaan omaa huoltaan lastensuojeluasioissa. Täsmäavun saamiseksi perheelle otetaan yhteyttä yhteistyökumppaneihin heti. Tarvittaessa perheen kanssa keskustellaan ja sovitaan myös muiden ammattilaisten kutsumisesta yhteistyöhön tai perhettä ohjataan ottamaan yhteyttä muihin palveluihin. Lastensuojeluilmoitus. Kolmannessa vaiheessa lapsen ja perheen tuen tarve on niin suuri, laaja-alainen tai äkillisesti muuttunut, että lasta ja perhettä ei voida riittävästi auttaa päivähoidon omin keinoin. Lastensuojelulain velvoittamana huolen havainnut päivähoidontyöntekijä, perhetyöntekijä tai muu ammattilainen on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämisestä lastensuojelun työntekijälle välittömästi. Mikäli mahdollista työntekijän huolesta tai aikeesta tehdä lastensuojeluilmoitus keskustellaan ensin vanhempien kanssa. Keskustelussa tuodaan esille lapsen tarpeet ja esillä olevien riskien vaikutukset lapseen. Akuuteissa tilanteissa (mm. pahoinpitely, vanhemman mielenterveydestä johtuva kyvyttömyys huolehtia lapsesta tai päihtymys, lapsen hakematta jättäminen, yllättävät uudet hakijat) toimitaan välittömästi ja yhteys otetaan alueelliseen sosiaalityöntekijään tai virka-ajan ulkopuolella kriisikeskus Mobileen. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ensimmäinen tapaaminen ja keskustelu perheen kanssa voidaan järjestää päiväkodissa ja pohtia yhdessä ns. kolmikantayhteistyössä lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja tarvittavia tukitoimia.

3 3 Perhe lastensuojelun asiakkaana. Neljännessä vaiheessa lapsen ja perheen ollessa jo lastensuojelun asiakkaana järjestetään komikantayhteistyössä keskusteluja, joissa yhdessä suunnitellaan ja sovitaan erityisistä tukitoimista. Yhteistyöpalavereiden sopimukset kirjataan yhteissuunnitelmalomakkeelle ja tukitoimien vaikutusta lapsen ja perheen hyvinvoinnille seurataan säännöllisillä tapaamisilla määräajoin. Yhteistyösopimukset ja tukitoimet kirjataan myös tilanteessa jolloin lapsi aloittaa päivähoidossa lastensuojelullisina avohuollon tukitoimena. Tukitoimien vaikutuksia arvioidaan yhdessä määräajoin ja arvioinnista tehty suunnitelma kirjataan yhteistyösopimukseen. Moniammatillisen yhteistyön periaatteita. Lasta ja perhettä palvelevaa moniammatillista yhteistyötä ja palveluita kehitetään arjessa tehtävän työn lisäksi kokoontumalla vuosittain (vuosikellossa 1-2 kertaa) alueellisiin lastensuojelun, perhetyön, neuvolan ja päivähoidon työntekijöiden ja johdon kehittämisiltapäiviin. Näissä iltapäivissä tavoitteena on keskustella lasten ja perheiden palvelutoimintaa koskevista ajankohtaisista asioista ja yhteistyöprosessien kehittämistarpeista. Moniammatillisen yhteistyön kehittämistä varten tarvitaan yhteistyökumppaneilta aloitteisuutta ja halua ja tahtoa yhteistyön ylläpitämiseen. Lapsen ja perheen tukitoimien toteuttamiseksi tarvittava yhteistyö tapahtuu avoimuuden hengessä ja siten että vastuunjaoista sovitaan siten että kaikki osapuolet ovat tietoisia toimenpiteistä ja tavoitteista. Lapsen ja perheen ääni esiin. Lähtökohtana toimintamallissa on moniammatillinen kasvatuskumppanuus, jossa yhdistyy perheen ja asiantuntijatahojen tieto ja ymmärrys. Yhteistyön perustana oleva perheen kuuleminen ja luottamus, joka vanhempien kanssa tapahtuu ja rakentuu päivittäisissä arjen kohtaamisissa ja säännöllisissä kahdenkeskeisissä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Lastensuojelutarpeen arviointitilanteessa lapsen ja perheen asioista voidaan keskustella myös kolmikantayhteistyössä (perhe, lastensuojelu ja päivähoito) tai järjestää välivasu-keskustelu. Tarvittaessa sovitut päätökset kirjataan ja allekirjoituksin sitoudutaan tukitoimiin yhdessä yhteistyösuunnitelmalomakkeella. Asian käsittelyssä ja tiedottamisessa lapselle tiedotetaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen hyvinvointia ja terveyttä vahvistava työote. Lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyöprosessi on lapsi- ja perhekohtaisesti aina erilainen prosessi. Toimintamallin tavoitteena on maksimoida lapsen hyvinvointi yhdistämällä perheellä, päivähoidolla, perhetyöntekijöillä ja lastensuojelun työntekijöillä oleva tieto ja havainnot lapsesta. Lähtökohtana on moniammatillinen toimiva kasvatuskumppanuus, jossa toimitaan yhdessä lasta kannatellen yhdessä. Kumppanuusperustaisen yhteistyötä rakennetaan ensimmäisestä kohtaamisesta alkaen ja vähitellen rakentuvassa yhteistyöhengessä toimittaessa pulmalliset tilanteet otetaan keskusteluun mahdollisimman pian molemmin puolin. Keskeisenä on normaalissa arjen yhteistyössä perheen kanssa luoda puitteet, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen varhaisen tuen osana arjen muuta toimintaa Raportti ja työkalupakki. Lastensuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteistyön kehittämistä esittelevä raportti, toimintamallitiivistelmä ja työkalupakki (sis. mm. yhteistyölomakkeen) löytyvät alla olevasta nettiosoitteesta. Lisätiedot: Paula Korkalainen, puh , paula.korkalainen[at]jkl.fi,

4 Taulukko 1. Lastensuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteinen työalue I Ennaltaehkäisevä työ: Lapsen ja perheen tukeminen ja auttaminen Vanhemmuuden tukeminen II vaihe: Varhainen puuttuminen ja tukitoimet Mitä tarvitaan? Keinot Tavoite Kasvatuskumppanuus ja luottamus; Päivittäiset kohtaamiset, kasvatus- Turvata ja kehittää lapsen hyvin- Turvallinen päivähoidon kumppanuus, toiminnalliset vanvointia, kasvua ja kehitystä tukeva aloitus ja siirtymä hempainillat tai tilaisuudet kehitysympäristö Moniammatillinen yhteistyö ja Myös mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää Lapsen hyvinvointi, etu ja oikeudet ymmärrys yhteistyön merkityksestä; Vastavuoroinen kommunikaatio Aloitusinfo jolloin mm. lastensuoje- - avoin keskustelu luasiaa esillä Varhaista tukea ja erityistä tukea Päivittäiset keskustelut Varhainen tuki ehkäisee myöhemmän Rohkea huolen puheeksiottaminen Huolen puheeksiottomenetelmät, lastensuojelun tarpeen kohtaaminen, dialogisuus Yhteinen ymmärrys lapsen edusta ja Vasu-keskustelut oikeuksista Työkalupakki: lomakkeet kuten huolen vyöhykkeet, ennakointilomake 4 III vaihe: Kasvatuskumppanuus; luottamus Puhelinsoitto tai lastensuojeluilmoi- Vastuunottaminen lapsen hyvin- Lastensuojeluilmoitus Yhteydenotto lastensuojelun tuslomake; Tapaaminen ja kolmi- voinnista ja turvallisuudesta työntekijään; tiedottaminen las- kantayhteistyö (perhe, lastensuoje- Lastensuojelutarpeen arviointi tensuojelutarpeen arviointia lun työntekijä ja päivähoidon työn- varten ja tarvittavien tietojen tekijä); Osallistuminen lastensuoje- luovuttaminen lastensuojeluvi- lutarpeen arviointiin ranomaisen käyttöön Lastensuojelulain mukainen lastensuojelutarpeen selvitys (päivähoito mukana) IV vaihe: Hyvä päivähoidon, lastensuojelun Kolmikantayhteistyökokoukset, Lapsen ja perheen hyvinvointi Lapsi ja perhe lastensuojelun ja perheen yhteistyö kun perhe on avoimuus, dialogisuus, moniamma- lisääntyy yhdessä toteutettavien asiakkaana lastensuojelun asiakkaana tillinen kasvatuskumppanuus tukitoimien avulla, kaikki kokevat Kasvatuskumppanuuden vahvis- Työkalupakki mm. yhteistyösuun- oman asiantuntijuutensa tärkeäksi taminen nitelmalomake (päivähoito lastensuojelun tukitoimena); Palveluohjaus, tiedotteet Tiedonkulku Lapsen huomioonottaminen: Lapsen kannattelu arjen tilanteissa Lapsen hyvinvointi, etu ja oikeudet a) lapsi ja perhe kehitystason mukainen tiedotta- Päivähoidon ja lastensuojelun Tieto kulkee niin, että lapsen etu ja b) päivähoito ja lastensuojelu minen; Yhteydenotot: päivähoito- alueelliset säännölliset tapaamiset, salassapitosäännökset toteutuvat lastensuojelu, lastensuojelu- joissa keskustellaan tiedonkulun päivähoito, päivähoidon tiimit ja käytännöistä, konsultoinnit moniammatillisessa yhteistyössä mukanaolevat, johtaja; Yhteistyöhön aloitteita ja yhteistyön ylläpitämistä Moniammatillisen yhteistyön Selkeä työnjako huolitilanteissa ja Perehdytyskansion toimintamalli Lapsen ja perheen huolestuttavan kehittäminen vastuiden jakaminen huolitilanteeseen, keskustelut tilanteen paranemiseen johtava a) ulkoinen Yhteistyökumppaneihin ja työ- lastensuojelun kanssa toimintata- prosessi käynnistyy mahdollisim-

5 alueisiin tutustumista ja yhteistyöilmapiirin luomista; luottamusta, avoimuutta Toimintamallin juurruttaminen: yhtenäiset toimintatavat:: työprosessit, käytännöt ja arviointi ja edelleen kehittäminen Koulutus b) sisäinen yksikkökohtainen Tiedottamista Tiimin yhteistyö ja johtajan tuki Moniammatillinen yhteistyö: kelto, relto tm. voista Lastensuojelun työntekijöiden tapaaminen päivähoidon yksiköissä 1-2 kertaa vuodessa Säännölliset alueelliset päivähoidon ja lastensuojelun kokoontumiset Säännölliset kaikkien yhteis- työtahojen ja johdon kokoontumiset Koulutus Perehdytyskansio, tiedotteet, palveluohjaus, tietoa päivähoidon henkilöstölle palveluista, ilmoitustaulun tiedotteet 5 man pian Yhteinen ymmärrys tuen tarpeista, keinoista ja tavoitteista Yhteydenotto on helppoa, odotukset toisen toimintaa kohtaan ovat realistiset; Toimintamallin tavoitteet toteutuvat ja toimintatavat ja periaatteet ovat kaikille tuttuja Hyväksi koetut käytännöt tulevat kaikkien käyttöön Kaikki ovat tietoisia toimintamallista ja perhe pitää lastensuojelua heitä palvelevana normaalipalveluna